(5). Yläkoululaisten on todettukin saavan
|
|
- Irma Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 Liikkumisesta kansalaistaito hankkeen loppuraportti Ravitsemustutkimus TAUSTA Ruokailutottumuksilla on keskeinen merkitys terveyteen ja hyvinvointiin. Säännöllinen ateriarytmi luo hyvinvointia edistävien ruokailutottumusten perustan. Ruokavalioon tulisi päivittäin sisällyttää pääaterioiden aamupalan, lounaan ja päivällisen lisäksi muutamia välipaloja (1, 2). Erityisesti kouluikäiset lapset ja nuoret tarvitsevat energiaa ja ravintoaineita säännöllisin väliajoin normaalin kasvun ja kehityksen turvaamiseen. Kouluikäisten lasten ja nuorten ruokailutottumuksia leimaa kuitenkin usein epäsäännöllinen ateriarytmi. Ateriarytmin on todettu edelleen epäsäännöllistyvän lapsen kasvaessa. Vuoden WHO koululaistutkimuksen mukaan suomalaisista 11-vuotiaista koululaisista valtaosa (79 %) syö aamupalan jokaisena koulupäivänä, mutta 15 vuotiaista tytöistä enää 58 % ja pojista 60 % (3). Kouluterveyskyselyn mukaan 43 % peruskoululaisista ei syö aamupalaa jokaisena koulupäivänä ja 34 % jättää koululounaan väliin vähintään kerran viikossa (4). Perinteisten lämpimien aterioiden ja perheen yhteisen ruokailun vähentyessä aterioita korvataan usein napostelemalla välipaloja päivän aikana (5). Yläkoululaisten on todettukin saavan huomattavan osan, 40 %, päivittäisestä energian tarpeestaan välipaloista (6). Koulupäivän aikana 49 % peruskoululaisista syö tai juo koululounaan lisäksi myös jotain muuta (4). Oppilaista 19 % hankkii koulupäivän aikana syömänsä välipalat koulun välipalatarjoilusta. Kouluterveyskyselyn mukaan 43 %:ssa peruskoululaisten perheistä valmistetaan päivittäin ateria, jota yleensä kaikki perheenjäsenet kokoontuvat yhdessä ruokailemaan, 46 %:ssa perheistä valmistetaan niin ikään päivittäin ateria, mutta kaikki perheenjäsenet eivät syö sitä yhdessä, 11 %:ssa perheistä kotona ei valmisteta varsinaista ateriaa, vaan jokainen ottaa itselleen syötävää (4). Laadullisesti ruokavalion perustan suositellaan muodostuvan kasviksista, marjoista ja hedelmistä sekä täysjyväviljasta (1, 2). Lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita ja prosessoituja viljavalmisteita tulisi sen sijaan nauttia harkiten. Kouluikäisten lasten ruokavalio sisältää kasviksia kuitenkin varsin vähän (3). Vuoden WHO koululaistutkimuksen mukaan suomalaisista tytöistä vihanneksia söi päivittäin % ja hedelmiä %. Pojista vihanneksia söi päivittäin % ja hedelmiä 15 25%. Lasten ja nuorten ruokavalio sisälsi sen sijaan paljon sokeripitoisia tuotteita, ennen kaikkia sokerilla makeutettujen juomien käyttö oli yleistä. Vähintään kerran viikossa 25 %
2 2 koululaista söi koulupäivän aikana makeisia, 23 % sokeroituja virvoitusjuomia, 17 % energiajuomia ja 8 % jäätelöä. Melko yleisiä välipaloja olivat myös leipä, jota syö välipalaksi vähintään kerran viikossa 20 % oppilaista ja hedelmät, joita syö 11 % oppilaista (4). Myös yläkoululaisten terveys- ja hyvinvointi -tutkimuksen mukaan yleisimpiä kouluaikana nautittuja välipaloja olivat vuonna 2010 makeiset tai suklaa, leipä, välipalapatukat, hedelmät ja sokeroidut virvoitusjuomat (6). Kouluruokailu on keskeinen osa koulun jokapäiväistä toimintaa ja kasvatustyötä. Perusopetuslaissa (628/1998, 31 ) säädetään, että perusopetukseen osallistuvalle on tarjottava jokaisena koulupäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu sekä ravitsemuksellisesti täysipainoinen maksuton ateria. Myös Valtion ravitsemusneuvottelukunta on vuonna 2008 laatinut oman suosituksena kouluruokailun ravitsemuksellisesta laadusta (7). Suosituksen mukaan koululounaalla puolet lautasesta tulee täyttää kasviksilla, neljännes kalalla, kanalla tai lihalla ja neljännes lisäkkeellä. Lisäksi aterialle kuuluu leipää, maitoa tai piimää. Yläkoululaisten ravitsemus- ja hyvinvointi -tutkimuksen mukaan 71% oppilaista söi vuonna 2010 koululounaan päivittäin (6). Tytöistä kuitenkin vain neljännes ja pojista kolmannes ilmoitti syövänsä koululounaan kaikki osat eli pääruoan lisäksi salaatin, leivän ja maidon. Vuonna 2010/2011 kouluterveyskyselyyn vastanneista peruskoululaisista 66 % ilmoitti syövänsä päivittäin koululounaan (4). Oppilaista 92 % ilmoitti yleensä syövänsä pääruokaa, 76 % leipää ja 68 % salaattia. Oppilaista 57 % joi koululounaalla yleensä maitoa tai piimää. TAVOITE Liikkumisesta kansalaistaito ohjelman ravitsemustutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää kainuulaisten oppilaiden ruokailutottumuksia sekä niissä ohjelman toimintavuosien aikana mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on ollut selvittää: Koululaisten ateriarytmiä sekä välipalojen käyttötiheyttä ja laatua. Koulussa nautitun lounaan täysipainoisuutta. Kasvisten, marjojen ja hedelmien sekä täysjyväviljavalmisteiden käyttöä. Ruokailutottumusten sekä objektiivisesti mitatun fyysisen aktiivisuuden ja kehonpainon välisiä yhteyksiä. MENETELMÄT Kaikkia hankkeessa mukana olevia kouluja pyydettiin osallistumaan koululaisten ruokailutottumuksia selvittävään tutkimukseen keväällä 2012, 2013 ja Miltei kaikki hankkeessa mukana olevan koulut osallistuivat tutkimukseen vuosittain. Taulukossa 1 on esitetty vuosittain tutkimuksessa mukana olevat koulut sekä vastanneiden oppilaiden lukumäärä ja vastausprosentit. Tutkimukseen osallistuminen oli kouluille sekä oppilaille täysin vapaaehtoista.
3 3 Koululaisten ruokailutottumuksia selvitettiin kyselytutkimuksena keväällä 2012, 2013 ja Kyselyyn vastasivat 5-9-luokkien oppilaat. Lisäksi lukuvuonna kyselytutkimus toteutettiin syksyllä 2013 ja keväällä 2014 myös 4.- luokan oppilaille. Oppilaat vastasivat kyselyyn kouluaikana opettajan avustuksella. Kysely toteutettiin internet-pohjaisena ZEF-ohjelmalla ja siihen vastaaminen kesti n. 30 min. Kyselylomakkeella selvitettiin mm. ateriarytmiä, kouluruokailua ja ruokavalion laatua (Liite 1, kyselylomake). Tutkimus toteutettiin koulujen rehtoreiden suostumuksella ja lisäksi ennen kyselyn toteuttamista oppilaita sekä heidän vanhempiaan informoitiin kyselystä kotiin lähetettävällä kirjeellä tai Wilma - viestintäjärjestelmän kautta. Tutkimus on saanut puoltavan lausunnon Itä-Suomen yliopiston eettiseltä toimikunnalta. Taulukko 1. Ravintokyselyssä mukana olevat koulut sekä vastanneiden oppilaiden määrä ja vastausprosentti lukuvuosittain Kajaani 550 (60 %) a) 208 (70 %) b) 240 (n. 60 %) b) Kuhmo 303 (73 %) c) 278 (69 %) c) 255 (35 %) c) Sotkamo 412 (70 %) d) 464 (81 %) d) 538 (83 %) e) a) Kajaanista mukana Kajaanin lyseo sekä Otanmäen, Kätönlahden, Nakertajan ja Pietari Brahen koulut b) Kajaanista mukana alakoulut: Lohtajan, Nakertajan, Kätönlahden ja Pietari Brahen koulut. c) Kuhmosta mukana Hietaperän, Kontion, Tuupalan ja Timonniemen koulut. d) Sotkamosta kyselytutkimukseen osallistuivat kaikki alueen koulut; Leivola, Kontinjoki, Naapurivaara, Pohjavaara, Pohjois-Tipas, Salmela, Soidinsuo, Tenetti ja Vuokatti. e) Sotkamosta kyselytutkimukseen osallistuivat: Leivolan, Kontinjoen, Naapurivaaran, Pohjois- Tipaksen, Salmelan, Tenetin ja Vuokatin koulut. Oppilaat täyttivät samassa yhteydessä ruokailutottumuksiaan selvittävän kyselyn kanssa myös liikuntatottumuksiaan selvittävän kyselyn. Ruokailu- ja liikuntatottumusten yhteyttä selvitettiin yhdistämällä toisiinsa kunkin oppilaan ravinto- ja liikuntakyselyyn antamat vastaukset keväällä Yhteensä 310 Sotkamon koulun oppilasta vastasi sekä ravinto- että liikuntakyselyyn. Vuonna 2013 osa Sotkamon Vuokatin ja Salmelan koulun oppilaista osallistui ruokailutottumuksia selvittävän kyselyn lisäksi myös objektiiviseen fyysisen aktiivisuuden ja kehon koostumuksen mittaukseen. Yhteensä 30 oppilasta vastasi sekä ravintokyselyyn että osallistui objektiiviseen fyysisen aktiivisuuden mittaukseen. Ravintokyselytiedot sekä kehonkoostumusmittaus on puolestaan yhteensä 37 oppilaalta.
