Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu"

Transkriptio

1 SHV-harjoitustyö suppea Osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu Lauri Ojala

2 Title Author Equity-linked Insurance Liability Fund Lauri Ojala Date Abstract In the past, the solency requirements for the Finnish statutory earnings-related pension schemes failed to reect the market cycle, thus discouraging the organising companies from inesting in more protableand more olatile products in the market. Starting from 2007, a gradual reformation was made, making solency requirements dependent on the yield obtained from the stock market. Part of the increased prot is stored in a special fund, called the Equitylinked Insurance Liability Fund, in order to be later transferred to pension payments ia another buer fund, the Proision for Pooled Claims. The ultimate goal of the 2007 reformation reducing the need for future contributionsis thus obtained. In this work we rst describe the Equity-linked Insurance Liability Fund as it is presently dened in the calculation principles approed by the Minitry of Social Aairs and Health. We then show, how the hitherto neglected transfer from the Proision for Pooled Claims to indiidual pensions might be implemented. An alternatie scheme is also presented, which allows for simplied notation, yet presering the releant features of the reformation. To conclude the presentation, we discuss the necessity of the risk theoretically determined lower bound of the Equity-linked Insurance Liability Fund. Keywords Equity-linked Insurance Liability Fund, Finnish earningsrelated pension scheme, solency requirements

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu Tasausastuu ennen sijoitusuudistusta Sijoitusuudistuksen taoitteista Osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu lainsäädännössä Tasausastuu ja osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu oimassaolean laskuperusteen mukaan Rahastoitujen anhuuseläkkeiden i 4 -korotukset nykymallin pohjalta Laskenta akuutustasolla Vaihtoehtoinen malli Yhteisesti kustannettaien anhuuseläkkeiden kustannustenjako Vaihtoehtoinen laskutapa Osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun alaraja 18

4 1 Johdanto Suomalainen yksityisen sektorin työeläkeakuutusjärjestelmä on ns. osittain rahastoia. Tällä tarkoitetaan sitä, että eläkelaitokset kerääät osan tuleaisuudessa maksettaista työeläkkeistä rahastoihin jo ennakkoon. Se osuus eläkkeestä, jota ei ole rahastoitu, maksetaan suoraan maksuuonna kerättäistä työeläkeakuutusmaksuista. Lyhyen aikaälin maksuheilahtelujen tasaamiseksi eläkelaitokset kuitenkin siirtäät osan maksuista ns. tasausastuuseen, jota sitten käytetään yhdessä maksutulon kanssa rahastoimattoman osan maksamiseen. 1 Eläkemaksu jakautuu tällä taoin kolmeen merkittäään osaan: rahastoitaaan osaan, suoraan eläkkeiden maksuun kuluaan osaan ja tasausastuuseen äliaikaisesti siirrettäään osaan. 2 Eläkerahastoihin kerätyt arat oidaan sijoittaa tuottaasti markkinoille. Saadut tuotot ohjataan käytettääksi eläkkeiden maksamiseen asettamalla rahastoiduille aroille tuottoaatimus, jota astaaa määrä eläkelaitoksen on uosittain siirrettää tasausastuuseen. Tämä tuottoaatimus on aiemmin määritelty etukäteen, mutta sijoitusuudistuksen myötä uodesta 2007 alkaen tuottoaatimus on riippunut osittain osakesijoitusten tuotoista. Tämä osaketuottoriippuainen tuottoaatimuksen osa ohjataan kartuttamaan tai alentamaan) uutta osaketuottosidonnaista lisäakuutusastuuta. Tässä työssä tarkastellaan työntekijän eläkelain TyEL) mukaista työeläkeakuutusta. Aluksi käsitellään lyhyesti tasausastuun laskentaa ennen sijoitusuudistusta ja uudistuksen jälkeistä tilannetta. Sijoitusuudistuksessa luotiin eläkelaitosten astuuelkaan uusi astuukomponentti, osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu, jonka laskukaaoihin on kuitenkin jäänyt toteuttamatta TyEL:n edellyttämä osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun ylärajan ylittään määrän siirto rahastoituihin anhuuseläkkeisiin. Kappaleessa 2.5 esitetään miten puute oidaan korjata. Tämän jälkeen luussa 3 esitetään nykymallia yksinkertaisempi tapa laskea tasausastuu ja osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu. Lopuksi tarkastellaan ielä osaketuottosidonnaiselle lisäakuutusastuulle asetetun alarajan tarpeellisuutta yksinkertaisten esimerkkien kautta. Työssä käytettäät merkinnät oat oimassaolean laskuperusteen [2] mukaisia. 3 Keskeisimmät merkinnät on esitetty seuraaassa taulukossa. 1Tasausastuun rooli ei toki ole aian näin yksinkertainen, aan siitä mm. kustannetaan 55 uotta täyttäneiden henkilöiden anhuuseläkkeiden rahastokorotukset. 2Osa maksusta käytetään myös eläkejärjestelmän ylläpitämisestä aiheutuiin kuluihin. 3Rahastoidun anhuuseläkkeen ns. i -korotuksista käytetään kuitenkin merkintää i n n = 1, 2, 3, 4) laskuperusteen merkinnän n i sijaan. Tämä on tyylillinen alinta, joka sallii yhteneän käytännön siulla 10 esiintyän merkinnän i 1,2,3 ei näytä tyylikkäältä). 1 kanssa merkintä 1,2,3 i

5 Taulukko 1: Työssä käytetyt keskeiset merkinnät. merkintä selitys V V IU uoden lopun arsinainen eläkeastuu mukaanlukien ns. tuntemattomien araus) V T uoden lopun laitostason tasausastuu, V T = V T ak) V T Q V Q S P T b 1 b 16 i 0 q a, q b λ j V T ak) + V T Q uoden lopun akuutustason tasausastuu osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun tasaamisesta johtua tasausastuun osa uoden lopun osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu uonna akuutettu palkkasumma uoden työeläkeakuutusmaksun tasausosa perustekorko, asti laskuperustekorko eläkeastuiden täydennyskerroin rahastokorko uoden astuunjakoon liittyiä kertoimia akaaraisuuslaskennan astuuelan osaketuottosidonnaisuuden aste eläkelaitosten keskimääräinen uositason osaketuotto ähennettynä yhdellä prosenttiyksiköllä 2

6 2 Osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu 2.1 Tasausastuu ennen sijoitusuudistusta Ennen uonna 2007 oimaan tullutta sijoitusuudistusta työeläkelaitosten tasausastuu määriteltiin akuutustasolla kaaalla [1, kaaa 57)]) missä V T ak) = 1 + b 1 )1 q)v a T ak) 1 + [ ] 1 + b 1 1 q) a P T qy b S q s S R = b 1 i 0 ) V V IU + R V V i ) V V A i ), b1 1 + i 0 1) 1 + i0 2) [ V V IU 1 + i 0 )V V IU 1 V V i ) ] V V A i ) ja V V i ) sekä V V A i ) oat uoden lopussa toteutettaista astaisen ja alkaneen anhuuseläkkeen rahastokorotuksista ns. i -korotukset) johtuaa astuun kasua kuaaat suureet. Kaaasta 1) nähdään, että tasausastuuta kartutetaan toisaalta akuutusmaksun tasausosalla ja toisaalta astuuelan tuottoaatimuksella. Kaaan 1) mukainen tasausastuun uotuinen tuottoaatimus on lasku)perustekorko b 1. Pääoma-arokerrointen laskennassa käytetyn diskonttokoron i 0 johdosta VIU-astuun uotuisen kasun katsotaan olean i 0, joten VIU-astuun kokonaistuottoaatimukseksi muodostuu myös b Sijoitusuudistuksen taoitteista Eläkeikäisten ikäluokkien nopean kasun aiheuttamaa eläkemaksujen kasua tuleaisuudessa pyritään hillitsemään kasattamalla eläkelaitosten sijoitustuottoja. Kattaien historiallisten analyysien perusteella osakemarkkinoilta saataa tuotto on pitkällä aikaälillä keskimäärin parempi kuin muilla sijoituksilla, joten eläkelaitosten halutaan hakean lisätuottoa sijoitusten osakepainoa lisäämällä. Osakemarkkinoiden suuren olatiliteetin takia entistä osakepainotteisemman sijoitusstrategian riskit oat suuremmat ja eläkelaitokset altistuat erityisesti laskusuhdanteen aikaiselle osakekurssien yleiselle laskulle. Tästä aiheutua akaaraisuuden lasku on oletettaasti äliaikaista ja pitkällä aikaälillä kohentunut sijoitustoiminnan tuotto johtaa myös keskimäärin parem- 3

7 paan akaaraisuuteen. Riskialttiimpi sijoitusstrategia halutaan tehdä yksittäiselle eläkelaitokselle kannattaaksi ottamalla osa kasaneesta riskistä järjestelmän kannettaaksi. Vastaaasti osa kasaneista tuotoista ohjataan eläkeastuisiin järjestelmätason puskuriksi osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun muodossa. Puskurin kasaessa riittään suureksi käytetään osa aroista TyEL 171 Ÿ 2 momenttiin kirjatun periaatteen mukaisesti rahastoitujen anhuuseläkkeiden korotukseen. Sijoitusselityksessä [5] on käsitelty sijoitusuudistusta laajasti. Koska selitys on tehty aikanaan päätöksenteon pohjaksi, siinä ei käsitellä kaikkia lopullisen toteutuksen yksityiskohtia. Uudistuksen yleiset periaatteet on kuitenkin esitetty selkeästi ja tehtyjen alintojen tueksi on esitetty mm. kattaasti simulaatioita. 2.3 Osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu lainsäädännössä Osaketuottosidonnaisesta lisäakuutusastuusta sanotaan TyEL 168 Ÿ 2 momentissa mm. seuraaasti: "Vastuuelan ja eläkeastuun laskuperusteisiin on sisällyttää osaketuottosidonnaista lisäakuutusastuuta koskeat perusteet." "Laskuperusteet on laadittaa siten, että osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu oi ähentää eläkelaitoksen astuuelkaa tai eläkeastuuta enintään määrällä, joka on 10 prosenttia eläkelaitoksen akaaraisuusrajan laskemisesta ja astuuelan kattamisesta annetun lain 1114/2006) 10 Ÿ 2 momentissa tarkoitetusta astuuelasta, josta on kuitenkin ähennetty työeläkeakuutusyhtiöistä annetun lain 14 Ÿ:ssä tarkoitettu tasoitusmäärä ja akuutuksenottajille ositettu lisäakuutusastuu, akuutuskassalain 79 Ÿ:ssä tarkoitettu tasoitusmäärä, työntekijän eläkelain oimaanpanolain 396/2006) 32 Ÿ:n 5 momentissa tarkoitetusta lisäeläketurasta aiheutua astuuelka sekä yrittäjän eläkelain 1272/2006) 138 Ÿ:n ja yrittäjän eläkelain oimaanpanolain 1273/2006) 29 Ÿ:n mukainen astuuelka." "Osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun on oltaa kussakin eläkelaitoksessa yhtä suuri suhteessa edellä sanottuun astuuelkaan." "Osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun uotuisen muutoksen perusteena on osakkeiden keskimääräisen uosituoton mukainen osuus edellä tarkoitetun astuuelan kymmenesosasta." 4

