501 Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma PALM

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) Aika , klo 12:30-18:03 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 499 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 500 Pöytäkirjan tarkastus 501 Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma PALM Kaavoitusohjelma vuosille Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin yleissuunnitelma 504 Aiesopimus Tampereen keskustan maanalaisen pysäköintijärjestelmän toisen vaiheen Kunkun parkin toteutuksesta ja operoinnista sekä keskustan maanalaisen pysäköinnin kokonaiskehittämisen tilannekatsaus 505 Rahoitussopimuksen solmiminen Euroopan neuvoston kehityspankki CEB:n kanssa 506 Lautakuntien ja jaostojen ym. sekä viranhaltijoiden ym. päätösten otto-oikeus 507 Tiedoksi merkittävät asiat

2 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Lyly Lauri, puheenjohtaja Kummola Kalervo, 1. varapuheenjohtaja Mustakallio Jaakko, 2. varapuheenjohtaja Dündar-Järvinen Aila Kivistö Anneli Sasi Ilkka Tulonen Irja Kaleva Lassi Minkkinen Minna Haapa-aho Olga Sirniö Ilpo, varajäsen, poistui 16:53 Ovaska Jouni, varajäsen, klo 12:30-12:46, saapui 14:41, poistui 16:16 Schafeitel Yrjö, varajäsen Ikonen Anna-Kaisa, valtuuston pj., poistui 14:39 Salmi Pekka, valtuuston 1. vpj. Suomela Iiris, valtuuston 2. vpj. Aaltonen Mikko, valtuuston 3. vpj., saapui 15:54, poistui 17:43 Heinämäki Anna-Kaisa, apulaispormestari Loukaskorpi Johanna, apulaispormestari, klo 12:30-15:01, saapui 17:37 Jäntti Aleksi, apulaispormestari Yli-Rajala Juha, konsernijohtaja, esittelijä Maunu Anna-Maria, viestintäjohtaja, saapui 12:47, poistui 15:43 Aarnio Jouko, kaupunginlakimies, pöytäkirjanpitäjä Nikkilä Elina T, hallintosihteeri, pöytäkirjanpitäjä Nurminen Mikko, johtaja, saapui 12:44 Rantanen Teppo T, johtaja, saapui 12:44 Karppinen Elina, asemakaavapäällikkö, saapui 12:44, poistui 17:14 Männikkö Jukka, talousjohtaja, saapui 12:44, poistui 15:26 Saarinen Johanna, henkilöstö- ja hallintopäällikkö, saapui 12:44, poistui 15:26 Ansaharju Matias, kehittämispäällikkö, saapui 12:44, poistui 15:26 Ekholm Virpi Johanna, kiinteistöjohtaja, saapui 12:44, poistui 15:26 Uusivuori Marja, kehittämiskoordinaattori, saapui 12:44, poistui 15:26 Vuojolainen Arto, liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja, saapui 12:44, poistui 17:14 Vandell Ari, suunnittelupäällikkö, saapui 15:52, poistui 17:14 Väliharju Reijo, hankekehitysjohtaja, saapui 15:52, poistui 17:14 Aleksovski Atanas, 3. varapuheenjohtaja Mäkeläinen Suvi Vallin Veikko Allekirjoitukset

3 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) Lyly Lauri Puheenjohtaja Jouko Aarnio Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Lassi Kaleva Yrjö Schafeitel muut allekirjoittajat Elina T Nikkilä pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan nähtävänäolo Yleisesti nähtäville Elina T Nikkilä, hallintosihteeri

4 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) 499 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

5 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) 500 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Lassi Kaleva ja Yrjö Schafeitel (varalle Kalervo Kummola ja Jaakko Mustakallio). Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana viimeistään maanantaina

6 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) Kaupunginhallitus, 501, Kaupunginhallitus, 449, Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma PALM TRE:8083/ /2016 Kaupunginhallitus, , 501 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Kehittämispäällikkö Matias Ansaharju, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma hyväksytään jatkosuunnittelun pohjaksi. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi seuraavat lisäponnet: Liikennehankkeiden osalta tulee tehdä hyöty- ja kustannuslaskelmat etupainotteisesti. Kunkun parkin, Näsikallion eritasoliittymän ja Hämpin parkin laajentamisen toteuttamisen suunnittelua tulee jatkaa. Amurin tunnelin kaavaprosessi viedään loppuun, mutta muuten valmistelua ei jatketa tässä vaiheessa. Kaupunki säilyttää ja varmistaa pintapysäköintipaikkoja, mahdollistaen näin lyhytaikaisen asiointipysäköinnin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma hyväksytään jatkosuunnittelun pohjaksi. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Teppo Rantaselle, talousjohtaja Jukka Männikölle, liiketoimintaja- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolaiselle, asemakaavapäällikkö Elina Karppiselle, kiinteistöjohtaja Virpi Ekholmille, henkilöstö- ja hallintopäällikkö Johanna Saariselle, kehittämispäällikkö Matias Ansaharjulle sekä kehittämiskoordinaattori Marja Uusivirralle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana.

7 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) Jouni Ovaska poistui mutta palasi kokoukseen vielä tämän saman asian käsittelyn aikana. Anna-Maria Maunu saapui kokoukseen. Anna-Kaisa Ikonen ja Johanna Loukaskorpi poistuivat kokouksesta asiasta käydyn keskustelun aikana. Kokous keskeytettiin viiden minuutin neuvottelutauon ajaksi. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Lauri Lyly teki seuraavat lisäponsiehdotukset: "Liikennehankkeiden osalta tulee tehdä hyöty- ja kustannuslaskelmat etupainotteisesti. Kunkun parkin, Näsikallion eritasoliittymän ja Hämpin parkin laajentamisen toteuttamisen suunnittelua tulee jatkaa. Amurin tunnelin kaavaprosessi viedään loppuun, mutta muuten valmistelua ei jatketa tässä vaiheessa." Kaupunki säilyttää ja varmistaa pintapysäköintipaikkoja, mahdollistaen näin lyhytaikaisen asiointipysäköinnin. Aila Dündar-Järvinen kannatti Lylyn ponsiehdotuksia. Johanna Loukaskorpi palasi kokoukseen. Puheenjohtaja tiedusteli lisäponsiehdotuksiensa saamaa kannatusta ja totesi niiden tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Perustelut Asia jäi pöydälle kokouksessa. Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Tiedoksi Virpi Ekholm, Matias Ansaharju, Taru Hurme, Reija Linnamaa Liitteet 1 Liite Kh PALM Oheismateriaali Kh PALM , esittely Kaupunginhallitus, , 449 Valmistelijat / lisätiedot: Nurminen Mikko Päätös Asia jätettiin pöydälle saakka. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli

