SALLAN KUNTA SALLATUNTURIN MATKAILUKESKUS

Transkriptio

1 SALLATUNTURIN MATKAILUKESKUS KESELMÄJÄRVEN LÄNSIRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS D12577 Näkymä kaava-alueelta Keselmäjärven yli tunturiin

2 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sallan tunturikeskuksessa Hautajärventien itäpuolella, Keselmäjärven länsirannalla. Suunnittelun vaikutusaluetta on koko matkailukeskus. Asemakaavan muutos koskee Sallatunturin matkailukeskuksen lähivirkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Sallatunturin matkailukeskuksen kortteli 150 sekä lähivirkistys- ja katualueet. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue ja katualue muodostetaan lähivirkistysalueesta. Keselmäjärvenrannan katualuetta jatketaan etelään. Kaavamerkinnät tarkistetaan vastaamaan nykyisiä tarpeita ja kaava saatetaan numeeriseen muotoon. Kaava-alueen pinta-ala on noin 1,8 hehtaaria. Alue on rajattu ajantasakaavaan punaisella viivalla. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulokuulutus Suunnitteluvaiheen kuuleminen Kaavatoimikunta käsittelee palautteen syyskuu 2009 Kaavaehdotus nähtävillä lokakuu 2009 Kunnanhallitus hyväksyy asemakaavan muutoksen 2.2 Asemakaavan sisältö Matkailukeskuksen maisemallisesti näyttävällä paikalla sijaitseva ranta-alue muutetaan yleiskaavan mukaiseksi loma-asuntoalueeksi.

3 3 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Yleiskuvaus Kaava-alue on harjumuodostelman loivaa itään päin laskevaa maastoa. Maaperä Alueen geomorfologia koostuu peitemoreenista. Luonnonolot Alueen puusto on harvaa mänty- ja kuusimetsää. Rannan läheisyydessä puusto muuttuu koivuvaltaiseksi. Maanomistus Kaava-alue on Sallan kunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Sallatunturin osayleiskaava Sallan kunnanvaltuusto on hyväksynyt arkkitehti Eva Persson- Puurulan laatiman Sallatunturin osayleiskaavan muutoksen. Osayleiskaavassa asemakaavan muutosalue on matkailua palvelevien toimintojen aluetta RM ja lähivirkistysaluetta VL. Keselmäjärven rantaan on osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve sekä ulkoilureitti. Näiden sijaintia voidaan muokata asemakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaavan pohjaksi on laadittu monipuoliset selvitykset, jotka toimivat myös asemakaavan laadinnan selvitysaineistona. RM Matkailupalvelujen alue - Alue on tarkoitettu pääasiassa matkailu- ja lomakeskuksille, lomakylille, hotelleille ja muille matkailua palveleville toiminnoille. Alueen rakentamistapa ja rakennusoikeudet määritellään asemakaavoituksen yhteydessä. VL Lähivirkistysalue - Alueella saa rakentaa vain virkistäytymistä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Rakentamistoimenpiteillä ei saa olennaisesti muuttaa alueen luonnonympäristöä. Kevyen liikenteen yhteystarve - Tarkka sijainti määritellään yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla. Suunniteltaessa ja toteutettaessa kevyen liikenteen reittiä tulee välttää suuria pengerryksiä ja louhintoja. Kevyen liikenteen väylän linjaus tulee määritellä yksityiskohtaisemmalla suunnittelulla siten, että väylän ja Kuusamontien (Hautajärventien) väliin jää viheralueita ja väylä aaltoilee maiseman kohokohtia hyödyntäen. Maisemakuvallisesti tärkeitä ja viihtyvyyttä lisääviä näkymiä järvimaisemaan ja tunturiin tulee pyrkiä säilyttämään ja kehittämään. Ulkoilureitti - Vaellusreitti tai yhdistetty hiihto- ja vaellusreitti. Reitin sijaintia voidaan muokata RA- ja RMalueilla asemakaavoituksen yhteydessä.