8 "Laskuperusteisiin on sisällytettää osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun suhteellista osuutta koskea uotuinen tasaaminen eläkelaitosten kesken osana 179 Ÿ:n mukaisten kustannusten selittelyä. Jos osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu alittaa tasaamisen jälkeen edellä sanotun 10 prosentin alarajan, täydennetään alitus kunkin eläkelaitoksen osittamatonta lisäakuutusastuuta tai lisäakuutusastuuta ähentämällä." TyEL 171 Ÿ 2 momentti puolestaan kuuluu: "Jos eläkelaitosten osaketuottosidonnaisten lisäakuutusastuiden yhteismäärä on suurempi kuin iisi prosenttia niiden eläkelaitoksen akaaraisuusrajan laskemisesta ja astuuelan kattamisesta annetun lain 10 Ÿ:n 2 momentissa tarkoitettujen astuuelkojen tai eläkeastuiden yhteismäärästä, on ylittää osuus käytettää tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettujen [anhuuseläkkeiden] rahastoitujen osien täydennyksiin." Edellä mainitut lainkohdat ensinnäkin määrääät osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun aseman omana astuukomponenttinaan ja toisaalta rajaaat arsin tarkasti laskuperusteiden laatimista. Kuitenkin jopa näin rajoittaien sanamuotojen puitteissa oidaan laskuperusteen laatimisessa tehdä periaatteellisestikin erilaisia ratkaisuja, kuten luussa 3 osoitetaan. TyEL 171 Ÿ 2 momentin mukainen osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun ylärajan ylitteen siirto rahastoitujen anhuuseläkkeiden korotuksiin on jätetty uoden 2007 laskuperusteessa toteuttamatta. Tämä ei kuitenkaan ole ielä ongelma, sillä ylitteen syntyminen olisi edellyttänyt täysin epärealistisia osaketuottoja ja teknisesti ylite olisi joka tapauksessa tullut siirrettääksi anhuuseläkeastuisiin asta uoden 2008 lopussa. Laskuperusteen puute on kuitenkin korjattaa lähituleaisuudessa ja kappaleessa 2.5 esitetään miten tämä oidaan tehdä. Lisäksi luussa 3 esitetään osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun toteutukselle aihtoehtoisia malleja, jotka sisältäät myös kaaat rahastokorotukselle. 2.4 Tasausastuu ja osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu oimassaolean laskuperusteen mukaan Sijoitusuudistuksen myötä astuuelan tuottoaatimus muuttui osaketuotoista riippuaksi. Tasausastuun osalta uusi tuottoaatimus on 1 λ)b 1 + λj ja VIU-astuun sekä osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun osalta 5

9 i 0 + b 16 + λj. Nämä tuottoaatimukset oat useimmiten lähes samat. 4 Vakuutuskohtaisen tasausastuun kaaa ei sijoitusuudistuksen yhteydessä muuttunut oleellisesti, aan se on [2, kaaa 55)]) missä V T ak) = 1 + b 1 )1 q)v a T ak) 1 + [ 1 + b 1 1 q) a P T q b + q s q T V Ry) R = b 16 V V IU + R V V i ) V V A i ), i0 + b i 0 ) S ] 3) 1 + i0 4) [ V V IU 1 + i 0 )V V IU 1 V V i ) ] V V A i ) Lopullinen tasausastuu V T muodostuu akuutuskohtaisista tasausastuista ja osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun tasaaasta erästä V T Q, joka käsitellään jäljempänä. Tuottoaatimuksen kasua astaaaa osuutta astuuelasta ei iedä tasausastuuseen, aan sitä arten on muodostettu oma astuukomponentti, osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu V Q. Osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun laskentakaaat on esitetty laskuperusteessa [2, kappaleet ja ]. Laskuperusteen esitystä oi olla hankala sisäistää ja seuraaassa pyritään esittämään laskenta loogisesti eteneänä prosessina. Lopullisen osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun laskemista arten lasketaan ensin tuottoaatimuksen osaketuottosidonnaista osaa sekä osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun omaa tuottoaatimusta kuaaa termi V Q = 1 + i 0 + b 16 + λj) V Q 1 + λj V V IU 1 + λj b 1 ) V T i0 + b 16 + λj 1 + i 0 + b 16 + [ V V IU V V i ) ] V V A i ) 1 + i 0 )V V IU λ)b1 + λj 1 + b [ ] 1 + V T b 1 )V T 1, b1 1 + i0 5) 4Perustekorko b 1 on i 0 +b 16 )/1 λ) pyöristettynä neljännesprosenttiyksikön tarkkuuteen. Vuoden 2009 alkuun saakka tämä yhteys ei kuitenkaan älttämättä päde johtuen eri pyöristystarkkuudesta ja perustekoron sekä täydennyskertoimen b 16 kasunopeuden rajaamisesta. Kasunopeuksien rajoitus poistuu kuitenkin uonna 2009, jonka jälkeen ko. korot oat pyöristystarkkuutta lukuunottamatta samat.) 6.

10 missä V T = 1 + b 1 )1 q)v a T 1 6) + [ 1 + b 1 1 q) a P T ) ] q b + q s q T V Ry) S. Termin V T tarkoitus on approksimoida tasausastuuta. Sen laskenta poikkeaa anhan laskuperusteen mukaisesta tasausastuun laskennasta ainoastaan V T 1:een sisältyän jäljempänä esiteltään osaketuottosidonnaisen osan V T Q 1 ja puuttuan termin D := R V V i ) ) V V A i ) osalta. Lisäksi kertoimen q b määrittelyä on muutettu ja kaaassa esiintyy uusi kerroin q T V Ry), mutta nämä uudistukset eiät ole nyt käsiteltään kokonaisuuden kannalta merkityksellisiä.) Osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun määrittämistä arten ETK kerää laitoksilta tarpeelliset tiedot ja ratkaisee kertoimen k yhtälöstä ). 8) V Q = k V V IU + V T + D + V Q Kerroin k kuaa järjestelmätasolla osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun osuutta TyEL 168 Ÿ:ssä tarkoitetusta astuusta V V IU + V T + Q V. 5,6 Laitoskohtaisesti osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu tulee astaamaan tätä osuutta rajattuna TyEL 168 Ÿ mukaisesti älille 10% %) ja tuottoaatimuksesta johdetun suureen V erotus osaketuottosidonnaiseen lisäakuutusastuuseen kasattaa tai ähentää tasausastuuta. Q Laitoskohtaisesti määritellään osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun järjestelmätasolla tasattu aro ) V Q = min {0, 05; k} V V IU + V T + D + V Q, 9) joka on ylhäältä rajattu enintään 5%:iin TyEL 168 Ÿ mukaisesta eläkeastuusta. Tämän aulla saadaan puolestaan laskettua yhtiökohtainen tasausastuun osa V T Q missä V T Q = V Q V Q = 1 + b 1 )1 q a )V T Q 1 + V T Q 7), 10) ja lähtötilanteessa V T Q 2006 = 0. 5Tarkkaan ottaen tämä pätee ain, jos 0, 1 k 0, 05. 6Jäljempänä haaitaan, että V V IU + V T + D + V Q = V V IU 7 + V T + V Q.

11 Uudeksi tasausastuuksi määritellään Nyt nähdään, että V T = V T ak) + V T Q. 11) V T = 1 + b 1 )1 q)v a T 1 + V T Q + [ 1 + b 1 1 q) a P T q b + q s q T V Ry) + R V V i ) ) V V A i ). ) S ] 12) Tasausastuu lasketaan siis edellisen uoden tasausastuusta kuten anhan laskuperusteen mukaan ja lisäksi siihen lisätään uosittain termi V T Q. Helposti nähdään myös, että tasausastuu oidaan yhtäpitäästi kirjoittaa muodossa V T = V T + D + V T Q. 13) Lopulta saadaan määriteltyä itse osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu kaaalla V Q { = max 0, 1 ) } 1, 1 V V IU + V T ; V Q. 14) Yllä maksimilausekkeessa esiintyä ensimmäinen termi takaa sen, että V Q :n astuuelkaa alentaa aikutus on kaikissa tilanteissa enintään TyEL 168 Ÿ mukainen 10%. Kyseinen termi saadaan nimittäin ratkaisemalla V Q yhtälöstä V Q = 0, 1 V V IU + V T + V Q ). Vaikka osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu ja yhtiökohtainen tasausastuun osa eiät ole tiedossa ielä tilinpäätöstä tehtäessä, eläkelaitoksen kokonaisastuuseen tämä ei normaalitilanteessa aikuta mitenkään. Aina nimittäin V T + V Q = V T + D + V. Jos osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu ei alita alarajaansa, tämä on lisäksi sama kuin V T + V Q. Q Ennen tarkkojen arojen seliämistä oidaan siis käyttää ariota V Q = V, Q V T = V T + D. On ielä syytä todeta, että mikäli laitostason tasausastuu on yllä esitetyn mukaisesti negatiiinen, määrä V T on laitoksen erityinen saataa Eläketurakeskukselta ja tasausastuulle asetetaan aro V T = 0. Mikäli tällaisessa tilanteessa akuutuskohtaisten tasausastuiden laitostason summa on positiiinen, suoritetaan korjaus asettamalla V T Q = V T ak). Muussa tapauksessa sekä V T Q että akuutuskohtaiset tasausastuut nollataan. 8

12 Kuten edellä esitetystä nähdään, on sijoitusuudistuksen jälkeinen tasausastuun ja osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun laskenta monimutkainen prosessi. Eräs sijoitusuudistuksen taoitteista oli selkeyttää entisiä käytäntöjä, mihin ei tältä osin ole päästy. Luussa 3 esitetään aihtoehtoinen oleellisesti selkeämpi malli samaan lopputulokseen pääsemiseksi. 2.5 Rahastoitujen anhuuseläkkeiden i 4 -korotukset nykymallin pohjalta TyEL 171 Ÿ 2 momentin mukaan osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun 5% ylärajan ylite on käytettää rahastoitujen anhuuseläkkeiden täydennyksiin. Laskuperusteen mukaan ylite siirtyy ylitteen syntymisuonna tasausastuuseen osana termiä V T Q. Vanhuuseläkkeiden rahastokorotus tullaan toteuttamaan teknisesti ns. i 4 -korotuksena siirtämällä ylitettä astaaa määrä seuraaan uoden lopussa korkoineen tasausastuusta 55 uotta täyttäneiden anhuuseläkeastuisiin. Suoraan tasausastuun ja anhuuseläkeastuun kaaoihin tehtäien muutosten lisäksi tämä heijastuu myös astuunjaon q- a kertoimeen, sillä rahastokorotukseen aratusta tasausastuun osasta ei makseta osuutta yhteisesti kustannettaien eläkkeiden kattamiseksi 7. Otetaan käyttöön merkintä V T 1ylite) Q astaamaan osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun ylärajan ylittään osuuden siirrosta johtuaa osuutta yhtiökohtaisesta tasausastuusta ja merkintä V T Q 1 i 4 ) astaamaan uoden 1 loppuun diskontattua uoden i 4 -korotuksia astaaaa summaa. Nämä suureet eroaat toisistaan, sillä i 4 -korotus määräytyy kaikille eläkelaitoksille samansuuruisena prosentuaalisena korotuksena 55 uotta täyttäneiden anhuuseläkeastuisiin. Järjestelmätasolla yhtälö V T 1ylite) Q = T Q V 1 i 4 ) sen sijaan pätee. 8 Vastuunjakoperusteen [3] merkintöjä käyttäen määritellään q a = min 1; E a M Etera 1 + b 1 ) 5/12 Y a 1 + b1 ) V T 1 V T 1ylite) Q + B a 15) Rahastokorotuksen toteuttamiseksi tarittaat kaaamuutokset oat arsin 7Aiheesta on keskusteltu ajoittain ilkkaastikin ja myös päinastaisella tulkinnalla on kannattajia. TyEL 171 Ÿ lisäksi on huomioitaa yhteisesti kustannettaien eläkkeiden kustannusten jakoa käsitteleä 179 Ÿ, mutta nämä pykälät jättäät tulkinnanaraa kumman tahansa aihtoehdon alitsemiseksi. 8Tarkkaan ottaen yhtälössä on pientä epätarkkuutta johtuen siitä, että i 4 - korotuskerroin määrätään loppuuonna 1 ennen kuin uoden anhuuseläkeastuu on tarkkaan tiedossa. 9

