A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen
|
|
- Santeri Lehtinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 30250 Biokemian ja farmakologian perusteet A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso A B C 1 Ymmärtää veden rakenne ja siitä seuraavan ns. hydrofobisen efektin biologinen merkitys 1.1 Veden rakenne ja vetysidos Vetysidos Tetraedrinen vetysidosverkosto 1.2 Hydrofobinen ilmiö Veden rakenteen vaikutus Entropia ja entalpia 2 B 1.3 Veden rakenteen merkitys DNA:n rakenteelle Emästen pakkautuminen Hydrofilisten osien vetysidokset veden kanssa 1.4 Veden rakenteen merkitys kalvojen muodostumiselle Vesimolekyylien välinen vetysidosverkosto on syynä hydrofobiseen efektiin Kalvot, liporoteiinit ja misellit muodostuvat hydrofobisen efektin vaikutuksesta 1.5 Veden rakenteen merkitys proteiinien rakenteelle Veden rakenne ajaa hydrofobiset aminohappotähteet proteiinin sisään Hydrofiiliset aminohappoketjut vetysitoutuvat vesimolekyyleihin 1.6 Molekyylien ja ionien liukeneminen Vesi muodostaa solvataatiovaipan ionien ja muiden polaaristen yhdisteiden ympärille 1.7 Veden kulkeutuminen kalvojen läpi Passiivinen kulkeutumnen Kanavaproteiinien kautta tapahtuva kulkeutuminen 1.8 Veden käyttäytyminen munuaisessa 1.8.kvaporiinit Vesi -ja suolatasapaino 2 Hallita aminohappojen ja proteiinien perusominaisuudet 2.minohappojen rakenne ja ominaisuudet 2.2 Proteiinien perusrakenne Primäärirakenne on polypeptidiketjun aminohappojärjestys Sekundäärirakenne (alfa-helix, beta-laskos, ramdom-coil) on polypeptidiketjun konformaatio Tertiäärirakenne on koko polypeptidiketjun kolmiulotteinen rakenne Kvaternäärirakenne on useasta polypeptidistä 1 koostuvan proteiinin avaruusrakenne B
2 2.2.5 Aminohappojen fysikokemialliset ominaisuudet 2 B 2.3 Proteiinien evoluutio Miten proteiinit ovat syntyneet ja kehittyneet 2 B Samakaltaiset ominasuudet voidaan saavuttaa erilaisten kehitysreittien kautta 2 B 2.4 Proteinien analysointi ja rakennetutkimus SDS-elektroforeesi 2 B Kromatografiat 2 B Immunoblottaus 3 B Kiteytys ja diffraktioanalyysi 2 B 2.5 Mutaatioiden aiehuttamat muutokset Tautimutaatiot Hyvänlaatuiset ja neutraalit mutaatiot 3 Tuntea hiilihydraattien rakenteet ja tehtävät 3.1 Hiilihydraattityypit Monosakkaridit Disakkaridit Polysakkaridit Lipopolysakkaridit Proteoglykaanit Proteiinien glykaanit Glykogeeni Tärkkelys Amylopektiini 2 A 3.2 Hiilihydraattien ominaisuudet Liukoisuus Energiasisältö Hajoitettavuus elimistössä Biosynteesi 2 A 3.3 Hiilihydraattien tehtävät Energiavarasto Energiametaboliitti Tunnistus Proteiinien laskostumisen säätely ja laaduntarkkailu Bakteerien, virusten ja toksiinien reseptoreita Adhesiinit ja lektiinit solun pinnalla Pilukset ja fimbriat 3.4 Hiilihydraattien analyysi Kromatografiat 2 B Massaspektrometria 3 B 4 Tuntea lipidien rakenteet, ominaisuudet ja tehtävät 4.1 Lipidityypit Fosfolipidit Glykolipidit Kolesteroli Kolesteroliesterit Tri- ja diglyseridit Rasvahapot 4.2 Lipidien ominaisuudet
3 4.2.1 Liukoisuus Amfipaattisuus Tyydyttyneisyysaste Sulamispiste eli faasitransitiolämpötila 2 B 4.3 Lipidien funktiot Membraanien keskeinen rakenneosa Energiavarasto Signaalinvälitys Hidastavat veden haihtumista ihon kautta Estävät keuhkorakkuloiden kollapsin Säätelevät kalvoliikennettä 2 B Osallistuvat morfogeneesin säätelyyn 2 B 4.4 Lipidien analyysi Kromatografiat 2 B Massaspektrometria 3 B Uutto orgaanisilla liuottimilla 2 B 5 Tuntea lipoproteiiniluokat sekä niiden metabolia 5.1 Lipoproteiinilajit ja niiden rakenne Kylomikronit LDL VLDL HDL IDL Albumiini Triglyseridi/kolesteroliesteriydin ja fosfolipidi/kolesterolipintakerros Apoproteiini B-100 ja Apoproteiini A I ja A II Apoproteiini C 5.1.1poproteiini E 5.2 Lipoproteiinien metabolia 5.2.iosynteesi maksassa ja ohutsuolen seinämässä Hajotus Kertymäsairaudet Lipolyysi Statiinit kolesterolin biosynteesin inhibiittoreina LDL-reseptori ABCA1-transportteri Käänteinen kolesterolin kuljetus Sappihapot Lipaasit ja fosfolipaasit 5.3 Lipoproteiinien eristäminen ja analyysi Tiheyssentrifugaatio Saostaminen 2 B Elektroforeesi 6 Ymmärtää entsyymien toimintamekanismit 6.1 Entsyymikatalyysi ja sen yhteys proteiinirakenteeseen 6.1.ktivaatioenergia ja sitoutumisenergia
