Tarkastelussa kuntien järjestämien palvelujen lisäksi keskeisimmät yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut

Transkriptio

1

2 Tarkastelussa kuntien järjestämien palvelujen lisäksi keskeisimmät yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2008

3 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen inventointi 2007 Painosmäärä 350 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu Joensuu kirjaamo@pohjois-karjala.fi Kansi Valokuvat (vasemmalta ylhäältä alkaen) Pekka Turtiainen Keijo Penttinen Keijo Penttinen Pogostan Sanomat/ Mervi Nevalainen Taitto Sirpa Savolainen Viimeistely Mirja Timonen Painopaikka Kopijyvä, Joensuu 2008

4 Sisältö Taulukkoluettelo Kuvaluettelo 1 Johdanto 5 2 Sosiaalipalvelut Yleinen sosiaalipalvelujen katsaus Sosiaalipäivystys Sosiaali- ja potilasasiamies Lastensuojelu Päivähoito Päihdepalvelut Vammaispalvelut Vanhuspalvelut 23 3 Terveyspalvelut Yleinen terveydenhuollon katsaus Terveydenhuollon alueellinen rakenne Julkinen terveydenhuolto Yksityinen terveydenhuolto Lääkäripäivystys ja lääkärissäkäynti Hammaslääkäripäivystys Mielenterveyspalvelut Muut tarkasteltavat terveydenhuoltopalvelut 39 4 Yhteenveto 41 5 Loppusanat 42 Lähteet 43 Liitteet Taulukkoluettelo Taulukko 1 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0 17-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Taulukko 2 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Taulukko 3 Kokopäivähoidossa kunnan kustantamissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleiden lasten lukumäärä Taulukko 4 Osapäivähoidossa kunnan kustantamissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleiden lasten lukumäärä Taulukko 5 Päihdetilastoja vuosilta 2000 ja Taulukko 6 Kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskuksien asiakasmäärät Taulukko 7 Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä olevien asiakkaiden määrä vuoden aikana... 20

5 Taulukko 8 Kehitysvammaisten asumispalveluiden piirissä asiakkaita vuoden aikana Taulukko 9 Ikääntyneiden palveluasumisen asiakkaat, kunnan itse tuottamat palvelut Taulukko 10 Ikääntyneiden palveluasumisen asiakkaat, kuntien kustantamat palvelut Taulukko 11 Väestöllinen huoltosuhde eri alueilla Taulukko 12 Terveydenhuollon kustannuskehitys eri alueilla Taulukko 13 Lääkärikäynnit kunnittain Taulukko 14 Lääkärikäynnit/asukas Pohjois-Karjalassa Taulukko 15 Kuntakeskusten etäisyydet keskussairaalasta (km) Taulukko 16 Perusterveydenhuollon avohoidon mielenterveyskäynnit Taulukko 17 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta Taulukko 18 Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Kuvaluettelo Kuva 1 Kuntaliitokset, kuntajakoselvitykset ja yhteistoiminta-alueet Kuva 2 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset... 6 Kuva 3 Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden... 7 Kuva 4 Toimeentulotukea saaneet henkilöt... 8 Kuva 5 Sosiaalipäivystys... 9 Kuva 6 Sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta Kuva 7 Inventoidut lastensuojelulliset sijoituspaikat Pohjois-Karjalassa Kuva 8 Avohuollolliset tukitoimet Kuva 9 Kodin ulkopuolelle sijoitetut Kuva 10 Päivähoito Pohjois-Karjalassa Kuva 11 Päivähoidossa olevat lapset Pohjois-Karjalassa Kuva 12 Inventoidut päihdepalvelut Pohjois-Karjalassa Kuva 13 Päihdepalvelujen yleinen rakenne Kuva 14 Inventoidut vammaispalvelut Pohjois-Karjalassa Kuva 15 Honkalampi-säätiön palveluverkko Kuva 16 Pohjois-Karjalan ikääntyneiden palvelukeskukset, palveluasunnot, Kuva 17 vanhain- ja hoitokodit Pohjois-Karjalan perusterveydenhuollon nykyiset ja suunnitteilla olevat alueet Kuva 18 Ikävakioitu sairastavuus Pohjois-Karjalan kunnissa Kuva 19 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintatilastoja Kuva 20 Terveydenhuollon nettokustannukset yhteensä Kuva 21 Terveydenhuollon kustannuskehitys eri aluilla Kuva 22 Terveydenhoitomenot eriteltyinä perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon Kuva 23 Terveyskeskukset ja -asemat Pohjois-Karjalassa Kuva 24 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän palveluverkko Kuva 25 Lääkäripäivystys Pohjois-Karjalassa Kuva 26 Lääkärikäynnit Pohjois-Karjalassa Kuva 27 Avohoidon mielenterveyskäynnit Kuva 28 Psykiatrian laitoshoito Kuva 29 Röntgenpalvelut... 40

6 1 Johdanto Tämä julkaisu on raportinomainen selvitys Pohjois-Karjalan julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkosta, palvelujen käytöstä ja kustannuksista. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton tietopalvelutiimi on loka marraskuun aikana 2007 tuottanut maakuntavaltuustoaloitteen pohjalta perustasotarkastelun julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Sisältömateriaalia selvitykseen on kerätty kuntien viranhaltijoilta, kuntien luottamushenkilötoimielinten pöytäkirjoista, kuntien internetsivustoilta, SOTKAnet-tietopankista, seudullisista peruspalveluselvityksistä ja Itä-Suomen lääninhallitukselta. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen inventointi (POKASOTE) on myöhemmin täydennettävissä ja päivitettävissä. Täydennettävyyselementti on tärkeä, koska rajallisten aikaresurssien vuoksi palveluinventointiin jää pakostikin joitakin aukkoja, toisinsanoin kaikki selvityksen kohteena olleet palvelut eivät välttämättä ole päätyneet kartoille. Määräajoin tehtävä inventoinnin peruspäivitys on tarpeen palvelurakenteen seurattavuuden parantamiseksi, johon tämä selvitys antaa hyvät pohjaedellytykset. Pohjois-Karjalan tulevaisuuden palveluverkkoa hahmotellaan tällä hetkellä kunnissa, kuntayhtymissä, PARAS-hankkeen ja seudullisten palvelurakennehankkeiden parissa. POKASOTE tuo tähän maakunnallisen palvelurakennenäkökulman, jossa julkiset ja jotkin merkittävät yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut on vedetty yhteen koko maakunnan laajuudelta (Keski-Karjala, Joensuun seutu ja Pielisen Karjala). Selvityksen ei ole tarkoitus olla päällekkäinen julkaisu seudullisten palvelurakennehankkeiden yhteydessä tehtävien selvitysten kanssa, joissa kaavaillaan tulevaisuuden palvelumalleja. POKASOTE-selvityksessä esitellään palveluverkkoa koko maakunnan laajuudelta. Tarkoituksena on selvitystyön kautta tukea palveluverkon kuntakohtaista ja seudullista kehitystyötä ja tarjota kuntapäättäjille ja kuntalaisille tietoa pohjoiskarjalaisesta palvelurakenteesta. Suomen Kuntaliiton kuvasta (kuva 1) käy ilmi, millainen yhteistoimintaverkko Pohjois-Karjalaan on muodostumassa. Pielisen Karjalassa Valtimo, Nurmes ja Lieksa tiivistänevät yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Joensuun seudulla on käynnissä kuntaliitosselvitys sekä sosiaali- ja terveystoimen yhdistämishankkeita. Osa Pohjois-Karjalan kunnista on vielä tässä vaiheessa pidättäytynyt liittymästä nykyistä tiiviimpiin sosiaali- ja terveyspalveluita koskeviin yhteistoiminta-alueisiin. Keski- Karjalassa on käynnissä kuntaliitosselvitys ja sosiaali- ja terveyshanke, jonka tarkoituksena on seudun kuntien palvelujen arviointi ja pyrkimys vuoden 2009 alusta saada toteutetuksi seudullinen palveluiden uudelleen organisointi (Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyshanke). Tähän asti tyypillistä on ollut palvelualoittain eriytyneet kuntayhtymät. Tulevaisuuden palvelurakenne näyttää nitovan sosiaali- ja terveyspalvelut entistä tiiviimmin yhteen. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat toinen toisiaan tukevia kokonaisuuksia ja sellaisina niitä tarkastellaan myös tässä selvityksessä. Selvityksen tilastoja tulkittaessa on pidettävä mielessä kuntakohtaiset erot mm. palvelujen järjestämisessä, rekisteröinneissä ja kirjaamisessa. Tämän vuoksi pelkkien tilastojen pohjalta tehtäviä johtopäätöksiä ei voida tehdä. Selvityksen laatijoina toimivat suunnittelija Jaakko Rintamäki ja maakuntatutkija Seppo Tiainen maakuntaliitosta. 5