4 4 Tilastolliset menetelmät Kyselyyn vastanneiden oppilaiden ruokailutottumuksia ja niissä hankkeen toimintakausina tapahtuneita muutoksia seurattiin paikkakunnittain ryhmätasolla. Tunnuslukuina käytettiin keskiarvoja ja prosenttiosuuksia. Eri vuosina annettuja kyselyvastauksia verrattiin toisiinsa ikäkohorteissa. Kyselylomakkein kerättyä tietoa koululaisten syömistottumuksista käsiteltiin SPSS tilasto-ohjelmalla. TULOKSET Hankkeeseen osallistuneiden kainuulaisten koululaisten ruokailutottumukset sekä niissä tapahtuneet muutokset hankkeen toimintavuosien aikana on esitetty liitteessä 2. Suurin osa eli noin 60-80% hankkeessa mukana olevista kajaanilaisista, sotkamolaisista ja kuhmolaisista lk:laisista lapsista ja nuorista noudatti säännöllistä ateriarytmiä syömällä päivittäin kaikki neljä pääateriaa (aamupala, lounas, päivällinen, iltapala). Yläkouluun siirryttäessä ateriarytmi hieman epäsäännöllistyi varsinkin aamupalan ja lounaan osalta. Vaikka suurimmalla osalla ateriarytmi oli säännöllinen, jätti kuitenkin huomattava osa (n %) oppilaista aamupalan syömättä vähintään yhtenä kouluaamuna viikossa. Hankkeen seuranta-aikana kajaanilaisten ja kuhmolaisten luokkien oppilaiden pääaterioiden nauttimisessa ei havaittu juurikaan muutoksia. Sotkamossa koululaisten ateriarytmi sen sijaan säännöllistyi hankkeen aikana. Hieman runsas puolet koululaisista (53%) söi pääaterioiden lisäksi suositellut 1-2 välipalaa. Noin reilu neljännes oppilaista söi päivittäin kolme tai useamman välipalan, mikä viittaa napostelutyyppiseen syömiseen. Oppilaiden välipalat olivat yleisimmin voileipää, maitoa, kaakaota, jogurttia tms. sekä hedelmiä tai marjoja. Mehu oli yleisin välipalajuoma. Noin joka viidennen oppilaan välipalaan kuului kasviksia. Kahvileipää välipalalla söi kolmannes, makeisia, suklaata tai jäätelöä reilu viidennes oppilaista. Kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttö oppilaiden keskuudessa oli yleisesti ottaen vähäistä. Päivittäin kasviksia raportoi käyttävänsä oppilaista 15% ja hedelmiä tai marjoja 20%. Kasvisten käyttö kuitenkin ilahduttavasti lisääntyi hankkeen seuranta-aikana Kajaanissa luokkalaisilla. Leivän kulutus välipalana lisääntyi puolestaan Kuhmon yläkoululaisilla. Myös Sotkamossa koululaisten välipalakäyttäytymisessä tapahtui edullisia muutoksia hankkeen toimintavuosien aikana. Lukuvuonna Tenetin yläkoulu osallistui Leipätiedotuksen toteuttamaan Haukkaa Välillä hankkeeseen, jonka myötä koululla aloitettiin maksullinen välipalatarjoilu. Iltapäivän välipalan nauttiminen lisääntyi ja tarjoilua hyödyntää tällä hetkellä päivittäin oppilasta. Erityisesti leivän ja maitotaloustuotteiden käyttö välipalana on lisääntynyt, ja vastaavasti jäätelön, kahvileivän sekä virvoitus- ja energiajuomien käyttö vähentynyt.
5 5 Ruokavalion ja fyysisen aktiivisuuden ja kehon koostumuksen väliset yhteydet Tutkimuksessa vähintään viitenä päivänä viikossa vähintään tunnin liikkuvilla todettiin olevan terveellisemmät ruokailutottumukset vähemmän liikkuviin verrattuna. Tutkimusaineiston muodosti 310 Sotkamon koulun oppilasta, jotka vastasivat sekä ravinto- että liikuntakyselyyn keväällä Oppilaista 230 liikkui vähintään tunnin vähintään viitenä päivänä viikossa ja 80 oppilasta tätä vähemmän. Runsaammin liikkuvien todettiin noudattavan säännöllisempää ateriarytmiä. Heistä 81 % söi päivittäin koululounaan, kun vastaava luku vähemmän liikkuvilla oli 70 %. Iltapäivän välipalan söi runsaammin liikkuvista päivittäin 35 % ja vähemmän liikkuvista 20 %. Iltapalan söi päivittäin runsaammin liikkuvista 67 % ja vähemmän liikkuvista 57 %. Runsaammin liikkuvista 72 % ja 56 % vähemmän liikkuvista söi aamupalan sekä lauantai että sunnuntai aamuisin. Runsaammin liikkuvien todettiin myös syövän täysipainoisemman koululounaan. Heistä 72 % söi pääruokaa ja 33 % salaattia jokaisena koulupäivinä osana koululounasta. Vähemmän liikkuvista pääruokaa söi päivittäin 56 % ja salaattia 16 %. Runsaammin liikkuvien todettiin myös syövän useammin puuroa, maissihiutaleita, riisimuroja, mysliä, kasviksia sekä juovan useammin maitoa. Myös objektiivisesti mitatun fyysisen aktiivisuuden ja ruokailutottumusten välillä voitiin havaita tilastollisesti merkitsevä yhteys. Tähän tutkimukseen osallistui ja 6-luokan oppilasta vuonna Viikon aikana mitatun fyysisen aktiivisuuden (fyysinen aktiivisuus minuutteina viikossa) todettiin korreloivan positiivisesti aamupäivän välipalan syömiseen koulupäivinä (r=0.66) ja viikonloppuisin (r=0.40) sekä