8 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma hyväksytään jatkosuunnittelun pohjaksi. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden talousjohtaja Jukka Männikölle, johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Teppo Rantaselle, asemakaavapäällikkö Elina Karppiselle, kiinteistöjohtaja Virpi Ekholmille, henkilöstö- ja hallintopäällikkö Johanna Saariselle sekä kehittämiskoordinaattori Marja Uusivirralle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Irja Tulonen poistui ja varajäsen Reeta Ahonen saapui kokoukseen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti, että asia jätetään pöydälle saakka. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan pöydällepanoehdotuksen yksimielisesti. Perustelut Konsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM) on osa kaupungin talous- ja strategiaprosessia. PALM-suunnitelma koostuu maankäytön toteutusohjelmasta sekä tähän pohjautuvista investointisuunnitelmista vuosille PALMsuunnitelman taustalla on kaupunkistrategiassa asetetut kaupungin kasvua, kaupunkirakennetta sekä taloutta koskevat tavoitteet. Maankäytön toteutusohjelma on suunnitelma siitä, miten ja millä aikataululla kaupungin asuntorakentaminen ja yritysalueet toteutuvat seuraavien 15 vuoden aikana. Maankäytön toteutusohjelman lähtökohtana on tavoitellun 1,4 prosentin väestönkasvun mahdollistaminen, tarpeita vastaava yritystonttitarjonta sekä kaupungin talouden kannalta kestävä investointitaso. Maankäytön toteutusohjelmassa on ohjelmoitu keskimäärin asuinkerrosneliömetrin ja asunnon rakentuminen vuosittain. Maankäytön toteutusohjelma toimii lähtökohtana kaupungin eri alueilla tapahtuvan väestömuutoksen ennakointiin ja sen myötä väestönmuutoksista aiheutuvien palveluverkon muutostarpeiden ja niitä koskevien tilainvestointien suunnitteluun sekä eri alueiden rakentamiseen liittyvien investointien ajoittamiseen. Nämä investoinnit sisältävät maanhankinnan ja maan rakentamiskelpoiseksi saattamisen sekä teknisen infrastruktuurin rakentamisen. Kokonaisuutena PALM-prosessin myötä syntyy kokonaiskuva kaupungin kasvun ja muiden strategisten tavoitteiden edellyttämästä investointitarpeesta. Kaupungin strategian mukaisesti asuntorakentamisen painopiste on joukkoliikennevyöhykkeillä keskustassa ja aluekeskuksissa. Lähivuosien suurimmat uuden tai täydentyvän asuntorakentamisen alueet ovat Vuores, Hiedanranta, Ranta- Tampella, Hervantajärvi, Kaleva ja Niemenranta. Uusia asuntoja rakentuu lähivuosina myös Tesomalle, Hervantaan, Santalahteen,

9 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) Ojalaan ja Härmälään. Myös Ruotula ja Lakalaiva ovat tulevaisuuden merkittäviä rakentamisalueita. Toteutusohjelmassa korostetaan keskustan täydennysrakentamista. Keskeiset lähivuosien keskustan rakentamisalueet ovat Ranta-Tampellan ohella Viinikanlahti, Särkänniemi ja Asemakeskuksen alue. Edellä mainitut kohteet kattavat kaikkiaan noin puolet Tampereen asuntorakentamisesta vuosina Merkittävä osa eli keskimäärin lähes kerrosneliömetriä vuodessa uudesta rakentamisesta kohdentuu pienempiin kohteisiin kantakaupungin alueelle. Työpaikka-alueiden rakentamisessa työpaikkojen määrän kannalta keskeisimpiä alueita ovat keskustan ja aluekeskusten lisäksi yliopistojen ja korkeakoulujen kampusalueet. Merkittävimmät uudet tai täydentyvät tuotannollisen toiminnan työpaikka-alueet ovat Lahdesjärvi ja Kolmenkulma ja Aitovuori. PALM-suunnitelmassa esitetyt peruskaupungin yhteenlasketut investoinnit vuosina ovat 3,2 mrd euroa. Vuotuinen investointitarve seuraavina kymmenenä vuonna on keskimäärin noin 230 milj. euroa, joka on 40 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 talousarvioehdotuksessa peruskaupungin investointeihin varattu summa. Investointitason kasvun taustalla on kaupungin aiempaa suurempi kasvutavoite sekä talonrakennusinvestointien, erityisesti korjaushankkeiden investointitarpeiden merkittävä kasvu. Esitetyn investointitason vaikutusta kaupungin velkaantumiseen on tarkasteltu kahden skenaarion kautta. Jos kaupungin talous kehittyy taloussuunnitelman mukaisesti siten, että talouden tasapaino saavutetaan vuonna 2022 ja vuosikate pysyy 125 milj. euron tasolla PALM-kauden loppuun, tulee peruskaupungin arvioitu lainamäärä olemaan 1,6 mrd. euroa vuonna Tämä tarkoittaa lainamäärän kaksinkertaistumista nykyisestä ja asukaskohtaisen lainamäärän kasvua euroon. Jos taas talouden nykyura jatkuu ja vuosikate pysyy jatkossakin keskimäärin 81,4 milj. euron tasolla, nousee peruskaupungin lainamäärä 2,2 mrd euroon ja asukaskohtainen lainamäärä euroon. Kaupungin kasvun edellyttämistä investoinneista aiheutuva velkaantuminen ei ole pitkällä aikavälillä talouden näkökulmasta kestävää. Vuosikatteen nostaminen on kasvun mahdollistamiseksi välttämätöntä. Mikäli kasvu ja siihen liittyvät investoinnit eivät tuo kaupungille toivottua tulojen lisäystä mm. yhteisöja kunnallisverotuloina, on investointien osalta tehtävä voimakkaampaa priorisointia. Tällä on vaikutusta kaupungin eri alueiden palvelutarjontaan ja uusien alueiden rakentumisen aikatauluun. Liitteet 1 Oheismateriaali Kh PALM , esittely Liite Kh PALM

10 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) Kaupunginhallitus, 502, Kaupunginhallitus, 450, Kaavoitusohjelma vuosille TRE:7269/ /2018 Kaupunginhallitus, , 502 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Kaavoitusohjelma vuosille hyväksytään ja lähetetään yhdyskuntalautakunnalle toimenpiteitä varten. Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyi seuraavan lisäponnen: Nurmi Sorilassa käynnistetään yleissuunnittelu, jolla mahdollistetaan olemassa olevan rakennusoikeuden hyödyntäminen ja pienimuotoinen uudisrakentaminen Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Kaavoitusohjelma vuosille hyväksytään ja lähetetään yhdyskuntalautakunnalle toimenpiteitä varten. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Teppo Rantaselle ja asemakaavapäällikkö Elina Karppiselle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Kokous keskeytettiin neuvottelutaon ajaksi. Anna-Maria Maunu poistui kokouksesta asiasta käydyn keskustelun jälkeen. Mikko Aaltonen poistui ennen päätöksentekoa. Asian käsittelyn aikana Ilkka Sasi teki seuraavan lisäponsiehdotuksen: "Nurmi Sorilassa käynnistetään yleissuunnittelu, jolla mahdollistetaan olemassa olevan rakennusoikeuden hyödyntäminen ja pienimuotoinen uudisrakentaminen." Lauri Lyly kannatti ehdotusta.