7 Kuva 1 Kuntaliitokset, kuntajakoselvitykset ja yhteistoiminta-alueet Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohden olivat vuonna 2005 Pohjois- Karjalassa keskimäärin alle Suomen keskiarvon. Tämä siitä huolimatta, vaikka väestön ikärakenne ja huoltosuhde on maan keskiarvoon nähden epäedullinen. Kuva 2 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Sisältää sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannukset Kuva: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

8 2 Sosiaalipalvelut 2.1 Yleinen sosiaalipalvelujen katsaus Sosiaalipalvelujen kuntakohtaiset nettokustannukset eivät vaihtele yhtä paljon kuin terveyspalveluissa. Kustannuseroja kuitenkin löytyy maakunnallisesti, korkeimpien kustannusten kunnat ovat Outokumpu ja Rääkkylä, kevyemmillä kustannuksilla asukasta kohden laskettuna sosiaalitoimi on järjestetty Joensuun seudun alueella ja Valtimolla. Sosiaalitoimen kustannusten vertaileminen kuntien välillä on hankalaa, koska kuntakohtaisesti saattaa olla merkittäviä eroja keskeisissä palveluissa ja itse sosiaalitoimen organisoinnissa. Sosiaalitoimen tehtävänä on mahdollistaa kuntalaisten perusedellytykset mielekkääseen elämään. Nettokustannuksia ei siksi pidä yksinomaan lukea talouden menoeränä, vaan näkökulma voi yhtä hyvin olla se kuinka tietyt kunnat panostavat sosiaalitoimeen kokonaisuutena. Kestävän sosiaalitoimen rahoituksen voi hyvin nähdä panostuksena kuntalaisten elämänhallinnan tukemiseen. Kuva 3 Sosiaalitoimen nettokustannukset asukasta kohden Kuva: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007 Toimeentulotukea saaneiden kotitalouksien ja henkilöiden määrästä kertova tieto on vuodelta 2005 ja siksi siihen tulee jo sellaisenaan suhtautua kriittisesti. Suomen kunnissa toimeentulotukea saa keskimääräisesti 7,2 % asukkaista. Pohjois-Karjalassa maan keskiarvon alitti tältä osin Kesälahti, Kontiolahti, Kitee, Liperi ja Valtimo. Toimeentulotukea saavia henkilöitä on suhteellisesti eniten Joensuun, Enon ja Outokummun alueella. 7

9 Toimeentulotuki on katsottavissa suomalaisen yhteiskunnan perusturvaksi. Tämän perusturvan piirissä on Pohjois-Karjalassa suhteellisesti enemmän ihmisiä kuin Suomessa keskimäärin. Toimeentulotukea saavien suhteellisen määrän vaihtelut maakunnan sisällä ovat suuret. Enossa 13,6 prosenttia väestöstä sai vuoden aikana toimeentulotukea, kun taas Kesälahdella ainoastaan 5,3 prosenttia kuului tuensaajien piiriin. Kuva 4 Toimeentulotukea saaneet henkilöt Kuva: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Sosiaalipäivystys Virka-ajan ulkopuolella tapahtuva sosiaalipalvelujen järjestäminen on sosiaalipäivystystä. Sosiaalipäivystys on hätätilanteissa annettavaa asiantuntija-apua esimerkiksi viranomaistyön tueksi. Päivystyksellä tarkoitetaan sitä, että sosiaalisessa hätätilanteessa virka-ajan ulkopuolella alueella on käytettävissä sosiaalialan ammattilaisen apu. Sosiaalipäivystys on Pohjois-Karjalassa toteutettu maakunnallisena palveluna Joensuun toimiessa palvelun järjestäjänä. Sosiaalipäivystyksen työntekijä Joensuussa tarjoaa sopimuksen mukaan puhelinkonsultaatiota sekä ottaa tarvittaessa yhteyttä ennalta sovittuun kunnalliseen ja/tai kolmannen sektorin toimijaan tilanteen selvittämiseksi. Tarpeen vaatiessa sosiaalipäivystäjä lähtee selvittämään tilannetta paikan päälle, arvioiden hoidon ja huollon tarvetta sekä tekemään kiireellisiä päätöksiä sekä etsimään ja järjestämään mahdollista jatkohoitopaikkaa. Maakunnallinen sosiaalipäivystys toimii päivittäin klo Tämän ajan ulkopuolella sosiaalipäivystyksen toiminnasta vastaa Joensuun perhekeskus maakunnan laajuisesti. (Sopimus maakunnallisesta sosiaalipäivystyskokeilusta). Sosiaalipäivystystoiminta ei koske niin kutsuttuja normaaleja sosiaalipalveluja, jotka kunnat järjestävät virka-aikana itse. 8

10 Kuva 5 Sosiaalipäivystys 2.3 Sosiaali- ja potilasasiamies Palvelun tarkoituksena on parantaa sosiaalihuollon asiakkaan asemaa niin kunnan kuin yksityisenkin sektorin järjestämissä sosiaalihuollon palveluissa. Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluvat toiminta asiakkaan oikeuksien edistämiseksi muun muassa tiedottamalla asiakkaalle tämän oikeuksista. Kunnat ovat vastuussa sosiaaliasiamiespalvelun saatavuudesta ja toiminnan riippumattomuudesta. (STM.) Sosiaaliasiamies tulee olla jokaisessa Suomen kunnassa, mutta sama sosiaali- ja potilasasiamies voi vastata useamman kunnan palveluista. Sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta toteutetaan lähtien Pohjois-Karjalassa maakunnallisesti, jossa Joensuulla on palvelun järjestämisvastuu. Maakunnallinen sosiaali- ja potilasasiamiehen palvelut tuotetaan kahden sosiaali- ja potilasasiamiehen toimen voimin. Palvelujen laajuus ja saatavuus sovitaan kuntakohtaisesti. Tarkoituksena on laskuttaa sopijakunnilta kuukausittain korvaus palvelun järjestämisestä. Laskutus määräytyy tehtävään varatun talousarvion perusteella siten, että kukin kunta maksaa sopimuksen piirissä olevien kuntien väestömäärään suhteutetun kuntakohtaisen osuuden. (Sopimus sosiaali- ja potilasasiamiespalvelujen myymisestä/ostamisesta.) 9

