ANATOMIA JA FYSIOLOGIA II

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ANATOMIA JA FYSIOLOGIA II"

Transkriptio

1 ANATOMIA JA FYSIOLOGIA II copyright 2011

2 1 ANATOMIA JA FYSIOLOGIA 2 - kurssilla jatketaan ANATOMIA JA FYSIOLOGIA 1 kurssilla aloitettua tutustumista terveen/normaalin ihmiselimistön rakenteen (anatomia) ja toiminnan (fysiologia) perusteisiin - tavoitteet: opiskelija tuntee ja ymmärtää ihmiselimistön rakenteen ja toiminnan keskeisimmät perusasiat - sisältö: ruuansulatus, virtsanmuodostus, hormonieritys, lisääntyminen, neste- ja suolatasapaino, happo-emästasapaino, puolustusjärjestelmä, aistit, lämmönsäätely - oppikirja o Vierimaa, Laurila: KEHO, Anatomia ja fysiologia, WSOY - työkirja o Laurila, Vierimaa: ANATOMIA JA FYSIOLOGIA, Tehtäväkirja, WSOY - kurssimoniste o tiedot perustuvat lähinnä oppikirjaan o tiivis luentorunko, johon kerätty olennaisimpia asioita etenkin fysiologiasta (anatomian osalta työkirja tärkeä) - luentomuistiinpanot o tärkeitä asioiden omaksumiseksi ja ymmärtämiseksi - arviointi o kurssin suorittamisen vaatimukset aktiivinen osallistuminen luennoille (läsnäolo, tehtävien ja muistiinpanojen tekeminen) hyväksytysti suoritettu tentti (tenttiarviointi hyväksytty / hylätty) KIRJALLISUUTTA - Karhumäki, Lehtonen, Nieminen, Syrjäkallio-Ylitalo: PÄÄSTÄ VARPAISIIN, Ihmisen anatomia ja fysiologia, Edita - Nienstedt, Kallio: LUUT JA YTIMET, Ihmiselimistö lyhyesti, WSOY - Bjålie, Haug, Sand, Sjaastad, Toverud: IHMINEN, Fysiologia ja anatomia, WSOY - Sjaastad, Toverud, Sand, Bjålie, Haug: IHMINEN, Fysiologian ja anatomian työkirja, WSOY - Haug, Sand, Sjaastad, Toverud: IHMISEN FYSIOLOGIA, WSOY - Budowick, Bjålie, Rolstad, Toverud: ANATOMIAN ATLAS, WSOY - Nienstedt, Hänninen, Arstila, Björkqvist: IHMISEN FYSIOLOGIA JA ANATOMIA, WSOY - Kahle, Leonhardt, Platzer: COLOR ATLAS/TEXT OF HUMAN ANATOMY, Georg Thieme Verlag - Tortora, Grabowski: PRINCIPLES OF ANATOMY AND PHYSIOLOGY, John Wiley & Sons 1

3 2 SISÄLLYSLUETTELO 9. RUUANSULATUS RUUANSULATUSELIMISTÖ RUUANSULATUSKANAVA RUUANSULATUSRAUHASET RAVINTOAINEIDEN PILKKOUTUMINEN JA IMEYTYMINEN HIILIHYDRAATIT PROTEIINIT eli VALKUAISAINEET LIPIDIT eli RASVAT VIRTSANMUODOSTUS VIRTSANERITYSELIMISTÖN TEHTÄVÄT VIRTSANERITYSELIMISTÖN SIJAINTI JA RAKENNE TOIMINTA VIRTSANMUODOSTUS eli DIUREESI VIRTSAN KOOSTUMUS VIRTSANERITYKSEN SÄÄTELY HORMONIERITYS YLEISTÄ HYPOTALAMUS JA AIVOLISÄKE KÄPYLISÄKE KILPIRAUHANEN LISÄKILPIRAUHASET LISÄMUNUAISET HAIMAN LANGERHANSIN SAAREKKEET SUKUPUOLIRAUHASET eli GONADIT LISÄÄNTYMINEN MIEHEN LISÄÄNTYMISELIMISTÖN RAKENNE JA TOIMINTA NAISEN LISÄÄNTYMISELIMISTÖN RAKENNE JA TOIMINTA NESTE- JA SUOLATASAPAINO VESI ELÄMÄN EDELLYTYS ELIMISTÖN NESTEET NESTEIDEN LIIKKEET JA KOOSTUMUS NESTETASAPAINON SÄÄTELY SUOLATASAPAINO HAPPO-EMÄSTASAPAINO PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄ LYMFAATTINEN JÄRJESTELMÄ eli IMMUUNIJÄRJESTELMÄ EPÄSPESIFINEN PUOLUSTUS SPESIFINEN PUOLUSTUS AISTIT KORVAN RAKENNE JA TOIMINTA SILMÄN RAKENNE JA TOIMINTA KEMIALLISET AISTIT IHON AISTIT LÄMMÖNSÄÄTELY

4 3 9. RUUANSULATUS 9.1 RUUANSULATUSELIMISTÖ - osat o ruuansulatuskanava o ruuansulatusrauhaset - tehtävät o mekaaniset toiminnot ruuan mekaaninen hienontaminen ruuan eteneminen ruuansulatuskanavassa o ruuansulatusnesteiden tuottaminen o ravintoaineiden kemiallinen pilkkominen entsyymien avulla o imeytymiskelpoisten aineiden imeytyminen vereen / imunesteeseen RUUANSULATUSKANAVA - VATSAKALVO o kaksilehtinen (vrt. sydänpussi, keuhkopussi) o verhoaa vatsaontelon sisäseinämää o kiertyy peittämään monia vatsaontelon elimiä osana niiden peitinkalvoa nämä elimet sijaitsevat vatsakalvonontelossa eli ne ovat intraperitoneaalisia esim. maha, maksa, tyhjäsuoli, sykkyräsuoli, poikittainen paksusuoli o muut sisäelimet sijoittuvat vatsakalvon ja vatsaontelon seinämän väliin, vatsakalvon taakse eli ne ovat retroperitoneaalisia esim. haima, nouseva ja laskeva paksusuoli, virtsarakko, peräsuoli o muodostaa kaksikerroksisen liepeen esim. tyhjä- ja sykkyräsuolelle ja poikittaiselle paksusuolelle o muodostaa suoliston eteen nelikerroksisen vatsapaidan o varastoi ylimääräistä rasvaa -> keskivartalolihavuus - MAHA-SUOLIKANAVAN SEINÄMÄN RAKENNE o limakalvo, mucosa yhdenkertaista lieriöepiteeliä löyhää sidekudosta o limakalvonalaiskerros, submucosa löyhää sidekudosta o lihaskerros, muscularis sileälihaskudosta sisempi rengasmainen kerros, ulompi pitkittäinen parasympaattiset hermoverkot o peitinkalvo, herakalvo, serosa tiivistä sidekudosta 3

5 4 - SUUONTELO o ruuan pureskelu hampaat puremalihakset kieli poskilihakset o suuret sylkirauhaset avautuvat tiehyillä suuonteloon korva-, leuanalus- ja kielenalussylkirauhaset runsas juokseva (seroosinen) sylki amylaasi-entsyymi niukka, limainen (mukoosinen) sylki limakalvon suojaaminen o pienet sylkirauhaset mikroskooppisen pieniä kaikkialla suuontelon limakalvossa - NIELU o ylänielu eli nenänielu nenäontelon takana kuuluu hengitysteihin o keskinielu eli suunielu suuontelon takana kuuluu sekä hengitysteihin että ruuansulatuskanavaan o alanielu eli kurkunpäänielu kurkunpään takana kuuluu ruuansulatuskanavaan johtaa ruokatorveen o nieleminen kolme vaihetta ruoka suuontelosta nieluun (tahdonalainen) ruoka nielusta ruokatorveen (refleksi) ruoka ruokatorven läpi mahaan (refleksi) - RUOKATORVI o n. 25 cm, henkitorven ja sydämen takana, selkärangan edessä o vahva lihasseinämä kuljettaa ruuan mahaan o sulkijalihakset alku- ja loppupäässä - MAHALAUKKU eli MAHA o vatsaontelossa ylhäällä vasemmalla o varastoi ja hienontaa ruokaa, pilkkoo proteiineja, annostelee ruokasulaa ohutsuoleen o mahansuu, mahanpohja, mahan runko, mahanportin soppi, mahanportti o kolme sileälihaskerrosta rengasmainen, vino, pitkittäinen mahan sisällön sekoittaminen ja eteneminen tehokasta 4

6 5 o maharauhaset tuottavat mahanestettä limaa ruoka vellimäiseksi (runsas juokseva lima) limakalvon suojaaminen (niukka sitkeä lima) suolahappoa mikrobien tuhoaminen mahan sisältö happamaksi, sopiva ph pepsiini-entsyymin toiminnalle aktivoi pepsinogeenin toimivaksi pepsiiniksi pilkkoo ravinnosta lihas- ja sidekudosta pepsiini-entsyymiä aloittaa valkuaisaineiden kemiallisen pilkkomisen sisäistä tekijää sitoo B12-vitamiinia, mahdollistaa imeytymisen ohutsuolen loppuosassa - OHUTSUOLI o kolme osaa: pohjukaissuoli, tyhjäsuoli, sykkyräsuoli o ravintoaineet pilkkoutuvat imeytymiskelpoiseen muotoon o ravintoaineet imeytyvät vereen tai imunesteeseen o imeytymätön aines paksusuoleen o maksan sappineste ja haiman haimaneste pohjukaissuoleen o seinämän sisäpinnan epiteelisolut tuottavat suolinestettä entsyymejä o imeytymispinta-ala laaja, n. 200m² rengaspoimut nukkalisäkkeet eli villukset mikrovillukset - PAKSUSUOLI o viisi osaa: umpisuoli umpilisäkkeineen, nouseva, poikittainen ja laskeva koolon sekä sigmasuoli o vettä ja suoloja imeytyy paksusuolen sisältö kiinteytyy o bakteerit tuottavat esim. K-vitamiinia, josta elimistökin hyötyy - PERÄSUOLI o n. 10 cm o peräaukkokanava sulkijalihakset tahdosta riippumaton tahdonalainen o peräaukko 5

