LAKISÄÄTEISEN TYÖELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSTEKNIIKKAA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAKISÄÄTEISEN TYÖELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSTEKNIIKKAA"

Transkriptio

1 LAKISÄÄTEISEN TYÖELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSTEKNIIKKAA

2 ALKUSANAT Vuonna 1992 ilmestyi lakisääteisen työeläkeakuutuksen akuutustekniikkaa käsitteleä moniste. Kesäkuussa 1998 moniste uusittiin, ja seuraana uonna eläketurakeskus julkaisi sen raporttisarjassaan (ETK:n raportteja 1999:15). Esipuheeseen näiden ensimmäisten laitosten tekijä Jaakko Tuomikoski kirjoitti seuraaaa: Työeläkejärjestelmän akuutustekniikassa on sittemmin tapahtunut niin paljon muutoksia, että moniste on käynyt suurelta osaltaan anhentuneeksi. Erityisen paljon muutoksia on tapahtunut iimeksi kuluneiden parin uoden aikana. Voi ain toioa, että muutosten irta olisi nyt hetkeksi hidastunut; siinä toiossa arelin, että ajankohta olisi nyt sopia kirjasen uudistamiselle. Tulea i- suus näyttää, kuinka monta uotta moniste säilyy käyttökelpoisena. Koska tämänkaltaiselle monisteelle on selä markkinarako muutoinkin kuin SHV-tutkinnon materiaalina, toion että joku ottaa asiakseen laatia koraaan tekstin siinä aiheessa kun tämä uusi laitoskin alkaa aikuttaa anhentuneelta. Toieista osa on toteutunut, kun Satu Kilponen on nyt päiittänyt kirjasen astaamaan tämän he t- ken olosuhteita sen käytyä selästi anhentuneeksi. Osa taas ei: uonna 1998 esitetty haae, että muutosten irta olisi hetkeksi hidastunut, aikuttaa jälkikäteen ajatellen lähinnä hupaisalta. Nyt astaaaa toiomusta ei tule mieleen edes esittää: tiedossahan on, että työeläkejärjestelmän a l- misteilla oleat uudistukset tuleat johtamaan akuutustekniikankin mullistukseen lähiuosina. Vanhan esipuheen eloittaa iesti on sen sijaan sellaisenaan toistettaissa: koska tämänkaltaiselle monisteelle edelleen on selä markkinarako muutoinkin kuin SHV-tutkinnon materiaalina, toiomme molemmat, että joku ottaa asiakseen laatia koraaan tekstin siinä aiheessa kun tämä uusi laitoskin alkaa aikuttaa anhentuneelta. Helsingissä Jaakko Tuomikoski Satu Kilponen

3 LAKISÄÄTEISEN TYÖELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSTEKNIIKKAA 1 ELÄKEJÄRJESTELMÄT JA NIIDEN RAHOITUSPERIAATTEET Työeläkejärjestelmästä Eläkejärjestelmien rahoitusperiaatteet Eri eläkelaeissa alitut rahoitusperiaatteet Rahastointi yksittäisen eläkkeen tasolla 4 2 LAIT, STM:N PÄÄTÖKSET JA LASKUPERUSTEET Säädöspohja Työntekijäin eläkelain mukaisen akuutuksen yleiset laskuperusteet Laskuperustemalli Korkoutuuus Kuoleuus Työkyyttömyys Perheellisyys Aioisuus Aiopuolisoiden ikäero Syntyyys Alkaan TEL:n mukaisen lapseneläkkeen pääoma-aro Kuormitus Rahanaron muuttuuus Luettelo yleisakioista Mallin käyttöön liittyiä kaaoja Korkoutuuus ja rahanaron muuttuuus Kuoleuus Työkyyttömyys Perheellisyys Eräitä perheellisyysperusteisiin liittyiä pääoma-aroja Perhe-eläkkeen kertamaksut 18

4 2.3 Laskuperustemalli, yleiset perusteet ja erityisperusteet Perustefunktioiden alintaan ja perusteiden tasoon liittyiä näkökohtia Korkoutuuus ja rahan aron muuttuuus Jatkuan koron malli Korkoutuuuden tasoon liittyät näkökohdat Rahanaron muuttuuus Kuoleuus Kuoleuuden lauseke Kuoleuusperusteen taso Työkyyttömyys Mallin alinta Työkyyttömyysperusteen taso Perheellisyys Perustefunktiot Perheellisyysperusteiden taso Kuormitus 35 3 JATKUVAT JA DISKREETIT SUORITUKSET 36 4 TEL:N MUKAINEN PERUSVAKUUTUS Apukäsitteitä ja merkintöjä Ikälasku Työsuhdeaikaan ja ansioihin liittyät suureet Työnantajien luokittelu Usean työnantajan muodostamat kokonaisuudet Yhtiön astuulla olea akuutusliike Rahastoidut eläkkeet Vakuutusmaksun laskenta yhtiön astuulla olean akuutusliikkeen osalta Vanhuuseläkeosa Työkyyttömyysosa Työttömyysosa Maksutappio-osa Vastuuelan laskenta yhtiön astuulla olean akuutusliikkeen osalta Yleistä Tarkka astuuelka 54

5 Tapausten luokittelu Vastuun osien laskentakaaat Vastaisten anhuuseläkkeiden akuutusmaksuastuu Alkaneiden anhuuseläkkeiden korausastuu Alkaneiden työkyyttömyyseläkkeiden korausastuu Alkaneiden työttömyyseläkkeiden korausastuu Vastuuelkaan liittyiä ryhmittelyjä Yhtiön astuulla olea akuutusliike ja tasoitusastuu Tasoitusastuu ja sen rajat Vanhuuseläkeliikkeen selittely Tasoitusastuusiirrot Yhteeneto Tasausliike Yhteisesti kustannettaat eläkkeet Tasausmaksu Laskuperustekoron ja rahastokoron erotusta astaaa korkotuotto Eläkelaitoksen hyitys tasauksesta ja sen maksu tasaukseen Tasausastuu TEL-maksu Lopullinen akuutusmaksu Maksukomponentit uonna 2003 työnantajatyypin ja sukupuolen mukaan Maksun kehitys aikasarjana Eläkeiän alentamisen kertamaksu Muusta lakisääteisestä eläkejärjestelmästä siirtyminen Ennakkomaksu Takaisinlainaus Takaisinlainauksen periaate Takaisinlainauksen enimmäismäärä Rahasto-osuuden takaisinlainaus Takaisinlainan korko ja kuoletus TEL-iitekorko Vastuuelka tilinpäätöksessä Tilinpäätöksen astuuelan jaottelu Muut tilinpäätösastuut kuin lisäakuutusastuu 98

6 4.7 Toimintapääoma, lisäakuutusastuun muodostuminen ja hyitykset Toimintapääoma ja lisäakuutusastuu Vakaaraisuussäännöstö ja sen rajat Siirto osittamattomasta ositettuun lisäakuutusastuuseen Siirron osittaminen Hyitykset osittamattomasta lisäakuutusastuusta Muiden akuutuslajien aikutus lisäakuutusastuusiirtoon TEL:N MUKAINEN LISÄELÄKEVAKUUTUS Yleistä rekisteröidyistä lisäeläkkeistä TEL:n mukaisen lisäakuutuksen perustemuutokset Taoite-eläke, rahastoitu eläke, ansaittu eläke ja tasauseläke Laskuperustemallin ja yleisten laskuperusteiden soeltaminen Vanhuuseläkkeet Työkyyttömyyseläkkeet Perhe-eläkkeet Hautausaustus Maksun laskenta Vastuuelan laskenta Yleistä Vastaisten eläkkeiden astuut Alkaneiden eläkkeiden astuut Tasoitusastuu Vastuunjakosuure Tilinpäätösastuut ANALYYSIT Liiketulosanalyysi Yleistä Riskiliikkeen analysointi TEL:n mukainen perusakuutus TEL:n mukainen lisäeläkeakuutus ja muut akuutusliikkeen osat Vastuunjako Sijoitustoiminta (ns. korkoanalyysi) 141

7 6.1.5 Hoitokustannukset ja muut kulut Yhdistelmätase TEL:n mukaisen perusakuutuksen astuuelan ertailu Tilinpäätösanalyysi Riskiperusteanalyysi MUUT LAITOSTYYPIT JA VAKUUTUSLAJIT TEL ja muut laitostyypit LEL, TaEL, MEL YEL YEL-lisäeläkeakuutus MYEL TEL:N TYÖKYVYTTÖMYYSMALLI ELI NK. Z-MALLI Z-pinnan sekoitusluonne Työkyyttömyyden mennyt ja tulea kesto Kestojen jakaumat ja eräät todennäköisyydet Z-mallissa Z-mallin mukaiset pääoma-arot Alkauuden ja päättyyyden erottaminen Z-mallista Z-pinnan parametrien määrittäminen 164 LÄHDELUETTELO

8 1 1 ELÄKEJÄRJESTELMÄT JA NIIDEN RAHOITUSPERIAATTEET 1.1 Työeläkejärjestelmästä Suomen yksityisen sektorin työeläkejärjestelmä on mm. syntyhistoriallisista syistä jakautunut toimintapiireittäin usean eri eläkelain alaisuuteen. Nämä lait ja niiden oimaantulouodet oat palkansaajien osalta TEL (Työntekijäin eläkelaki, 1962), LEL (Lyhytaikaisissa työsuhteissa oleien työntekijäin eläkelaki, 1962), TaEL (Eräiden työsuhteessa oleien taiteilijoiden ja toimittajien eläkelaki, 1986, laki muuttui uoden 1998 alusta "Taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluien työntekijöiden eläkelaiksi") ja MEL (Merimieseläkelaki, 1956) sekä yrittäjien osalta YEL (Yrittäjien eläkelaki, 1970) ja MYEL (Maatalousyrittäjien eläkelaki, 1970). Julkisella sektorilla on omat, altion ja kuntien paleluksessa oleia koskeat eläkelakinsa, minkä lisäksi eräillä laitoksilla on erilliset, lakisääteistä ansioeläketuraa astaaat järjestelmänsä. Tässä esityksessä rajoitutaan kuitenkin käsittelemään pelkästään yksityisen sektorin eläkejärjestelmiä. Edellä mainittujen eläkelakien perusteella akuutetuilla on asianomaisten edellytysten täyttyessä oikeus anhuuseläkkeeseen, työkyyttömyyseläkkeeseen, työttömyyseläkkeeseen tai osaaikaeläkkeeseen. Työkyyttömyyseläkettä oidaan maksaa täytenä työkyyttömyyseläkkeenä, osatyökyyttömyyseläkkeenä tai yksilöllisenä arhaiseläkkeenä. Vanhuuseläke on mahdollista arhentaa tai lykätä tietyissä rajoissa, jolloin eläkkeen tasoa muunnetaan siten, että sen pääomaaro säilyy. Vakuutetun kuollessa mahdollisille edunsaajille syntyy oikeus perhe-eläkkeeseen, ja joidenkin lakien mukaan oidaan myös maksaa hautausaustusta. Kaikki edut on sidottu TELindeksiin, jonka muutos määräytyy kuluttajan hintaindeksin ja palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin muutosten perusteella. Ennen uotta 1977 muutos oli suoraan sidottu ansiotasoindeksin muutokseen ja tämän jälkeen ansiotaso- ja hintaindeksin muutosten keskiaroon. Vuoden 1996 alusta 65 uotta täyttäneiden eläkkeensaajien eläkkeitä on tarkistettu indeksillä, jossa ansiotasoindeksin paino on 20 %. TEL, YEL ja MYEL sisältäät säädökset myös rekisteröidyistä lisäeduista, joilla lakisääteistä ähimmäisturaa on oitu täydentää. Vuoden 2000 lopussa näiden lisäeläkeakuutusten akuutuskannat suljettiin ja uusia akuutuksia ei enää myönnetä. Yksityisen sektorin eläkelakien toimeenpano on hajautettu. TEL:n mukainen eläketura oi olla järjestettynä eläkeakuutusyhtiössä, eläkekassassa tai eläkesäätiössä. Tällaisia akuutusyhtiöitä oli