11 Kuva 6 Sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta 2.4 Lastensuojelu Lastensuojelupalvelut järjestetään Pohjois-Karjalassa pääosin perussosiaalityön osalta (perhetyö, perheneuvonta ja psykologipalvelut) kuntien omana toimintana. Osassa kuntia on perhetyöntekijä puhtaasti lastensuojeluasiakkaita varten. Lastensuojelupalveluiden sijoituspaikoissa yksityinen ja kolmas sektori ovat merkittäviä tekijöitä koko maakunnan laajuudella. Järjestöjen toimintakenttää lastensuojelussa ovat esimerkiksi leiritoiminta ja turvakotipalvelut. Kuntien sosiaalityön ja palveluverkon kautta ohjataan tarvittaessa tukea lastensuojelun tarpeisiin. Kuntien välistä yhteistyötä on muun muassa Joensuun seudulla, jossa seudun kunnat ostavat Joensuun kaupungilta lastensuojelupalveluita Joensuun Perhekeskukselta. POKASOTE-selvitykseen on kerätty noin 20 yksityisen lastensuojelupalveluja tuottavaa yrityksen tietoja. Lastensuojelupalvelut ovat jakautuneet turvakoti -tyyppiseen, tukiasumistoimintaan ja perhehoitoon. Lisäksi maakunnassa on lapsen ja vanhemman suhteen tukemiseen keskittyviä palveluja (liite 1). 10

12 Kuva 7 Inventoidut lastensuojelulliset sijoituspaikat Pohjois-Karjalassa Palveluiden tuottajat ja muita tietoja liitteessä 1. Kuva: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007 Lähde: Itä-Suomen lääninhallitus ja Avohuollollisten lastensuojelun tukitoimien piirissä lapsia on väestönmäärään suhteutettuna eniten Nurmeksessa, Enossa ja Liperissä. Vähiten heitä on Juuassa, Outokummussa ja Rääkkylässä, mikäli vertailukohdaksi otetaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrää maakunnallisesti kääntyvät tilastot osittain käänteiseksi. Kesälahden ja Rääkkylän tiedot sijoitettujen osalta puuttuvat (kuvat 8 ja 9). 11

13 Taulukko 1 Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0 17-vuotiaita, % vastaavanikäisestä väestöstä Eno 8,7 Juuka 1,3 Kontiolahti 5,5 Nurmes 5,9 Pyhäselkä 2,8 Valtimo 1,9 Ilomantsi Kesälahti 3,9 2,8 Lieksa 3,4 Outokumpu 1,4 Rääkkylä 0,9 Joensuu 4,6 Kitee 5,2 Liperi 7,9 Polvijärvi 1,8 Tohmajärvi 2,4 Pohjois- Karjala 4,5 Lähde: SOTKAnet, tilastot vuodelta 2006 Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus. Ei sisällä avohuollon tukitoimena tehtyjä sijoituksia. Kuva 8 Avohuollolliset tukitoimet Kuva: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007 Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on niissä kunnissa suurin, jossa avohuollollisia tukitoimia tarjotaan vähiten. Poikkeuksena ovat Juuka ja Polvijärvi, jossa sekä lastensuojelullisten avohuollon tukitoimien ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen asiakasmäärät ovat suhteutettuna maakunnan pienimpiä. 12

14 Taulukko 2 Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Eno 1,1 Juuka 1 Kontiolahti 0,5 Nurmes 1,2 Pyhäselkä 1,2 Valtimo 1,9 Ilomantsi 2,7 Kesälahti * Lieksa 1,8 Outokumpu 1,9 Rääkkylä * Joensuu 1,8 Kitee 0,6 Liperi 0,8 Polvijärvi 1 Tohmajärvi 1,2 Pohjois- Karjala 1,3 Lähde: SOTKAnet, tilastot vuodelta 2006, *tiedot puuttuvat Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0 17-vuotiaat lapset. Kuva 9 Kodin ulkopuolelle sijoitetut Kuva: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Päivähoito Päivähoidosta on selvitetty ensisijaisesti kuntien itse järjestämiä ja tuottamia päivähoitopalveluita. Mahdollisuuksien mukaan on koottu kunnallisten päiväkotien ja perhepäiväkotien lisäksi joukko yksityisiä, joista tiedot on ollut helposti saatavissa muun muassa - nettipalvelun kautta. Päivähoidosta on koottu havainnollinen karttaesitys, josta käy ilmi päivä- ja perhepäiväkotien sijoittuminen Pohjois-Karjalan alueella. Perhepäivähoito sisältyy selvityksessä esitettyihin tilastoihin, mutta maakunnan karttaesityksessä sitä ei ole palveluntarjoajien suuren 13

15 lukumäärän vuoksi ole huomioitu. Liitteenä (liite 2) olevassa luettelossa on tiedot sadasta pohjoiskarjalaisesta päivä- ja ryhmäperhepäiväkodista. Oheinen kartta havainnollistaa Pohjois-Karjalan päivähoidon yleisen palveluverkoston, joka luonnollisesti keskittyy asutuskeskusten ympärille. Mielenkiintoinen kysymys pohdittavaksi on, miten nykyiset kuntarajat vaikuttavat päivä- ja perhepäiväkotien sijoittumiseen? Kuva 10 Päivähoito Pohjois-Karjalassa Päivä- ja ryhmäperhepäiväkodit, kohteiden tiedot liitteessä 2. Kuva: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007 Lähde: Pohjois-Karjalan kunnat 14

16 Kokopäivähoito on selvästi yleisempi päivähoidon järjestämistapa verrattuna osapäivähoitoon. Maakunnallisesti vuonna 2006 kokopäivähoidon piiriin kuului lasta ja osapäivähoidossa vastaavana aikana oli 882 lasta. Osapäivähoitoon (alle 5 tuntia kestävä päivittäinen päivähoito) on asiakasmäärien perusteella eniten panostettu Juuassa, Nurmeksessa ja Outokummussa, kun vertailukohdaksi otetaan koko- ja osapäivähoidon asiakasmäärien suhteet. Tilastoissa näkyvät kaikki kuntien kustantamat päivähoitopalvelut. Taulukko 3 Kokopäivähoidossa kunnan kustantamissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleiden lasten lukumäärä Eno 140 Juuka 67 Kontiolahti 510 Nurmes 143 Pyhäselkä 297 Valtimo 32 Ilomantsi 132 Kesälahti 42 Lieksa 186 Outokumpu 128 Rääkkylä 59 Joensuu 1568 Kitee 216 Liperi 389 Polvijärvi 86 Tohmajärvi 83 Pohjois- Karjala 4078 Lähde: SOTKAnet, tilanne Indikaattori ilmaisee kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet lapset Kokopäivähoidoksi katsotaan yli 5 tuntia kestävä päivittäinen päivähoito. Kunnan kustantamalla päivähoidolla tarkoitetaan niiden palveluiden määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Kunnan kustantamissa palveluissa on omasta tuotannosta vähennetty myynnit ja lisätty ostot. Taulukko 4 Osapäivähoidossa kunnan kustantamissa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleiden lasten lukumäärä Eno 24 Juuka 43 Kontiolahti 108 Nurmes 77 Pyhäselkä 70 Valtimo 9 Ilomantsi 43 Kesälahti 19 Lieksa 66 Outokumpu 59 Rääkkylä 2 Joensuu 168 Kitee 67 Liperi 97 Polvijärvi 13 Tohmajärvi 17 Pohjois- Karjala 882 Lähde: SOTKAnet, tilanne Indikaattori ilmaisee kunnan kustantamassa osapäivähoidossa päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa olleet lapset Osapäivähoidoksi katsotaan alle 5 tuntia kestävä päivittäinen päivähoito. Kunnan kustantamalla päivähoidolla tarkoitetaan niiden palveluiden määrää, jotka kunta on kustantanut asukkailleen. Kunnan kustantamissa palveluissa on omasta tuotannosta vähennetty myynnit ja lisätty ostot. 15