7 RUUANSULATUSRAUHASET - SUURET JA PIENET SYLKIRAUHASET, MAHARAUHASET (ks. ed.) - HAIMA o vatsaontelossa ylhäällä, mahan takana o n. 100 g haimanestettä tuottava avoeritteinen osa (n. 98 %) hormoneja tuottava umpieritteinen osa (n. 2 %) o haimaneste haimatiehyttä pitkin pohjukaissuoleen bikarbonaatti neutraloi mahasta annostellun ruokasulan entsyymit pilkkovat ravintoaineita amylaasi trypsiini, kymotrypsiini lipaasi - MAKSA o vatsaontelossa ylhäällä oikealla o n g o monia erilaisia tehtäviä tuottaa sappinestettä sappisuolat emulgoivat rasvoja sisältää kuona-aineita (esim. bilirubiinia), myrkkyjä, vierasaineita, hormoneja tuottaa valkuaisaineita vereen esim. plasmaproteiineja ja hyytymistekijöitä tuottaa kolesterolia varastoi sokereita / vapauttaa sokereita vereen tuhoaa vanhoja punasoluja detoksikaatio o kaksinkertainen verenkierto maksavaltimo tuo maksaan runsashappista verta (n. 1/3) maksan porttilaskimo tuo maksaan niukkahappista verta ruuansulatuskanavasta (n. 2/3) maksan hiussuonistossa, hiussuonipoukamissa valtimo- ja porttilaskimoveri sekoittuvat laskimoveri poistuu maksasta kolmea maksalaskimoa pitkin alaonttolaskimoon 6

8 7 9.2 RAVINTOAINEIDEN PILKKOUTUMINEN JA IMEYTYMINEN HIILIHYDRAATIT - MONOSAKKARIDIT o molekyylikooltaan pieniä sokeriyksiköitä, joita ei tarvitse pilkkoa imeytymistä varten o glukoosi eli rypälesokeri o fruktoosi eli hedelmäsokeri o galaktoosi - DISAKKARIDIT o rakentuvat kahdesta monosakkaridista o täytyy pilkkoa monosakkarideiksi imeytymistä varten o sakkaroosi eli ruokosokeri glukoosi + fruktoosi sakkaraasi-entsyymi pilkkoo sakkaroosin glukoosiksi ja fruktoosiksi imeytyminen mahdollistuu o maltoosi eli mallassokeri glukoosi + glukoosi maltaasi-entsyymi pilkkoo maltoosin gukoosiksi imeytyminen mahdollistuu o laktoosi eli maitosokeri glukoosi + galaktoosi laktaasi-entsyymi pilkkoo laktoosin glukoosiksi ja galaktoosiksi imeytyminen mahdollistuu o ohutsuolen seinämän epiteelisolut tuottavat disakkarideja pilkkovia disakkaridaasi-entsyymejä: sakkaraasia, maltaasia ja laktaasia - POLYSAKKARIDIT o rakentuvat pitkistä monosakkaridiketjuista o selluloosa ja muut ravinnon kuidut ovat polysakkarideja, jotka eivät imeydy, koska ruuansulatuselimistö ei pysty pilkkomaan niitä o tärkkelys ja glykogeeni rakentuvat gukoosiyksiköistä glu+glu+glu+glu+glu+glu+glu+glu+glu+glu+glu+glu+glu+glu+glu+ pilkkoutuvat ensin disakkaridimolekyyleiksi (glukoosi + glukoosi, maltoosi) o sylkiamylaasin avulla (suussa, mahassa) 7

9 8 o haima-amylaasin avulla (pohjukaissuolessa) edelleen monosakkaridimolekyyleiksi (glukoosi) o maltaasin avulla (pohjukaissuolessa) imeytyminen mahdollistuu - hiilihydraatit imeytyvät monosakkarideina, aktiivisesti, vereen PROTEIINIT eli VALKUAISAINEET - jättiläismolekyylejä, jotka rakentuvat aminohapoista - imeytymistä varten pilkottava vapaiksi aminohapoiksi tai kahdesta-kolmesta aminohaposta rakentuviksi yksiköiksi, di- ja tripeptideiksi - mahanesteen pepsiini-entsyymi aloittaa ravinnon proteiinien pilkkomisen o proteiinit pitkiksi peptidiketjuiksi - haimanesteen trypsiini- ja kymotrypsiini-entsyymit jatkavat pilkkomista o pitkät peptidiketjut lyhyemmiksi ketjuiksi - ohutsuolen seinämän epiteelisolujen peptidaasi-entsyymit sattavat pilkkomistyön päätökseen o peptidit vapaiksi aminohapoiksi sekä di- ja tripeptideiksi - proteiinit imeytyvät aminohappoina sekä di- ja tripeptideinä, aktiivisesti, vereen LIPIDIT eli RASVAT - TRIGLYSERIDIT o suurin osa ravinnon (ja ihmiskehon) rasvoista triglyseridejä o täytyy pilkkoa imeytymistä varten o vaativat erityiskäsittelyä rasvaliukoisuutensa vuoksi o sappinesteen sappisuolat emulgoivat rasvat haimanesteen lipaasi-entsyymin pilkkomistyö mahdollistuu triglyseridit vapaiksi rasvahapoiksi ja monoglyserideiksi o vapaita rasvahappoja ja monoglyseridejä epiteelisolujen sisään liittyvät toisiinsa triglyserideiksi pakataan proteiinikuoreen, kylomikroneiksi o kylomikronit nukkalisäkkeiden imuhiussuoniin o (lyhytketjuisia rasvahappoja suoraan hiussuoniin) 8

10 9 10. VIRTSANMUODOSTUS VIRTSANERITYSELIMISTÖN TEHTÄVÄT 1) muodostamalla virtsaa munuaiset o poistavat elimistöstä (verestä) typpipitoisia kuona-aineita vierasaineita, esim. lääkkeitä ja ravinnossa saatavia lisäaineita hormoneja ja elimistön aineenvaihdunnan lopputuotteita o osallistuvat vesitasapainon säätelyyn suolatasapainon säätelyyn happo-emästasapainon säätelyyn 2) tuottavat hormoneja o erytropoietiini o reniini 3) aktivoivat D-vitamiinin VIRTSANERITYSELIMISTÖN SIJAINTI JA RAKENNE - virtsanerityselimistö rakentuu munuaisista ja virtsateistä - MUNUAISET o 2 kpl., oikea ja vasen munuainen o pavun muotoisia, kovera reuna keskitasoon päin, kupera kyljelle päin o painavat kumpikin n. 150g, korkeus 10-12cm, leveys n. 6cm, paksuus n. 3cm o sijaitsevat vyötärön yläpuolella, vatsaontelon takaseinämää vasten, selkärangan kummallakin puolella o vahva rasvakotelo ympäröi munuaisia o sidekudoksinen peitinkalvo, munuaiskotelo, verhoaa munuaisten ulkopintaa o munuainen rakentuu kuorikerroksesta (pinnalla, heti munuaiskotelon alla) ydinkerroksesta (sisempänä, kuoren alla), joka muodostuu munuaispyramideista o munuaisportin (munuaisen koveralla pinnalla) kautta munuaisiin tuo verta vatsaaortasta haarautuva munuaisvaltimo ja munuaisista vie verta alaonttolaskimoon munuaislaskimo - VIRTSATIET o rakenteet, joita pitkin munuaisissa muodostunut virtsa etenee elimistön ulkopuolelle o virtsa kerääntyy munuaisissa munuaisaltaisiin (2 kpl) 9

11 10 o virtsanjohtimet (2 kpl) alkavat munuaisaltaista, tulevat esiin munuaisportin kautta ja vievät virtsan virtsarakkoon (1 kpl), joka sijaitsee pikkulantiossa häpyluiden takana o virtsanjohtimien ja virtsarakon seinämissä sileälihaskerrokset o täyttynyt virtsarakko tyhjenee virtsaputkea pitkin miehillä cm, naisilla 3-4 cm TOIMINTA VIRTSANMUODOSTUS eli DIUREESI - munuaiset tuottavat normaalisti n. 2 litraa (0,5 2,5 l) virtsaa vuorokaudessa - toteutuu munuaisten toiminnallisissa yksiköissä, nefroneissa, joita on yhteensä n. 1 milj. kpl/munuainen - nefronin osat o munuaiskeränen keräsen kotelo eli Bowmanin kotelo hiussuonikeränen eli glomerulus o munuaistiehyt eli tubulus proksimaalinen kiemuratiehyt Henlen linko distaalinen kiemuratiehyt o kokoojaputki, johon moni eri nefroni avautuu - nefroniin tuodaan verta pientä munuaisvaltimoharaa pitkin ja se poistuu pientä munuaislaskimoa pitkin - pienestä munuaisvaltimosta haarautuu tuojasuoni (valtimo), joka haarautuu glomerulukseksi keräsen kotelon sisään - glomeruluksesta veri etenee viejäsuonta (valtimo) pitkin saman nefronin munuaistiehyen seinämiin peritubulaarikapillaareihin, joista veri poistuu pieniin munuaislaskimoihin - toteutuu kolmen eri vaiheen kautta o suodattuminen eli filtraatio o takaisinimeytyminen eli reabsorptio o aktiivinen eritys eli sekreetio - lisäksi prosessin loppupuolella ADH-hormoni säätelee virtsan mukana poistuvan veden määrän elimistön vesitasapainotilanteen mukaiseksi SUODATTUMINEN - munuaiskeräsissä - n % hiussuonikeräsissä etenevän veren verinesteestä suodattuu keräsen koteloon alkuvirtsaksi - toteutuu passiivisesti (energiaa ei kulu!) - perustuu normaalia korkeampaan hiussuonipaineeseen (hiussuonikeränen kahden valtimon välissä, ei valtimon ja laskimon, kuten normaalisti) ja hiussuonikerästen seinämien hataruuteen - >valkuaisaineita lukuun ottamatta kaikkia verinesteen aineita pääsee suodattumaan 10