4 6.1.2 Transitiotila Substraatin sitoutumisaffiniteetti Michaelis-Mentenin yhtälö 2 B Vetysidokset Lämpötila, ph ja muut olosuhteet Kofaktorit (vitamiinit ym.) 6.2 Entsyymikinetiikka Sitoutumisvakio Maksiminopeus Inhibitio 6.3 RNA-entsyymit snrna 2 B mrna Splicing 2 B 6.4 Inhibiittorit (estäjät) ja niiden toimintamekanismit Kompetetiiviset Nonkompetetiiviset 2 B Lääkkeaineet usein entsyymi-inhibiittoreita 6.5 Allosteria 7 Ymmärtää biologisten kalvojen rakenne ja ominaisuudet 7.1 Kalvojen rakenne ja koostumus Fosfolipidikaksoiskerros Glykosfingolipidit Kolesteroli Kalvoproteiinit 7.2 Kalvojen perusominaisudet Nopea lateraalinen diffuusio Hidas transversaalinen diffuusio Sulamislämpötila 2 B Domeeninmuodostus 2 B Kolesterolin jähmettävä vaikutus 7.3 Kalvolipidien ja -proteiinien liikenne solussa Kalvolipidit ja proteiinit tehdään ER:ssä 2 B Kalvoproteiinit kuljetetaan vesikkeleissä 2 B Lipidit kulkeutuvat vesikkelissä, proteiinien kantamina tai spontaanisti diffundoitumalla 2 B 8 Oppia farmakokinetiikan ja -dynamiikan perusteet ja soveltaa näitä lääkeainemetaboliaan 8.1 farmakodynamiikka eli lääkeaineiden vaikutustapa elimistössä ymmärtää fysiologisen elimistön säätelyn tasot hermojärjestelmän välittäjä/transmitteriaineet hormonaalinen säätely kudoshormonien tason säätely immunologisen järjestelmän säätely eli sytokiinit reseptorikäsite ja reseptorien alaryhmien luokittelu ionikanavareseptori G-proteiiniin kytketty reseptori
5 entsyymireseptori tumareseptori tavallisimpien reseptoreiden käsittely autonomisen hermoston reseptorit keskushermoston reseptorit toisiolähetin(2nd messanger) ja signaalitransduktion -käsite lääkeaineiden vaikutusten kuvaaminen annosvastekuvaaja ED50-TD50-LD akuutti ja krooninen toksisuus teho ja voimakkuus antagonismi ja agonismi kilpaileva antagonismi kilpailematon antagonismi partiaalinen agonismi käänteisagonismi täysiagonismi lumelääkkeen merkitys biologinen variaatio lääkevaikutuksessa iän ja sairauden merkitys lääkeaineiden vaikuttavuuteen 8.2 farmakokinetiikka eli lääkeaineiden vaiheet elimistössä kuinka lääke imeytyy kuinka lääke jakautuu kuinka lääke metaboloituu kuinka lääke erittyy lääkeaineen rasvaliukoisuuden merkitys lääkeaineen hyötyosuus maksan vierasaineita metaboloivat entsyymit CYP plasman lääkeaineproteiinisidoksen merkitys lääkkeen laskennallisten tilojen merkitys keskustila ääreistila lääkeaineen käyttäytymistä kuvaavia tunnuslukuja Tmax Cmax AUC Puoliintumisaika T1/ jakautumistila Vd puhdistuman eli clearencen käsite (esim. kreatiinipuhdistuma munuaisen toiminnan mittarina) asteen ja ensimmäisen asteen kinetiikka imeytymisen yhteydessä maksan ensikierron metabolia entrohepattinen kierto solukalvojen kuljetusproteiinien merkitys
6 lääkeaineiden farmakokinetiikkaan polymorfismin merkitys lääkeaineiden vasteeseen ja kinetiikkaan YATK v palaute
Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä
Solun Kalvot (ja Mallikalvot) Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä Biokemian ja Farmakologian erusteet 2012 Kalvot muodostuvat spontaanisti Veden rakenne => ydrofobinen vuorovaikutus
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 3. Solujen kemiallinen rakenne 1. Avainsanat 2. Solut koostuvat molekyyleistä 3. Hiilihydraatit 4. Lipidit eli rasva-aineet 5. Valkuaisaineet eli proteiinit rakentuvat
LisätiedotBiopolymeerit. Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä.