11 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) Puheenjohtaja tiedusteli Sasin lisäponsiehdotuksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Perustelut Asia jäi pöydälle kokouksessa. Esittelijä uudisti päätösehdotuksensa. Tiedoksi Aleksi Jäntti, Mikko Nurminen, Virpi Ekholm, Auli Heinävä, Kari Kankaala, Taru Hurme, Elina Karppinen, Hanna Montonen, Pia Hastio, Ari Vandell, Mika Periviita, Tero Tenhunen, Mirjam Larinkari Liitteet 1 Liite kh Kaavoitusohjelma Kaupunginhallitus, , 450 Valmistelijat / lisätiedot: Nurminen Mikko Päätös Asia jätettiin pöydälle saakka. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Kaavoitusohjelma vuosille hyväksytään ja lähetetään yhdyskuntalautakunnalle toimenpiteitä varten. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Teppo Rantaselle, asemakaavapäällikkö Elina Karppiselle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti, että asia jätetään pöydälle saakka. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan pöydällepanoehdotuksen yksimielisesti. Perustelut Asemakaavoitusohjelma on valmisteltu elinvoiman ja kilpailukyvyn, hyvinvoinnin sekä kaupunkiympäristön palvelualueiden viranhaltijoiden yhteistyönä. Palvelualueiden yksiköiden yhteinen yleispiirteisen maankäytön ohjausryhmä on käsitellyt asiaa kokouksissaan syksyn 2018 aikana. Kaavoitusohjelma on liitteenä. Asemakaavoituksen työkohteet: Vuosien asemakaavoitusohjelman lähtökohtina ovat kaupunkistrategiassa asetetut tavoitteet rakentamisen riittävän tason mahdollistamisesta ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen

12 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) turvaamisesta. Ohjelmassa varaudutaan vastaamaan tulevalla viisivuotiskaudella vuosittaiseen 1,4 % eli vähintään asukkaan kasvun tavoitteisiin. Tampereen kaupungin strategian mukaisesti yhdyskuntarakennetta tiivistetään kaavoittamalla yli 80 % asuinkerrosalasta Yleiskaava 2040 mukaisiin keskuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeille; tälle kasvun vyöhykkeelle sijoittuu 84 % kaavoitusohjelman kohteiden asuntokerrosalasta. Kaavoitusohjelman laadinnassa on huomioitu tavoitteellisen määrän ja sijainnin toteutuminen sekä monipuolisen asuntotuotannon ja työpaikkojen määrän kasvun mahdollistaminen. Ohjelmassa on huomioitu monimuotoinen asuminen sekä asumis- että hallintamuotojen osalta. Kohteiden sijoittumisella pyritään varmistamaan kohtuuhintaisen asuinrakentamisen edellytykset. Lisäksi tontinluovutuksen yhteydessä on mahdollista vaikuttaa positiivisesti alueiden sosiaaliseen kestävyyteen esim. uudistuotannon hallintamuotojen, asuntojakauman ja talotyyppien avulla. Keskustan kehitystä edistetään kaavoittamalla uutta maanalaista pysäköintiä, laatimalla keskustaan korttelisuunnitelmia asemakaavojen pohjaksi sekä asemakaavoittamalla Asemakeskuksen ja Tampereen taidemuseon alueita suunnittelukilpailuiden pohjalta. Särkänniemen ja Tullin alueilla käynnistetään asemakaavoitus kehittämissuunnitelmien pohjalta. Hiedanrannan yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen käynnistetään alueen asemakaavojen laatiminen Hiedanrannan keskustan korttelialueille. Lisäksi raitiotien toiseen vaiheeseen varaudutaan kaavoittamalla yleissuunnittelun mukainen linjaus Santalahdesta Lentävänniemeen ja Lielahden suuntaan. Raitiotielinjan lisäksi kaavoitetaan hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät alueet. Raitiotiehen tukeutuvaan asuinrakentamiseen liittyviä asemakaavoja laaditaan raitiotielinjauksen läheisyyteen mm. Hervantaan, Kalevaan ja Hiedanrantaan. Keskustan ja kantakaupungin yhdyskuntarakennetta tiivistetään kaavoittamalla täydennysalueita. Laaditaan asemakaavoja, joiden myötä turvataan virkistysverkoston ja palvelurakenteen kehittäminen, kaupungin strategisten projektien toteuttaminen ja rakennetun ympäristön kehittäminen sekä maanalaisten pysäköintilaitosten asemakaavoja mahdollistamaan keskustan täydennysrakentaminen. Lisäksi laaditaan asemakaavoja muita kaupungin ja yksityisten maanomistajien hankkeita varten. Asemakaavoja laadittaessa noudatetaan kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa hyväksyttyjä maankäytön kokonaisprosessin uudistamisen periaatteita ja toimintatapoja. Ohjelmakohteet sijoittuvat pääosin kaupungin omistamalle maalle. Näin mahdollistetaan kaupungin asunto- ja maapoliittisten linjausten toteuttaminen ja tontinluovutuksen tonttivarannon riittävyys. Ohjelman toteutuksessa otetaan huomioon arkkitehtuuriohjelman linjaukset. Ohjelmassa on esitetty

13 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) 46 yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta keskeistä asemakaavoituskohdetta. Työohjelmassa on tällä hetkellä lisäksi myös noin 100 muuta asemakaavahanketta. Kaupunkirakenteen täydentäminen keskustassa, aluekeskuksissa ja asuinalueilla on vuosittain merkittävä täydennysrakentamisen keino. Yksityisten tonttien kehittäminen tapahtuu hankekehittäjän kanssa yhteistyössä laadulliset näkökulmat huomioiden. Kortteleiden täydennysrakentaminen edistää alueiden elinvoimaisuuden kasvamista. Asumisen keskeisiä kohteita ovat Kalevan, Hervannan pohjoisosan ja Viinikanlahden alueet. Västinginmäkeen tavoitellaan pientalojen lisäksi monimuotoista asuinrakentamista ja Tesoman koulun alueelle erityisesti kohtuuhintaista omistusasumista. Pyynikin trikoon aluetta kehitetään rakennus- ja kulttuurihistoriallisten arvojen pohjalta laadukkaaksi asuinalueeksi palveluineen. Laajempia pientaloalueita sijoittuu ohjelmakaudella Västinginmäkeen ja Ojalaan. Sekoittunutta asumisen, kaupan ja toimitilojen aluetta kaavoitetaan mm. Hiedanrantaan ja keskustaan Asemakeskuksen yhteyteen. Kaupunkirakenteen täydentämisen kohteita ohjelmoidaan toteutettavaksi lisäksi vuosittain noin k-m 2. Yritystontti- ja toimitilatarjonnan kasvulle luodaan edellytykset kaavoittamalla ohjelmakaudella rakentamista Kaupin kampuksen yhteyteen ja Aitovuoreen. Vuodelle 2019 ajoittuvat vuodelta 2018 jatkuvat Kunkun parkin maanalaisen pysäköintilaitoksen sekä Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin kaavat. Takojankadun, Hippostalon, Aitovuoren yritystoiminnan alueen ja Lahdesjärven yritysalueen kaavojen valmistelu jatkuu. Keskustan alueella jatkuu Särkänniemen alueen kehittäminen. Hämpin parkin laajennus mahdollistaa Asemakeskuksen ja lähiympäristön kehittämisen. Asuinrakentamisen kohteita ovat Kalevan lastentalon kehittäminen, Hervannan pohjoiskansi, Tesomajärven koulun alue, Hyhkyn laakso, Västinginmäki sekä Raholan radanvarsikortteli. Toimitila- ja liikerakentamista kaavoitetaan mm. Aitovuoreen, Lahdesjärvelle ja Särkänniemeen. Vuodelle 2020 ajoittuvat keskustan alueella Asemakeskuksen ensimmäinen vaihe, Tampereen taidemuseon laajennus sekä museon ympäristön kehittäminen. Asuinrakentamisen kohteita ovat Kalevan harjun länsipää, Pyynikin trikoon alueen kehittäminen, Kaupin sairaalan alue, Alasniitynkatu, TTY:n kampusalueen täydentäminen asuinrakentamisella sekä Hiedanrannan keskustan ja Enqvistinkadun varren raitioreitin kaavoittaminen. Kaupin urheilupuiston alueen asemakaava päivitetään vastaamaan tarpeita. Toimitila- ja liikerakentamista kaavoitetaan Asemakeskuksen, Kaupin kampuksen ja Hiedanrannan alueille. Vuodelle 2021 ajoittuu Frenckellin kiinteistön asemakaavan laatiminen sekä Tammelan täydennysrakentamisen

