Terveydensuojelulain 13 :n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisohje

Transkriptio

1 OPPAITA 3:2007 Terveydensuojelulain 13 :n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisohje Sosiaalialan laitokset ja huoneistot

2 Terveydensuojelulain 13 :n mukaisen ilmoitusmenettelyn soveltamisohje Sosiaalialan laitokset ja huoneistot 2007

3 Sisältö Johdanto... 2 Päivä-, lasten- tai vanhainkodit ja muut sosiaalialan yksiköt... 2 Terveydensuojelulainsäädäntö... 2 Sosiaalilainsäädäntö... 2 Terveydensuojelulain mukainen käsittely ja valvonta... 3 Lasten päiväkodit ja vastaavat... 4 Lastenkodit ja vastaavat... 5 Vanhainkodit ja vastaavat... 5 Muut sosiaalialan yksiköt... 6

4 2 Johdanto Terveydensuojelulain 13 :n tarkoittama ilmoitusvelvollisuus koskee monia toimintoja ja erilaisia huoneistoja, joita ilmoitusmenettelyllä pyritään saamaan terveydensuojeluviranomaisen ennakkovalvontaan. Näin voidaan etukäteen selvittää, täyttävätkö toiminnot tai huoneistojen olosuhteet terveydensuojelulain vaatimukset. Terveydensuojelulain säätämisen jälkeen mm. erilaiset sosiaalialan palvelut ja toiminnat ovat saaneet uusia nimityksiä ja toimintatapoja. Tilanne on johtanut kuntien välillä käytäntöjen erilaistumiseen, kun kunnat ovat tulkinneet ilmoitusvelvollisuutta eri tavoin. Tällä Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen ohjeella pyritään yhtenäistämään tulkintoja ja käytäntöjä, kun terveydensuojeluviranomaiset käsittelevät ilmoitusvelvollista toimintaa. Ohje on laadittu yhteistyössä Oulun lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosaston kanssa. Tämä ohje koskee erityisesti sosiaalialan laitoksia ja toimintoja. Ohjeessa tarkastellaan siten terveydensuojelulain ja sosiaalihuoltoa koskevien lakien välisiä suhteita. Siinä pyritään löytämään selkeät rajat sille, milloin näihin kohteisiin sovelletaan terveydensuojelulain ilmoitusvelvollisuutta. Tämä ohje selkeyttää myös tulkintoja, milloin sosiaalialan laitokset ja toiminnot kuuluvat suunnitelmallisen terveysvalvonnan piiriin. Päivä-, lasten- tai vanhainkodit ja muut sosiaalialan yksiköt Terveydensuojelulainsäädäntö Terveydensuojelulain (763/1994) 13 :n 5 kohdan mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista kirjallinen ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle sellaisista huoneistoista ja laitoksista, joiden hygieenisille olosuhteille on sen käyttäjämäärä tai toiminnan luonne huomioon ottaen asetettava erityisiä velvoitteita. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella (167/2003) säädetään tarkemmin näistä toiminnoista. Ilmoitusvelvollisia sosiaalialan yksiköitä ovat lastenkodit, vanhainkodit ja päiväkodit. Asetuksen 6 -kohta kattaa myös muut sosiaalialan yksiköt toiminnan luonteesta riippuen. Terveydensuojelulain ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle jäävät selkeästi oman kodin yhteydessä tapahtuvat toiminnot kuten esim. perhepäivähoito tai lasten sijoittaminen yksityiseen kotiin perhehoitajalain toimeksiantosopimuksella. Terveydensuojeluviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee siitä päätöksen. Terveydensuojeluviranomainen voi päätöksessään toiminnanharjoittajaa kuultuaan antaa terveyshaittojen ehkäisemiseksi tarpeellisia määräyksiä tai, jos terveyshaittaa ei voida muutoin estää, kieltää toiminnan harjoittamisen kyseisessä paikassa (terveydensuojelulaki 15 ). Sosiaalilainsäädäntö Sosiaalihuoltolaissa on yleismääritelmä kunnan velvollisuudesta järjestää asumispalveluja sekä laitoshuoltoa. Sosiaalihuoltolain (710/1982) 22 :n mukaan asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä. Laitoshuollolla puolestaan tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä (sosiaalihuoltolaki 24 ). Asumispalveluja annetaan henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee apua tai tukea asunnon tai asumisensa järjestämisessä (sosiaalihuoltolaki 23 ). Asumispalveluyksiköitä ovat mm. päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, vammaisille, kehitysvammaisille ja vanhuksille tarkoitettu palvelu- ja tukiasuminen.