13 suoraiiaisia. Täysin analogisesti nykyperusteen kanssa määritellään V T ak) = 1 + b 1 )1 q)v a T ak) 1 + [ 1 + b 1 + R V V i 1,2,3 1 q a ) P T q b + q s q T V Ry) ) V V A ) i 1,2,3, ) S ] 16) missä R määritellään kaaalla 4) ja kahdessa iimeisessä termissä esiintyän argumentin i 1,2,3 yläindeksi iittaa rahastoitujen anhuuseläkkeiden i 1 -, i 2 - ja i 3 -korotuksiin. Osaketuottosidonnaista lisäakuutusastuuta approksimoia termi V Q määräytyy kaaasta V Q = 1 + i 0 + b 16 + λj) V Q 1 + λj V V IU 1 +λj b 1 ) V T 1 V T Q ) ) 1 i i0 + b 16 + λj 1 + i 0 + b i0 17) [ V V IU V V i ) ] V V A i ) 1 + i 0 )V V IU 1 missä V T on 9 V T λ)b1 + λj 1 + b b1 [ V T 1 + b 1 ) = 1 + b 1 )1 q) a + [ 1 + b 1 V T 1 V T Q 1 i 4 ) )], V T 1 V T Q 1 i 4 ) ) 1 q a ) P T q b + q s q T V Ry) ) S ].18) Yhtälön 17) kaksi iimeistä tilikauden aikaisiin astuun muutoksiin perustuaa korkotermiä oat normaalitilanteessa mitättömän pieniä suhteessa uoden alun astuun korkotermeihin. Mikäli eläkelaitoksen akuutuskannassa tapahtuu huomattaia muutoksia uoden kuluessa, oi näiden termien aikutus kuitenkin olla huomattaa. Erityisesti tällainen tilanne oisi syntyä uuden eläkelaitoksen aloittaessa toimintaansa, jolloin astuu oi kasaa erittäin nopeasti ensimmäisten toimintauosien aikana. 9Kaaa olisi analoginen nykyisen yhtiöiden laskuperusteen mukaisen kaaan [2, kaaa 58)] kanssa, ellei tässä huomioitaisi i 4 -korotuksiin arattaan tasausastuun osalta q a - kertoimen soeltamatta jättämistä. 10

14 Osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun määrittämiseksi ETK kerää tarittaat tiedot ja ratkaisee kertoimen k järjestelmätason yhtälöstä { V Q = k V V IU + V T + [ R V V i ) V V A i ) ] } + V Q, 19) joka on analoginen yhtälön 8) kanssa. Osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun järjestelmätasolla tasattu aro lasketaan kaaalla V Q = min {0, 05; k} { V V IU + V T + 20) + [ R V V i ) V V A i ) Tasausastuu määräytyy nyt kaaasta missä V T Q lasketaan kaaalla 10 V T = V T ak) V T Q = 1 + b 1 ) 1 q a ) ] + V Q }. + V T Q, 21) [ V T Q 1 V T Q ) ] 1 i 4 + V T Q 22) ja V T Q = V Q V Q. 23) Nykyperusteen mukaan laitostason negatiiinen tasausastuu nollataan ja tästä aiheutuu eläkelaitokselle erityinen saataa astuunjaosta. Koska tasausastuun yhtiökohtainen osa oi sisältää osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun ylärajan ylitteenä siirtynyttä astuuta, on tämä otettaa huomioon asettamalla laitostasolla tasausastuun alarajaksi em. ylitteen määrä. Ts. mikäli V T < V T Q ylite), niin summa V T Q ylite) V T on laitoksen erityinen saataa Eläketurakeskukselta ja asetetaan V T = V T Q ylite). Mikäli tällaisessa tilanteessa akuutuskohtaisten tasausastuiden laitostason summa on positiiinen, suoritetaan korjaus asettamalla V T Q = V T Q ylite) T ak) V. Muussa tapauksessa asetetaan V T Q = V T Q ylite) ja akuutuskohtaiset tasausastuut nollataan. Lopulta osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu oidaan määritellä kaaalla } = max. 24) V Q { 0, 1 1, 1 V T + V V IU ) ; V Q 10Kaaa olisi analoginen nykyisen yhtiöiden laskuperusteen [2, kaaa 56)] kanssa, ellei tässä huomioitaisi i 4 -korotuksiin arattaan tasausastuun osalta q a -kertoimen soeltamatta jättämistä. 11

15 2.6 Laskenta akuutustasolla Osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu on nykyisen laskuperusteen mukaan laitostason suure. Kappaleessa 2.5 esitetty laskenta on myös toteutettu laitostasolla. On kuitenkin syytä huomata, että täysin analogisilla kaaoilla oidaan kaikki tarittaat suureet määritellä myös akuutustasolla. Näin menetelläänkin kappaleessa 3.2 esitettäässä aihtoehtoisessa mallissa. Muodollisestikin akuutustasolla laskettaessa eroa syntyy ain tiettyjen summamerkkien poistamisessa kaaoista. Negatiiisen tasausastuun nollaamisessa on tällöinkin perusteltua pitäytyä yllä esitetyssä laitostason menettelyssä. Näinhän on menetelty jo ennen sijoitusuudistusta, jolloin laitostason osaa V T Q ei ollut ja tasausastuu laskettiin kokonaisuudessaan akuutustasolla. Käytännössä sillä tehdäänkö laskenta laitos- ai akuutustasolla ei ole suurta merkitystä muulloin kuin osittaisen kannansiirron tilanteessa, jolloin laitostason astuusuureista tulee jaettaaksi osa siirtyille akuutuksille. Kyse on siis merkitykseltään ähäisestä asiasta, mutta periaatteellisesti akuutustason laskentaa puoltaa osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun rooli järjestelmän puskurirahastona sijoitustuottojen heilahtelua astaan. Tällaisena se astaa pitkälti maksutulon heilahteluita tasaaaa perinteistä tasausastuuta, joka lasketaan akuutustasolla. Lisäksi TyEL 170 Ÿ mukaan osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu ja tasausastuu oat ensisijaisina lähteinä käytettäissä laskuperustemuutoksista aiheutuien kustannusten kattamiseen, mikä korostaa entisestään niiden samankaltaisuutta. 12

16 3 Vaihtoehtoinen malli Voimassaolean laskuperusteen mukaan osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu on astuukomponenttina tasausastuuseen ja VIU-astuuseen rinnastettaassa asemassa. Kuten kappaleessa 2.4 haaittiin, tämä johtaa moniaiheiseen ja monimutkaiseen iteratiiiseen määrittelyprosessiin. Tämä ei kuitenkaan ole älttämätöntä, aan jopa nykyisen lainsäädännön puitteissa on mahdollista yksinkertaistaa laskentaa. Huomattaasti yksinkertaisempaan lopputulokseen oidaan päästä iemällä koko tuottoaatimus tasausastuuseen ja mieltämällä osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu ain abstraktiksi suureeksi, joka kuaa tuottoaatimuksen osaketuottosidonnaisen osan myötä kertyneen astuuelan määrää. Käytännössä oidaan myös ajatella, että osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu on yhdistetty osaksi tasausastuuta. Kuten jäljempänä nähdään, osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun osuus astuuelasta on edelleen helppo määrittää samankaltaisella menettelyllä kuin nykyäänkin. Vietäessä koko tuottoaatimus tasausastuuseen, on mahdollista, että tasausastuu muodostuu järjestelmätasollakin negatiiiseksi. Koska nyt määriteltää tasausastuu astaa nykyperusteen mukaista astuuelan osaa V T + V Q, on tietyissä yhteyksissä luonnollista käyttää tasausastuun asemasta perinteisesti lasketun tasausastuun määrää astaaaa suuretta V T V Q. Eräs esimerkki tästä on astuunjaon q a -kertoimen määrittely kaaoilla 25) ja 26). Esitettään aihtoehtoisen mallin suurin etu errattuna nykyiseen on eri astuukomponenttien ähäisyys ja selkeys. Nykyisin on osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun sisäistämiseksi hallittaa ainakin astuusuureet V V IU, V T ak), V, Q V Q, V Q, V T Q ja V T Q sekä niiden äliset moniaiheiset uoroaikutussuhteet ja tuottoaatimuksen jakautuminen tasaus- ja osaketuottosidonnaista lisäakuutusastuuta kartuttaaan tai alentaaan) osaan. Esitettäissä aihtoehdoissa pärjätään, kuten ennen sijoitusuudistusta, VIU- ja tasausastuulla. Näiden lisäksi osaketuottosidonnaisen astuuosan seuraamiseksi on ielä tiedettää ETK:n ilmoittama kerroin k, jonka aulla saadaan suoraan laskettua V Q osuutena astuusta V T + V V IU. Kertoimen k määräämiseksi taritaan toki älillisesti suure V, jota ei kuitenkaan ole tarpeen laskea eläkelaitoksissa, aan ETK oi laskea sen Q suoraan järjestelmätason lähtösuureista. Osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun nykyinen tuottoaatimus i 0 + b 16 + λj eroaa tasausastuun tuottoaatimukseksta 1 λ)b 1 + λj. Kuten yllä todettiin, nyt esitettäissä malleissa osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu oidaan mieltää yhdistetyksi tasausastuuseen, joten astuuelan tuottoaatimus muuttuu tältä osin. Muutos on käytännössä merkityksetön, 13

17 sillä kuten jo aiemmin on todettu, tuottoaatimukset eroaat toisistaan ain pyöristystarkkuuden osalta. Juuri tämä muutos on kuitenkin keskeisin tekijä laskennan yksinkertaistumisen takana. Toinen oleellinen muutos nykyperusteeseen errattuna on tässä luussa määriteltään tasausastuun laskeminen kokonaisuudessaan akuutustasolla. Samoin osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu määritellään tässä aihtoehdossa akuutustason suureena. Vakuutustason laskennasta johtuen otetaan käyttöön merkinnät V T ak) 1 ylite) ja V T ak) 1 i 4 ), jotka astaaat akuutustasolla siulla 9 määriteltyjä laitostason suureita V T 1ylite) Q ja V T Q 1 i 4 ). Vaikka osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu onkin nyt esitettäissä malleissa miellettäissä osaksi tasausastuuta, josta maksetaan yhteisesti kustannettaia eläkkeitä, oat esitettäät laskukaaat sellaisia, että tämä maksu ei kuitenkaan ähennä osaketuottosidonnaista lisäakuutusastuuta. 11 Tämä on oleellista, jotta osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu saauttaisi ylärajansa suunnitellusti. Meneillään olean kansainälisen rahoitusmarkkinakriisin uoksi eläkelaitosten laskennallista akaaraisuutta on tarkoitus äliaikaisesti parantaa lukemalla osa tasausstuuseen sisältyästä ns. EMU-puskurista toimintapääomaan kuuluaksi. Puhtaasti laskennallisena suureena tämän puskurin oidaan edelleen katsoa sisältyän tässä esitettäään tasausastuuseen tai paremminkin perinteistä tasausastuuta astaaaan astuuelan osaan V T V Q. On myös syytä mainita, että aiemminkin tasausastuu on oinut alittaa EMU-puskurin määrän ilman, että tämä on johtanut mihinkään toimenpiteisiin. 3.1 Yhteisesti kustannettaien anhuuseläkkeiden kustannustenjako Ennen aihtoehtoisen kaaaston esittämistä on syytä huomata astuunjakokertoimeen q a liittyä aikutus, kun koko tuottoaatimus iedään tasausastuuseen. Tasausastuu oli ETK:n rahastoselityksen [4] perusteella uonna 2006 suuruudeltaan noin 6% TyEL 168 Ÿ:ssä mainitusta astuuelasta. Koska osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun oidaan katsoa sisältyän uuteen tasausastuuseen ja sen osuudeksi saattaa alimmillaan muodostua jopa -10% akaaraisuuslaskennan astuuelasta, oi "perinteinen tasausastuu"eli V T V Q ) olla tässä mallissa järjestelmätasolla negatiiinen. On 11Osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu toki ähenee älillisesti, koska maksu ähentää kokonaisastuuta V T + V V IU, jonka suhteellisena osuutena osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu määritellään. 14

