Näkymä kevyen liikenteen reitiltä itään kohti sotilaskotia. LEPO - Hennalan ideakilpailu lepo. Viheralueet. Liikenne ja pysäköinti

Transkriptio

1 Näkymä kevyen liikenteen reitiltä itään kohti sotilaskotia lepo Liikenne ja pysäköinti Viheralueet Arkkitehtuuri Julkinen-puolijulkinen-yksityinen tila Hennalan uusi asuinalue muodostaa vanhan kasarmialueen tuntumaan uuden urbaanin asuinyhteisön, jossa rakentaminen nivoutuu historialliseen kontekstiin ja ottaa huomioon alueen luontoarvot. Alueen uudet rakennukset sijoittuvat vaihtelevan mittakaavaisiin kortteleihin, joiden rakennukset ovat 3-4- kerroksisia lamelli- tai pistetaloja sekä townhouseja. Korttelirakenteen suuntaukset sitovat uuden rakentamisen kasarmialueen geometriaan ja ottavat huomioon ilmansuunnat. Suuremmat korttelit ja pidemmät yhtenäiset julkisivut on sijoitettu alueen pohjoisosaan Hennalankadun varrelle suojaamaan aluetta radan ja ajoväylän melulta. Etelään päin siirryttäessä korttelirakenne avautuu ja sen mittakaava pienenee. Kaupunkirakenne jäsentyy muutaman korttelin ryhmiin, joiden sydämenä on kussakin yhteisöllinen katuaukio. Katuaukioiden varrelle rakennusten maantasokerroksiin sijoitetaan lähikortteleiden yhteiset, avoimet kerhoyms. tilat, jolloin aukioiden merkitys yhteisöllisyyden keskipisteenä korostuu. Rakentaminen tukeutuu pääosin lähialueen nykyisiin ja kasarmialueelle rakentuviin palveluihin, joita katuaukioiden yhteyteen rakennetut monikäyttöiset yhteistilat sekä pienet liiketilat täydentävät. Katuaukiot sijaitsevat kokoavan kevyen liikenteen reitistön varrella ja muodostavat kaupunkimaisen ulkotilojen sarjan. Ajoneuvoliikenteen kannalta alue jakautuu kahteen osaan, josta pohjoista aluetta syötetään Hennalankadulta ja eteläistä kasarmialueen liittymästä. Kadut muodostavat puumaisesti haarautuvan verkoston, jossa ei ole läpiajoa. Pysäköinti on kokonaan maantasopysäköintiä ja se sijoittuu kaupunkimaisesti kadunvarsille, mikä laskee ajonopeuksia alueella. Kadunvarsipysäköintiä jäsennetään puuistutuksin. Tärkeimmät kevyen liikenteen yhteydet sijaitsevat erillään ajoneuvoliikenteestä. Osa kevyen liikenteen reiteistä täydentää kaupunkimaista katuverkkoa ja osa sijoittuu viheralueille alueen länsiosan ulkoilureitistön jatkeeksi. Yhteys mahdolliselle junaseisakkeelle on huomioitu liikenneverkon suunnittelussa. Sotilaskodin ja muiden kasarmialueen tärkeimpien maamerkkien näkyvyys kulkureittien päätteinä on ollut suunnittelun lähtökohta. Alueen halkaisevat pohjois-eteläsuunnassa kulkeva hulevesiuoma vesiaiheineen sekä itä-länsisuunnassa puistovyöhyke. Puistoalueet käsitellään luonnonmukaisina viheralueina, joihin sijoitetaan lasten leikkipuisto sekä muita palveluja alueen asukkaille. Hulevesiuoman varrelle ja puistovyöhykkeen keskeisimmille oleskelualueille istutetaan nurmikkoa, muuten aukeat alueet istutetaan niityksi. Viheralue tarjoaa miellyttävän reitin kasarmialueelta alueen länsiosan ulkoilukäyttöön jäävälle metsäalueelle. Hulevesien käsittelyyn kiinnitetään paljon huomiota. Alueen luoteiskulmaan sijoitetaan hulevesiä viivyttävä kosteikko ja erityisesti katuaukioille integroidaan altaita, kivipuroja, viherpainanteita ja suuria puita. Hulevedet aukioilta ja tonteilta johdetaan alueen keskellä kulkevaan hulevesiuomaan. Tonteilla käytetään sadepuutarhoja hulevesien viivyttämiseen ja autokatoksissa käytetään viherkattoja. Arkkitehtuuri liittyy materiaaleiltaan kasarmialueeseen. Päämateriaalit julkisivuissa ovat punatiili, puu ja vaalea rappaus. Punatiiliset julkisivut Hennalankadulle päin liittävät alueen imagoltaan tiilisiin kasarmirakennuksiin. Muissa kortteleissa punatiiltä käytetään sisäpihan julkisivuilla ja myös kiveysmateriaalina pihoilla. Kattomuodot ja julkisivujäsentely tuovat yksilöllisyyttä rakennuksille. Selkeän korttelirakenteen ansiosta alueen ilmeestä muodostuu yhtenäinen, vaikka rakennusten yksityiskohdissa on paljonkin variaatioita. Runkomateriaalina voidaan käyttää myös ekologista puuta. Julkiset kortteliaukiot yhdistävät kortteliryhmiä. Kunkin korttelin sisällä on puolijulkinen yhteispiha, ja asuinrakennusten maantasokerroksissa asuntokohtaiset pihat sekä parvekkeet tarjoavat mahdollisuuden yksityiseen ulko-oleskeluun. Kaikista kortteleista on myös hyvät yhteydet alueen puistoihin. Vaiheittaisuus Alue on jaettu osa-alueisiin siten, että rakentaminen voidaan toteuttaa vaiheittain mahdollisimman joustavasti. Syöttöliikenteen liittymät jakavat alueen luontevasti kahteen suurempaan rakentamisvaiheeseen. Pohjoinen ja eteläinen alue jakautuvat vielä pienempiin kortteliryhmiin, joiden sisällä yksittäisen korttelin koko on ajateltu luontevasti kerralla toteutettavaksi. Liiketilojen kerrosala yhteensä 1150 kem² Asuinkerrosala yhteensä kem² Kerrosala yhteensä koko alue kem² Pysäköinti yhteensä koko alue 1333ap LEPO - Hennalan ideakilpailu - 1 -

2 Yleissuunnitelma 1:2000 Julkisivu 1 - Hennalankadun suuntaan 1:500 LEPO - Hennalan ideakilpailu - 2 -

3 Korttelipihojen materiaalimaailma Hennalan seisake Hennalankatu linja-auto keskustaan ajoneuvoliikenne Sand Brick Wood Brick Granite Tarhaillakko Ja muita kasveja mitkä ilmestyy Hennalan alueen peltojen ja metsän laidoilla... valkoapila, niittyhumala, paimenmatara, viuhkokeltano, nurmihärkki, ketohanhikki, ahosuolaheinä, jänönsara, siankärsämö ja juhannus ruusu. kevyt liikenne Korttelitarkastelu 1:1000 Liikennekaavio Rakeisuus 1:5000 Leikkaus AA 1:500 Julkisivu 2 - Kaupunkijulkisivu länteen 1:500 - (Jatkuu seuraavalle sivulle) LEPO - Hennalan ideakilpailu - 3 -

4 Alueviistoilmakuva Kaupunkijulkisivu Länteen 1:500 LEPO - Hennalan ideakilpailu - 4 -

5 Näkymä itään puistoakselia pitkin Leikkaus BB 1:500 LEPO - Hennalan ideakilpailu - 5 -