14 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) mahdollistava Toriparkki. Hakametsän alueen uudistaminen sekä Ojalan ja Hiedanrannan seuraavan vaiheen asemakaavat laaditaan. Kaukajärven pohjoisrannan, Sarvijaakonkadun ja Lielahdenkadun alueille kaavoitetaan täydennysrakentamista, Iidesjärven perhepuisto kaavoitetaan vastaamaan viher- ja virkistyspalveluiden tarjontaan tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Vuosina jatkuu Asemakeskuksen, Hiedanrannan ja Lielahdenkadun alueiden kaavoitus. Suunnittelukilpailun pohjalta laaditaan Viinikanlahden uuden asuinalueen asemakaava. Härmälän leirintäalueen paikalle kaavoitetaan uutta asuinaluetta ja leirintäaluetta varten Alasjärven rantaa. Ruotulan golfkentän alueelle laaditaan yleiskaavan mukaisesti asemakaava uutta asuinaluetta varten. Koilliskeskuksen ja Lakalaivan aluekeskusten asemakaavoitus asuin- ja toimitila-alueeksi käynnistyy. Vuosien asemakaavoitusohjelma sisältää asuntokerrosalaa yhteensä noin k-m 2 ja muuta kerrosalaa noin k-m 2. Yleiskaava 2040 mukaisiin keskuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeille ohjelmoidusta asuinkerrosalasta sijoittuu 84 %. Liitteet 1 Liite Kaavoitusohjelma

15 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) 503 Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin yleissuunnitelma TRE:4049/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Suunnittelupäällikkö Ari Vandell, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin suunnittelun tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Teppo Rantaselle, asemakaavapäällikkö Elina Karppiselle, suunnittelupäällikkö Ari Vandelille sekä hankekehitysjohtaja Reijo Väliharjulle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Mikko Aaltonen saapui kokoukseen. Jouni Ovaska ja Ilpo Sirniö poistuivat kokouksesta asiasta käydyn keskustelun aikana. Perustelut Kaupunginhallituksen suunnittelukokous päätti , että Keskustan maanalaisen eritasoliittymän (Näsikallion eritasoliittymä) ja katuverkkoyhteyden (Amuritunneli) sekä Kunkun parkin ajoyhteysvarauksen suunnittelu ja toteutuksen valmistelu käynnistetään. Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin suunnittelun tilannekatsaus annettiin edellisen kerran kaupunginhallitukselle Tämän jälkeen on tarkennettu suunnitelman yksityiskohtaisempia teknisiä ratkaisuja, kustannusarviota ja liikennetaloudellisia laskelmia. Eritasoliittymän sijainti ja ramppiliittymä Satakunnankadulle ovat edelleen syksyllä 2017 esitellyn mukaisia. Kunkun parkin toteuttamista ja operointia koskeva hankintamenettely käynnistyi maaliskuussa 2017 ja tarjouskilpailu ratkaistiin helmikuussa Kunkun parkin toteuttaminen ei ole mahdollista kaupunginhallituksen linjaamalla tavalla ilman eritasoliittymästä toteutettavaa ajoyhteyttä. Kunkun

16 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa keskustan kehittämisohjelman ja keskustan strategisen yleiskaavan tavoitteita luoda ydinkeskustan maanalaisten pysäköinnin verkosto. Se lisää keskustan vetovoimaa, parantaa sen saavutettavuutta kaikilla liikennemuodoilla, ja edistää keskustan muuttamista hitaan liikkumisen alueeksi. Kunkun parkki, Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli muodostavat keskustan läntisen puolen elinvoiman säilymisen ja kehittymisen kannalta merkittävä hankekokonaisuuden. Keskustan länsipuolen vetovoimaa vahvistavien keskeisten hankkeiden eteneminen on yksi Viiden tähden keskustan kehittämisohjelman tavoitteista. Kunkun parkki, Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli ovat keskustan länsipuolen elinkeinoja ja yksityisiä investointeja tukevia ja edistäviä hankkeita. Liikennejärjestelyjen yleissuunnittelutyö käynnistettiin huhtikuussa Suunnitteluratkaisun lähtökohtana on ollut kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa päätetty periaateratkaisu. Siinä ajoyhteys Näsikallion eritasoliittymästä nykyiseen katuverkkoon on sijoitettu liikenteen ja vaikutusten kannalta tarkoituksenmukaiseen paikkaan Satakunnankadulle Hämeenpuiston länsipuolelle, keskustan kehäkadun kulmaan. Näsikallion eritasoliittymän suunnitteluperusteet on tehty yhteistyössä Liikenneviraston ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kanssa. Amuritunnelin ja Näsikallion eritasoliittymän yleissuunnitelmatasoiset suunnitelmaluonnokset valmistuivat joulukuussa Tämän jälkeen suunnitelmia ja vaikutustarkasteluja on tarkennettu. Amuritunnelin ratkaisuun liittyen on laadittu Tampereen keskustan kehäkadun Satakunnankatua ja Hämeenpuiston pohjoisosaa koskeva yleissuunnitelma, jossa uuden maanlaisen ramppiyhteyden vaatimat katujärjestelymuutokset on huomioitu. Yleissuunnitelmaluonnoksen pohjalta on käynnistetty ratkaisun vaatiman maanalaisen asemakaavan laatiminen tausta- ja vaikutusselvityksineen. Taustaselvitykset ovat valmistuneet syys-lokakuussa 2018 ja asemakaavan valmisteluaineisto on kuulutettu nähtäville Tässä yhteydessä järjestetään myös kaava- ja liikennesuunnitelmia esittelevä yleisötilaisuus. Asemakaavaehdotus valmistuu vuoden 2019 aikana. Tarkoituksena on hyväksyä jo aikaisemmin luonnoksena nähtävillä ollut Kunkun parkin asemakaavaehdotus samalla aikataululla. Liikennejärjestelyjen ja asemakaavan suunnittelijat ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä keskenään. Näsikallion eritasoliittymästä, Amuritunnelista ja Kunkun parkista esitettyjä kysymyksiä ja niihin laadittuja vastauksia on koottu hankkeiden yhteiselle internet-sivulle (Tampere.fi > Asuminen ja ympäristö > Kaavoitus > Asemakaavoitus > Näsikallion eritasoliittymä, Amuritunneli ja Kunkun parkki > Hankkeista esitettyjä kysymyksiä). Liikennesuunnittelun ja kaavoituksen yhteydessä on tehty seuraavat taustaselvitykset ja vaikutusarviot; liikennetekniset suunnitelmat ja niiden mallintaminen, liikenne-ennuste ja liikenteelliset vaikutukset, kustannusarvio, havainnollistaminen,