18 mahdollista, että jopa yhdessä akuutusmaksun tasausosan P T kanssa tasausastuu on negatiiinen. Tällaisessa tilanteessa kertoimen q a kautta toteutua kustannustenjako ei ole oikeudenmukainen, ellei kertoimen määrittelyä muuteta. Merkitään akuutustasolla yhteisesti kustannettaien anhuuseläkkeiden kustannustenjakoon käytettäissä oleaa astuuta V T tasaus). Vastuunjaon kertoimen q a määritelmäksi tulee tällöin astuunjakoperusteen [3] merkintöjä käyttäen Valinnalla { } E q a a = min 1; M Etera 1 + b 1 ) 5/12 Y a 1 + b1 V T 1tasaus) + B a V T tasaus) = V T ak) 25) V Q V T ak) ylite) 26) päädytään oleellisesti nykymalliin, joskin laskenta on tuottoaatimusten yhdenmukaistamisen myötä huomattaasti suoraiiaisempaa. Myös laitoksen maksu tai saataa astuunjaosta on tällöin sama kuin nykymallissa. Toinen aihtoehtoinen malli saadaan alinnalla V T tasaus) = V T ak) V T ak) ) ) + i ) Jälkimmäisessä aihtoehdossa oi ongelmaksi muodostua se, etteiät maksun tasausosa ja korkoutettu astuu V T 1tasaus) riitä yhteisesti kustannettaien eläkkeiden kustantamiseen. 12 Ongelma on ratkaistaa jotenkin ja yksi aihtoehto on jakaa jäljelle jääät kustannukset VIU-astuiden suhteessa määrittelemällä uusi astuunjaon kerroin q c = max { 0; E a M Etera 1 + b 1 ) 5/12 Y a 1 + b 1 V T 1tasaus) B a V V IU 1 12Tämä on teoriassa mahdollista nykyäänkin, mutta käytännössä ongelma ei tule astaan kunhan maksutaso pidetään tuleaisuudessa kestäällä tasolla. Vaihtoehtoisessa mallissa tämä ongelma tulee astaan huomattaasti todennäköisemmin, sillä järjestelmätasolla oi olla V T tasaus) = 0, kun osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu laskee huonoina aikoina negatiiiseksi. 28) } 15

19 3.2 Vaihtoehtoinen laskutapa Uuden tuottoaatimuksen mukaisesti lasketaan V T ak) = λ)b 1 + λj) [ V T ak) 1 + [ λ)b 1 + λj + R V V i 1,2,3 q a V T 1tasaus) V T ak) 1 1 q a ) P T q b + q s q T V Ry) ) V V A i 1,2,3 missä q c = 0, mikäli V T 1tasaus) on alittu kaaan 26) mukaiseksi, ja R = b 16 + λj)v V IU [ V V IU i0 + b 16 + λj 1 + i 0 V V i ) V V A i 4 ) ] ) ] S qv c V IU ), 29) 1 + i0 30) i ) 1 + i 0 )V V IU Tämä astuu tulee olemaan lopullinen tasausastuu paitsi silloin, kun alla määriteltää osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu alittaa alarajansa. Tämä astaa nykyperusteen tilannetta sikäli, että nykyperusteessakin eläkelaitoksen kokonaisastuu on tiedossa jo ennen osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun tarkkaa määrää edellyttäen, että osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu ei alita alarajaansa. Vastuita V T ak) ja niiden summana määriteltäää laitostason tasausastuun ariosuuretta V T = V T ak) oidaan käyttää tasausastuun ariona ennen lopullisten suureiden seliämistä. Kun alla määriteltää kerroin k on selinnyt, oidaan määritellä lopullinen tasausastuu missä V T ak) = V T ak) V T ak) alite) = max{0; 0, 1 k} V T ak) 1 ]. + V T ak) alite), 31) ) + V V IU. 32) Termin V T ak) alite) kautta toteutuu osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun alarajan alitteen täydennys osittamattomasta lisäakuutusastuusta. Laitostason tasausastuuksi määritellään V T = V T ak). 33) Tässä yhteydessä pitää ielä toteuttaa nykyperusteen mukaista laitostason negatiiisen tasausastuun nollaamista astaaa menettely. Mikäli ) V T < k, 34) V T 16 + V V IU

20 eli tasausastuu on pienempi kuin osaketuottosidonnaiseen tuottoaatimukseen perustua ) järjestelmätason keskimäärän mukainen astuu, summa k V T + V V IU V T on laitoksen erityinen saataa Eläketurakeskukselta 13 ) ja asetetaan V T = k V T + V V IU. Käytännössä epäyhtälö 34) oi päteä, jos laitoksella ei juuri ole aktiiiakuutettuja ja rahastoitujen anhuuseläkkeiden i 1,2,3 -korotukset oat olleet niin suuria että perinteisen tuottoaatimuksen mukainen tasauastuun osa ei riitä kattamaan niitä. Tällöin ko. rahastokorotukset jaetaan koko järjestelmän kustannettaiksi. Osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu, joka sisältyy summaan V T ak) V V IU, on analogisesti nykyperusteen kanssa ) V Q = max{ 0, 1; min{k; 0, 05}} V T ak) + V V IU. 35) + On syytä huomata, että näin määriteltynä osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu täyttää sille asetetut kappaleessa 2.3 mainitut ehdot ja muutkin lain edellytykset. Maininta osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun suhteellisen osuuden tasaamisesta eläkelaitosten kesken käy tosin tässä yhteydessä tarpeettomaksi. Kertoimen k laskemiseksi ETK laskee järjestelmätason suureista osaketuottosidonnaista lisäakuutusastuuta kuaaan astuun V Q = λj V V IU 1 +λj b 1 ) [ V T 1 qv a T tasaus) V T ak) ) ] i 4 sekä ratkaisee järjestelmätason astuusuureista muodostuan yhtälön V Q = k V V IU + V T 1 36) ). 37) Yhtälö 36) on huomattaasti yksinkertaisempi kuin laitostasolla laskettaessa käytettää yhtälö 17). Yksittäisen eläkelaitoksen kohdalla uotuiset astuunmuutokset oiat olla huomattaan suuria, mutta koko työeläkejärjestelmän mittakaaassa muutokset kumoaat toisensa. Vastuunmuutokseen perustuat korkotermit on näin oitu jättää huomiotta järjestelmätason kaaassa 36). 13Tämä saataa oidaan jakaa akuutuksille tasausastuiden suhteessa. 17

21 4 Osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun alaraja Jopa luussa 3 esitetyssä yksinkertaistetussa mallissa jouduttiin määrittelemään apumuuttujat V T ak) ja V T TyEL 168 Ÿ:ssä mainitun osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun alarajan takia. Alarajasta luopumisen myötä oitaisiin V T ak) :n kaaasta pudottaa pois termi V T ak) alite). Ariosuureista V T ak) ja V T oitaisiin tällöin luopua ja määrittää suoraan lopulliset suureet V T ak) ja V T. Alarajan tarpeellisuutta kohtaan oidaan esittää periaatteellisempaakin kritiikkiä, joskin sitä on mm. sijoitusselityksessä [5] perusteltu laajojen simulaatioiden pohjalta. Tarkastellaan seuraaaksi yleisellä tasolla millainen osakekurssien romahdus taritaan, jotta osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu muodostuisi negatiiiseksi tai saauttaisi alarajansa. Käytettäät merkinnät oat nykyperusteen mukaisia, mutta laskenta pysyy olennaisesti samana myös luun 3 mukaisessa aihtoehtoisessa mallissa. Oletetaan lähtötilanteessa tarkasteltaan eläkelaitoksen astuun jakautuan seuraaasti: V Q 1 = q, V T 1 = t ja V V IU 1 = 1 t q. Vastuu on siis normitettu siten, että V Q 1 +V T 1 +V V IU 1 = 1. Oletetaan lisäksi yksinkertaisuuden uoksi, että i 0 = 0, 03, b 16 = 0, 03 ja b 1 = 0, 06. Koska tarkoituksena on tarkastella tilannetta pitkällä tähtäimellä, asetetaan λ = 0, 1. Koska termin V kaaassa 17) dierenssikorkotermit oat käytännössä Q mitättömän pieniä, oidaan ne unohtaa ja keskittyä tarkastelemaan ain suoraan uoden 1 suureista korkouttamalla saataia termejä. Tällöin oidaan kirjoittaa seuraaa ariokaaa: V Q 1 + i 0 + b 16 + λj)q + λj1 t q) + λj b 1 )t = 1, , 1j)q + 0, 1j1 t q) + 0, 1tj 0, 06) 38) = 1, 06q + 0, 1j 0, 006t. Tämä on negatiiinen, kun j < 0, 06t 10, 6q. Arioimalla karkeasti V V IU = V V IU nähdään lisäksi, että V Q eli likimain kun V Q 1 = 1 t q ja V T 1 alittaa -10% kokonaisastuusta, kun = V T = t [ ], 39) V Q < 0, 1 1 t q) + t + V Q < 0, 0911 q). Tämä oidaan esittää muodossa 1, 06q + 0, 1j 0, 006t < 0, 0911 q), 40) 18

