26 Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma PALM

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 4/ (18) Aika , klo 15:43-16:30 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 22 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 23 Pöytäkirjan tarkastus 24 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen 25 Vuores-hankkeen loppuraportti 26 Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma PALM Asemakaavoitusohjelma

2 Tampere Pöytäkirja 4/ (18) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Ikonen Anna-Kaisa, puheenjohtaja, poistui 16:26 Mustakallio Jaakko, 2. varapuheenjohtaja Jäntti Aleksi Kivistö Anneli Sasi Ilkka Sirén Elina, poistui 16:13 Sirniö Ilpo Virtanen Pertti, poistui 16:21 Virtanen Sirkkaliisa Markkanen Jouni, varajäsen, saapui 16:26 Rauhala Leena, varajäsen, poistui 16:07 Tulonen Irja, valtuuston 1. vpj. Schafeitel Yrjö, valtuuston 2. vpj. Kostiainen Leena, apulaispormestari Salmi Pekka, apulaispormestari Aaltonen Mikko, apulaispormestari, poistui 16:14 Heinämäki Anna-Kaisa, apulaispormestari Yli-Rajala Juha, konsernijohtaja Rajamäki Aila, viestintäpäällikkö Aarnio Jouko, kaupunginlakimies, pöytäkirjanpitäjä Nikkilä Elina T., päätösvalmistelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä Nurminen Mikko, johtaja, saapui 15:46 Tamminen Pertti, projektipäällikkö, saapui 15:46, poistui 16:20 Karppinen Elina, asemakaavapäällikkö, saapui 16:28 Väliharju Reijo, kehityspäällikkö, saapui 16:28 Aleksovski Atanas, 1. varapuheenjohtaja Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina Marin Sanna, valtuuston pj. Allekirjoitukset Puheenjohtaja 22, 23, 24, 25, 26 Puheenjohtaja 27 Jouko Aarnio Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty

3 Tampere Pöytäkirja 4/ (18) Sirkkaliisa Virtanen Ilkka Sasi Muut allekirjoittajat Elina T. Nikkilä pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan nähtävänäolo Yleisesti nähtävillä kirjaamossa Puutarhakatu Elina T. Nikkilä, päätösvalmistelusihteeri

4 Tampere Pöytäkirja 4/ (18) 22 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

5 Tampere Pöytäkirja 4/ (18) 23 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Sirkkaliisa Virtanen ja Ilkka Sasi (varalle Anneli Kivistö ja Ilpo Sirniö). Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana viimeistään maanantaina

6 Tampere Pöytäkirja 4/ (18) 24 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Päätös Myönnettiin läsnäolo- ja puheoikeus projektijohtaja Pertti Tammiselle 25, johtaja Mikko Nurmiselle sekä asemakaavapäällikkö Elina Karppiselle ja kehityspäällikkö Reijo Väliharjulle :ssä.

7 Tampere Pöytäkirja 4/ (18) 25 Vuores-hankkeen loppuraportti TRE:8005/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Projektijohtaja Pertti Tamminen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Vuores-kehitysohjelman loppuraportti hyväksytään ja kehitysohjelma lopetetaan. Ohjelman lopetuksen jälkeiset projektit ja toimenpiteet suunnitellaan ja vastuutetaan loppuraportissa kuvatulla tavalla ja kaupunki edistää puurakentamista Puurakentamisen edistämisohjelman ohjelmasuunnitelman pohjalta. Kokouskäsittely Pertti Tamminen ja Mikko Nurminen olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa. Asian käsittelyn aikana kokouksesta poistuivat Leena Rauhala, Elina Sirén ja Mikko Aaltonen. Perustelut Vuoreksen suunnittelua ja rakentamista on johtanut vuodesta 2002 alkaen Vuores-kehitysohjelma (ent. Vuores-projekti). Kehitysohjelman toiminta-alue on koko Tampereen puoleinen Vuoreksen osayleiskaava-alue. Vuores-kehitysohjelman lopetusvaihe ja loppuraportin laadinta käynnistettiin keväällä Loppuraportissa kuvataan ohjelmalla saavutetut hyödyt, jatkototeutukseen liittyvät riskit, ohjelman lopetuksen jälkeiset projektit ja toimenpiteet, joilla lopulliset hyödyt varmistetaan, ohjelman kustannukset sekä opit ohjelman toteutuksesta ja johtamisesta. Lopetusvaiheen tärkein tavoite on varmistaa, että Vuoreksen uudelle kaupunginosalle asetetut tavoitteet saavutetaan, käynnissä oleva toiminta jalkautuu organisaatioon halutulla tavalla ja jatkotoimenpiteille on nimetty vastuuhenkilöt. Vuores on ollut viime vuosina asuntojen uudistuotannon merkittävin kohdealue Tampereella. Vuonna 2015 koko kaupungin