12 11 - > muodostuva alkuvirtsa on verinestettä, josta valkuaisaineet puuttuvat (lähes täysin) - alkuvirtsaa muodostuu n. 160 l vuorokaudessa - alkuvirtsa etenee keräsen kotelosta munuaistiehyeeseen jatkokäsittelyä varten TAKAISINIMEYTYMINEN - munuaistiehyissä ja kokoojaputkissa - 99% alkuvirtsasta imeytyy takaisin - kaikki elimistölle hyödylliset, käyttökelpoiset aineet imeytyvät takaisin vereen!!! - osa passiivisesti, osa aktiivisesti - esim. vettä imeytyy takaisin passiivisesti, koska munuaistiehyessä etenevä alkuvirtsa on valkuaisaineiden suhteen laimeampaa kuin peritubulaarikapillaareissa etenevä veri (veren valkuaisaineet imevät vettä alkuvirtsasta vereen) - aktiivisten siirtomekanismien ansiosta (työtä tehden, energiaa kuluttaen) vereen saadaan takaisin esim. Na+-ioneja ja niiden kyydissä mm. glukoosia AKTIIVINEN ERITYS eli SEKREETIO - distaalisessa kiemuratiehyessä - veressä proteiinien kuljettamia aineita verestä virtsaan o vierasaineita esim. lääke- ja lisäaineita o hormoneja - vety-ioneja, H+ o happo-emästasapainon säätely - kalium-ioneja, K+ o suolatasapainon säätely VIRTSAN MUKANA POISTUVAN VEDEN MÄÄRÄN SÄÄTELY - distaalisessa kiemuratiehyessä ja kokoojaputkessa - ADH eli antidiureettinen hormoni säätelee o jos elimistössä pulaa vedestä, ADH:n tuotanto hypotalamuksessa (väliaivojen pohjassa) tehostuu o -> vettä imeytyy takaisin vereen o -> elimistö säästää vettä, koska virtsan mukana poistuu vähemmän vettä - edellyttää Henlen lingon avulla tapahtuvaa munuaisten kudosnesteen väkevöimistä munuaisytimessä eli pyramideissa VIRTSAN KOOSTUMUS - vaihtelee esim. nautitun ruoan ja juoman sekä hikoilun mukaan - n. 95 % vettä - ureaa eli virtsa-ainetta ja hiukan muita proteiiniaineenvaihdunnan tuottamia typpipitoisia kuona-aineita - epäorgaanisia suoloja - orgaanisia aineenvaihdunnan lopputuotteita ja hormoneja - vety-ioneja, H+ (virtsa on yleensä hapanta, ph 6) - virtsassa ei saisi olla (mitattavia määriä) o glukoosia 11

13 12 o proteiineja o veren soluja o epiteelisoluja VIRTSANERITYKSEN SÄÄTELY PAIKALLINEN SÄÄTELY - tuojasuonet supistuvat verenpaineen noustessa, laajenevat verenpaineen laskiessa - > suodatus hiussuonikeräsessä toteutuu normaaliteholla lyhytaikaisista verenpaineen heilahteluista huolimatta HORMONAALINEN SÄÄTELY - ADH:n avulla (ks. yl.) - RENIINI- ANGIOTENSIINI-ALDOSTERONI-järjestelmä (RAA-järjestelmä) o verenpaine laskee pidemmäksi aikaa o -> reniiniä erittyy munuaisista o -> reniini aktivoi veren angiotensiinin o -> angiotensiini tehostaa aldosteronin eritystä lisämunuaiskuoresta o -> aldosteroni lisää Na+- ja Cl- -ionien takaisinimeytymistä munuaisissa o -> veden takaisinimeytyminen munuaisissa tehostuu o -> verenpaine kohoaa normaaliksi HERMOSTOLLINEN SÄÄTELY - vähäistä munuaisissa - stressitilanteissa sympaattinen hermosto supistaa verisuonia - > suodatusteho alenee - > muodostuu niukemmin virtsaa 12

14 HORMONIERITYS - säätelee elintoimintoja hormonien välityksellä o endokriinisesti umpirauhaset tuottavat hormoneja verenkiertoon kaikkialle elimistöön kuljetettavaksi hormonit tunnistavat kohdesolunsa, koska niissä reseptoreita ko. hormonille säätelyvaikutus vain kohdesoluihin o parakriinisesti tavalliset kudossolut tuottavat kudoshormoneja kudoshormonit eivät siirry verenkiertoon, vaan vaikutus paikallinen, kohdistuu vain lähellä oleviin naapurisoluihin o autokriinisesti kudoshormonit vaikuttavat vain soluun, joka ne on tuottanut YLEISTÄ - umpirauhanen eli sisäeriterauhanen eli endokriininen rauhanen o hormonit vapautuvat verenkiertoon o esim. kilpirauhanen ja lisämunuainen - myös rakenteet, joiden päätehtävä on muu, voivat tuottaa hormoneja o esim. sydän, hermosto, rasvakudos, maha ja ohutsuoli - hormonien kemiallinen rakenne o osa vesiliukoisia esim. insuliini ja adrenaliini sitoutuvat kohdesolun solukalvon reseptoriin -> muutos kohdesolun toiminnassa o osa rasvaliukoisia esim. testosteroni ja tyroksiini sitoutuvat reseptoriin kohdesolun sisällä -> muutos kohdesolun toiminnassa - palaute eli feedback eli takaisinkytkentä negatiivinen palaute johtaa siihen, että tietyn hormonin pitoisuus veressä hiukan heilahtelee, mutta pysyy normaalirajojen sisällä esim. tyroksiinin ja kortisolin erityksen säätely yleinen säätelymekanismi elimistössä muuallakin kuin umpierityksessä positiivinen palaute johtaa siihen, että tietyn hormonin määrän kasvu johtaa toisen hormonin erityksen tehostumiseen esim. estrogeeni tehostaa lutropiinin eritystä kuukautiskierron puolivälissä ja tämä johtaa ovulaatioon 13

15 14 harvinaisempi säätelymekanismi elimistössä kuin negatiivinen palaute HYPOTALAMUS JA AIVOLISÄKE - umpieritysorkesterin johtaja - hypotalamus eli väliaivojen alaosa/pohja o tuottaa hormoneja aivolisäkkeen etulohkon toiminnan säätelemiseksi vapauttajahormonit eli liberiinit estäjähormonit eli statiinit aivolisäkkeen takalohkon kautta vereen annosteltavaksi oksitosiini ja ADH - aivolisäkkeen etulohko o tuottaa kuutta tärkeää hormonia (tropiineja), joista monet säätelevät muiden umpirauhasten toimintaa somatotropiini, tyreotropiini, kortikotropiini, mammotropiini, follitropiini, lutropiini - aivolisäkkeen takalohko o varastoi ja annostelee vereen kahta hypotalamuksen hormonia oksitosiini ADH AIVOLISÄKKEEN ETULOHKO - somatotropiini, kasvuhormoni, SH eli GH o tehostaa solujen ja kudosten aineenvaihduntaa ja kasvua pituuskasvu lihasmassan kasvu o vapauttaa energialähteitä varastoista veren glukoosi- ja rasvahappopitoisuudet kohoavat - tyreotropiini, TSH (kilpirauhasta stimuloiva hormoni) o tehostaa kilpirauhasen hormonituotantoa - kortikotropiini, ACTH (lisämunuaiskuorta stimuloiva hormoni) o tehostaa lisämunuaisen kuorikerroksen hormonituotantoa - mammotropiini, prolaktiini, PRL o tehostaa maidontuotantoa maitorauhasessa - gonadotropiinit o follitropiini, FSH (follikkelia stimuloiva hormoni), lutropiini, LH (luteinisoiva hormoni) tehostavat sukusolujen ja sukuhormonien tuotantoa gonadeissa eli sukurauhasissa AIVOLISÄKKEEN TAKALOHKO - ADH, antidiureettinen hormoni o vähentää virtsan mukana poistuvan veden määrää, kun elimistössä pulaa vedestä - oksitosiini o kohdun sileälihassolujen supistukset -> synnytyksen käynnistyminen ja eteneminen o maitorauhasen sileälihassolujen supistukset -> maito liikkeelle 14

16 15 o mielihyvähormoni KÄPYLISÄKE - melatoniini, pimeän hormoni o erittyy pimeässä, valo estää eritystä o vaikuttanee jotenkin elimistön vuorokausirytmin säätelyyn? KILPIRAUHANEN - tuottaa kahta jodipitoista hormonia, tyroksiinia (T4) ja trijodityroniinia (T3) - varsinainen aktiivinen hormoni on T3, johon muotoon T4 pilkkoutuu ennen vaikutustaan kohdesoluissa, joten kyseessä tavallaan yksi hormoni - vaikuttavat kaikkialla elimistössä mahdollistaen normaalin kasvun ja kehityksen ylläpitämällä riittävää perusaineenvaihdunnan tasoa - > tärkeitä myös riittävän lämmöntuoton ylläpitämisessä - hermoston normaali kehitys edellyttää etenkin sikiö- ja imeväiskaudella riittävää kilpirauhashormonien tuotantoa, samoin hermoston normaali toiminta myöhemminkin - kilpirauhashormonien erityksen säätely toteutuu negatiivisen palautteen kautta (ks. kuva!) - lisäksi kilpirauhanen tuottaa kalsitoniinia, joka alentaa veren kalsiumpitoisuutta o tehostaa kalsiumin siirtymistä verestä luukudokseen o estää kalsiumin siirtymistä luukudoksesta vereen o lisää kalsiumin aktiivista eritystä virtsaan LISÄKILPIRAUHASET - tuottavat parathormonia (PTH) eli paratyriiniä, joka kohottaa veren kalsiumpitoisuutta o tehostaa kalsiumin siirtymistä luukudoksesta vereen o tehostaa kalsiumin takaisinimeytymistä munuaisissa o tehostaa D3-vitamiinin muodostumista, joka vaikuttaa kalsiumtasapainoon samansuuntaisesti parathormonin kanssa tehostaa kalsiumin imeytymistä suolistosta ja kalsiumin vapautumista luukudoksesta LISÄMUNUAISET - LISÄMUNUAISKUORI o hormonit steroideja, muodostuvat kolesterolista o MINERALOKORTIKOIDIT aldosteroni tärkein tehostaa Na+ -ionien takaisinimeytymistä munuaisissa -> ylläpitää riittävää Na+ -tasoa elimistössä, siten välillisesti riittävää vesimäärää 15

