449 Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma PALM

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) Aika , klo 13:00-16:06 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 447 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 448 Pöytäkirjan tarkastus 449 Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma PALM Kaavoitusohjelma vuosille Päiväkoti- ja kouluverkkopäätösten kustannusvaikutukset ja alustava aikataulusuunnitelma 452 Alkavien yritysten neuvontapalvelun järjestäminen vuonna 2019 ja Ensimetri ry:stä eroaminen 453 Elinvoima- ja kasvupalveluallianssin kehitysohjelman valmistelutilanne sekä katsaus työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun toteutumiseen 454 Tampereen Sisu ry:n Minetit-joukkueen palkitseminen vuonna 2018 saavutetuista joukkuevoimistelun MM- ja EMhopeamitaleista 455 Urheilumenestyksestä palkitsemisen periaatteet 456 Nyrkkeilyn Euroopan mestaruuksista palkitseminen 457 Golfin amatöörien joukkuekilpailun Euroopan mestaruudesta palkitseminen 458 Vuosiloman ja palkattoman vapaan myöntäminen pormestarille 459 Valtuustoaloite perusopetuksen laatukriteerien toteutumisen seuraamiseksi - Tampereen vihreä valtuustoryhmä 460 Lautakuntien ja jaostojen ym. sekä viranhaltijoiden ym. päätösten otto-oikeus 461 Tiedoksi merkittävät asiat

2 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Lyly Lauri, puheenjohtaja Kummola Kalervo, 1. varapuheenjohtaja Mustakallio Jaakko, 2. varapuheenjohtaja Dündar-Järvinen Aila Kivistö Anneli Sasi Ilkka Tulonen Irja, poistui 14:35 Kaleva Lassi Minkkinen Minna Haapa-aho Olga Vallin Veikko Ovaska Jouni, varajäsen Ahonen Reeta, varajäsen, saapui 14:36 Ikonen Anna-Kaisa, valtuuston pj. Salmi Pekka, valtuuston 1. vpj. Heinämäki Anna-Kaisa, apulaispormestari Yli-Rajala Juha, konsernijohtaja, esittelijä Maunu Anna-Maria, viestintäjohtaja Aarnio Jouko, kaupunginlakimies, pöytäkirjanpitäjä Nikkilä Elina T, hallintosihteeri, pöytäkirjanpitäjä Kuosmanen Taru, johtaja, saapui 15:30, poistui 15:47 Nurminen Mikko, johtaja, saapui 13:09, poistui 15:47 Rantanen Teppo T, johtaja, saapui 13:08, poistui 15:59 Männikkö Jukka, talousjohtaja, saapui 13:08, poistui 14:47 Ekholm Virpi Johanna, kiinteistöjohtaja, saapui 13:08, poistui 14:47 Saarinen Johanna, henkilöstö- ja hallintopäällikkö, saapui 13:08, poistui 14:47 Uusivuori Marja, kehittämiskoordinaattori, saapui 13:08, poistui 14:47 Karppinen Elina, asemakaavapäällikkö, saapui 13:08, poistui 15:30 Sola Monika, kehittämiskoordinaattori, saapui 15:31, poistui 15:46 Kalliohaka Elina, koordinaattori, saapui 15:31, poistui 15:46 Saari Regina, ohjelmajohtaja, saapui 15:52, poistui 15:59 Aleksovski Atanas, 3. varapuheenjohtaja Mäkeläinen Suvi Suomela Iiris, valtuuston 2. vpj. Aaltonen Mikko, valtuuston 3. vpj. Jäntti Aleksi, apulaispormestari Loukaskorpi Johanna, apulaispormestari Allekirjoitukset Lyly Lauri Puheenjohtaja Jouko Aarnio Sihteeri

3 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Minna Minkkinen Aila Dündar-Järvinen muut allekirjoittajat Kalervo Kummola puheenjohtaja 458 Elina T Nikkilä pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan nähtävänäolo Yleisesti nähtäville Elina T Nikkilä, hallintosihteeri

4 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) 447 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

5 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) 448 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Minna Minkkinen ja Aila Dündar- Järvinen (varalle Anneli Kivistö ja Ilkka Sasi). Perustelut Pöytäkirja on tarkastettavana viimeistään maanantaina

6 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) 449 Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma PALM TRE:8083/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Kehittämispäällikkö Matias Ansaharju, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Asia jätettiin pöydälle saakka. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupunkikonsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma hyväksytään jatkosuunnittelun pohjaksi. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden talousjohtaja Jukka Männikölle, johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Teppo Rantaselle, asemakaavapäällikkö Elina Karppiselle, kiinteistöjohtaja Virpi Ekholmille, henkilöstö- ja hallintopäällikkö Johanna Saariselle sekä kehittämiskoordinaattori Marja Uusivirralle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Irja Tulonen poistui ja varajäsen Reeta Ahonen saapui kokoukseen. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti, että asia jätetään pöydälle saakka. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan pöydällepanoehdotuksen yksimielisesti. Perustelut Konsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM) on osa kaupungin talous- ja strategiaprosessia. PALM-suunnitelma koostuu maankäytön toteutusohjelmasta sekä tähän pohjautuvista investointisuunnitelmista vuosille PALMsuunnitelman taustalla on kaupunkistrategiassa asetetut kaupungin kasvua, kaupunkirakennetta sekä taloutta koskevat tavoitteet. Maankäytön toteutusohjelma on suunnitelma siitä, miten ja millä aikataululla kaupungin asuntorakentaminen ja yritysalueet toteutuvat seuraavien 15 vuoden aikana. Maankäytön toteutusohjelman lähtökohtana on tavoitellun 1,4