17 Kuva 11 Päivähoidossa olevat lapset Pohjois-Karjalassa Kuva: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Päihdepalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluista päihdepalvelut ovat vaikeasti kartoitettavissa, koska palveluntuottajien kenttä on todella laaja. Erityisesti järjestöt tuottavat paljon palveluita päihdekuntoutujille ja ovat perustason päihdetyölle hyvin tärkeitä. Pohjois-Karjalassa on julkisen ja kolmannen sektorin lisäksi päihdetyöhön keskittyneitä yrityksiä. Karttaan (kuva 12) on sijoitettu keskeisiä päihdekuntoutujille suunnattujen palveluiden sijaintitietoja, osa tiedoista on saatu -nettipalvelun kautta. Keskeisimpänä lähteenä käytetään Itä-Suomen lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston ylläpitämää rekisteriä Pohjois-Karjalan yksityisistä päihdepalveluista. Kartalle sijoitetut palveluyksiköt ovat lääninhallituksen rekisteristä poimittuja yksityisiä päihdepalvelujen tuottajia. Lista yksityisistä päihdepalvelujen tuottajista Pohjois-Karjalassa on liitteenä 3. 16

18 Kuva 12 Inventoidut päihdepalvelut Pohjois-Karjalassa Kuva: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007 Lähde: Itä-Suomen lääninhallitus ja Pohjois-Karjalassa merkittävä julkinen toimija päihdepalvelujen tuottajana on sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Kuntayhtymällä on mahdollista aloittaa huumeiden käyttäjien korvaushoito. Pohjois-Karjalan maakunnan päihdetyön ja -palvelujen järjestämisehdotuksen (2007, 33) mukaan merkittävänä erityistä hoitoa tarvitsevana ryhmänä nähtiin alkoholidementoituneet. Tämän ryhmän sijoittaminen vanhuksille suunnattuihin dementiayksiköihin ei ole tarkoituksenmukaista, vaan omalle erityiselle hoitopaikalle olisi tarvetta. 17

19 Pohjois-Karjalan Hyvinvointiraportissa (2007, 26) todetaan päihdepalveluiden keskittyvän kuntien terveyskeskusten vuodeosastoilla tapahtuvaan katkaisuun. Katkaisuhoito on tarpeellinen hoitomuoto, mutta ovatko vuodeosastot ensisijaisena "päihdehoitomuotona" käytännöllisin ja kustannustehokkain palvelumuoto? Pohjois-Karjalassa päihdehuollon taloudelliset resurssit ovat puolet pienemmät kuin muualla Suomessa keskimäärin. Päihdepalveluissa avopalvelut säilynevät tulevaisuudessa peruskunnissa, mutta erityispalveluille luontevin lähestymistapa on seudullisiin ja/tai maakunnallisiin palvelukokonaisuuksiin siirtyminen (Pohjois-Karjalan maakunnan päihdetyön ja -palvelujen järjestämisehdotus 2007, 34). Taulukko 5 Päihdetilastoja vuosilta 2000 ja 2005 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat/ asukasta Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita/ asukasta Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/ asukasta Päihdehuollon nettokustannukset Euroa/asukas Koko maa 3,2 (3,3) 9,3 (9,2) 1 (1) 22,4 (15,1) Pohjois-Karjala 1,5 (1,8) 6,6 (7,9) 0,4 (0,3) 11,8 (7,4) Joensuun seutu 1,9 (1,8) 4 (6,2) 0,3 (0,2) 13,4 (6,9) Keski-Karjalan seutu 0,7 (0,7) 10,8 (6) 1 (1) 12 (9,5) Pielisen Karjalan seutu 0,3 (2,5) 13,4 (14,7) 0,3 (0,1) 5,7 (7,3) * Suluissa vuoden 2000 luvut. Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastolla hoidossa olleet vuotiaat/ vastaavanikäistä vuonna 2005 Koko maa 5,7 Pohjois-Karjala 9,6 Joensuun seutukunta 9,4 Keski-Karjalan seutukunta 10,3 Pielisen Karjalan seutukunta 10,2 Lähteet: SOTKAnet ja Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti 18

20 Kuva 13 Päihdepalvelujen yleinen rakenne Pohjois-Karjalassa sijaitsevat päihdepalvelut jakautuvat karkeasti viiteen eri ryhmään: 1 päivätoiminta, toiminnallisuuden ylläpitäminen, tukiryhmätyö 2 kodinomainen kuntoutus 3 tukiasuminen ja muut asumispalvelut 4 katkaisuhoito (alkoholi, huumeet ja lääkkeet) 5 muu päihdekuntoutus. Maakunnassa on yksityisiä päihdepalveluja tarjolla yleisesti kaikille päihdekuntoutujille, mutta kohdennettuja palveluja löytyy muun muassa naisille, alkoholidementikoille ja kaksoisdiagnoosiasiakkaille (päihde- ja mielenterveyskuntoutujat). Ympärivuorokautisen asumis- ja laitoshoidon rinnalla on kolmannen sektorin ylläpitämää vapaaehtoista päivätoimintaa (mm. Kulman Kundit, Soroppi). Päihdetyötä tehdään Pohjois-Karjalassa myös EU-rahoituksen voimin. Outokummussa A-kilta ry, jonka asumiskuntoutusyksikkö Liekki on ollut toiminnassa vuodesta Liekki on saanut Leader-rahoituksen lisäksi RAY:n rahoitusta asumispalvelukeskustoiminnan kehittämiseksi (Outokummun A-kilta). 2.7 Vammaispalvelut Vammaispalveluista selvitykseen on koottu tietoja kehitysvammaisten päivätoiminnan, palveluasumisen ja muun tuetun asumisen palveluverkosta koko maakunnan laajuudelta. Honkalampisäätiön palveluiden lisäksi maakunnassa on tarjolla monipuolinen vammaispalveluverkko. Erityishuoltopiirin tehtäviä maakunnassa hoitaa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, joka korvasi maakunnallisena vammaispalveluita tuottavana organisaationa Honkalammen kuntayhtymän. Suomessa on 17 erityishuollon kuntayhtymää, joista kaikki paitsi Helsingin erityishuoltopiiri ovat monen kunnan alueella toimivia (Kuntaliitto). 19

21 Kehitysvammaisille ja muille vajaakuntoisille henkilöille on Pohjois-Karjalassa järjestetty monimuotoista päivätoimintaa. Lähes jokainen kunta tuottaa itse ainakin päivätoimintatyyppisiä palveluja. Aktivoivaa päivätoimintaa on esimerkiksi musiikkiin, askarteluun, käsitöihin ja muuhun virikkeelliseen toimintaan tähtäävät harrastus ja avotyömahdollisuudet. Päivätoiminta on yleisemmin kunnan omaa palveluntuotantoa ja sijaitsee fyysisesti toimintakeskuksissa, joita kunnissa voi olla useampia. Taulukko 6 Kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskuksien asiakasmäärät Eno 27 Juuka 47 Kontiolahti 35 Nurmes 43 Pyhäselkä 36 Valtimo 15 Ilomantsi 41 Kesälahti 19 Lieksa 51 Outokumpu 54 Rääkkylä 19 Joensuu 103 Kitee 31 Liperi 67 Polvijärvi 24 Tohmajärvi 20 Pohjois- Karjala 632 Lähde: SOTKAnet, tilastot vuodelta 2005 Indikaattori ilmaisee kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskustoiminnan piirissä vuoden lopussa olleiden asiakkaiden määrän. Mukana ovat kunnan kustantamat palvelut, tosin asiakkaiden itse kustantamia kehitysvammapalveluja ei käytännössä ole. Asumispalveluiden muodot jakautuvat pelkästä tuetusta asumisesta laitosmaiseen, hyvin intensiiviseen hoitoon. Asumispalveluissa palveluntarjoajia ovat kunnat, yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Pyrkimyksenä on tarjota asiakkaalle tarpeiden mukainen hoito ja palvelut. Vammaispalveluita on koottu liitteenä olevaan listaan ja ne on sijoitettu merkkeinä Pohjois-Karjalan karttaan (kuva 14 ja liite 4). Taulukko 7 Vaikeavammaisten palveluasumisen piirissä olevien asiakkaiden määrä vuoden aikana Eno 6 Juuka 4 Kontiolahti 5 Nurmes 8 Pyhäselkä 3 Valtimo - Ilomantsi 7 Kesälahti 1 Lieksa 11 Outokumpu 4 Rääkkylä 6 Joensuu 40 Kitee 9 Liperi 4 Polvijärvi 12 Tohmajärvi 4 Pohjois- Karjala 124 Lähde: SOTKAnet, tilastot vuodelta 2006 Indikaattori ilmaisee, kuinka monta asiakasta on vuoden aikana saanut vammaispalvelulain mukaista vaikeavammaisten palveluasumista. 20