Biopolymeerit Biopolymeerit ovat kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä. Tärkeimpiä biopolymeerejä ovat hiilihydraatit, proteiinit ja nukleiinihapot. 1 Hiilihydraatit Hiilihydraatit jaetaan mono
LisätiedotHyötyosuus. ANNOS ja sen merkitys lääkehoidossa? Farmakokinetiikan perusteita. Solukalvon läpäisy. Alkureitin metabolia
Neurofarmakologia Farmakologian perusteiden kertausta Pekka Rauhala Syksy 2012 Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8. painos, 2012 Kappaleet 11-30 (pois kappale 18) tai vastaavat asiat muista oppikirjoista n.
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
LisätiedotHenkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20
elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24. 5. 2004 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 Solujen kalvorakenteet rajaavat solut niiden ulkoisesta ympäristöstä
LisätiedotELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia
ELEC-C2210 Molekyyli- ja solubiologia Entsyymikatalyysi Vuento & Heino ss. 66-75 ECB: Luku 3, s. 90-93 & luku 4, s. 144- Dos. Tuomas Haltia, Biotieteiden laitos, biokemia ja biotekniikka Miten entsyymit
LisätiedotFarmakokinetiikan perusteita
Farmakokinetiikan perusteita Pekka Rauhala Lokakuu 2013 Farmakologian perusteet Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8/9 painos, 2012/2013 Kappaleet 1-6 ja 11 Luennoilla esille tulevat asiat PBL-tapauksissa käsiteltävät
LisätiedotRavintoaineiden Digestio ja Imeytyminen
Luennon sisältö Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?
LisätiedotRavintoaineiden Digestio ja Imeytyminen. RuoRa 2013 Pentti Somerharju
Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2013 Pentti Somerharju Luennon sisältö Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?
LisätiedotA - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen. 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen. Asiasisältö
A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso 1 2 3 A B C 1 Autonomisen hermoston farmakologia 1.1 Parasympatomimeetit
LisätiedotBiomolekyylit ja biomeerit
Biomolekyylit ja biomeerit Polymeerit ovat hyvin suurikokoisia, pitkäketjuisia molekyylejä, jotka muodostuvat monomeereista joko polyadditio- tai polykondensaatioreaktiolla. Polymeerit Synteettiset polymeerit
LisätiedotErilaisia soluja. Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja. Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta. Veren punasoluja
Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita ihmisen puhasoluissa Hermosolu Valomikroskooppi
LisätiedotFarmakokinetiikan perusteita. Pekka Rauhala, LKT, Medicum, Farmakologian osasto
Farmakokinetiikan perusteita Pekka Rauhala, LKT, Medicum, Farmakologian osasto 16.8.2017 Farmakologia Kuinka lääkeaineet vaikuttavat elimistössä ja mitä seikkoja on otettava huomioon lääkkeitä käytettäessä
LisätiedotEsim. ihminen koostuu 3,72 x solusta
Esim. ihminen koostuu 3,72 x 10 13 solusta Erilaisia soluja Veren punasoluja Tohvelieläin koostuu vain yhdestä solusta Siittiösolu on ihmisen pienimpiä soluja Pajun juurisolukko Bakteereja Malarialoisioita
LisätiedotBIOMOLEKYYLEJÄ. fruktoosi
BIMLEKYYLEJÄ IMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Ihminen on käyttänyt luonnosta saatavia, kasveissa ja eläimissä esiintyviä polymeerejä eli biopolymeerejä jo pitkään arkipäivän tarpeisiinsa. Biomolekyylit
LisätiedotRavintoaineiden Digestio ja Imeytyminen
Luennon sisältö Ravintoaineiden Digestio ja Imeytyminen RuoRa 2014 Pentti Somerharju Yleistä digestiosta Rasvat (Lipidit) Proteiinit Hiilihydraatit Vitamiinit (B12) Kalsium Rauta Mihin digestiota tarvitaan?