iltapäivän välipalan syömiseen koulupäivinä (r=0.46). Fyysinen aktiivisuus oli yhteydessä myös pääruoan syömiseen koululounaalla (r=0.46). Objektiivisesti mitatun kehonpainon ja siitä lasketun painoindeksin ja ruokavalion välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Analyysin aineisto oli tosin hyvin pieni (n=37 oppilasta), ja tulosta voidaan siten pitää lähinnä suuntaa antavana. JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET Kainuulaisten koululaisten ruokailutottumukset vastaavat hyvin koko maan keskiarvoja koululaisten ruokailutottumuksista. Keskeisimpinä haasteina ovat ateriarytmin säännöllistäminen ja kasvisten sekä täysjyväviljan ja niitä sisältävien tuotteiden käytön lisääminen. Koska ruokailutottumusten perusta rakentuu lapsuudessa (8), tulee asiaan kiinnittää huomiota jo kouluiässä. Koululaisten välipalaympäristöön vaikuttamalla sekä koulun ravitsemuskasvatusta kehittämällä voidaan koululaisten ruokailutottumuksia edistää. Jotta saadut edulliset vaikutukset eivät jäisi vain
6 6 lyhytaikaisiksi, tarvitaan toimenpiteille jatkuvuutta. Ilahduttavana käytännön esimerkkinä välipalatarjoilu, joka on ollut hankkeeseen osallistuneella Tenetin koululla käytössä jo kolmena lukuvuotena ja jatkuu edelleen. Koululaisten ruokailutottumusten säännöllinen seuraaminen antaa siten oivallisen mahdollisuuden ajantasaisten, kohdennettujen toimenpiteiden käytännön toteuttamiseen. LÄHTEET 1. Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset Saatavilla osoitteessa: 014_fi_web.pdf 2. The Nordic Council. Nordic Nutrition Recommendations, Saatavilla osoitteessa 3. Currie C et al., eds. Social determinants of health and well-being among young people. Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study: international report from the 2009/2010 survey. Copenhagen, WHO Regional Office for Europe, 2012 (Health Policy for Children and Adolescents, No. 6). Saatavilla osoitteessa: data/assets/pdf_file/0003/163857/social-determinants-ofhealth-and-well-being-among-young-people.pdf 4. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskysely. Saatavilla osoitteessa 5. Moreno LA, Rodriguez G, Fleta J, Bueno-Lozano M, Lazaro A, Bueno G. Trends of dietary habits in adolescents. Crit Rev Food Sci Nutr : Hoppu U, Lehtisalo J, Tapanainen H, Pietinen P. Dietary habits and nutrient intake of Finnish adolescents. Public Health Nutrition 2010; 13: Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Kouluruokasuositus Savion kirjapaino Oy. Helsinki. 8. Mikkilä V, Räsänen L, Raitakari OT ym. Consistent dietary patterns identified from childhood to adulthood: the cardiovascular risk in Young Finns Study. B J Nutr. 2005;93:
7 Liite 1 Liikkumisesta kansalaistaito hanke Ravitsemuskysely Kysymyslomakkeen täyttöohjeet: Lue ensin koko kysymys. Kysymykset koskevat sinua ja ruokatottumuksiasi. Ole hyvä ja ympyröi kunkin kysymyksen kohdalla olevista vastausvaihtoehdoista mielestäsi sinua parhaiten kuvaava. Vastaathan jokaiseen kysymykseen. Taustatiedot 1. Sukupuoli 1) tyttö 2) poika 2. Koulu Luokka (esim. 5 A) 3. Syntymäaika (päivä, kuukausi, vuosi) Seuraavat kysymykset koskevat ruokailutottumuksiasi. 4. Kuinka usein yleensä syöt alla lueteltuja aterioita koulupäivinä? Ympyröi joka riviltä yksi numero. En koskaan 1-2 koulupäivänä viikossa 3-4 koulupäivänä viikossa Jokaisena koulupäivänä Aamupalan (enemmän kuin lasi juomaa) Koululounaan Iltapäivän välipalan Päivällisen Iltapalan
8 Liite 1 5. Kuinka usein yleensä syöt alla lueteltuja aterioita viikonloppuisin? Ympyröi joka riviltä yksi numero. En lauantaina enkä sunnuntaina Joko lauantaina tai sunnuntaina Sekä lauantaina että sunnuntaina Aamupalan (enemmän kuin lasi juomaa) Lounaan Iltapäivän välipalan Päivällisen Iltapalan Kuinka usein syöt välipaloja? Välipaloiksi lasketaan KAIKKI, mitä pistät suuhusi pääaterioiden (aamupalan, lounaan, päivällisen ja iltapalan) välillä? 1) 4 välipalaa tai useamman päivässä 2) 3 välipalaa päivässä 3) 1-2 välipalaa päivässä 4) En syö välipaloja päivittäin 5) En syö välipaloja juuri koskaan 7. Mitä tavallisesti syöt välipalaksi? Voit ympyröidä useamman kohdan. 1) Makeisia tai suklaata 2) Hedelmiä, marjoja tai marjakiisseliä 3) Kasviksia 4) Jäätelöä 5) Pullaa, keksejä, munkkeja tai muuta makeaa leivonnaista 6) Naksuja, sipsejä tai muuta suolaista naposteltavaa 7) Hampurilaista, pizzaa, piirakoita tai pasteijoita 8) Voileipää 9) Virvoitus- tai energiajuomia 10) Mehua 11) Maitoa, kaakaota, jogurttia tai viiliä 12) Jotain muuta, mitä?
