Opintojakso 5. Ruoansulatuselimet. Lue tämä ennen kuin aloitat
|
|
- Sakari Aaltonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Opintojakso 5 Ruoansulatuselimet Lue tämä ennen kuin aloitat 1. Tämän opintojakson tarkoituksena on antaa perustiedot ruoansulatuselinten rakenteesta ja toiminnasta. Se auttaa ymmärtämään ongelmia, joiden taustalla on maha-suolikanavassa esiintyvät erilaiset häiriöt. Tässä jaksossa käsitellään myös sitä, miten kasvivalmisteilla voidaan ehkäistä ja korjata ruoansulatusjärjestelmän häiriöitä. 2. Aineistoa ei ole tarkoitus lukea läpi kerralla. Asioiden omaksumisen helpottamiseksi sopivien aihekokonaisuuksien loppuun on sijoitettu pohdittavaksi -ruutu. 3. Vastaamalla ruudussa esitettyihin kysymyksiin voit testata, kuinka hyvin olet omaksunut jakson keskeisen sisällön. Voit vastata lyhyesti merkitsemällä pääkohdat ranskalaisin viivoin tai kirjoittamalla lyhyet esseevastaukset. 4. Luettuasi näin koko viidennen opintojakson, voit vastata koekysymyksiin.varaa aikaa vastaamiseen riittävästi; useimmille noin 90 minuuttia on riittävä aika, mutta voit toki käyttää enemmänkin aikaa. Kokeessa voit viitata kurssin aineistoon. Suomenkielinen laitos: A. Vogel Oy / A. Vogel Institute, 2003 Englanninkielinen alkuperäisteksti: Bioforce Canada Inc., October 2000.
2 Sisällysluettelo 1 Johdanto...1 Osa A: Ruoansulatusjärjestelmän rakenne ja toiminta Ruoansulatuskanavan rakenne Suuontelo Nielu Ruokatorvi Mahalaukku Pohdittavaksi Ohutsuoli Paksusuoli Maksa Sappitiet Haima Ruoansulatusprosessi Pohdittavaksi...26 Osa B: Ruoansulatuskanavan sairaudet Suuontelon sairaudet Suutulehdus Nielun sairaudet Sylkirauhasten sairaudet Ruokatorven sairaudet Refluksiesofagiitti Muita ruokatorvitulehduksen syitä Pahanlaatuiset kasvaimet Mahalaukun sairaudet Gastriitti Peptinen haava (mahahaava) Krooninen mahahaava Mahasyöpä Täydellinen mahanportin ahtauma Pohdittavaksi Suolistosairaudet...32
3 18.1 Ruokamyrkytys Tulehdukselliset suolisairaudet Divertikkelitauti Umpilisäketulehdus Tyrät Imeytymishäiriöt Ärtyvän suolen oireyhtymä Haimasairaudet Akuutti haimatulehdus Haimakasvaimet Rakkulafibroosi (Cystic fibrosis) Maksasairaudet Rasvamaksa Akuutti hepatiitti Kirroosi Maksan vajaatoiminta Kasvaimet Sappirakon ja sappiteiden sairaudet Sappikivet Akuutti sappirakkotulehdus Krooninen sappirakkotulehdus Pohdittavaksi...43 Osa C: Fytoterapeuttiset kasvit Johdanto Mahaneritystä lisäävät karvasainerohdot Karminatiivit Sappi- ja maksarohdot Laksatiivit Ripulia hillitsevät rohtokasvit Antiemeettiset rohtokasvit...46
4 23 Rohtorantasappi (Centaurium erythrea) Piparminttu (Mentha piperita) Kamomillasaunio (Matricaria recutita) Maarianohdake (Silybum marianum) Voikukka (Taraxacum officinale) Latva-artisokka (Cynara scolymus) Pellavansiemenet (Semen lini) Stimuloivat laksatiivit Senna (Cassia senna) Sagrada (Rhamnus purshianus) Paatsamankuori (Cortex frangulae) Rätvänänjuuri (Rhizoma tormentillae) Aaloe (Aloe vera) Maa-artisokka (Helianthus tuberosus) Boldo (Peumus boldus) Muut ruoansulatuskanavaa hoitavat rohdot Punajalava (Ulmus rubra) Lakritsi (Glycyrrhiza glabra) Mäkikuisma (Hypericum perforatum) Kasvientsyymit Pohdittavaksi Yhteenveto...69
5 1 Johdanto Ruoansulatusjärjestelmä kattaa kaikki ruuansulatukseen osallistuvat elimet sekä erilaiset, ruoansulatuskanavan eri tasoilla tapahtuvat prosessit. Järjestelmän tarkoituksena on pilkkoa ruoka sellaiseen muotoon, että solut kykenevät käyttämään sen sisältämät ravintoaineet aineenvaihdunnassaan. Sopivaan muotoon pilkotut ravintoaineet imeytyvät verenkiertoon, jonka mukana ne kulkeutuvat kaikkialle kehoon. Hyödyntämätön osa ravinnosta poistuu kehosta suolen kautta. Ruoansulatuskanava alkaa suuontelosta ja päättyy peräsuoleen. Ruokatorven kautta ruokamassa päätyy mahaan, josta se etenee ohutsuoleen ja paksusuoleen poistuen lopulta ulosteena. Ruoansulatuskanavan eri osat ovat erikoistuneet pilkkomaan ruoan erilaisiksi ravintoaineiksi. Tässä prosessissa ratkaiseva merkitys on niillä monilla entsyymeillä, joita ruoansulatuskanavaan liittyvät apuelimet ovat erikoistuneet tuottamaan. Elimistö kykenee hyödyntämään aineenvaihdunnassaan verenkiertoon imeytyneet ravintoaineet. Ne toimivat uusien solujen, hormonien ja entsyymien rakennusaineina sekä myös solujen energialähteenä. Ruoansulatus voidaan jakaa neljään vaiheeseen: Ruoan nauttiminen (ingestio): vaihe jossa ruoka tulee ruoansulatuskanavan ensimmäiseen osaan, suuonteloon Ruoansulatus (digestio): vaihe jossa tapahtuu ruoan mekaanista hienontamista leukojen ja vatsalaukun lihasten liikkeiden avulla sekä ruoan kemiallista pilkkomista entsyymien toiminnan tuloksena Imeytyminen (absorptio): vaihe jossa sulatettu ruoka, ts. ravintoaineet, imeytyvät ruoansulatuskanavan seinämien läpi hius- ja imusuoniin ja kulkeutuvat veren mukana kaikkialle kehoon Poistaminen (eliminaatio): vaihe jossa imeytymätön ravinto poistuu suolen kautta ulosteena Monet sairaudet saattavat häiritä tätä tapahtumaketjua. Useat niistä ovat varsin yleisiä kuten erilaiset ruoansulatusvaivat. Lisäksi nykyinen stressaava elämäntapamme sekä myös virheellinen ruokavalio ovat lisänneet monia vaivoja kuten mahakatarria, mahahaavaa, ärtyvän paksusuolen oireyhtymää ja divertikkelitulehdusta. Tässä opintojaksossa tarkastelemme maha-suolikanavan toimintaa ja ruoansulatusjärjestelmän sairauksia. Tutustumme myös erilaisiin fytoterapeuttisiin kasveihin, joilla on vaikutusta ruoansulatuselinten toimintaan. 1
6 Osa A: Ruoansulatusjärjestelmän rakenne ja toiminta Ruoansulatusjärjestelmä voidaan jakaa ruoansulatuskanavaan ja ruoansulatuksessa tarvittaviin apuelimiin. Ruoansulatusjärjestelmän elimet ovat: Ruoansulatuskanava Suuontelo Nielu Ruokatorvi Mahalaukku Apuelimet Sylkirauhaset Haima Maksa Sappitiet Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Peräaukkokanava Kuva 1. Ruoansulatusjärjestelmän elimet. 2
7 2 Ruoansulatuskanavan rakenne Ruoansulatuskanavan muodostavalla kudoksella ruokatorvesta peräaukkoon on samankaltainen rakenne. Kanavan eri tasoilla kudoksen rakenne on mukautunut sopimaan juuri kyseisen elimen toimintaa vastaavaksi. Ruoansulatuskanavan seinämät muodostuvat neljästä kudoskerroksesta. Nämä ovat: Seinämän ulkokerros Lihaskerros Limakalvonalainen kerros Limakalvo Kuva 2. Ruoansulatuskanavan rakenne. Ruoansulatuskanava koostuu neljästä kerroksesta, jotka ovat mukautuneet kyseisen tason toimintojen edellyttämiin vaatimuksiin. Seinämän ulkokerros Vatsakalvo Seinämän ulkokerros ympäröi koko ruoansulatuskanavan. Se kiinnittää putkimaisen kanavan sitä ympäröiviin kudoksiin. Rintakehässä tämä ulkokerros muodostuu säikeisestä, löyhästä kudoksesta, joka kiinnittää ruokatorven rinnan keskiosan paikkeille välittömästi henkitorven ja aortan läheisyyteen. Pääosa ruoansulatuskanavasta sijaitsee vatsassa. Siellä seinämän ulkokerros muodostuu vatsakalvoksi nimitetystä kudoksesta (peritoneum). Tämä ohut kalvo peittää kaikkia vatsaontelossa olevia elimiä: mahalaukkua, suolistoa, maksaa, sappirakkoa, haimaa, pernaa sekä munuaisia ja virtsarakkoa. Naisilla vatsaontelossa sijaitsee lisäksi munasarjat ja kohtu. 3
8 Terveen ihmisen vatsakalvo erittää pieniä määriä nestettä, jonka ansiosta vatsassa sijaitsevat elimet kykenevät liikkumaan pehmeästi ja kitkatta. Jos tämä liike estyy, suoleen saattaa muodostua mutka ja lopulta suolisolmu. Joissakin sairauksissa vatsaonteloon saattaa alkaa kertyä nestettä. Lihaskerros Ruoansulatuskanavan seinämän lihaskerros muodostuu kahdesta tahdosta riippumattomasta lihaskerroksesta. Ulomman kerroksen syyt kulkevat pitkittäin ruoansulatuskanavan suuntaisesti, kun taas sisemmän lihaskerroksen syyt kulkevat rengasmaisesti kanavaa ympäröiden. Kerroksia nimitetään yksinkertaisesti pitkittäis- ja rengaslihaskerroksiksi. Näiden kahden lihaskerroksen välissä on veri- ja imusuonia. Siellä sijaitsee myös hieno hermoverkosto, jota nimitetään myenteeriseksi hermopunokseksi tai Auerbachin hermopunokseksi. Tämä hermoverkko välittää lihaskerroksille supistumis- ja rentoutumissignaaleja. Suolen liiketoiminta Suolen liiketoiminta (peristaltiikka) perustuu sileiden lihasten järjestelmälliseen aaltomaiseen supistusliikkeeseen, joka työntää ruoansulatuskanavassa olevaa ruokamassaa eteenpäin. Peristalttista liikettä esiintyy ruokatorvesta peräsuoleen. Liikkeessä lihakset vuorotellen supistuvat ja rentoutuvat työntäen näin suolensisältöä eteenpäin. Kuva 3. Peristalttisen liikkeen mekanismi. Kuva 3 havainnollistaa peristaltiikan periaatetta. Ruokapalan takana tapahtuva lihaksen supistuminen työntää palaa eteenpäin. Samanaikaisesti edessä oleva lihas rentoutuu päästäen ruokapalan etenemään. Näin ruoka kykenee liikkumaan. Sulkijalihakset Sulkijalihakset Ruoansulatuskanavan tietyissä osissa sijaitsee paksumpia rengaslihaksia, jotka kykenevät supistumaan voimakkaasti ja siten umpeuttamaan koko kanava-aukon. Näitä lihaksia kutsutaan sulkijalihaksiksi. Niiden tehtävänä on kontrolloida ja viivyttää suolensisällön kulkua ja antaa näin aikaa ruoansulatukselle ja ravintoaineiden imeytymiselle. 4
