LOUNAIS-SIPOON MAANKÄYTÖN IDEASUUNNITELMA. Suunnitelmaselostus

Transkriptio

1 LOUNAIS-SIPOON MAANKÄYTÖN IDEASUUNNITELMA Suunnitelmaselostus

2 1 1 LÄHTÖKOHDAT Suunnittelun tavoitteena on ollut löytää Sipoon uuden yleiskaavaluonnoksen mukainen maankäyttöratkaisu. Keskeisenä tavoitteena on ollut osoittaa uusia alueita asumiselle uudelle asukkaalle sekä määrittää uusien alueiden luonnetta, ilmettä ja toimintoja. Suunnittelutyön pohjalla ollut käsitys siitä, mitä ja millaista uusi sipoolainen asuminen olisi, on helpointa määritellä toteamalla mitä se ei ole: ei liian tiivistä, ei liian korkeaa, ei kaupunkimaista kerrostalorakentamista, ei myöskään metsälähiötä. Näistä lähtökohdista on pyritty löytämään toimivia ratkaisuja Lounais-Sipoon maankäytön kehittämiseen. 2 KOKONAISUUS Suunnitelma koostuu kolmesta asumisen ja palveluiden keskittymästä, Sipoon kukista. Jokaisen kukan keskellä sijaitsee metroasema ja siihen liittyvä palvelukeskus. Tämän ympärillä on luonteeltaan tiivis ja kaupunkimainen keskusta-alue. Kukkien reunoilla sijaitsevat väljemmän, pientalovaltaisen rakentamisen terälehdet. Koska suunnitelmassa on pyritty sekä ekologisesti että taloudellisesti hyvään ratkaisuun, sijaitsevat terälehdet kuitenkin mahdollisimman tiiviisti lähellä keskustojaan. Asumisen etäisyys metroasemasta on pyritty pitämään pääsääntöisesti alle kilometrissä. Maisemarakenteellisesti rakentaminen sijoittuu pääosin selännealueille ja väliin jäävät laaksoalueet muodostavat koko alueen läpi kulkevan viheralueiden verkoston. 3 LIIKENNERATKAISUT Toimivat ja kattavat kevyen liikenteen väylät ovat olennainen osa suunnitelmaa ja tukevat keskustojen helpon saavutettavuuden ideaa. Tavoitteena on, että nopein ja lyhyin reitti metroasemalle ja palveluiden luo on asuinalueiden poikki kulkeva korkeatasoinen ja turvallinen kevyen liikenteen väylä. Mikäli liikutaan autolla, joudutaan kiertämään pidempää reittiä rakennettujen alueiden ympäri. Suunnitelma tukeutuu voimakkaasti joukkoliikenteeseen ja etenkin tunnelimetroon, joka on jatkoa Mellunmäen linjalle. Keskeisin uusi liikenneväylä on Uuden Porvoontien uusi linjaus pohjoiseen lähelle moottoritietä. Tämä uusi liikenneväylä syöttää liikennettä uusille asuinalueille ja samalla nykyisen Uuden Porvoontien liikenne rauhoittuu. Autoliikenneväylä nykyiseltä Uudelta Porvoontieltä on katkaistu Östersundomin kulttuurimaisema-alueella ja Gumbostrandin sataman itäpuolella, ja läpikulku on mahdollista vain kevyelle liikenteelle. Mahdollinen Heli-rata on sijoitettu suunnitelmassa samalle linjalle Porvoonväylän kanssa. Näin sen aiheuttama estevaikutus on minimoitu.