7 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) prosentin väestönkasvun mahdollistaminen, tarpeita vastaava yritystonttitarjonta sekä kaupungin talouden kannalta kestävä investointitaso. Maankäytön toteutusohjelmassa on ohjelmoitu keskimäärin asuinkerrosneliömetrin ja asunnon rakentuminen vuosittain. Maankäytön toteutusohjelma toimii lähtökohtana kaupungin eri alueilla tapahtuvan väestömuutoksen ennakointiin ja sen myötä väestönmuutoksista aiheutuvien palveluverkon muutostarpeiden ja niitä koskevien tilainvestointien suunnitteluun sekä eri alueiden rakentamiseen liittyvien investointien ajoittamiseen. Nämä investoinnit sisältävät maanhankinnan ja maan rakentamiskelpoiseksi saattamisen sekä teknisen infrastruktuurin rakentamisen. Kokonaisuutena PALM-prosessin myötä syntyy kokonaiskuva kaupungin kasvun ja muiden strategisten tavoitteiden edellyttämästä investointitarpeesta. Kaupungin strategian mukaisesti asuntorakentamisen painopiste on joukkoliikennevyöhykkeillä keskustassa ja aluekeskuksissa. Lähivuosien suurimmat uuden tai täydentyvän asuntorakentamisen alueet ovat Vuores, Hiedanranta, Ranta- Tampella, Hervantajärvi, Kaleva ja Niemenranta. Uusia asuntoja rakentuu lähivuosina myös Tesomalle, Hervantaan, Santalahteen, Ojalaan ja Härmälään. Myös Ruotula ja Lakalaiva ovat tulevaisuuden merkittäviä rakentamisalueita. Toteutusohjelmassa korostetaan keskustan täydennysrakentamista. Keskeiset lähivuosien keskustan rakentamisalueet ovat Ranta-Tampellan ohella Viinikanlahti, Särkänniemi ja Asemakeskuksen alue. Edellä mainitut kohteet kattavat kaikkiaan noin puolet Tampereen asuntorakentamisesta vuosina Merkittävä osa eli keskimäärin lähes kerrosneliömetriä vuodessa uudesta rakentamisesta kohdentuu pienempiin kohteisiin kantakaupungin alueelle. Työpaikka-alueiden rakentamisessa työpaikkojen määrän kannalta keskeisimpiä alueita ovat keskustan ja aluekeskusten lisäksi yliopistojen ja korkeakoulujen kampusalueet. Merkittävimmät uudet tai täydentyvät tuotannollisen toiminnan työpaikka-alueet ovat Lahdesjärvi ja Kolmenkulma ja Aitovuori. PALM-suunnitelmassa esitetyt peruskaupungin yhteenlasketut investoinnit vuosina ovat 3,2 mrd euroa. Vuotuinen investointitarve seuraavina kymmenenä vuonna on keskimäärin noin 230 milj. euroa, joka on 40 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2019 talousarvioehdotuksessa peruskaupungin investointeihin varattu summa. Investointitason kasvun taustalla on kaupungin aiempaa suurempi kasvutavoite sekä talonrakennusinvestointien, erityisesti korjaushankkeiden investointitarpeiden merkittävä kasvu. Esitetyn investointitason vaikutusta kaupungin velkaantumiseen on tarkasteltu kahden skenaarion kautta. Jos kaupungin talous kehittyy taloussuunnitelman mukaisesti siten, että talouden tasapaino saavutetaan vuonna 2022 ja vuosikate pysyy 125 milj. euron tasolla PALM-kauden loppuun, tulee peruskaupungin arvioitu

8 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) lainamäärä olemaan 1,6 mrd. euroa vuonna Tämä tarkoittaa lainamäärän kaksinkertaistumista nykyisestä ja asukaskohtaisen lainamäärän kasvua euroon. Jos taas talouden nykyura jatkuu ja vuosikate pysyy jatkossakin keskimäärin 81,4 milj. euron tasolla, nousee peruskaupungin lainamäärä 2,2 mrd euroon ja asukaskohtainen lainamäärä euroon. Kaupungin kasvun edellyttämistä investoinneista aiheutuva velkaantuminen ei ole pitkällä aikavälillä talouden näkökulmasta kestävää. Vuosikatteen nostaminen on kasvun mahdollistamiseksi välttämätöntä. Mikäli kasvu ja siihen liittyvät investoinnit eivät tuo kaupungille toivottua tulojen lisäystä mm. yhteisöja kunnallisverotuloina, on investointien osalta tehtävä voimakkaampaa priorisointia. Tällä on vaikutusta kaupungin eri alueiden palvelutarjontaan ja uusien alueiden rakentumisen aikatauluun. Tiedoksi Virpi Ekholm, Matias Ansaharju, Taru Hurme, Reija Linnamaa Liitteet 1 Oheismateriaali Kh PALM , esittely Liite Kh PALM

9 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) 450 Kaavoitusohjelma vuosille TRE:7269/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Nurminen Mikko Valmistelijan yhteystiedot Asemakaavapäällikkö Elina Karppinen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Asia jätettiin pöydälle saakka. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Kaavoitusohjelma vuosille hyväksytään ja lähetetään yhdyskuntalautakunnalle toimenpiteitä varten. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Teppo Rantaselle, asemakaavapäällikkö Elina Karppiselle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja ehdotti, että asia jätetään pöydälle saakka. Kaupunginhallitus hyväksyi puheenjohtajan pöydällepanoehdotuksen yksimielisesti. Perustelut Asemakaavoitusohjelma on valmisteltu elinvoiman ja kilpailukyvyn, hyvinvoinnin sekä kaupunkiympäristön palvelualueiden viranhaltijoiden yhteistyönä. Palvelualueiden yksiköiden yhteinen yleispiirteisen maankäytön ohjausryhmä on käsitellyt asiaa kokouksissaan syksyn 2018 aikana. Kaavoitusohjelma on liitteenä. Asemakaavoituksen työkohteet: Vuosien asemakaavoitusohjelman lähtökohtina ovat kaupunkistrategiassa asetetut tavoitteet rakentamisen riittävän tason mahdollistamisesta ja monipuolisten asumisvaihtoehtojen turvaamisesta. Ohjelmassa varaudutaan vastaamaan tulevalla viisivuotiskaudella vuosittaiseen 1,4 % eli vähintään asukkaan kasvun tavoitteisiin. Tampereen kaupungin strategian mukaisesti yhdyskuntarakennetta tiivistetään kaavoittamalla yli 80 % asuinkerrosalasta Yleiskaava 2040 mukaisiin keskuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeille; tälle kasvun vyöhykkeelle sijoittuu 84 % kaavoitusohjelman kohteiden asuntokerrosalasta.