17 16 -> estää kuivumista RAA-järjestelmä säätelee aldosteronin eritystä (ks. virtsaneritys!) o GLUKOKORTIKOIDIT kortisoli tärkein ylläpitää riittävää veren glukoosipitoisuutta o estää glukoosin pääsyä soluihin o tehostaa glukoosin uudismuodostusta proteiineista ja rasvoista o tärkeä elimistön stressitilanteissa vähentää tulehdusoireita erityksen säätely negatiivisen palautteen avulla (ks. kuva!) o SUKUPUOLIHORMONIT pieniä määriä sekä mies- että naishormoneja -> miehen elimistössä aina myös hiukan naishormoneja, naisen elimistössä (suhteellisesti vähän enemmän) mieshormoneja - LISÄMUNUAISYDIN o alkuperältään hermokudosta, vastaa sympaattisen hermoston hermosolmuketta o -> säätelyvaikutukset samantapaisia kuin sympaattisen hermoston vaikutukset o sympaattisen hermoston aktiivisuuden lisääntyminen johtaa lisämunuaisytimen hormonien erityksen tehostumiseen adrenaliini valmistaa elimistön taistele tai pakene -tilanteeseen tehostaa verenkiertoa ja hengitystä o sydämen minuuttitilavuus kasvaa o keuhkoputket laajenevat ottaa käyttöön elimistön energiavarastot o vereen glukoosia ja rasvahappoja ruoansulatustoiminnot hidastuvat o verta riittää paremmin sydämelle ja työskenteleville lihaksille noradrenaliini supistaa verisuonia -> verenpaine kohoaa HAIMAN LANGERHANSIN SAAREKKEET - haima tuottaa kahta tärkeää glukoositasapainoa säätelevää hormonia, insuliinia ja glukagonia - ne ovat vaikutukseltaan vastakkaisia, mutta toimivat yhteistyössä o insuliini alentaa veren glukoosipitoisuutta tehostamalla o glukoosin pääsyä soluihin o glukoosin käyttöä soluissa o glukoosin varastoitumista maksassa ja lihaksissa glykogeenina rasvakudoksessa rasvoina tehostaa aminohappojen ja rasvahappojen pääsyä soluihin ja varastoitumista niihin 16

18 17 -> insuliinin vaikutus on anabolinen, varastoja rakentava o glukagoni kohottaa veren glukoosipitoisuutta tehostamalla o glykogeenin pilkkoutumista maksassa o glukoosin uudismuodostusta aminohapoista maksassa -> glukagonin vaikutus on katabolinen, varastoja kuluttava - HUOM! insuliini on ainoa veren glukoosipitoisuutta alentava säätelytekijä - monet eri säätelymekanismit pyrkivät kohottamaan veren glukoosipitoisuutta o tämä on elintärkeää, koska aivojen jatkuva keskeytyksetön glukoosin saanti täytyy turvata kaikissa tilanteissa - glukagonin lisäksi verensokeria kohottavat o kasvuhormoni o tyroksiini o kortisoli o adrenaliini o sympaattinen hermosto SUKUPUOLIRAUHASET eli GONADIT - miehellä kivekset, naisella munasarjat o tuottavat sukusoluja, siittiöitä kiveksissä ja munasoluja munasarjoissa sukupuolihormoneja, androgeeneja kiveksissä sekä estrogeeneja ja keltarauhashormoneja munasarjoissa (Käsitellään tarkemmin lisääntymistoimintojen yhteydessä.) 17

19 LISÄÄNTYMINEN - lisääntymis- eli sukupuolielimet = genitaalit - sukupuolirauhaset = gonadit MIEHEN LISÄÄNTYMISELIMISTÖN RAKENNE JA TOIMINTA - sisäiset sukupuolielimet: o kivekset o tiehyet, joita pitkin siittiöt etenevät kiveksistä virtsaputkeen lisäkivekset siemenjohtimet siemenheittotiehyet o lisäsukupuolirauhaset rakkularauhaset siemenjohdinten laajentumat eturauhanen bulbouretraalirauhaset - ulkoiset sukupuolielimet o kivespussi o siitin KIVEKSET - siementiehyiden ituepiteelissä meiooseja, tuottavat siittiösoluja - välisolut tuottavat testosteronia LISÄKIVEKSET - siittiöiden varastointi ja kypsyminen SIEMENJOHTIMET - siemensyöksyssä siittiöt etenevät siemenjohtimissa niiden seinämien voimakkaan peristaltiikan ansiosta SIEMENHEITTOTIEHYET - siemenneste virtsaputkeen RAKKULARAUHASET SIEMENJOHDINTEN LAAJENTUMAT ETURAUHANEN BULBOURETRAALIRAUHANEN - tuottavat siemennesteeseen nestettä o fruktoosia ja muita ravintoaineita o kypsymistekijöitä o -> siittiöt hedelmöittämis- ja liikuntakykyisiksi 18

20 19 o ph hiukan emäksisen puolella o -> neutraloi emättimen happamuutta KIVESPUSSI - vatsaontelon etuseinämän poimu siittimen takana - kivesten lämpötila kivespussissa 2 3 astetta alhaisempi kuin ydinlämpötila - > siittiöiden tuotanto mahdollista - kivestenkohottajalihas supistuu viileässä, veltostuu lämpimässä - > kivesten lämpötila pysyy tasaisena SIITIN - kolme paisuvaiskudosta, joissa verionteloita - > erektiossa valtimot laajenevat ja laskimot supistuvat - > verionteloihin verentungos - > siitin jäykistyy MIESHORMONIT eli ANDROGEENIT - muodostuvat kiveksissä, lisämunuaiskuoressa, munasarjoissa - eritystä säätelevät hypotalamus ja aivolisäkkeen etulohko - vaikutuksiltaan anabolisia eli varastoja rakentavia - tärkein testosteroni TESTOSTERONI - miehen sukuelinten kehittyminen ja kypsyminen - toimintakykyisten siittiöiden tuottaminen - toissijaiset sukupuoliominaisuudet o luusto o lihaksisto o kurkunpää o karvoitus - miehinen käyttäytyminen, seksuaalinen vietti NAISEN LISÄÄNTYMISELIMISTÖN RAKENNE JA TOIMINTA - sisäiset sukupuolielimet, sisäsynnyttimet o munasarjat o munanjohtimet o kohtu o emätin - ulkoiset sukupuolielimet, ulkosynnyttimet o isot häpyhuulet o pienet häpyhuulet o häpykieli 19

21 20 MUNASARJAT (n. 2,5 5 cm, n. 7 g) - munasolut kypsyvät munarakkuloissa - ovulaatiossa kypsä munasolu irtoaa - kypsyvä munarakkula tuottaa o estrogeenejä - ovuloineesta munarakkulasta kehittyvä keltarauhanen tuottaa o estrogeenejä o keltarauhashormoneja MUNANJOHTIMET (n.10 cm) - kuljettavat munasolun kohtuun o seinämässä sileälihaskerrokset -> peristalttisia aaltoja värekarvallisia epiteelisoluja -> liman virtaus - hedelmöitys tapahtuu yleensä munanjohtimessa KOHTU (n g) - suojaa ja ravitsee sikiötä - lihasseinämä sileälihaskudosta o supistuu synnytyksessä - kohdun limakalvo verhoaa kohdunonteloa o hedelmöitynyt munasolu kiinnittyy kohdun limakalvolle - osat o kohdunpohja o kohdunrunko o kohdunkaula o kohdunnapukka EMÄTIN (n cm) - sileälihasputki, sisäseinämässä kerrostunutta epiteeliä - erite hapanta, ph 3,5-4,5 PIENET HÄPYHUULET - pinnalla limakalvo ISOT HÄPYHUULET - ihopoimuja, vastaavat kivespusseja - sisällä hiukan paisuvaiskudosta - HÄPYKIELI - paisuvaiskudosta, vastaa siitintä 20

22 21 NAISEN SUKUHORMONIT - estrogeenit (naishormonit) ja gestageenit (keltarauhashormonit) - muodostuvat munasarjoissa, istukassa, lisämunuaiskuoressa, rasvakudoksessa, kiveksissä - eritystä säätelevät hypotalamus ja aivolisäkkeen etulohko ESTROGEENIT / ESTRADIOLI - munasarjojen munarakkulat ja keltarauhaset tuottavat - murrosiässä o naisen sukuelinten kypsyminen o toissijaiset sukupuoliominaisuudet lantio avaraksi synnyttämisen mahdollistamiseksi rintarauhasen kehitys ihonalaisen rasvakudoksen lisääntyminen karvoitus - fertiili-iässä kuukautiskierron säätelyssä o saavat aikaan kohdun limakalvon kasvuvaiheen o kk-kierron puolivälissä tehostavat LH:n eritystä o -> LH:n erityksen kohoaminen johtaa ovulaatioon ja ovuloineen munarakkulan kehittymisen keltarauhaseksi o yhdessä keltarauhashormonien kanssa ylläpitävät kohdun limakalvoa keltarauhasvaiheessa estävät uusien munasolujen kypsymisen ennen aikojaan KELTARAUHASHORMONIT / PROGESTERONI - keltarauhaset tuottavat - fertiili-iässä kuukautiskierron säätelyssä o yhdessä estrogeenien kanssa ylläpitävät kohdun limakalvoa keltarauhasvaiheessa estävät uusien munasolujen kypsymisen ennen aikojaan o tehostavat aineenvaihduntaa -> ydinlämpö kohoaa n. puoli astetta o vaikuttavat maitorauhasen rauhasrakkuloihin -> rintojen turvotus ja aristus KUUKAUTISKIERTO - ks. kuva! RASKAUS, SYNNYTYS, IMETYS - raskaudenaikainen hormonitoiminta o hedelmöityneen munasolun kiinnittyminen kohdun limakalvoon johtaa koriongonadotropiini-hormonin (hcg) erityksen käynnistymiseen eritys voimakasta raskauden ensimmäisen kolmanneksen (trimesterin) ajan ylläpitää keltarauhasta ja siten estrogeenien ja progesteronin eritystä uusien munasolujen kypsyminen ja kuukautisvuodot estyvät kohdun limakalvo ravitsee alkiota (glykogeenin eritys) 21

23 22 o istukka kehittyy ja alkaa puolestaan tuottaa estrogeenejä ja progesteronia raskauden toisen ja kolmannen kolmanneksen aikana raskauden ylläpito kohtu ja maitorauhaset kasvavat lantion siteet löystyvät (myös munasarjoista erittyvä relaksiini-hormoni vaikuttaa samoin) kohdun supistelu estyy - synnytys o käynnistymismekanismeja ei tunneta vieläkään tarkoin o ennen synnytystä istukan progesteronituotanto heikkenee kohdun supisteluherkkyys kasvaa sikiön kasvu venyttää kohtulihasta oksitosiinin eritys kasvaa o tihentää ja tehostaa supistelua istukan prostaglandiini-tuotanto tehostuu voimistaa supistelua sikiön pää työntyy kohti kohdunkaulaa kohtulihaksen venytys voimistaa supistelua ja lisää oksitosiinin eritystä - maidontuotanto ja imetys o estrogeenit stimuloivat rauhastiehyiden kasvua o progesteroni stimuloi rauhasrakkuloiden kasvua o prolaktiini saa maitorauhasen rauhasepiteelin tuottamaan maitoa synnytyksen jälkeen o jokaisella imetyskerralla, kun lapsi imee rintaa prolaktiinin eritys lisääntyy oksitosiinin eritys lisääntyy 22