9 Sulkijalihaksia on pitkin ruoansulatuskanavaa. Näitä ovat ruokatorven alempi sulkijalihas, mahanportin sulkija, sykkyräsuoli-umpisuolisulkija, peräaukon sulkija sekä sapenjohtimen ja haimatiehyen sulkijalihas eli Oddin sulkija. Nämä sulkijalihakset ovat sileitä lihaksia, joiden toimintaa emme kykene kontrolloimaan. Peräaukon sulkijalihas sitä vastoin kaikeksi onneksi eroaa jonkin verran muista sulkijalihaksista. Sitä vahvistavat tahdonalaiset lihakset. Näiden avulla kykenemme hallitsemaan varsin pitkälle ulostamista. Limakalvonalainen kerros Tämä ruuansulatuskanavan seinämän kerros muodostuu löyhästä sidekudoksesta. Kerroksessa on veri- ja laskimosuonia sekä imukudosta. Tässä ohuessa kerroksessa sijaitsee toinen hermoverkosto. Sitä nimitetään limakalvon alaiseksi tai Meissnerin hermopunokseksi. Tämä hermopunos välittää signaaleja limakalvon sisäosaan ja kontrolloi tässä kudoskerroksessa sijaitsevien rauhasten toimintaa. Limakalvon alaisella kerroksella on myös ravinnon imeytymisen kannalta tärkeä tehtävä, sillä siinä sijaitsevat verisuonet, joihin ravintoaineet imeytyvät ruoansulatuskanavan pienten aukkojen kautta. Limakalvo Limakalvo on ruoansulatuskanavan seinämän sisin kerros muodostaen kanavaaukon sisäpinnan. Sen pääasialliset tehtävät ovat: suojaaminen, erittäminen ja imeyttäminen. Limakalvon vaurioituessa mekaanisesta syystä, esimerkiksi loukkaantumisen seurauksena, siinä voi esiintyä vahvaa, kerrostunutta levyepiteeliä. Siellä missä limakalvo toimii pääasiallisesti imeyttäjänä, se muodostuu lieriöepiteelisoluista. Molemmissa pintakerroksissa on runsaasti rauhasia, jotka erittävät entsyymejä sisältäviä ruoansulatusnesteitä ja limaa. Hermotus Ruoansulatuskanavan hermotus tapahtuu autonomisen hermoston kautta. Se on tahdosta riippumaton, sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon jakautuva hermoston osa. Autonominen hermosto säätelee mm. sileiden lihassyiden, sydänlihaksen ja rauhasten toimintaa. Sillä on monissa elimissä vastakkaiset toiminnot. Aiheeseen palataan lähemmin hermostoa käsittelevässä opintojaksossa. Ruoansulatuskanavassa parasympaattinen hermosto aiheuttaa lihassupistuksen ja ruoansulatusnesteiden erittymisen. Sympaattinen järjestelmä puolestaan vähentää lihasten supistumista ja ruoansulatusnesteiden erittymistä rauhasista. Sympaattiset ja parasympaattiset hermosyyt hermottavat sekä myenteeristä että limakalvonalaista hermopunosta. Verisuonitus Ruoansulatuskanavan verisuonitus on erittäin runsas. Syynä tähän ei ole niinkään ruoansulatuskanavan kudossolujen aineenvaihdunnan tarpeiden tyydyttäminen, vaan limakalvojen tehokkaasta läpivirtauksesta huolehtiminen ravintoaineiden imeytymisen varmistamiseksi. Vatsan ja lantion alueella ruoansulatuskanavaa suonittaa kolme valtimoa. Ruoansulatuskanavan laskimokierto eroaa muista elimistä. Yleensä veri virtaa muista elimistä kuten esimerkiksi munuaisista suuriin laskimosuoniin ja edelleen välittömästi sydämeen ohittaen muut elimet. Ruoansulatuskanavasta veri sen sijaan virtaa ensin maksaan palaten vasta tämän jälkeen sydämeen. 5
10 Ruoansulatuskanavaa aina ruokatorven alaosasta peräsuolen yläosaan saakka suonittavat laskimot yhdistyvät porttilaskimoksi. Aterioinnin jälkeen siinä virtaavaan vereen on imeytynyt runsaasti ravintoaineita. Tämä veri johdetaan ensin porttilaskimon kautta maksaan. Maksa ottaa silloin huolehtiakseen erilaisista ravintoaineista ja tekee vaarattomiksi haitalliset aineet kuten alkoholin. Maksa toimii myös ravintoaineiden kuten glykogeenin varastona. Maksasta veri poistuu alaonttolaskimon kautta virraten edelleen sydämeen. 6
11 3 Suuontelo Suu eli suuontelo on ruoansulatuskanavan ensimmäinen elin. Sitä peittää limakalvo, joka muodostuu kerrostuneista levyepiteelisoluista. Onteloa ympäröivät lihakset ja luut. Suuhun avautuu myös kolme sylkirauhasparia. Hampaat Kieli Makuaisti Sylkirauhaset Hampaiden tehtävänä on käynnistää ruoansulatus rikkomalla ja hienontamalla ravinto. Tämä prosessi on tärkeämpi kuin ensin saattaisi ajatella. Hampaattomina kykenisimme nielemään ainoastaan nestemäistä ravintoa, mikä ei olisi ravitsemuksellisesti kovin tehokasta. Luonnossa hampaaton eläin menehtyy nopeasti. Myös kielellä on erittäin tärkeä osa ruoansulatuksessa. Se muodostuu pääosin tahdonalaisista lihaksista ja sijaitsee suuontelon pohjalla. Kielen avulla kykenemme maistamaan, puhumaan ja mikä tärkeintä nielemään ravintoa. Kieli edistää ruoan pureksimista siirtämällä ruokaa suussa ja mahdollistaen siten ruoan perusteellisen hienontamisen hampaiden avulla. Kieli on tärkein makuaistielimemme. Makuaistimuksia välittäviä hermopäätteitä on myös kitalaessa, nielussa ja kurkunkannessa. Kolme sylkirauhasparia sijaitsevat symmetrisesti kasvojen molemmin puolin. Rauhaset avautuvat suuonteloon. Rauhasparit ovat nimeltään korvasylkirauhanen, leuanalussylkirauhanen ja kielenalussylkirauhanen. Sylkirauhaset ovat sidekudoskotelossa ja muodostuvat useasta liuskasta. Sylkirauhasten tehtävänä on erittää sylkeä. Sylkineste eli saliva koostuu pääosin vedestä, mutta siinä on myös kivennäisaineita, lima-ainetta (musiinia), immunoglobuliineja ja amylaasiksi luokiteltua, ptyaliini-nimistä entsyymiä. Syljen tehtävänä on kostuttaa kuiva ruoka ja helpottaa siten ruuan pureksimista ja nielemistä; kuivan ruuan nieleminenhän on tunnetusti hankalaa. Syljen sisältämä ptyaliini käynnistää myös hiilihydraattipitoisen ravinnon pilkkomisen. Sekä parasympaattinen että sympaattinen hermojärjestelmä hermottavat sylkirauhasia. Parasympaattinen hermosto stimuloi syljeneritystä, kun taas sympaattinen hermosto vähentää sen eritystä. Sylkirauhaset tuottavat jatkuvasti sylkeä. Tätä ei kuitenkaan huomaa, sillä sylkeä niellään jatkuvasti. Sylkeä erittyy jo minuutissa melkoisia määriä, ja jollei sitä jatkuvasti nieltäisi, se täyttäisi pian suun. 7
12 Kuva 4. Suun rakenne ja sylkirauhaset. 8
13 4 Nielu Nielua käsiteltiin hengityselimiä käsittelevässä opintojaksossa. Se on sekä hengitys- että ruoansulatuselin. Nielu muodostuu kolmesta osasta: nenä-, suu- ja kurkunpäänielusta. Nieltäessä ruoka sivuuttaa suu- ja kurkunpäänielun edeten ruokatorveen. Nielu on välttämätön elin nielemisessä. Ruoka ei suinkaan vain tipahda kurkusta mahalaukkuun putkimaista ruokatorvea pitkin, vaan nielemisen aiheuttama peristalttinen aalto (seinämän sileiden lihasten aaltomaisesti etenevä supistuminen) kuljettaa ruokamassan mahaan ruokatorvea pitkin. Aikaa tähän kuluu noin 10 sekuntia. Kun ruoka on pureksittu, kieli muodostaa massasta sopivan kokoisen ruokapalan ja työntää sen suun takaosaan ja edelleen nieluun. Liike stimuloi nielun hermoja ja käynnistää lihasten peräkkäisen supistelun, peristalttisen aallon, joka jatkuu nielusta ruokatorven kautta mahalaukkuun asti. Tällä tavoin ruokapala kulkeutuu ruoansulatuskanavaan. Kuva 5. Ruoan kulkeutuminen ruoansulatuskanavaan. Kuva 5 esittää ruokapalan reittiä nielusta mahalaukkuun. Nielussa oleva ruokapala käynnistää nielemisrefleksin. Nieleminen puolestaan laukaisee peristalttisen aallon, joka kuljettaa ruokapalan ruokatorvea pitkin mahalaukkuun. Nielussa sijaitsevat, nielemisrefleksin käynnistävät hermot saavat aikaan myös oksennusrefleksin. Tyhjän nielun takaosan ärsyttäminen saa aikaan lihasten supistumisen. Hermoja edelleen ärsytettäessä käynnistyy normaalille peristalttiselle liikkeelle vastakkainen liike. Mahalaukun ja vatsanalueen lihakset supistuvat ja kouristelevat voimakkaasti tahdosta riippumattomasti, ja seurauksena on oksentaminen. 9