10 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) Kaavoitusohjelman laadinnassa on huomioitu tavoitteellisen määrän ja sijainnin toteutuminen sekä monipuolisen asuntotuotannon ja työpaikkojen määrän kasvun mahdollistaminen. Ohjelmassa on huomioitu monimuotoinen asuminen sekä asumis- että hallintamuotojen osalta. Kohteiden sijoittumisella pyritään varmistamaan kohtuuhintaisen asuinrakentamisen edellytykset. Lisäksi tontinluovutuksen yhteydessä on mahdollista vaikuttaa positiivisesti alueiden sosiaaliseen kestävyyteen esim. uudistuotannon hallintamuotojen, asuntojakauman ja talotyyppien avulla. Keskustan kehitystä edistetään kaavoittamalla uutta maanalaista pysäköintiä, laatimalla keskustaan korttelisuunnitelmia asemakaavojen pohjaksi sekä asemakaavoittamalla Asemakeskuksen ja Tampereen taidemuseon alueita suunnittelukilpailuiden pohjalta. Särkänniemen ja Tullin alueilla käynnistetään asemakaavoitus kehittämissuunnitelmien pohjalta. Hiedanrannan yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen käynnistetään alueen asemakaavojen laatiminen Hiedanrannan keskustan korttelialueille. Lisäksi raitiotien toiseen vaiheeseen varaudutaan kaavoittamalla yleissuunnittelun mukainen linjaus Santalahdesta Lentävänniemeen ja Lielahden suuntaan. Raitiotielinjan lisäksi kaavoitetaan hankkeen toteuttamisen kannalta välttämättömät alueet. Raitiotiehen tukeutuvaan asuinrakentamiseen liittyviä asemakaavoja laaditaan raitiotielinjauksen läheisyyteen mm. Hervantaan, Kalevaan ja Hiedanrantaan. Keskustan ja kantakaupungin yhdyskuntarakennetta tiivistetään kaavoittamalla täydennysalueita. Laaditaan asemakaavoja, joiden myötä turvataan virkistysverkoston ja palvelurakenteen kehittäminen, kaupungin strategisten projektien toteuttaminen ja rakennetun ympäristön kehittäminen sekä maanalaisten pysäköintilaitosten asemakaavoja mahdollistamaan keskustan täydennysrakentaminen. Lisäksi laaditaan asemakaavoja muita kaupungin ja yksityisten maanomistajien hankkeita varten. Asemakaavoja laadittaessa noudatetaan kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa hyväksyttyjä maankäytön kokonaisprosessin uudistamisen periaatteita ja toimintatapoja. Ohjelmakohteet sijoittuvat pääosin kaupungin omistamalle maalle. Näin mahdollistetaan kaupungin asunto- ja maapoliittisten linjausten toteuttaminen ja tontinluovutuksen tonttivarannon riittävyys. Ohjelman toteutuksessa otetaan huomioon arkkitehtuuriohjelman linjaukset. Ohjelmassa on esitetty 46 yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta keskeistä asemakaavoituskohdetta. Työohjelmassa on tällä hetkellä lisäksi myös noin 100 muuta asemakaavahanketta. Kaupunkirakenteen täydentäminen keskustassa, aluekeskuksissa ja asuinalueilla on vuosittain merkittävä täydennysrakentamisen keino. Yksityisten tonttien kehittäminen tapahtuu hankekehittäjän kanssa yhteistyössä laadulliset näkökulmat huomioiden.

11 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) Kortteleiden täydennysrakentaminen edistää alueiden elinvoimaisuuden kasvamista. Asumisen keskeisiä kohteita ovat Kalevan, Hervannan pohjoisosan ja Viinikanlahden alueet. Västinginmäkeen tavoitellaan pientalojen lisäksi monimuotoista asuinrakentamista ja Tesoman koulun alueelle erityisesti kohtuuhintaista omistusasumista. Pyynikin trikoon aluetta kehitetään rakennus- ja kulttuurihistoriallisten arvojen pohjalta laadukkaaksi asuinalueeksi palveluineen. Laajempia pientaloalueita sijoittuu ohjelmakaudella Västinginmäkeen ja Ojalaan. Sekoittunutta asumisen, kaupan ja toimitilojen aluetta kaavoitetaan mm. Hiedanrantaan ja keskustaan Asemakeskuksen yhteyteen. Kaupunkirakenteen täydentämisen kohteita ohjelmoidaan toteutettavaksi lisäksi vuosittain noin k-m 2. Yritystontti- ja toimitilatarjonnan kasvulle luodaan edellytykset kaavoittamalla ohjelmakaudella rakentamista Kaupin kampuksen yhteyteen ja Aitovuoreen. Vuodelle 2019 ajoittuvat vuodelta 2018 jatkuvat Kunkun parkin maanalaisen pysäköintilaitoksen sekä Näsikallion eritasoliittymän ja Amuritunnelin kaavat. Takojankadun, Hippostalon, Aitovuoren yritystoiminnan alueen ja Lahdesjärven yritysalueen kaavojen valmistelu jatkuu. Keskustan alueella jatkuu Särkänniemen alueen kehittäminen. Hämpin parkin laajennus mahdollistaa Asemakeskuksen ja lähiympäristön kehittämisen. Asuinrakentamisen kohteita ovat Kalevan lastentalon kehittäminen, Hervannan pohjoiskansi, Tesomajärven koulun alue, Hyhkyn laakso, Västinginmäki sekä Raholan radanvarsikortteli. Toimitila- ja liikerakentamista kaavoitetaan mm. Aitovuoreen, Lahdesjärvelle ja Särkänniemeen. Vuodelle 2020 ajoittuvat keskustan alueella Asemakeskuksen ensimmäinen vaihe, Tampereen taidemuseon laajennus sekä museon ympäristön kehittäminen. Asuinrakentamisen kohteita ovat Kalevan harjun länsipää, Pyynikin trikoon alueen kehittäminen, Kaupin sairaalan alue, Alasniitynkatu, TTY:n kampusalueen täydentäminen asuinrakentamisella sekä Hiedanrannan keskustan ja Enqvistinkadun varren raitioreitin kaavoittaminen. Kaupin urheilupuiston alueen asemakaava päivitetään vastaamaan tarpeita. Toimitila- ja liikerakentamista kaavoitetaan Asemakeskuksen, Kaupin kampuksen ja Hiedanrannan alueille. Vuodelle 2021 ajoittuu Frenckellin kiinteistön asemakaavan laatiminen sekä Tammelan täydennysrakentamisen mahdollistava Toriparkki. Hakametsän alueen uudistaminen sekä Ojalan ja Hiedanrannan seuraavan vaiheen asemakaavat laaditaan. Kaukajärven pohjoisrannan, Sarvijaakonkadun ja Lielahdenkadun alueille kaavoitetaan täydennysrakentamista, Iidesjärven perhepuisto kaavoitetaan vastaamaan viher- ja virkistyspalveluiden tarjontaan tiivistyvässä kaupunkirakenteessa.