9 Liite 1 8. Mitä aterian osia yleensä syöt koululounaalla? Ympyröi joka riviltä yksi numero. En koskaan Joskus (1-2 koulupäivänä viikossa) Useimmiten (3-4 koulupäivänä viikossa) Jokaisena koulupäivänä Pääruokaa Salaattia Leipää Leipärasvaa leivän päällä Maitoa tai piimää Kuinka usein syöt seuraavia ruokia? Kasviksia tuoreena tai kypsennettynä (perunaa lukuun ottamatta) Hedelmiä tai marjoja Täysjyvämuroja, -puuroa tai mysliä Maissihiutaleita, riisimuroja Ruis-, näkkileipää tai hapankorppua Seka-, kaura-, ohra-, grahamtai moniviljaleipää Ranskanleipää, vehnäpaahtoleipää, patonkia tai muuta vaaleaa leipää En juuri koskaan 1-2 kertaa kuukaudessa Kerran viikossa Joka toinen päivä (2-4 krt/vk) Lähes joka päivä (5-6 krt/vk) Kerran päivässä Useammin kuin kerran päivässä Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten perheesi ateriointia kotona? a) Koulupäivisin 1) Ei varsinaista ateriaa, vaan jokainen ottaa itselleen syötävää. 2) Valmistetaan ateria, mutta koko perhe ei syö sitä yhtä aikaa. 3) Syömme yhteisen aterian, jolloin yleensä kaikki ovat ruokapöydässä. b) Viikonloppuisin 1) Ei varsinaista ateriaa, vaan jokainen ottaa itselleen syötävää.
10 Liite 1 2) Valmistetaan ateria, mutta koko perhe ei syö sitä yhtä aikaa. 3) Syömme yhteisen aterian, jolloin yleensä kaikki ovat ruokapöydässä. 11. Kuinka usein syöt perheesi kanssa yhdessä? 1) En koskaan. 2) Harvoin (1-2 krt/vk). 3) Joinakin päivinä viikossa (3-4 krt/vk). 4) Lähes joka päivä (5-6 krt/vk). 5) Joka päivä. 12. Miten seuraavat väittämät kuvaavat sinun ja perheesi kotiruokailua? Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin erimieltä Täysin erimieltä Perheessäni on säännölliset ruoka-ajat. Kotonani on joka aterialla tarjolla kasviksia. Kotonani on päivittäin tarjolla marjoja tai hedelmiä. Vanhempani kiinnittävät huomiota ruoan terveellisyyteen. Kotonani on usein tarjolla suolaisia naposteltavia. Kotonani on usein tarjolla makeita naposteltavia. Kotonani on usein tarjolla virvoitusjuomia. Voin itse vaikuttaa kotona tarjottavaan ruokaan. Voin itse vaikuttaa siihen, milloin kotona syön. Voin itse vaikuttaa siihen mitä kotona syön. Voin itse vaikuttaa siihen, miten paljon kotona syön. Osallistun kotona ruoan valmistamiseen.