14 5 Ruokatorvi Ruokatorvi (oesofagus) on nielun ja mahalaukun yhdistävä, noin 25 cm pitkä lihaksikas putki. Se on ruoansulatuskanavan elimistä ensimmäinen, jonka rakenteessa esiintyvät kaikki aikaisemmin kuvaillut neljä kerrosta. Ruokatorvi sijaitsee pääosin rintaontelossa. Se kulkee pallean läpi vatsaontelossa sijaitsevaan mahalaukkuun. Vatsanalueelle tullessaan ruokatorvi kääntyy ylöspäin juuri ennen yhtymistään mahalaukkuun (ks. kaavakuva). Ruokatorven mutkalla on tärkeä merkitys ruoan takaisinvuodon, refluksin, estäjänä. Kaksi muutakin tekijää estävät ruoan takaisinvirtausta mahalaukusta ruokatorveen. Toinen on ruokatorven alaosassa sijaitseva paksu rengaslihas, ruokatorven alempi sulkijalihas. Mahalaukkuun saapuva ruoka käynnistää gastriini-nimisen hormonin erittymisen, ja tämä saa aikaan sulkijalihaksen supistumisen ja kiristymisen. Gastriinilla on muitakin fysiologisia vaikutuksia, joihin palataan myöhemmin. Kolmas refluksia estävä rakenne on ruokatorvea ympäröivän pallealihaksen syyt, jotka kykenevät muodostamaan mutkan ruokatorveen ja siten tukkimaan sen. On siis kolme erilaista mekanismia, jotka estävät mahan sisällön takaisinvirtausta ruokatorveen. Ruokatorven jyrkkä mutka sen tullessa vatsanalueelle Ruokatorven alemman sulkijalihaksen supistuminen gastriinin vaikutuksesta Pallean lihassyiden sijainti Kuvassa näkyy, kuinka ruokatorvi kulkee rintaontelosta vatsaonteloon. Huomaa ruokatorven alaosan kulmamuodostus sen läpäistessä pallean juuri ennen sen yhtymistä mahalaukkuun. Kuva 6. Ruokatorvi. 10
15 6 Mahalaukku Mahalaukku on ruoansulatuskanavan levein osa. Periaatteessa se toimii ikäänkuin ruoan säilytyspussina, kunnes pääosa ruoansulatusprosessista on tapahtunut. Mahalaukku on J:n muotoinen. Se sijaitse ruokatorven alapuolella avautuen pohjukaissuoleen. Mahalaukun alaosaa nimitetään mahanportiksi (pylorus) ja aivan sen päässä sijaitsee mahanportin sulkija. Se on paksu rengaslihas, joka säätelee mahalaukun hapanta sisältöä päästäen sitä vain pienen määrän kerrallaan eteenpäin pohjukaissuoleen. Kuva 7. Mahalaukku. Kuvassa 7 näkyvät mahalaukun eri osat. Huomaa mahanportin sulkijana toimiva paksu lihas, joka säännöstelee mahansisältöä sallien vain kylliksi nestemäisen sisällön päästä eteenpäin pohjukaissuoleen. Mahalaukun seinämä muodostuu neljästä kudoskerroksesta kuten aiemmin kuvailtiin. Siinä kuitenkin lihaskerros on erityisen kehittynyt muodostaen mahalaukun seinämään poimuja. Nämä poimut toimivat ikäänkuin varakudoksena sallien mahalaukun venyä sen täyttyessä ruoasta. Mahalaukun seinämässä on myös runsaasti rauhasia, jotka erittävät suolahappoa ja pepsinogeenia sisältävää mahanestettä. Mahalaukku on se osa ruoansulatuskanavaa, missä ruoan kemiallinen pilkkominen käynnistyy. Ajatus ruoasta, sen tuoksu tai näkeminen laukaisevat refleksin, joka käynnistää mahanesteiden erittymisen ja lisäävät mahalaukun 11
16 lihasten supistelua valmistaen näin mahalaukkua ruoan vastaanottamiseen. Suussa ja mahalaukussa oleva ruoka lisäävät edelleen mahalaukun lihasten ruokaa möyhentävää ja sitä mahalaukussa eteenpäin siirtävää liikettä. Myös seinämien erittämä gastriini voimistaa mahalaukun lihasten liikkeitä. Gastriini lisää jännitystä ruokatorven alemmassa sulkijalihaksessa ja mahanportin sulkijassa estäen näin ruokamassan takaisinvirtauksen ja pitäen sen mahalaukussa, kunnes se on kylliksi sulatettu. Gastriini lisää myös ruuansulatusentsyymien eritystä mahalaukussa sekä mahalaukun lihasten supistelua. Tämä saa aikaan ruokaa mekaanisesti möyhentävän lihasliikkeen. Mahalaukun lihasten toiminnan ansiosta ruoka pysyy mahalaukussa liikkeessä, ruuansulatusnesteet sekoittuvat siihen perusteellisesti ja ruoka sulaa kunnolla. Jonkin ajan kuluttua, yleensä noin 1-3 tunnin kuluttua ruoan koostumuksesta riippuen, ruokamassa on riittävän nestemäistä, ja mahalaukun ruuansultustehtävä päättyy. Tämän jälkeen ruokasula ohittaa mahanportin sopivina, pieninä annoksina saapuen pohjukaissuoleen. On tärkeää, ettei kiinteää, sulamatonta ruokaa pääse pohjukaissuoleen. Jotkut vaikeammin sulavat ruoka-aineet kuten siemenet ja kasvikset, pääsevät pohjukaissuoleen osittain kiinteässä muodossa. Samalla tavoin tabletit ja kapselit voidaan käsitellä niin, etteivät ne sula ennen kuin vasta saavuttuaan pohjukaissuoleen. Mahaneste on yleisnimi mahalaukun rauhasten erittämille ruokaa sulattaville aineille. Rauhaset tuottavat päivässä jopa kolmisen litraa mahanestettä, ja ne muodostuvat erilaisista, tehtäviinsä erikoistuneista soluista: Kate- eli parietaalisolut erittävät suolahappoa ja nk. sisäisiä tekijöitä, jotka ovat välttämättömiä B 12 -vitamiinin imeytymiselle Peptiset solut erittävät entsyymejä, pääasiallisesti pepsinogeenejä Limasolut erittävät limaa Muut mahalaukun rauhasten solut erittävät vettä ja kivennäisaineita. Solujen erittämillä aineilla on monia erityistehtäviä. Vesi kostuttaa ruoan ja helpottaa mahanesteen sekoittumista mahalaukun sisältöön. Suolahappo tekee mahalaukun sisällön happameksi ja lopettaa siten ptyaliinin toiminnan. Happo tappaa myös elimistölle haitallisia pieneliöitä. Hapan ympäristö on välttämätöntä myös pepsiinin toiminnalle. Pepsinogeenit aktivoituvat suolahapon vaikutuksesta pepsiineiksi. Pepsiinit pilkkovat proteiinejä pienemmiksi molekyyleiksi. Sisäinen tekijä (intrinsic factor) on proteiini, joka on välttämätön B 12 - vitamiinin imeytymiselle sykkyräsuolessa. Sen puuttuminen aiheuttaa imeytymishäiriöin ja B 12 -vitamiininpuuteanemian. 12
17 Lima voitelee mahalaukun sisällön ja ehkäisee siten ruokamassaa hankaamasta ja vaurioittamasta mahalaukun seinämää. Se muodostaa myös suojaavan puskurin mahalaukun limakalvon ja happoisen ruokamassan välille, jolloin mahanesteet ja suolahappo eivät pääse vioittamaan mahalaukun seinämää. On melkoinen ihme, ettei mahaneste vaurioita mahalaukkua. Neste ja erityisesti siinä oleva suolahappo on erittäin tehokasta ruoan sulattamista ajatellen. Suolahappo kykenee laskemaan mahalaukun ph:n 1,5-3,5:een. Mahanesteessä on myös valkuaista pilkkovaa pepsiiniä. Valkuaista on paitsi ravinnossa myös mahalaukussa itsessään. On hämmästyttävää, että mahalaukun limakalvo kykenee suojaamaan mahalaukkua syövyttävältä suolahapolta ja sen entsyymeiltä niin, ettei se itsekin tule sulatetuksi. Vagushermo säätelee paretaalisolujen suolahappotuotantoa. Sen hermoimpulssien välitys vaatii histamiinia.tätä seikkaa hyödynnetään mahahaavalääkkeissä kuten Zantacíssa, joka inhiboi histamiinin vapautumista. Ruoka viipyy mahalaukussa vaihtelevan ajan riippuen ruoan laadusta. Hiilihydraatteja sisältävä ravinto viipyy mahalaukussa 2-3 tuntia. Runsaasti proteiinia sisältävän ruoan sulattaminen mahalaukussa kestää pidempään, ja pisimpään siellä viipyy rasvainen ruoka. Mahalaukku toimii näin ollen väliaikaisena ruoan varastointipaikkana. Varastointi antaa entsyymeille riittävästi aikaa suoriutua tehtävistään. Mahalaukun rauhasten erittämät mahanesteet aloittavat ruoansulatuskanavassa tapahtuvan merkittävimmän ruoan kemiallisen sulatusprosessin. Mahalaukusta ravintoaineita imeytyy vain rajoitetusti. Vesi, alkoholi ja pienimolekyyliset sokerit kuten glukoosi kykenevät imeytymään mahalaukun seinämästä. Suuret, monimutkaiset molekyylit kuten hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat eivät sieltä juurikaan imeydy. Mahalaukulla on myös tärkeä merkitys B 12 - vitamiininpuuteanemiaa ehkäisevän sisäisen tekijän valmistajana. 6.1 Pohdittavaksi 1 Kuvaile koko ruoansulatuskanavaa ympäröivää neljää kudoskerrosta ja niiden ominaisuuksia. 2 Miten elimistö pyrkii estämään ruoan takaisinvirtausta eli refluksia vatsasta ruokatorveen? 3 Mitkä erilaiset mekanismit stimuloivat mahanesteen erittymistä mahalaukussa? 13