8 Tampere Pöytäkirja 4/ (18) uudistuotannosta 25 % toteutettiin Vuorekseen. Vuonna 2016 rakentuminen on ollut nopeampaa kuin koskaan aiemmin, asuntoja valmistuu yli 450. Asuntoja on rakennettu mennessä yhteensä 1500 kpl, joka on 24 % kaupunginosan koko asuntomäärätavoitteesta. Parhaillaan rakenteilla tai suunnitteilla on noin 3000 asuntoa, joten rakentamisen voidaan arvioida jatkuvan samalla tasolla seuraavien vuosien ajan. Vuoreksen asukasluku on tällä hetkellä 2654 ( ), joka on 21 % suunnitelmien mukaisesta asukastavoitteesta. Kaupungin investointien kokonaismäärä Vuoreksessa tulee olemaan 156 milj. euroa, josta tähän mennessä on toteutunut noin 90 milj. euroa. Vuoreksen toteutuksen erityispiirteitä ovat alueelle rakentuva Suomen laajin hulevesien hallintajärjestelmä, suomalaiseen innovaatioon perustuva jätteiden putkikeräysjärjestelmä, joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä suosiva liikennejärjestelmä, energiatehokkuuden ja erilaisten energiaratkaisujen huomioon ottaminen suunnittelussa, palveluyhtiö Vuores Palvelu Oy, joka toteuttaa 100/100 Mbit kuituyhteyden kaikkiin asuntoihin sekä yli 20 tutkimus- ja kehityshanketta, joiden kehitysalusta Vuores on ollut. Vuoreksen alakeskukseen, Isokuuseen rakennettavasta puukaupungista tulee Suomen suurimpia puurakentamisen kohdealueita. Puukaupunkiin rakennetaan puukerrostaloja, uudenlaisia urbaaneja puusta toteutettuja pientalokonsepteja, omakoti- ja rivitaloja sekä puinen koulu- ja päiväkotirakennus. Lisäksi puuta käytetään infrarakentamisessa kuten tori-, silta-, puisto- ja piharakenteissa. Loppuraportissa on kuvattu ne projektit ja toimenpiteet, jotka takaavat kaupunginosan toteutuksen ja muun toiminnan jatkuvuuden lopetuspäätöksen jälkeen. 1. Puurakentamisen edistämisohjelman lähtökohta on puurakentamisen edistämisen yhteistyösopimus , jonka osapuolia ovat Työ- ja elinkeinoministeriö, Tampereen kaupunki, Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus. Ohjelman taustana on myös Suomen kansallinen biotalousstrategia, jonka tavoitteena on luoda uutta talouskasvua ja uusia työpaikkoja biotalouden liiketoiminnan kasvulla eli edistämällä uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä ravinnon, energian, tuotteiden ja palveluiden tuottamisessa. Puurakentamisen edistämisohjelman ohjelmasuunnitelma on liitteenä. 2. Keskuspuisto-projekti: Keskuspuisto ja siihen kiinteästi liittyvä Vuoresaukio ovat asukkaiden viihtyisyyden ja kaupunginosan imagon kannalta keskeisimpiä alueita. Kortteleiden eriaikaisen toteutuksen takia Keskuspuiston ja Vuoresaukion rakentaminen joudutaan vaiheistamaan ja toteutus etenee väliaikaisten ratkaisujen kautta useamman vuoden aikana. Vaiheistukseen liittyy kolme keskeistä näkökulmaa: 1) kustannusten hallinta, 2) hulevesijärjestelmäkokonaisuuden tekninen toimivuus ja 3) virkistysarvojen ja käytettävyyden varmistaminen. Projekti on perustettu (Dno TRE:3330/ /2016).