17 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) ilmanlaatu, kallio- ja pohjavesitutkimuksia, kaupunkitalous, kaupunkikuva- ja kulttuuriympäristö, melumallinnus, hulevesiselvitys ja louhinnan alustava ympäristöselvitys. Selvitysten ja vaikutusarviointien tuloksia on koottu erilliseen raporttiin, jota täydennetään mm. pohjavesiseurannan, vesihuolto- ja hulevesiverkostojen tarkastelun ja eri hankkeiden yhteisvaikutusten osalta asemakaavan jatkosuunnittelun yhteydessä. Hankkeen toteutumisen liikenne- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia on tarkennettu. Liikenne-ennustetta on täsmennetty vuonna 2018 maanalaisen pysäköinnin kuvauksen osalta. Aikaisemmissa tarkasteluissa ongelmana liikennemallissa on ollut maanalaisen pysäköinnin heikko houkuttelevuus ja Keskustakehän sisäpuolisen alueen liian suuret liikennemäärät, vaikka keskustan strategisen osayleiskaavan mukaisesti sieltä on tarkoitus poistaa noin puolet nykyisistä pysäköintipaikoista. Maanalaisen pysäköinnin liikennetuotokset on tarkistettu kokemusperäisten liikennetuotostietojen pohjalta ja mallia on kalibroitu näihin laskelmiin. Päivitettyyn liikennemalliin on lisätty Kunkun parkin lisäksi suunnittelun alla oleva P-Hämpin laajennus ja ajoyhteys laajennuksesta Viinikankadulle. Näsikallion eritasoliittymä ja Kunkun parkki eivät lisää keskustan liikennemääriä vaan siirtävät pysäköintipaikkaa etsivää liikennettä maan päältä maan alle. Edellytyksenä tälle on strategioiden mukainen maanpäällisten pysäköintipaikkojen voimakas vähentäminen. Vaikutustarkasteluissa on tarkasteltu neljää vaihtoehtoa. VE 0 kuvaa nykytilannetta eli Näsikallion eritasoliittymää, Kunkun parkkia eikä Amuritunnelia ei ole toteutettu. VE 1 sisältää Näsikallion eritasoliittymän ja Kunkun parkin, mutta ei Amuritunnelia. VE 2:ssa on mukana Näsikallion eritasoliittymä, Kunkun parkki sekä Amuritunneli. VE 3:ssa on mukana Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli, mutta ei Kunkun parkkia. VE 2 kuvaa yleissuunnitelmassa esitettyä hankekokonaisuutta. Vaikutustarkasteluissa on tutkittu edellä mainittujen vaihtoehtojen vaikutusta keskustan liikennemääriin ja tätä kautta kullekin vaihtoehdoille on laskettu liikennetaloudellinen hyötykustannusarvio (H/K-arvo). Amuritunnelin vuoden 2025 tarkennettu liikennemääräennuste on ajoneuvoa. Vuoden 2040 ennusteen mukainen liikennemäärä Amuritunnelissa on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Amuritunnelin liikenteestä saapuu noin 61 % vt12:lta lännen suunnasta, noin 37 % vt12:lta idän suunnasta ja noin 2 % Kunkun parkista. Amuritunnelia käyttävä liikenne suuntautuu Hämeenpuiston molemmilla puolilla sijaitseville alueille, Finlaysonin alueelle sekä osittain etelään Ratinan ja Hatanpään suuntiin. Amuritunnelin tarkoituksena on johtaa keskustaan saapuva autoliikenne sujuvasti keskustan kehäkadulle ja sitä kautta eri puolille keskustaa. Amuritunneli ei lisää keskustan kokonaisliikennettä vaan siirtää sisääntuloliikennettä pois Paasikiventieltä, Sepänkadulta, Pirkankadulta, Pispalan valtatieltä

18 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) ja Lapintieltä. Samalla näillä kaduilla vähennetään autoliikenteen välityskykyä poistamalla ajokaistoja ja jakamalla katutilaa uudestaan mm. raitiotielle ja pyöräliikenteelle. Pelkkä Kunkun parkin ja Näsikallion eritasoliittymän toteuttaminen vähentää maanpäällistä liikennettä eniten Keskustakehältä (mm. Satakunnan ja Ratinan sillat), mutta myös jonkin verran Sepänkadulta ja Paasikivenkadulta. Amuritunnelin ja Näsikallion eritasoliittymän toteuttaminen vähentää huomattavasti voimakkaammin Satakunnankadun länsiosan, Sepänkadun ja Paasikivenkadun liikennemääriä. Voimakkain vaikutus keskustan katujen liikennemäärien vähentymiseen saadaan toteuttamalla sekä Kunkun parkki että Amuritunneli. Keskustan katuverkon autoliikennesuoritteet vähenevät vuoden 2040 tilanteessa (VE 2) 8 % eli noin kahdeksalla miljoonalla ajoneuvokilometrillä vuodessa. Vastaavasti nykyisen Rantaväylän ajosuoritteet kasvavat noin viidellä miljoonalla ajoneuvokilometrillä vuodessa eli liikennettä siirtyy katuverkolta melu- ja päästövaikutuksien osalta paremmin hallittavaan Rantatunneliin. Yleissuunnitelman mukaisessa vaihtoehdossa (VE 2) ajoneuvokustannusten kokonaissäästöt vuoden 2025 tilanteessa ovat 0,4 milj. euroa vuodessa ja aikakustannussäästöt ovat 1,9 milj. euroa vuodessa. Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta liikkumisen kulkumuotojakaumaan, mutta henkilöautoliikenteen väheneminen katuverkolla parantaa joukkoliikenteen ja muun liikenteen sujuvuutta. Ratkaisu parantaa myös liikenneturvallisuutta, vähentäen henkilövahinkoonnettomuuksien määrää 5 % eli 2,41 onnettomuudella vuodessa, joista syntyy yhteiskuntataloudellista säästöä 1,3 milj. euroa vuodessa. Liikenteen aiheuttamat hiilidioksidi- ja muut päästöt sekä liikennemelu vähenevät keskustan katuverkolla. Kaupunkitaloudellisten vaikutusten arvioinnin johtopäätöksenä on, että Näsikallion eritasoliittymän, Amuritunnelin ja Kunkun parkin hyödyt ovat riippuvaisia toisistaan ja yhden hankkeen pois jääminen kokonaisuudesta vaikuttaa voimakkaasti muiden hyötyjen realisoitumiseen. Muutokset saavutettavuudessa lähtevän liikenteen osalta ovat pääosin pieniä, erityisesti vaihtoehdossa 1. Vaihtoehdossa 2 lähtevän liikenteen saavutettavuuden muutoksista hyötyy erityisesti Nalkala ja Kaakinmaa, mutta myös Amuri, Finlayson, Tammerkoski sekä Jussinkylä. Vaihtoehdossa 3 hyödyt kohdistuvat huomattavasti kapeammalle alueelle kuin vaihtoehdossa 2, käytännössä Kaakinmaalle ja Tammerkoskeen. Muutokset saavutettavuudessa saapuvan liikenteen osalta ovat osittain suurempia kuin lähtevän liikenteen osalta vaihtoehdoissa 2 ja 3, missä hyödyt kohdistuvat erityisesti läntisen keskustan alueeseen. Ilman Kunkun parkkia (VE 3) erityisesti toimitilavaltaisen Nalkalan hyödyt jäävät vähäisiksi. Hankkeen tarkennettu rakennuskustannusten arvio on 47,1 milj.euroa. Suunnittelu-, rakennuttamis- ja riskivarauskustannuksiksi on arvioitu noin 11,9 miljoonaa