LisätiedotBiomolekyylit 2. Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit
Biomolekyylit 2 Nukleotidit, aminohapot ja proteiinit Nukleotidit Ihmisen perimä, eli DNA (deoksiribonukleiinihappo) muodostuu pitkästä nukleotidiketjusta. Lisäksi nukleotidit toimivat mm. proteiinisynteesissä
LisätiedotENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)
ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava
LisätiedotLuennon 5 oppimistavoitteet. Soluseinän biosynteesi. Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia. Solun organelleja. Elävä kasvisolu
Luennon 5 oppimistavoitteet Soluseinän biosynteesi Puu-19.210 Puun rakenne ja kemia saat listata puuaineksen muodostumisen vaiheet. Ymmärrät, kuinka soluseinän tapahtuu. saat lyhyesti kuvata soluseinän
LisätiedotLaskuharjoitus 3 palautus 11. 11. 2003 mennessä. Entsyymillä on seuraavanlainen reaktiomekanismi (katso oheista kuvaa):
Laskuharjoitus 3 palautus 11. 11. 2003 mennessä Tehtävä 1: Entsyymikinetiikkaa Entsyymillä on seuraavanlainen reaktiomekanismi (katso oheista kuvaa): 1. A:n sitoutuminen saa konformaatiossa aikaan muutoksen,
LisätiedotLM-K1: Tärkeimmät yhtälöt (T-yhtälöt) ja matemaattiset taulukot (TT-taulukot)
Veli-Pekka Ranta 9.8.7 LM-K: Tärkeimmät yhtälöt (T-yhtälöt) ja matemaattiset taulukot (TT-taulukot) T. Ensimmäisen kertaluvun kinetiikka V = C V = C = (..) (T) Reaktionopeus tarkasteluhetkellä (µg/min)
LisätiedotProteiinilääkkeet luento
Proteiinilääkkeet luento 9.10.2017 DNA Bioteknologisen lääketuotannon periaate proteiini RNA RNA DNA proteiini Solu voi olla bakteeri, eläinsolu, tai tuotantoeläimen solu Ø Geneettisesti muokattu solulinja
LisätiedotKäsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen
Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen
LisätiedotPROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS
PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:
LisätiedotTuma - nucleus. Tumahuokonen nuclear pore samanlaisia kasveilla ja eläimillä. Tuman rakenne. Solubiologian luennot 2003, kasvitiede
Tuma - nucleus Solubiologian luennot 2003, kasvitiede Tuman rakenne kaksoiskalvo, joiden välissä perinukleaarinen tila huokoset (nuclear pores) ulkokalvo yhteydessä ER:ään sisäkalvossa kiinni 10 nm filamentteja
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi
LisätiedotDNA:n informaation kulku, koostumus
DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa
LisätiedotLabquality Days Jaana Leiviskä
Labquality Days 8.2.2018 1 LIPIDIMÄÄRITYKSET TARVITAANKO PAASTOA? JAANA LEIVISKÄ DOSENTTI, SAIRAALAKEMISTI HUSLAB 2 LIPIDIT JA LIPOPROTEIINIT Pääosa rasvoista saadaan ravinnosta Elimistö valmistaa erilaisia
LisätiedotPerinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita
Perinnöllisyystieteen perusteita III Perinnöllisyystieteen perusteita 10. Valkuaisaineiden valmistaminen solussa 1. Avainsanat 2. Perinnöllinen tieto on dna:n emäsjärjestyksessä 3. Proteiinit koostuvat
Lisätiedot5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1
Apolipoproteiinit p p metabolisen häiriön ennustajina Jaana Leiviskä, THL Labquality-päivät 5.2.2010 5.2.2010 Labquality-päivät / Jaana Leiviskä 1 Energiatasapaino i Energian saanti = energian kulutus
LisätiedotEPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015
EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.