9 Tampere Pöytäkirja 4/ (18) 3. Koordinaatiolla varmistetaan, että Vuores-projektin 15 vuoden aikana syntynyt tieto, laaja suunnittelumateriaali sekä muodostuneet hyvät käytännöt ja toimintamallit siirtyvät linjaorganisaation käyttöön ja Vuorekselle asetetut pitkän tähtäimen tavoitteet saavutetaan. Seuraavat asiakokonaisuudet edellyttävät erityistä koordinointia: - Laaturyhmätyöskentely (kaupunkikuva, taideteosten toteutuksen ohjaus, hulevesien hallinta). Laaturyhmän toiminta ja sen jatkuminen ovat välttämättömyys, sillä Vuoreksen asemakaavoissa on kaavamääräys, jonka perusteella kaikki kerrostalo- ja rivitalorakentamisen rakennushankkeet pitää hyväksyttää laaturyhmässä ennen rakennuslupavaihetta. - Toteutuksen ennakointi ja seuranta (tontinluovutus, asuntotyyppijakauma, omistusmuotojakauma, katujen ja puistojen suunnittelun ja rakentamisen ajoitus, väestöennusteet ja toteuma) - Aluemarkkinointi ja rakentajayhteistyö (rakennuttajat, rakennusliikkeet) Lopetuspäätöksen jälkeen elinvoiman ja kilpailukyvyn sekä kaupunkiympäristön palvelualueet suunnittelevat ja sopivat yhdessä loppuraportin kuvaamalla tavalla sellaiset menettelytavat, joilla varmistetaan, että Vuoreksen suunnittelu ja toteutus etenee aiemmin tehtyjen päätösten ja linjausten mukaisesti, ja että kehitysohjelman aikana saadut opit ja hyvät käytännöt siirtyvät linjaorganisaation hyödynnettäväksi. Vuores-kehitysohjelman nykyisellä henkilöstöllä on päävastuu ohjelman päättymisen jälkeen jatkuvista projekteista ja toimenpiteistä: Puurakentamisen edistämisohjelma, Keskuspuisto-projekti ja Koordinaatio. Tiedoksi Pekka Salmi, Mikko Nurminen, Taru Hurme, Eija Muttonen-Mattila, Milko Tietäväinen, Virpi Ekholm, Heli Toukoniemi, Aila Taura, Petri Kantola, Timo Koski, Lauri Savisaari, Pertti Tamminen, Kirsti Toivonen, Kaisu Anttonen Liitteet 1 Ohjelmasuunnitelma liitteineen, Vuores-loppuraportti_marraskuu.pdf

10 Tampere Pöytäkirja 4/ (18) 26 Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma PALM TRE:8083/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Kehityspäällikkö Reijo Väliharju, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Asia poistettiin esityslistalta. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma hyväksytään maankäytön toteuttamisohjelman osalta jatkosuunnittelun ja toteutuksen pohjaksi. Tampereen kaupunkikonsernin pitkän aikavälin investointisuunnitelma merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Anna-Kaisa Ikonen poistui tämän asian käsittelyn alkaessa ja varajäsen Jouni Markkanen saapui kokoukseen. Jaakko Mustakallio siirtyi puheenjohtajaksi. Mikko Nurminen, Elina Karppinen ja Reijo Väliharju olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa. Pertti Virtanen poistui kokouksesta asian käsittelyn aikana. Asian esittelijä Juha Yli-Rajala peruutti esityksensä. Asia poistettiin esityslistalta. Perustelut Konsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM) on osa kaupungin talous- ja strategiaprosessia. PALM-suunnitelmassa on esitetty peruskaupungin, liikelaitosten sekä merkittävien tytäryhtiöiden suunnitellut investoinnit vuosille Maankäytön toteutusohjelma asuntorakentamisen osalta on laajennettu vuosille vastaamaan valmisteilla olevan kantakaupungin yleiskaavan tavoitejaksoa.