22 mistä saadaan ratkaistua j < 0, 06t 9, 69q 0, 91. Osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu on luotu olettaen sen ajan myötä saauttaan 5% ylärajansa ja olean tämän jälkeen useimmiten lähellä ylärajaa. On siis erityisen kiinnostaaa tarkastella lähtötilannetta q = 0, 05. Oletetaan lisäksi, että t = 0, 06, mikä kuaa likimain tasausastuun keskimääräistä osuutta TyEL 168 Ÿ mukaisista astuista ks. [4]). Tällöin osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu muodostuu negatiiiseksi, kun j < 52%. Alarajaansa osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu ei oi saauttaa, sillä tämä edellyttäisi että j < 152%. Jos oletetaan, että osakkeiden aro on lähtötilanteessa puolittunut siten, että yllä esitetyn tarkastelun mukaan q = 0, ei alarajaa edelleenkään oida saauttaa yhdessä uodessa, sillä tämä edellyttäisi, että j < 104%. Tarkastelllaan ielä teoreettista tilannetta, jossa osakekurssit laskeat uosittain 50% lähtötilanteen ollessa q = 0, 05, t = 0, 06. Oletetaan yksinkertaisuuden uoksi, että koko tarkastelujakson ajan VIU- ja tasausastuu pysyät akioina. Tilannetta kuaa seuraaa taulukko: osakkeiden aro 1 0,5 0,25 0,125 0,063 V Q 0,05 0,002-0,047-0,096-0,146 Osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu ei alita alarajansa edes kolmantena tarkasteluuotena, aikka osakkeiden aro on tällöin enää 12,5% alkuperäisestä. Tarkastellaan seuraaaksi kolmea todellista ajanjaksoa, jolloin osakkeiden kurssikehitys on ollut poikkeuksellisen huono: 1988 alkaneen laman ja 2000-luun alun it-kuplan laskelmat perustuat ain Helsingin Pörssin HEXyleisindeksin kehitykseen [6]. Kolmantena esimerkkinä tarkastellaan parhaillaan käynnissä oleaa osakekurssien laskusuhdannetta. ETK:n uosineljänneksittäin laskema osaketuottokerroin on ollut negatiiinen uoden 2007 kolmannesta neljänneksestä lähtien. Esimerkki on laskettu käyttäen peräkkäisten kartaalien uositasolle muunnettuja osaketuottokertoimia toteutuneina uositason lukuina. Kaikissa esimerkeissä oletetaan kertoimen λ aroksi 0, 1. Lisäksi on oletettu tasausastuun ja VIU-astuun pysyän tarkastelujakson ajan akoina. Lähtökohtana käytetään q = 0 ja osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun annetaan alittaa alarajansa täydentämättä ajausta lisäakuutusastuusta. Kahdessa ensimmäisessä esimerkissä osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun alaraja alittuu niukasti. 14 Myös iimeisessä esimerkissä päädytään 14Esimerkkitilanteissa HEX-indeksi kääntyi nousuun tässä tarkastellun ajanjakson jäl- 19

23 HEX-indeksi 1851, , ,98 786,99 j -19,3% -54,3% -30,7% V Q 0-0,020-0,074-0,107 Taulukko 2: HEX-indeksiin perustua arioitu osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun kehitys laman aikaan HEX-indeksi 13858, , , ,66 j -62,7% -37,4% -1,1% V Q 0-0,064-0,104-0,112 Taulukko 3: HEX-indeksiin perustua arioitu osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun kehitys it-kuplan puhjettua osakkeiden aro 1 0,930 0,712 0,424 0,366 j -8,0% -24,4% -41,5% -14,7% V Q 0-0,008-0,033-0,076-0,094 Taulukko 4: Osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun kehitys kartaalien III/2007-II/2008 osaketuottokertoimiin perustuen. arsin lähelle alarajaa. On kuitenkin huomattaa, että kaikissa tapauksissa kurssiromahdusta edelsi oimakas nousukausi, joten realistisempi lähtökohta tarkasteluille olisi q > 0 jopa q = 0, 05, eli lähtötilanteessa osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu olisi ylärajallaan). Tällöin lopputilanteessakin jäätäisiin ielä alarajan yläpuolelle. Vuoden 2008 osalta oidaan tässä aiheessa uotta myös antaa karkea ario toteutuasta osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun määrästä. Sosiaali- ja tereysministeriön kaaailemien lakimuutosten johdosta sijoitusuudistuksen iiden uoden siirtymäaikaa tullaan ilmeisesti lyhentämään niin, että jo uonna 2008 käytetään kertoimelle λ aroa 0, 1. Vaikka muutoksen jälkeen osakekurssien jyrkkä syöksy tulee huomioitua osaketuottosidonnaisessa lisäakuutusasuussa täysimääräisenä, näyttää sen astuuelkaa alentaa aikutus jäään suuruudeltaan noin 3 %:iin. Tarkastellut esimerkit oat kiistatta lähihistorian suurimmat notkahdukset osakemarkkinoilla. Lama-aikana jopa Suomen altio oli lähes konkurssitilassa. Vieläkin rajummat kurssiromahdukset oat toki mahdollisia, mutta niiden aikutukset työeläkejärjestelmään ilmenisiät paljon dramaattisemkeen, joten myös osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu olisi tämän perusteella noussut alarajaltaan. 20

24 min muuten kuin osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun alarajan alittumisena. Osaketuottosidonnaisen lisäakuutusastuun alarajan saauttaminen pelkästään osakekurssien romahduksen kautta aikuttaa edellä esitetyn nojalla erittäin poikkeukselliselta tilanteelta. Kenties todennäköisemmin alarajalle oidaan päätyä TyEL 170 Ÿ:ssä mainitun anhuuseläkeastuun laskuperustemuutoksen kustantamisen jälkeen. Mikäli osaketuottosidonnainen lisäakuutusastuu on tällaisen laskuperustemuutoksen takia lähellä alarajaansa, oi suhteellisen pienikin notkahdus osakemarkkinoilla johtaa alarajan saauttamiseen. Tällaisen laskuperustemuutoksen ennakoiminen tai edes todennäköisyyden arioiminen on ähänkään pidemmällä aikaälillä lähes mahdotonta, joten tässä yhteydessä tyydytään toteamaan ko. pykälän olemassaolo ilman perusteellisempaa analyysia sen aikutuksesta eläkelaitosten akaaraisuuksiin. 21

25 Viitteet [1] Työeläkeyhtiöiden TEL:n mukaisen eläkeakuutuksen erityisperusteet [2] Työeläkeyhtiöiden TyEL:n mukaisen eläkeakuutuksen erityisperusteet [3] Vastuunjakoperusteet [4] Eläketurakeskus, akuutusmatemaattinen yksikkö: Rahastotiedot TEL-laitostyypeittäin ja LEL-TAEL-MEL-astuut 2006 excel) [5] Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen eläkeneuotteluryhmä: Työeläkejärjestelmän sijiotustoimintaa koskea selitys TELA 2006) [6] HEX-indeksi uosina

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEKNISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEKNISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN /4 MEIMIESELÄKELAIN (90/006) 0 :n MUKAISE AKUUUSEKNISEN ASUUELAN LASKUEUSEE JA EUSEE 53 :n MUKAISA ASUUNJAKOA AEN Kokooma 0..05 iimeisin kokoomaan sisällytetty perustemuutos on ahistettu 9..04 sosiaali-

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1247. Valtioneuvoston asetus. poliisikoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1247. Valtioneuvoston asetus. poliisikoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 20 päiänä joulukuuta 2007 N:o 1247 1248 SISÄLLYS N:o Siu 1247 altioneuoston asetus poliisikoulutuksesta annetun altioneuoston asetuksen muuttamisesta 4831

Lisätiedot

1780 N:o 567 LIITTEET 1 2 LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE

1780 N:o 567 LIITTEET 1 2 LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE 1780 N:o 567 LTTEET 1 LAKPETEET TYÖNTEKJÄN ELÄKELAN MKATA TOMNTAA HAJOTTALLE ELÄKEÄÄTÖLLE N:o 567 1781 ÄLLYLETTELO LTE 1: LAKPETEET TYÖNTEKJÄN ELÄKELAN MKATA TOMNTAA HAJOTTALLE ELÄKEÄÄTÖLLE 1 AKTTEKNET

Lisätiedot

LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE

LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE LEE LASKUPEUSEE YÖNEKJÄN ELÄKELAN MUKASA OMNAA HAJOALLE ELÄKESÄÄÖLLE Kokooma..007. iimeisin perustemuutos on ahistettu 7..007. SSÄLLYSLUEELO LE : LASKUPEUSEE YÖNEKJÄN ELÄKELAN MUKASA OMNAA HAJOALLE ELÄKESÄÄÖLLE

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päiänä joulukuuta 2008 N:o 1050 1051 SISÄLLYS N:o Siu 1050 Sosiaali- ja tereysministeriön asetus työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaan

Lisätiedot

1423/2016. Liitteet 1 2. Laskuperustemuutokset eläkekassoille työntekijän eläkelain mukaista kustannusten jakoa

1423/2016. Liitteet 1 2. Laskuperustemuutokset eläkekassoille työntekijän eläkelain mukaista kustannusten jakoa Liitteet Laskuperustemuutokset eläkekassoille työntekijän eläkelain mukaista kustannusten jakoa arten Liite Vakuutustekniset suureet Näissä laskuperusteissa esiintyät akuutustekniset suureet lasketaan

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET ETERAN TyEL:n MUKAISEN AKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Tässä perusteessa kaikki suureet koskeat Eteraa, ellei toisin ole määritelty. Tässä perusteessa käytetyt lyhenteet: LEL Lyhytaikaisissa työsuhteissa oleien

Lisätiedot

Laskuperusteet eläkekassoille työntekijän eläkelain mukaista kustannusten jakoa varten

Laskuperusteet eläkekassoille työntekijän eläkelain mukaista kustannusten jakoa varten Laskuperusteet eläkekassoille työntekijän eläkelain mukaista kustannusten jakoa arten Kokooma 3.0.. iimeisin perustemuutos on annettu 3.6.. Sisällysluettelo Liite Laskuperusteet eläkekassoille työntekijän

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET ETERAN TyEL:n MUKAISEN AKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Tässä perusteessa kaikki suureet koskeat Eteraa, ellei toisin ole määritelty. Tässä perusteessa käytetyt lyhenteet: LEL Lyhytaikaisissa työsuhteissa oleien

Lisätiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2013: TyEL-MEL-vakuutuskantatiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2013: TyEL-MEL-vakuutuskantatiedot Eläketurakeskus 26.9.2013 1 (11) Täyttöohje ja tietuekuaus uodelle 2013: TyEL-MEL-akuutuskantatiedot Sisällysluettelo 1 Täyttöohje... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Muutokset uodelle 2013... 2 1.3 Aikataulut...

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päiänä joulukuuta 202 862/202 Sosiaali- ja tereysministeriön asetus työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaan eläkesäätiön eläkeastuun laskuperusteista

Lisätiedot

APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Vahvistettu 1.11.2007, sovelletaan 15.9.2007 alkaen.

APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Vahvistettu 1.11.2007, sovelletaan 15.9.2007 alkaen. PTEEKKIE ELÄKEKSS TEL: MUKISE LISÄELÄKEVKUUTUKSE LSKUPEUSTEET Vahistettu 1.11.2007, soelletaan 15.9.2007 alkaen. ii PTEEKKIE ELÄKEKSS TEL: MUKISE LISÄELÄKE- VKUUTUKSE LSKUPEUSTEET 1. VKUUTUSTEKISET SUUEET...

Lisätiedot

Laskuperusteet eläkekassoille työntekijän eläkelain mukaista kustannusten jakoa varten Kokonaisperuste annettu STM:n asetuksella

Laskuperusteet eläkekassoille työntekijän eläkelain mukaista kustannusten jakoa varten Kokonaisperuste annettu STM:n asetuksella Laskuperusteet eläkekassoille työntekijän eläkelain mukaista kustannusten jakoa arten Kokonaisperuste annettu SM:n asetuksella 2.2.204 (säädös 43/204). Sisällysluettelo Sosiaali- ja tereysministeriön asetus

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 565. Valtioneuvoston asetus. jäteasetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2007

SISÄLLYS. N:o 565. Valtioneuvoston asetus. jäteasetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2007 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 22 päiänä toukokuuta 2007 N:o 565 567 SSÄLLYS N:o Siu 565 altioneuoston asetus jäteasetuksen muuttamisesta... 1775 566 altioneuoston asetus inestointituesta

Lisätiedot

Laskuperusteet eläkekassoille työntekijän eläkelain mukaista kustannusten jakoa varten

Laskuperusteet eläkekassoille työntekijän eläkelain mukaista kustannusten jakoa varten Laskuperusteet eläkekassoille työntekijän eläkelain mukaista kustannusten jakoa arten Kokooma 2.5.207. Viimeisin perustemuutos on annettu 9.3.207. Sisällysluettelo Liite Laskuperusteet eläkekassoille työntekijän

Lisätiedot

TYEL 2007 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Kokooma 5.2.2008. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 21.12.2007.