12 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) Vuosina jatkuu Asemakeskuksen, Hiedanrannan ja Lielahdenkadun alueiden kaavoitus. Suunnittelukilpailun pohjalta laaditaan Viinikanlahden uuden asuinalueen asemakaava. Härmälän leirintäalueen paikalle kaavoitetaan uutta asuinaluetta ja leirintäaluetta varten Alasjärven rantaa. Ruotulan golfkentän alueelle laaditaan yleiskaavan mukaisesti asemakaava uutta asuinaluetta varten. Koilliskeskuksen ja Lakalaivan aluekeskusten asemakaavoitus asuin- ja toimitila-alueeksi käynnistyy. Vuosien asemakaavoitusohjelma sisältää asuntokerrosalaa yhteensä noin k-m 2 ja muuta kerrosalaa noin k-m 2. Yleiskaava 2040 mukaisiin keskuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeille ohjelmoidusta asuinkerrosalasta sijoittuu 84 %. Tiedoksi Aleksi Jäntti, Mikko Nurminen, Virpi Ekholm, Auli Heinävä, Kari Kankaala, Taru Hurme, Elina Karppinen, Hanna Montonen, Pia Hastio, Ari Vandell, Mika Periviita, Tero Tenhunen, Mirjam Larinkari Liitteet 1 Liite Kaavoitusohjelma

13 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) 451 Päiväkoti- ja kouluverkkopäätösten kustannusvaikutukset ja alustava aikataulusuunnitelma TRE:5245/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru Valmistelijan yhteystiedot Kehittämiskoordinaattori Monika Sola, puh ja koordinaattori Elina Kalliohaka, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.f Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Päiväkoti- ja kouluverkkopäätösten kustannusvaikutukset ja alustava aikataulusuunnitelma merkitään tiedoksi ja hyväksytään jatkosuunnittelun pohjaksi. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Mikko Nurmiselle, johtaja Teppo Rantaselle, johtaja Taru Kuosmaselle, kehittämiskoordinaattori Monika Solalle sekä koordinaattori Elina Kalliohaalle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Perustelut Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen tilannekatsaus on käsitelty kaupunginhallituksessa ( 325) ja ( 357). Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitystä on käsitelty tilojen hallinnan ja maankäytön kehittämisen näkökulmasta asunto- ja kiinteistölautakunnassa ( 142), jossa merkittiin tiedoksi Kiinteistöt, tilat ja asuntopolitiikka -palveluryhmän tekemä Luovutettavaksi ehdotetut päiväkodit ja koulut -selvitys. Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys on käsitelty sivistys- ja kulttuurilautakunnassa ( ). Lautakunta päätti päiväkoti- ja kouluverkkoa koskien seuraavasti: Alle 150 oppilaan kouluista Hallilan, Järvensivun ja Kalkun koulut muutetaan pienten lasten yksiköiksi (päivähoitoa lk). Järvensivun pienten lasten yksikön valmistuttua luovutaan Iidesrannan ja Järvensivun päiväkodeista ja Kalkun yksikön valmistuttua luovutaan Kalkun päiväkodista. Sorilan ja Terälahden