11 Tampere Pöytäkirja 4/ (18) Kuluvan vuoden aikana PALM-suunnitelmaa on kehitetty siten, että nyt on siirrytty aluetason tarkastelusta yksittäisten tonttien ja kaava-alueiden käsittelyyn. Samanaikaisesti on tihennetty väestösuunnitteessa käytettyä aluejakoa vajaasta kahdestakymmenestä alueesta yli viiteenkymmeneen alueeseen. PALM-suunnitelmassa laadittava asuntorakentamisen ajoitus toimii väestösuunnitteen laatimisessa yhtenä keskeisenä lähtötietona. PALM-suunnitelma synkronoidaan vuosittain samaan aikaan laadittavien kaavoitusohjelmien kanssa ja sitä hyödynnetään mm. palveluverkkosuunnittelun yhtenä lähtötietona. Suurimmista hankkeista esitetään hankkeiden laajuudet, aikataulut ja rahoitus. Peruskaupungin ja liikelaitosten investointien kokonaismäärä on noin 1,5 miljardia euroa. Investointeja tulee tarkastella kriittisesti ja tavoitella kustannustehokkaampien ratkaisujen löytämistä, sillä vuoden 2016 talousarvion laadinnan yhteydessä käsitelty investointikehitys edellyttää merkittävää investointien priorisointia. Peruskaupungin kannalta merkittävin investointitarve kohdistuu kaupunki-infran rakentamiseen. Liikelaitosten osalta merkittävimmät investoinnit kohdistuvat Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen ja Tampereen Vesi Liikelaitoksen investointeihin. Raitiotiejärjestelmä on päätetty toteuttaa yhtiömuodossa. Tampereelle kohdistuva väestönkasvu on otettu huomioon maankäytön toteutusohjelmassa seudun rakennesuunnitelman mukaisesti. Maankäytön toteutusohjelmassa tavoitteena on lähes asuinkerrosneliömetrin ja noin 1900 asunnon rakentuminen vuosittain. Merkittävimmät aluerakentamis- ja infrainvestoinnit on ajoitettu maankäytön toteutusohjelman mukaisesti. Maankäytön toteutusohjelman tavoitteena on taloudellinen ja tasapainoinen pitkän aikavälin kaupunkirakenteen kehitys sekä kaupunkivetovoimaisuuden ylläpito ja kehittäminen. Toteutusohjelma perustuu siihen, että rakentaminen jakautuu usealle alueelle ja uusia rakentamisen alueita otetaan toteutukseen vaiheittain. Tämä tosin edellyttää investointien kohdistamista useammille alueille, joka ei ole kaikkien kustannustehokkain tapa investoinneissa. Tällöin pystytään kuitenkin tarjoamaan useita erilaisia kohteita asukkaille ja rakentajille, kuten kysynnänkin on todettu jakautuvan. Keskeisimmät lähivuosien uudet asuntorakentamisen alueet ovat Vuores, Ranta-Tampella, Niemenranta ja Härmälänranta. Lähivuosien aikana käynnistyy rakentaminen Ojalassa, Santalahdessa, Hervantajärvellä ja Eteläpuistossa. Tulevaisuuden merkittävin rakentamisalue on Lielahden vanhan tehdasalueen muuttaminen Hiedanrannan uudeksi kaupunginosaksi. Merkittäviä täydennysrakentamisen alueita ovat keskustan lisäksi

12 Tampere Pöytäkirja 4/ (18) Haukiluoma-Tesoma, Kaleva-Hakametsä, Lakalaiva-Peltolammi ja Hervanta. Kaupungin strategian mukaan asuntorakentamisen painopiste on joukkoliikenteen laatukäytävien lisäksi etelän suunta. Toteutusohjelmassa korostetaan keskustan täydennysrakentamista. Keskeiset lähivuosien keskustan rakentamisalueet ovat Ranta-Tampella ja Eteläpuisto. Lisäksi ohjelmassa nousevat esiin alakeskusten kehittäminen ja raitiotiehen tukeutuvat täydennysalueet. Etelän suunnan merkittävä painottaminen ei ole kuitenkaan ollut mahdollista mm. seudun väestön kasvutavoitteen ja investointiraamin asettamissa reunaehdoissa. Vuores on lähivuosien keskeinen rakentamisalue myös pientalojen osalta. Pientalotonttitarjontaa tulee lähivuosina myös Hervantajärven ja Ojalan uusille alueille. Nurmi-Sorilan ja Turtola alueiden toteuttaminen alkaa 2020-luvun puolessa välissä. Merkittävä osa eli noin kerrosneliömetriä vuodessa uudesta rakentamisesta kohdennetaan edellä mainittujen kohteiden lisäksi kantakaupungin alueelle. Näiden hankkeiden toteuttaminen edellyttää hyvää suunnittelua yhdessä lähialueen asukkaiden kanssa, jotta hankkeiden toteuttamiselle saadaan riittävä hyväksyntä. Maankäytön toteutusohjelmassa on painotettu kaupungin omassa omistuksessa olevien alueiden rakentumista, sillä tällä hetkellä rakennettavista alueista lähes puolet on yksityisessä omistuksessa. Tampereen toteutunut asuntorakentaminen 2000-luvulla on ollut keskimäärin k-m2 vuodessa. Toteutunutta asuntorakentamista kuvaava luku perustuu rakentuneiden tonttien kokonaisrakennusoikeuksiin, ja on siten vertailukelpoinen olemassa olevaa tonttivarantoa kuvaavan luvun kanssa. Asuntorakentamisen tonttivarantoa on Tampereella yhteensä hieman yli miljoona kerrosneliömetriä. Kun tämä noin miljoonan kerrosneliömetrin volyymi suhteutetaan toteutuneeseen asuntorakentamisen volyymiin, voidaan todeta että olemassa olevan asuntorakentamisen tonttivarannon määrä vastaa noin kuuden vuoden asuntorakentamisen edellyttämää kerrosalatarvetta. Hieman yli puolet asuntorakentamisen tonttivarannosta (53 prosenttia) on kaupungin omistamalla maalla, mutta kaupungin omistuksen osuus varannosta vaihtelee huomattavasti alueittain. Työpaikka-alueiden rakentamisessa työpaikkojen määrän kannalta keskeisimpiä alueita ovat keskustan ja aluekeskusten lisäksi yliopistojen ja korkeakoulujen kampusalueet. Merkittävimmät täydentyvät tuotannollisen toiminnan työpaikka-alueet ovat Lahdesjärvi ja Rusko. Uudet merkittävät tuotannollisen toiminnan työpaikka-alueet ovat Kolmenkulman ja Aitovuoren alueet. Näiden alueiden toteutumisen jälkeen kantakaupungin alueelta ei ole löydettävissä merkittäviä uusia alueita erityisesti tuotannolliseen toimintaan, joten työpaikka-alueiden toteutussuunnitelmassa on oletettu näiden alueiden rakentuvan kaupunkiseudun