TYEL 2007 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Kokooma 5.2.2008. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 21.12.2007. TYEL 27 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Kokooma 5.2.28. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 2.2.27. TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

Lisätiedot

N:o 219 739 LIITE 1 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET

N:o 219 739 LIITE 1 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET N:o 29 739 LT LÄKSÄÄTÖN TYÖNTKJÄN LÄKLN MUKSN LSÄLÄKVKUUTUKSN LSKUPUSTT 740 N:o 29 PUSTDN SOVLTMSLU Työntekijäin eläkelain (TL) mukaisella lisäakuutuksella tarkoitetaan tässä akuutusta, joka sisältää yhden

Lisätiedot

Laskuperusteet työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaville eläkesäätiöille

Laskuperusteet työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaville eläkesäätiöille Laskuperusteet työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaille eläkesäätiöille Kokooma 3.0.. iimeisin perustemuutos on annettu 3.6.. Sisällysluettelo Laskuperusteet työntekijän eläkelain mukaista

Lisätiedot

Kustannustenjakoperusteet 2014. Vahvistettu 25.11.2013.

Kustannustenjakoperusteet 2014. Vahvistettu 25.11.2013. Kustannustenjakoperusteet 204 Vahistettu 25..203. 8..203 KUSTANNUSTENJAKOPERUSTEET Sisällysluettelo VOIMAANTULOSÄÄNNÖS... 5 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN... 6 Soeltamisala... 6 Kustannustenjakoperusteiden osa

Lisätiedot

Kustannustenjakoperusteet 2012. Vahvistettu 23.12.2011.

Kustannustenjakoperusteet 2012. Vahvistettu 23.12.2011. Kustannustenjakoperusteet 202 Vahistettu 23.2.20. 2..20 KUSTANNUSTENJAKOPERUSTEET Sisällysluettelo VOIMAANTULOSÄÄNNÖS... 5 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN... 6 Soeltamisala... 6 Kustannustenjakoperusteiden osa

Lisätiedot

ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokonaisperuste, vahvistettu 20.2.2007.

ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokonaisperuste, vahvistettu 20.2.2007. ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokonaisperuste, ahistettu 20.2.2007. ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Sisällysluettelo 1 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN... 1 2 VAKUUTUSMAKSU... 1 3 VAKUUTUSMAKSUVASTUU...

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET siu 1/26 ETERAN TyEL:n MUKAISEN AKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Kokooma 28.8.2007. iimeisin perustemuutos on ahistettu 5.3.2007. Tässä perusteessa kaikki suureet koskeat Eteraa, ellei toisin ole määritelty.

Lisätiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2014: YEL-MYEL-vakuutuskantatiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2014: YEL-MYEL-vakuutuskantatiedot Eläketurakeskus 1.10.2014 1 (8) Täyttöohje ja tietuekuaus uodelle 2014: YEL-MYEL-akuutuskantatiedot Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Täyttöohje... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Muutokset uodelle 2014...

Lisätiedot

N:o 509 1593 LIITTEET 1 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET

N:o 509 1593 LIITTEET 1 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET N:o 59 593 LIITTEET 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELIN MUKISEN LISÄELÄKEVKUUTUKSEN LSKUPEUSTEET 594 N:o 59 SISÄLLYS: LIITE : ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELIN MUKISEN LISÄELÄKEVKUUTUKSEN LSKUPEUSTEET

Lisätiedot

ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 12.1.2005.

ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 12.1.2005. ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 12.1.2005. ELÄKEKASSAN YEL-OSASTON LASKUPERUSTEET Kokooma 27.3.2006. Sisällysluettelo 1 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN...

Lisätiedot

Liite 1 PERUSTEET ELÄKEKASSOILLE TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN 12 :N MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN

Liite 1 PERUSTEET ELÄKEKASSOILLE TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN 12 :N MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN 2923 Liite 1 PERUSTEET ELÄKEKASSOILLE TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN 12 :N MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN 2924 N:o 1105 SISÄLLYS 1 VAKUUTUSTEKNISET SUUREET 2 TYÖNANTAJIEN LUOKITTELU 3 IKÄÄN, PALKKAAN JA TYÖSUHDEAIKAAN

Lisätiedot

LIITTEET 1 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET

LIITTEET 1 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET LIITTEET 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELIN MUKISEN LISÄELÄKEVKUUTUKSEN LSKUPEUSTEET Kokooma.3.8. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 4.3.8. SISÄLLYS: LIITE : ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELIN MUKISEN

Lisätiedot

Kustannustenjakoperusteet 2015. (Kokonaisperuste vahvistettu 4.11.2014. Poikkeussäännös vahvistettu 31.8.2015).

Kustannustenjakoperusteet 2015. (Kokonaisperuste vahvistettu 4.11.2014. Poikkeussäännös vahvistettu 31.8.2015). Kustannustenjakoperusteet 2015 (Kokonaisperuste ahistettu 4.11.2014. Poikkeussäännös ahistettu 31.8.2015). KUSTANNUSTNJAKOPRUSTT Sisällysluettelo VOIMAANTULOSÄÄNNÖS... 5 PRUSTIDN SOVLTAMINN... 8 Soeltamisala...

Lisätiedot

Kokonaisperuste Vahvistettu 27.4.2007, voimaantulo 7.5.2007, sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2007 tehtävissä vakuutusteknisissä laskelmissa.

Kokonaisperuste Vahvistettu 27.4.2007, voimaantulo 7.5.2007, sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2007 tehtävissä vakuutusteknisissä laskelmissa. LIITTEET 3 ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELIN MUKISEN LISÄELÄKEVKUUTUKSEN LSKUPEUSTEET Kokonaisperuste Vahistettu 7.4.7, oimaantulo 7.5.7, soelletaan ensimmäisen kerran uodelta 7 tehtäissä akuutusteknisissä

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokonaisperuste, vahvistettu 10.10.2006.

MAATALOUSYRITTÄJIEN ELÄKELAIN VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokonaisperuste, vahvistettu 10.10.2006. MAATALOUSYRTTÄJEN ELÄKELAN VÄHMMÄSEHTOJEN MUKASEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET Kokonaisperuste, ahistettu 10.10.2006. 1 (3) MAATALOUSYRTTÄJEN ELÄKELAN (MYEL) VÄHMMÄSEHTOJEN MUKASEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET 1 PERUSTEDEN

Lisätiedot

Laskuperusteet työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaville eläkesäätiöille

Laskuperusteet työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaville eläkesäätiöille Laskuperusteet työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaille eläkesäätiöille Kokooma.5.207. Viimeisin perustemuutos on annettu 9.3.207. Sisällysluettelo Laskuperusteet työntekijän eläkelain mukaista

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSTEMUUTOKSET ELÄKEKASSOILLE TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN 12 :N MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN

LIITE 1 PERUSTEMUUTOKSET ELÄKEKASSOILLE TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN 12 :N MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN 498 N:o 158 LE 1 PERSEMOKSE ELÄKEKASSOLLE YÖNEKJÄN ELÄKELAN 12 :N MKASA ASNJAKOA AREN N:o 158 499 1 AKSEKNSE SREE Näissä laskuperusteissa esiintyät akuutustekniset suureet oat sosiaali- ja tereysministeriön

Lisätiedot

Laskuperusteet työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaville eläkesäätiöille Kokonaisperuste annettu STM:n asetuksella

Laskuperusteet työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaville eläkesäätiöille Kokonaisperuste annettu STM:n asetuksella Laskuperusteet työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaille eläkesäätiöille Kokonaisperuste annettu SM:n asetuksella 2.2.204 (säädös 44/204). Sisällysluettelo Sosiaali- ja tereysministeriön asetus

Lisätiedot

N:o 1405 3847 LIITE 1. 1. Vakuutustekniset suureet

N:o 1405 3847 LIITE 1. 1. Vakuutustekniset suureet :o 405 3847 LIIE. akuutustekniset suueet äissä peusteissa esiintyät akuutustekniset suueet oat sosiaali- ja teeysministeiön 6.0.990 eläkeakuutusyhtiöille ahistamien yleisten laskupeusteiden sekä niihin

Lisätiedot

N:o 221 LIITE 1 LASKUPERUSTEMUUTOKSET TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE

N:o 221 LIITE 1 LASKUPERUSTEMUUTOKSET TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE 75 N:o 1 LE 1 LAKPEREMOKE YÖNEKJÄN ELÄKELAN MKAA OMNAA HARJOALLE ELÄKEÄÄÖLLE N:o 1 753 1. AKEKNE REE Näissä laskuperusteissa esiintyät akuutustekniset suureet oat sosiaali- ja tereysministeriön 16.10.1990

Lisätiedot

PERUSTEET MERIMIESELÄKELAIN 3 a :n 2 JA 3 MOMENTIN MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN

PERUSTEET MERIMIESELÄKELAIN 3 a :n 2 JA 3 MOMENTIN MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN 3334 N:o 1188 Liite 1 PEUSTEET MEIMIESELÄKELAIN 3 a :n 2 JA 3 MOMENTIN MUKAISTA ASTUUNJAKOA ATEN Soelletaan ensimmäisen kerran uodelta 2006 toimitettaassa astuunjaossa. 1 TEL:n ähimmäiseläketuraa astaaa

Lisätiedot

15.11.2005 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET... 3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE... 3

15.11.2005 1 SOPIMUKSEN OSAPUOLET... 3 2 SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 3 SOPIMUKSEN SOVELTAMISALUE... 3 SOPIMUS Sopimus iimeisen laitoksen periaatteesta johtuan eläkeselittelyn tekemisestä Valtiokonttorin, Kuntien eläkeakuutuksen, Kansaneläkelaitoksen, Kirkon keskusrahaston ja Eläketurakeskuksen kesken 2

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 134. Tasavallan presidentin asetus. Suomen Leijonan ritarikunnan perustamisesta annetun asetuksen 14 :n muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 134. Tasavallan presidentin asetus. Suomen Leijonan ritarikunnan perustamisesta annetun asetuksen 14 :n muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 7 päiänä maaliskuuta 2008 N:o 134 139 SISÄLLYS N:o Siu 134 Tasaallan presidentin asetus Suomen Leijonan ritarikunnan perustamisesta annetun asetuksen 14

Lisätiedot

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEK- NISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MU- KAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEK- NISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MU- KAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN 506 N:o 076 Liite MERIMIESELÄKELAIN (90/006) 0 :n MUKAISE AKUUUSEK- NISEN ASUUELAN LASKUERUSEE JA ERUSEE 53 :n MU- KAISA ASUUNJAKOA AREN Soelletaan ensimmäisen kerran uoden akuutusteknisen astuuelan laskennassa

Lisätiedot

LAKISÄÄTEISEN TYÖELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSTEKNIIKKAA

LAKISÄÄTEISEN TYÖELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSTEKNIIKKAA LAKISÄÄTEISEN TYÖELÄKEVAKUUTUKSEN VAKUUTUSTEKNIIKKAA ALKUSANAT Vuonna 1992 ilmestyi lakisääteisen työeläkeakuutuksen akuutustekniikkaa käsitteleä moniste. Kesäkuussa 1998 moniste uusittiin, ja seuraana

Lisätiedot

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEKNISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN

MERIMIESELÄKELAIN (1290/2006) 202 :n MUKAISET VAKUUTUSTEKNISEN VASTUUVELAN LASKUPERUSTEET JA PERUSTEET 153 :n MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN 4696 N:o 3 Liite MEIMIESELÄKELAIN (90/006) 0 :n MUKAISE AKUUUSEKNISEN ASUUELAN LASKUEUSEE JA EUSEE 53 :n MUKAISA ASUUNJAKOA AEN Soelletaan ensimmäisen kerran uoden akuutusteknisen astuuelan laskennassa

Lisätiedot

VEKL:n toimeenpanosta aiheutuva valtion korvaus M vuodelta v per 1.7.v

VEKL:n toimeenpanosta aiheutuva valtion korvaus M vuodelta v per 1.7.v 2.6.2016 Liite 1 1(9) PERUSEE ALION AROISA SUORIEAASA ELÄEEN ORAAMISESA ALLE OLMIUOIAAN LAPSEN OIDON AI OPISELUN AJALA 1 Soeltamisala Näiden perusteiden mukaisesti määrätään laissa altion aroista suoritettaan

Lisätiedot

PERUSTEET MERIMIESELÄKELAIN 3 a :n 2 JA 3 MOMENTIN MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN

PERUSTEET MERIMIESELÄKELAIN 3 a :n 2 JA 3 MOMENTIN MUKAISTA VASTUUNJAKOA VARTEN 3632 N:o 662 Liite 1 PEUSTEET MEIMIESELÄKELAIN 3 a :n 2 JA 3 MOMENTIN MUKAISTA ASTUUNJAKOA ATEN Soelletaan ensimmäisen kerran uodelta toimitettaassa astuunjaossa. 1 TEL:n ähimmäiseläketuraa astaaa merimieseläkelain

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta /2012 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 0 päiänä joulukuuta 0 89/0 Sosiaali- ja tereysministeriön asetus merimieseläkekassan akuutusteknisen astuuelan laskuperusteista ja perusteista merimieseläkelain

Lisätiedot

LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE

LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE (32) LASKUPERUSEE YÖNEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISA OIMINAA HARJOIAILLE ELÄKESÄÄIÖILLE Kokooma 4.6.203. iimeisin perustemuutos on annettu 7.2.202. 2 (32) SISÄLLYSLUEELO LASKUPERUSEE YÖNEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISA

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokonaisperuste, vahvistettu 10.10.2007.

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokonaisperuste, vahvistettu 10.10.2007. MAATALOUYRTTÄJÄN ELÄKELAN MUKAEN VAKUUTUKEN PERUTEET Kokonaisperuste, ahistettu 10.10.2007. 1 (3) MAATALOUYRTTÄJÄN ELÄKELAN MUKAEN VAKUUTUKEN PERUTEET 1 PERUTEDEN OVELTAMNEN Näitä perusteita soelletaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 52. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

SISÄLLYS. N:o 52. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus SOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 äiänä helmikuuta N:o 5 53 SSÄLLYS N:o Siu 5 Sosiaali- ja tereysministeriön asetus työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaan eläkekassan laskuerusteista

Lisätiedot

1 (21) LASKUPERUSTEET ELÄKEKASSOILLE TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA KUSTANNUSTEN JAKOA VARTEN

1 (21) LASKUPERUSTEET ELÄKEKASSOILLE TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA KUSTANNUSTEN JAKOA VARTEN () LASKUPEUSEE ELÄKEKASSOLLE YÖNEKJÄN ELÄKELAN MUKASA KUSANNUSEN JAKOA VAEN Kokooma 9.9.04. Viimeisin perustemuutos on annettu 9.9.04. () SSÄLLYSLUEELO LASKUPEUSEE VAKUUUSEKNSE SUUEE... 3 KÄÄN JA PALKKAAN

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. tapaturmavakuutuslain 18 e :n 5 momentin mukaisen haittarahan kertakorvauksen perusteista

SISÄLLYS. N:o Sosiaali- ja terveysministeriön asetus. tapaturmavakuutuslain 18 e :n 5 momentin mukaisen haittarahan kertakorvauksen perusteista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 00 Julkaistu Helsingissä 30 päiänä joulukuuta 00 N:o 303 305 SISÄLLYS N:o Siu 303 Sosiaali- ja tereysministeriön asetus tapaturmaakuutuslain 8 e :n 5 momentin mukaisen haittarahan

Lisätiedot

PERUSTEET VALTION VAROISTA SUORITETTAVASTA ELÄKKEEN KORVAAMISESTA ALLE KOLMEVUOTIAAN LAPSEN HOIDON TAI OPISKELUN AJALTA

PERUSTEET VALTION VAROISTA SUORITETTAVASTA ELÄKKEEN KORVAAMISESTA ALLE KOLMEVUOTIAAN LAPSEN HOIDON TAI OPISKELUN AJALTA PERUSTEET VALTO VAROSTA SUORTETTAVASTA ELÄKKEE KORVAAMSESTA ALLE KOLMEVUOTAA LAPSE ODO TA OPSKELU AJALTA STM on aistanut 16.12.2010 iimeisimmät muutokset erusteisiin altion aroista suoritettaasta eläkkeen

Lisätiedot

N:o LIITTEET 1 2 MUUTOS ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEISIIN

N:o LIITTEET 1 2 MUUTOS ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEISIIN N:o 38 355 LIITTEET MUUTOS ELÄKESÄÄTIÖN TYÖNTEKIJÄIN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEISIIN 356 N:o 38 LIITE VAKUUTUSTEKNISET SUUREET Näissä laskuperusteissa esiintyät akuutustekniset

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet 202 2 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Voimaantulosäännöset Perusteen 20.2.2006 oimaantulosäännös

Lisätiedot

APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET

APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄ- ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPEUSTEET Koooma 28.3.2006. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 16.1.2003. APTEEKKIEN ELÄKEKASSAN TEL:N MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN LASKU-

Lisätiedot

LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE

LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA TOIMINTAA HARJOITTAVILLE ELÄKESÄÄTIÖILLE (9) LASKUPERUSEE YÖNEKJÄN ELÄKELAN MUKASA OMNAA HARJOALLE ELÄKESÄÄÖLLE Kokooma 9.9.03. iimeisin perustemuutos on annettu 3.9.03. (9) SSÄLLYSLUEELO LASKUPERUSEE YÖNEKJÄN ELÄKELAN MUKASA OMNAA HARJOALLE

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 859. Laki. kuntien valtionosuuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008

SISÄLLYS. N:o 859. Laki. kuntien valtionosuuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2008 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päiänä joulukuuta N:o 859 86 SISÄLLYS N:o Siu 859 Lakikuntienaltionosuuslainmuuttamisesta... 649 860 Laki sosiaali- ja tereydenhuollon suunnittelusta ja altionosuudesta

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet. Kokooma 16.3.2009. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 26.1.2009.

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet. Kokooma 16.3.2009. Viimeisin perustemuutos on vahvistettu 26.1.2009. Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet Koooma 6.3.29. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 26..29. Voimaantulosäännöset TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN

Lisätiedot

Y56 laskuharjoitukset 5 - mallivastaukset

Y56 laskuharjoitukset 5 - mallivastaukset Y56 Keät 010 1 Y56 laskuharjoitukset 5 - malliastaukset Harjoitus 1. Voiton maksimoia tuotannon taso & kiinteät kustannukset Taoitteena on ymmärtää kiinteiden kustannusten aikutus yrityksen tuotantopäätöksiin

Lisätiedot

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010

Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 Eläkerahastot Pertti Honkanen 25.4.2010 1 Työeläkerahastot 31.12.2009 Yhteensä 124,9 mrd. Yhtiöt 78,9 mrd. Kassat ja säätiöt 6,6 mrd. MEK ja MELA 0,8 mrd. Julkinen sektori 39,4 mrd. Lähde: TELA Rahastot

Lisätiedot

(4) PERUSTEET VALTION VAROISTA SUORITETTAVASTA ELÄKKEEN KORVAAMISESTA ALLE KOLMIVUOTIAAN LAPSEN HOIDON TAI OPISKELUN AJALTA

(4) PERUSTEET VALTION VAROISTA SUORITETTAVASTA ELÄKKEEN KORVAAMISESTA ALLE KOLMIVUOTIAAN LAPSEN HOIDON TAI OPISKELUN AJALTA 6.2.2015 1(4) PERUSTEET VALTON VAROSTA SUORTETTAVASTA ELÄKKEEN KORVAAMSESTA ALLE KOLMVUOTAAN LAPSEN ODON TA OPSKELUN AJALTA 1 Soeltamisala Näiden erusteiden mukaisesti määrätään laissa altion aroista suoritettaan

Lisätiedot

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT

TELA/Laskuperustejaos 16.10.2014 TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT TYEL:N MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEIDEN PERUSTELUT 1. Vuoden 2015 vakuutusmaksu 1.1. Vuoden 2015 vakuutusmaksun rakenne Vuoden 2015 maksutasoa määrättäessä on käytetty seuraavia taloudellisia

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet 204 2 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Voimaantulosäännöset Perusteen 20.2.2006 oimaantulosäännös

Lisätiedot

Kustannustenjakoon toimitettavien tietojen tarkastus

Kustannustenjakoon toimitettavien tietojen tarkastus Muistio 1 (6) Kustannustenjakoon toimitettavien tietojen tarkastus Seuraavassa on kuvattu tarkastusrutiineja, joita Eläketurvakeskus suorittaa eläkelaitosten kustannustenjakoa varten toimittamille tiedoille.

Lisätiedot

(4) PERUSTEET VALTION VAROISTA SUORITETTAVASTA ELÄKKEEN KORVAAMISESTA ALLE KOLMIVUOTIAAN LAPSEN HOIDON TAI OPISKELUN AJALTA

(4) PERUSTEET VALTION VAROISTA SUORITETTAVASTA ELÄKKEEN KORVAAMISESTA ALLE KOLMIVUOTIAAN LAPSEN HOIDON TAI OPISKELUN AJALTA .9.20 1(4) PERUSTEET VALTON VAROSTA SUORTETTAVASTA ELÄKKEEN KORVAAMSESTA ALLE KOLMVUOTAAN LAPSEN ODON TA OPSKELUN AJALTA 1 Soeltamisala Näiden erusteiden mukaisesti määrätään laissa altion aroista suoritettaan

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet Työnteijän eläelain (TyEL) muaisen eläeauutusen erityisperusteet 205 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN 2 IKÄÄN JA PALKKAAN LIITTYVÄT SUUREET 2 2. IKÄLASKU 2 2.2 VAKUUTUSMAKSUN PERUSTEENA OLEVA PALKKA JA SEN ARVIOIMINEN

Lisätiedot

PERUSTEET VALTION VAROISTA SUORITETTAVASTA ELÄKKEEN KORVAAMISESTA ALLE KOLMIVUOTIAAN LAPSEN HOIDON TAI OPISKELUN AJALTA

PERUSTEET VALTION VAROISTA SUORITETTAVASTA ELÄKKEEN KORVAAMISESTA ALLE KOLMIVUOTIAAN LAPSEN HOIDON TAI OPISKELUN AJALTA 17.8.2011 1(4) PERUSTEET VALTO VAROSTA SUORTETTAVASTA ELÄKKEE KORVAESTA ALLE KOLMVUOTAA LAPSE ODO TA OPSKELU AJALTA 1 Soeltamisala 2 Korko 3 Valtion uosittainen koraus äiden erusteiden mukaisesti määrätään

Lisätiedot

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet

Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkevakuutuksen erityisperusteet Työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisen eläkeakuutuksen erityisperusteet 206 PERUSTEIDEN SOVELTAMINEN 2 IKÄÄN JA PALKKAAN LIITTYVÄT SUUREET 2 2. IKÄLASKU 2 2.2 VAKUUTUSMAKSUN PERUSTEENA OLEVA PALKKA JA

Lisätiedot

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta ELÄKETURVAKESKUS PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Osasto/käsi:telijä Abdeinlng/handl&are su/vesa Ronkainen YLEISKIRJE B 1/93 1 Päivämäärä Datum 16.4.1993 Ty6eldkelaitoksille VALTION ELAXERAHACTOON SUORITETTAVAN

Lisätiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2016: YEL-MYEL-vakuutuskantatiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2016: YEL-MYEL-vakuutuskantatiedot Eläketurakeskus 21.12.2016 1 (8) Täyttöohje ja tietuekuaus uodelle 2016: YEL-MYEL-akuutuskantatiedot Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Täyttöohje... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Muutokset uodelle 2016...