3 4 VIHERALUEJÄRJESTELMÄ 2 Porvoonväylän pohjoispuolella sijaitsevilta metsäalueilta johtaa kaksi pääväylää merelle, joille rakentamista ei ole osoitettu lainkaan. Näiden viherväylien toimivuutta ekologisina käytävinä on mahdollista parantaa liikenneväylien yli johtavien vihersiltojen avulla. Alueella virtaa lukuisia pieniä vesiuomia kohti merta. Nämä laaksojen pohjilla virtaavat purot on pyritty pääsääntöisesti säästämään myös rakennetuilla alueilla. Purolaaksot muodostavat tärkeän ekologisten käytävien verkoston myös rakennetulle alueelle. Samalla ne toimivat asukkaiden lähivirkistysalueina, joiden tarkemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon sekä olemassa olevat ekologiset arvot että kulutuksen kestävyys. 5 ALUETYYPIT Seuraavassa on käyty tarkemmin läpi erilaisten aluetyyppien luonteet, jotka on esitetty 1: alueiden käytön suunnitelmakuvassa. Työpaikka-alueet Työpaikka-alueet sijoittuvat pääosin väylien varsille. Näin ne toisaalta hyötyvät hyvistä liikenneyhteyksistä ja samalla toimivat meluesteinä asutukselle. Työpaikka alueet sijaitsevat kuitenkin asutuksen välittömässä läheisyydessä ja osittain sekoittuneena keskusta-alueilla. Tavoitteena on yhdistää asumista työpaikkoihin ja palveluihin. Tiiviit asuinalueet Tiiviit asuinalueet muodostavat Sipoon kukkien ytimen. Alueelle rakennetaan ensisijaisesti kytkettyjä pientaloja sekä rivi- ja kerrostaloja. Alueelle voidaan lisäksi sijoittaa työskentely- ja palvelutiloja sekä pieniä liiketiloja. Paikoitus näillä alueilla on sijoitettu pääsääntöisesti asuinalueen alla oleviin kallioluoliin, josta noustaan maanpinnalle suoraan pihakaduille ja aukioille. Tiiviit pientaloalueet Alueelle rakennetaan erillispientaloja, kytkettyjä pientaloja ja rivitaloja. Alueelle voidaan lisäksi sijoittaa työskentely- ja palvelutiloja sekä pieniä liiketiloja. Rakentaminen sovitetaan mahdollisimman hyvin olemassa olevaan maastoon puustoa säilyttäen. Kaupunkimaiset täydennysrakennusalueet Kaupunkimaiset täydennysrakennusalueet sijaitsevat lähellä uusien asuinalueiden keskuksia. Näillä alueilla on tarkoitus tutkia olemassa olevan yhdyskuntarakenteen tiivistämismahdollisuuksia pientalojen ja kaupunkivillojen avulla. Väljemmät täydennysrakennusalueet Väljemmät täydennysrakentamisalueet sijaitsevat kauempana metroasemilta lähellä merenrantaa. Uuden Porvoontien linjauksen siirtäminen pohjoiseen vähentää liikennettä näillä alueilla ja meren ranta vapautuu asumiselle ja virkistykselle. Rinnealueille voidaan sijoittaa merelle aukeavia terassitaloja ja Gumbostrandin luo rannan läheisyyteen, solakoita, alle kymmenen kerroksisia tornitaloja pieniin ryhmiin.