13 Tampere Pöytäkirja 4/ (18) rakennesuunnitelman mukaisesti erityisesti lentoaseman läntisen kehätien ja valtatie 3 väliselle alueelle eli Lempäälän ja Pirkkalan kuntien alueelle. Yleisten alueiden rakentamisen osalta investointikehys merkitsee saneerausinvestointien vähentymistä noin 50 prosenttia lähivuosien aikana, jos kaikkia uusia alueita päästään toteuttamaan. Näiden alueiden toteuttamisen aikatauluihin, ratkaisuihin ja kustannuksiin saattavat vaikuttaa merkittävästi tarkemmassa suunnittelussa esiin tulevat esimerkiksi luontoarvoihin liittyvät tekijät. SOTE investoinnit tarkastellaan edelleen osana tilakeskuksen investointien suunnittelua. SOTE uudistuksen vuoksi nämä eivät erittäin suurella todennäköisyydellä tule olemaan kaupungin investointeja, mutta investointien mahdollistamiseksi palveluntarpeen kannalta oikeaan aikaan, kaupunki jatkaa kuitenkin niiden valmistelua (tarpeen selvittämistä ja hankesuunnittelua). Investointikehys tarkoittaa yli 50 prosentin karsintatarvetta tilahankkeisiin. Tämä asettaa merkittävän paineen palvelumallityölle. Kaupungin tilainvestoinnit painottuvat lähivuosina lähes pelkästään perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen, jos mukaan ei lasketa SOTE investointeja. Tiedoksi Mikko Nurminen, Teppo Rantanen, Sisko Hiltunen, Virpi Ekholm, Taru Hurme, Jukka Männikkö, Reijo Väliharju Liitteet 1 PALM peruskaupungin investointien hankekortit 2 PALM liikelaitosten investointien hankekortit 3 PALM raportti,