5 3 Laitoshuoltoa annetaan henkilölle, joka tarvitsee apua, hoitoa tai muuta huolenpitoa ja jota ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa kodissaan muita sosiaalipalveluita hyväksi käyttäen. (sosiaalihuoltolaki 24 ). Perhehoidolla tarkoitetaan henkilön hoidon, kasvatuksen tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella yksityiskodissa (sosiaalihuoltolaki 25 ). Perhehoitajalla tarkoitetaan perhehoitajalain (312/1992) 1 :n mukaan henkilöä, joka hoidon järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntainliiton kanssa tekemänsä toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 :ssä tarkoitettua perhehoitoa. Lasten päivähoitolaissa (36/1973) määritetään päivähoitotoiminnasta ja lastensuojelulaissa (471/2007) lastensuojeluyksiköistä. Yksityinen ja julkinen sosiaalialan toimintayksikkö Yksityisen palvelujen tuottajan, joka jatkuvasti liike- tai ammattitoimintaa harjoittamalla antaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on saatava lääninhallituksen lupa ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttamista. Luvasta tulee ilmetä palvelujen tuottajan palveluala ja toiminnan laajuus. Lupaan voidaan liittää asiakasturvallisuuden varmistamiseksi välttämättömiä ehtoja palvelujen määrästä, henkilöstöstä, tiloista, laitteista ja tarvikkeista sekä toimintatavoista. Toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava lääninhallitukselle (laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (603/1996). Muusta kuin ympärivuorokautisesta yksityisestä toiminnasta on tehtävä puolestaan ilmoitus kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle. Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (1268/2005) yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta määritellään lääninhallituksen lupahakemukseen sekä kunnan sosiaalitoimesta vastaavalle viranomaiselle toimitettavaan toiminnan aloittamista koskevaan ilmoitukseen liitettävistä asiakirjoista. Asetuksen 1 :n 7. kohdan mukaan hakemukseen ja ilmoitukseen on liitettävä terveydensuojeluviranomaisen lausunto. Terveydensuojeluviranomaisen tulee toiminnanharjoittajalle lausuntoa antaessaan huomioida, että terveydensuojelulain mukainen käsittely ja lausunto eivät ole ristiriidassa keskenään. Tarvittaessa terveydensuojeluviranomaisen on harkittava, voiko lausuntoa antaa ennen terveydensuojelulain mukaisen ilmoituksen käsittelyä. Tällaisia tilanteita voisi syntyä silloin, kun toimintayksikön suunnittelu on hyvin alkuvaiheessa tai suunnitelluissa tiloissa on aiemmin ilmennyt esim. korjaustoimenpiteitä vaatineita sisäilmaongelmia, eikä korjauksia ole selvitysten mukaan tehty. Lausunto voi siten olla ns. ennakkolausunto ennen ilmoituskäsittelyä tai ilmoitusta koskeva päätös. Lääninhallitus valvoo yksityisen toiminnan toimintaedellytyksiä sosiaalilainsäädännön mukaisesti. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain mukaan toiminnan tulee täyttää tietyt toimintaedellytykset, kuten riittävät ja asianmukaiset toimitilat. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistiossa (Työryhmämuistioita 1998:17) on annettu suosituksia toiminnalle ja toimitiloille (mm. huonekoko). Turvallisuuden lisäämiseksi Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut turvallisuussuunnitteluoppaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille (Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:13). Julkinen toiminta eli kunnan tai valtion ylläpitämä yksikkö ei tarvitse edellä mainittua lääninhallituksen tai muun valtion viranomaisen lupaa toiminnalleen. Sosiaalilainsäädännön näkökulmasta toiminnalle asetetaan samat vaatimukset, onpa kysymyksessä julkinen tai yksityinen toiminta. Terveydensuojelulain ilmoituksenvaraisuus ja valvontavelvoite koskee samalla tavalla sekä yksityistä että julkista toimintaa. Palveluyksikön yhteydessä voi toimia myös terveydenhuollon yksikkö. Terveydenhuollon yksikköä ei lueta terveydensuojelulain mukaisen ilmoituksen piiriin kuuluvaksi. Terveydensuojelulain mukainen käsittely ja valvonta Terveydensuojelulain 13 :n mukaan ilmoituksenvaraisiksi sosiaalihuollon yksiköiksi voidaan lukea kunnan, valtion tai yksityisen ylläpitämät ns. ympärivuorokautisen tehostetutun palveluasumisen yksiköt ja sosiaalihuoltolainsäädännön mukaiset laitosyksiköt. Samalla nämä yksiköt ovat myös säännölliseen valvontaan kuuluvia toimintoja.