11 Liite Miten seuraavat ruokaan ja syömiseen liittyvät kuvaukset kuvaavat Sinua? Ympyröi sopiva vaihtoehto. Aina Usein Joskus Harvoin En koskaan Suhtaudun syömiseen rennosti. Tunnistan helposti, milloin olen syönyt tarpeeksi. Nautin ruoasta ja syömisestä. Mielestäni on ok nauttia ruoasta ja syömisestä. Ajattelen, että on ok syödä ruokaa, josta pitää. Kokeilen uusia ruokia ja opettelen pitämään niistä. Jos tilanne vaatii, voin syödä ruokaa, josta en erityisemmin pidä. Syön monenlaisia ruokia. Luotan siihen, että syön tarvettani vastaavasti. Syön niin paljon kuin nälkä vaatii. Syön, kunnes tunnen itseni kylläiseksi. Ruokaillessani keskityn syömiseeni. Varaan aikaa syömiseen. Minulla on säännölliset ruokailuajat. Syödessäni huomioin mikä on minulle hyväksi. Suunnittelen ruokailuni etukäteen. 14. Seuraavassa kysymme Sinusta itsestäsi. Ympyröi kustakin kohdasta Sinua parhaiten kuvaava vaihtoehto. Täysin eri mieltä Jonkin verran eri mieltä Jonkin verran samaa mieltä 1. Olen ihmisenä ainakin yhtä arvokas kuin muut Minulla on useita hyviä ominaisuuksia Olen taipuvainen pitämään itseäni epäonnistujana Kykenen tekemään asioita yhtä hyvin kuin useimmat muutkin ihmiset. 5. Minulla ei ole paljonkaan ylpeilemisen aihetta Minulla on myönteinen käsitys itsestäni Kaiken kaikkiaan olen tyytyväinen itseeni Toivoisin voivani kunnioittaa itseäni enemmän Joskus ajattelen, etten kelpaa mihinkään Tunnen itseni joskus todella hyödyttömäksi Täysin samaa mieltä
12 Liite Pituus tällä hetkellä cm 16. Paino tällä hetkellä kg 17. Olen tyytyväinen ulkonäkööni a) Täysin samaa mieltä b) Samaa mieltä c) En osaa sanoa d) Eri mieltä e) Täysin eri mieltä 18. Olen sinut vartaloni kanssa, oloni on mukava a) Täysin samaa mieltä b) Samaa mieltä c) En osaa sanoa d) Eri mieltä e) Täysin eri mieltä 19. Olen miestäni. a) Liian laiha b) Hieman liian laiha c) Sopivan kokoinen d) Hieman liian lihava e) Liian lihava 20. Oletko yrittänyt laihduttaa viimeisen 12 kuukauden aikana? a. ei b. kyllä Kiitos vastaamisestasi!
Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi
Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi
LisätiedotKouluruokailun kansanterveydellinen merkitys
Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille
LisätiedotIkäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet
Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä
LisätiedotOMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET
OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä
LisätiedotTilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa
1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää
LisätiedotFin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi
Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista
LisätiedotSuomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto
Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom
LisätiedotSuomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman
LisätiedotLIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotAlle 1-vuotiaan ruokailu
SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä
LisätiedotVÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009
VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta
LisätiedotKouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila
Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua
LisätiedotUrheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008
1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu
LisätiedotEväitä ruokapuheisiin
Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille
LisätiedotSuomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5
Tiina Vikstedt Susanna Raulio Riikka Puusniekka Ritva Prättälä Suomalaisnuorten kouluaikainen ateriointi Ruokapalveluiden seurantaraportti 5 RAPORTTI 22 2012 RAPORTTI 22/2012 Tiina Vikstedt, Susanna Raulio,
LisätiedotSeurantaindikaattorit
KANSALLINen lihavuusohjelma 2012 2015 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: AvoHILMO 2.
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotYhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM
Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa
LisätiedotDiabeetikon ruokailu sairaalassa
Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen
Lisätiedotperustettu vuonna 1927
perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän
LisätiedotPureskeltua tietoa hampaiden hyväksi
Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy
LisätiedotHelpoin tapa syödä hyvin
Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS
LisätiedotEVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun
EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta
LisätiedotLiikkumisesta kansalaistaito hanke Kainuun koululaisten syömiskäyttäytyminen
Liikkumisesta kansalaistaito hanke Kainuun koululaisten syömiskäyttäytyminen Tanja Tilles-Tirkkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Itä-Suomen yliopisto Liikkumisesta kansalaistaito hanke Ravintokysely
LisätiedotTERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA
TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa
LisätiedotHyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava
Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan
LisätiedotTutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotHenna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012
Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun
Lisätiedotsantasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus
LisätiedotSyödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen
Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,
LisätiedotAineksia hyvän olon ruokavalioon
Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotKANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA Seurantaindikaattorit
KANSALLINEN LIHAVUUSOHJELMA 2012 2018 Seurantaindikaattorit TULOSINDIKAATTORIT Paino Ikäryhmä Tietolähde 1. Iso-BMI:n perusteella ylipainoiset ja lihavat lapset ikäryhmittäin, % 0 18-v. THL: Avohilmo 2.
LisätiedotKILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO
KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.
LisätiedotPAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.
PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:
LisätiedotRavinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti
Ravinnosta puhtia päivään 15.3.2011 UKK-Instituutti Anna Ojala, ETM, ravitsemusasiantuntija, UKK-instituutti Liikkuvan nuoren perusteita välipalakäytännöt Liikkuvan nuoren perusteet www.tervekoululainen.fi
LisätiedotKirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen
Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista
LisätiedotTOIMINTAA RUUAN VOIMALLA
TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan
LisätiedotNuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK
Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa Lauttasaaren yhteiskoulu, 27.9.2016 Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Urheilijaksi kasvaminen - Kehityksen kolmio Ravinnon merkitys nuorelle urheilijalle
LisätiedotNuoren liikkujan ruokavalio
Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat
LisätiedotIkäihmisen ravitsemus
Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän
LisätiedotMiten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija
Miten syödään ja voidaan Pirkanmaalla? TEAviisarin ja Kouluterveyskyselyn 2017 tuloksia Kirsi Wiss Asiantuntija 25.9.2017 Wiss Kirsi 1 Esityksen sisältö Tietoa päätöksenteon tueksi Organisaatiotason tietoa
LisätiedotKOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti
KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja
LisätiedotLIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS
LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS Kaikki liikunta on lapselle hyväksi, olipa kyseessä koulumatkan pyöräily, välitunti- tai pihaleikit, ulkoilu perheen kanssa, harrastusliikunta tai muu arjessa tapahtuva liikkuminen.
LisätiedotRavitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja
LisätiedotKYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA
KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee
LisätiedotTavoitteet. Painonhallinta tukee terveyttä
Tavoitteet Sopivan painon pohtiminen Elintapojen vaikutus painonhallintaan terveyttä 3 terveyttä Normaalipaino on suositus paitsi fyysisen myös psyykkisen ja sosiaalisen terveyden kannalta. Pieni yli-
Lisätiedot09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio
KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Voimistelijan ruokavalio Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat
LisätiedotVastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 kaikki vastaukset ovat mukana
Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Taustamuuttujat Ikä 51-60 vuotta 1 1,89 % 61-70 vuotta 6 11,32 % 71-80 vuotta 8 15,09 % 81-90 vuotta 25 47,17
LisätiedotNUOREN JÄÄKIEKKOILIJAN RAVINTO
NUOREN JÄÄKIEKKOILIJAN RAVINTO Miksi tämä aihe? Mitä söit? Milloin söit? Mä en salaattia tarvi Ei meillä syödä, isi sanoo, äiti tekee Mäen unta tarvienäänniin paljon, sitä paitsi tuli just uus tuotantojakso
LisätiedotRavitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:
Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu
Lisätiedothuoltajasi vastaukset käyttäjätunnusten perusteella. Vastauksesi eivät kuitenkaan tule esimerkiksi opettajiesi tai huoltajiesi tietoon.
ETUSIVU Kouluterveyskysely 2017 Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyteen, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä
LisätiedotTavallisimmat ongelmat Suomessa
Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS
LisätiedotRAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1
RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto 12.3.2014 2 URHEILIJAN RAVINNON PERUSTEET Arkiruokailu kuntoon rytmiä ja laatua päivän aterioihin Riittävä juominen
LisätiedotSALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO
SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa
LisätiedotRavitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta
Ravitsemus- ja liikuntasuositukset ja painonhallinta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja ympäristötieteiden
LisätiedotKUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE
KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:
LisätiedotMaahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä
Jyväskylä 31.8.2016 Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Heli Kuusipalo 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 1 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 2 Terveyttä edistävä ruokavalio VRN
LisätiedotNuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto
Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä
LisätiedotPinnalla Nuoren uimarin ravitsemus
Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan
LisätiedotHYVINVOINTILOMAKE. pvm
HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi
LisätiedotWHO-Koululaistutkimus HBSC Study
WHO-Koululaistutkimus HBSC Study WHO-Koululaistutkimuksen esitutkimus 2013 7- ja 9-luokkalaiset Länsi-Suomen läänistä WHO-Koululaistutkimus Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan
LisätiedotVälipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa
Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?
Lisätiedot21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu
Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat suoritusta harjoituksissa
LisätiedotURHEILIJANUOREN RUOKAVALIO
URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Monipuolinen ja riittävä ravinto on nuoren urheilijan terveyden ja kehittymisen kannalta yhtä tärkeää kuin oikein suoritettu harjoittelu, lihashuolto ja lepo. Oikea ruoalla parannat
LisätiedotURHEILIJANUOREN RUOKAVALIO
URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä AAMIAINEN * ÄLÄ LÄHDE TREENEIHIN ILMAN AAMIAISTA * AAMIAINEN
LisätiedotHyvä välipala auttaa jaksamaan
Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle
LisätiedotKohdekohtainen palveluohjelma, Joensuun kaupunki, päiväkodit ja ryhmät
Polkka - Pohjois-Karjalan tukipavlelut oy Ateriapalvelut Liite 3 / taulukko1 Kohdekohtainen palveluohjelma, Joensuun kaupunki, päiväkodit ja ryhmät Tavoite Ateriapalvelu Palvelun sisältö Tarjoilu Ravintosisältö
LisätiedotNUOREN LIIKKUJAN RUOKAVALIO
NUOREN LIIKKUJAN RUOKAVALIO RAKENNA RUOKAVALIOSI HYVÄLLE POHJALLE Valitse ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat varataan herkutteluhetkiin.
LisätiedotVauhtia ja voimaa ruokavaliosta
Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan
LisätiedotRAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen
RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat
LisätiedotTerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.
TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat
Lisätiedot#KAIKKITIETÄÄ MITEN PITÄISI SYÖDÄ VAI TIETÄÄKÖ?