22 Taulukko 8 Kehitysvammaisten asumispalveluiden piirissä asiakkaita vuoden aikana Eno 13 Juuka 32 Kontiolahti - Nurmes 25 Pyhäselkä 7 Valtimo 5 Ilomantsi 17 Kesälahti 10 Lieksa 7 Outokumpu 2 Rääkkylä 11 Joensuu 67 Kitee 16 Liperi 26 Polvijärvi 17 Tohmajärvi 16 Pohjois- Karjala 271 Lähde: SOTKAnet, tilastot vuodelta 2005 Indikaattori ilmaisee kehitysvammaisten asumispalveluissa vuoden lopussa olleiden asiakkaiden määrän. Mukana ovat lähinnä ryhmäasumiseen perustuvien, erityisesti kehitysvammaisille tarkoitettujen yksiköiden asiakkaat. Osassa yksiköistä on henkilökunta paikalla ympäri vuorokauden ja osassa vain päivällä. Mukana ovat kunnan kustantamat palvelut, tosin asiakkaiden itse kustantamia kehitysvammapalveluja ei käytännössä ole. Luku kuvaa erityisesti kehitysvammaisille tarkoitetun laitoshoidon laajuutta. Mukana ei ole kaikkea laitoshoitoa (esimerkiksi psykiatrisissa sairaaloissa on pitkäaikaishoidossa asiakkaita, jotka ovat kehitysvammaisia). Lukua tulkittaessa on otettava huomioon, että palvelujärjestelmä on aina kokonaisuus ja eri kunnat valitsevat erilaisia järjestämistapoja. Yksittäisten palvelujen vertailu kuntien kesken ei siis kerro koko totuutta, sillä kunnassa voi olla panostettu esimerkiksi kehitysvammaisten asumispalveluihin. 21

23 Kuva 14 Inventoidut vammaispalvelut Pohjois-Karjalassa Kehitysvammaisten toimintakeskukset, palveluasunnot ja muu tuettu asuminen, kohteiden tiedot liitteessä 4. Kuva: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007 Lähde: Pohjois-Karjalan kunnat 22

24 Kuva 15 Honkalampi-säätiön palveluverkko Lähde: Honkalampi-säätiön internetsivu 2.8 Vanhuspalvelut Ikäihmisille suunnattujen palvelujen tarve kasvaa tulevaisuudessa väestön ikääntyessä. Asumispalveluiden asiakasmäärien noustessa myös kotona asuvien, varsin hyväkuntoisten senioreiden määrä on kasvussa. Vanhukset ovat yksi yhtenäinen ryhmä ainoastaan ikäluokan kautta tarkasteltuna. Laaja ja monipuolinen palveluverkko, joka ottaa huomioon asiakkaiden erilaisen fyysisen/ psyykkisen tilan ja tarpeet on keskeistä vanhuspalveluille jatkossakin. POKASOTE-selvityksessä inventoinnin kohteina vanhuspalveluissa ovat palvelukeskukset, -asunnot, hoito- ja vanhainkodit. Yhteensä selvitykseen on sisällytetty tiedot 68 eri palveluyksiköstä, jotka sijaitsevat Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Lista palveluyksiköistä on selvityksen liitteenä (liite 5). Listaa tullaan jatkossa päivittämään vuosittain. Kuntien itse tuottamia ja kustantamia palveluita vertailemalla Pohjois-Karjalan kunnat näyttävät jakautuvan ikääntyneiden palveluasumisen järjestämisessä kahteen eri ryhmään. Toisissa kunta hankkii oman palveluntuotannon ulkopuolelta huomattavan osan ikääntyneiden palveluasumisesta, kun taas toisella puolella ovat ne kunnat, jotka käytännössä tuottavat kaiken kustantamansa palveluasumisen itse. Koko maakunnan tasolla noin 40 prosenttia kuntien kustantamasta ikääntyneiden palveluasumisesta tuottaa jokin muu taho kuin kunta itse. 23

25 Taulukko 9 Ikääntyneiden palveluasumisen asiakkaat, kunnan itse tuottamat palvelut Eno - Juuka 36 Kontiolahti 65 Nurmes 42 Pyhäselkä - Valtimo 29 Ilomantsi 50 Kesälahti 24 Lieksa 77 Outokumpu 11 Rääkkylä 26 Joensuu 228 Kitee 91 Liperi - Polvijärvi 30 Tohmajärvi - Pohjois- Karjala 709 Lähde: SOTKAnet, tilanne Palveluasuminen sisältää aina sekä asumisen että siihen kiinteästi liittyvät palvelut. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi kodinhoitoapu, hygieniapalvelut jne. Palveluasumisen sisältö voi siis käytännössä vaihdella. Myös asumisen muoto vaihtelee. Osa yksiköistä on ryhmäkoteja, osa pienkoteja ja osa taas esimerkiksi palvelutaloja, joissa asiakkailla on omat huoneistot. Mukaan eivät kuulu normaalit huoneenvuokralain mukaiset vanhusten vuokra-asunnot eivätkä sellaiset palveluasunnot, joihin ei liity päivittäisiä tai säännöllisiä kotipalveluja. Taulukko 10 Ikääntyneiden palveluasumisen asiakkaat, kuntien kustantamat palvelut Eno - Juuka 61 Kontiolahti 83 Nurmes 106 Pyhäselkä 29 Valtimo 35 Ilomantsi 52 Kesälahti 41 Lieksa 77 Outokumpu 11 Rääkkylä 54 Joensuu 481 Kitee 91 Liperi 18 Polvijärvi 30 Tohmajärvi 14 Pohjois- Karjala Lähde: SOTKAnet, tilanne Tiedot sisältävät kunnan itse tuottamat ja muilta kunnilta, kuntayhtymiltä, valtiolta tai yksityisiltä palveluntuottajilta ostamat palvelut. Vähentämällä kuntien kustantamista palveluista (1 183 asiakasta), kuntien itse tuottamat palvelut (709), saadaan selville ikääntyneiden palveluasumisen asiakkaiden määrä yksityisellä ja kolmannella sektorilla (474 asiakasta). 40 % kuntien kustantamista ikääntyneiden palveluasumisesta tuotetaan kuntasektorin ulkopuolella (maakunnallisesti). 24

26 Kuva 16 Pohjois-Karjalan ikääntyneiden palvelukeskukset, palveluasunnot, vanhain- ja hoitokodit Kuva: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007 Lähde: Pohjois-Karjalan kunnat 25