6 4 Terveydensuojelulain mukaisen ilmoituskäsittelyn yhteydessä huomioidaan toiminnan luonne ja asiakasmäärä hygienia- ja olosuhdevaatimuksissa (mm. hygieniatilat, siivous, sisäilmaan vaikuttavat tekijät). Rakennusvalvonta- ja paloviranomaiset vastaavat kohteiden omaan toimialaansa kuuluvasta valvonnasta ja kohteen asianmukaisuudesta. Kunnan sosiaaliviranomaisten tehtävänä on valvoa paikallisesti sekä yksityisen että julkisen sosiaalipalvelun tuottajan toimintaa. Ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisen valvonnan tarkastuksia voidaan tehdä kohteisiin yhteistyössä em. viranomaisten kanssa. Jos toimintayksiköllä on oma vedenhankintajärjestelmä, niin talousvettä tulee valvoa terveydensuojelusäädösten mukaisesti (sosiaali- ja terveysministeriön asetukset 401/2001 tai 461/2000). Sosiaalialan toimintayksikössä voi olla toiminnanharjoittajan palvelukäyttöön tarkoitettuja oheistiloja kuten esimerkiksi uima-allas tai liikuntatiloja. Kun sosiaalialan toimintayksikön toiminta on terveydensuojelulain mukaan ilmoituksenvaraista, huomioidaan ilmoituskäsittelyssä ja siihen liittyvässä päätöksessä myös oheistilat. Esim. uima-altaalle voidaan asettaa vedenkäsittely- tai veden valvontaehtoja ilmoitusta koskevassa päätöksessä. Valvontatason määrittämisessä voidaan käyttää apuna allasvesiasetusta (STM:n asetus 315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, vaikka asetuksen mukaista valvontaa ei sellaisenaan sovelleta (ts. kysymyksessä ei ole yleinen uima-allas). Jos näitä oheistiloja vuokrataan tai annetaan ulkopuolisen käyttöön, muuttuvat tilat terveydensuojelulain näkökulmasta yleisiksi tiloiksi. Tällöin liikuntatiloihin sovelletaan erikseen terveydensuojelulain 13 :n 5. kohtaa (STM asetus 167/2003) 1 ), ja allasveden valvonnassa noudatetaan allasvesiasetusta. Kauneudenhoitoon, kampaamotoimintaan ja ihon käsittelyyn liittyvät tilat ovat aina ilmoitusvelvollisia huolimatta siitä, onko asiakaskunta palveluyksikön asukkaita tai ulkopuolisia. Lasten päiväkodit ja vastaavat Oulun läänin alueella tehdyn selvityksen mukaan lasten päiväkoteja vastaavina ilmoitusvelvollisina huoneistoina on yleensä pidetty ns. ryhmäperhepäiväkoteja ja niitä isompia yksiköitä (Oulun lääninhallituksen selvitys 1999). Päivähoitolain (36/1973) määritelmän mukaan lasten päivähoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon järjestämistä päiväkotihoitona, perhepäivähoitona, leikkitoimintana tai muuna päivähoitotoimintana. Päiväkotihoitoa voidaan lain mukaan järjestää sitä varten varatussa tilassa, jota kutsutaan päiväkodiksi. Leikkitoimintaa ja muuta päivähoitotoimintaa voidaan järjestää sitä tarkoitusta varten varatussa paikassa. Perhepäivähoitoa voidaan järjestää yksityiskodissa tai muussa kodinomaisessa hoitopaikassa, jota kutsutaan perhepäiväkodiksi. Päivähoitoasetuksessa (239/1973) on säädetty lasten määrästä suhteessa hoitohenkilökunnan määrään. Esimerkiksi perhepäivähoito voidaan järjestää siten, että yhden hoitajan kotiin tulee toinen hoitaja, jolloin yksityiskodissa voi olla yhtäaikaisesti kahdeksankin lasta hoidossa. Lasten päiväkoti on sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa erikseen mainittu terveydensuojelulain mukaan ilmoituksenvaraisena huoneistona. Muita vastaavia ilmoituksenvaraisia huoneistoja ovat perhepäiväkodit tai ryhmäperhepäiväkodit sekä lasten leikkitoimintaan ja muuhun päivähoitotoimintaan erikseen varatut huoneistot. Perhepäivähoito yksityishenkilön omassa kodissa tapahtuvana on toiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen sellaista, ettei toiminta vaadi terveydensuojelulain mukaista ilmoitusta. Tässäkin tapauksessa toiminta on järjestettävä terveydensuojelulain yleisperiaatteiden mukaisesti. Esimerkiksi sisäilman laatuun tai muuhun asumisterveyteen liittyvässä valitustapauksessa terveydensuojeluviranomaisen on tutkittava asia. Mikäli kiinteistöllä on oma kaivo, talousveden valvontaan sovelletaan sosiaali- ja terveysministeriön asetusta 401/2001.