19 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) euroa. Suunnittelukustannukset ovat tarkentuneet pääosin betonikaukalon, betonitunnelin, pelastusreittien ja tekniikan jatkosuunnittelun pohjalta. Hankkeen liikennetaloudelliset kustannukset ja hyödyt on arvioitu 30 vuoden laskentakaudelta vuosilta Laskelmien yksityiskohtaiset perusteet on esitetty liitteessä 1. Yleissuunnitelman mukaisen hankekokonaisuuden (VE 2) hyötykustannussuhde on 1,5 eli hanke on kannattava (H/K > 1). Vain Kunkun parkin ja Amuritunnelin (VE 1) sisältävän vaihtoehdon hyötykustannussuhde on 2,2. Vastaavasti vain Amuritunnelin ja Näsikallion eritasoliittymän sisältävän vaihtoehdon (VE 3) hyötykustannussuhde on 0,7. Lisäksi tarkasteltiin vaihtoehto, jossa Amuritunneli rakennettaisiin erillisenä hankkeena Näsikallion eritasoliittymän ja Kunkun parkin rakentamisen jälkeen. Tässä vaihtoehdossa Amuritunnelin hyötykustannussuhde olisi noin 1,0. Tiedoksi Ari Vandell, Timo Seimelä, Mikko Nurminen, Taru Hurme, Elina Karppinen, Tero Tenhunen, Marjut Ahponen Liitteet 1 Liite kh Näsikallion eritasoliittymän esittely 2 Maanalainen asemakaava nro 8676, Näsikallion eritasoliittymä ja Amuritunneli esittely

20 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) Kaupunginhallitus, 504, Kaupunginhallitus, 63, Aiesopimus Tampereen keskustan maanalaisen pysäköintijärjestelmän toisen vaiheen Kunkun parkin toteutuksesta ja operoinnista sekä keskustan maanalaisen pysäköinnin kokonaiskehittämisen tilannekatsaus TRE:6640/ /2016 Kaupunginhallitus, , 504 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Hankejohtaja Tero Tenhunen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Tilannekatsaus keskustan maanalaisen pysäköinnin kokonaiskehittämiseen ja siihen liittyvään hankekokonaisuuteen merkitään tiedoksi. Aiesopimus Tampereen keskustan maanalaisen pysäköintijärjestelmän toisen vaiheen Kunkun parkin toteutuksesta ja operoinnista hyväksytään. Hankejohtaja oikeutetaan allekirjoittamaan aiesopimus. Perustelut Kaupunginhallitukselle annetaan kokouksessa katsaus keskustan maanalaisen pysäköinnin kehittämisen ja siihen liittyvän hankekokonaisuuden tilanteesta. Kokonaisuuden ajankohtaisena asiana kaupunginhallitukselle esitetään Kunkun parkin suunnittelua, toteutusta ja operointia koskevan aiesopimuksen hyväksymistä. Tampereen kaupunki järjesti hankintamenettelyn Tampereen keskustan maanalaisen pysäköintijärjestelmän toisesta vaiheesta Kunkun parkki kaupunginhallituksen päätösten , ja kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen päätösten ja mukaisesti. Hankejohtaja Tero Tenhunen päätti Tampereen keskustan maanalaisen pysäköintijärjestelmän toisen vaiheen

21 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) Kunkun parkin suunnittelun, toteutuksen ja operoinnin käyttöoikeusurakkaa koskevan toteuttamissopimuksen saajaksi Finnpark Oy:n (Dno: TRE:2258/ /2017), jonka jälkeen asiassa edettiin sopimusneuvotteluun. Kunkun parkki tarvitsee hyvin toimiakseen liittymisen Rantatunneliin Näsikallion eritasoliittymän kautta. Yhteyttä Rantatunneliin on myös edellytetty hankkeen kilpailutuksessa. Näsikallion eritasoliittymän rakentamisesta ei ole vielä olemassa rakentamispäätöstä. Kaupunginhallitus on käsitellyt Näsikallion eritasoliittymää viimeksi Viiden Tähden Keskusta -kehitysohjelman tilannekatsauksessa, Asemakaavoitusohjelmassa vuosille sekä Näsikallion eritasoliitymän suunnittelun tilannekatsauksessa. Kaupungin osalta toteutussopimus voidaan tehdä sitovasti vasta, kun Näsikallion eritasoliittymästä on tehty tarvittavat toteuttamiseen vaadittavat päätökset, kuten esimerkiksi Tampereen kaupunginvaltuuston päätös myöntää hankkeeseen määräraha. Tämän vuoksi päädyttiin esittämään kaupunginhallitukselle toteutussopimuksen sijaan aiesopimusta, jossa osapuolia sitoo ainoastaan hankekehitysvaiheen käynnistäminen ja hankekehityksen sekä asemakaavoituksen kustannusjako. Aiesopimus on laadittu yhteistyössä kaupungin lakiasioiden yksikön kanssa. Tiedoksi Finnpark Oy, Tenhunen Tero, Ranta Pekka, Kaivonen Juha, Ahponen Marjut, Perämaa Juha, Kilpi Ari Liitteet 1 Liite kh Kunkun parkin aiesopimus Kaupunginhallitus, , 63 Valmistelijat / lisätiedot: Rantanen Teppo T Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Kunkun parkin maanalaisen pysäköintilaitoksen toteutus ja operointi kilpailutetaan esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Kokouskäsittely Puheenjohtaja tiedusteli myönnetäänkö tässä asiassa läsnäoloja puheoikeus johtaja Mikko Nurmiselle ja hankepäällikkö Veikko Vänskälle sekä johtaja Teppo Rantaselle pykälien ajaksi. Kaupunginhallituksen yksimielisellä päätöksellä oikeus