24 NESTE- JA SUOLATASAPAINO 13.1 VESI ELÄMÄN EDELLYTYS - LIUOTIN o kaikki aineenvaihduntareaktiot tapahtuvat vesiliuoksessa - LÄMPÖTALOUS o vesi sitoo, kuljettaa ja luovuttaa lämpöä tehokkaasti o veden haihtuminen kuluttaa lämpöenergiaa -> jäähdyttää ELIMISTÖN NESTEET - KEHON PAINOSTA YLEENSÄ VÄHINTÄÄN PUOLET VETTÄ o naisilla % o miehillä % o imeväisikäisillä jopa % - SOLUNSISÄINEN eli INTRASELLULAARINESTE o 2/3 kehon vedestä on solujen sisällä o miehillä n. 40 %, naisilla n. 30% kehon painosta o solussa veden osuus n. 80 % - SOLUNULKOINEN eli EKSTRASELLULAARINESTE o 1/3 kehon vedestä o verineste eli plasma n. 4 % kehon painosta o kudosneste eli soluväli(tila)neste eli interstitiaalineste n. 16 % kehon painosta o imuneste eli lymfa n. 2 % kehon painosta o lisäksi pieniä määriä solunulkoista nestettä erikoisnesteinä aivo-selkäydinneste eli likvor silmän kammioneste sisäkorvan nesteet sydän- ja keuhkopussin sekä vatsakalvonontelon nesteet nivelonteloiden, jännetuppien ja limapussien nesteet 23

25 NESTEIDEN LIIKKEET JA KOOSTUMUS - kaikki kehon nesteet ovat jatkuvassa liikkeessä ja ne muuttuvat toisikseen o verinesteestä muodostuu jatkuvasti kudosnestettä ja erikoisnesteitä o kudosnesteestä muodostuu imunestettä o kudosnesteestä siirtyy aineita soluihin ja soluista kudosnesteeseen - nesteet koostumukseltaan samantapaisia, jos rajapinta läpäisevä, erilaisia, jos rajapinta aktiivinen, aineiden kulkua kontrolloiva - solunsisäisen ja ulkoisen nesteen välissä solukalvo valvoo aineiden kulkua o nesteiden koostumus erilainen solunsisäinen neste runsaasti kalium- ja magnesiumioneja sekä proteiineja niukasti natrium-, kalsium- ja kloridi-ioneja solunulkoinen neste runsaasti natrium-, kalsium- ja kloridi-ioneja niukasti kalium- ja magnesiumioneja sekä proteiineja - verinesteen, kudosnesteen ja imunesteen välissä läpäisevä hiussuonen/imuhiussuonen seinämä o nesteiden koostumus samantapainen verineste solunulkoinen neste, jossa kuitenkin runsaasti proteiineja o maksa tuottaa vereen proteiineja kudosneste kaikkia verinesteen aineita, paitsi ei proteiineja juuri lainkaan o hiussuonen seinämä ei läpäise kookkaita proteiineja imuneste kaikkia kudosnesteen aineita o imuhiussuonen seinämä läpäisevämpi kuin hiussuonen o kudosnesteen ja imunesteen muodostuminen verinesteestä ja palautuminen takaisin verinesteeksi vaikuttavia tekijöitä veren hydrostaattinen paine (verenpaine) veren kolloidiosmoottienen paine o proteiinit sitovat itseensä vettä -> pidättävät vettä verinesteessä ja vetävät vettä kudosnesteestä verinesteeseen hiussuonen seinämän ominaisuudet o ei juurikaan päästä läpi proteiineja imuhiussuonen o läpäisee proteiineja kirjan kuva 13.6 s. 236! 24

26 NESTETASAPAINON SÄÄTELY - perustuu tietoon elimistön nestetasapainon tilasta o nesteiden kokonaismäärän muutokset (baroreseptorit mittaavat) o nesteiden väkevyyden muutokset (osmoreseptorit mittaavat) - toteutuu hormonien ja hermoston avulla o antidiureettinen hormoni eritys kasvaa, kun elimistössä pulaa vedestä tehostaa veden takaisinimeytymistä vereen munuaisissa eli vähentää virtsan mukana poistuvan veden määrää vettä säästyy elimistön käyttöön jos elimistössä liikaa vettä, eritys alenee / lakkaa veden takaisinimeytyminen munuaisissa vähenee ylimääräinen vesi poistuu virtsan mukana o RAA- eli reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmä käynnistyy munuaisten verensaannin heiketessä verenpaineen aletessa munuaiset tuottavat reniiniä vereen veren angiotensinogeeni aktivoituu angiotensiiniksi o angiotensiini tehostaa aldosteronin tuotantoa lisämunuaiskuoressa aldosteroni tehostaa natriumionien ja veden takaisinimeytymistä munuaisissa ja supistaa verisuonia verenpaine kohoaa o sympaattinen hermosto supistaa verisuonia verenpaine kohoaa SUOLATASAPAINO - tarkoittaa lähinnä natrium-kaliumtaspainoa - suora yhteys nestetasapainon säätelyyn, siten myös verenpaineen säätelyyn - natrium ja kloridi (NaCl, ruokasuola) o natrium solun ulkoisen nesteen yleisin kationi (positiivisesti varautunut ioni) o kloridi-ionit seuraavat natriumioneja, kloridi solunulkoisen nesteen yleisin anioni (negatiivisesti varautunut ioni) o sitovat yhdessä vettä, tärkeää etenkin kudosnesteen riittävän määrän varmistajana - kalium o solunsisäisen nesteen yleisin kationi o tarvitaan esim. impulssitoiminnassa - tasapainon säätely o lisämunuaiskuoren tuottama aldosteroni lisää tarvittaessa natriumin takaisinimeytymistä / kaliumin eritystä munuaisissa o sydäneteisten tuottamat natri(di)ureettiset peptidit lisäävät natriumin poistumista virtsan mukana samalla poistuu vettä, jolloin myös verenpaine laskee 25

27 HAPPO-EMÄSTASAPAINO - elimistön nesteiden happamuutta säädeltävä erittäin tarkasti o entsyymit toimivat tehokkaasti vain tietyssä ph:ssa o useimmat entsyymit vaativat neutraalin tai hiukan emäksisen ympäristön poikkeus: mahanesteen pepsiini, joka toimii vain, kun ph on n. 2 - tehokkaan säätelyn ansiosta esim. veren ph vaihtelee hyvin vähän o normaalisti 7,35 7,4 7,45 o jos ph alle 7,35 elimistössä asidoosi o jos ph yli 7,45 elimistössä alkaloosi jos häiriön syynä hengitysvajaus, asidoosi/alkaloosi on respiratorinen jos syy muualla aineenvaihdunnassa, asidoosi/alkaloosi on metabolinen - normaalia sekaravintoa käytettäessä elimistö tuottaa enemmän happamia kuin emäksisiä aineenvaihduntatuotteita o tavallisesti happo-emästasapainon säätely tarkoittaa elimistöön kertyvien vetyionien poistamista PUSKUROIMINEN nopea, välitön keino estää ph:n liiallisia muutoksia puskuriaineet voivat tarvittaessa sitoa tai luovuttaa vetyioneja esim. veressä monia puskureita o hemoglobiini ja muut proteiinit o fosfaatit o bikarbonaatti HENGITYSELIMISTÖ soluhengityksen tuottama hiilidioksidi poistuu uloshengitysilman mukana näin elimistö pääsee eroon nk. haihtuvista hapoista MUNUAISET muut aineenvaihdunnan tuottamat hapot, nk. haihtumattomat hapot poistetaan virtsan mukana o esim. maitohappo, ketoaineet, rasvahapot tarvittaessa munuaiset poistavat myös emäksisiä aineenvaihduntatuotteita 26

28 PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄ - elimistö joutuu jatkuvasi puolustautumaan ympäristöstä tulevia taudinaiheuttajia vastaan - tämä tapahtuu epäspesifisen eli luonnollisen ja spesifisen eli hankitun puolustuksen avulla - veren leukosyytit ja lymfaattinen eli imukudos ovat tärkeitä puolustusjärjestelmässä 15.1 LYMFAATTINEN JÄRJESTELMÄ eli IMMUUNIJÄRJESTELMÄ imusolut eli lymfosyytit eli immunosyytit - veren valkosoluja - syntyvät punaisessa luuytimessä, siirtyvät kypsymään lymfaattiseen kudokseen (imusolmukkeet, perna, kateenkorva, nielun alueen risat sekä lisäksi muissa elimissä, joiden päätehtävä muu kuin immuunipuolustus, esim. ruoansulatuskanavan seinämässä) imuneste - kudosnesteestä muodostuvaa nestettä, joka virtaa imusuonissa imusuonisto - kudoksissa muodostuvan imunesteen palautuminen kohti sydäntä tapahtuu imusuonia pitkin - > imusuonisto muistuttaa rakenteeltaan ja toiminnaltaan laskimoita - imuhiussuonet alkavat umpipäätteisinä kudoksissa (valtimoita vastaavia suonia imusuonistoon ei kuulu!) - imuneste kierrätetään imusolmukkeiden kautta - suurimmat imutierungot avautuvat solislaskimoihin ja näin imuneste palautuu verenkiertoon verinesteeksi a. alaruumiista ja yläruumiin vasemmasta puoliskosta vasempaan solislaskimoon b. yläruumiin oikeasta puoliskosta oikeaan solislaskimoon imusolmukkeet (nodi lymphatici, yks. nodus lymphaticus) - halkaisijaltaan muutaman mm:n kokoisia, pavunmuotoisia - yleensä rykelmissä - yhteensä pinnallisina tai syvällä sijaitsevina kaulan alueella, kainaloissa, nivustaipeissa sekä rinta- ja vatsaonteloissa - imusolmukkeiden syöjäsolut puhdistavat imunestettä esim. bakteereista - imusolmukkeissa kypsyneitä imusoluja lähtee imunesteen mukaan perna (lien) - vasemmalla vatsaontelon yläosassa, mahan takana - n. 150g - valkoinen ydin valtimoiden ympärillä / muodostuu imusoluja - punainen ydin laskimoiden ympärillä / syöjäsoluja, jotka hajottavat ja poistavat verenkierrosta käyttökelvottomiksi kuluneita punasoluja 27