9 2 uoden 2003 alkaessa 6, kassoja 8 ja säätiöitä 37. YEL:n mukainen eläketura oidaan järjestää joko näissä eläkeakuutusyhtiöissä tai eräissä eläkekassoissa. LEL:n toimeenpanea laitos on LEL Työeläkekassa, TaEL:n esiintyien taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmien eläkekassa, MYEL:n maatalousyrittäjien eläkelaitos ja MEL:n merimieseläkekassa. Yksityisen sektorin eläkelakien osalta koordinoinnista huolehtii eläketurakeskus (ETK). Yksityisen sektorin työeläkelakien suhteen on oimassa ns. iimeisen laitoksen periaate, jonka mukaan akuutetun eläkkeestä lopulta huolehtii se eläkelaitos, jossa ko. henkilö oli iimeksi akuutettuna aktiiiuransa aikana. ETK huolehtii eläkkeiden osien selittelystä ja TEL:n, LEL:n, TaEL:n ja MEL:n mukaisten eläkkeiden astuunjaosta. 1.2 Eläkejärjestelmien rahoitusperiaatteet Eläkejärjestelmien rahoitustekniikan äärimuodot oat jakojärjestelmä ja täysin rahastoia järjestelmä. Edellisessä kerätään kunakin uonna akuutusmaksuina ain se määrä, joka taritaan ko. uonna maksettaien eläkkeiden rahoittamiseen ja järjestelmän hallintokuluihin. Jälkimmäisessä taas eläkeoikeus rahastoidaan sen syntymisuonna tallettamalla tuolloin rahastoon määrä, joka korko, kuoleuus ja muut astaaat tekijät huomioon ottaen keskimäärin riittää ko. eläkeoikeudesta aiheutuiin suorituksiin koko siltä ajalta, jolta eläkettä maksetaan. Näiden järjestelmien älimuoto on osittain rahastoia järjestelmä. Jakojärjestelmän ja rahastoian järjestelmän ero haainnollistuu tilanteessa, jossa mahdollisuudet akuutusmaksujen keräämiseen loppuat. Näin oi ajatella käyän esimerkiksi silloin, jos kyseessä on työsuhteeseen liittyä, työnantajan apaaehtoisesti kustantama eläke, ja työnantajan toiminta lakkaa. Jakojärjestelmässä myös eläkkeiden maksaminen tällöin loppuu, kun taas täysin rahastoiassa järjestelmässä maksupohjan katoamisella ei ole aikutusta eläkkeiden maksamiseen, koska tähän tarkoitukseen tarittaat arat on jo etukäteen arattu. Rahastointia oidaan perustella usealla eri tekijällä, joista perimmäisin syy on juuri eläkkeiden turaaminen. Rahastointi kohdistaa eläkkeiden muodostaman tuotantokustannuksen oikealle sukupolelle. Tämä päämäärä on luontea nimenomaan ansiosidonnaisen eläketuran kohdalla, koska eläke näissä ymmärretään osaksi palkkaa, jonka maksaminen ain on siirretty myöhemmälle ajalle.

10 3 Pakollisen, kattaan eläketuran kyseessä ollen rahoituksessa on otettaa huomioon demografiset tekijät. Esimerkiksi Suomessa eläkemenon palkkasummaosuuden on ennustettu olean huippua i- heessa seuraaan uosisadan toisella neljänneksellä. Eläkejärjestelmästä aiheutuaa rasitusta tässä menon huippuaiheessa oidaan pienentää alentamalla uuden eläkeoikeuden rahastointia tai jopa purkamalla rahastoja. Tilapäisen lisärahastoinnin aulla aikutus saataisiin ielä suuremmaksi. Osa eläkemenosta oidaan myös pysyästi rahoittaa rahastojen korkotuotolla. Kansantalouden näkökulmasta eläkkeiden rahastointi on säästämistä. Tätä kautta se edistää inestointitoimintaa ja ahistaa siten kansantalouden tuotantopohjaa, mikä aikanaan edesauttaa eläkkeiden maksamista. On ilmeistä, että kaikkia edellä esitetyistä päämääristä ei ole mahdollista saauttaa samanaikaisesti. Jos esimerkiksi menohuippu tasoitetaan purkamalla kaikki aiemmin kerätyt rahastot, ei rahaston korkotuotto ole enää tämän jälkeen käytettäissä eläkemenon pysyään rahoittamiseen, eikä rahastoinnista myöskään ole apua kansantalouden säästämisen tukemisessa eikä inestointitoiminnan rahoittamisessa. Myös rahastojen eläkkeitä turaaa aikutus menetetään. Jos eläkkeet on sidottu johonkin järjestelmän ulkopuolelta määräytyään indeksiin, puhdas rahastoia järjestelmä ei ole mahdollinen, koska tarittaien rahastojen määrittäminen edellyttäisi etukäteen tietoa indeksin ja rahastoille saataan korkotuoton tuleasta kehityksestä. Tästä syystä apaaehtoisissa eläkejärjestelyissä eläkkeiden indeksitura normaalisti määräytyykin rahastoille saataan korkotuoton perusteella, jolloin järjestelyä oidaan myös pitää täysin rahastoiana. Pakollisten eläkejärjestelmien suunnittelussa oidaan tehdä monenlaisia alintoja sen suhteen, miten tarkoin edut ja akuutusmaksut astaaat toisiaan ja millaista rahastointiastetta soelletaan. Lakisääteiset järjestelmät oat joko jakojärjestelmään perustuia tai osittain rahastoiia. Sen sijaan on selää, että apaaehtoisessa järjestelmässä on soellettaa etujen ja maksujen jokseenkin tarkkaa astaauutta ja täyttä rahastointia. Tästä oidaan poiketa ain, jos järjestelmän rahoitus on muuta kautta turattu. Suomessa näin on TEL:n ja YEL:n rekisteröityjen lisäakuutusten indeksituran osalta, joka lain säädöksin on turattu siten, että nämä lisäedut oat samassa tasausjärjestelmässä kuin peruseläketura.

11 4 1.3 Eri eläkelaeissa alitut rahoitusperiaatteet Suomessa osittain rahastoia järjestelmä on käytössä TEL:ssa, LEL:ssa, TaEL:ssa ja MEL:ssa, kun taas YEL ja MYEL oat käytännössä puhtaita jakojärjestelmiä. Julkisen sektorin eläkelait perustuiat aikaisemmin jakojärjestelmään, kunnes 1980-luun loppupuolella aloitettiin osittainen rahastointi. Vuoteen 1992 asti akuutusmaksua perittiin ähimmäisturan mukaisen eläkkeen osalta ain työnantajalta kaikissa muissa eläkelaeissa paitsi MEL:ssa, jossa sekä työnantaja että työntekijä oat alusta asti maksaneet keskenään yhtä suurta akuutusmaksua. Vuodesta 1993 alkaen työntekijän maksuosuus liitettiin kaikkiin ansioeläkejärjestelmiin. Teknisesti se kuitenkin tehtiin taalla, joka sallii akuutusmaksun tarkastelemisen yhtenä kokonaisuutena käsillä olean kaltaisessa akuutustekniikkaa koskeassa esityksessä. Rekisteröidyssä lisäeläkeakuutuksessa ja apaamuotoisessa työeläkeakuutuksessa on ollut kaiken aikaa mahdollista periä osa akuutusmaksusta myös työntekijältä. Valtio osallistuu kustannuksiin MEL:n, YEL:n ja MYEL:n osalta joko säännönmukaisesti tai tarpeen aatiessa. 1.4 Rahastointi yksittäisen eläkkeen tasolla TEL-järjestelmässä osittain rahastoia tekniikka on toteutettu siten, että jako rahastoituun osaan ja jakojärjestelmällä kustannettaaan osaan tehdään kunkin yksittäisen eläkkeen tasolla. Eläkkeen rahastoitu osa on aina jonkin yksittäisen eläkelaitoksen astuulla. Ne eläkkeen osat, joista laitokset oat yhteisesti astuussa, oat yhteisesti kustannettaia eläkkeitä eli tasauseläkkeitä. Tämä periaate on oimassa laajemminkin kuin ain TEL-eläkkeiden osalta. Vastaaat periaatteet koskeat myös LEL:n ja TaEL:n mukaisia eläkkeitä ja MEL:n mukaisten eläkkeiden niitä osia, jotka astaaat TEL:n ähimmäisturaa. Nämä kaikki kuuluat yhteiseen astuunjakojärjestelmään, jonka kautta näiden lakien mukaista toimintaa harjoittaat eläkelaitokset kustantaat yhteisesti eläkkeiden muut kuin rahastoidut osat, minkä lisäksi eräissä tilanteissa myös rahastoituja osia määrättäessä em. lakien mukaisia eläkkeitä käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Vastuun jakautuminen

12 5 eläkelaitosten kesken määritellään TEL 12 :ssä sekä LEL:n ja MEL:n astuunjakoa koskeissa kohdissa. Myös rekisteröidyt lisäedut kuuluat samaan tasausjärjestelmään. Seuraaassa rajoitutaan kuitenkin tarkastelemaan peruseläkkeitä, ja rekisteröityjen lisäeläkkeiden astuunjakoon palataan myöhemmin kohdassa 5.1. YEL:n perusturan mukaiset eläkkeet oat YEL-laitosten yhteisellä astuulla, MYEL-eläkkeet taas maatalousyrittäjien eläkelaitoksen astuulla. Mitään eläkekohtaista jakoa ei iimeksi mainittuihin siten liity. Seuraaassa käydään läpi eläkelajeittain, miten TEL:n ja muiden tasauspooliin kuuluien eläkelakien mukaiset eläkkeet jakautuat rahastoituun ja yhteisesti kustannettaaan osaan. Eläkelajikohtaisten erityispiirteiden lisäksi on todettaa, että kaikkien astaisten ja alkaneiden peruseläkkeiden rahastoituja osia pienennettiin poikkeuslailla siten, että niiden pääoma-arot säilyiät siitä huolimatta, että astuuelan laskennassa käytettyä korkoa alennettiin ja kuoleuusperustetta muutettiin. 1) Vanhuuseläkkeet Ikäälillä karttua anhuuseläke rahastoidaan uosittain ansaintauoden nimellisen palkkatason mukaisena. Vuosittainen rahastointi astaa lukien eläkkeen osaa, joka on 0,5 % palkasta. Aikaälillä rahastoitaa osuus oli 1,5 % palkasta eli astasi eläkkeen karttumaa. Ennen se oli 1,0 % palkasta ja TEL:n oimaantuloa edeltäneen, eläkkeeseen oikeuttaan palelusajan osalta 0,5 % palkasta. Tämän ikäalueen jälkeen ansaitut anhuuseläkkeen osat ja kunakin uonna ansaittuun eläkkeen osaan sen ansaintauoden jälkeen tuleat indeksikorotukset oat eläkelaitosten yhteisellä astuulla. Rahastoinnin alaikäraja 23 uotta määritellään kuukauden tarkkuudella, ja sen perusteluna on, ettei sitä nuorempana tehdystä ansiotyöstä TEL:n mukaan muodostu oikeutta anhuuseläkkeeseen. Rahastoinnin päätepiste on sen kalenteriuoden loppu, jona akuutettu täyttää 54 uotta. Yläikärajan perustelu on ollut käytännön sanelema, ts. se, että anhuuseläkemaksu nousisi tuota anhe m- milla henkilöillä niin suureksi, ettei TEL-maksun eri osien muodostama kokonaisuus enää olisi järkeällä taalla sommiteltaissa. Vuodesta 1990 alkaen tehtiin mahdolliseksi erikseen korottaa astaisten anhuuseläkkeiden rahastoja. Tällainen korotus toteutettiin aluksi kahdesti, uosina 1990 ja Korotus tehtiin yhteisin periaattein kaikissa eläkelaitoksissa ja rahoitettiin jäljempänä tarkemmin esitettäällä taalla ta-