LisätiedotMa > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING
Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches
LisätiedotUrheilijan Ravintovalmennus Materiaalit. #Makroajattelu. Viikko 1 / Moduuli 1
3 Viikko 1 Makroajattelu 2 Urheilijan Ravintovalmennus Materiaalit Viikko 1 / Moduuli 1 #Makroajattelu Materiaalien tarkoitus on toimia tiivistelmänä. Nostamme niissä olennaiset asiat esiin. Ne toimivat
LisätiedotFarmakokinetiikan perusteita
Farmakokinetiikan perusteita Pekka Rauhala 2012 Farmakologian perusteet Koulu, Mervaala & Tuomisto, 8 painos, 2012 Kappaleet 1-6 ja 11 Luennoilla esille tulevat asiat PBL-tapauksissa käsiteltävät asiat
LisätiedotVASTAUS 1: Yhdistä oikein
KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen
LisätiedotProteiinit eli valkuaisaineet. Makromolekyylit. Valkuaisaineet 2
Proteiinit eli valkuaisaineet Makromolekyylit polypeptidejä (us. 10 - us. 100 ah.) primaarirakenne = aminohappojärjestys useita korkeamman asteen konformaatiotasoja natiivi konformaatio kuumennus kemikaalit
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2012 Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Tupakointi Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Elimistön
LisätiedotBioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30
Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen
LisätiedotFarmakokinetiikka. Historiaa. Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät. Farmakogenetiikka. Vierasainemetabolian vaiheet
Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät Farmakogenetiikka Pekka Rauhala 2013 Perimä Potilaan ikä Munuaisten ja maksan toimintahäiriöt Muut sairaudet Alkoholin käyttö Lääkeinteraktiot Farmakogenetiikka Tutkii
LisätiedotIhmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14
Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin
LisätiedotRasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit
Rasvat eli lipidit, kolesteroli ja lipoproteiinit Rasvoihin liittyy paljon epäselvyyksiä ja myyttejä. Vasta viime aikoina rasvojen merkitys hyvinvoinnille on avautunut. Rasvahapot ovat välttämättömiä rakennuspalikoita
LisätiedotOulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015
Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 22.5.2015 Nimi: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin vastataan suomeksi. Osa 1 Aineistotehtävä. Vastaa vain varattuun
LisätiedotRUUANSULATUS. Enni Kaltiainen
RUUANSULATUS Enni Kaltiainen Ruuansulatus Mitä solu tarvitsee? Ruuan reitti - suu - nielu, ruokatorvi - maha - ohutsuoli - paksusuoli Säätely h"p://mediaserver- 2.vuodatus.net/g/79900/1235391893_karvinen.jpg
LisätiedotPoikkeavan lääkevasteen riskitekijät
Sylvi 96 v Vanhusten lääkehoidon ongelmakohtia Pekka Rauhala 2013 Glaukooma: timololi 1 tippa x 2 RR-tauti: hydroklooritiatsidi 25mg x2, (diureetista virtsan karkailua, minkä vuoksi Sylvi otti lääkettä
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. a) Mitä tarkoitetaan biopolymeerilla? Mihin kolmeen ryhmään biopolymeerit voidaan jakaa? (1,5 p) Biopolymeerit ovat luonnossa esiintyviä / elävien solujen muodostamia polymeerejä / makromolekyylejä.
LisätiedotJohdatus biofysiikkaan 30.10.2014
Johdatus biofysiikkaan 30.10.2014 2. luento: Marja Hyvönen Yhteydenotot: marja.hyvonen@oulu.fi p. 0294 481119 huone 253-1 (porras J3 Fysiikan kadulta 2.kerrokseen) Kaikki elävät olennot koostuvat soluista,
LisätiedotKOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00
BIOLÄÄKETIETEEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 18.5.2016 Etunimet: Nimikirjoitus: BIOLOGIA (45 p) Valintakoe klo 9.00-13.00 Kirjoita selvästi nimesi ja muut henkilötietosi niille varattuun
LisätiedotJohdatus biofysiikkaan 15.1.2013 Introduction to biophysics 15.1.2013
Johdatus biofysiikkaan 15.1.2013 Introduction to biophysics 15.1.2013 2nd lecture: Biophysics of biomolecules, by Marja Hyvönen please preferably contact me by email marja.hyvonen@oulu.fi p. 0294 481119
Lisätiedot-1- Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
Oulun yliopiston biokemian koulutusohjelman valintakoe 21.5.2014 Nimi: Henkilötunnus: Ota henkilötodistus mukaasi jättäessäsi vastauspaperin. Kysymyksiin voi vastata suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.