7 Lastenkodit ja vastaavat 5 Lastenkodeista, vastaavista huoneistoista ja laitoksista voidaan käyttää yleisnimitystä lastensuojeluyksiköt. Lastensuojelulain (417/2007) mukaan lastensuojelulaitoksia, joissa voidaan järjestää laissa tarkoitettua lapsen sijaishuoltoa sekä lastensuojelulain 37 :ssä tarkoitettu sijoitusta avohuollon tukitoimena, ovat lastenkodit ja koulukodit sekä muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset. Lastensuojeluyksiköitä ovat myös lääninhallituksen luvan saaneet perhekodit. Näiden yksiköiden toiminnasta käytetään nimitystä ammatillinen perhekotihoito. Terveydensuojelulain mukaan ilmoituksenvaraisia ovat kaikki kunnan, valtion tai yksityisen ylläpitämät lastensuojelulaitokset ja tapauskohtaisen harkinnan perusteella perhekodit eli ammatillinen perhekotihoito. Lastensuojeluyksiköiden nimen yhteydessä käytetään usein liitteenä "perhekoti"-nimikettä. Yksikön nimestä ei voi siten suoraan päätellä, onko kysymyksessä laitos vai ammatillinen perhekoti. Ammatillinen perhekotihoito on toimintaa, jossa huoltajaperhe tai hoitaja(t) asuvat perhekodissa. Jos huoltajaperheen omia asuintiloja ei voi selkeästi erottaa toimintatiloista, niin terveydensuojeluviranomainen voi harkita, miltä osin toimintatilat ovat ilmoituksenvaraisia (esim. samat tilat, kuin lääninhallituksen luvassa). Lapsen sijoittaminen yksityiseen perheeseen (sijaiskoti) kunnan tekemällä toimeksiantosopimuksella perhehoitajalain (312/92) perusteella ei ole terveydensuojelulain mukaan ilmoituksenvaraista toimintaa. Vanhainkodit ja vastaavat Terveydensuojelulain mukaisena vanhainkotina tai vastaavana toimintana voidaan pitää kunnan, valtion tai yksityisen ylläpitämää ympärivuorokautiseen hoivaan tai huolenpitoon tarkoitettua sosiaalihuollon asumispalvelua antavaa yksikköä (ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen) ja sosiaalihuoltolain mukaista vanhuksille tarkoitettua laitoshuoltoyksikköä. Tehostettu palveluasuminen ja laitoshuolto (laitosasuminen, ennen vanhainkoti) ovat toimintana lähellä toisiaan. Vanhuksille järjestetään myös päivätoimintaa. Päivätoiminta voidaan katsoa kuuluvan myös terveydensuojelulain ilmoituksenvaraisuuden piiriin kuuluvaksi. Päivätoimintatilat sijaitsevat yleensä vanhustenhuollon muiden yksiköiden yhteydessä. Monissa kunnissa vanhainkoti-nimikkeestä on luovuttu, ja yksiköitä voidaan kutsua esim. hoivakodiksi tai muulla nimikkeellä. Yksikön nimike ei ole määrittelevä tekijä ilmoituksenvaraisuutta määriteltäessä, vaan ratkaisevaa on toiminnan luonne. Pääperiaatteena voidaan pitää sitä, että kysymyksessä on laitos tai laitostyyppinen toimintayksikkö, joka ei ole itselliseen asumiseen rinnastettava. Vanhusten laitoshuollosta vastaavat nykyään usein terveyskeskusten alaisuudessa olevat vuodeosastot. Osa näistä voi kuitenkin toimia sosiaalitoimen alaisuudessa sosiaalihuoltolain mukaisina vanhainkoteja vastaavina laitosyksikköinä, ja ne ovat siten terveydensuojelulain mukaan ilmoituksenvaraisia. Terveydenhuollon piiriin kuuluva yksikkö rajataan terveydensuojelulain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle, koska toiminta näissä yksiköissä on katsottava ensisijaisesti terveydenhuoltoon kuuluvaksi. Samalla palveluntuottajalla voi olla toimintayksikössään erilaisia asumispalvelun muotoja kuten tehostettu palveluasuminen, palveluasuminen, tuettu asuminen. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä asukkailla on yleensä oma huone, mutta muut tilat ovat yksikön ja palveluntuottajan yhteiskäytössä. Terveydensuojelulain ilmoituksenvaraisuus voi siten koskea vain osaa palveluntuottajan toiminnasta. Itselliseen asumiseen rinnastettavia asumispalveluyksiköitä, esimerkiksi palvelutaloja tai -asuntoja, ei terveydensuojelulain mukaan katsota ilmoituksenvaraisiksi. Nämä asuinyksiköt vastaavat normaaleja asuntoja (yksiöt, kaksiot tai vastaavat; omat peseytymistilat, ruuanlaittotilat). Näissä asumispalveluyksiköissä tuetaan asumista, ja tarjotut palvelut ovat asukkaan vapaasti käytettävissä. Yksiköissä voi olla myös ympärivuorokautinen vanhusten valvonta turvatoimena (esim. automaattinen kulunvalvonta). Asumispalveluyksiköiden asumisterveyteen liittyviä asioita valvotaan kuten muidenkin asuntojen terveydensuojelulain mukaisesti.