13 6 sausliikkeen puolelta. Perusteet oli kirjoitettu siten, että korotus kohdistui suhteessa samansuuruisena kaikkiin niihin akuutettuihin, jotka oat täyttäneet 45 uotta, mutta eiät ielä eläkeikää. Myöhemmin 45 uoden alaikäraja alennettiin 23 uoteen. Vuoden 1997 alusta oimaan tuliat TEL:n rahoitustekniikan muutokset, jotka sisälsiät sen pitkän aikaälin taoitteen, että rahastoitujen anhuuseläkkeiden korotuksista tulee jokauotisia. Niinpä uodesta 2000 lähtien korotus on tehty sekä alkaneiden että astaisten anhuuseläkkeiden rahastoihin. Korotusten rahoittamiseen käytetään eläkelaitosten sijoituksilleen saamasta tuotosta laskuperustekoron ja astuuelan rahastoille laskettaan koron älisen erotuksen määrä. Ilman näitä korotuksia anhuuseläkkeiden rahastointiperiaatteet johtaisiat siihen, että inflatorisissa oloissa rahastoitu osuus anhuuseläkkeestä jäisi sangen aatimattomaksi, koska niiden uosien tai uosikymmenten aikana, jotka kuluat eläkkeen osan rahastoinnista eläkkeen alkamiseen, TEL-indeksisidonnaisuus on ehtinyt nostaa ko. ansaintauoden perusteella maksettaan eläkkeen osan paljon rahastoitua osaansa suuremmaksi. Rahastoidun osan jälkeenjääneisyys kasaisi edelleen uosi uodelta eläkettä maksettaessa. 2) Työkyyttömyyseläkkeet Jos työkyyttömyyseläke on täysitehoinen, ts. myös eläkeikään jäljellä olea aika lasketaan eläkkeeseen oikeuttaaksi, rahastoitu osa määräytyy eläkkeen alkumäärän perusteella. Täysitehoinen eläke tulee karkeasti ottaen silloin myönnettääksi, kun eläketapahtuma sattuu ennen kuin iimeisen työsuhteen päättymisestä on kulunut uosi. Eri aikoina on ollut oimassa hieman eri säädökset sen suhteen, mihin ajanhetkeen indeksoitua alkumäärää käytetään rahastoituna eläkkeenä. Eläkkeeseen sen alkamisen jälkeen tuleat indeksikorotukset oat yhteisesti kustannettaia. Ns. apaakirjaeläke, jossa tuleaa aikaa ei oteta huomioon eläkkeeseen oikeuttaana, on kokonaisuudessaan yhteisesti kustannettaaa. Vuoteen 2000 saakka työkyyttömyyseläkkeen rahastoitu osa oli sama kuin eläkkeen alkumäärä tuli oimaan lakimuutos (TEL 12 :n 2 momentti), jolla työkyyttömyyseläkkeen rahastoitu osa muutettiin 80 %:ksi eläkkeen alkumäärästä. Muutos tuli oimaan niille työkyyttömyyseläkkeille, joissa eläketapahtuma on tai sen jälkeen. Muutoksen jälkeisinä muutamina uosina myönnettäissä eläkkeissä esiintyy sekä uuden että anha n lain perusteella laskettuja ra-

14 7 hastoituja osia. Tällä muutoksella haluttiin yhtenäistää työkyyttömyys- ja työttömyyseläkkeiden rahastointia ja samalla selkeyttää työnantajille tulean kustannuksen omaastuun laskentaa. Tähän omaastuun laskentaan palataan tarkemmin luussa Työkyyttömyyseläkkeen sijasta tai sen lisäksi on alkaen ollut mahdollista maksaa myös kuntoutusrahaa. Vuoden 1996 alusta ei enää ole ollut mahdollista myöntää määräaikaisia työkyyttömyyseläkkeitä, aan näiden sijasta myönnetään astaaan suuruinen kuntoutustuki. Kuntoutustuen rahastoitu osa määräytyy kuten työkyyttömyyseläkkeessä. Kuntoutusrahassa on rahastoitua osaa sama määrä kuin olisi ollut sen sijasta myönnettäässä työkyyttömyyseläkkeessä. Niissä eläkelajeissa, joissa rahastoitu eläke määräytyy eläkkeen alkumäärän perusteella, tähän alkumäärään luetaan mukaan myös eläkkeeseen mahdollisesti sisältyät muihin TEL:n, LEL:n, TaEL:n tai MEL:n mukaan akuutettuihin työsuhteisiin perustuat (peruseläkkeen) apaakirjat riippumatta siitä, missä eläkelaitoksessa ko. työsuhteet oat olleet akuutettuina. 3) Työttömyyseläkkeet Myös työttömyyseläkkeissä rahastoitu eläke määräytyy eläkkeen alkumäärän perusteella. Täysitehoisen TEL-työttömyyseläkkeen rahastoitu osa on kuitenkin ollut ain puolet eläkkeen alkumäärästä, ja tämäkin ain sillä edellytyksellä, että eläkkeen perusteena ollut työsuhde on kestänyt ähintään iisi uotta. Edistämään ikääntyien henkilöiden työssä jatkamista ja myöhentämään heidän eläkkeelle siirtymistään, tuli oimaan säännös, jolla työttömyyseläkkeen tulea aika poistettiin. Muutos tuli oimaan niihin työttömyyseläkkeisiin, joissa eläketapahtuma sattuu lain tultua oimaan. Näillä, TEL 4 c :n 3 momentin perusteella myönnetyillä eläkkeillä rahastoitu osa yhtenäistettiin työkyyttömyyseläkkeiden kanssa ja on siis 80 % eläkkeen alkumäärästä. Tällöin myös iiden uoden työsuhteen kestoaatimus poistettiin niiltä työttömyyseläkkeiltä, joissa ei ole tuleaa aikaa. Ariolta uoteen 2003 saakka pääosa myönnettäistä työttömyyseläkkeistä on kuitenkin ollut täysitehoisia ja asta tämän jälkeen enemmistö eläkkeistä on ilman tuleaa aikaa ja siis rahastoidaan 80-prosenttisesti. Ennen uoden 2000 muutosta LEL- ja MEL-eläkkeissä keskimäärin samaan rahastoituun osuuteen päädyttiin säätämällä, että rahastoidun osan olemassaolo oli työsuhteen pituudesta riippumaton,

15 8 mutta ain 30 % eläkkeen alkumäärästä. Muutoksen myötä kuitenkin myös LEL- ja MELeläkkeissä siirryttiin 80-prosenttiseen rahastointiin. Eläkkeeseen sen alkamisen jälkeen tuleat indeksikorotukset oat kokonaisuudessaan yhteisesti kustannettaia, samoin kuin pelkästään apaakirjoihin perustuat työttömyyseläkkeet. Myös sellaiset työttömyyseläkkeet, joissa eläkkeen perusteena ollut työsuhde on päättynyt ennen , oat kokonaan yhteisesti kustannettaia. 4) Osa-aikaeläkkeet Osa-aikaeläkkeet oat kokonaan yhteisesti kustannettaia. 5) Perhe-eläkkeet Myös perhe-eläkkeet oat uodesta 1994 lukien olleet kokonaan yhteisesti kustannettaia. Vuoteen 1993 asti niiden astuunjako astasi pitkälti työkyyttömyyseläkkeissä noudatettuja periaatteita.

16 9 2 LAIT, STM:N PÄÄTÖKSET JA LASKUPERUSTEET 2.1 Säädöspohja TEL:n, LEL:n, TaEL:n ja MEL:n mukainen toiminta tapahtuu akuutustekniikkaan liittyiltä osiltaan seuraaien lakien, sosiaali- ja tereysministeriön (STM) päätösten ja sen antamien tai ahistamien ehtojen ja perusteiden määrittelemissä puitteissa Vastuuelan käsite määritellään työeläkeyhtiöiden osalta työeläkeakuutusyhtiölain 6 luun 14 :ssä. TEL 12 a :n mukaan muun muassa maksun ja astuuelan laskennassa on noudatettaa sosiaali- ja tereysministeriön ahistamia perusteita. TEL 12, LEL 9 ja MEL 3a määritteleät, mikä osuus eläkkeistä kulloinkin on kunkin yksittäisen eläkelaitoksen astuulla, ja mitkä osat kustannetaan yhteisesti (rt. kohta 1.4). Edellisiin, eli eläkkeiden rahastoituihin osiin liittyät perusteet on rakennettu pohjana TEL:n oimaansaattoa i- heessa laadittu "laskuperustemalli 1962" ja siihen nojautuat TEL:n mukaisen akuutuksen yleiset laskuperusteet. Näihin perusteisiin nojautuat puolestaan TEL:n mukaisen perusakuutuksen ja TEL:n mukaisen lisäeläkeakuutuksen omat erityisperusteet sekä TEL:n mukaista toimintaa ha r- joittaien eläkesäätiöiden ja -kassojen perusteet. Vapaamuotoisen työeläkeakuutuksen laskuperusteiden suhteen katsottiin myös tarkoituksenmukaisimmaksi nojautua TEL:n mukaisen akuutuksen yleisiin laskuperusteisiin ainakin siihen asti kun perusteiden ennakkoahistusmenettely niiltä poistui uonna Yleisiin laskuperusteisiin nojataan myös eläkekassojen ja eläkesäätiö i- den muuhun kuin TEL-toimintaan liittyissä laskuperusteissa Yhteisesti kustannettaien eläkkeiden osalta kokoaa säädös on TEL 12, jossa lisäksi säädetään, että laitosten osallistuminen näiden eläkkeen osien (samoin kuin esim. rahastotäydennysten) kustantamiseen tapahtuu sosiaali- ja tereysministeriön eri kululajeja arten antamien perusteiden mukaisesti. Tämän altuutuksen nojalla STM on antanut ns. astuunjakopäätöksen, jossa esitetään pääsäännöt sen suhteen, miten osallistuminen toisaalta anhuuseläkkeiden yhteisesti kustannettaien osien, toisaalta muiden yhteisesti kustannettaien eläkkeiden rahoittamiseen tapahtuu. Tähän tarkoitukseen tarittaat käsitteet - akuutusmaksu, sen tasausosa ja tasausastuu, eri laitostyypeillä tosin hieman eri nimisinä - määritellään astuunjakopäätöksessä periaatetasolla. Vastuunjakoon

17 10 liittyät yksityiskohdat, mukaan lukien em. käsitteiden täsmälliset määritelmät, on esitetty STM:n eläketurakeskuksen (ETK:n) esityksestä ahistamissa astuunjakoperusteissa. Seuraaassa esitetään aluksi kohdissa TEL:n mukaisen akuutuksen yleiset laskuperusteet muodossa, jossa ne oat tätä kirjoitettaessa. Kohdissa 2.3 ja 2.4 esitetään yleisiin laskuperusteisiin liittyiä taustatietoja, näistä olennaisimpana yleisten perusteiden pohjana oleaa laskup e- rustemalli 1962:ta. 2.2 Työntekijäin eläkelain mukaisen akuutuksen yleiset laskuperusteet Laskuperustemalli Laskuperustemallilla tarkoitetaan seuraaassa esitettyjen analyyttisten lausekkeiden kokoelmaa sekä menettelytapoja, joilla niistä muodostetaan tarittaat laskuperusteet. Laskuperustemallista käytetään seuraaassa nimitystä malli. Lausekkeissa esiintyä ikä x tarkoittaa tarkkaa ikää. Mallissa esiintyät parametrit oat kaikki jatkuia. Malliin kuuluu kahdenlaisia parametrejä: yleisakioita, jotka sisältyät yleisiin laskuperusteisiin, sekä erikoisakioita. Yleisakioille käytetään merkintää (aj), jossa j on kuhunkin yleisakioon liittyä tunnusnumero. Erikoisakioiden merkintä on (bj), ja niiden arot sisältyät kunkin akuutuslajin erityisperusteisiin Korkoutuuus Vuotuisen laskuperustekoron määrittelee erikoisakio (b1) Kuoleuus (1) µ x ( a2)( x+ ( b2)) = (1) a e. Kuoleuuden syntymäuosikohtainen riippuuus otetaan tarittaessa huomioon saattamalla erikoisakio (b2) riippumaan sen henkilön syntymäuodesta, johon perustetta soelletaan.