27 3 Terveyspalvelut 3.1 Yleinen terveydenhuollon katsaus Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet ovat vielä osin käymistilassa. Eri puolilla (Keski- Karjala, Liperi Outokumpu, Pielisen Karjala) on meneillään selvityksiä ja hankkeita perusterveydenhuollon organisoimiseksi. Samalla pohditaan myös muiden palvelujen kytkemistä (lähinnä sosiaalipalvelut) samaan organisaatioon. Perusterveydenhuollon suunnittelua raamittaa PARAS-laki, jonka mukaan yhteistoiminta-alueen tulisi täyttää asukkaan väestöpohjavaatimus. Kontiolahden sekä Polvijärven yhteistoiminta-alueen osalta tilanne on auki, sillä ne eivät yksinään täytä lain vaatimusta. Pohjois-Karjalassa on kolme kuntaa (Ilomantsi, Juuka ja Lieksa), joille on myönnetty asema pitkän etäisyyden kuntana, joka antaa mahdollisuuden poiketa laissa säädetyn (laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta /169) toiminnallisen kokonaisuuden muodostamisen perusteista. Pohjois-Karjalan alueella sairaanhoitopiirissä on tekeillä hoitotakuun tiimoilta alueellisen lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämissuunnitelma. Suunnitelman tarkoitus on sopia alueellinen työnjako perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja yksityisten palveluntuottajien kesken. Suunnitelmaluonnosta ollaan rakentamassa ja se täydentyy vuoden 2008 aikana. (tilanne avoin) (tilanne avoin) Kuva 17 Pohjois-Karjalan perusterveydenhuollon nykyiset ja suunnitteilla olevat alueet 26

28 Ikävakioitu sairastavuusindeksi ylittää jokaisessa Pohjois-Karjalan kunnassa maan keskiarvon 100. Pielisen Karjala on sairastavuusindeksin kautta tarkasteltuna Pohjois-Karjalan synkin. Maakunnan sisällä seutukuntien väliset erot sairastavuudessa ovat suuria. Ikävakioitu sairastavuusindeksi koostuu kuolleisuudesta, työkyvyttömyyseläkettä ja erityiskorvattavien lääkkeiden saajien määrästä. Kuva 18 Ikävakioitu sairastavuus Pohjois-Karjalan kunnissa Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu sekä sellaisenaan että ikävakioituna. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Lähteet: SOTKAnet ja Pohjois-Karjalan Hyvinvointiraportti 2007 Väestöllinen huoltosuhde Pohjois-Karjalassa (taulukko 11) on vain hieman heikompi kuin Suomessa keskimäärin. Maakunta jakautuu kuitenkin voimakkaasti. Joensuussa opiskelijoineen huoltosuhde on 43,9 Kesälahden huoltosuhteen ollessa 68,3. Suomen väestöllisen huoltosuhteen on ennustettu olevan vuonna 2030 noin 70, joten Kesälahti on väestöllisesti vaiheessa, jota muu Suomi seuraa 25 vuoden päästä. Huoltosuhdetta verrattaessa sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaisiin kustannuksiin voidaan todeta, että iäkkäämmästä väestöstään huolimatta Pohjois-Karjalassa on kyetty tuottamaan palvelut suhteellisen edullisesti. Kuntien välinen vaihtelu on suurta ja pelkkien tilastojen kautta tarkasteltuna liikoja tulkintoja on kuitenkin syytä välttää. Taulukko 11 Väestöllinen huoltosuhde eri alueilla Eno Ilomantsi Joensuu Juuka Kesälahti Kitee Kontiolahti Lieksa Liperi Nurmer Outokumpu Polvijärvi Pyhäselkä Rääkkylä Tohmajärvi Valtimo Pohjois- Karjala koko maa ,2 63,9 43,3 60,7 65,3 54,3 50,9 58,6 55,6 61,1 53,4 57,7 54,9 65,4 57,6 57,5 52,0 49, ,7 64,2 43,9 61,7 68,3 54,9 50,9 60,0 56,2 61,5 53,8 58,3 54,5 65,9 59,3 59,5 52,6 50,5 Lähde: SOTKAnet Tulkinta: Luku 50 tarkoittaa sitä, että sataa (100) vuotiasta kohti on huollettavana viisikymmentä (50) alle 15 ja yli 65-vuotiasta. Vuoteen 2030 mennessä koko maan väestöllisen huoltosuhteen ennustetaan olevan

29 Perusterveydenhuollon kustannukset vaihtelevat paljon eri kunnissa. Kustannuserot johtuvat osaltaan väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta. Juuan perusterveydenhuollon kustannukset vuonna 2005 olivat 929 euroa/asukas. Juuan kustannukset ovat maakunnan korkeimmat, toiseksi korkeimmat kustannukset olivat Ilomantsissa 783 euroa/asukas, eli Ilomantsi selvisi noin 150 euroa/asukas halvemmalla kuin Juuka. Matalimmat perusterveydenhuollon kustannukset maakunnassa vuonna 2005 olivat Liperissä, 418 euroa/asukas. Perusterveydenhuoltoon keskittymällä on nähty olevan erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua hillitsevä vaikutus, tällaisissa tulkinnoissa kannattaa olla Pohjois-Karjalan osalta varovainen. Valtimo ja Juuka ovat ainoita kuntia Pohjois-Karjalassa, joiden perusterveydenhuollon kustannukset ovat suuremmat kuin erikoissairaanhoidon. Toisaalta tarkastelemalla kysymystä käänteisesti, eli vertaamalla eri kuntien korkeita erikoissairaanhoidon kustannuksia perusterveydenhoidon kustannuksiin voidaan joitakin lisäpäätelmiä tehdä. Enossa ja Outokummussa perusterveydenhuolto on järjestetty suhteellisen edullisesti, mutta vastaavasti erikoissairaanhoito tulee kalliiksi. Joensuun seudulla Kontiolahden perusterveydenhuollonja erikoissairaanhoidon kustannukset ovat asukasta kohden maakunnan matalimpia. Kuva 19 Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintatilastoja Lähde: SOTKAnet Kuva: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007 Terveystoimen nettokustannustasossa vaihteluväli vuonna 2005 oli euroa/asukasta kohden. Kontiolahti selviää pienimmillä kustannuksilla, toisessa päässä on Juuka. Kuntien erot ovat yllättävän suuria perusterveydenhuollon osalta, kustannustasossa on kaksinkertaisia eroja kuntien välillä. Erikoissairaanhoidossa näin suurta vaihtelua ei ole. Vaihteluväli erikoissairaanhoidon kustannuksissa on euroa/asukas. 28

30 Kuva 20 Terveydenhuollon nettokustannukset yhteensä Kuva: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2007 Vertailtaessa Pohjois-Karjalan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannuskehitystä koko maahan ja lähimaakuntiin huomataan, että terveydenhoidon kustannustaso on Pohjois- Karjalassa noussut, Pohjois-Savoa lukuun ottamatta, lähimaakuntia nopeammin. Kustannustason kasvu vuosina on ollut keskimäärin 6,8 %. Terveystoimen kokonaiskustannukset Pohjois-Karjalassa vuonna 2005 olivat 243 miljoonaa euroa, josta perusterveydenhuollon osuus (mukaan lukien perusterveydenhuollon hammashuolto) 107 miljoonaa euroa ja erikoissairaanhoito 136 miljoonaa euroa. Terveystoimen kustannusten (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) kasvu , % vuodessa prosenttia 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 5,5 6,0 5,7 7,1 6,8 3,0 2,0 Koko maa Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kuva 21 Terveydenhuollon kustannuskehitys eri aluilla Lähde: Altika, Tilastokeskus 29