18 7 Ohutsuoli Ohutsuoli alkaa mahalaukusta ja päättyy paksusuoleen. Ohutsuoli on noin viiden metrin pituinen. Siinä ruoan kemiallinen pilkkominen saatetaan loppuun, ja sieltä tapahtuu myös ravintoaineiden imeytyminen verenkiertoon. Ohutsuoli jakaantuu kolmeen osaan. Noin 25 cm pituinen pohjukaissuoli (duodenum) johtaa seuraavaan osaan, tyhjäsuoleen (jejunum). Tämä noin 2 metriä pitkä osa yhtyy noin 2,5-3 metriä pitkään sykkyräsuoleen (ileum). Sen päässä on läppä (ileosekaaliläppä), joka säännöstelee suolen sisällön virtaamista sykkyräsuolesta paksusuoleen. Ohutsuolen loppuosa kiinnittyy vatsaontelon takaseinään suoliliepeellä, jossa on verisuonia, imusuonia ja autonomisia hermoja. Sappi- ja haimatiehyet avautuvat pohjukaissuoleen erittäen sinne rasvojen ja proteiinien pilkkomisessa tarvittavia entsyymejä. Haimaneste Haiman erittämää haimanestettä johtava tiehyt avautuu pohjukaissuoleen. Neste muodostuu vedestä, kivennäissuoloista sekä amylaasi-, lipaasi- ja peptidaasinimisistä entsyymeistä. Haimaneste on voimakkaan alkaalista. Amylaasit ovat hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä. Myös syljen ptyaliini on amylaasi, joka kykenee pilkkomaan tärkkelyksen di- ja monosakkarideiksi. Peptidaasit kykenevät rikkomaan proteiinien peptidi-sidoksia ja siten muodostamaan proteiineista aminohappoja. Sappineste Suolineste Maksa erittää sappinestettä, jota varastoidaan sappirakkoon. Tarpeen vaatiessa sappitiehyen päässä oleva läppä avautuu päästäen sappinestettä pohjukaissuoleen. Sappineste muodostuu vedestä, kivennäissuoloista, sappisuoloista, limasta sekä sappiväriaineesta, bilirubiinista. Sappinesteen pääasiallinen tehtävä on emulgoida rasvoja ja helpottaa siten niiden kemiallista hajoamista. Suolineste muodostuu vedestä, limasta, amylaaseista, lipaaseista ja peptidaaseista. Sitä erittävät suolirauhaset (kuva alla). Suolineste viimeistelee hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen hajoamisen suolessa. Ohutsuolen seinämä rakentuu pääosin edellä kuvatuista neljästä kerroksesta, mutta rakenteessa on joitakin vain tälle ruuansulatuskanavan osalle tyypillisiä erikoispiirteitä. Ohutsuolen sisäpinta ja siten myös ravintoaineiden imeytymispinta-ala laajenee huomattavasti ohutsuolen sisäpintaa peittävän suolinukan ansiosta. Jokaiseen sormimaiseen, yksittäiseen nukkalisäkkeeseen (mikrovillukseen) ulottuu hiusvaltimo, hiuslaskimo ja imusuoni. Nukkalisäkkeitä on noin 40 kpl neliömillimetriä kohden. 14
19 Kuva 8. Nukkalisäkkeitä. Kukin nukkalisäke on pituudeltaan noin 1mm. Suolirauhaset erittävät ruoansulatusta täydentäviä entsyymejä. Ravintoaineet imeytyvät nukkalisäkkeen pinnan lieriöepiteelisolujen läpi hius- ja imusuoniin. Noin millimetrin pituiset nukkalisäkkeet peittävät ohutsuolen sisäseinämää. Suolinukan pinnassa on lieriöepiteelisoluja, joiden kautta ravintoaineiden imeytyminen tapahtuu. Nukkalisäkkeissä samoin kuin suolen sisäseinämän limakalvossa on runsaasti ruoansulatusnesteitä erittäviä rauhasia, jotka viimeistelevät hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen kemiallisen pilkkomisen. Ravintoaineiden imeytyminen Ohutsuolessa hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat hajoitetaan molekyylitasolle. Hiilihydraatit pilkotaan monosakkarideiksi kuten glukoosiksi, proteiinit aminohapoiksi ja rasvat rasvahapoiksi ja glyseroliksi. Kun ruoan kemiallinen pilkkominen on saatettu loppuun ohutsuolessa, ravintoaineet kykenevät imeytymään suolinukan epiteelisolujen lävitse. Aminohapot samoin kuin mono- ja disakkaridit kulkeutuvat hiussuoniin ja sieltä edelleen laskimoihin. Laskimot johtavat porttilaskimoon, joka kuljettaa veressä olevat ravintoaineet sekä mahdolliset haitalliset aineet maksan käsiteltäviksi. Rasvojen imeytyminen poikeaa ylläolevasta. Rasvahapoiksi ja glyseroliksi pilkottu rasva imeytyy maitiaissuoniin, jotka ovat osa suoliston imuteitä eli lymfaattista järjestelmää. 15
20 Kuva 9. Ravintoaineiden imeytyminen. Kuva 9 osoittaa, kuinka hiilihydraatit, proteiinit ja rasvat imeytyvät nukkalisäkkeissä. Pilkotut hiilihydraatit ja proteiinit kulkeutuvat hiussuoniin, kun taas rasvamolekyylit imeytyvät lymfaattiseen järjestelmään kuuluviin maitiaissuoniin. Ravintoaineiden imeytymistä tapahtuu koko tyhjäsuolen ja sykkyräsuolen alueella. Joidenkin ravintoaineiden osalta imeytymistä tapahtuu ainoastaan tietyillä alueilla. Esimerkiksi B12-vitamiini imeytyy lähes pelkästään sykkyräsuolen loppupäässä. Crohnin taudissa sykkyräsuolen pää on melkein aina tulehtunut, mikä johtaa B 12 - vitamiinin heikentyneeseen imeytymiseen. Seurauksena on B 12 -vitamiinin puutos ja pahanlaatuinen anemia. 16
21 8 Paksusuoli Oikealla vatsan alaosassa ohutsuoli vaihtuu noin puolitoista metriä pitkäksi paksusuoleksi (colon). Sen alkuosa muodostaa umpisuoleksi nimitetyn pussin. Siihen liittyy pieni matomainen lisäke, umpilisäke (appendix). Paksusuoli kulkee ensin ylös kohti maksaa (paksusuolen nouseva osa) ja sen jälkeen vatsan poikki (paksusuolen poikittainen osa). Paksusuolen vasemmanpuoleinen osa, laskeva osa muuttuu peräsuoleksi (rectum), joka puolestaan päättyy voimakkaan rengaslihaksen sulkemaan peräaukkoon (anus). On yleinen harhakäsitys, että paksusuoli sijaitsisi vatsan alaosassa. Sen poikittain kulkevan osan laajeneminen saattaa aiheuttaa pöhöttynyttä oloa ylävatsassa, mikä saatetaan virheellisesti tulkita vatsan turvotuksesksi. Paksusuolen päätehtävä on imeä vettä, jotta uloste kiinteytyisi. Sykkyräsuolesta tuleva suolensisältö on juoksevaa, vaikkakin osa suolensisällön vedestä on imeytynyt jo ohutsuolesta. Loppu imeytyminen tapahtuu paksusuolessa, jolloin uloste saa sille tunnusomaisen puolikiinteän koostumuksen. On huomionarvoista, että osa vitamiineista, kivenäisaineista ja lääkkeistä imeytyy hiussuoniin vasta paksusuolesta. Tämä asia on liiankin tuttu niille, joille on tehty sykkyrä- tai paksusuoliavanne. Joissakin kirurgisissa toimenpiteissä on joskus tarpeen päättää suoli vatsaonteloon tehtyyn keinotekoiseen aukkoon, avanteeseen. Tällöin suolen sisältö tyhjenee vatsanseinämään kiinnitettyyn pussiin. Sykkyräsuoliavanteessa (ileostoomassa) osa sykkyräsuolta on poistettu, paksusuoliavanteessa (kolostoomassa) osa paksusuolta. Edellisessä tapauksessa uloste on nestemäisempää, jälkimmäisessä kiinteämpää. Paksusuoli muodostuu aiemmin kuvatuista neljästä kudoskerroksesta. Paksusuolen limakalvonalaisessa kerroksessa on enemmän imukudosta kuin missään muualla ruuansulatuskanavassa. Tämä on tarpeen paksusuolen runsaan, pääosin hyödyllisen pieneliöstön takia. Paksusuolen mikrobikanta muodostuu pääosin kolibakteereista (Escherichia coli) ja streptokokeista (Streptococcus faecalis) sekä hiivasienistä (Candida albicans). Suurin osa paksusuolen bakteerikannasta on elimistölle hyödyllistä. Siellä on esimerkiksi bakteereja, jotka kykenevät tuottamaan K-vitamiinia ja foolihappoa. Olosuhteiden muuttuessa jotkin bakteerit saattavat puolestaan aiheuttaa sairastumista. Streptokokit saattavat esimerkiksi aiheuttaa naisilla rakkotulehduksen. Paksusuolen sisällön tyhjenemistä kontrolloi peräaukon voimakas rengaslihas, joka muodostuu sekä tahdosta riippumattomista että tahdonalaisista lihassyistä. Kun peräsuoli täyttyy ulosteesta, hermoimpulssit viestittävät ulostamisen tarpeesta. Jollei ulostaminen ole tällöin jostakin syystä mahdollista, aivot lähettävät signaalin, joka aktivoi tahdonalaiset lihakset pidättämään suolen tyhjentymistä. 17
22 Kuva 9. Paksusuolen sijainti vatsassa. 18
23 9 Maksa Maksa on elimistön suurin rauhanen painaen 1-2 kiloa. Se sijaitsee vatsaontelon oikeassa yläosassa pallean alla. Maksaa suonittavat porttilaskimo ja maksavaltimo. Maksa on aineenvaihdunnan ja eritystoiminnan keskeisimpiä elimiä. Sitä kuvaillaan kehon kemialliseksi laboratorioksi, koska se käsittelee valtavan määrän erilaisia veren mukanaan kuljettamia molekyylejä. Näitä aineita maksa kykenee muuttamaan ja neutraloimaan entsyymiensä avulla. Se kykenee varastoimaan ravintoaineita, esimerkiksi glykogeenia, ja purkamaan varastoja. Se syntetisoi keholle välttämättömiä aineita kuten vitamiineja ja aminohappoja. Se kykenee myös eliminoimaan elimistöön joutuneet vierasaineet sekä elimistön itsensä tuottamat myrkylliset aineet. Kuva 11. Maksa on jakautunut kahteen lohkoon. Sappirakko sijaitsee oikean lohkon alla. Toiminnot Maksan pääasialliset toiminnot ovat: Lämmön tuottaminen: Maksa on kehon tärkein lämmöntuottaja, sillä siellä tapahtuu lukemattomia lämpöä luovuttavia kemiallisia reaktioita. Maksalla on suuri aineenvaihduntanopeus ja se tuottaa runsaasti energiaa. Sappinesteen tuottaminen: Maksasolut syntetisoivat ja valmistavat sappinesteen ainesosat. Sappineste erittyy sappitiehyitä pitkin varastoitavaksi sappirakkkoon ja käytettäväksi ruoansulatukseen. Proteiiniaineenvaihdunta: Maksa poistaa aminohappoja, joita ei tarvita uuden proteiinin valmistamiseen muodostamalla virtsan mukana poistuvaa virtsa-ainetta (urea). Se myös hajottaa vanhojen, kuolleiden solujen nukleoproteiineja muodostaen virtsahappoa, joka niin ikään poistuu virtsan mukana. Hiilihydraattiaineenvaihdunta: Maksa muuntaa glukoosin glykogeeniksi ja päinvastoin, mikä on tärkeää verensokerin tasaisena pitämiseksi. Verensokerin 19