LisätiedotTrusker'S Precious And Grace
Trusker'S Precious And Grace KAARINA.KIRJONEN@HOTMAIL.FI Näyte: 870100003060 Näytetyyppi: seerumi Päiväys: 31-05-2018 TUTKIMUS TULOS VIITEVÄLI MATALA NORMAALI KORKEA. Kreatiniini ja Albumiini MATALA NORMAALI
LisätiedotBiomolekyylit kemian opetuksessa sekä lukion kemian, biologian ja terveystiedon oppikirjoissa
Biomolekyylit kemian opetuksessa sekä lukion kemian, biologian ja terveystiedon oppikirjoissa Pro gradu tutkielma Jyväskylän yliopisto Kemian laitos 13.11.2017 Laura Saarimäki i Tiivistelmä Tämän tutkielman
LisätiedotProteiinien opiskelua molekyyligastronomian kontekstissa kohti korkeamman tason ajattelutaitoja ja mahdollisimman kuohkeita marenkeja
LUMAT 1(2), 2013 Proteiinien opiskelua molekyyligastronomian kontekstissa kohti korkeamman tason ajattelutaitoja ja mahdollisimman kuohkeita marenkeja Anna-Sofia Vilhunen Kemian opettajankoulutusyksikkö,
Lisätiedot6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi
6 GEENIT OHJAAVAT SOLUN TOIMINTAA nukleiinihapot DNA ja RNA Geenin rakenne Geneettinen informaatio Proteiinisynteesi GENEETTINEN INFORMAATIO Geeneihin pakattu informaatio ohjaa solun toimintaa ja siirtyy
LisätiedotMolekyyli- ja solubiologia ELEC-2210 Proteiinit
Molekyyli- ja solubiologia ELEC-2210 Proteiinit Vuento & Heino: Biokemian ja solubiologian perusteet, ss. 51-66 Alberts et al. Essential Cell Biology, 4. p, luku 4 Dos. Tuomas Haltia, HY, Biotieteiden
LisätiedotKondensaatio ja hydrolyysi
Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä
LisätiedotProteiinien muuntuminen energiaksi ihmiselimistössä
Proteiinien muuntuminen energiaksi ihmiselimistössä Helsingin yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Kemian laitos Kemian opettajankoulutusyksikkö Kandidaatintutkielma Tekijä: Klaus Sippel
LisätiedotLääkkeiden yhteisvaikutukset ovat yleensä
Page 1 of 9 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 TEEMAT Lääkkeiden yhteisvaikutukset ovat yleensä hallittavissa Pentti J. Neuvonen Vain osa lääkkeiden yhteisvaikutuksista on lääkehoidon onnistumisen kannalta tärkeitä.
LisätiedotSolun kemiallinen peruskoostumus eläinsolu. Solun kemia. Solun kemiallinen peruskoostumus bakteerisolu. Vesi 1
Solun kemiallinen peruskoostumus eläinsolu Solun kemia paino-% Vesi 75-90 proteiinit 10-20 Lipidit 2 Hiilihydraatit 1 RNA/DNA 0,7/0,4 Epäorg. 1,5 Solun kemiallinen peruskoostumus bakteerisolu Vesi 1 paino-%
LisätiedotOsa I MONIVALINTATEHTÄVÄT (yhteensä 30 pistettä)
Osa I MONIVALINTATEHTÄVÄT (yhteensä 30 pistettä) Jokaista kysymystä kohden on vain yksi oikea vastaus ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen. Jos vastaus on väärä tai on valinnut useita vastauksia
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotKEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI
VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen
LisätiedotTutkimuksellisia töitä biologian opetukseen
Tutkimuksellisia töitä biologian opetukseen Justus / Biotieteiden opetuksen keskus BioPop 13.6.2017 1 Päivän ohjelma 16:00 16:25 Mitä tutkimuksellisuus on? 16:25 16:35 Johdatus päivän tutkimustyöhön 16:35
Lisätiedot7. MAKSA JA MUNUAISET
7. MAKSA JA MUNUAISET 7.1. Maksa myrkkyjentuhoaja SIJAINTI: Vatsaontelon yläosassa, oikealla puolella, välittömästi pallean alla Painaa reilun kilon RAKENNE: KAKSI LOHKOA: VASEN JA OIKEA (suurempi), VÄLISSÄ
LisätiedotJokainen ml sisältää 50 mg d-alfa-tokoferolia tokofersolaanin muodossa, vastaten 74,5 IU tokoferolia.