22 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) myönnettiin. Rantanen saapui klo Nurminen sekä Vänskä olivat läsnä klo ja poistuivat ennen päätöksentekoa. Perustelut Kunkun parkin pysäköinti- ja huoltolaitoksen rakentaminen toteuttaa keskustan kehittämisohjelman ja keskustan strategisen yleiskaavan tavoitteita luoda ydinkeskustan maanalaisten laitosten verkosto. Se lisää keskustan vetovoimaa, parantaa sen saavutettavuutta kaikilla liikennemuodoilla, ja edistää keskustan muuttamista hitaan liikkumisen alueeksi. Kunkun parkki on keskustan läntisen puolen elinvoiman säilymisen ja kehittymisen kannalta tärkeä hanke. Keskustan länsipuolen vetovoimaa vahvistavien keskeisten hankkeiden eteneminen on yksi Keskustahankkeen tavoitteista. Keskustorin ja siihen välittömästi liittyvän kaupunkirakenteen ja toiminnallisuuksien kehittäminen sekä Kunkun parkki ovat keskustan länsipuolen elinkeinoja ja yksityisiä investointeja tukevia hankkeita. Kunkun parkin alustavassa hankesuunnitelmassa on laitoksen sisäänajorampit suunniteltu Rantaväylän tunnelista ja keskustan katukehältä sekä yhdystunneli Tammerkosken alitse P-Hämppiin keskustan strategisen yleiskaavan mukaisesti. Kaupunki käynnisti vuonna 2013 laitoksen alustavan hankesuunnittelun, asemakaavoituksen ja hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin. Alustava hankesuunnitelma valmistui vuonna Vuonna 2013 hyväksytyn Tampereen ydinkeskustan maanalaisen pysäköinnin ja huollon yleissuunnitelman ja Kunkun parkin alustavan hankesuunnitelman ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyi tämän vuoden tammikuussa. Arviointia varten laadittu selvitys- ja arviointiaineisto palvelee Kunkun parkin asemakaavatyötä, joka on vireillä. Kaupunginhallitus käsitteli Kunkun parkin toteutuksen ja operoinnin hankinnan käynnistämistä. Kaupunginhallitus päätti tuolloin, että Kunkun parkin pysäköintioperaattorin valinnasta käynnistetään hankintalain mukainen kilpailutus ja että kilpailutuksen perusteella valitun operaattorin kanssa tehdään pitkä maanvuokrasopimus pysäköintilaitoksen edellyttämästä alueesta ja valittu operaattori saa tehtäväkseen hankkeen toteuttamisen. Tavoitteena on etsiä hankkeen toteutukselle malli, jossa kaupungille ei synny pysäköintilaitoksen rakentamisesta ja ylläpidosta suoria kustannuksia. Kilpailuttamisen valmisteluja esitettiin käynnistettäväksi välittömästi siten, että operaattorin valinta olisi ollut selvillä jo vuoden 2015 alussa. Kilpailutuksen käynnistäminen on viivästynyt, koska hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely ja hanketta koskevan keskustan yleiskaavan valmistelu ovat olleet kesken. Kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan strategisen osayleiskaavan. Päätöksen esittelytekstissä sanotaan, että Keskustan länsiosassa on työn alla maanalaista pysäköintiverkostoa koskeva asemakaava. Sen valmistuttua hyväksyttäväksi hankkeen toteuttajan kanssa tehdään sopimus toteuttamisesta. Tavoitteena on, että asemakaava tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi 2017 aikana.

23 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) Asemakaavan valmisteluaineisto on asetettu nähtäville Valmistelua tehdään sillä periaatteella, että asemakaava mahdollistaa toteuttamisen alustavassa hankesuunnitelmassa esitetyn laajimman vaihtoehdon mukaan, mutta ilman yhteyttä P- Frenckellin laajennukseen. Kilpailutusta esitetään käynnistettäväksi seuraavien periaatteiden mukaisesti. Toteutuksen ja operoinnin kilpailutusta varten määritellään hankkeen vähimmäislaajuus. Laitoksen kilpailuttaminen pelkästään tavoitellun asemakaavan täyden laajuuden mukaisena saattaa tuottaa ratkaisun joka on taloudellisesti liian haastava toteuttaa. Kilpailuttamisen tavoitteena on saada tarjoukset pysäköintilaitoksen laajuudesta ja ratkaisusta, joilla tarjoajat ovat valmiit laitoksen toteuttamaan. Kilpailijoiden on tarjottava vähintään minimilaajuutta, mutta laajuus on yksi kilpailtavista asioista. Kilpailun tuottamat ratkaisut ja laajuus huomioidaan asemakaavan laadinnassa. Pormestarin asettama Kunkun parkin suunnittelun ohjausryhmä suosittelee hankkeen kilpailutuksen minimilaajuudeksi ratkaisua, jossa pysäköintiluolat louhitaan kallioon Hämeenkadun ja Kuninkaankadun alle, niihin rakennetaan huoltotunnelit ja - pihat kiinteistöjen huoltoa varten sekä pysäköintitasot noin 1200 henkilöautolle. Minimiratkaisu perustuu ajoyhteyksiin pohjoisessa Näsinkallion eritasoliittymän kautta tunnelista pysäköintilaitokseen ja idässä Tammerkosken alta P-Hämppiin. Lisäksi tarjouksessa pyydetään esittämään ratkaisu ajoyhteydestä Näsinkallion eritasoliittymästä keskustan kehälle ennalta määritettyyn paikkaan Satakunnankadulta. sekä kilpailijan ehdottamaan vaihtoehtoiseen paikkaan keskustan kehältä. Vaihtoehtoisten ajoyhteyksien keskeisenä arviointikriteerinä on liikenteen sujuvuus. Laitoksen toteutuksen ajankohta perustuu toteuttajan valinnan jälkeen markkinoiden kysyntään ja kaupungin asettamien ehtojen toteutumiseen. Kaupungin intressi on säilyttää mahdollisuus eritasoliittymän ja katuverkon ajoyhteyden toteuttamiseen eri aikajänteellä kuin varsinaisen pysäköintilaitoksen toteutus. Kaupunki asettaa kilpailutuksessa laitoksen ja ajoyhteyksien vaiheistukselle ehtoja. Lähtökohtana on, että eritasoliittymä ja yhteys katuverkkoon voidaan toteuttaa tarvittaessa ennen Kunkun parkin toteutumista. Vaiheistus on oltava mahdollinen myös siten, että ajoyhteys keskustan katuverkkoon voidaan toteuttaa eritasoliittymästä vasta myöhemmin Kunkun parkin ja eritasoliittymän toteutuksen jälkeen. Kilpailutuksessa pyydetään tarjoukset laitoksen toteuttamisesta huoltotoimintojen vaatimin mitoituksin ja pelkän pysäköintitoiminnan vaatimin mitoituksin. Kilpailutuksessa haetaan eritasoliittymälle ja katuverkkoyhteydelle ratkaisut kustannusarvioineen. Tarjoajan sitoutumisen määrä eritasoliittymän ja katuverkkoyhteyden kustannuksiin on yksi kilpailtava asia.

24 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) Kilpailutuksen perusteella valitun kumppanin kanssa tehdään sopimus, jossa lopullisesti päätetään mitkä osakokonaisuudet kaupunki toteutukseen edellyttää ja mikä on kaupungin rooli ja ehdot toteutukselle. Laitoksen on toimittava osana keskustan maanalaista pysäköintiverkkoa ja oltava yhdistettävissä olemassa oleviin maanalaisiin pysäköintilaitoksiin esteettömästi ja sujuvasti. Kilpailussa tavoitellaan innovatiivista ratkaisua, joka mahdollistaa tulevaisuuden ajoneuvoliikenteen älykkäät ratkaisut ja toimii asiakaslähtöisesti osana keskustan monipuolista ja miellyttävää palvelukokemusta. Hankkeen muu aineisto on julkaistu kaupungin internet-sivulla asemakaavoitus/kunkunparkki.html Liitteet 1 Kunkun parkin alustava hankesuunnitelma 2 Kunkun parkin operointia ja toteuttamista koskevan kilpailutttamisen laajuus, esitysmateriaali