29 28 kateenkorva (thymus) - välikarsinassa sydämen etupuolella - suurimmillaan murrosiässä (30-40g), jonka jälkeen pienenee - muistuttaa rakenteeltaan imusolmuketta - imusolujen kypsymispaikka, sikiökaudella etenkin T-solujen risat (tonsillat) - nielun yläosassa, yhteensä neljä: kaksi nielurisaa nielun etuosassa, kielirisa kielen takapinnalla, kitarisa nielun katossa - suojaavat elimistöä suun ja nenän kautta tulevilta taudinaiheuttajilta 15.2 EPÄSPESIFINEN PUOLUSTUS - synnynnäinen puolustusjärjestelmä - elimistön kaikki valmiit rakenteet ja mekanismit, jotka estävät taudinaiheuttajien pääsyn ja lisääntymisen elimistössä - terve iho - terveet limakalvot ja niiden limaneritys sekä värekarvatoiminta - hapan mahaneste - normaalifloora iholla ja limakalvoilla (aikuisilla yli 500 lajia, yht. n. 1kg) - kyynelneste, sappinesteen sappisuolat, ruuansulatusentsyymit - syöjäsolut kudoksissa (neutrofiilit, monosyytit) 15.3 SPESIFINEN PUOLUSTUS - spesifinen eli hankittu puolustusjärjestelmä käynnistyy vasta, kun taudinaiheuttaja tunkeutuu syvemmälle elimistöön ja alkaa lisääntyä - toteutuu lymfosyyttien eli imusolujen ansiosta - lymfosyyttejä kahta tyyppiä, B- soluja ja T-soluja, jotka toimivat puolustuksessa samanaikaisesti, mutta eri tavoilla - imusolut tunnistavat taudinaiheuttajan tai vieraan solun pinnan molekyylin, antigeenin - tunnistaminen aktivoi lymfosyytin toimimaan B-solut / humoraalinen eli vasta-ainevälitteinen puolustus - B-solu kohtaa antigeenin, aktivoituu, alkaa jakautua, muodostuu a. plasmasoluja, jotka tuottavat vereen vasta-ainetta eli immunoglobuliinia vasta-aine tuhoaa taudinaiheuttajan pinnan, syöjäsolu hajottaa taudinaiheuttajan b. muistisoluja, jotka tunnistavat ja tuhoavat myöhemmin elimistöön tulevan saman taudinaiheuttajan nopeasti tuottamalla vasta-ainetta sitä vastaan T-solut / soluvälitteinen puolustus - T-solut toimivat suoraan vieraita soluja vastaan - tärkeää etenkin virusten torjunnassa ja syöpäsolujen tuhoamisessa - T-solu tunnistaa muuttuneen solun, aktivoituu, alkaa jakautua, erilaistuu a. tappaja-t-soluiksi, jotka tuhoavat vieraita soluja b. auttaja-t-soluiksi, jotka auttavat esim. B-soluja vasta-ainetuotannossa c. estäjä-t-soluiksi, jotka estävät liiallista puolustustoimintaa d. muistisoluiksi, jotka muistavat elimistöön päässeen taudinaiheuttajan 28

30 AISTIT KORVAN RAKENNE JA TOIMINTA ULKOKORVA - korvalehti o kerää ääniaaltoja ja ohjaa ne korvakäytävään - korvakäytävä o n. 3,5 cm o karvoja, korvavaharauhasia VÄLI- eli KESKIKORVA - tärykalvo korvakäytävän ja välikorvanontelon välissä o värähtelee ääniaaltojen tahtiin - kuuloluut: vasara, alasin, jalustin o vipuvarsijärjestelmä, joka välittää tärykalvon liikkeen soikean ikkunan liikkeeksi - välikorvanontelo o ilman täyttämä ontelo -> kuuloluut liikkuvat vastuksetta - korvatorvi o johtaa välikorvanontelosta nielun yläosaan o toimii paineentasaajana -> paine välikorvanontelossa sama kuin ulkoilman paine SISÄKORVA - sisällä hiukan nestettä, jossa kuuloaistinelin ja tasapainoelimet kelluvat - kaksi kalvoikkunaa välikorvanontelon ja sisäkorvan välissä o soikea ikkuna välittää ääniaallot sisäkorvan nesteeseen o pyöreä ikkuna toimii paineentasaajana -> sisäkorvan nesteen paine ei vaihtele - tasapainoelimet o kaarikäytävät välittävät aivoihin tietoa pään liiketilan muutoksista o soikea ja pyöreä rakkula välittävät aivoihin tietoa pään asennon muutoksista - kuuloaistinelin, simpukka o kuuloelin eli kierteiselin simpukan keskimmäisen käytävän, simpukkatiehyen sisällä o aistinsolut karvasoluja, jotka taipuvat törmätessään yläpuolella olevaan katekalvoon, jota simpukan nesteessä etenevät ääniaallot liikuttelevat o kierteiselimen tyvellä karvasolut reagoivat korkeisiin ääniin, lähellä simpukan kärkeä mataliin ääniin kyky aistia erikorkuisia ääniä - kuulohermo vie impulsseja isoaivojen ohimolohkoon kuuloaivokuorelle o syntyy kuuloaistimus 29

31 SILMÄN RAKENNE JA TOIMINTA SILMÄMUNAN SEINÄMÄN KERROKSET - uloimpana kovakalvo o vahva, sitkeä o kovakalvo jatkuu edessä kirkkaana, valoa läpäisevänä sarveiskalvona - keskimmäisenä suonikalvo o runsaasti verisuonia o verkkokalvoa vasten pigmenttikerros estää valonsäteiden takaisinheijastumisen o suonikalvo jatkuu edessä värikalvona eli iiriksenä, jossa keskellä aukko, mustuainen eli pupilli o suonikalvon ja värikalvon välissä rengasmainen silmän sädekehä sädekehän sädelihas tärkeä kuvan tarkentamisessa - sisimpänä verkkokalvo, jossa aistinsolut o verhoaa n. kahta kolmannesta silmämunan sisäpinnasta o tappisoluja -> terävä, värillinen kuva kirkkaassa valaistuksessa eniten verkkokalvon keskiosassa, keltatäplän alueella o sauvasoluja -> epätarkempi, mustavalkoinen kuva hämärässä eniten verkkokalvon reunaosissa VALON ETENEMINEN SILMÄSSÄ VERKKOKALVOLLE - silmän valoa läpäisevät ja taittavat rakenteet o sarveiskalvo taittaa voimakkaasti valonsäteitä o kammioneste ylläpitää paineellaan silmämunan muotoa o mykiö eli linssi taittaa valonsäteitä voi muuttaa muotoaan, jolloin taittovoima muuttuu o lasiainen hyytelömäinen, täyttää silmämunan linssin takana NÄKÖHERMO - verkkokalvon reseptorisolut reagoivat valoon - > syntyy impulsseja - > impulssit etenevät verkkokalvon solujen aksoneihin - aksoneista muodostuu näköhermo, jota pitkin impulssit lähtevät etenemään takaraivolohkon näkökuorelle - > syntyy näköaistimus SILMÄN SOPEUTUMINEN NÄKEMÄÄN KIRKKAASSA VALOSSA JA 30

32 31 HÄMÄRÄSSÄ (ADAPTAATIO) - hämärässä o iiriksen sileälihassolut laajentavat pupillia o sauvasolut herkistyvät valolle (vie aikaa!) o - > sauvasolujen avulla nähdään niukassakin valossa, mutta kuva epätarkka ja mustavalkoinen - kirkkaassa valossa o iiriksen sileälihassolut pienentävät pupillia o sauvasolut kytkeytyvät pois (toteutuu hetkessä!) o - > tappisolujen avulla nähdään tarkasti, kuva värillinen SILMÄN MUKAUTUMINEN NÄKEMÄÄN TARKASTI LÄHELLE JA KAUAS (AKKOMMODAATIO) - toteutuu linssin muotoa eli taittovoimaa muuttamalla - perustuu sädekehän sädelihaksen supistumiseen / supistuksen hellittämiseen o sädelihas supistuu (tekee työtä -> silmä väsyy ) linssi paksuuntuu taittovoima kasvaa nähdään tarkasti lähelle o sädelihaksen supistustila hellittää (sädelihas lepää -> silmä lepää ) linssi venyy litteämmäksi taittovoima heikkenee nähdään tarkasti kauas KEMIALLISET AISTIT MAKUAISTI - kielen makusilmujen aistinsolut reagoivat perusmakuihin o suolainen (kielen kärki ja sivut) o hapan (kielen sivut) o makea (kielen kärki) o karvas (kielen takaosa) - maku syntyy eri reseptorien välittämän tiedon yhteisvaikutuksena - myös hajuaistimukset ja suuontelon limakalvon kosketus- kipu- ja lämpötilareseptorit mukana makuelämyksen muodostumisessa HAJUAISTI - nenäontelon katossa takana hajuepiteeli, jonka reseptorisolut ovat hermosoluja - herkempi kuin makuaisti, silti suunnan ja voimakkuuden erojen aistiminen vaikeaa - hajuradassa vain kaksi hermosolua, päättyy hajukuorelle limbiselle isoaivokuorelle 31

33 IHON AISTIT PAINE- JA KOSKETUSAISTI (tuntoaisti) - aistireseptorit o vapaita hermopäätteitä o hermohaarojen erikoistuneita pääte-elimiä o tieässä kämmenissä, jalkapohjissa, kasvoissa -> tuntoaisti herkkä ja tarkka o harvassa esim. selän ihossa LÄMPÖTILA-AISTI - aistireseptorit o vapaita hermopäätteitä o reagoivat herkimmin lämpötilan muutoksiin o kylmänreseptorit C o lämpimänreseptorit C o kipureseptorit alle 15 C ja yli 45 C KIPUAISTI - varoittaa vaarasta o tärkein aisti hengissä säilymisen kannalta - aistireseptorit o vapaita hermopäätteitä o reagoivat voimakkaisiin, kudostuhoa aiheuttaviin ärsykkeisiin äärilämpötilat, voimakkaat kemialliset ja mekaaniset ärsykkeet soluja tuhoutuu tuhoutuvista soluista vapautuvat aineet aiheuttavat ärtymisen impulsseja kipuratoja pitkin keskushermostoon - kipuaistimukset o erilaisia eri ihmisillä esim. sosiaalinen ja kulttuuritausta voi vaikuttaa o erilaisia samalla ihmisellä eri tilanteissa esim. kamppailutilanteissa vammojen aiheuttamaa kipua ei huomaa selittyy elimistön omilla kivunlievitysmekanismeilla o kipuratojen porttisolut ja valvontasolut tuottavat kipuimpulssien etenemistä estäviä opioideja 32