18 Työkyyttömyys Funktion z(x,u) integraali U2 z(x, u)du ilmoittaa todennäköisyyden sille, että astasyntynyt on U1 elossa ajan x kuluttua ja on tällöin ollut yhdenjaksoisesti työkyytön ajan, jonka pituus on älillä (UI,U2). Aroilla x u 0 on (2) x ( a4) x zxudu (, ) = e. 0 Aroilla x u ψ on (3) 2 ( b(6 + j))( a(8 + j)) x ( a(11 + j)) u. zxu (, ) = ((3 b + j))( a(5 + j)) e j= 0 Suure ψ tarkoittaa lyhintä huomioonotettaaa työkyyttömyyden kestoa. Maksuapautusetu otetaan huomioon kertomalla maksu luulla (b9) Perheellisyys Aioisuus Naimisissa oleien suhteellinen määrä (M = miehet, N = naiset) on (4) ( a35)(ln x ( a36)) 4 nx( M) = ( a34) e 1 + ( a37) e 2 x ( a38) 10

19 12 (5) ( a40)(ln x ( a41)) 4 nx( N) = ( a39) e 1 + ( a42) e 2 x ( a43) Aiopuolisoiden ikäero Keskimääräinen aimon ikä miehen iän funktiona on (6) y ( M) = ( a44) x + ( a45). x Keskimääräinen miehen ikä aimon iän funktiona on (7) y ( N) = ( a46) x + ( a47). x Syntyyys Syntyyys naista kohti iässä x on 3 4 ( a51) x (8) = ( 48) [ ( 49) ] [( 50) ] η x a x a a x e ikäälillä ((a49), (a50)), muualla Alkaan TEL:n mukaisen lapseneläkkeen pääoma-aro Naisen jälkeen maksettaan lapseneläkkeen tapauksessa alkaan TEL:n mukaisen eläkkeen pääoma-aro on lapseneläkkeen pääteiästä w riippuen. (9) Z ( wn, ) x ( 53)( 17) 2 2 a x ( a52)( x 17) 10 kun w= ja x>, ( a55)( x 17) ( a54)( x 17) 10 kunw= ja x> = 2 ( a57)( x 17) 2 ( a56)( x 17) 10 kun w= ja x>, 21 17, , kunx 17.

20 13 Pääoma-aro astaa lapseneläkkeiden yhteismäärää ja on laskettu sellaista eläkettä kohti, johon leski yksin olisi oikeutettu, jos akuutettu perhe-eläke sisältäisi myös leskeneläkkeen. Vakuutusteknisiä suureita laskettaessa käytettäiä uotuisia korkokantoja 0, 1, 2, 3, 4, 4,25, 4,5, 4,75, 5, 6 ja 7 % astaaat yleisakiot (a52) (a57) on annettu kohdassa Muita korkokantoja astaaat lapseneläkkeen pääoma-arot saadaan em. korkokantoja astaaista suureista (9) käyttäen lineaarista interpolaatiota Kuormitus Kuoleman aralta oimassa oleaan positiiiseen summaan errannollisen kuormituksen kerroin on ε = (b13). Maksuun errannollisen kuormituksen kerroin on κ = (b14) Rahanaron muuttuuus Rahan aron muuttuuutta arten tarittaana perusteena on erikoisakio (b15).

21 Luettelo yleisakioista Ajan ja iän yksikkönä käytetään uotta, ellei toisin ole ilmoitettu. Vakioiden (a4) - (a13) alla mainitut arot edellyttäät, että ψ = 14 rk. Kuoleuus Aiopuolisoiden ikäero (a1) = (a44) = 0,909 (a2) = 0,095 (a45) = 2,281 (a4) = 0,002 ln 10 (a46) = 0,936 Työkyyttömyys (a47) = 5,340 (a5) = 2, Syntyyys (a6) = 7, (a48) = 2, (a7) = 2, (a49) = 15 (a8) = 0,08 (a50) = 50 (a9) = 0,14 (a51) = 0,09 (a10) = 0,12 (a11) = 0,705 (a12) = 0,156 (a13) = 0,17 Aioisuus (a34)= 0,73 (a35) = 6,50 (a36) = 3,89 (a37) = 0,12 (a38) = 70 (a39) = 0,74 (a40) = 9,00 (a41) = 3,74 (a42) = 0,04 (a43) = 60

22 15 Lapseneläkkeen pääoma-aro: Vakuutusteknisiä suureita laskettaessa käytettää korkokanta % (a52) (a53) (a54) (a55) (a56) (a57) 0 0,095 0, ,105 0, ,117 0, ,085 0, ,095 0, ,103 0, ,079 0, ,087 0, ,093 0, ,074 0, ,080 0, ,084 0, ,069 0, ,074 0, ,076 0, ,25 0,068 0, ,073 0, ,074 0, ,50 0,067 0, ,071 0, ,073 0, ,75 0,066 0, ,069 0, ,072 0, ,065 0, ,068 0, ,071 0, ,061 0, ,063 0, ,065 0, ,057 0, ,058 0, ,059 0, Mallin käyttöön liittyiä kaaoja Seuraaassa esitetään eräitä taanomaisesta akuutusmatemaattisesta tekniikasta poikkeaia menettelytapoja, joiden aulla mallista muodostetaan laskuperusteet Korkoutuuus ja rahanaron muuttuuus Vakuutusteknisiä suureita laskettaessa käytetään korkoutuuutta (10) δ = ln(1 + (1) b (15)) b.

23 Kuoleuus Erikoisakio (b2) otetaan huomioon koraamalla todellinen ikä y iällä x = y + (b2) ja käyttämällä akuutusteknisiä suureita, jotka on laskettu argumenttia x ja erikoisakion (b2) aroa nolla astaaasti. Useamman henkilön "yhteiskuoleuuteen" liittyät suureet saadaan samaten kora a- malla iät "yhteisiällä" x, joka määräytyy ehdosta (11) µ = µ x1+ µ x2 (1 x x2), jolloin (12) 1 ( a2)( x1 x2) x= x1+ ln 1+ e ( a2). Käytettäessä ikäalueella x 70 iästä ja sukupuolesta riippumatonta kuoleuutta µ = ( a4) elinkorko lasketaan kaaasta x (13) a n (( a4) + δ ) n 1 e = ( a4) + δ Työkyyttömyys Määritellään funktio δ x (14) ϕ( xu,, δ) = ϕ( xu, ) = e zxu (, ). Tällöin työkyyttömyyseläkkeen kertamaksu lasketaan kaaasta w t x (( a4) + δ ) x = x+ e e (15) ( e) Axw : e ϕ(, tududt ) ja uotuinen etukäteinen astuuaaramaksu kaaasta

24 17 (( a4) + δ ) (16) ( e) π xw : ( e) Axw : e ( e) Ax+ 1: w =. Alkaneen työkyyttömyyseläkkeen pääoma-aro henkilölle, jonka ikä on t ja jonka työkyyttömyys on jatkunut yhdenjaksoisena alkamisiästä x lähtien, on iii 1 (17) a x ( t x): w= ϕ(, ss xds ) + ϕ(, tt x). w t Erikoisakiot otetaan huomioon akuutusteknisissä laskelmissa lausekkeesta (3) ilmeneällä taa l- la. Aktiiikorko saadaan jakamalla kaaan (13) mukainen elinkorko erikoisakiolla (b9) Perheellisyys Eräitä perheellisyysperusteisiin liittyiä pääoma-aroja Naisen jälkeen jokaiselle lapselle maksettaan yksikköeläkkeen pääoma- aro on (18) gx ( wn, ) = ηt aw x+ tdt. x x w Naisen jälkeen k:nneksi nuorimmalle lapselle maksettaan yksikköeläkkeen pääoma-aro on: (19) k 1 x x ηu du k 1 hx( wn, ) = η t t ηudu e a dt w x+ t x w ( k 1)! t. x Merkitään lisäksi (20) 1 h ( wn, ) = h ( wn, ). x x Eri päättymisikiä w astaaat pääoma-arot (18) ja (20) saadaan w:n aroja 18, 21 ja 24 astaaasti lasketuista aroista toisen asteen interpoloinnilla.

25 18 Miehen jälkeen maksettaan lapseneläkkeen tapauksessa suureita (18) ja (20) astaaat suureet saadaan errannoista (21) g (, ) x ( wm, ) g y x wn ( M ) = n ( M) n ( N) x y( M) hx( wm, ) hy ( )(, ) (22) x M wn =, n ( M) n ( N) x yx ( M) missä g ( ) ( wn, ) ja h ( )( wn, ) oat kaaojen (18) ja (20) mukaiset suureet. yx M yx M Miehen jälkeen maksettaan lapseneläkkeen tapauksessa kaaaa (9) astaaa pääoma-aro saadaan errannosta (23) Zx( wm, ) Z y ( )(, ) x M wn =, n ( M) n ( N) x yx ( M) missä Z ( )( wn, ) on kaaan (9) mukainen suure. yx M Perhe-eläkkeen kertamaksut Erikoisakion puuttuminen perusteista y x (M) ja y x (N) korataan edunsaajan erikoisakion (b2) sopialla alinnalla. 2.3 Laskuperustemalli, yleiset perusteet ja erityisperusteet Edellä esitetyssä muodossa yleiset laskuperusteet on ahistettu lukuun ottamatta eräitä kohdan korkokantataulukkoon liittyiä täydennyksiä, jotka ahistettiin Alkuperäisen ersion sosiaali- ja tereysministeriö ahisti , jonka jälkeen siihen ahistettiin muutoksia tai täydennyksiä , , , , ja

26 19 Laskuperustemalli 1962 almisteltiin luun alussa Eläketurakeskuksen alaisessa työryhmässä. Tämä perusteryhmä esitti perusteet päiätyssä muistiossa, johon liittyät päiätty edellä kohdassa esitettyä astaaa selostus mallin käytössä tarittaista kaaoista ja päiätyt perustelut. Laajemman yleisesityksen perusteryhmä esitti päiätyssä muistiossaan. Laskuperustemalli almisteltiin lähinnä TEL:n mukaisen akuutuksen tarpeisiin, ajatellen kuitenkin samalla sen soeltuuutta likipitäen kaikkeen eläkeakuutukseen: lakisääteiseen eläkeakuutukseen, apaaehtoiseen lisäeläkeakuutukseen sekä eläkesäätiöissä tai eläkekassoissa järjestettyyn eläketuraan. Kuluneiden kolmen ja puolen uosikymmenen aikana käsitys mallin tarkoituksenmukaisesta soeltamisalueesta on kuitenkin täsmentynyt jonkin erran suppeampaan suuntaan. Laskuperustemallilla tarkoitetaan niiden peruskaaojen muodostamaa kokonaisuutta, jotka on esitetty yleisten perusteiden luussa 1 (edellä 2.2.1). Luku 2 (edellä 2.2.2) sisältää eräitä näiden peruskaaojen perusteella johdettaissa oleia suureita, joiden esittämisen on katsottu olean tarpeen normaalien akuutusmatemaattisten menettelytapojen lisäksi. Laskuperustemalli ei sinänsä määrää laskuperusteisiin sisältyien suureiden tasoa, aan ainoastaan laskuperusteiden matemaattisen muodon. Mallista saadaan laskuperusteet antamalla mallissa esiintyille akioille arot. Laajaa soeltamisaluetta ajatellen laskuperustemalli on laadittu siten, että sen kaaoissa esiintyy parametreina ensinnäkin joukko ns. yleisakioita, joiden on ajateltu olean stabiileja tai joiden muuttamiseen on taretta korkeintaan hyin haroin. Niiden arot on, kuten kohdasta käi ilmi, sisällytetty yleisiin laskuperusteisiin. Yleisakioiden ohella malliin on sisällytetty joukko erikoisakioiksi kutsuttuja parametreja, joiden muuttamiseen on toisaalta areltu olean aihetta useammin ja joiden arot toisaalta riippuat akuutusmuodosta ja käyttötarkoituksesta. Tämän mukaisesti ne sisältyät kunkin akuutusmuodon erityisperusteisiin. Eri akuutuslajeihin liittyät erikoisakiot oat seuraaat:

27 20 Taulukko 2.1. Erikoisakioiden arot TEL:n perus- ja lisäeläkeakuutuksessa. TEL-peruseläkeakuutus TEL-lisäeläkeakuutus Laskuperuste- (b1) = 0,0425 (b1) = 0,0425 Korko Miesten anhuuseläke, Yksilöllisenä arhaiseläkkeenä myönnetty Työkyyttömyyseläke ja työttömyyseläke: 6, kun x< , kun1940 x < , kun1950 x< 1960 (2) b = 9, kun1960 x < , kun1970 x< , kun x 1980 Miesten anhuuseläke ja yksilöllisenä arhaiseläkkeenä myönnetty työkyyttömyyseläke (b2) = 8 Kuoleuus Naisten anhuuseläke, Naisten anhuuseläke ja yksilöllisenä yksilöllisenä arhaiseläkkeenä myönnetty arhaiseläkkeenä myönnetty työkyyttömyyseläke ja työttömyyseläke: työkyyttömyyseläke 13, kun x< , kun1940 x < , kun1950 x< 1960 (2) b = 16, kun1960 x < , kun1970 x< , kun x 1980 (b2) = 15