24 kohotessa erittyy insuliinia, joka muuntaa glukoosin glykogeeniksi. Aterioiden välillä verensokeri laskee, jolloin maksa taas muuttaa glykogeenin takaisin glukoosiksi glukagoni-hormonin avulla. Rasva-aineenvaihdunta: Maksa muuntaa rasvavarastoja muotoon, jossa sitä voidaan käyttää energian tuotantoon. Jos glukoositaso on korkea, ylimääräiset glukoosimolekyylit muutetaan rasvaksi. Kun ravintoa on niukasti esimerkiksi paastottaessa prosessi on päinvastainen, ja maksa alkaa purkaa ja muuttaa rasvavarastoja energiaksi. Vitamiinien varastointi: Maksa varastoi monia vitamiineja ja kivennäisaineita. Näitä ovat rasvaliukoiset vitamiinit A, D, E ja K sekä vesiliukoiset B-ryhmän vitamiinit riboflaviini, niasiini, pyridoksiini, foolihappo ja B 12 yhdessä raudan ja kuparin kanssa. Vitamiinien syntetisointi: Maksa syntetisoi A-vitamiinia karoteenista, A- vitamiinin esiasteesta, jota on monissa kasviksissa. Aminohappojen syntetisointi: Maksa valmistaa aminohapoista tiettyjä plasmaproteiineja sekä veren hyytymistekijöitä. Myrkkyjen neutralointi ja eliminointi: Monet kemikaalit kuten lääkkeet, alkoholi sekä monet ympäristömyrkyt neutraloidaan maksassa. Hormonien deaktivointi: Maksa deaktivoi eli tekee tehottomiksi hormoneja kuten insuliinia, glukagonia, kortikosteroideja, kilpirauhashormoneja ja sukupuolihormoneja. 20
25 10 Sappitiet Maksasolut valmistavat sappea. Sappea tarvitaan rasvaisten ruokien sulattamiseen, mutta riittävää sappimäärää tarvitaan myös kolesterolitasojen säätelyyn, sillä sappi kuljettaa kolesterolia ulos kehosta. Sappineste kulkeutuu oikeaa ja vasenta maksatiehyttä pitkin maksan ulkopuolella sijaitsevaan maksatiehyeeseen (ks. kuva). Se jatkuu alaspäin, ja siihen liittyy jyrkässä kulmassa sappirakkoon johtava tiehyt. Yhdistynyt sappirakko- ja maksatiehyt, sapenjohdin, avautuu pohjukaissuoleen. Kuva 12. Sappitiet. Juuri ennen avautumistaan pohjukaissuoleen sapenjohdin ja haimatiehyt yhtyvät. Sulkijalihas säännöstelee yhdessä sappirakosta johtavan tiehyen suulla olevan läpän kanssa sapen virtaamista pohjukaissuoleen. Sappirakosta johtavan tiehyen päässä on läppä, joka säännöstelee pohjukaissuoleen päästettävän sapen määrää. Maksa tuottaa sappea jatkuvasti, ja sitä virtaa maksatiehyeeseen. Jollei sappea tarvita ruoansulatukseen, se varastoidaan sappirakkoon. Sappirakossa vesi 21
26 imeytyy sapesta tehden siitä maksan tuottamaan sappeen verrattuna kertaa väkevämpää. Kun pohjukaissuoleen tulee ruokaa, sapenjohtimen päässä oleva sulkijalihas (Oddin sulkijalihas) rentoutuu. Samanaikaisesti myös sappirakosta johtavan tiehyen päässä sijaitseva läppä rentoutuu ja sappirakko supistuu, jolloin sappirakosta vapautuu väkevöitynyttä sappea ruoansulatukseen. Monella on se harhakäsitys, ettei elimistöllä olisi enää ollenkaan sappea käytettävissään sappirakon poistamisen jälkeen. Sappirakon poistaminen ei kuitenkaan vaikuta mitenkään itse sapen tuotantoon, sillä rakko toimii ainoastaan sappivarastona. Sappirakkoleikkauksessa rakko ja siitä lähtevä tiehyt poistetaan. Leikkauksen jälkeen maksa valmistaa sappea kuten ennenkin, mutta se virtaa suoraan ilman välivarastointia ja väkevöintiä pohjukaissuoleen. 22
27 11 Haima Haima on pieni, noin 60 g painava rauhanen. Se on sekä umpi- että avoeritteinen rauhanen. Parhaiten haima tunnetaan insuliinia erittävänä umpieritysrauhasena. Haima erittää myös haimanesteitä. Se kerääntyy pohjukaissuoleen avautuvaan haimatiehyeeseen. Pohjukaissuoleen neste pääsee sapenjohtimen ja haimatiehyen suuta kontrolloivan Oddin sulkijalihaksen rentoutuessa. Haima erittää myös glukagoni-hormonia. Haima osallistuu ruansulatukseen tuottamalla hiilihydraattien, proteiinien ja rasvojen sulatukseen osallistuvaa haimanestettä. Rauhaset jaotellaan avoeritteisiin (eksokriininen) ja umpieritteisiin (endokriininen). Avoeritteiset vapauttavat sisältönsä kudoksen pintaan. Esimerkkejä avoeritteisistä rauhasista ovat sylki- ja kyynelrauhaset sekä ruoansulatuskanavaan avautuvat, ruoansulatusentsyymejä erittävät rauhaset. Umpieritysrauhasten eritteiden vaikutus rajoittuu usein eritysalueelle ja on siten hyvin paikallinen. On myös umpieritysrauhasia, jotka vapauttavat sisältönsä, tavallisesti hormoneja, suoraan vereen. Veren mukana eritteet kulkeutuvat kaikkialle kehoon, mistä syystä umpieritysrauhasilla voi olla systeeminen, koko kehoon kohdistuva vaikutus. 23
28 12 Ruoansulatusprosessi Ruoansulatuskanavan ensimmäinen elin on suuontelo. Suussa tapahtuva ruoansulatus on pääasiallisesti mekaanista ruoan hienontamista pureksittaessa kiinteää ruokaa kuten kasviksia ja lihaa. Tässä mekaanisessa sulatuksessa kasvojen lihaksilla on merkittävä osuus. Ilman purulihaksia emme kykenisi pureksimaan ja hienontamaan ruokaa. Kuva 13. Pureksimiseen osallistuvat lihakset. Pureksimisessa sylkinesteellä on suuri merkitys, sillä se kosteuttaa ruokamassaa ja tehostaa pureksimista. Syljessä on myös ptyaliini- ja amylaasientsyymiä, jotka käynnistävät hiilihydraattien kemiallisen hajottamisen. Kun ruoka on hienonnettu ja sopiva ruokapala (bolus) muodostettu, tapahtuu nieleminen. Suu suljetaan, ja kielen sekä leuan tahdonalaiset lihakset työntävät ruokapalan nieluun. Sen lihakset sinkoavat ruokapalan ruokatorveen, ja samanaikaisesti kurkunpää kohoaa sulkemaan henkitorven estäen ruoan joutumasta väärään kurkkuun. Nielussa oleva ruokapala aktivoi peristalttisen aallon, joka kuljettaa ruokapalan ruokatorven kautta mahaan. Peristaltiikan ansiosta ruoan nieleminen onnistuu vaikka päällään seisten. Jo ennen ruokapalan saapumista mahalaukkuun mahanesteiden eritys on käynnistynyt. Eritys lisääntyy ruoan täyttäessä mahalaukun ja gastriinin erityksen käynnistyessä. Mahalihasten supistelu sekoittaa ja möyhentää mahalaukussa olevaa ruokamassaa. Näin mahanesteet sekoittuvat ruokaan, ja ruoan kemiallinen hajottaminen etenee tehokkaasti. 24
29 Mahalaukun sisältö on hyvin hapanta. Happamuus saa aikaan tärkkelystä hajottavien amylaasi-entsyymien toiminnan päättymisen. Sen sijaan proteiineja pilkkovan pepsiinin toiminta edellyttää hapanta ympäristöä. Ruokamassa viipyy mahalaukussa vaihtelevan ajan riippuen ruoan laadusta. Kun se on riittävästi sulanut, mahanportin sulkija päästää lähestulkoon juoksevaa ruokasulaa pohjukaissuoleen. Koska pohjukaissuoli on mahalukkua huomattavasti pienempi tilavuudeltaan, ruokasulaa päästetään suoleen vähän kerrallaan. Pohjukaissuolessa sappi- ja haimaneste sekoittuvat ruokasulaan. Pohjukaissuolen sisältö on alkaalinen, mikä päättää pepsiinin toiminnan. Sen sijaan haima- ja sappinesteiden työskentely edellyttää alkaalista ympäristöä. Sappea tarvitaan rasvojen emulgointiin, ts. rasvan pilkkomiseen pienempiin osasiin, jolloin rasvaaineiden pinta-ala suurenee ja niiden sulatus tehostuu. Haimanesteissä on entsyymejä, jotka käynnistävät proteiinien, rasvojen ja hiilihydraattien hajottamisen. Ruokasulan edetessä ohutsuolessa nämä entsyymit saattavat sulatusprosessin askelta pidemmälle hajottaen ravintoaineet molekyylitasolle. Sekä tyhjä- että sykkyräsuolta peittävä suolinukka erittää ruoansulatusentsyymejä, jotka viimeistelevät ravinnon sulatuksen. Näin ravinto hajoaa ruoansulatuskanavassa molekyylitasolleja imeytyy elimistöön suolikanavan seinämän läpi. Hiilihydraatit ja proteiinit imeytyvät hiussuonten kautta laskimoverenkiertoon, kun taas rasvat imeytyvät maitiassonten kautta lymfaattiseen järjestelmään ja edelleen rintatiehyeeseen ja alaonttolaskimoon. HIILIHYDRAATTIEN SULATUS Elin Ruoansulatusneste Entsyymi ja sen toiminta Suu Sylki Amylaasi, hajottaa tärkkelyksen disakkaridiksi Mahalaukku Mahaneste Suolahappo, lopettaa amylaasin toiminnan Pohjukaissuoli Haimaneste Amylaasi, muuttaa lopun tärkkelyksen disakkaridiksi Tyhjä- ja sykkyräsuoli Nukkalisäke-entsyymit Muuttavat sokerit monosakkarideiksi RASVOJEN SULATUS Elin Ruoansulatusneste Entsyymi ja sen toiminta Suu Sylki Ei vaikutusta Mahalaukku Mahaneste Lipaasi, aloittaa rasvojen hajottamisen Pohjukaissuoli Sappi Sapen suolat emulgoivat rasvoja Pohjukaissuoli Haimaneste Lipaasi, muuttaa rasvat rasvahapoiksi ja glyseroliksi 25