14 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) Liitteet koulut jatkavat 0-6-luokkien kouluina myös Sorilan ja Terälahden päiväkodit jatkavat toimintaansa. Lännen osalta päätettiin, että Hyhkyn koulussa jatkavat 0-4-luokat. Ikurin nykyisen koulun tontille rakennetaan pienten lasten yksikkö, samalla poistuu Länsi-Tesoman ja Myllärin päiväkodit ja Ikurin nykyinen koulutalo. Hiedanrantaan toteutetaan 0-9-luokkien yhtenäiskoulu ja päiväkoti. Hiedanrannan koulun valmistuttua Lentävänniemen koulu muutetaan pienten lasten yksiköksi ja Lentävänlaakson päiväkodista luovutaan. Kaakossa Kaukajärven koulua laajennetaan ja lisäksi tarkastellaan myös Karosen koulun mahdollista laajentamista. Kaukajärven laajennettuun kouluun siirtyvät myös Juvan päiväkodin ja Kaukajärven kirjaston toiminta. Annalan koulusta luovutaan. Hervannassa Etelä-Hervannan koulun tontille rakennetaan uusi isompi koulu sekä päiväkoti, jolloin voidaan luopua Pelipuiston toimipisteestä (koulu) sekä Pulmusen ja Telkän päiväkodeista. Pohjois-Hervannan koulu perusparannetaan ja siinä yhteydessä tilamuutoksilla voidaan kasvattaa koulun kapasiteettia. Kisapuiston koulun ja päiväkodin tontille rakennetaan uusi isompi päiväkoti, vanhojen kiinteistöjen tilalle. Tällöin voidaan luopua Pelipuiston, Pääskysen ja Satoramin päiväkodeista. Kanjonin koulun tilalle rakennetaan pienten lasten yksikkö, jolloin voidaan luopua Kanjonin ja Pallopuiston päiväkodeista. Etelän alueella Multisiltaan rakennetaan pysyvä päiväkoti nykyisen siirtokelpoisen päiväkodin tilalle. Peltolammin hyvinvointikeskukselle tulee etsiä tontti nopealla aikataululla. Hyvinvointikeskukseen siirtyvät Peltolammin kirjasto, koulu, neuvola ja päiväkoti sekä ikäihmisten päivätoiminta. Hatanpään koulutaloa laajennetaan pidemmällä aikavälillä 0-9-luokkien kouluksi. Vihilahti-Hatanpään alueelle tulee rakentaa päiväkoti tai tarpeen vaatiessa pienten lasten yksikkö. Keskusta alueelle rakennetaan Sammon koulun laajennus ja päiväkoti, entisen Liisanpuiston koulun tontille. Saukonpuiston koulun nykyinen toiminta päättyy ja jatkokäyttö arvioidaan myöhemmin. Koillisella alueella toteutetaan Ojalaan pienten lasten yksikkö ja Lamminrahkan yhtenäiskoulu (3-9-luokat) toteutetaan yhdessä Kangasalan kanssa. Päiväkoti- ja kouluverkkoa koskevat muutokset ajoittuvat vuosille Tiedoksi Taru Kuosmanen, Kristiina Järvelä, Virpi Ekholm, Monika Sola ja Elina Kalliohaka

15 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) 1 kh_päiväkoti- ja kouluverkkopäätösten kustannusvaikutukset ja aikataulusuunnitelma 2 kh oheismateriaali Akila Luovutettavat päiväkodit ja koulut 3 kh_oheismateriaali_päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys_liitemateriaali 4 kh_oheismateriaali_päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys_2018

16 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) 452 Alkavien yritysten neuvontapalvelun järjestäminen vuonna 2019 ja Ensimetri ry:stä eroaminen TRE:7190/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Johtaja Teppo Rantanen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupunki eroaa Ensimetri ry:n jäsenyydestä Ensimetri ry:n jäsenmaksua ja Tredea Oy:n palvelutilauksen palautusta vastaavat resurssit kohdennetaan alkavien yritysten neuvontapalveluun vuonna Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Teppo Rantaselle. Hän oli asiantuntijana läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Perustelut Alkavien yrittäjien neuvontapalvelua on Tampereen seudulla tuottanut jo 25 vuotta Uusyrityskeskus Ensimetri ry. Yritysneuvontaa Ensimetrissä toteutetaan noin kuuden (6) henkilötyövuoden resurssilla eli noin 70 kuukautta vuodessa ja Ensimetrin markkinaosuus uusista perustetuista yrityksistä vuonna 2017 oli noin 30 prosenttia. Ensimetrin rahoitustavat ovat vaihdelleet, mutta rahoituspohjana on ollut pääosin projektirahoitus vuoteen 2015 asti. Uuden ohjelmakauden siirtymän jälkeen palvelua ei ole enää tuotettu projektipohjaisesti vaan rahoituslähteet ovat pirstoutuneet. Nykyinen rahoitus koostuu useista eri lähteistä: Pirkanmaan ELY-keskus/TE-toimisto (kilpailutettu palvelutilaus) Jäsenmaksut (kunnat ja yritysjäsenet) Kuntarahoitus aluepisteille (muut kuin kaupunkiseudun kunnat) Hankerahoitus

17 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) Muu yksityinen tulorahoitus (palvelujen myynti) Kahden henkilön palkkakulut Business Tampereessa (Tredea Oy). Haasteen nykyisen kaltaisen rahoituspohjan säilyttämiseen tuovat kielletyn valtionavun säännökset, joiden mukaan kuntien maksamat jäsenmaksut eivät saa olla tosiasiallista palveluostoa, ja muu lisärahoituksen tarve, jota on vuosien varrella ratkaistu erilaisin keinoin. Ensimetrin palvelu on pysynyt vuosikaudet pääpiirteittäin samana. Ensimetrin asiakastyytyväisyys on korkea ja palvelua käyttävät asiakkaat kokevat sen tarpeelliseksi. Ensimetrin markkinaosuus on kuitenkin pienentynyt vuosien aikana, koska perustettavat yritykset hakevat yhä enemmän apua muualta eli yksityisiltä palveluntuottajilta sekä digitaalisia palveluja hyödyntämällä, kuten yrityksen perustaminen Internetissä. Tuleva maakuntauudistus on muuttamassa palvelujen hankintatapoja ja lisäämässä yhteistyötä eri toimijoiden välille. Tuleva maakunta voi järjestää palveluja yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa muodostamalla alliansseja. Palvelujen järjestämiseen liittyvät myös uudet tavat toimia, joista yhtenä keskeisenä on palvelusetelimalli. Pirkanmaan liitto sekä ELY ja TE-toimisto ovat kohdentamassa alkavien yritysten neuvontaan palvelusetelimallin jo ensi vuodesta alkaen ja samalla suunnitellaan mahdollista kasvupalveluihin laajemminkin liittyvää allianssiyhteistyötä. Vuonna 2019 alkavien yritysten neuvontapalveluja toteutetaan ELY-keskuksen suunnittelemalla rahoituksella henkilölle myönnettävien palvelusetelien avulla. Tämän lisäksi on tarkoituksenmukaista turvata peruspalvelu kilpailuttamalla kuntien neuvontaan osoittama rahoituskokonaisuus, minkä suuruus nykyiset jäsenmaksut ja Tredea Oy:n palkkaresurssit yhteen laskien on noin euroa. Koko kuntarahan kilpailuttamisesta yhtenä kokonaisuutena isäntäkuntamallilla on sovittu Tampereen kaupungin kanssa. Kilpailuttamisen yhteydessä on otettava huomioon toisaalta palvelun uudistamistarpeet, mutta samalla huolehdittava riittävän palveluneuvonnan jatkumisesta kunnissa. Kuntien osuus kokonaisuutena alkavien yritysten neuvontapalvelun rahoituksesta on kanavoitu palkkakulujen ja jäsenmaksujen kautta. Molemmat rahoituslähteet tarvitaan rahoituspohjaksi tulevan palvelun kilpailuttamiseen liittyen. Koska Ensimetri on yhdistys, on kuntien erottava jäsenyydestä vuoden 2018 aikana. Tämän lisäksi Tredea Oy palauttaa vuodesta 2019 alkaen osakaskunnilleen kahden yritysneuvojan palkkausta vastaavan resurssin asukaslukujen suhteessa. Nyt ehdotettavalla järjestelyllä turvataan julkisesti tuotettu perusneuvontapalvelu, jota palveluseteleihin perustuva markkinalähtöinen malli täydentää. Nykyiset palveluntuottajat eli Tredea Oy kahden henkilön palkkauksen osalta ja Ensimetri ry muun palvelun tuottamisesta vastuullisena neuvottelevat ja sopivat siitä, että palvelun saatavuuteen ei tule katkoa ennen