8 Muut sosiaalialan yksiköt 6 Sosiaalilainsäädännön näkökulmasta erityisryhmille kuten esimerkiksi kehitysvammaisille, vammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja päihdeongelmaisille tulee järjestää tarpeen mukaan sosiaalihuollon tukitoimia mm. asumispalveluja ja tarvittaessa laitoshuoltoa. Erityisryhmille tarkoitetut asumispalvelut voidaan jakaa samalla tavalla kuin vanhuksille tarkoitetut palvelut ympärivuorokautiseen tehostettuun palveluasumiseen, palveluasumiseen ja tuettuun asumiseen. Näistä erityisryhmille tarkoitetuista yksiköistä terveydensuojelulain mukaisina ilmoituksenvaraisina yksikköinä voidaan pitää kunnan, valtion tai yksityisen ylläpitämiä vammaisille, kehitysvammaisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä muille erityisryhmille tarkoitettuja ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen yksiköitä ja sosiaalilainsäädännön mukaisia laitoshuoltoyksiköitä esim. kehitysvammalaitoksia. Mielenterveyskuntoutujille tarkoitettujen ympärivuorokautisten yksiköiden toimintaperiaatteena on, että asiakasta tuetaan itselliseen asumiseen ja elämään. Rajanveto itsellisen asumisen ja tehostetun palveluasumisen välillä voi olla häilyvä. Päihdekuntoutujien ympärivuorokautisessa yksikössä asiakas yleensä oleskelee tai asuu yksilöllisesti tarvitsemansa ajan. Peruslähtökohtana mielenterveys- ja päihdekuntoutujien toimintayksiköiden ilmoituksenvaraisuudelle on, että toimintaa pidetään tehostettuna ympärivuorokautisena asumispalveluna. Muita sosiaalialan yksiköitä, jotka voidaan katsoa terveydensuojelulain mukaisiksi ilmoituksenvaraisiksi yksiköiksi, ovat ensikodit ja turvakodit. Kehitysvammaisten erityishuoltolain (519/1977) mukaista kehitysvammaisille tarkoitettua päivätoimintaa, esimerkiksi kehitysvammaisten työ- ja toimintakeskuksia, voidaan pitää ilmoituksenvaraisina yksikköinä. Näissä yksiköissä asiakas on huoltosuhteessa, ei työsuhteessa.