14 Tampere Pöytäkirja 4/ (18) 27 Asemakaavoitusohjelma TRE:8017/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Asia poistettiin esityslistalta. Esittelijä: Juha Yli-Rajala Päätösehdotus oli Hyväksytään asemakaavoitusohjelma vuosille ja lähetetään yhdyskuntalautakunnalle toimenpiteitä varten. Kokouskäsittely Asian esittelijä Juha Yli-Rajala peruutti esityksensä. Asia poistettiin esityslistalta. Perustelut Asemakaavoitusohjelma on valmisteltu elinvoiman ja kaupunkiympäristön palvelualueiden viranhaltijoiden yhteistyönä. Yksiköiden yhteinen yleispiirteisen maankäytön ohjausryhmä on käsitellyt asiaa , ja Asemakaavoitusohjelma on liitteenä. Asemakaavoituksen työkohteet: Vuosien asemakaavoitusohjelman lähtökohtina ovat kaupunkistrategiassa asetetut tavoitteet rakentamisen riittävän tason mahdollistamisesta ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen turvaamisesta. Ohjelmassa varaudutaan rakennesuunnitelman väestönkasvun ja asumisväljyyden kasvun mukaisen lisärakentamisen tarpeisiin tulevalla viisivuotiskaudella. Uudesta sekä asuin-, että palvelurakentamisen kaavoituksesta suurin osa suunnataan kaupungin keskuksiin sekä joukkoliikenteen kehityskäytävien varsille. Keskustan kehitystä edistetään kaavoittamalla uutta maanalaista pysäköintiä, laatimalla keskustaan korttelisuunnitelmia sekä asemakaavoittamalla Asemakeskuksen ja Tampereen taidemuseon alueita suunnittelukilpailuiden pohjalta. Särkänniemen ja Tullin alueilla käynnistetään asemakaavoitus kehittämissuunnitelmien pohjalta.

15 Tampere Pöytäkirja 4/ (18) Raitiotiehen tukeutuvaan asuinrakentamiseen liittyviä asemakaavoja laaditaan raitiotielinjauksen läheisyyteen. Asemakaavoitetaan keskustan ja kantakaupungin yhdyskuntarakennetta tiivistäviä täydennysalueita, laaditaan asemakaavaoja joiden myötä turvataan palvelurakenteen kehittäminen, kaupungin strategisten projektien ja rakennetun ympäristön kehittäminen sekä arvokkaiden alueiden suojelu. Lisäksi laaditaan maanalaisten pysäköintilaitosten asemakaavoja sekä muita kaupungin ja yksityisten maanomistajien hankkeita. Asemakaavoja laadittaessa noudatetaan kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa hyväksyttyjä maankäytön kokonaisprosessin uudistamisen periaatteita ja toimintatapoja. Ohjelmakohteet sijoittuvat pääosin kaupungin omistamalle maalle. Näin mahdollistetaan kaupungin maapolitiikan ja tontinluovutuksen tonttivarannon riittävyys ja asuntopoliittisten tavoitteiden toteutuminen. Ohjelman toteutuksessa otetaan huomioon arkkitehtuuriohjelman linjaukset. Ohjelmassa on esitetty 41 yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta keskeistä asemakaavoituskohdetta. Työohjelmassa on tällä hetkellä lisäksi myös noin 120 muuta asemakaavahanketta. Asuinrakentamisen määrällisenä tavoitteena on kaavoittaa vuosittain 2000 uutta asuntoa, joka vastaa k-m 2 asuntokerrosalaa. Asuntopoliittisen ohjelman mukaisesti asuntokerrosalan on tavoitteena jakautua 25 % pientaloasuntoihin, 10 % keskitehokkaaseen rakentamiseen ja 65 % kerrostaloihin. Muuta kerrosalaa kaavoitetaan k-m 2. Omakotitontteja on tavoitteena luovuttaa yli 100 kappaletta vuosittain. Kohtuuhintaiselle vuokra- ja erityisasumiselle sekä opiskelijaasumiselle luodaan edellytyksiä niille soveltuvilla alueilla. Asumisen keskeisiä kohteita ovat Kalevan, Epilän, Lamminpään nauhatehtaan, Hervannan pohjoisosan ja Niemenrannan alueet, pientalotonttien osalta Ojalan ja Nurmi-Sorilan asuntoalueet. Yritystontti- ja toimitilatarjonnan kasvulle luodaan edellytykset kaavoittamalla ohjelmakaudella rakentamista Kaupin kampuksen yhteyteen, Aitovuoreen ja Tullin alueelle. Palveluverkkoa täydentäviä kohteita kaavoitetaan erityisesti keskusrakenteen mukaisesti ja joukkoliikennekäytävien varsille mm. Kalevassa, Hatanpäällä ja Peltolammilla. Täydennyskaavoituksen keskeisenä tavoitteena on valmistautua raitiotien varren ja palveluverkon keskusten täydennysrakentamiseen. Rakennemallin tavoitteiden mukaisia täydennysrakentamisen kohteita ohjelmoidaan toteutettavaksi vuosittain noin k-m 2. Pispalan asemakaavoitus jatkuu ohjelmakaudella.