28 21 TEL- peruseläkeakuutus TEL-lisäeläkeakuutus Perhe-eläke Miespuolinen edunjättäjä: (b2) = 5 Naispuolinen edunjättäjä: (b2) = 12 Miespuolinen edunsaaja: (b2) = 8 Naispuolinen edunsaaja: (b2) = 15 Miesten henkiakuutus: (b2) = 5 Naisten henkiakuutus: (b2) = 12 Työkyyt- Alkaneen eläkkeen pääoma-aro: tömyys (b3) = 1 (b3) = 0,5 (b4) = 1 (b4) = 0,5 (b5) = 1 (b5) = 0,5 (b6) = 1 (b6) = 1 (b7) = 1 (b7) = 1 (b8) = 1 (b8) = 1 Vastaisen eläkkeen kerta- ja astuuaaramaksu: (b3) = 0,5 (b4) = 0,5 (b5) = 0,5 (b6) = 1 (b7) = 1 (b8) = 1

29 22 TEL-perusakuutus TEL-lisäeläkeakuutus Maksuapautus Perhe-eläkkeen ja hautausaustuksen Vastuuaaramaksu: (b9) = 1,06 Muulloin (b9) = 1 Kuormitus: summaan (b13) = 0 (b13) = 0,001 errannollinen bruttomaksuun (b14) = 0 Työsuhteessa olean osalta errannollinen (b14) = 0,08 Heti alkaana akuutettaan eläkkeen ja siihen liittyien astaisten etujen osalta sekä arhaiseläkkeen täydennysosan maksua laskettaessa (b14) = 0,045 Rahan aron (b15) = 0,0125 (b15) = 0,0125 muuttuuus Valitulla esitystaalla on saautettu laajan soeltamisalan ohella muitakin laatimisaiheessa keskeisinä pidettyjä ominaisuuksia, kuten mahdollisuus perusteiden tarkistamiseen mahdollisimman yksinkertaisella tekniikalla.

30 Perustefunktioiden alintaan ja perusteiden tasoon liittyiä näkökohtia Laskuperusteiden tasoa kiinnitettäessä on TEL:n (aikaisemmin akuutusyhtiölain) turaauus- ja kohtuusperiaatteiden lisäksi otettaa huomioon työeläkejärjestelmän erityispiirteet, joista olenna i- simpia oat TEL 12 :n mukainen tasausmenettely ja TEL 3 a :ssä tarkoitettu perusteiden yht ä- läisyysperiaate. Jälkimmäisen periaatteen seurauksena laskuperusteet oatkin TEL:n osalta käytännöllisesti katsoen samat riippumatta siitä, onko eläketura järjestetty akuutusyhtiössä, eläkekassassa ai eläkesäätiössä. TEL 12 :n mukainen tasausmenettely sisältää eräänä kohtanaan sen, että yleinen perustetappio tasoitetaan kaikkien ko. toimintaa harjoittaien eläkelaitosten kannettaaksi. Tämä perustetäydennysten mahdollisuus merkitsee ylimääräistä turaauustekijää, jonka johdosta oidaan soeltaa pienemmät turaauusmarginaalit sisältäiä laskuperusteita kuin muussa akuutustoiminnassa. TEL:n ensimmäisiä laskuperusteita laadittaessa jouduttiin ottamaan kantaa siihen, kuinka laajaksi perustetäydennysmahdollisuuden käyttö oli ajateltu. Perusteryhmän kanta oli tuolloin, että tasausmenettely on tarkoitettu soellettaaksi ain poikkeustapauksissa ja tällöinkin ain erikoisperusteiden, nimenomaan laskuperustekoron alenemisen aralta. Ajateltiin toisin sanoen, että tasausmenettely on muun kuin korkoperusteen osalta katsottaa lähinnä teoreettiseksi säännöksi, jonka aulla apaudutaan huomattaasti ylituraaien perusteiden käytöstä. Samaan suuntaan katsottiin aikuttaan sen, että tasausmenettely on mahdollinen ain yleisen perustemuutoksen sattuessa. Kun perustetaso on yhteinen kaikkien eläkelaitosten osalta, perusteiden on siis soelluttaa myös niille laitoksille, joiden akuutusliikkeen tulos muodostuu toimintapiirin rakenteen johdosta epäedullisemmaksi. Muissa laitoksissa muodostua kuoleuus- ja työkyyttömyysliikkeen ylijäämä on palautettaissa akuutuksenottajille eläkelaitoskohtaisella oitonjaolla. Tämä alkuperäinen ario perustetäydennystarpeen kohdentumisesta on osoittautunut täysin harhaan osuneeksi. TEL:n historian aikana on useita kertoja osoittautunut tarpeelliseksi täydentää tasausmenettelyn kautta sekä anhuus- että työkyyttömyysastuita. Sen sijaan korkoperusteen pettämisestä johtua rahastotäydennys alkoi näyttää tarpeelliselta asta uoden 1996 lopussa, ja tuo l- loin rahastotäydennysmenettely olisi johtanut niin suureen astuuelan kasuun, ettei sen rahoittamista katsottu mahdolliseksi. Sen sijasta säädettiin poikkeuslaki, jolla eläkkeiden rahastoituja

31 24 osia pienennettiin siten, että koron muutoksesta huolimatta eläkelaitosten astuu säilyi eläke- ja yksilötasolla ennallaan Korkoutuuus ja rahan aron muuttuuus Jatkuan koron malli Kuten yleisistä perusteista käy ilmi, perusteissa käytetään jatkuaa korkolaskua. Korkokanta on määritelty erikoisakiolla (b1), ja kaikki korkokannat oat sen puitteissa mahdollisia. TEL:n mukaisessa akuutuksessa käytetty rahan aron muuttuuus määritellään erikoisakiolla (b15). Vastuuelan laskennassa käytettää korko määräytyy laskuperustekoron (b1) ja rahan aron muuttuuuden (b15) erotuksena Korkoutuuuden tasoon liittyät näkökohdat TEL:n akuutusteknisiä suureita laskettaessa käytettääksi perustekoroksi alittiin 5 %:n uotuinen korko. Alunperin pidettiin alittua 5 %:n korkoa mieluummin liian suurena kuin liian pienenä. Valintaa perusteltiin seuraain, osittain eri suuntiin aikuttain näkökohdin: a. Lähtökohtana oli, että alitulla laskuperustekorolla tuli olla jotensakin todennäköiset mahdollisuudet osoittautua kestääksi seuraaat uotta. b. TEL 12 :n perusteella oitiin turaauustasoa alentaa, koska yleinen perustetappio täytetään tasausmenettelyllä. c. Alhaisen koron kaudet oliat 1960-luun alkuun mennessä kertyneen kokemuksen mukaan maassamme olleet suhteellisen lyhyitä, ja esim. talletuskoron ollessa luulla matalimmillaan oli henkiakuutusyhtiöiden pääoman tuotto tuolloinkin ollut suurempi kuin nyt ehdotettu laskuperustekorko. Korkotasosta TEL:n säätämisen jälkeen saadut kokemukset tukiat tämän argumentin akuuttauutta aina uoteen 1996 asti. d. Lopullinen eläkejärjestelystä aiheutua kustannus ei määräydy "ensimmäisen kertaluun perusteiden" mukaan, koska mahdollinen ylijäämä palautetaan (laskuperustekoron ylittää korkotuotto hyitetään niille akuutuksille, joiden osalta se on syntynyt).

32 25 e. Eläkejärjestelmän tasausmenojen odotettiin toisaalta muodostuan muutenkin ajan mittaan raskaiksi, josta syystä pyrittiin älttämään niiden rasittamista mahdollisella perustekoron alentamisesta johtualla rahastotäydennyksellä. Laskuperustekorko pysyi 5 %:n tasolla aina uoden 1970 loppuun saakka. Yleisen korkotason noustua huomattaasti rahastojen laskennassa soellettaaa 5 %:n korkotasoa korkeammaksi la s- kuperustekorko eriytettiin iimeksi mainitusta. Tuolloin laskuperustekorko jaettiin kahteen komponenttiin siten, että yksilöllisiä akuutusmaksuja ja rahastoja laskettaessa käytettiin edelleen 5 %:n korkotasoa (rahastokorkoa), mutta laskuperustekoron ja 5 %:n koron erotusta astaaa korkotuotto astuuelalle ja akuutusmaksuille käytettiin yhteisesti kustannettaien eläkkeiden ja muiden tasausmenojen rahoittamiseen. Tätä erotusta astaaa uusi laskuperustesuure (b15) otettiin samalla mukaan yleisiin laskuperusteisiin. Menettely sallii laskuperustekoron (b1) korottamisen tai alentamisen puuttumatta pysyäisluonteiseksi tarkoitettuun rahastonlaskentakorkoon. Näin tehtiin mahdolliseksi laskuperustekoron joustaa muuttaminen sen johtamatta yksilökohtaisten astuiden täydennystarpeeseen tai purkautumiseen. Kaksijakoiseen korkoon siirtymisen jälkeen laskuperustekorko oli aluksi 7 %. Myöhemmin sitä on edelleen korotettu, älillä taas alennettu. Korkeimpana toistaiseksi soellettuna arona oli 10 % uosina Korkotason alentumisen myötä on laskuperustekorkoa taas useaan otteeseen alennettu, ja uonna 2003 se on 4,25 %. Kaksijakoiseen laskuperustekorkoon siirtymisen myötä saatiin samalla korkotuottoja eläkejärjestelmän kasaien tasausmenojen rahoittamiseen ja siten ähentämään akuutusmaksun korotustaretta. Järjestelmän arjopuolena oli se, että aikoina, jolloin yleisen korkotason alentuminen pakotti alentamaan myös laskuperustekoron tasoa, tasausliikkeen rahoittamiseen käytettäissä oleat korkotuotot äheniät. Jollei tasausliikkeen puolelle ollut kerätty minkäänlaista puskurirahastoa, tästä seurasi älitön maksun korottamisen tare. Yleisen korkotason oimakas aleneminen 1990-luun kuluessa johti TEL:n rahoitustekniikan huomattaaan uudistukseen uoden 1997 alusta. Tässä uudistuksessa laskuperustekorko ja rahastokorko oliat olennaisina kohteina. Viiden prosentin rahastokorko oli kestänyt huomattaasti kauemmin kuin alussa taoitteeksi asetetut uotta, mutta sen alentaminen alkoi näyttää älttämättömältä uoden 1996 kuluessa.