34 LÄMMÖNSÄÄTELY - ihminen on tasalämpöinen eläin - tasalämpöisyyden ansiosta aineenvaihdunnan teho pysyy melko vakiona ympäristön lämpötilan muutoksista riippumatta - tasaisen ydinlämmön ylläpitämiseksi lämmönmuodostuksen ja lämmönhukan täytyy olla yhtä suuret - ihmisen ydinlämpötila on n. 37 C o sisäelimet, aivot, valtimoveri LÄMMÖNMUODOSTUS - aineenvaihdunta tuottaa lämpöä o lihakset, maksa, aivot - ruskea rasvakudos tuottaa lämpöä o pikkulapsilla ja kylmään sopeutuneilla aikuisilla - tehostuu ympäristön lämpötilan laskiessa LÄMMÖNHUKKA - säteilemällä, johtumalla, kuljetuksen avulla, vettä haihduttamalla (hikoilu) - tehostuu ympäristön lämpötilan noustessa LÄMMÖNSÄÄTELYKESKUS - väliaivojen hypotalamuksessa - toimii termostaattina, johon asetettu tavoitelämpötila - reagoi valtimoveren lämpötilan muutoksiin o lämpötila kohoaa -> lämmönhukka tehostuu o lämpötila laskee -> lämmöntuotanto tehostuu - kuume o esim. bakteeri-infektiossa valkosolut valmistavat pyrogeenejä, kuumetta aiheuttavia aineita o -> pyrogeenit kohottavat lämmönsäätelykeskuksen tavoitelämpötilaa o -> lämmönmuodostus tehostuu o -> ydinlämpö kohoaa eli nousee kuume o pyrogeenituotannon loputtua lämmönsäätelykeskuksen tavoitelämpötila laskee normaaliksi o -> lämmönhukka tehostuu o -> kuume laskee 33

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

7. MAKSA JA MUNUAISET

7. MAKSA JA MUNUAISET 7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

umpieritysjärjestelmä

umpieritysjärjestelmä umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen

Lisätiedot

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot. Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla

Lisätiedot

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini. Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuaisesta kortikotropiinin aktivoimana Parantaa suorituskykyä laajentamalla keuhkoputkea. Kiihdyttää aineenvaihduntaa ja happi kulkee nopeammin. Nostaa verenpainetta Toimii

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO SYKSY 2016

BI4 IHMISEN BIOLOGIA KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO SYKSY 2016 BI4 IHMISEN BIOLOGIA KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO SYKSY 2016 Energiaa ja raaka-aineita saadaan ruuansulatuksen avulla 8 Avainsanat glukagoni glukoosi glykogeeni imeytyminen insuliini pilkkoutuminen ruuansulatuselimistö

Lisätiedot

Hormonit. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009

Hormonit. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Hormonit Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Humoraalinen säätely = nestevälitteinen säätely, viestiaineet leviävät paikasta toiseen verenkierron ja kudosnesteen mukana osa

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

Ihmisen biologia. 9.lk

Ihmisen biologia. 9.lk Ihmisen biologia 9.lk Veri Veressä on 55% verinestettä eli plasmaa ja loput verisoluja. Verisoluja ovat punasolut, valkosolut ja verihiutaleet. Punasolut Punasolut kuljettavat happea soluihin ja osallistuvat

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen

Lisätiedot

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki

RAVINTO JA SUOLISTO. Fit4Life. Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki RAVINTO JA SUOLISTO Fit4Life Folasade A. Adebayo M.Sc., Doctoral Student Division of Nutrition University of Helsinki Ruoansulatus järjestelmä: Lisäelimet Sylkirauhaset Hampaat Maksa Haima Sappirakko Tärkeät

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Osmolaarisuus. Vesitasapaino merivettä juotaessa. Virtsan väkevöiminen. Molaarisuus ilmoittaa aineen moolimäärän litrassa liuosta.

Osmolaarisuus. Vesitasapaino merivettä juotaessa. Virtsan väkevöiminen. Molaarisuus ilmoittaa aineen moolimäärän litrassa liuosta. Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento XII Osmolaarisuus Molaarisuus ilmoittaa aineen moolimäärän litrassa liuosta. Mooli on molekyylipainon osoittama grammamäärä ainetta. Esim. NaCl:lle 58.44 g/mooli

Lisätiedot

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä. 1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin

Lisätiedot

Ihmisen biologian selkokielisanasto

Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian selkokielisanasto Ihmisen biologian Käsitesanasto Tämä käsitesanasto tukee lukion biologian kurssin BI4, perusopetuksen biologian kurssin bi3 sekä ammattiopiston anatomian kurssien opiskelijoita.

Lisätiedot

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi

Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet. Salla Kalsi Sukupuoli- ja virtsaelinten lääkkeet Salla Kalsi Gonadotropiinit ja sukupuolihormonit Gonadotropiinit Aivolisäkeperäiset FSH = follikkeleita stimuloiva hormoni LH = luteinisoiva hormoni Istukkaperäiset

Lisätiedot

Ihmisen elimistön energiatalous

Ihmisen elimistön energiatalous Ihmisen elimistön energiatalous Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Painoindeksi = BMI (Body Mass Index) = paino (kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä lievä lihavuus (tai hyvin

Lisätiedot

Kuinka entsyymit toimivat?

Kuinka entsyymit toimivat? Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden katalysaattorina elimistössä. Niitä voidaan verrata liekin puhaltamiseen tulen sytyttämiseksi. Jos liekkeihin ei

Lisätiedot

Elimistö puolustautuu

Elimistö puolustautuu Elimistö puolustautuu Tautimikrobit (= patogeenit): Bakteerit (esim. kolera), virukset (esim. influenssa), alkueliöt (esim. malaria), eräät sienet (esim. silsa) Aiheuttavat infektiotaudin Mistä taudinaiheuttajat

Lisätiedot

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p. (Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,

Lisätiedot

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön

Lisätiedot

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita.

Hiilihydraatit. Hiilihydraatteja pilkkovia entsyymejä on elimistössä useita. Hiilihydraatit Hiilihydraatit ovat rasvojen ja proteiinien ohella yksi kolmesta perusravintoaineesta. Hiilihydraatteja ei yleisesti pidetä välttämättömänä ravintoaineena, koska elimistö osaa glukoneogeneesissä

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013

Vahva suolisto vahva vastustuskyky. Matti Vire 7.9.2013 Ihmisen ruuansulatuksen muodostavat: Suu Mahalaukku Maksa (sappi) Haima Ohutsuoli Paksusuoli Peräsuoli Suun tehtävät: Pureskelu Syljen eritys Entsyymien eritys Mahalaukun tehtävät: Suolahapon eritys Pepsiinin

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.

Lisätiedot

Ruuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat):

Ruuansulatuskanava. Ruuansulatuskanava - Kieli. Ruuansulatuskanava - Kieli. Luento VI. Kielen pinnalla makunystyt (papillat): Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento VI Ruuansulatuskanava Kerroksellinen rakenne: 4 paksua kerrosta eli tunikaa. Tunica mucosa (limakalvo) Epiteeli Lamina propria (löyhä sidekudosta) Muscularis

Lisätiedot

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa

Lisätiedot

Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry tarjoaa vertaistukea ja tietoa aivolisäkesairauksista

Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry tarjoaa vertaistukea ja tietoa aivolisäkesairauksista SELLASIA ME OLEMME Aivolisäke-potilasyhdistys Sella ry tarjoaa vertaistukea ja tietoa aivolisäkesairauksista jo vuodesta 1997 lähtien. Yhdistyksemme tarjoaa vertaistukea yhteyden samaa sairautta sairastavaan!

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset

Raskauden alkaminen. Raskauden alkamisen edellytykset 12 Raskauden alkaminen 1 Naisen elämässä on monenlaisia rajapyykkejä, jolloin elämä muuttuu ratkaisevasti. Yksi niistä on raskaaksi tulo. Monesti raskaus on toivottu, tarkkaankin suunniteltu, joskus vahinko,

Lisätiedot

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa

RUOANSULATUSPALAPELI. Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset. 1. Ennakkovalmistelut koulussa Opettajan ohjeet ja tehtävien oikeat vastaukset RUOANSULATUSPALAPELI Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu peruskoulun ihmisen biologian opetukseen. Tehtävän avulla koululuokat voivat syventää tietojaan ruoansulatuselimistön

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Mitä ikääntyessä tapahtuu?

Mitä ikääntyessä tapahtuu? Mitä ikääntyessä tapahtuu? Hormonitoiminta, aineenvaihdunta, kehonkoostumus Joni Keisala ODL Liikuntaklinikka Hormonitoiminta Endokriininen järjestelmä Hormonaalinen toiminta perustuu elimiin ja kudoksiin,

Lisätiedot

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY

VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY VALINTAKOE 2014 Terveyden biotieteiden koulutusohjelmat/ty ja ISY BIOLOGIAN KYSYMYSTEN Hyvän vastauksen piirteet 2014 Väittämätehtävät. Maksimipisteet 10. Määrittele tai kuvaa lyhyesti seuraavat termit.

Lisätiedot

Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan.

Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan. KUVAT KERTOVAT Munuaisten toiminta II: Tubulus ja kokoojaputki Hannu Jalanko ja Christer Holmberg Munuaiskeräsessä alkuvirtsa suodattuu virtsatilaan. Se vastaa koostumukseltaan plasmaa vain proteiinit

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa

Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Steroidihormonimääritykset lapsettomuuden hoidossa ja diagnostiikassa Helena Tinkanen LT Synnytys- ja naistentautien ja gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri TAYS Raskauden alkamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 4. Entsyymit ovat solun kemiallisia robotteja 1. Avainsanat 2. Solut tuottavat entsyymejä katalyyteiksi 3. Entsyymien rakenne ja toiminta 4. Entsyymit vaativat toimiakseen

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat

22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Helena Hohtari Pitkäkurssi I 22. Ihmiselimistön ulkoiset uhat Immuunipuolustus Taudinaiheuttajat Erilaisia mikrobeja: - Bakteerit - Virukset - Sienet - Parasiitit Mikro-organismit elimistölle vieraita,

Lisätiedot

2b) Kuumassa jäähdyttäminen haihduttamalla: hikoilu ja läähätys

2b) Kuumassa jäähdyttäminen haihduttamalla: hikoilu ja läähätys Eläinfysiologia i l i ja histologia i Luento XI Lämmönsäätely - Säätelymekanismit 2) Fysiologinen lämmönsäätely 2a) Lämmön vaihtumista eläimen ja ympäristön välillä voidaan säädellä. Lämmön hukan minimointi:

Lisätiedot

Hevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa

Hevoset käyttävät luonnon- ja laidunolosuhteissa HEVOSTEN RUOKINTAKOULU, OSA I. 2015 Hevosen ruuansulatuselimistön rakenne ja toiminta Suomen Hevostietokeskus ry, Hevosten terveydeksi -hanke FT Elena Autio Hevostietokeskuksen ruokintakoulun ensimmäisessä

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne

Solun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA MITÄ ROKOTUKSIA? Muistatko mitä rokotuksia olet saanut ja minkä viimeiseksi? Miten huolehdit koulun jälkeen rokotuksistasi? Mikrobit uhkaavat elimistöä Mikrobit voivat olla bakteereita,

Lisätiedot

VESILIUKOISET VITAMIINIT

VESILIUKOISET VITAMIINIT SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT

Lisätiedot

Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä

Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä KUVAT KERTOVAT Erkki Savilahti Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä putkimainen elin. Sen alkuosa duodenum muodostaa lyhyen retroperitoneaalisen kaaren mahanportista vapaaseen vatsaonteloon, ja

Lisätiedot

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm.

VALMISTEYHTEENVETO. Valmisteen kuvaus: Valkoinen, pyöreä, kaksoiskupera tabletti, halkaisija noin 7 mm ja korkeus noin 3,5 mm. VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI CLOMIFEN 50 mg -tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 tabletti sisältää 50 mg klomifeenisitraattia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3.

Lisätiedot

Hormonitutkimuksista kliinisessä kemiassa. Esa Hämäläinen, ylilääkäri HUSLAB 23.11.2012

Hormonitutkimuksista kliinisessä kemiassa. Esa Hämäläinen, ylilääkäri HUSLAB 23.11.2012 Hormonitutkimuksista kliinisessä kemiassa Esa Hämäläinen, ylilääkäri HUSLAB 23.11.2012 Hormonit Aminohappoja Peptidejä Proteiineja Lipidejä Hormonien kuljetus verenkierrossa vesiliukoiset peptidihormonit

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Nuoren urheilijan ravitsemus Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Sisältö Miksi oikea ravitsemus on tärkeää nuorelle urheilijalle Ruokavalion pääperiaatteet Energiatasapaino

Lisätiedot

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Miten rokottaminen suojaa yksilöä? Immuunijärjestelmä Taudinaiheuttajilta suojaavan immuniteetin

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Luento V. IV Sisäisen ympäristön säätely. Ravitsemus. Ravitsemus - Välttämättömät ravintoaineet. Ravintoon ainetta ja energiaa ylläpitoon, kasvuun ja

Luento V. IV Sisäisen ympäristön säätely. Ravitsemus. Ravitsemus - Välttämättömät ravintoaineet. Ravintoon ainetta ja energiaa ylläpitoon, kasvuun ja Luento V IV Sisäisen ympäristön säätely Eläimet voivat fysiologisesti sopeutua (akklimoitua) muuttuneisiin olosuhteisiin: Ympäristöstressin sietokyky muuttuu, koska elintoiminnot muuttuvat olosuhteiden

Lisätiedot

Miksi hormonitulos on harhaanjohtava, vaikka analyysimenetelmä toimii moitteettomasti

Miksi hormonitulos on harhaanjohtava, vaikka analyysimenetelmä toimii moitteettomasti Miksi hormonitulos on harhaanjohtava, vaikka analyysimenetelmä toimii moitteettomasti Kerttu Irjala prof, Mehiläinen Oyj Keskeiset tulosten modifioijat Vuorokaudenaika, erityksen pulsointi Vuodenaika (

Lisätiedot

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely

Naishormonit, Kuukautiskierron säätely Naishormonit, Kuukautiskierron säätely dos. Leila Unkila-Kallio Gynekologisen endokrinologian erikoislääkäri HYKS NaLa, Naistenklinikka 21.3.2013 TAVOITTEET Ymmärtää munasarjahormonien merkitys ja niiden

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat.

TUTKIMUSRAPORTTI. Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. TUTKIMUSRAPORTTI Tutkimme tunnillamme naudan sisäelimiä jotta olisimme käytännössä saaneet nähdä ja kokeilla miten elimet toimivat. KEUHKOT JA SYDÄN Meidän ryhmämme aloitti tutkimuksen keuhkoista ja sydämestä.

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Ihmisen aistit ovat evoluution tuote Ihmisen aistit ovat kehittyneet palvelemaan sopeutumista siihen ympäristöön, missä ihmisen esi-isät ovat kulloinkin eläneet. Esim. Kolmiulotteinen

Lisätiedot

FARMASIAN valintakoe 23.5.2012

FARMASIAN valintakoe 23.5.2012 1 FARMASIAN valintakoe 23.5.2012 Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Åbo Akademi OHJEITA: 1. Tarkista, että olet saanut tehtäväpaperinipun (9 numeroitua sivua) ja vastauslomakkeen. 2. Sinulla on yhteensä

Lisätiedot

I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI

I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI I MUISTAMISEN JA SANAVARASTON AVUKSI Samat vinkit hyödyttävät kaikkia kognitiivisia strategioita, joilla toisen kielen oppija operoi. Avainsanat Opetusjakson alussa opettaja jakaa oppilaille ko. jaksossa

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja

Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi

BIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi BIMLEKYYLEJÄ IMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Ihminen on käyttänyt luonnosta saatavia, kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä eli biopolymeerejä jo pitkään arkipäivän tarpeisiinsa. Biomolekyylit

Lisätiedot

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen Luennon sisältö Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?

Lisätiedot

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen. RuoRa 2013 Pentti Somerharju

Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen. RuoRa 2013 Pentti Somerharju Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Luennon sisältö Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?

Lisätiedot

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames

Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Teabepäeva korraldamist toetab Euroopa Liit Eesti riikliku mesindusprogrammi 2013 2016 raames Eesti mesinike suvine teabepäev Koht ja aeg: Olustvere Teenindus- ja Maamajanduskooli ruumides, 11.07.2015.a.

Lisätiedot

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? ASEA Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? Kaikissa kehon soluissa on mitokondrioita, jotka ovat solujen voimanlähde. Mitokondriot erittävät

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

SUOMEN VOIMISTELULIITTO

SUOMEN VOIMISTELULIITTO NUOREN URHEILIJAN KASVU- JA KEHITYS RISKIT JA MAHDOLLISUUDET Harri Hakkarainen Urheilulääkäri- ja valmentaja Kasvun ja kehityksen jaomelua Rakenteellinen kasvu Koko, pituus, paino, raajojen suhteet jne.

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00

KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun

Lisätiedot

FARMASIAN valintakoe 25.5.2011

FARMASIAN valintakoe 25.5.2011 1 FARMASIAN valintakoe 25.5.2011 Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta OHJEITA: 1. Tarkista, että olet saanut tehtäväpaperinipun (10 numeroitua sivua) ja vastauslomakkeen. 2. Sinulla on yhteensä 3 tuntia

Lisätiedot

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde

Materiaalin nimi. Kohderyhmä. Materiaalin laatu. Materiaalin sisältö. Kuvaus (yksi kappale) Materiaali (joko tiedostona tai linkkinä) Lähde Materiaalin nimi Mitä ruualle tapahtuu kehossa? Kohderyhmä 3 6 vuotiaat Materiaalin laatu Työohje Materiaalin sisältö Ruuansulatus Kuvaus (yksi kappale) Tässä työohjeessa tarkastellaan ruuan matkaa kehossa

Lisätiedot

MURROSIKÄ FYYSINEN KEHITYS JA PSYYKKINEN KASVU

MURROSIKÄ FYYSINEN KEHITYS JA PSYYKKINEN KASVU VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Marika Anni Maarit Hassinen, Sari Annika Kauppinen MURROSIKÄ FYYSINEN KEHITYS JA PSYYKKINEN KASVU Sosiaali- ja terveysala 2009 1 ALKUSANAT Toteutimme tämän opinnäytetyön Vaasan

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Aistifysiologia II (Sensory Physiology)

Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Kuuloaisti Modaliteetti = ilman paineen vaihtelut Korvan anatomia Ulkokorva Välikorva Sisäkorva Tärykalvo Simpukka 1 Äänen siirtyminen välikorvassa Ilmanpainevaihteluiden

Lisätiedot

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) 8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja

Lisätiedot

Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN. Kuvat: Curly ry

Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN. Kuvat: Curly ry Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN Kuvat: Curly ry SISÄLLYSLUETTELO 3 Testaa tietosi! 4 Luusto - Artturi ja Eino 5 Hampaiden pesu - Artturi ja Eino 6 Lihakset - Aada ja Joanna

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta

HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta SISÄLTÖ Hermosto ja välittäjäaineet GI-kanava Maksa Munuaiset ja virtsaneritys Endokrinologiaa HERMOSTO JA VÄLITTÄJÄAINEET KESKUSHERMOSTO (sentriaalinen) -

Lisätiedot

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala

LASTEN VIITEARVOISTA. Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala LASTEN VIITEARVOISTA Esa Hämäläinen, oyl, dos HUSLAB Lasten ja Nuorten sairaala Meites et al. 1989 Soldin et al. 1999 Lapset eivät ole pieniä aikuisia Lapsuuden aikana maksan, munuaisten ja keuhkojen toiminta

Lisätiedot

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso. Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Valmentaja- ja ohjaajakoulutus, 1. taso Hermosto Taito Nopeus Sukuelimet Voima Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus 2 Fyysiset ominaisuudet Ikä Tasapaino

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini

Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia. Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini Broilerin käyttäytyminen ja fysiologia Broilerinkasvattajien koulutuspäivät Ahlman-instituutti 30.11.2012 ELL Petri Yli-Soini Tavoitteet Kasvattaja tunnistaa broilerikanan normaalin ja epänormaalin käyttäytymisen

Lisätiedot