Sijaintikartta. YKSAK 2013 H4 Asemakaava Mutars ja Norrberget Henriikka Ryhänen 11191

Transkriptio

1 Sijaintikartta P 1:2000 YKSAK 2013 H4 Asemakaava Mutars ja Norrberget Henriikka Ryhänen 11191

2 Havainnekuva 1:2000

3 YKSAK 2013 H4 Asemakaavaselostus Mutars ja Norrberget Henriikka Ryhänen 11191

4 Asemakaavan lähtökohtia Yleissuunnitelman kantavana ajatuksena oli muodostaa alueelle kylämäisiä keskittymiä, joiden välillä olisi kattava kevyenliikenteen verkosto ja viherkäytävät lähiseudun metsiin, joka houkuttelisi liikkumaan alueella kävellen tai pyöräillen. Kaupunkikuvallisesti yleisuunnitelman alue tiivistyy siirryttäessä kohti alueen keskustaa, jossa metroasema sijaitsee. Mutars ja Norrberget sijaitsee yleiskaavassa alueen itälaidalla ja ovat näin ollen yleiskaavassa määritelty rakennettavaksi väljähköksi pientalovoittoisiksi alueiksi. Asemakaava-alue sisältää kaksi erillistä keskittymää, Mutarsin ja Norrbergetin, joiden väliin laaksoon jää puistoalue. Asemakaava-aluetta halkoo alueen pääväylä, ja molemmat alueet muodostuvat tien ympärille, joka tekee kehämäisen kierroksen pois päätiestä, ja jonka varrelle rakentaminen sijoittuu. Kierrokset on sovitettu maastoon ja noudattelee sen muotoja. Kierroksen varrelle syntyy johtuen voimakkaasta korkeusvaihtelusta erilaisia rakennuskeskittymiä, joiden välille on rakennustapaohjeessa pyritty löytämään omat identiteetit mutta kuitenkin säilyttäen koko asemakaava-alueella yksi tunnistettava ilme. Kehän keskelle on jätetty puisto, jonka kautta kevyenliikenteenväylät kulkevat kohti alueen sosiaalista keskustaa josta löytyy pieni kauppa/kioski ja päiväkoti. Asemakaava-alueen luonteenomaisin piirre on sen luonnonläheisyys. Asemakaava-aluetta ympäröi erilaiset luonto-alueet joka puolelta; pohjoisesta alue rajautuu Sipoonkorven luonnonsuojelualueeseen, idässä asemakaava-alueen reunalla on vanha peltoalue, mikä on yleiskaavassa määritelty palstaviljelykäyttöön, etelässä moottoritien häiriöitä minimoimaan on jätetty leveä metsäinen suojavyöhyke, ja kaikkien yleiskaava-alueiden väleihin on varattu viherkäytävä yhdistämään alueen pohjois- ja eteläpuoleiset luontoalueet toisiinsa. Asemakaavan lähtöajatuksena oli, että alueelle muuttaa ihmisiä joille luonto on vetovoimatekijä ja jotka arvostavat luonnonläheisyyttä ja haluavat ehkä viljellä osan ruuastaan itse. Pyrkimyksenä oli kaavoittaa alue jossa on vanhan ajan maalaiskylämäisyyttä, ja jossa ympäröivät luontoalueet olisivat helposti saavutettavissa. Suunnittelun lähtökohtana oli tehdä alueesta pientalovoittoista omakotitaloaluetta. Yleissuunnitelman tavoitteiden mukaisesti alueelle on kuitenkin pyritty luomaan sosiaalista monimuotoisuutta tarjoamalla alueella erilaisia asumismuotoja omakotitaloasumisen lisäksi. Konseptiaalisena ajatuksena oli tarjota alueen kaikille asukkaille omakotimainen asumistapa, mutta tarjota silti alueella erilaisia asumismuotoja ja näin ollen myös sosiaalista monimuotoisuutta. Asemakaava-alueella löytyy kolmea eri rakennustyyppiä: pientalot, kytketyt kaupunkitalot ja puupienkerrostalot. Puupienkerrostalojen ajatuksena oli jäljitellä Käpylämäisiä suuria puutaloja joissa asuu useita perheitä ja jotka sisältävät useita asuntoja mutta kuitenkin hyvin puistomaisessa ja omakotitalomaisessa ympäristössä. Jokaisella asunnolla on oma sisäänkäynti. ideakuvia

5 Rakeisuuskaavio Alueesta pyritään luomaan yleisilmeeltään yhteinäinen ja tunnistettava alueen läpi kulkevalle liikenteelle. Asemakaava-alueella kaikki talot ovat harjakattoisia ja puujulkisivuisia. Alueen väritys on saanut inspiraation perinteisien keittomaalien värimaailmasta ja noudattelee lämpimiä punamullan ja okran sävyjä niin, että pientalokorttelit 9,10,11,12, 15, 16 ovat väritykseltään punamultaa, 7,8,13,18 ja 19 okraan sävyjä. Perinteisten keittomaalien värikartta

6 Suunnitelman rakenne ja mitoitus Asemakaavasuunnitelman kokoava idea on kehämäinen tie, jonka pääväylä lävistää. Kehämäisen tien varrelle sen molemmin puolin sijoittuvat tontit. Tie on yksikaistainen mutta mahdollistaa vieraspysäköinnin sen varteen. Kehän varren talot ovat erillispientaloja sekä kytkettyjä kaupunkipientaloja. Kehän keskelle jää puistomainen alue sekä tiiviimmin rakennettu palvelutoimintojen alue ohikulkutien tuntumaan. Mutarsin läpimitta on noin 115m ja Norrbergetin noin 380m Vaikutus turvallisuuteen ja terveellisyyteen Alueen kattava kevyenliikenteenverkosto yhditettynä monipuolisiin virkistysalueisiin luo alueesta turvallisen ja viihtyisän asuinympäristön. Moottoritien ja asuinalueen väliin jätetty suojavyöhyke vähentää mottoritiestä aiheutuvaa melusaastetta ja erottaa asuinalueen selvästi omaksi saarekkeekseen. Kehämäiset pientaloja ja kytkettyjä kaupunkitaloja reunustavat autoväylät alueella eivät kannusta kaahailuun vaan pitävät alueen sisäisen autoliikenteen vauhdin pienenä. Alueen keskelle jäävä, vain kevyelle liikenteelle varattu tila, erottaa jalankulku- ja pyöräliikenteen autoliikenteestä, mikä lisää vielä entuudestaan alueen turvallisuutta ja pienet välimatkat houkuttavat kävelemään tai pyöräilemään autoilun sijaan. Alueen halkaisevalla pääkadulla liikennöivä julkinen liikenne on kaikkille helposti saavutettavissa. Kehämäisesti sijoittuvat asuinalueet sekä puupienkerrostaloista muodostuva koko alueen sydän edesauttavat yhteisöllisyyden syntymistä ja sosiaalisen kontrollin tuntua alueella. autotiet parkkipaikat julkinen liikenne Liikennekaavio

7 Viherkaavio Vaikutus ihmisten elinoloihin Alueelta on lähes joka tontilta on suora yhteys puistoon tai metsäalueeseen sekä alueella on runsaasti virkistysmahdolisuuksia. Alueella muodostuu useita kylämäisiä yksiköitä, jotka edesauttavat sosiaalisen ympäristön muodostumista.

8 Leikkaus puupienkerrostaloalueelta Leikkaus kytketyn kaupunkitalon kohdalta Leikkaus torin ja pääväylän alueelta

9