18 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) kuin kilpailuttamisen kautta valittava uusi palveluntuottaja aloittaa toimintansa. Alkavien yritysten neuvontapalvelun jatkuminen varmistetaan myös lähipalveluiden osalta kilpailutetun palvelun alkamiseen asti, mikä on mahdollista Tredea Oy:n palveluksessa olevan kahden henkilön työpanoksen avulla. Heidän palvelussuhteensa jatkuu kuntien yhdistyksestä eroamisesta riippumatta. Tiedoksi Teppo Rantanen, Timo Antikainen, Harri Airaksinen/Business Tampere

19 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) 453 Elinvoima- ja kasvupalveluallianssin kehitysohjelman valmistelutilanne sekä katsaus työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun toteutumiseen TRE:7046/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Rantanen Teppo T Valmistelijan yhteystiedot Työllisyysjohtaja Regina Saari, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Elinvoima- ja kasvupalveluallianssin kehitysohjelman valmistelutilanne merkitään tiedoksi ja alustava esitys ohjelmasuunnitelmaksi hyväksytään jatkovalmistelun pohjaksi. Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu ja siihen liittyvä kehitysohjelman tilannekatsaus merkitään tiedoksi. Kokouskäsittely Kaupunginhallitus myönsi läsnäolo- ja puheoikeuden johtaja Teppo Rantaselle ja työllisyysjohtaja Regina Saarelle. He olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana ja poistuivat ennen päätöksentekoa. Perustelut Kaupunginhallitukselle tuodaan tiedoksi elinvoima- ja kasvupalveluallianssin kehitysohjelman valmistelutilanne. Uusi elinvoima- ja kasvupalveluallianssin kehitysohjelma vuosille on systemaattinen jatko toteuttavalle työvoima- ja yrityspalveluiden alueelliselle kokeilulle (työllisyyskokeilu) ja siihen liittyvälle kehitysohjelmalle. Ohjelmalla jatketaan Suomen vaikuttavinta työllisyydenhoidon mallia. Kaupunginhallitukselle esitetään hyväksyttäväksi jatkovalmistelun pohjaksi alustava esitys kehitysohjelman ohjelmasuunnitelmaksi (liite 1). Kehitysohjelman varsinainen ohjelmasuunnitelma tuodaan käsittelyyn vuoden 2019 aikana kehitysohjelman toteuttamisen reunaehtojen tarkennuttua. Kuntien työllisyyspalvelujen muutostarpeeseen vaikuttavat kuntalaisten tarpeiden kehitys sekä tarpeita ja käyttäytymistä muuttavat globaalit trendit, mm. teknologian murros, monikulttuuristuminen ja alueellinen eriarvoistuminen. Lisäksi

20 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) maakuntauudistuksen tehtävien ja vastuiden uusjako vaikuttaa eri tavoin. Kuntien rooli elinvoimaisuuden vahvistajana nousee kunnissa keskiöön. Työllisyys on yksi kunnan keskeisistä elinvoimatekijöistä. Kunnan työllisyyspalvelujen muutokseen vaikuttavat myös valmistelussa olevat merkittävät lainsäädännön muutokset, esimerkiksi kasvupalvelulainsäädäntö. Uudessa kehitysohjelmassa kuntien elinvoimapalvelujen ja tulevan maakunnan kasvupalvelujen strategisella yhteensovittamisella pyritään työllisyyden osalta turvaamaan Pirkanmaan kasvu ja kilpailukyky. Tampereen kaupungin työllisyyspalveluja kehitetään asteittain muutoksen edetessä kohti osaamisperusteisia työllisyyspalveluja ja vastuunjakoja tulevaan sote- ja maakuntauudistukseen selkiytetään nykyisten työllisyyspalvelujen osalta. Uudella kehitysohjelmalla tavoitellaan syntyväksi laaja-alainen, sopimuksellinen strateginen ja toiminnallinen yhteistyömalli eri työllisyyspalvelujen järjestäjien välille. Myöhemmin kehitysprosessin aikana myös palveluntuottajat on tarkoitus ottaa yhteistyömallin luomiseen ja toteuttamiseen. Kehitysohjelman aikana selvitetään myös allianssityyppisen yhteistyömallin tarkoituksenmukaisuus. Pirkanmaan työllisyyskokeilussa olevien kuntien sekä TEhallinnon ja maakuntavalmistelijoiden välisen strategisen työllisyydenhoidon yhteistyömallin rakentamiseen liittyvä selvitysvaihe on päättymässä ja sopimusvalmistelu on käynnistymässä. Palvelut on tarkoitus tuottaa asiakkaille asiakaslähtöisillä, eri toimijoiden yhteisillä palvelualustoilla. Kokeilun aikana hyväksi havaitut käytänteet tarkoitus on vielä osaksi eri toimijoiden toimintaa. Toimintamalli on mahdollista laajentaa kaikkiin Pirkanmaan kuntiin. Rakennettavalla yhteistyöllä hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti kaikki resurssit, joita eri toimijoilla on käytettävissään sekä ehkäistään päällekkäisen työn tekeminen ja keskinäisen kilpailuasetelman syntyminen. Tavoitteena on asiakaslähtöiset, vaikuttavat ja taloudelliset toiminnot työllisyyden edistämiseksi. Kehitysohjelma vastaa Tampereen strategian tavoiteltaviin tuloksiin 2030 tarjota joustavimmat mahdollisuudet oppia ja työllistyä, olla kansainvälisesti houkutteleva osaamisen kaupunki sekä olla kiinnostavin toimintaympäristö yrityksille. Kehitysohjelmalla tavoitellaan seuraavaa vaikuttavuutta: Työttömyys on alentunut maan keskiarvon tasolle Työmarkkinatuen maksuosuus on vähentynyt vuosittain vähintään 10 % Työnantajien osaavan työvoiman saatavuutta on helpotettu (mittarina mm. työnantajakyselyt) Vaikuttavuuteen päästään toteuttamalla seuraavat tavoitteet:

21 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) Kuntien ja TE-hallinnon yhteinen toimintamalli on rakennettu maakuntauudistuksen jälkeiseen aikaan Kuntien välinen yhteistyömalli työllisyyspalveluihin on rakennettu Pirkanmaan kuntien kesken Tampereen kaupungissa on syntynyt eri palvelualueiden, palveluryhmien ja kehitysohjelmien välisiä yhteistyömalleja työllisyyden edistämiseksi ja työttömyyden alentamiseksi On siirretty painopiste monialaisesta tuesta osaamisperusteisiin työllisyyspalveluihin. Tulevaisuudessa työllisyydenhoito on osaamisen hoitoa. Tampereen kaupungin työllisyyspalvelut on tuotteistettu Kehitysohjelman avulla toteutetaan myös pormestariohjelman tavoitetta työllisyyden ja yrittäjyyden edistämisestä. Kaupungin työllisyyspalveluiden toiminnassa vuosina keskeistä ovat OMA-valmentajamalli, asiakkaiden palvelutarpeiden tunnistaminen, moniammatillisuus, osaamisen kehittäminen sekä työelämälähtöisyys. Palvelutarjonnassa painotetaan vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä sekä digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä osana työllistymisprosessia. Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisen kokeilun ja siihen liittyvän kehitysohjelman tilannekatsaus Työvoima- ja yrityspalvelujen alueelliseen kokeiluun (työllisyyskokeiluun) liittyvää työllisyydenhoidon kehitysohjelmaa on toteutettu kaupunginhallituksen suunnittelukokouksen hyväksymän ohjelmasuunnitelman mukaisesti. Työvoima- ja yrityspalvelujen alueellinen kokeilu (työllisyyskokeilu) käynnistyi ja päättyy , ellei kokeilulaille säädetä jatkoa eduskunnan toimesta. Pirkanmaan kokeilualueen muodostavat Tampereen kaupunkiseutu sekä Sastamala ja Punkalaidun ja kokeilun asiakaskohderyhmä on työttömät työnhakijat, jotka eivät saa palkansaajan tai yrittäjän ansiopäivärahaa. Koko kokeilun yhteenlaskettu asiakasmäärä oli syyskuussa 2018 noin , joista työttömänä (ei palvelussa) oli noin Tampereella asiakkaita oli noin ja heistä työttömänä oli noin Työttömien osuus kokeilun asiakkaista on laskenut selvästi työllisyyskokeilun edetessä, sillä asiakkaita on pystytty ohjaamaan runsaasti työhön, koulutukseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin. Esimerkiksi Kelan työttömyysturvaa saavien, jotka kuuluvat kokonaisuudessaan työllisyyskokeilun asiakkuuteen, määrä aktiivitoimiksi luettavissa työllisyyspalveluissa on lisääntynyt yli 40 prosenttia verrattuna vuosiin 2016 ja Ohjelmalle asetetut hyötytavoitteet vuoden 2019 alkuun mennessä ovat valtaosin toteutumassa: Työttömien määrä kunnissa on vähentynyt vuodesta Tampereella työttömiä oli syyskuussa 2018