31 Pohjois-Karjalassa, samaten kuin Pohjois-Savossa, erikoissairaanhoidon kustannustason nousu selittää muuta maata nopeamman prosentuaalisen terveystoimen menojen kasvun. Yhtä selittäjää erikoissairaanhoidon nopeasti korkealle kustannustason nousulle 2000-luvulla tuskin on. Tämän selvittämiseksi pitäisi tuntea taulukossa olevien maakuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rakennetta syvällisemmin, jotta keskinäinen vertailu olisi täysin aukotonta. Pohjois- Karjalassa erikoissairaanhoidon kustannukset ovat nousseet vuosittain keskimäärin 9,3 %. Vastaavaan aikaan koko maassa nousua oli vain 6,2 %. Vertailussa ei ole huomioitu eroja väestön ikääntymisessä. Taulukko 12 Terveydenhuollon kustannuskehitys eri alueilla Terveystoimen kustannusten kasvu prosentteina perusterveydenhuolto Koko maa 5,3 6,2 Etelä-Karjala 6,7 5,5 Etelä-Savo 4,5 7,1 Pohjois-Savo 5,6 8,8 Pohjois-Karjala 4,7 9,3 Lähde: Altika, Tilastokeskus erikoissairaanhoito Tilastokeskuksen ja SOTKAnetin tilastot sisältävät erikoissairaanhoidon osalta kustannuksia, joiden ei sinne ole katsottu kuuluvaksi. Sairaanhoitopiiri on tuottanut Pohjois-Karjalan kunnille laboratorio-, röntgen-, apuväline-, lääkehuolto-, päivystys- ja puhelinneuvontapalveluja, joiden voidaan katsoa olevan perusterveydenhuoltoon kuuluvia. Pohjois-Karjalassa sairaanhoitopiiri on ollut tämänkaltaisen palvelujen suuri tuottaja. Terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat nousseet vuosien aikana 6,8 prosenttia, mutta terveydenhuollon rakenteesta johtuen, ei tilastoista saadun kustannusnousutiedon kaikkia tekijöitä pystytä kohdentamaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. prosenttia 10,0 % 9,0 % 8,0 % 7,0 % 6,0 % 5,0 % 4,0 % 3,0 % 2,0 % 1,0 % 0,0 % Terveystoimen (perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito) kustannusten kasvu , % vuodessa 9,3 % 8,8 % perusterveydenhuolto 6,7 % 7,1 % erikoissairaanhoito 6,2 % 5,3 % 5,5 % 5,6 % 4,5 % 4,7 % Koko maa Etelä- Karjala Etelä-Savo Pohjois- Savo Pohjois- Karjala Kuva 22 Terveydenhoitomenot eriteltyinä perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon Lähde: Altika, Tilastokeskus 30

32 3.2 Terveydenhuollon alueellinen rakenne Julkinen terveydenhuolto Terveyskeskukset ja -asemat keskittyvät Pohjois-Karjalassa nykyisiin ja entisiin kuntakeskuksiin. Isoimmissa kunnissa terveyskeskuspalveluja on mahdollista saada useammasta eri pisteestä. Inventoidut kunnalliset terveyspalveluyksiköt ovat kuntien pääterveyskeskuksia ja sivutoimipisteitä. Palvelujen saatavuus eri toimipisteissä vaihtelee ja esimerkiksi yksiköiden aukioloajat vaihtelevat. Kuva 23 Terveyskeskukset ja -asemat Pohjois-Karjalassa Lähde: Pohjois-Karjalan kuntien internetsivut 31

33 Sairaanhoitopiirien kuntayhtymät vastaavat alueellaan laissa säädetyn erikoissairaanhoidon järjestämisestä. Erikoissairaanhoitolaki /1062 Sairaanhoitopiirien tehtävänä on kehittää ja suunnitella erikoissairaanhoitoa siten, että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Lisäksi sairaanhoitopiirit ovat velvoitettuja yhteistyöhön alueensa kuntien sosiaalitoimen kanssa. Pohjois-Karjalan ja Heinäveden kunnan alueella erikoissairaanhoidosta vastaa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Nykyisessä muodossaan kuntayhtymä aloitti , Honkalammen liityttyä siihen. Valtaosa kuntayhtymän vuosittaisesta, noin asiakkaasta tulee lähetteen kautta toiminta-alueen terveyskeskuksista. Keskussairaala sijaitsee Joensuussa. Kuva 24 Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän palveluverkko Lähde: Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 32

34 3.2.2 Yksityinen terveydenhuolto Varsinkin työterveyspalveluissa yksityisen sektorin rooli palvelutuottajana on merkittävä. Yksityisiä terveydenhuollon palveluja on ollut maakunnassa saatavilla varsin pitkään (Lääkärikeskus Suinuu perustettiin vuonna 1955). POKASOTE-selvitys kartoittaa pääosin julkista terveydenhuollon palveluverkkoa, mutta yksityisen terveydenhuoltosektorin laajenemisesta johtuen mukana muitakin palveluntuottajia. Terveydenhuollon palveluverkkoa kokoavassa liitteessä on tiedot Lääkärikeskus Suinuun, Itä-Suomen lääkärikeskuksen, Nurmeksen lääkärikeskuksen, Lääkärikeskus Villuksen, Outokummun silmä- ja lääkäriaseman ja Ylioppilaiden Terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluista (liite 6). Ylioppilaiden Terveydenhuoltosäätiöllä on merkittävä vaikutus Joensuun yliopisto-opiskelijoiden terveydenhuoltoon. Samalla se tarjoaa, päivystystoimintaa lukuun ottamatta, perusterveydenhuollon palvelut kaikille yliopistossa opiskeleville. Joensuun YTHS:llä on käytössään oma potilasasiamies. 3.3 Lääkäripäivystys ja lääkärissäkäynti Ympärivuorokautinen lääkäripäivystys toimii Pohjois-Karjalassa Nurmeksessa, Lieksassa, Joensuussa ja Kiteellä. Virka-ajan ja kello 22 välillä päivystystoiminnassa on alueittain erilaisia ratkaisuja. Joensuun seudulla Kontiolahden, Enon ja Pyhäselän päivystystoiminnot siirtyvät Joensuuhun perusterveydenhuollon päivystykseen kello 16 jälkeen. Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi ovat sopineet yhteispäivystyksestä, jossa päivystysvastuut vaihtelevat sopimusten perusteella. Pielisen Karjalassa Nurmeksessa ja Lieksassa on ympärivuorokautinen päivystys. Alueelta Juuka hankkii päivystyspalvelunsa Joensuusta. Keski-Karjalan terveyskuntayhtymän ja Tohmajärven alueella päivystystoiminnot sijaitsevat iltaisin ja öisin Kiteellä. Kuva 25 Lääkäripäivystys Pohjois-Karjalassa 33

35 Perusterveydenhuollon toimintatilastoista Joensuu erottuu päivystysvastaanottomäärissä suurimpana, Kiteen ollessa toiseksi suurin. Pielisen Karjalan kaksi päivystävää terveyskeskuskusta Lieksa ja Nurmes muodostavat yhdessä suuren päivystysalueen maakunnan pohjoisosaan. Yhteenlaskettuna käyntejä vuonna 2006 Nurmeksen ja Lieksan päivystysvastaanotoilla (myös ilta-, yö-, viikonloppupäivystys) oli yli Taulukko 13 Lääkärikäynnit kunnittain Joensuun yhteispäivystyksessä yöajan käynneissä ei kuntakohtaisia käyntejä ole eritelty. Kiteellä Tohmajärveläisten tiedot eivät näy ilta- ja yöpäivystyksessä. 0-käynti kuntien luvut sisältyvät Joensuun lukuun. Seuraavaan tilastoon on koottu kaikki lääkärikäynnit kunnittain ja suhteutettu ne asukaslukuun. Tilasto kertoo jotain kuntien väestön terveyspalvelujen käyttötarpeesta. Vähiten lääkärikäyntejä asukasta kohden vuonna 2006 oli Kontiolahdella (1,4 käyntiä/asukas) ja eniten Rääkkylässä (2,7 käyntiä/asukas). Perusterveydenhuollon runsaita lääkärikäyntien määrää ei pidä tulkita suoraan väestön korkeana palvelutarpeena ja sairastavuutena, vaan se voi toimia indikaattorina toimivasta perusterveydenhuollosta. Valtimo on vuoden 2005 toimintatietojen mukaan yksi Pohjois-Karjalan eniten perusterveydenhuoltoon satsaavista kunnista ja siellä myös lääkärikäyntejä on runsaasti. Perusterveydenhuollon päivystyksen asiakasmäärään vaikuttaa, kuten PKSSK:n selvityksestä (Terveydenhuollon Pohjois-Karjalan mallin II vaihe, 2007) käy ilmi, oleellisesti virka-ajan normaalien vastaanottoaikojen vähäisyys. 34