Lisätiedot

Energia bittiä kohden

Energia bittiä kohden TLT-54/4u Energia ittiä kohden Kirjallisuudessa (ja muutenkin) on usein tapana käyttää S/ suhteen sijasta suuretta (syy seliää tarkemmin hetken päästä ) E missä - E on hyötysignaalienergia ittiä kohden

Lisätiedot

Liikkeet. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Liikkeet. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Liikkeet Haarto & Karhunen Suureita Aika: tunnus t, yksikkö: sekunti = s Paikka: tunnus x, y, r, ; yksikkö: metri = m Paikka on ektorisuure Suoraiiaisessa liikkeessä kappaleen paikka (asema) oidaan ilmoittaa

Lisätiedot

Opiskeluintoa ja menestystä tuleviin valintakokeisiin!

Opiskeluintoa ja menestystä tuleviin valintakokeisiin! RATKAISUT TESTIKYSYMYKSIIN Tästä löydät astaukset lääketieteen alintakoetyyppisiin testikysymyksiin. Jos osa kysymyksistä tuotti sinulle paljon päänaiaa, älä masennu, keään alintakokeeseen on ielä pitkä

Lisätiedot

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET TRAN TyL:n MUKASN AKUUTUKSN RTYSPRUSTT Tässä peruseessa kaikki suuree koskea eraa, ellei oisin ole määriely. Tässä peruseessa käyey lyhenee: LL Lyhyaikaisissa yösuheissa oleien yönekijäin eläkelaki TaL

Lisätiedot

854/2017. Liitteet 1 2. Muutos laskuperusteisiin työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaville eläkesäätiöille

854/2017. Liitteet 1 2. Muutos laskuperusteisiin työntekijän eläkelain mukaista toimintaa harjoittaville eläkesäätiöille Liitteet Muutos lasuperusteisiin työnteijän eläelain muaista toimintaa harjoittaille eläesäätiöille Liite Vauutusteniset suureet Näissä lasuperusteissa esiintyät auutusteniset suureet lasetaan TyEL:n muaisen

Lisätiedot

TYEL 2008 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Kokooma Viimeisin perustemuutos on vahvistettu

TYEL 2008 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Kokooma Viimeisin perustemuutos on vahvistettu TYEL 28 TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET Kokooma 3.2.29. Viimeisin perustemuutos on ahistettu 26..29. TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta /2013. sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta /2013. sosiaali- ja terveysministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 2013 1015/2013 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus merimieseläkekassan vakuutusteknisen vastuuvelan laskuperusteista ja perusteista

Lisätiedot

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokonaisperuste vahvistettu 15.1.2014. Voimassa 1.1.2014 alkaen.

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN PERUSTEET. Kokonaisperuste vahvistettu 15.1.2014. Voimassa 1.1.2014 alkaen. YRIÄJIN LÄKLAIN MUKAISN LISÄLÄKVAKUUUKSN PRUS Kokonaisperuste ahistettu 15.1.. Voimassa 1.1. alkaen. SISÄLÖ Voimaantulo... 1 Poikkeussäännös kohtaan 3.1... 1 1. PRUSIDN SOVLAMINN... 2 2. VAKUUUJN UUKSIN

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

MAATALOUSYRITTÄJÄN ELÄKELAIN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET 5 TLOUYRTTÄJÄN ELÄKELN UKEN VKUUTUKEN PERUTEET PERUTEDEN OVELTNEN Näitä perusteita soelletaan..009 lähtien maatalousrittäjän eläelain 80/006 YEL muaisiin auutusiin. VKUUTUKU Vauutusmasu uodelta on maatalousrittäjän

Lisätiedot

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7.

Määräykset 5/2012. Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet. Dnro FIVA 3/01.00/2012. Antopäivä 14.6.2012. Voimaantulopäivä 1.7. Määräykset 5/2012 Eläkesäätiön eläkevastuun laskuperusteet Dnro FIVA 3/01.00/2012 Antopäivä 14.6.2012 Voimaantulopäivä 1.7.2012 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Tällaisessa tapauksessa on usein luontevaa samaistaa (u,v)-taso (x,y)-tason kanssa, jolloin tason parametriesitys on *** VEKTORIANALYYSI.

Tällaisessa tapauksessa on usein luontevaa samaistaa (u,v)-taso (x,y)-tason kanssa, jolloin tason parametriesitys on *** VEKTORIANALYYSI. 39 VEKTORIANALYYI Luento 6 5. Pinnat ja pintaintegraalit Pintojen parametriesitys. Aikaisemmin käsittelimme käyrän esittämistä parametrimuodossa. iihen riitti yksi reaalinen parametri (t), joka sai aroja

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta

SISÄLLYS. N:o 1138. Valtioneuvoston asetus. terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta annetun asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2000 ulkastu Helsngssä 22 päänä joulukuuta 2000 N:o 1138 1143 SISÄLLYS N:o Su 1138 altoneuoston asetus teeydenhuollon okeustuakeskuksesta annetun asetuksen eäden säännösten kumoamsesta...

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 4 Supremum ja inmum Tarkastellaan aluksi avointa väliä, Tämä on joukko, johon kuuluvat kaikki reaaliluvut miinus yhdestä yhteen Kuitenkaan päätepisteet eli luvut ja

Lisätiedot

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET. Voimaan

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET. Voimaan YITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN EITYISPEUSTEET Voimaan 1.1.2007 SISÄLTÖ YITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN LISÄELÄKEVAKUUTUKSEN EITYISPEUS- TEET 1. PEUSTEIEN SOVELTAMINEN... 1 2.

Lisätiedot

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016)

Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta (HE 71/2016) Esikuntapalvelut Lausunto 18.5.2016 Kela 1/29/2016 Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kansaneläkelaitoksen lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun

Lisätiedot

KAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN

KAAPELIN ULKOPUOLINEN PE-JOHDIN Helsinki 29.11 21 KAAPELN LKOPOLNEN PE-JOHDN SSÄLTÖ: 1. Johdanto 2. Esimerkki. Symmetristen komponenttien kaaat 1. Johdanto PE-johdin on yleensä puolet aihejohtimien poikkipinnasta. Määriteltäessä poiskytkentäehtojen

Lisätiedot

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017

763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Kevät 2017 763306A JOHDATUS SUHTEELLISUUSTEORIAAN 2 Ratkaisut 4 Keät 207. Rekyyli Luentomonisteessa on käsitelty tilanne, jossa hiukkanen (massa M) hajoaa kahdeksi hiukkaseksi (massat m ja m 2 ). Tässä käytetään

Lisätiedot

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia.

HE 71/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kansaneläkelaitoksesta annettua lakia. Kansaneläkelaitoksen

Lisätiedot

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010

Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 VALTIOKONTTORI PÄÄTÖS Dnro 3/30/2010 Valtion eläkemaksun laskuperusteet 2010 Valtiokonttori on 15.1.2010 hyväksynyt nämä laskuperusteet noudatettavaksi laskettaessa valtion eläkelaissa tarkoitettuja työnantajan

Lisätiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2015: TyEL-MEL-vakuutuskantatiedot

Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2015: TyEL-MEL-vakuutuskantatiedot Eläketurvakeskus 8.10.2015 1 (11) Täyttöohje ja tietuekuvaus vuodelle 2015: TyEL-MEL-vakuutuskantatiedot Sisällysluettelo 1 Täyttöohje... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Muutokset vuodelle 2015... 2 1.3 Aikataulut...

Lisätiedot

NESTEIDEN ja ja KAASUJEN MEKANIIKKA

NESTEIDEN ja ja KAASUJEN MEKANIIKKA NESTEIDEN ja KSUJEN MEKNIIKK Väliaineen astus Kaaleen liikkuessa nesteessä tai kaasussa, kaaleeseen törmääät molekyylit ja aine-erot erot aiheuttaat siihen liikkeen suunnalle astakkaisen astusoiman, jonka

Lisätiedot

Perustelut laskuperustehakemukselle

Perustelut laskuperustehakemukselle Perustelut laskuperustehakemukselle Yrittäjien eläkekassa Oma asetettiin selvitystilaan huhtikuussa 2012. Eläkekassan toimintapääoman alhainen taso osoittautui esteeksi sille, että eläkekassan vakuutustoiminnan

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 3 Supremum ja infimum Tarkastellaan aluksi avointa väliä, ) = { : < < }. Tämä on joukko, johon kuuluvat kaikki reaaliluvut miinus yhdestä yhteen. Kuitenkaan päätepisteet

Lisätiedot

ilman TyEL 178 :ssä ja TyEL :ssä tarkoitettuja osia Osa Osa E

ilman TyEL 178 :ssä ja TyEL :ssä tarkoitettuja osia Osa Osa E Eläketurakeskus (89) Suunnitteluosasto 3..200 VASTUUNJAKOPERUSTEET Sosiaali- ja teresministeriö on ahistanut astuunjakoperusteet 25..200. Sosiaali- ja teresministeriö on ahistanut muutoksen astuunjakoperusteiden

Lisätiedot

Yrittäjän eläkelain (YEL) 140 :n 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullinen määrä vuodelta

Yrittäjän eläkelain (YEL) 140 :n 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullinen määrä vuodelta Selvits Sosiaali- ja tervesministeriö Vakuutusosasto PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Yrittäjän eläkelain (YEL) 140 :n 1 momentissa tarkoitetun valtion osuuden lopullinen määrä vuodelta Eläketurvakeskuksen selvitksen

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

LIITE Vakuutustekniset suureet

LIITE Vakuutustekniset suureet 3858 :o 406 LIIE. akuutustekniset suueet äissä peusteissa esiintyät akuutustekniset suueet oat sosiaali- ja teeysministeiön 6.0.990 eläkeakuutusyhtiöille ahistamien yleisten laskupeusteiden sekä niihin

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 2 Lisää osamurtoja Tutkitaan jälleen rationaalifunktion P(x)/Q(x) integrointia. Aiemmin käsittelimme tapauksen, jossa nimittäjä voidaan esittää muodossa Q(x) = a(x x

Lisätiedot

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys

TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE. 19.3.2012 Veikko Savela. I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys 1 TYÖELÄKERAHASTOJEN SIJOITUSRAKENNE 19.3.2012 Veikko Savela I Sijoitusten kokonaismäärän kehitys Työeläkevakuuttajat TELAn jäsenyhteisöjen työeläkerahastojen sijoituskanta 31.12.2011 oli 136,3 mrd. euroa,

Lisätiedot

Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista

Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Palautelomake 1 (6) Määräykset 4/2012 ja 5/2012: Yhteenveto ja palaute lausunnoista Kooste lausunnoissa esitetyistä kommenteista Finanssivalvonnan vastaus Yleiset kommentit Innova Palvelut Oy: Laskuperusteisiin

Lisätiedot