33 26 Lopulta päädyttiin alentamaan rahastokorko 3 %:n tasolle. Ilman muita toimia tämä olisi korottanut TEL-LEL- TaEL-MEL järjestelmässä astuuelkaa keskimäärin noin 50 %. Tällaisen rahastotäydennyksen hinta olisi ollut 72 mrd. markkaa (12 mrd. euroa), eikä sen toteuttamiseen ollut mitään mahdollisuuksia. - Laskuperusteteknisesti toimenpide sen sijaan olisi ollut mitä helpoin: olisi riittänyt muuttaa erikoisakion (b15) aro toiseksi. Ongelma ratkaistiin poikkeusmenettelyllä alentamalla lailla kaikkia rahastoituja eläkkeitä koronmuutoshetkellä siten, että astuuelan määrä säilyi yksilö- ja eläketasolla ennallaan koronmuutoksesta huolimatta. Samassa yhteydessä muutettiin myös laskuperustekoron ja rahastokoron erotusta astaaan tuoton käyttöä. Vuodesta 1997 lukien tätä tuottoa ei enää käytetä suoraan tasauseläkemenon rahoittamiseen, aan uosina eläkelaitosten akaaraisuuden parantamiseen, ja sen jälkeen kohdassa 1.4 mainittuun rahastoitujen anhuuseläkkeiden korottamiseen. Korkotason ja maksutason hankalaksi koettu älitön yhteys saatiin näin puretuksi. Pitkällä aikaälillä yhteys on kuitenkin edelleen olemassa: mitä paremmat tuotot eläkejärjestelmä onnistuu saamaan sijoituksilleen, sitä pienempi on maksuun kohdistua korotuspaine pitkällä aikaälillä. Laskuperustekorkoon ja rahastokorkoon kohdistuneilla muutoksilla olisi ollut maksua korottaa aikutus, joka kompensoitiin alentamalla anhuuseläkkeiden maksun kautta tapahtuaa rahastointia. TEL-lisäakuutuksessa rahastokoron alennus toteutettiin asta uoden 1997 lopussa. Muun kuin lakisääteisen eläkeakuutuksen perustekorkona käytettiin pitkään 4,25 %:n uotuista korkoa, kunnes uoden 1999 alusta se laskettiin 3,5 %:iin. Yleisen korkotason alenemisen uoksi, STM määräsi alkaen suurimmaksi mahdolliseksi muun kuin lakisääteisen eläkeakuutuksen koroksi 2,5 % Rahanaron muuttuuus Laskuperustekoron ja 3 %:n koron erotusta (b15) kutsutaan perusteissa rahan aron muuttuuudeksi. Vuosina laskuperustekoron aihdeltua 6 10 %:n haarukassa rahanaron muuttuuus on astaaasti seurannut sen muutoksia 1 5 %:n aihteluälillä. Tosiasiallisesti suureen

34 27 (b15) yhteys inflaatioon on koin älillinen, joten tälle erikoisakiolle ollaankin almistelemassa uuta nimeä Kuoleuus Kuoleuuden lauseke Kuoleuusperusteen alinta perustui aikanaan seuraaiin kriteereihin: a. Perusteen oli soelluttaa anhuuseläkkeeseen, perhe-eläkkeeseen ja henkiakuutukseen. b. Mallin haluttiin olean teknisesti hyin hallittaissa. c. Haluttiin, että kuoleuuden prosentuaalinen muutos oidaan toteuttaa ikäsiirrolla. d. Haluttiin mahdollisuutta sisällyttää perusteeseen sukupolikuoleuus niin ikään ikäsiirrolla toteutettuna. Näillä perusteilla alinta päätyi Gompertz-kuo leuuden. Tämän mallin heikkoudeksi tosin todettiin nuorten liian pieni kuoleuus toteutuneeseen kuolleisuuteen nähden, mutta tämä ongelma katsottiin oitaan tarittaessa hoitaa maksuun sisällytettäällä armuuslisällä. Nuorten henkilöiden kuoleuudella katsottiin lisäksi kokonaisuuden kannalta olean täysin toisaroinen merkitys. Kuoleuusperusteen muotoa alittaessa on ajateltu myös mahdollisuutta suorittaa kuoleuuden jako komponentteihin kuolinsyyn mukaan. Näillä kriteereillä on päädytty yleisten perusteiden kaaan (1) mukaiseen lausekkeeseen. Valintakriteerin c ehto on täytettäissä kertoimen (b2) sopialla alinnalla. Alun alkaen kuoleuusfunktion eksponenttiin sisältyi lisäksi sukupolikuoleuutta arten tarkoitettu termi -(a3)å, jolloin periaatetasolla kriteerin d ehto olisi oitu täyttää antamalla kertoimelle (a3) nollasta poikkeaa aro. Symboli Å oli tarkoitettu merkitsemään syntymäuotta. Aluksi kuitenkin asetettiin (a3) = 0, jolloin sukupolierot katoaat, ja perusteryhmä esitti jo perusteluissaan arauksen sen suhteen, että otettaessa aikanaan sukupolikuoleuus käyttöön sen toteuttamistapakin on kenties harkittaa erikseen.

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEKNISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEKNISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN /4 MEIMIESELÄKELAIN (90/006) 0 :n MUKAISE AKUUUSEKNISEN ASUUELAN LASKUEUSEE JA EUSEE 53 :n MUKAISA ASUUNJAKOA AEN Kokooma 0..05 iimeisin kokoomaan sisällytetty perustemuutos on ahistettu 9..04 sosiaali-

Lisätiedot

1780 N:o 567 LIITTEET 1 2 LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE

1780 N:o 567 LIITTEET 1 2 LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE 1780 N:o 567 LTTEET 1 LAKPETEET TYÖNTEKJÄN ELÄKELAN MKATA TOMNTAA HAJOTTALLE ELÄKEÄÄTÖLLE N:o 567 1781 ÄLLYLETTELO LTE 1: LAKPETEET TYÖNTEKJÄN ELÄKELAN MKATA TOMNTAA HAJOTTALLE ELÄKEÄÄTÖLLE 1 AKTTEKNET

Lisätiedot

N:o 219 739 LIITE 1 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET

N:o 219 739 LIITE 1 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET N:o 29 739 LT LÄKSÄÄTÖN TYÖNTKJÄN LÄKLN MUKSN LSÄLÄKVKUUTUKSN LSKUPUSTT 740 N:o 29 PUSTDN SOVLTMSLU Työntekijäin eläkelain (TL) mukaisella lisäakuutuksella tarkoitetaan tässä akuutusta, joka sisältää yhden

Lisätiedot

Liite 1 PERUSTEET ELÄKEKASSOILLE TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN 12 :N MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN

Liite 1 PERUSTEET ELÄKEKASSOILLE TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN 12 :N MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN 2923 Liite 1 PERUSTEET ELÄKEKASSOILLE TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN 12 :N MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN 2924 N:o 1105 SISÄLLYS 1 VAKUUTUSTEKNISET SUUREET 2 TYÖNANTAJIEN LUOKITTELU 3 IKÄÄN, PALKKAAN JA TYÖSUHDEAIKAAN

Lisätiedot

APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Vahvistettu 1.11.2007, sovelletaan 15.9.2007 alkaen.

APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Vahvistettu 1.11.2007, sovelletaan 15.9.2007 alkaen. PTEEKKIE ELÄKEKSS TEL: MUKISE LISÄELÄKEVKUUTUKSE LSKUPEUSTEET Vahistettu 1.11.2007, soelletaan 15.9.2007 alkaen. ii PTEEKKIE ELÄKEKSS TEL: MUKISE LISÄELÄKE- VKUUTUKSE LSKUPEUSTEET 1. VKUUTUSTEKISET SUUEET...

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 134. Tasavallan presidentin asetus. Suomen Leijonan ritarikunnan perustamisesta annetun asetuksen 14 :n muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 134. Tasavallan presidentin asetus. Suomen Leijonan ritarikunnan perustamisesta annetun asetuksen 14 :n muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 7 päiänä maaliskuuta 2008 N:o 134 139 SISÄLLYS N:o Siu 134 Tasaallan presidentin asetus Suomen Leijonan ritarikunnan perustamisesta annetun asetuksen 14

Lisätiedot

ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 12.1.2005.

ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 12.1.2005. ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 12.1.2005. ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Sisällysluettelo 1 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN...

Lisätiedot

LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE

LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE LEE LASKUPEUSEE YÖNEKJÄN ELÄKELAN MUKASA OMNAA HAJOALLE ELÄKESÄÄÖLLE Kokooma..007. iimeisin perustemuutos on ahistettu 7..007. SSÄLLYSLUEELO LE : LASKUPEUSEE YÖNEKJÄN ELÄKELAN MUKASA OMNAA HAJOALLE ELÄKESÄÄÖLLE

Lisätiedot

N:o 509 1593 LIITTEET 1 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET

N:o 509 1593 LIITTEET 1 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET N:o 59 593 LIITTEET 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELIN MUKISEN LISÄELÄKEVKUUTUKSEN LSKUPEUSTEET 594 N:o 59 SISÄLLYS: LIITE : ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELIN MUKISEN LISÄELÄKEVKUUTUKSEN LSKUPEUSTEET

Lisätiedot

ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokonaisperuste, vahvistettu 20.2.2007.

ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokonaisperuste, vahvistettu 20.2.2007. ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokonaisperuste, ahistettu 20.2.2007. ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Sisällysluettelo 1 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN... 1 2 VAKUUTUSMAKSU... 1 3 VAKUUTUSMAKSUVASTUU...

Lisätiedot

N:o 1405 3847 LIITE 1. 1. Vakuutustekniset suureet

N:o 1405 3847 LIITE 1. 1. Vakuutustekniset suureet :o 405 3847 LIIE. akuutustekniset suueet äissä peusteissa esiintyät akuutustekniset suueet oat sosiaali- ja teeysministeiön 6.0.990 eläkeakuutusyhtiöille ahistamien yleisten laskupeusteiden sekä niihin

Lisätiedot

Kokonaisperuste Vahvistettu 27.4.2007, voimaantulo 7.5.2007, sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2007 tehtävissä vakuutusteknisissä laskelmissa.

Kokonaisperuste Vahvistettu 27.4.2007, voimaantulo 7.5.2007, sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2007 tehtävissä vakuutusteknisissä laskelmissa. LIITTEET 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELIN MUKISEN LISÄELÄKEVKUUTUKSEN LSKUPEUSTEET Kokonaisperuste Vahistettu 7.4.7, oimaantulo 7.5.7, soelletaan ensimmäisen kerran uodelta 7 tehtäissä akuutusteknisissä

Lisätiedot

LIITTEET 1 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET

LIITTEET 1 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET LIITTEET 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELIN MUKISEN LISÄELÄKEVKUUTUKSEN LSKUPEUSTEET Kokooma.3.8. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 4.3.8. SISÄLLYS: LIITE : ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELIN MUKISEN

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 VALTIOKONTTORI PÄÄTÖS Dnro 3/30/2010 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 Valtiokonttori on 15.1.2010 hyväksynyt nämä laskuperusteet noudatettavaksi laskettaessa valtion eläkelaissa tarkoitettuja työnantajan

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokonaisperuste, vahvistettu 10.10.2007.

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokonaisperuste, vahvistettu 10.10.2007. MAATALOUYRTTÄJÄN ELÄKELAN MUKAEN VAKUUTUKEN PERUTEET Kokonaisperuste, ahistettu 10.10.2007. 1 (3) MAATALOUYRTTÄJÄN ELÄKELAN MUKAEN VAKUUTUKEN PERUTEET 1 PERUTEDEN OVELTAMNEN Näitä perusteita soelletaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1247. Valtioneuvoston asetus. poliisikoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1247. Valtioneuvoston asetus. poliisikoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 20 päiänä joulukuuta 2007 N:o 1247 1248 SISÄLLYS N:o Siu 1247 altioneuoston asetus poliisikoulutuksesta annetun altioneuoston asetuksen muuttamisesta 4831

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokonaisperuste, vahvistettu 10.10.2006.

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokonaisperuste, vahvistettu 10.10.2006. MAATALOUSYRTTÄJEN ELÄKELAN VÄHMMÄSEHTOJEN MUKASEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET Kokonaisperuste, ahistettu 10.10.2006. 1 (3) MAATALOUSYRTTÄJEN ELÄKELAN (MYEL) VÄHMMÄSEHTOJEN MUKASEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET 1 PERUSTEDEN

Lisätiedot

15.11.2005 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET... 3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE... 3

15.11.2005 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET... 3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE... 3 SOPIMUS Sopimus iimeisen laitoksen periaatteesta johtuan eläkeselittelyn tekemisestä Valtiokonttorin, Kuntien eläkeakuutuksen, Kansaneläkelaitoksen, Kirkon keskusrahaston ja Eläketurakeskuksen kesken 2

Lisätiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2014: YEL-MYEL-vakuutuskantatiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2014: YEL-MYEL-vakuutuskantatiedot Eläketurakeskus 1.10.2014 1 (8) Täyttöohje ja tietuekuaus uodelle 2014: YEL-MYEL-akuutuskantatiedot Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Täyttöohje... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Muutokset uodelle 2014...

Lisätiedot

Kustannustenjakoperusteet 2012. Vahvistettu 23.12.2011.

Kustannustenjakoperusteet 2012. Vahvistettu 23.12.2011. Kustannustenjakoperusteet 202 Vahistettu 23.2.20. 2..20 KUSTANNUSTENJAKOPERUSTEET Sisällysluettelo VOIMAANTULOSÄÄNNÖS... 5 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN... 6 Soeltamisala... 6 Kustannustenjakoperusteiden osa

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET. Kokooma 23.1.2008. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 3.2.1998.

TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET. Kokooma 23.1.2008. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 3.2.1998. TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET Kokooma 23.1.2008. Viimeisi perustemuutos o vahvistettu 3.2.1998. TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN YLEISET LASKUPERUSTEET Sisällysluettelo

Lisätiedot

TYEL 2007 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Kokooma 5.2.2008. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 21.12.2007.