30 Tyhjä- ja sykkyräsuoli Nukkalisäke-entsyymit Lipaasi viimeistelee rasvojen pilkkomisen PROTEIINIEN SULATUS Elin Ruoansulatusneste Entsyymi ja sen toiminta Suu Sylki Ei vaikutusta Mahalaukku Mahaneste Peptidaasi, pilkkoo proteiinit pienemmiksi molekyyleiksi Pohjukaissuoli Haimaneste Haimanesteen peptidaasit, muuntavat proteiinit aminohapoiksi Tyhjä- ja sykkyräsuoli Nukkalisäke-entsyymit aminohapoiksi Peptidaasit viimeistelevät proteiinien muuntamisen 12.1 Pohdittavaksi 1. Kuvaile ohutsuolen suolinukan toimintaa ja tarkoitusta 2. Mitkä ovat paksusuolen päätehtävät 3. Mitkä ovat maksan tärkeimmät toiminnot 4. Miten ruoka sulaa ja poistuu ruoansulatuskanavasta 26
31 Osa B: Ruoansulatuskanavan sairaudet Ruoansulatuskanavassa voi esiintyä monenlaisia häiriöitä. Useimmille tuttuja ainakin jossakin elämänvaiheessa ovat erilaiset ruoansulatusvaivat sekä mahakatarri eli mahatulehdus. Sen sijaan harvemmalla esiintyy esim. kiviä sylkirauhasissa. 13 Suuontelon sairaudet 13.1 Suutulehdus Tulehduksen suuontelossa voi aiheuttaa Suun polttaminen esimerkiksi syötäessä kuumaa ruokaa Kemikaalit Infektio Ei ole harvinaista polttaa suutaan esimerkiksi nauttimalla liian kuumaa mehua tai teetä. Kuuman juoman kanssa kosketuksiin joutunut limakalvo alkaa punoittaa ja tulehtuu, ja usein paikalle kehittyy myös vesirakko. Samoin voi käydä suunpielien joutuessa kosketuksiin kemikaalien kanssa tai loukkaantuessa. Sammas Suupielirikkouma Sammas on (sammas)hiivan (Candida albigans) aiheuttama suutulehdus. Sille on useita altistavia tekijöitä. Näitä ovat systeeminen hiivatulehdus, heikentynyt yleistila, heikosti toimiva immuunijärjestelmä, steroidit, antibiootit ja hammasproteesi. Vauvoilla ja varsinkin pulloruokinnassa olevilla vauvoilla sammas on melko yleinen. Suunpieliin voi syntyä kivuliaita, tulehtuvia halkeamia. Varsinkin hammasproteesia käyttävät vanhukset saattavat kärsiä tästä vaivasta. Huonosti istuva hammasproteesi lisää suupielen poimujen määrää ja salpaa kosteuttavan syljen pääsyn suupieliin. Seurauksena on ihon kuivumista ja halkeilua. Suupielen tulehduksen aiheuttaa tavallisesti joko hiivasieni tai streptokokki. Joskus rikkoutuneet suupielet ovat oire raudan tai jonkin hivenaineen puutoksesta. Huulirokahtuma Aftat Huulirokahtuman aiheuttaa Herpes simplex -virus. Sitä esiintyy aika ajoin, jolloin virus kehittää sille tunnusomaisia pieniä rakkuloita. Rakkuloiden hävittyä virus ei kuitenkaa häviä elimistöstä vaan jää piilemään ihosoluihin. Sopivan hetken tullen se aktivoituu uudelleen aiheuttaen monille tutun riesan. Aftat eli suun limakalvohaavaumat ovat varsin yleisiä ja niiden esiintyminen liitetään monesti raudan tai B-vitamiinin puutteeseen. Tavallisesti haavojen aiheuttaja on herpesvirus tai hiivasieni. 27
32 14 Nielun sairaudet Nielu- ja nielurisatulehdus ovat yleisimmät nielussa esiintyvät vaivat. Useimmat ovat kärsineet niistä tavallisen flunssan yhteydessä. 15 Sylkirauhasten sairaudet On useita sairauksia, jotka liittyvät spesifisesti tai ensisijaisesti sylkirauhasiin. Sikotauti Sikotauti on akuutti sylkirauhastulehdus, erityisesti korvasylkirauhasten tulehdus. Sen aiheuttaa influenssaviruksiin kuuluva sikotautivirus. Virus siirtyy hengitysteihin pisaratartuntana. Keuhkoista virus tunkeutuu koko elimistöön aiheuttaen systeemisen infektion. Kehittyy flunssaa muistuttava sairaus. Tartunnan saaneella viruksia kerääntyy sylkirauhasiin. Syljessä virusta esiintyy 7 päivää ennen oireiden esiintymistä ja 7 päivää niiden esiintymisen jälkeen. Tästä johtuen tartunta leviää jo ennen oireiden puhkeamista. Sikotaudin tyypillinen oire on leukojen takana sijaitsevien korvasylkirauhasten turpoaminen, mikä vaikeuttaa suun avaamista ja haittaa puhumista. Kivet Paitsi sylkirauhasiin, sikotautivirus voi levitä myös haimaan, jolloin seurauksena on haimatulehdus ja sen seurauksena puolestaan diabetes. Murrosiän ohittaneelle pojalle sikotautivirus saattaa aiheuttaa kivestulehduksen, minkä seurauksena saattaa olla hedelmättömyys. Joskus harvoin virus voi iskeä aivoihinkin aiheuttaen aivotulehduksen. Sylkirauhasissa saattaa muodostua kiviä (calculi) syljen kivennäisaineiden kiteytyessä. Kivet saattavat tukkia sylkitiehyeet ja turvottaa sylkirauhasia. Tällöin sylkirauhaset altistuvat tulehdukselle. Suupohjan turpoaminen sekä suurentuneet sylkirauhaset antavat aiheen epäillä sylkirauhaskiviä. Ruokailtaessa nieleminen hankaloituu aiheuttaen kipua ja epämukavuutta. Joskus kivet saattavat poistua rauhasista itsestäänkin, mutta usein vaivan parantaminen edellyttää kirurgista toimenpidettä. 28
33 16 Ruokatorven sairaudet 16.1 Refluksiesofagiitti Refluksiesofagiitti on ruokatorven refluksisairaus, johon liittyy ruokatorvitulehdus. Tulehduksen aiheuttaa mahan happaman sisällön takaisinvirtaus (refluksi) ruokatorven alaosaan. Limakalvo ärtyy ja tulehtuu, ja ruokatorveen syntyy vuotavia haavaumia. Vakavassa tulehduksessa verisuonet syöpyvät ja paljastuvat. Kun takaisinvirtausta esiintyy pidemmän aikaa, seurauksena on tulehdus ja jos vahingoittunut alue on laaja, muodostunut arpikudos ahtauttaa ruokatorvea (arpistriktuura). Refluksiesofagiitti aiheutta epämukavaa tunnetta rinnan alueella etenkin maatessa mutta myös kumarruttaessa tai yleensä asentoa muutettaessa. Seuraavat tekijät lisäävät riskiä mahansisällön takaisinvirtaamiseen ruokatorveen: Raskaudesta, lihavuudesta tai ummetuksesta johtuva vatsaan kohdistuva lisäpaine Happoinen vatsa Gastriini-hormonin alhainen taso, mikä heikentää ruokatorven alaosassa olevan sulkijalihaksen toimintaa Hiatus- eli palleatyrä, joka syntyy mahansuun ja mahalaukun osien tunkeutuessa rintaonteloon Muita ruokatorvitulehduksen syitä Tulehdukset Ärsytykset Joskus suussa tai nielussa oleva infektio voi levitä ruokatorveen. Vaivan aiheuttaa tavallisesti hiiva tai herpesvirus. Oireita ovat kipu ja ruokatorven ärsytys varsinkin nieltäessä. Hiivasienen aiheuttama esofagiitti, ruokatorven alaosan tulehdus, saattaa olla luultua yleisempi vaiva. Nieltäessä voimakkaita happoja, kuumia juomia tai vieraita esineitä ruokatorvi voi ärsyyntyä ja tulehtua. Useimmiten ärsyyntynyt ruokatorvi paranee itsestään, mutta virukset tai hiivasieni voi aiheuttaa komplikaatioita ja pitkittää paranemista Pahanlaatuiset kasvaimet Ruokatorven pahanlaatuiset kasvaimet kuuluvat harvinaisempiin syöpiin. Niitä esiintyy useammin miehillä kuin naisilla, ja yleensä ne sijaitsevat ruokatorven alaosassa. Pahanlaatuisten muutosten tarkkaa syytä ei tunneta, mutta melko varmasti ne ovat yhteydessä ruokavalioon ja liian kuumana nautittuun ruokaan. Ruokatorven syövän hoitoennuste ei ole kovinkaan hyvä. 29
34 17 Mahalaukun sairaudet 17.1 Gastriitti Gastriitti eli mahakatarri on varsin yleinen ja sitä esiintyy ajoittain useimmilla. Useimmiten gastriitti on lievä ja seurausta liiasta ruoan ja alkoholin nauttimisesta. Tällaisissa tapauksissa tulehdus paranee yleensä omia aikojaan viikossa parissa aiheuttamatta pidempiaikaista haittaa. Akuutti gastriitti Akuutin mahakatarrin voimakkuus riippuu siitä, miten pahasti mahalaukun limakalvo on tulehtunut. Mahalaukun suojamekanismi on häiriintynyt niin, ettei limakalvo kykene riittävästi limaa erittämällä suojaamaan mahalaukun seinämiä mahan suolahappoiselta sisällöltä. Mahan happotilannetta voivat horjuttaa monet erilaiset, myös henkiset tekijät. Mahakatarrille altistavat tekijät Rasvaiset tai hyvin happamat ruoat Alkoholi Stressi Tupakointi Hiivasieni Lääkkeet Akuuttin gastriitin paranemiseen vaikuttaa se, miten pahasti limakalvo on vioittunut. Monissa tapauksissa vauriot paranevat itsestään, kun niiden aiheuttaja on poistettu. Vakavammissa tapauksissa mahalaukkuun syöpyy haavaumia ja jopa reikiä. Krooninen gastriitti Autoimmuuni krooninen gastriitti Krooninen gastriitti on akuuttia lievempi mutta pitkäaikaisempi vaiva. Sen voi aiheuttaa samat seikat kuin akuutinkin mahakatarrin. Tulehduksen jatkuessa pitkään alkaa muodostua arpikudosta, joka vähentää mahalaukun seinämien joustavuutta. Tämän seurauksena mahalaukun lihasten peristaltiikka heikkenee ja ruoka sulaa huonommin mahalaukussa. Autoimmuuninen krooninen mahakatarri on immuunijärjestelmän aiheuttama mahan limakalvon tulehdus. Tulehdus vaikuttaa mahalaukun sisäpinnan mahahappoja erittäviin soluihin vähentäen niiden happo- ja entsyymituotantoa. Seurauksena voi olla Sisäsyntyisen tekijän vajauksesta johtuva pernisiöösi anemia Entsyymien ja suolahapon puutteesta johtuva huono ruoansulatus Suolahapon puutteesta johtuva mikrobi-infektio. 30
Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14
Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin
LisätiedotRUUANSULATUS. Enni Kaltiainen
RUUANSULATUS Enni Kaltiainen Ruuansulatus Mitä solu tarvitsee? Ruuan reitti - suu - nielu, ruokatorvi - maha - ohutsuoli - paksusuoli Säätely h"p://mediaserver- 2.vuodatus.net/g/79900/1235391893_karvinen.jpg
LisätiedotRuoansulatus ja suolisto
Ruoansulatus ja suolisto Suoliston ja suolistoflooran terveys on hyvän terveyden ja hyvinvoinnin lähtökohta. Kun suolisto voi huonosti, myös ihminen voi huonosti. Se ei ole ihme, sillä suoliston limakalvo
LisätiedotRAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki
RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät
LisätiedotRUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen
RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat
LisätiedotYläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015
Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen
LisätiedotVahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013
Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin
Lisätiedot7. MAKSA JA MUNUAISET
7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ
LisätiedotRUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa
Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön
LisätiedotAineenvaihdunta: Ruuansulatus
Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:
LisätiedotRUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa
Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön
LisätiedotSuolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa
Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen
LisätiedotMateriaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde
Materiaalin nimi Mitä ruualle tapahtuu kehossa? Kohderyhmä 3 6 vuotiaat Materiaalin laatu Työohje Materiaalin sisältö Ruuansulatus Kuvaus (yksi kappale) Tässä työohjeessa tarkastellaan ruuan matkaa kehossa
LisätiedotVähän tietoja Renew Life -yhtiöstä
Vähän tietoja Renew Life -yhtiöstä Jos halutaan tietää, miksi Renew Life on erityinen yhtiö, on tunnettava Renew Lifen vuonna 1997 perustaneen Brenda Watsonin tarina. Brenda kärsi huonosta terveydestä
LisätiedotVIIKKO 3. Ruuansulatus
VIIKKO Ruuansulatus VIIKON SISÄLTÖ Video Alkusanat ja anatomia Ruuansulatusnesteet ja suolisto Mistä ruuansulatus muodostuu. 4 Bakteerit hyviä vai huonoja? Syöminen käytännössä Korjaavia toimenpiteitä
LisätiedotHevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa
HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA I. 2015 Hevosen ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun ensimmäisessä
LisätiedotKuinka entsyymit toimivat?
Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden katalysaattorina elimistössä. Niitä voidaan verrata liekin puhaltamiseen tulen sytyttämiseksi. Jos liekkeihin ei
Lisätiedottulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotRuoka- ja ravintoaineet 12
Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi
LisätiedotURHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10
Lisätiedot8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)
8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja
LisätiedotSISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI
SISÄELINTEN TUTKIMUSRAPORTTI Hanna-Riina Raunio 9c Tutkimme 1.11.2012 biologian tunnilla naudan sisäelimiä. Tutkimme munuaisia, maksaa, keuhkoja ja henkitorvea sekä ruokatorvea ja kieltä. Pidin tutkimisesta,
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli
LisätiedotUutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy
Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet
LisätiedotVitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti
Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.
LisätiedotMunuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: Tällä tunnilla:
Maksa & Munuaiset Munuainen: - Rakenne - Tehtävät - Fysiologia Maksa: - Rakenne - Tehtävät Tällä tunnilla: Mitä kaikkia tehtäviä munuaisilla on elimistössä? Munuaisen tehtävät Kuonan poistaminen Nestetasapainon
LisätiedotTehokas kivunlievitys, nopea paraneminen. Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon
Tehokas kivunlievitys, nopea paraneminen Lääke suussa olevien aftahaavaumien hoitoon Mitä aftat ovat? Aftat ovat suun limakalvoilla esiintyviä haavaumia, joita voi olla yksi tai useita samalla kertaa.
LisätiedotVESILIUKOISET VITAMIINIT
SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotPellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke
Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotMind Master. Matti Vire 11.5.2013
Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys
LisätiedotHigh Definition Body Lift selluliittigeeli
High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti
LisätiedotAdacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
LisätiedotLaktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio
Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maitotuotteet sisältävät aina hiilihydraatteja, koska maidossa on luonnostaan laktoosia eli maitosokeria. Lehmänmaidossa on n. 4,8 % maitosokeria
LisätiedotJoka viidennen aikuisen vaiva
Kuiva suu ei laula. Joka viidennen aikuisen vaiva Suun kuivuus (kserostomia) johtuu alentuneesta syljen erityksestä ja hoitamattomana horjuttaa ihmisen koko yleisterveyttä ja hyvinvointia. Suun kuivumisesta
LisätiedotValio Oy LAKTOOSI-INTOLERANSSI JA LAKTOOSITON RUOKAVALIO
LAKTOOSI-INTOLERANSSI JA LAKTOOSITON RUOKAVALIO MITÄ ON LAKTOOSI? Laktoosi on maitosokeria. Maitotuotteet sisältävät aina hiilihydraatteja, koska maidossa on luonnostaan laktoosia. lehmänmaidossa n. 4,8
LisätiedotTUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.
TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.
LisätiedotSuun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio
Suun kuivuus = Kserostomia/Hyposalivaatio on yleisempää naisilla kuin miehillä on usein ikääntymiseen liittyvä ongelma on ongelmana jopa 46,7 %:lla vanhuksista ja 10 %:lla koko väestöstä* liittyy moniin
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
LisätiedotLaktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio
Laktoosi-intoleranssi ja laktoositon ruokavalio Mitä on laktoosi? Maidon luonnollinen hiilihydraatti, jota kutsutaan myös maitosokeriksi. Äidinmaidossa laktoosia n. 7 g/100 g, lehmänmaidossa n. 4,8 g/100
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotRavintoaineiden Digestio ja Imeytyminen
Luennon sisältö Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotRavinto ja hammasterveys
Ravinto ja hammasterveys Hyvän hammasterveyden perusteet Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio
LisätiedotLääkkeen vaikutukset. Lääkemuodot ja antotavat
Lääkkeen vaikutukset Johanna Holmbom Farmaseutti Onni apteekki Lääkemuodot ja antotavat Tabletti Depottabletti Resoribletti Poretabletti Imeskelytabletti Kapseli Annosjauhe Oraaliliuos Tippa Peräpuikko
LisätiedotValio Oy RAVINTO JA HAMMASTERVEYS
RAVINTO JA HAMMASTERVEYS HYVÄN HAMMASTERVEYDEN PERUSTEET Hammasterveyden perusteita ovat: Terveelliset ruokatottumukset Hyvä suuhygienia Fluorihammastahnan käyttö Esiintyvät ongelmat: Karies Hammaseroosio
LisätiedotPolar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi
Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotIkääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi
Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa
LisätiedotRavintoaineiden Digestio ja Imeytyminen. RuoRa 2013 Pentti Somerharju
Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Luennon sisältö Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?