#KAIKKITIETÄÄ MITEN PITÄISI SYÖDÄ VAI TIETÄÄKÖ? Noora Seilo, yhteisöterveyden ylilääkäri, YTHS #kaikkitietää, että aivot rakastaa värikästä ruokaa Kasvisten syönti on hieman lisääntynyt Hedelmien syönti
LisätiedotRavinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen. LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo
Ravinnosta puhtia päivään ja liikkumiseen LIITO ry:n opintopäivät 3.2.2012 asiantuntijat Anna Ojala ETM ja Leena Valta Etyo Ravinto osana terveellistä ja turvallista liikuntaa TEKOn elementtiseinä kuvaa
Lisätiedot5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.
Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten
LisätiedotAamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä. 21.10.2013 Salpa ry, Taitoluistelu
Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Aamiainen * älä lähde treeneihin ilman aamiaista * aamiainen vaikuttaa koko päivään Jos
LisätiedotNuori urheilija. Terveys ja kasvu Ravinto Levon ja unentarve Harjoittelu ja liikunta. Harjoittelu + ravinto + lepo = kehittyminen
Nuori urheilija Terveys ja kasvu Ravinto Levon ja unentarve Harjoittelu ja liikunta Harjoittelu + ravinto + lepo = kehittyminen Ei mitään absoluuttisia totuuksia eikäsuuria viisauksia, vaan ajatuksia ja
LisätiedotUrheilijan ravitsemus
Ravinto Kehitys kolmio Urheilijan ravitsemus A. ARKIRUOKAILU KUNTOON rytmiä ja laatua päivän aterioihin B. RIITTÄVÄ JUOMINEN Vesi C. TURNAUKSET / PITKÄT PELI REISSUT eväät juomiset D. ASENNE syömisellä
LisätiedotSuomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija
Luennon tavoitteet Suomalaisten ruokavalio ja sen muutokset Ravitsemuksen plussat ja miinukset Suomalaisten ravinnonsaanti, Finravinto ja Finriski 28.2.2014 Satu Männistö Dosentti, akatemiatutkija Tietolähteet
LisätiedotRavitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB
Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa
LisätiedotVeikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella
Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen
Lisätiedot1. Koulusi Vastaajien määrä: 58
Asiakastyytyväisyys koulut 1. Koulusi Elisenvaaaran koulu 0 0% Elisenvaaran lukio 0 0% Kyrön koulu 0 0% Riihikosken koulu 0 0% Yläneen yhtenäiskoulu 58 100% 1/10 2. Käytätkö ruokapalveluja päivittäin Vastaajien
LisätiedotRuuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan
Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN
LisätiedotLiikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen
Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena
LisätiedotHyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio
Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen
LisätiedotVastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin
ETUSIVU Olet osallistumassa Kouluterveyskyselyyn. Tutkimuksesta vastaa Terveyd ja hyvinvoinnin laitos. Lomakkeessa kysytään terveyte, hyvinvointiin ja koulunkäyntiin liittyviä asioita. Vastauksesi on arvokas,
LisätiedotSydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP
Sydänystävällinen, terveellinen ravinto 12.9.2017 Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP Sydänliiton ravitsemussuositus Sydänterveyttä edistävä eli sydänystävällinen ruoka on kaikille suositeltavaa
LisätiedotLapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä
Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä
LisätiedotHealthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä
Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health
LisätiedotTiivistelmä. koulu- ruokailu- suosituksista
Tiivistelmä koulu- ruokailu- suosituksista Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 Johdanto Kouluruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena
LisätiedotFYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %
FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma
LisätiedotTEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012
Nutriikka Ravitsemuspalvelut tmi Luentoa täydentävää materiaalia Luistelijan ruokailu Tuusulan Luistelijat Olympiakomitean ja HK aineisto http://www.noc.fi/ urheilijan_ravitsemus/ TEKO Terve koululainen,
LisätiedotSyökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?
Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?
LisätiedotTervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan
Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan
LisätiedotPysytään lujina naiset!
Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja
LisätiedotKehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja
Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA
LisätiedotRuokapäiväkirja. nro 3. Nimi: Pvm: Viikonpäivä:
Taulukko 1: Kirjoita kaikki päivän aikana syömäsi ruoat ja juomasi juomat alla olevaan listaan. Merkitse yhdelle riville vain yksi Taulukko 2: Kirjoita kaikki päivän aikana syömäsi ruoat ja juomasi juomat
LisätiedotHiilarien arvioiminen. Johtava ravitsemusterapeutti Mirja Huuskonen PKSSK
Hiilarien arvioiminen Johtava ravitsemusterapeutti Mirja Huuskonen PKSSK Perusasiat Verensokerin mittaus aina Hiilariarviointi Insuliinin pistäminen Ruokailu Ateriaparimittaus (2h) Hiilarien lisäksi huomioitavia
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.
Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,
LisätiedotTAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta
TAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta 0 1 2 3 4 5 Koulukeskus (283 vastausta) Kaukjärvi (39 vastausta) 3,96 Myllykylä (81 vastausta) 3,63 Riihivalkama (75 vastausta) Letku (23 vastausta) 4,33 Porras (27 vastausta)
Lisätiedot