1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Vedrop 50 mg/ml oraaliliuos 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Jokainen ml sisältää 50 mg d-alfa-tokoferolia tokofersolaanin muodossa, vastaten 74,5 IU tokoferolia. Apuaineet:
LisätiedotDNA, RNA ja proteiinirakenteen ennustaminen
S-114.500 Solubiosysteemien perusteet Harjoitustyö Syksy 2003 DNA, RNA ja proteiinirakenteen ennustaminen Ilpo Tertsonen, 58152p Jaakko Niemi, 55114s Sisällysluettelo 1. Alkusanat... 3 2. Johdanto... 4
LisätiedotPäästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto
OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0
LisätiedotKandiakatemiA Kandiklinikka
Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset
LisätiedotAikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä
KUVAT KERTOVAT Erkki Savilahti Aikuisen ohutsuoli on noin viisi metriä pitkä putkimainen elin. Sen alkuosa duodenum muodostaa lyhyen retroperitoneaalisen kaaren mahanportista vapaaseen vatsaonteloon, ja
LisätiedotMetsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna. Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari
Metsäpatologian laboratorio tuhotutkimuksen apuna Metsätaimitarhapäivät 23. 24.1.2014 Anne Uimari Metsäpuiden vaivat Metsäpuiden eloa ja terveyttä uhkaavat monet taudinaiheuttajat: Bioottiset taudinaiheuttajat
Lisätiedot2. Elämän kemiallinen koostumus, rakenne ja toiminta
2. Elämän kemiallinen koostumus, rakenne ja toiminta 2.1. Tuntemamme elämän rakenne-komponentit Tarvitaan: informatiiviset polymeerit: nukleiinihappojuosteet DNA ja RNA (nukleotidit): sisältävät hiiltä,
LisätiedotJonne Seppälä. Lectio praecursoria
Jonne Seppälä Lectio praecursoria 22.5.2015 Structural Studies on Filamin Domain Interactions Rakennetutkimuksia filamiini-proteiinin domeenivuorovaikutuksilla Mitä solu- ja molekyylibioginen tutkimus
LisätiedotLaskuharjoitus 3 palautus 11. 11. 2003 mennessä
Laskuharjoitus 3 palautus 11. 11. 23 mennessä Tehtävä 1: Entsyymikinetiikkaa Entsyymillä on seuraavanlainen reaktiomekanismi (katso oheista kuvaa): 1. A:n sitoutuminen saa konformaatiossa aikaan muutoksen,
LisätiedotFarmakokinetiikka. Farmakogenetiikka. Poikkeavan lääkevasteen riskitekijät. Lääkevasteen yksilöllisyys. Farmakogenetiikka
Potilaita, joilla sama diagnoosi Lääkevasteen yksilöllisyys Farmakogenetiikka Pekka Rauhala 2012 Hyvä lääkevaste Huono vaste - vaihda lääkettä Toksisuus suuri - vaihda lääkettä tai pienennä annosta Poikkeavan
LisätiedotSokerit lääketieteessä
Sokerit lääketieteessä Risto Renkonen Haartman Instituutti, Helsingin yliopisto Syyskuu 2013 Johdanto GDP-mannose pathway GLUCOSE Golgi M1P M6P G6P Pentose phosphate pathway GDP-Man F6P GDP-Man Dol P-Man
LisätiedotHyperlipidemioiden lääkkeet
Hyperlipidemioiden lääkkeet Professori Eero Mervaala Biolääketieteen laitos Helsingin yliopisto Potilaita 892 337 11.6 miljoonaa potilasvuotta Dyslipidemioiden luokittelu käytännössä Hyperkolesterolemia
LisätiedotRUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen
RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat
LisätiedotKuinka entsyymit toimivat?
Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja, jotka toimivat kemiallisten reaktioiden katalysaattorina elimistössä. Niitä voidaan verrata liekin puhaltamiseen tulen sytyttämiseksi. Jos liekkeihin ei
LisätiedotDNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi
LisätiedotDrug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress
Drug targeting to tumors: Principles, pitfalls and (pre-) cilinical progress Twan Lammers, Fabian Kiessling, Wim E. Hennik, Gert Storm Journal of Controlled Release 161: 175-187, 2012 Sampo Kurvonen 9.11.2017
LisätiedotKemiallinen reaktio
Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,
LisätiedotVESILIUKOISET VITAMIINIT
SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT
LisätiedotNimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1. Valitse listasta kunkin yhdisteen yleiskielessä käytettävä ei-systemaattinen nimi. (pisteet yht. 5p) a) C-vitamiini b) glukoosi c) etikkahappo d) salisyylihappo e) beta-karoteeni a. b. c. d. e. ksylitoli
LisätiedotYläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015
Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Tabletti. Tabletit ovat valkoisia, pyöreitä, kuperia ja niissä on merkintä 7. Tabletin halkaisija on 7 mm.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Loraxin 10 mg tabletit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 10 mg loratadiinia. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta 6.1. 3. LÄÄKEMUOTO
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Aikuiset (myös iäkkäät): Suositeltu annos on 800 mg eli 2 kapselia vuorokaudessa kerta-annoksena kolmen kuukauden ajan.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Chondroitin Sulphate Rovi 400 mg, kovat kapselit 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kapseli sisältää 400 mg kondroitiinisulfaattia. Täydellinen apuaineluettelo,
LisätiedotS-114.2500 Basics for Biosystems of the Cell Harjoitustyö. Proteiinirakenteen mallintaminen. Niina Sandholm 62938M Antti Niinikoski 60348E
S-114.2500 Basics for Biosystems of the Cell Harjoitustyö Proteiinirakenteen mallintaminen Niina Sandholm 62938M Antti Niinikoski 60348E Sisällysluettelo Johdanto... 3 Luonnontieteellinen perusta... 3
LisätiedotJOHDANTO FARMAKOLOGIAAN. Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto
JOHDANTO FARMAKOLOGIAAN Professori Eero Mervaala Farmakologian osasto Lääketieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Farmakologian opetuksen tavoite L2/H2-lukuvuonna: Oppia perusteet rationaalisen lääkehoidon
LisätiedotSytosoli eli solulima. Sytosoli. Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.)
Solunsisäiset rakenteet, kalvostot ja proteiinien lajittelu (Chapter 12 Alberts et al.) Figure 12-1 Molecular Biology of the Cell ( Garland Science 2008) Sytosoli eli solulima Sytosoli määritellään operatiivisesti
Lisätiedot1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Canizol vet 400 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. 1 tabletti sisältää: Vaikuttava aine:
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Canizol vet 400 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 tabletti sisältää: Vaikuttava aine: ketokonatsoli 400 mg Täydellinen apuaineluettelo, katso kohta 6.1.
LisätiedotMahamysteeri. Mitkä ruoka-aineet sisältävät näitä aineita?
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä yläkoulussa tai lukiossa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Parhaiten työ soveltuu yläkouluun kokonaisuuteen elollinen luonto ja yhteiskunta. KESTO: 1 h. MOTIVAATIO:
LisätiedotSukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 26. 05. 2005 Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 20 3: Osa 1 Tumallisten solujen genomin toiminnassa sekä geenien
LisätiedotHistadin- valmisteen tehoa ja turvallisuutta ei ole osoitettu alle 2-vuotiailla lapsilla.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Histadin 10 mg tabletti 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää 10 mg loratadiinia. Yksi tabletti sisältää 94 mg laktoosimonohydraattia.
LisätiedotBioteknologian tutkinto-ohjelma. 1. a) Rastita, mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein ja mitkä väärin. (10 p.)
Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 30 1. a) Rastita, mitkä seuraavista väittämistä ovat oikein ja mitkä väärin.
LisätiedotVESI JA VESILIUOKSET
VESI JA VESILIUOKSET KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä
LisätiedotSuun kautta otettujen lääkeaineiden imeytyminen
Urtti A, Ruponen M, Pajula K ym. Suun kautta otettujen lääkeaineiden imeytyminen. Kirjassa: Biofarmasian perusteet. 1. painos, s. 55 94. Farmasian opiskelijayhdistys Fortis ry, Kuopio 2018 Marika Ruponen
LisätiedotFarmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017
Farmakologian perusteet ja neurofarmakologia (Farmis) Pekka Rauhala 2017 5 op 6 PBL tapausta Farmis Farmakodynamiikka ja Farmakokinetiikka Autonomisen hermoston farmakologia Neurologisten sairauksien hoidossa
LisätiedotLaskimoannostelun farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka
Laskimoannostelun farmakokinetiikka ja farmakodynamiikka Klaus Olkkola Monet anestesiologit käyttävät suonensisäisesti annosteltavien anestesiaaineiden valintaperusteena muiden tekijöiden ohella niiden
Lisätiedot