9 7 Taulukko: Sosiaalialan toiminnat ja terveydensuojelulain ilmoituksenvaraisuus Sosiaalilainsäädäntö Toimintatyyppi Tunnusmerkkejä Terveydensuojelulain ilmoitusvelvollisuus Laitoshuolto Sosiaalihuoltolaki (710/1982) 24 Erilaiset laitokset (hoito, ylläpito ja kuntouttava toiminta) kehitysvammalaitos vanhainkoti päihdehuoltolain mukaiset laitokset Lasten päivähoito Laki lasten päivähoidosta (36/1973) 1 Päiväkoti Perhepäiväkoti/ryhmäpe rhepäiväkoti tarkoitusta varten varattu tila (päiväkoti) kodinomainen hoitopaikka (tarkoitusta varten varattu paikka) Lastensuojeluyksiköt Lastensuojelulaki (417/2007) 57 Perhepäivähoito Leikkitoiminta, muu päivätoiminta Lastensuojelulaitokset/ -yksiköt yksityisen kodissa järjestettävä tarkoitusta varten varatussa paikassa/tilassa viriketoiminnan tyyppistä (leikkikerhot, leikkipuistot, leikkikoulut, avoimet päiväkodit) lastenkodit koulukodit nuorisokodit perhekodit (ammatillinen perhehoitokoti) Ei, mikäli tila ei ole jo esim. kokoontumistilan perusteella ilmoituksenvarainen (esim. seurakuntien kerhotilat) (Ammatillinen perhekotihoito tapauskohtaisen harkinnan mukaan) Perhehoito (sijaiskoti) Sosiaalihuoltolaki (710/1982) 25, Perhehoitajalaki (312/1992) 1 Yksityiskodissa tapahtuva toiminta lapsen sijoittaminen yksityiseen kotiin toimeksiantosopimuksella hoidossa voi olla myös vammaisia ja vanhuksia Ei Asumispalvelu Sosiaalihuoltolaki (710/1982) 22 Muita sosiaalialan yksiköitä Tehostettu palveluasuminen Palveluasuminen Tukiasuminen Ensi- ja turvakodit Kehitysvammaisten työ- ja päivätoimintakeskukset Aikuisten päivähoito ympärivuorokautinen hoiva ja huolenpito itsellistä asumista ja tarpeen mukaan tukevaa toimintaa itsellistä asumista tukevaa toimintaa (neuvonta, ohjaus, opastus) lähinnä vanhusten ja kehitysvammaisten päivähoitoa Ei Ei

10 8 Julkaisuja Sosiaali- ja terveysministeriö 1998; Yksityisten sosiaalipalvelujen toimintaedellytyksiä pohtineen työryhmän muistio (SOSPA-työryhmä), STM Työryhmämuistioita 1998:17 Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen kuntaliitto 2001; Ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskeva laatusuositus, STM, Suomen kuntaliitto, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2001:4, Helsinki 2001 Sosiaali- ja terveysministeriö 2005; Turvallisuussuunnitteluopas sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköille, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:13, Helsinki 2005 Sosiaali- ja terveysministeriö 2005; Infektioriskin vähentäminen päivähoidossa, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:28, Helsinki 2005 Palosaari Airi, Saarsalmi Olli 2006; Päivähoitopaikkojen tilat ja turvallisuus, Helsingin ja Oulunsalon päivähoitohenkilökunnalle sekä lasten vanhemmille ja huoltajille suunnattujen kyselyjen tulokset, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:10, Helsinki 2006

11 Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus Säästöpankinranta 2 A PL Helsinki puh. (09) telefaksi (09) sttv@sttv.fi