4 4 Asemakaava Alueella on voimassa Sallan kunnanvaltuuston hyväksymä ja Lapin lääninhallituksen vahvistama asemakaava. Asemakaavassa muutosalue on lähivirkistysaluetta. Rantaa seurailee ulkoilureitti, jonka sijainti on ohjeellinen. Rannassa on savusaunan rakennusala. Muutosalue rajautuu pohjoisessa korttelin 69 kaavanmuutosalueeseen, jonka Sallan kunnanhallitus on hyväksynyt ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloite ja vireille tulo Sallan kunnan kaavatoimikunta on tehnyt aloitteen Sallatunturin Keselmäjärven länsirannan asemakaavan muutoksen laatimisesta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Suunnittelutyön eri vaiheista on tiedotettu Sallan kunnan ilmoitustaululla sekä Koillis- Lappi lehdessä. Ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille tieto hankkeesta on toimitettu kirjeitse. Kaavamuutoksen vireille tulo ja suunnitteluvaiheen kuuleminen MRA 30 :n mukaisesti on ollut nähtävillä Sallan teknisessä toimistossa välisen ajan. Lisäksi kaava-asiakirjat ovat olleet nähtävänä kunnan internet sivuilla koko kaavaprosessin ajan. Palautetta ei ole jätetty. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Paikalliset tavoitteet Matkailukeskuksen maisemallisesti näyttävällä paikalla sijaitsevan lähivirkistysalueen kokoa tarkistetaan osayleiskaavan mukaiseksi ja osa alueesta muutetaan matkailua palvelevaksi korttelialueeksi. Matkailukeskuksen tarjoamat työpaikat muodostavat tärkeän osan kunnan elinkeinorakenteessa. Monipuolinen majoitustilojen tarjonta lisää matkailijoiden yöpymisiä ja palvelujen kysyntää. 4.4 Asemakaavaratkaisu Sallan kunnan toimeksiannosta arkkitehti Jorma Salmenkivi on tutkinut matkailukeskuksen erilaisia tiivistämismahdollisuuksia. Asemakaavaratkaisu perustuu tässä työssä laadittuun ehdotukseen.

5 5 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Korttelialue Kaavan pohjalla olevan suunnitelman mukaan korttelialueelle sijoittuu kuusi pihapiiriä, jotka muodostuvat neljästä noin 80 m 2 loma-asunnosta. Rakennukset ovat enintään kaksikerroksisia. Yksityiskohdissaan rakennuksen muodot ovat kaavassa ohjeellisia. Alueen kerrosala on yhteensä 1920 k-m 2, mikä vastaa tonttitehokkuutta e = 0,27. Ympäristökuva Loma-alue on suunniteltu kiinteäksi ja selkeästi hahmottuvaksi kokonaisuudeksi. Rakentamistapa noudattaa tunturikeskuksen toteutunutta rakentamistapaa. Rakentamisen myötä alueen puusto harvenee ja korttelista avautuu näkymiä tunturimaisemaan. Liikennemelu Salla Kuusamo maantie ohittaa korttelin lähimmät rakennukset noin 30 metrin etäisyydeltä. Virkistysalueen maastokumpare vaimentaa osittain melua, mutta kuitenkin liikenteen äänet ulottuvat häiritsevästi korttelin piha-alueille ilman suojaustoimenpiteitä. Rakennusten sijoittelulla ja kaavan melumääräyksillä rannan puolen oleskelualueiden ja rakennusten sisätilojen melutaso saadaan alennettua määräysten mukaiseksi. (lomaasuntojen ulko-oleskelualueilla 45 db). 5.2 Virkistysalueet Korttelin 150 rannan puolella on Keselmäjärveä kiertävä kevyen liikenteen reitti, joka yhtyy Keselmäjärvenranta tonttikatuun korttelin pohjoispuolella. Korttelin länsipuolen virkistysalueella kulkee Sallatunturin ja Kirkonkylän välinen ulkoilureitti. Vanhassa asemakaavassa rannassa on savusaunan rakennusala. Se on säilytetty asemakaavan muutoksessa. Savusauna on ajateltu rakennettavaksi rannan loma-asukkaiden yhteistyönä yhteiseksi virkistäytymispaikaksi. 5.3 Kaavan vaikutukset Vaikutukset Sallan loma-asuntorakentamiseen Alueen rakentaminen lisää tunturikeskukseen vesimaisemaan sijoittuvien loma-asuntojen tarjontaa. Kortteli 150 laskeutuu loivasti Keselmäjärven rantaan

6 6 Vaikutukset virkistysalueisiin Virkistysalueen määrä vähenee korttelialueen osalta. Yhtenäiset virkistysreitit säilyvät kaventuen hieman kaava-alueen kohdalla. Vaikutukset kunnallistekniikkaan Alueen rakennettu kunnallistekniikka saadaan tehokkaampaan käyttöön. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen rakentaminen aloitetaan kaavan valmistuttua. Rakentaminen toteutetaan lomaasuntojen kysynnän mukaan. Oulussa Liite. Asemakaavan seurantalomake Esko Puijola Arkkitehti SAFA Asemakaavan muutoksen havainnekuva

7 7 Liite 1: Asemakaavan seurantalomake