TYEL 2007 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Kokooma 5.2.2008. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 21.12.2007. TYEL 27 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Kokooma 5.2.28. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 2.2.27. TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

Lisätiedot

PERUSTEET VALTION VAROISTA SUORITETTAVASTA ELÄKKEEN KORVAAMISESTA ALLE KOLMEVUOTIAAN LAPSEN HOIDON TAI OPISKELUN AJALTA

PERUSTEET VALTION VAROISTA SUORITETTAVASTA ELÄKKEEN KORVAAMISESTA ALLE KOLMEVUOTIAAN LAPSEN HOIDON TAI OPISKELUN AJALTA PERUSTEET VALTO VAROSTA SUORTETTAVASTA ELÄKKEE KORVAAMSESTA ALLE KOLMEVUOTAA LAPSE ODO TA OPSKELU AJALTA STM on aistanut 16.12.2010 iimeisimmät muutokset erusteisiin altion aroista suoritettaasta eläkkeen

Lisätiedot

Kustannustenjakoperusteet 2014. Vahvistettu 25.11.2013.

Kustannustenjakoperusteet 2014. Vahvistettu 25.11.2013. Kustannustenjakoperusteet 204 Vahistettu 25..203. 8..203 KUSTANNUSTENJAKOPERUSTEET Sisällysluettelo VOIMAANTULOSÄÄNNÖS... 5 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN... 6 Soeltamisala... 6 Kustannustenjakoperusteiden osa

Lisätiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2013: TyEL-MEL-vakuutuskantatiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2013: TyEL-MEL-vakuutuskantatiedot Eläketurakeskus 26.9.2013 1 (11) Täyttöohje ja tietuekuaus uodelle 2013: TyEL-MEL-akuutuskantatiedot Sisällysluettelo 1 Täyttöohje... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Muutokset uodelle 2013... 2 1.3 Aikataulut...

Lisätiedot

PERUSTEET MERIMIESELÄKELAIN 3 a :n 2 JA 3 MOMENTIN MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN

PERUSTEET MERIMIESELÄKELAIN 3 a :n 2 JA 3 MOMENTIN MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN 3632 N:o 662 Liite 1 PEUSTEET MEIMIESELÄKELAIN 3 a :n 2 JA 3 MOMENTIN MUKAISTA ASTUUNJAKOA ATEN Soelletaan ensimmäisen kerran uodelta toimitettaassa astuunjaossa. 1 TEL:n ähimmäiseläketuraa astaaa merimieseläkelain

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet 202 2 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Voimaantulosäännöset Perusteen 20.2.2006 oimaantulosäännös

Lisätiedot

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3

12.11.2003 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET...3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS...3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE...3 SOPIMUS VIIMEISEN LAITOKSEN PERIAATTEESTA JOHTUVAN ELÄKESELVITTELYN TE- KEMISESTÄ VALTIOKONTTORIN, KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUKSEN, KANSANELÄKELAI- TOKSEN, KIRKON KESKUSRAHASTON JA ELÄKETURVAKESKUKSEN KESKEN

Lisätiedot

APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET

APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPEUSTEET Koooma 28.3.2006. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 16.1.2003. APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKU-

Lisätiedot

Kustannustenjakoperusteet 2015. (Kokonaisperuste vahvistettu 4.11.2014. Poikkeussäännös vahvistettu 31.8.2015).

Kustannustenjakoperusteet 2015. (Kokonaisperuste vahvistettu 4.11.2014. Poikkeussäännös vahvistettu 31.8.2015). Kustannustenjakoperusteet 2015 (Kokonaisperuste ahistettu 4.11.2014. Poikkeussäännös ahistettu 31.8.2015). KUSTANNUSTNJAKOPRUSTT Sisällysluettelo VOIMAANTULOSÄÄNNÖS... 5 PRUSTIDN SOVLTAMINN... 8 Soeltamisala...

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 565. Valtioneuvoston asetus. jäteasetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 565. Valtioneuvoston asetus. jäteasetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 22 päiänä toukokuuta 2007 N:o 565 567 SSÄLLYS N:o Siu 565 altioneuoston asetus jäteasetuksen muuttamisesta... 1775 566 altioneuoston asetus inestointituesta

Lisätiedot

Laskuperusteet työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaville eläkesäätiöille

Laskuperusteet työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaville eläkesäätiöille Laskuperusteet työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaille eläkesäätiöille Kokooma 3.0.. iimeisin perustemuutos on annettu 3.6.. Sisällysluettelo Laskuperusteet työntekijän eläkelain mukaista

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET siu 1/26 ETERAN TyEL:n MUKAISEN AKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Kokooma 28.8.2007. iimeisin perustemuutos on ahistettu 5.3.2007. Tässä perusteessa kaikki suureet koskeat Eteraa, ellei toisin ole määritelty.

Lisätiedot

Määräykset 4/2012. Eläkekassan vastuuvelan laskuperusteet. Dnro FIVA 2/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.2012

Määräykset 4/2012. Eläkekassan vastuuvelan laskuperusteet. Dnro FIVA 2/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.2012 Määräykset 4/2012 Eläkekassan vastuuvelan laskuperusteet Dnro FIVA 2/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

N:o LIITTEET 1 2 MUUTOS ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEISIIN

N:o LIITTEET 1 2 MUUTOS ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEISIIN N:o 38 355 LIITTEET MUUTOS ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEISIIN 356 N:o 38 LIITE VAKUUTUSTEKNISET SUUREET Näissä laskuperusteissa esiintyät akuutustekniset

Lisätiedot

VEKL:n toimeenpanosta aiheutuva valtion korvaus M vuodelta v per 1.7.v

VEKL:n toimeenpanosta aiheutuva valtion korvaus M vuodelta v per 1.7.v 2.6.2016 Liite 1 1(9) PERUSEE ALION AROISA SUORIEAASA ELÄEEN ORAAMISESA ALLE OLMIUOIAAN LAPSEN OIDON AI OPISELUN AJALA 1 Soeltamisala Näiden perusteiden mukaisesti määrätään laissa altion aroista suoritettaan

Lisätiedot

Laskuperusteet työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaville eläkesäätiöille Kokonaisperuste annettu STM:n asetuksella

Laskuperusteet työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaville eläkesäätiöille Kokonaisperuste annettu STM:n asetuksella Laskuperusteet työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaille eläkesäätiöille Kokonaisperuste annettu SM:n asetuksella 2.2.204 (säädös 44/204). Sisällysluettelo Sosiaali- ja tereysministeriön asetus

Lisätiedot

KÄSIKIRJOJA. Jaakko Tuomikoski, Janne Sorainen ja Satu Kilponen. Lakisääteisen työeläkevakuutuksen vakuutustekniikkaa

KÄSIKIRJOJA. Jaakko Tuomikoski, Janne Sorainen ja Satu Kilponen. Lakisääteisen työeläkevakuutuksen vakuutustekniikkaa KK KÄSIKIRJOJA Jaakko Tuomikoski, Janne Sorainen ja Satu Kilponen Lakisääteisen työeläkevakuutuksen vakuutustekniikkaa Eläketurvakeskuksen käsikirjoja 2007:4 KÄSIKIRJOJA Jaakko Tuomikoski, Janne Sorainen

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSTEMUUTOKSET ELÄKEKASSOILLE TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN 12 :N MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN

LIITE 1 PERUSTEMUUTOKSET ELÄKEKASSOILLE TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN 12 :N MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN 498 N:o 158 LE 1 PERSEMOKSE ELÄKEKASSOLLE YÖNEKJÄN ELÄKELAN 12 :N MKASA ASNJAKOA AREN N:o 158 499 1 AKSEKNSE SREE Näissä laskuperusteissa esiintyät akuutustekniset suureet oat sosiaali- ja tereysministeriön

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2015 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEK- NISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MU- KAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEK- NISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MU- KAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN 506 N:o 076 Liite MERIMIESELÄKELAIN (90/006) 0 :n MUKAISE AKUUUSEK- NISEN ASUUELAN LASKUERUSEE JA ERUSEE 53 :n MU- KAISA ASUUNJAKOA AREN Soelletaan ensimmäisen kerran uoden akuutusteknisen astuuelan laskennassa

Lisätiedot

Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu

Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu SHV-harjoitustyö suppea Osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu Lauri Ojala 23.10.2008 Title Author Equity-linked Insurance Liability Fund Lauri Ojala Date 23.10.2008 Abstract In the past, the solency

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET 1 (5) MAATALOSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MKAISEN VAKTKSEN PERSTEET 1 PERSTEIDEN SOVELTAMINEN Näitä perusteita soelletaan 1.1. lähtien maatalousrittäjän eläkelain (1280/2006, MYEL) mukaisiin akuutuksiin. 2 VAKTSMAKS

Lisätiedot

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEKNISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEKNISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN 4696 N:o 3 Liite MEIMIESELÄKELAIN (90/006) 0 :n MUKAISE AKUUUSEKNISEN ASUUELAN LASKUEUSEE JA EUSEE 53 :n MUKAISA ASUUNJAKOA AEN Soelletaan ensimmäisen kerran uoden akuutusteknisen astuuelan laskennassa

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 296/2015 Laki. merimieseläkelain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2015 296/2015 Laki merimieseläkelain muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet. Kokooma 16.3.2009. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 26.1.2009.

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet. Kokooma 16.3.2009. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 26.1.2009. Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet Koooma 6.3.29. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 26..29. Voimaantulosäännöset TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN

Lisätiedot

YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Kokonaisperuste vahvistettu 20.12.2006. Voimassa 1.1.2007 alkaen.

YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Kokonaisperuste vahvistettu 20.12.2006. Voimassa 1.1.2007 alkaen. YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET Kokonaisperuste vahvistettu 20.12.2006. Voimassa 1.1.2007 alkaen. YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET 1

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 0 päiänä joulukuuta 0 89/0 Sosiaali- ja tereysministeriön asetus merimieseläkekassan akuutusteknisen astuuelan laskuperusteista ja perusteista merimieseläkelain

Lisätiedot

(4) PERUSTEET VALTION VAROISTA SUORITETTAVASTA ELÄKKEEN KORVAAMISESTA ALLE KOLMIVUOTIAAN LAPSEN HOIDON TAI OPISKELUN AJALTA

(4) PERUSTEET VALTION VAROISTA SUORITETTAVASTA ELÄKKEEN KORVAAMISESTA ALLE KOLMIVUOTIAAN LAPSEN HOIDON TAI OPISKELUN AJALTA 6.2.2015 1(4) PERUSTEET VALTON VAROSTA SUORTETTAVASTA ELÄKKEEN KORVAAMSESTA ALLE KOLMVUOTAAN LAPSEN ODON TA OPSKELUN AJALTA 1 Soeltamisala Näiden erusteiden mukaisesti määrätään laissa altion aroista suoritettaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. tapaturmavakuutuslain 18 e :n 5 momentin mukaisen haittarahan kertakorvauksen perusteista

SISÄLLYS. N:o Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. tapaturmavakuutuslain 18 e :n 5 momentin mukaisen haittarahan kertakorvauksen perusteista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 00 Julkaistu Helsingissä 30 päiänä joulukuuta 00 N:o 303 305 SISÄLLYS N:o Siu 303 Sosiaali- ja tereysministeriön asetus tapaturmaakuutuslain 8 e :n 5 momentin mukaisen haittarahan

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet 204 2 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Voimaantulosäännöset Perusteen 20.2.2006 oimaantulosäännös

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto 22.05.2012. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. Liikkeet. Antti Haarto 22.05.2012. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet Liikkeet Antti Haarto.5.1 Suureita Aika: tunnus t, yksikkö: sekunti s Paikka: tunnus x, y, r, ; yksikkö: metri m Paikka on ektorisuure Suoraiiaisessa liikkeessä kappaleen paikka (asema)

Lisätiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2016: YEL-MYEL-vakuutuskantatiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2016: YEL-MYEL-vakuutuskantatiedot Eläketurakeskus 21.12.2016 1 (8) Täyttöohje ja tietuekuaus uodelle 2016: YEL-MYEL-akuutuskantatiedot Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Täyttöohje... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Muutokset uodelle 2016...

Lisätiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2015: TyEL-MEL-vakuutuskantatiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2015: TyEL-MEL-vakuutuskantatiedot Eläketurvakeskus 8.10.2015 1 (11) Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2015: TyEL-MEL-vakuutuskantatiedot Sisällysluettelo 1 Täyttöohje... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Muutokset vuodelle 2015... 2 1.3 Aikataulut...