16 Tampere Pöytäkirja 4/ (18) Vuonna 2017 Asuinrakentamista kaavoitetaan Kalevaan Pellervon koulun alueelle, Ojalaan, Kissanmaan Hipposkylään, Multisillankoulun täydennysrakentamisen alueelle, Tohlopinrantaan sekä Lamminpään Nauhatehtaan alueelle. Pientaloasuntoja kaavoitetaan erityisesti Ojalaan. Palvelurakentamista kaavoitetaan Hatanpäälle ja Peltolammille Vuodelle 2018 ajoittuu keskustan alueella Kunkun parkin maanalaisen pysäköintilaitoksen kaavoitus, Asemakeskuksen ensimmäinen vaihe sekä Tullikamarin aukion asemakaava. Asuinrakentamisen kohteita ovat Takojankadun alue, Ojala, Hervannan pohjoisosa täydentyminen suunnittelukilpailun pohjalta, Käräjätörmän alue sekä Niemenrannan kolmas vaihe. Pientaloasuntoja kaavoitetaan Ojalaan. Toimitila- ja liikerakentamista kaavoitetaan Kaupin kampuksen yhteyteen, Asemakeskukseen, Aitovuoren yritystoiminnan alueelle sekä Hervannan pääakselille. Vuosille ajoittuvat keskustan alueella Tampereen taidemuseon laajennus sekä museon ympäristön kehittäminen. Asuinrakentamisen kohteita ovat Hiedanrannan ensimmäisen vaiheen asemakaavoitus, Hyhkyn laakso, Lielahden keskusta-alue, Hippostalo sekä Ojala. Pientaloasuntoja kaavoitetaan Ojalaan. Toimitila- ja liikerakentamista kaavoitetaan Kalevanaukiolle sekä Hiedanrantaan. Vuosille ajoittuvat keskustan alueella Särkänniemen alueen kehittäminen, Tammelan täydennysrakentamisen mahdollistava Toriparkki sekä Asemakeskuksen toinen vaihe. Asuinrakentamisen kohteita ovat Viinikanlahden uusi asuinalue, Kaukajärven pohjoisranta, Turtola, Hakametsän alueen uudistaminen, Vuoreksen Västinginmäki, Nurmi-Sorila Tesomajärven koulun alue sekä Lakalaivan ensimmäinen vaihe. Pientaloasuntoja kaavoitetaan Nurmi-Sorilaan, Västinginmäkeen ja Kaukajärvelle. Toimitila- ja liikerakentamista kaavoitetaan Asemakeskukseen, Särkänniemen alueelle, Hakametsään ja Lakalaivaan. Vuosien asemakaavoitusohjelma sisältää asuntokerrosalaa yhteensä k-m 2 ja muuta kerrosalaa noin k-m 2. Pientaloasuntojen määrä on 750 ja keskitehokasta asuntorakentamista yli 1000 asuntoa. Tiedoksi Salmi Pekka, Nurminen Mikko, Ekholm Virpi, Heinävä Auli, Anttonen Kaisu, Väliharju Reijo, Hurme Taru, Karppinen Elina, Montonen Hanna, Hastio Pia, Vandell Ari, Periviita Mika Liitteet 1 Asemakaavoitusohjelma Esittelyaineisto.pdf

17 Tampere Pöytäkirja 4/ (18) Muutoksenhakukielto 22, 23, 24, 27, 26 Muutoksenhakukielto Oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä jotka koskevat - yksinomaan valmistelua tai täytäntöönpanoa (KuntaL 91 ) - virka- tai työehtosopimuksen tulkintaa tai soveltamista ja viranhaltija on jäsenenä viranhaltijayhdistyksessä, jolla on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa (KVhl 50 2 mom.)

18 Tampere Pöytäkirja 4/ (18) Oikaisuvaatimus 25 Oikaisuvaatimusohje Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuviranomainen Oikaisua haetaan päätösotteessa mainitulta muutoksenhakuviranomaiselta, osoite: Tampereen kaupunki, Kirjaamo, Puutarhakatu 6, PL 487, Tampere. Oikaisun voi lähettää myös virallisen sähköisen asioinnin lomakkeella, tai sähköpostilla: Tampereen kaupunki ei vastaa sähköpostilla lähetetyn oikaisuvaatimuksen tietoturvallisuudesta. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, 7 päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, 3 päivän kuluttua sähköpostin lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksiantopäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jona työt virastoissa on keskeytettävä, saa tehtävän toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.