LisätiedotMAHAHAAVA. Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013
MAHAHAAVA Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Kuopio 2013 Terve ja haavainen maha EGUSequine gastric ulcer syndrome Mahalaukun eri osien ja ohutsuolen alkuosan todettuja limakalvo haavaumia Eriasteisia-
LisätiedotPotilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon
Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä
LisätiedotTerve ja haavainen maha MAHAHAAVA. Mahalaukun anatomia. gastric ulcer syndrome. Mahan fysiologiaa. Mahan happamuus
Terve ja haavainen maha MAHAHAAVA Tiina Eskonen LAUKAAN ELÄINSAIRAALA Killerjärvi 2013 EGUSequine gastric ulcer syndrome Mahalaukun eri osien ja ohutsuolen alkuosan todettuja limakalvo haavaumia Eriasteisia-
Lisätiedothoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI
sen k u t e m m u Ohjeita hoitoon HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Mitä on ummetus? Ummetuksella tarkoitetaan harventunutta suolen toimintaa, johon liittyy ulostamisvaikeuksia. Se on hyvin yleinen
LisätiedotNapa- ja niveltulehdukset. ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke
Napa- ja niveltulehdukset ELT Vesa Rainio, Dip.ECBHM Opettaja Savonia-amk, VAAVI-hanke Napanuora ja napa Napanuora kulkee lehmän istukasta (oikeastaan kymmenistä pikkuistukoista ) sikiökalvoja myöten kulkeviin
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.
LisätiedotMonivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.
(Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,
LisätiedotDiabetes (sokeritauti)
Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä
LisätiedotValitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein.
Valitse oikea vastaus. Joskus voi olla useampi kuin yksi vaihtoehto oikein. Merkitse rastilla, mikä/mitkä vaihtoehdot ovat oikein. 1. Ruoka-ainekolmiossa ne elintarvikkeet, joita on hyvä syödä joka päivä,
LisätiedotUreakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille
Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
Lisätiedot- Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi?
Tervettä elämää munuaissairauden kanssa - Miten suun ja hampaiden hoito lisää hyvinvointiasi? Suuhygienisti, sairaanhoitaja Heidi Hänninen Tays/Suu- ja leukasairauksien poliklinikka Suun terveys osana
LisätiedotAikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä
KUVAT KERTOVAT Erkki Savilahti Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä putkimainen elin. Sen alkuosa duodenum muodostaa lyhyen retroperitoneaalisen kaaren mahanportista vapaaseen vatsaonteloon, ja
LisätiedotRuuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat):
Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento VI Ruuansulatuskanava Kerroksellinen rakenne: 4 paksua kerrosta eli tunikaa. Tunica mucosa (limakalvo) Epiteeli Lamina propria (löyhä sidekudosta) Muscularis
LisätiedotUtareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä
Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa
LisätiedotRavinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon
Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon ETT Merja Suominen Ravitsemustutkija ja -suunnittelija Lääkkeet ja ikääntyminen Ikääntyneet käyttävät muita ikäryhmiä enemmän lääkkeitä,
LisätiedotVatsa on kipeä? Ilari Airo Gastrokirurgi
Vatsa on kipeä? Ilari Airo Gastrokirurgi Rintaa polttaa! sydän n vai ruoansulatuselimet? kirurgille vai sisätautil tautilääkärille? Rintaa polttaa! Jos ruumiillisessa tai henkisessä rasituksessa sisätautil
LisätiedotPötsin hyvinvointiin. Version 1
Pötsin hyvinvointiin Version 1 - Pötsin ph ja ph:n vaihteluihin vaikuttavat tekijät - Pötsihäiriöt ja niiden taustaa - Biorumin: koostumus, eri raaka-aineiden vaikutukset ja käyttö Pötsin normaali ph:
LisätiedotPUHDISTAA POISTAA MYRKKYJÄ TUKEE RUOANSULATUS- JÄRJESTELMÄÄ. ATeamSuomi.com merenheimo@gmail.com 1
PUHDISTAA POISTAA MYRKKYJÄ TUKEE RUOANSULATUS- JÄRJESTELMÄÄ merenheimo@gmail.com 1 PUHDISTAA KEHOA Tehokas yhdistelmä ravintoaineita tehostavat suoliston toimintaa ja tukevat suolistossa jo olevia hyödyllisiä
LisätiedotBroilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini
Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini Tavoitteet Kasvattaja tunnistaa broilerikanan normaalin ja epänormaalin käyttäytymisen
LisätiedotAdrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?
Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa
LisätiedotHyvä välipala auttaa jaksamaan
Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle
LisätiedotUrheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa
Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,
LisätiedotProbiotic 12. PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ
Probiotic 12 PRO12-koostumus saatavana vain LR:ltä! P R O B I OO TT I NEN RAVINTOLISÄ Probiotic 12 Mitä ovat probiootit? MITÄ OVAT PROBIOOTIT? Ihmisen suolistossa on miljoonittain bakteereja Nämä bakteerit
LisätiedotB12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina:
B12-vitamiini B12-vitamiini eli kobalamiini on ihmiselle välttämätön vitamiini. Sitä tarvitaan elintoimintojen entsyymijärjestelmien toiminnallisina osina: solujen jakautumiseen kudosten muodostumiseen
LisätiedotUrheilijan Ravintovalmennus Materiaalit. #Ruuansulatus. Viikko 3 / Moduuli 3
Viikko 3 Ruuansulatus 2 Urheilijan Ravintovalmennus Materiaalit Viikko 3 / Moduuli 3 #Ruuansulatus Materiaalien tarkoitus on toimia tiivistelmänä. Nostamme niissä olennaiset asiat esiin. Ne toimivat videoiden
LisätiedotHYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan
OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)
LisätiedotLuento V. IV Sisäisen ympäristön säätely. Ravitsemus. Ravitsemus - Välttämättömät ravintoaineet. Ravintoon ainetta ja energiaa ylläpitoon, kasvuun ja
Luento V IV Sisäisen ympäristön säätely Eläimet voivat fysiologisesti sopeutua (akklimoitua) muuttuneisiin olosuhteisiin: Ympäristöstressin sietokyky muuttuu, koska elintoiminnot muuttuvat olosuhteiden
LisätiedotSuun toiminta neurologisissa sairauksissa. Alueellinen suunhoidon koulutuspäivä Puheterapeutti Liisa Hakalahti
Suun toiminta neurologisissa sairauksissa Normaali nieleminen ja suun toiminta Normaali nieleminen on automaattinen tapahtuma, johon osallistuu suun ja nielun tahdonalaiset ja tahdosta riippumattomat lihakset
LisätiedotTyypin 2 diabetes ja keho
ROB TAUB Robilla on tyypin 2 diabetes Tyypin 2 diabetes ja keho Miten diabetes vaikuttaa kehoosi DENISE TROUTMAN Denisellä on tyypin 2 diabetes ROGÉRIO SILVA Rogériolla on tyypin 2 diabetes PORTUGAL tyypin
LisätiedotTARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
LisätiedotYdinainestiedot Ruoansulatus ja ravitsemus
Ydinainestiedot Takaisin 30258 Ruoansulatus ja ravitsemus A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso
LisätiedotRavitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20
Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.
LisätiedotValtimotaudin ABC 2016
Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen
LisätiedotOsa 1 Hengitys ja tuki Ólafur Torfason
Osa 1 Hengitys ja tuki 25.01.2018 Ólafur Torfason Hengitys Esimerkkivideo pallean liikkeestä (ei ääntä) https://www.youtube.com/watch?v=5jron_sm5gc Sisäänhengityksen aikana: Pallea liikkuu alaspäin Rintakehä
LisätiedotRAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna
RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin
LisätiedotKolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan.
Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan! Tärkeintä painonhallinnassa on tasapaino
LisätiedotMahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä yläkoulussa tai lukiossa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Parhaiten työ soveltuu yläkouluun kokonaisuuteen elollinen luonto ja yhteiskunta. KESTO: 1 h. MOTIVAATIO:
LisätiedotOPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE
OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE Tämä opas on tarkoitettu teille, joiden läheinen lapsi sairastaa tyypin 1 diabetesta. Oppaaseen on koottu perustietoa sairaudesta ja sen monipistoshoidosta.
LisätiedotHYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014
HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset
LisätiedotSisältö. 1. Vääriä uskomuksia 2. Luentomateriaali 3. Hyödyllisiä linkkejä
Suun hyvinvointi Aineiston on koonnut Sari Kyytinen, Ehkäisevän suun terveydenhuollon osatoiminnasta vastaava hammaslääkäri, Palokan th ky sari.kyytinen@palokkatk.fi Sisältö 1. Vääriä uskomuksia 2. Luentomateriaali
LisätiedotVahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi. Vasikoiden kasvatus. jbs portfolio. jbs:n kanssa
Vahvasta vasikasta tuottavaksi naudaksi Vasikoiden kasvatus jbs portfolio jbs:n kanssa jbs kälberpaste - vasikkatahna Lyhyesti taattu korkea taso immunoglobuliinia (johdettu IBR-vapaasta maidosta) sisältää
LisätiedotAliravitsemus Kotisairaanhoidossa jopa 90 % on aliravittuja tai aliravitsemusriskissä Yksipuolinen ruokavalio Yksinäisyys, ruokaa yhdelle?
Ikääntyminen Senioreilla noin kolmasosalla jonkin asteinen mahalaukun limakalvon surkastuminen, joka voi vaikuttaa vitamiinien imeytymiseen Makuaisti ja hajuaisti heikkenevät Huonot hampaat, sopimaton
LisätiedotOlen saanut tyypin 2 diabeteksen
Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut
LisätiedotUrheilijan Ravintovalmennus Materiaalit. #Makroajattelu. Viikko 1 / Moduuli 1
3 Viikko 1 Makroajattelu 2 Urheilijan Ravintovalmennus Materiaalit Viikko 1 / Moduuli 1 #Makroajattelu Materiaalien tarkoitus on toimia tiivistelmänä. Nostamme niissä olennaiset asiat esiin. Ne toimivat
Lisätiedot