4 3 6 ERITYSKOHTEET Suunnitelmaan sisältyy myös muutamia erityisalueita, joiden sisältöä tarkennetaan seuraavassa: Östersundomin kulttuurimaisema-alue Östersundomin kartanon ympärillä aukeava avoin kulttuurimaisema on jätetty pitkälti kokonaan rakentamattomaksi alueeksi. Uuden Porvoontien katkaisun myötä se liittyy myös selkeämmin merelle ja etelässä sijaitseviin Natura-alueisiin. Kulttuurimaisema-alueen viereen tulevan rakentamisen tulee mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan sovittaa huolellisesti ympäröivään maisemaan etenkin Itäsalmen kohdalla. Knutterssintien länsipuolelle on varattu virkistyspalveluiden alue, johon voi sisältyä myös asumista. Tavoitteena on saada alueelle toimintoja, jotka ylläpitävät avoimen kulttuurimaisemaalueen säilymistä ja sopivat luonteeltaan siihen sekä toimivat osana ekologista verkkoa. Porvoonväylän viherkansi Porvoonväylän yli on esitetty keskimmäisen Sipoon kukan kohdalla kansirakennetta. Kansi yhdistää alueen pohjoisen ja eteläisen osan toisiinsa. Kannen päällä on puistoalue ja sen läpi kulkee kevyen liikenteen väylä. Kannen alla sijaitsee tiloja kaupallisia ja julkisia palveluita varten, kuten esimerkiksi urheiluhalli. Kannen sivuilta sisätiloista aukeaa ikkunat moottoritielle molempiin suuntiin ja sisälle pääsee suuaukoista, jotka sijoittuvat kansipuiston laidoille. Sisätiloista aukeaa myös valoaukkoja ylös puistoon viestiksi puiston alapuolisesta maailmasta. Autolla kannen yli ei pääse, vaan autoilija joutuu kiertämään liittymäramppien kautta ylittäessään Porvoonväylän. Satama-alue ja rantabulevardi Gumbostrandin aluetta kehitetään korkeatasoiseksi ja houkuttelevaksi satama-alueeksi, joka tarjoaa palveluita sekä alueen asukkaille että vierasveneilijöille. Satama-alueen länsipuolelle voidaan sijoittaa asumista aivan meren äärelle ja itäpuolella sijaitsee hoidettu puistoalue, joka yhdistää pohjoisesta tulevan viherväylän merelle. Uuden Porvoontien luonne on tällä alueella bulevardimainen. Kevyen liikenteen yhteyksiä kehitetään, katualueelle lisätään puuistutuksia ja autoliikennettä hidastetaan. Itään, viheralueiden läpi, johtaa ainoastaan kevyen liikenteen yhteys. Talosaari Talosaari sijaitsee Sipoon kukista hieman etäämmällä. Tällä alueella maisema on hyvin avointa viljely- ja ruovikkoaluetta. Alueelle on mahdollista kehittää uudentyyppistä asumista, joka ottaa voimakkaasti huomioon ympäröivän maisematilan ja topografian. Esimerkkinä tästä on esitetty soikeita asumisen soluja, jossa rakennukset muodostavat yhteisömuotoisen yksikön, jossa keskelle jää hoidettu piha-alue ja ympärillä avautuu avoin maisema. Vallihauta ja korotettu perustus toimivat tulvasuojana. Parkkeeraus on järjestetty Talosaarentien varrelle.

5 4 7 ASUKASMÄÄRÄT Suunnittelualueelle mahtuu maksimissaan yhteensä asukasta. Ne jakautuvat seuraavasti eri aluetyypeille: aluetyyppi pinta-ala korttelitehokkuus asukasmäärä (km²) Tiiviit asuinalueet 1,6 0,3 0,6 ~ Tiiviit pientaloalueet 4,8 0,2 0,4 ~ Kaupunkimaiset täydennysrakennusalueet 1,9 0,2 0,3 ~ Väljemmät täydennysrakennusalueet 2,5 vaihteleva ~ Rakennetut virkistysalueet 0,4 Työpaikka-alueet 0,4 ~ LÄHTEET Referenssikuvien lähteenä on käytetty seuraavia teoksia: The Architectural Review. 4/2007. Arkkitehtuuriatlas. Könemann Densidaddensity. New collective housing. a + t ediciones Lahti, Pekka: Matala ja tiivis kaupunki. Rakennustieto Oy Straver-Nevalainen, Marja. Tiivistä ja matalaa. Asuntorakentamista Alankomaissa. Rakennustieto Oy Tiivis ja matala korttelirakenne. Asuntorakentamisen typologiaa. Rakennustieto Oy 2005.

6 Yhteystiedot 5 PL 50 (Jaakonkatu 3) FI Vantaa Finland Kotipaikka Helsinki, Finland Y-tunnus Puh Faksi environment.fi@poyry.com Pöyry Environment Oy