36 Taulukko 14 Lääkärikäynnit/asukas Pohjois-Karjalassa Kuva 26 Lääkärikäynnit Pohjois-Karjalassa Kuva: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

37 Seuraavaan taulukkoon on koottu Pohjois-Karjalan kuntakeskusten etäisyyden Joensuussa sijaitsevaan keskussairaalaan. Keskietäisyys kuntakeskuksista Joensuuhun on 67 kilometriä ja mediaanietäisyys 58 kilometriä. Taulukko 15 Kuntakeskusten etäisyydet keskussairaalasta (km) Eno 37 Lieksa 100 Rääkkylä 58 Ilomantsi 71 Liperi 30 Tohmajärvi 55 Juuka 89 Nurmes 128 Valtimo 146 Kesälahti 91 Outokumpu 48 Kitee 66 Polvijärvi 44 Keskietäisyys 67 Mediaanietäisyys 58 Kontiolahti 22 Pyhäselkä 24 Lähde: PKSSK Terveydenhuollon Pohjois-Karjalan mallin II vaihe. Osaraportti Hammaslääkäripäivystys Hammaslääkäripäivystys on arkisin organisoitu melko yhtenäisesti maakunnan alueella. Kuntakohtaiset erot arkipäivien hammaslääkäripäivystyksessä ovat lähinnä aukioloaikojen vaihtelua. Iltaisin ja viikonloppuisin hammaslääkäripäivystyksestä Joensuun seudulla vastaa Siilaisen terveysasema. Pielisen Karjalassa Juuka hankkii ilta- ja viikonloppupäivystyksen Joensuusta, Lieksalla on omaa toimintaa. Nurmeksen ja Valtimon kuntayhtymän alueella Nurmeksen terveyskeskus järjestää hammaslääkäripäivystyksen iltaisin, viikonloppuisin apua saavia ohjataan terveyskeskuksen poliklinikan kautta. Keski-Karjalan terveyskuntayhtymän alueella Kiteen terveyskeskuksesta on viikonloppuisin särkytapauksia varten päivystys. Ongelmana Pohjois-Karjalan julkisissa hammaslääkäripalveluissa on palveluiden nopea saatavuus. Kiireelliset tapaukset pyritään hoitamaan nopeasti, mutta esimerkiksi Enossa jonot ei-kiireelliseen hoitoon on puoli vuotta (Enon kunnan internetsivut). Julkista hammashuoltoa paikkaa yksityiset lääkärikeskukset, varsinkin työterveyshuollon kautta. Julkisen hammashoidon ongelmat koskettavat niitä ihmisiä, jotka eivät ole oikeutettuja työterveyshuoltoon. 3.5 Mielenterveyspalvelut Mielenterveyspalvelut on organisoitu kuntien perusterveydenhuollon ja/tai erikoissairaanhoidon alaisuuteen. Kunnittain on vaihtelua siinä kuinka perusterveydenhuollon mielenterveyspalvelut on paikallisesta terveyskeskuksesta saatavissa. Osassa terveyskeskuksista/asemista palvelu on saatavissa terveyskeskuslääkärin kautta. Muita yleisiä mielenterveyspalvelujen ammattilaisia perusterveydenhuollossa ovat terveyskeskuspsykologit, psykiatriset sairaanhoitajat, lisäksi mielenterveyden avopalveluita on saatavissa erilaisten päivätoiminta- ja tukiryhmien kautta. Mielenterveyden avopalvelut ovat joko kunnan omaa, perusterveydenhuollon kuntayhtymän tai PKSSK:n tuottamaa toimintaa. Perusterveydenhuollon mielenterveyskäyntien määrä vaihtelee Pohjois-Karjalassa kunnittain paljon. Erot palvelujen käytössä ovat moninkertaisia. Suurinta palvelujen käyttö tilastojen valossa on Nurmeksessa, Juuassa ja Valtimolla. Kesälahden, Kiteen, Rääkkylän ja Tohmajärven mielenterveyspalvelut eivät Stakesin perusterveydenhuollon tilastoissa näy, syynä tähän on mielenterveys- 36

38 palveluiden organisointi erikoissairaanhoidon alle. Kesälahti, Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi kuuluvat PKSSK:n mielenterveyspoliklinikkaan. Vähiten perusterveydenhuollon avohoidon mielenterveyskäyntejä on Lieksassa. Maakunnassa mielenterveyspalvelujen avohoidon hoitopäivien määrä on kaksinkertainen valtakunnan keskiarvoon verrattuna. Summaamalla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon avohoidon tilastoja saadaan parempi kokonaiskuva mielenterveyspalvelujen käytöstä. Outokumpu ja Polvijärvi näyttäytyvät molemmat kuntina, joiden avohuollollisten mielenterveyspalvelujen käyttö on vähäistä, mutta vastaavasti erikoissairaanhoidon psykiatrisen laitoshoidon hoitopäivien määrä korkea. Liikoja tulkintoja avohoidon mielenterveyskäyntien perusteella kannattaa välttää. Pienet käyttäjämäärät eivät välttämättä kerro suoraan vähäisistä mielenterveyden ongelmista kunnissa ja toisaalta suuret käyttäjämäärät voivat viestiä kunnan keskittyneestä panostuksesta mielenterveyspalvelujen avohoitoon. Taulukko 16 Perusterveydenhuollon avohoidon mielenterveyskäynnit (lääkärit + muut ammattiryhmät / 1000 asukasta) Eno 187 Juuka 394 Kontiolahti 118 Nurmes 563 Pyhäselkä 240 Valtimo 354 Ilomantsi 128 Kesälahti 0 Lieksa 101 Outokumpu 234 Rääkkylä 0 Pohjois- Karjala 224 Joensuu 300 Kitee 0 Liperi 175 Polvijärvi 236 Tohmajärvi 0 Koko maa 123 Lähde: SOTKAnet, tilastot vuodelta 2006 Perusterveydenhuollon avohoidon mielenterveyden lääkärikäynnit sisältävät terveyskeskuksen mielenterveystoimistossa toteutuneet lääkärikäynnit tuhatta asukasta kohti. Perusterveydenhuollon avohoidon mielenterveyden lääkärikäynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden käynnit mielenterveystoimistossa lääkärin vastaanotoilla ja lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Perusterveydenhuollon avohoidon mielenterveyskäynnit muun ammattiryhmän kuin lääkärin luona sisältävät terveyskeskuksen mielenterveystoimistossa toteutuneet mielenterveyskäynnit muun ammattiryhmän kuin lääkärin luona tuhatta asukasta kohti. Perusterveydenhuollon avohoidon mielenterveyden muun ammattiryhmän kuin lääkärin käynteinä tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden käynnit mielenterveystoimistossa muun ammattiryhmän kuin lääkärin vastaanotoilla ja muun ammattiryhmän kuin lääkärin suorittamat käynnit asiakkaan/potilaan luo. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Taulukko 17 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta Eno 214 Juuka 131 Kontiolahti 238 Nurmes 54 Pyhäselkä 253 Valtimo 17 Ilomantsi 723 Kesälahti 355 Lieksa 299 Outokumpu 159 Rääkkylä 350 Joensuu 206 Kitee 501 Liperi 268 Polvijärvi 107 Tohmajärvi 471 Pohjois- Karjala 254 Lähde: SOTKAnet, tilastot vuodelta