25 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) 505 Rahoitussopimuksen solmiminen Euroopan neuvoston kehityspankki CEB:n kanssa TRE:8447/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Vuojolainen Arto Valmistelijan yhteystiedot Liiketoiminta- ja rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Euroopan Neuvoston kehityspankki CEB:n kanssa allekirjoitettava 60,0 milj. euron suuruinen rahoitussopimusluonnos hyväksytään. Konsernijohtaja oikeutetaan tarvittaessa tekemään rahoitussopimukseen vähäisiä teknisiä muutoksia ennen sen allekirjoittamista. Perustelut Euroopan Neuvoston kehityspankki CEB (Council of Europe Development Bank, CEB) rahoittaa hankkeita, joilla on sosiaalinen ulottuvuus. Pankki toimii läheisessä yhteistyössä Euroopan Neuvoston kanssa ja se perustettiin vuonna 1956 alun perin rahastona, jonka ensisijaisena päämääränä oli edesauttaa Euroopan pakolaisongelman ratkaisua. Nykyisin CEB rahoittaa hankkeita, jotka vahvistavat Euroopan sosiaalista yhtenäisyyttä erityisesti koulutuksen, terveyden, sosiaalisen asuntotuotannon ja työllisyyden alalla. Pankilla on 41 jäsenmaata Euroopassa. Suomi on ollut pankin jäsen vuodesta 1991 alkaen 1,268 prosentin osuudella. Euroopan Neuvoston suurlähettiläät muodostavat pankin johtokunnan (Governing Board), joka on pankin ylin päättävä elin. Pankin hallintoneuvostoon (Administrative Council) kuuluu pääsääntöisesti jäsenmaiden valtiovarainministeriöiden edustajat, ja se päättää muun muassa lainahankkeista. Kaupunki on neuvotellut CEB:n kanssa vuosien ajalle kohdistuvien investointien, erityisesti peruskoulujen ja toisen asteen koulujen sekä ylipäätään kaupungin kasvuun vastaavien kuntalaisten elämänlaatua parantavien investointien rahoittamisesta. Pankin hallintoneuvosto on hyväksynyt kaupungin investointiohjelman pankin periaatteiden mukaiseksi rahoituskelpoiseksi kohteeksi kokouksessaan CEB

26 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) myöntää pitkäaikaista rahoitusta ja on tehnyt kaupungille tarjouksen 60,0 milj. euron suuruisesta rahoitussopimuksesta, jonka puitteissa voidaan nostaa 2-6 erillistä enintään 15 vuoden mittaista lainaa. Kukin osanosto hinnoitellaan erikseen nostohetkellä. Perustuen aiempaan yhteistyöhön CEB:n kanssa, se on rahoitusehdoiltaan kilpailukykyinen nykyisessä rahoitusmarkkinassa ja kilpailee tasaväkisesti muiden erityisluottolaitosten kanssa. Rahoitussopimuksen allekirjoittaminen tai olemassaolo itsessään ei aiheuta kustannuksia tai velvollisuuksia kaupungille. Sopimuksen puitteissa myöhemmin nostettavalle luotolle ei myöskään tarvitse asettaa vakuutta. Luonnos allekirjoitettavasta sopimuksesta on liitteenä. Lainannostoista tehdään erilliset päätökset voimassaolevien delegointivaltuutusten mukaisesti ja siinä yhteydessä arvioidaan vielä nostohetken markkinatilanne ja CEB:n osanostosta tekemän tarjouksen edullisuus kaupungin kannalta. Esitys on kaupunginvaltuuston hyväksymien rahoitustoiminnan periaatteiden mukainen. Tiedoksi Council of Europe Development Bank / Diana Bertje, Arto Vuojolainen, Janne Salonen, Jukka Männikkö Liitteet 1 Liite kh CEB Framework Loan Agreement, luonnos

27 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) 506 Lautakuntien ja jaostojen ym. sekä viranhaltijoiden ym. päätösten otto-oikeus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Pöytäkirjoista ilmeneviä päätöksiä ei oteta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Perustelut Kaupunginhallitukselle on saapunut seuraavat viranhaltijapäätökset: Apulaispormestari, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä sivistys- ja kulttuuripalvelut 28 Lausunto erikoishammasteknikon ammatinharjoittamisesta ym., Apulaispormestari, yhdyskuntapalvelut, joukkoliikennepalvelut sekä jätehuoltopalvelut 28 Hiedanraitin liittymän keskikaistan sulkeminen kantatiellä 65 (Paasikiventie), Tampere, Hankejohtaja 98 Ranta-Tampellan Koelaitoksenkadun kiviasennustöiden rakennusurakka, Särkänniemen alueen asemakaavan viitesuunnitelma, Ikäihmisten palvelulinjan päällikkö 337 Lähihoitajan (2) toimen täyttäminen Tesoman kotihoidossa, Sairaanhoitajan toimen täyttäminen Palvelukoti Pohjolassa, Lähihoitajan (2) toimen täyttäminen Lielahden kotihoidossa, Johtaja, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue 111 Smart Tampere -ekosysteemiohjelman projektitoimistopalvelujen hankinta, Smart Tampere AI -hub -hankkeeseen osallistuminen, Johtaja, hyvinvoinnin palvelualue 85 Liikkuva perhe -hankkeen omarahoitusosuus, Konsernijohtaja 182 Työllisyysjohtajan viran täyttäminen elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella, Muutosten tekeminen lautakuntien, liikelaitosten, pelastuslaitoksen ja konsernihallinnon vuoden 2019 talousarvioihin,

28 Tampere Pöytäkirja 42/ (33) Koulutusjohtaja, Hervannan kampus 20 Tuntiopettajan ottaminen Tampereen seudun ammattiopistoon alkaen, Pelastusjohtaja 107 Lääkintämestarin toimen täyttäminen Pirkanmaan pelastuslaitoksella, Edustajan nimeäminen OPETURVA II-hankkeen ohjausryhmään, Palomuseon kehittämishankkeen työryhmän nimeäminen, Pormestari 169 Tampereen vanhan vaakunan käyttöluvan myöntäminen Tampereen kaupunginarkistolle, Puurakentamisen edistämisen yhteistyösopimuksen hyväksyminen, Vammaisneuvoston jäsenten osallistuminen vammaisneuvostojen tapaamiseen Lempäälässä, Tampereen kaupungin osallistuminen Aito Media Oy:n Pirjo - tuotannon 2.tuotantokauden tukemiseen, Tampereen kaupungin osallistuminen Tuffi Filmsin Yksittäistapaus lyhytelokuvasarjan tuotannon tukemiseen ja asiaa koskevan sopimuksen hyväksymiseen, Vieraanvaraisuus Pohjois-Hämeen Lastentarhanopettajat ry:lle , Vieraanvaraisuus Väinö Voionmaa 150 vuotta - juhlaseminaarin osallistujille , Rakennuttamisjohtaja, Kaupunkiympäristön palvelualue 250 Rakennuttajainsinöörin toimen täyttäminen kaupunkiympäristön rakennuttamisessa ja ylläpidossa, Sosiaalipalvelupäällikkö, lasten, nuorten ja perheiden palvelulinjan päällikkö 197 Perhetyöntekijän toimen täyttäminen, Ohjaajan toimen täyttäminen, Tietohallintojohtaja 93 Personec F viranomaisraportointijärjestelmän (Vira) hankinta, Efecte-tilaussopimuksen oikeuksien jakaminen määräajaksi, Omaolo-palvelun yhteistyösopimuksen sekä ODA hankkeen siirtosopimusten hyväksyminen, Toimitusjohtaja, Tampereen Infra Liikelaitos 131 Infrarakentajan toimien täyttäminen Kunnossapitopalveluissa, Työllisyysjohtaja, Työllisyydenhoidon palveluyksikkö 16 Asiakaspalvelusihteerin toimen täyttäminen Työllisyyspalveluissa lukien, Vastaava rehtori, Koillinen, Kaakko ja Etelä