Lisätiedot

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6)

Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläketurvakeskus Muistio 1 (6) Eläkkeiden indeksointi ansiotason kasvun perusteella Maksussa olevia työeläkkeitä tarkistetaan vuosittain työeläkeindeksillä, jossa ansiotason muutoksen paino on 20 prosenttia

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET 5 TLOUYRTTÄJÄN ELÄKELN UKEN VKUUTUKEN PERUTEET PERUTEDEN OVELTNEN Näitä perusteita soelletaan..009 lähtien maatalousrittäjän eläelain 80/006 YEL muaisiin auutusiin. VKUUTUKU Vauutusmasu uodelta on maatalousrittäjän

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet 205 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN 2 IKÄÄN JA PALKKAAN LIITTYVÄT SUUREET 2 2. IKÄLASKU 2 2.2 VAKUUTUSMAKSUN PERUSTEENA OLEVA PALKKA JA SEN ARVIOIMINEN

Lisätiedot

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokonaisperuste vahvistettu 15.1.2014. Voimassa 1.1.2014 alkaen.

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokonaisperuste vahvistettu 15.1.2014. Voimassa 1.1.2014 alkaen. YRIÄJIN LÄKLAIN MUKAISN LISÄLÄKVAKUUUKSN PRUS Kokonaisperuste ahistettu 15.1.. Voimassa 1.1. alkaen. SISÄLÖ Voimaantulo... 1 Poikkeussäännös kohtaan 3.1... 1 1. PRUSIDN SOVLAMINN... 2 2. VAKUUUJN UUKSIN

Lisätiedot

LIITE Vakuutustekniset suureet

LIITE Vakuutustekniset suureet 3858 :o 406 LIIE. akuutustekniset suueet äissä peusteissa esiintyät akuutustekniset suueet oat sosiaali- ja teeysministeiön 6.0.990 eläkeakuutusyhtiöille ahistamien yleisten laskupeusteiden sekä niihin

Lisätiedot

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET. Voimaan

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET. Voimaan YITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN EITYISPEUSTEET Voimaan 1.1.2007 SISÄLTÖ YITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN EITYISPEUS- TEET 1. PEUSTEIEN SOVELTAMINEN... 1 2.

Lisätiedot

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7. Määräykset 5/2012 Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet Dnro FIVA 3/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta ELÄKETURVAKESKUS PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Osasto/käsi:telijä Abdeinlng/handl&are su/vesa Ronkainen YLEISKIRJE B 1/93 1 Päivämäärä Datum 16.4.1993 Ty6eldkelaitoksille VALTION ELAXERAHACTOON SUORITETTAVAN

Lisätiedot

SISÄLLYS. annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta. N:o 516. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

SISÄLLYS. annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta. N:o 516. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2006 N:o 56 520 SISÄLLYS N:o Sivu 56 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus työntekijäin eläkelain mukaista toimintaa harjoittavan

Lisätiedot

Liikkeet. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Liikkeet. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Liikkeet Haarto & Karhunen Suureita Aika: tunnus t, yksikkö: sekunti = s Paikka: tunnus x, y, r, ; yksikkö: metri = m Paikka on ektorisuure Suoraiiaisessa liikkeessä kappaleen paikka (asema) oidaan ilmoittaa

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet. Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12.

Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet. Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12. Kommenttipuheenvuoro Petri Hillin esitykseen Eläkkeiden rahoituksen uudistamistarpeet Jukka Rantala Suomen Aktuaariyhdistys 10.12.2012 Yleistä Hieno juttu, että työeläkkeiden rahoituskysymyksiä tutkitaan

Lisätiedot

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT 1. Vuoden 2015 vakuutusmaksu 1.1. Vuoden 2015 vakuutusmaksun rakenne Vuoden 2015 maksutasoa määrättäessä on käytetty seuraavia taloudellisia

Lisätiedot

Päätös. Laki. työntekijän eläkelain voimaanpanolain muuttamisesta

Päätös. Laki. työntekijän eläkelain voimaanpanolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 197/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle rekisteröidyn TEL-lisäeläkejärjestelmän lakkauttamiseksi ja eräiksi muiksi lisäeläkettä koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE

LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE (9) LASKUPERUSEE YÖNEKJÄN ELÄKELAN MUKASA OMNAA HARJOALLE ELÄKESÄÄÖLLE Kokooma 9.9.03. iimeisin perustemuutos on annettu 3.9.03. (9) SSÄLLYSLUEELO LASKUPERUSEE YÖNEKJÄN ELÄKELAN MUKASA OMNAA HARJOALLE

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN (TEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN JA TYÖNANTAJAN ELÄKEVAKUUTUKSEN (TAE) ERITYISPERUSTEET

TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN (TEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN JA TYÖNANTAJAN ELÄKEVAKUUTUKSEN (TAE) ERITYISPERUSTEET 1(36) TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN (TEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN JA TYÖNANTAJAN ELÄKEVAKUUTUKSEN (TAE) EITYISPEUSTEET Kokooma 10.2.2015 Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 10.12.2014. 2(36) SISÄLLYS

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

1 (21) LASKUPERUSTEET ELÄKEKASSOILLE TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA KUSTANNUSTEN JAKOA VARTEN

1 (21) LASKUPERUSTEET ELÄKEKASSOILLE TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA KUSTANNUSTEN JAKOA VARTEN () LASKUPEUSEE ELÄKEKASSOLLE YÖNEKJÄN ELÄKELAN MUKASA KUSANNUSEN JAKOA VAEN Kokooma 9.9.04. Viimeisin perustemuutos on annettu 9.9.04. () SSÄLLYSLUEELO LASKUPEUSEE VAKUUUSEKNSE SUUEE... 3 KÄÄN JA PALKKAAN

Lisätiedot

ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Kokooma Viimeisin perustemuutos vahvistettu

ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Kokooma Viimeisin perustemuutos vahvistettu ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006 Viimeisin perustemuutos ahistettu 6.4.2005. ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 43/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion vuonna 1999 kansaneläkelaitokselle suorittaman takuusuorituksen vähentämisestä annetun lain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 ulkastu Helsngssä 22 päänä joulukuuta 2000 N:o 1138 1143 SISÄLLYS N:o Su 1138 altoneuoston asetus teeydenhuollon okeustuakeskuksesta annetun asetuksen eäden säännösten kumoamsesta...

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Laki. kuntien valtionosuuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008

SISÄLLYS. N:o 859. Laki. kuntien valtionosuuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päiänä joulukuuta N:o 859 86 SISÄLLYS N:o Siu 859 Lakikuntienaltionosuuslainmuuttamisesta... 649 860 Laki sosiaali- ja tereydenhuollon suunnittelusta ja altionosuudesta

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2015

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2015 1 (22) 10.12.2014 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2015 2 (22) Sisällysluettelo 1 Perusteiden soveltaminen... 4 1.1 Soveltamisala... 4 1.2 Työnantaja... 4 1.3 Virastojen tai liikelaitosten aloittaminen,

Lisätiedot

02/2015. Tilastoraportti vuoden 2013 kustannustenjaosta. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

02/2015. Tilastoraportti vuoden 2013 kustannustenjaosta. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Tilastoraportti vuoden 2013 kustannustenjaosta Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Tilastoraportti vuoden

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus

Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Maatalousyrittäjien eläkevakuutus Eläkkeen tulisi olla vakuutusajasta sidonnainen eläkkeelle jäännistä seuraavan tulonmenetyksen korvaus. Koska vakuutusmaksuihin vaikuttavat ansiotulot voivat vaihdella

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) 182 :N MUKAINEN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON MAKSU VUODELTA

TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) 182 :N MUKAINEN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON MAKSU VUODELTA Suunnitteluosasto 19.8.2011 1 (5) TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) 182 :N MUKAINEN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON MAKSU VUODELTA 2010 1 Yleistä TyEL 182 :n mukaan Työttömyysvakuutusrahaston on suoritettava Eläketurvakeskukselle

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Tällaisessa tapauksessa on usein luontevaa samaistaa (u,v)-taso (x,y)-tason kanssa, jolloin tason parametriesitys on *** VEKTORIANALYYSI.

Tällaisessa tapauksessa on usein luontevaa samaistaa (u,v)-taso (x,y)-tason kanssa, jolloin tason parametriesitys on *** VEKTORIANALYYSI. 39 VEKTORIANALYYI Luento 6 5. Pinnat ja pintaintegraalit Pintojen parametriesitys. Aikaisemmin käsittelimme käyrän esittämistä parametrimuodossa. iihen riitti yksi reaalinen parametri (t), joka sai aroja

Lisätiedot

Kertoimien laskentakaava on seuraava:

Kertoimien laskentakaava on seuraava: Muistio 1 (7) Kertasuorituskertoimet 1.1.2017 alkaen Sisällys 1 Yleistä kertasuorituksista 2 Lapseneläkkeen kertasuorituskertoimet 1 Yleistä kertasuorituksista... 1 2 Lapseneläkkeen kertasuorituskertoimet...

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

KAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN

KAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN Helsinki 29.11 21 KAAPELN LKOPOLNEN PE-JOHDN SSÄLTÖ: 1. Johdanto 2. Esimerkki. Symmetristen komponenttien kaaat 1. Johdanto PE-johdin on yleensä puolet aihejohtimien poikkipinnasta. Määriteltäessä poiskytkentäehtojen

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien 1993 vp - HE 148 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 15 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2014 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään riskittömän

Lisätiedot

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki

Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Julkisten alojen eläkelain voimaanpanolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Voimaantulo Julkisten alojen eläkelaki ( / ) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017. Lakia sovelletaan eläkkeisiin,

Lisätiedot

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET Kokooma 30.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 20.12.2004. Voimassa 1.1.20 Perusteen 13.6.2003 voimaantulosäännös Voimaantulo

Lisätiedot

SOSIAALIPAKETTI Neuvottelutulos 12.11.2001

SOSIAALIPAKETTI Neuvottelutulos 12.11.2001 SOSIAALIPAKETTI Neuvottelutulos 12.11.2001 6,6b/7g 6RSLPXV\NVLW\LVDORMHQW\ HOlNNHLGHQNHKLWWlPLVHVWl (OlNHQHXYRWWHOXMHQS \WlNLUMDPHUNLQWl 7\ WW P\\VWXUYDMlUMHVWHOPlQNHKLWWlPLQHQ +DOOLWXNVHQNDQQDQRWWRW\

Lisätiedot

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet

40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet 40. (33.16, 19, 20 ja 28, osa) Eläkkeet S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat valtion osuuksista eläkejärjestelmien sekä osuudesta maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuksen rahoittamiseen sekä

Lisätiedot

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2016

SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2016 SELVITYS KOHTUUSPERIAATTEEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2016 Lisäetutavoitteet n tavoitteena on antaa ylijäämän jakoon oikeutettujen vakuutusten vakuutussäästöille pitkällä aikavälillä vähintään tuotto, joka

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014 1 (22) 9.12.2013 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2014 2 (22) Sisällysluettelo 1 Perusteiden soveltaminen... 4 1.1 Soveltamisala... 4 1.2 Työnantaja... 4 1.3 Virastojen tai liikelaitosten aloittaminen,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005

SISÄLLYS. N:o 1019. Laki. aravarajoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2005 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta N:o 1019 1026 SISÄLLYS N:o Sivu 1019 Laki aravarajoituslain muuttamisesta... 4641 1020 Laki vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen

Lisätiedot

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA

02/2015 TIIVISTELMÄ. Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 02/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Kautto ja Ismo Risku (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista Vuoden 2017 eläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa vanhuuseläkkeen

Lisätiedot

53 ELEKTRONIN SUHTEELLISUUSTEOREETTINEN LIIKE- MÄÄRÄ

53 ELEKTRONIN SUHTEELLISUUSTEOREETTINEN LIIKE- MÄÄRÄ 53 LKTRONIN SUHTLLISUUSTORTTINN LIIK- MÄÄRÄ 53. Lorentz-uunnos instein esitti. 95 erikoisen suhteellisuusteorian eruseriaatteen, jonka ukaan kaikkien luonnonlakien tulee olla saoja haainnoitsijoille, jotka

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla järjestelmällä

Lisätiedot