22 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) , mikä oli vähemmän kuin vastaavana ajankohtana Syyskuun 2018 työttömyysaste oli 10,3 prosenttia, kun se kaksi vuotta aiemmin oli 17,8 prosenttia. Suotuisaan kehitykseen vaikuttaa luonnollisesti merkittävästi myös talouden ja työvoiman kysynnän hyvä tilanne. Tampereen kaupungin työmarkkinatuen maksuosuus on vähentynyt tarkastelujaksolla tammi-syyskuu vuodesta 2016 kuluvaan vuoteen verrattuna 10 prosenttia (-2,5 milj. euroa). Kehitysohjelman tavoitteena oli kolmen (3) prosentin lasku. Vuoden 2017 tammi-syyskuun verrattuna kustannusten lasku on vielä hieman suurempi, 3,0 milj. euroa (-12 prosenttia). Kehitysohjelman aikana on tehty asiakaslähtöisiä ja vaikuttavia työllisyydenhoidon toimia ja saatu aikaa mitattavia tuloksia. Liitteeseen 2 on koottu tilastotietoja työllisyyskokeilun tuloksista ja työllisyysvaikutuksista. Osa palveluista on rakennettu kaupungin hyvinvoinnin ja elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueiden sekä kumppaneiden kanssa yhteisiksi palveluiksi. Esimerkkeinä Hiedanrannan yhteiset hankkeet Tredun, Hiedanrannan kehitysohjelman ja työllisyyspalveluiden välillä, Tailor s House -mallin käynnistyminen ja laajentaminen edelleen vuonna 2019 sekä lukioiden ja työllisyyspalveluiden välille luodut palvelut, joilla on saatu hyviä tuloksia pitkään työttömänä olleiden ylioppilaiden ohjaamisessa jatko-opintoihin. Tavoitteena oleva seudullisen toimintamallin rakentaminen on edennyt hyvin, mutta yhteistyömallia on tarpeen syventää ja laajentaa uuden kehitysohjelman puitteissa osana valmistautumista uudelleen aikataulutettuun maakuntauudistukseen. Tavoitteena olevaa kuntien työllisyyspalveluiden ydintehtävien määrittelyä ei ole voitu tehdä, koska työllisyydenhoidon kenttää linjaava lainsäädäntö ei ole valmis. Työllisyyskokeilun aikana toteutettujen parhaiden palvelukokeilujen tuotteistaminen on käynnissä, esimerkkinä OMA-valmentajamallin tuotteistus ja käyttöönotto kaikissa kokeilualueen kunnissa. Liitteenä on kooste työllisyyskokeilun toteutumisesta tilastotietojen valossa mukaan luettuna tiedot asiakaspalautteesta ja henkilöstön työhyvinvointikyselyn kooste. Tiedoksi Teppo Rantanen, Regina Saari, Mika Itänen, Tuula Mikkonen, Reija Linnamaa, Nina Mustikkamäki, Tuomas Huhtala Liitteet 1 Liite kh Elinvoima- ja kasvupalveluallianssin kehitysohjelman alustava ohjelmasuunnitelma

23 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) 2 Liite kh Työvoima- ja yrityspalveluiden alueellisen kokeilun tilastollinen tilannekatsaus

24 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) 454 Tampereen Sisu ry:n Minetit-joukkueen palkitseminen vuonna 2018 saavutetuista joukkuevoimistelun MM- ja EM-hopeamitaleista TRE:7247/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru Valmistelijan yhteystiedot Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaari, puh ja talousjohtaja Jukka Männikkö, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunmi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Tampereen kaupunki palkitsee Tampereen Sisu ry:n Minetitjoukkueen vuonna 2018 saavutetuista joukkuevoimistelun MM- ja EM-hopeamitaleista euron stipendillä. Stipendi maksetaan kustannuspaikalta , Kaupunginhallitus, tililtä , Stipendit ja palkinnot, sisäiseltä tilaukselta Perustelut Tampereen Sisu ry:n Minetit-joukkue voitti Budapestissa joukkuevoimistelun aikuisten MM-hopeamitalit Aiemmin keväällä 2018 joukkue voitti EM-hopeaa. Minetit voittivat aikuisten maailmanmestaruuden myös vuonna 2015 ja 2017, tuolloin Tampereen Voimistelijat ry:n joukkueena. Lisäksi Mineteillä on useita MM- ja EM-mitaleita juniorisarjoissa. Aikuisten maailmanmestaruuskilpailujen mitali on merkittävä suoritus, ja osaltaan edistää Tampereen mainetta urheilu- ja liikuntakaupunkina. Minettien menestys lisää joukkuevoimistelun kiinnostavuutta ja tuo lajin piiriin uusia harrastajia. Kaupunginhallitus käsittelee kokouksessaan urheilumenestyksestä palkitsemisen periaatteita Tampereen kaupungilla. Esityksen mukaan joukkuevoimistelu lajina ei jatkossa olisi erikseen rahastipendillä palkittavien joukossa, koska kyseessä ei ole olympialaji tai kansainvälisen olympiakomitean tunnustama kansainvälinen lajiliitto. Koska palkitsemisen periaatteita ei aiemmin ole ollut, ja koska Minetit on vuonna 2017 palkittu maailmanmestaruudesta euron stipendillä, on tarkoituksenmukaista palkita joukkue hienosta saavutuksesta myös vuonna Minetit-joukkue saavutti arvokisamenestyksensä vuoden 2018 keväällä ja kesällä ennen palkitsemisen periaatteiden hyväksymistä.

25 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) Esitetään, että Tampereen kaupunki palkitsee Tampereen Sisu ry:n Minetit-joukkueen joukkuevoimistelun aikuisten MM- ja EM-hopeamitalien saavuttamisesta euron suuruisella stipendillä, joka maksetaan kaupunginhallituksen toimintarahoista. Lausunnot Talousjohtaja Jukka Männikkö: Kaupunginhallituksen vuoden 2018 vuosisuunnitelmassa on varattu euroa käytettäväksi kaupunginhallituksen vapaan harkinnan mukaan. Summasta on käytetty euroa, joten jäljellä on euroa. Tiedoksi Tampereen Sisu ry, Taru Kuosmanen, Lauri Savisaari, Jukka Piirto, Jukka Männikkö, Sanna Sipilä, Eija Heinänen

26 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) 455 Urheilumenestyksestä palkitsemisen periaatteet TRE:7087/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru Valmistelijan yhteystiedot Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaari, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Urheilumenestyksestä palkitsemisen periaatteet hyväksytään liitteenä olevan esityksen mukaisesti. Kokouskäsittely Asian esittelijä Juha Yli-Rajala teki liitteenä olevaan esitykseen seuraavat muutokset: Kohta Lajit / Huomioita : Yksi uusi kohta ensimmäiseksi: Nämä periaatteet koskevat menestymistä aikuisten arvokilpailuissa. Uusi muotoilu, kohdat 10 ja 11: Ei rahallista palkitsemista. Menestys voidaan huomioida muulla tavalla. sekä kohtaan 13 Jalkapallon seurajoukkueiden Mestarien liiga ja Eurooppa-liiga. Puheenjohtaja totesi näin muutetun liitteen olevan asian käsittelyn pohjana. Perustelut Tamperelaiset urheilijat ja joukkueet saavuttavat usein menestystä kansainvälisissä tai valtakunnallisissa kilpailuissa. Tamperelaisurheilijoiden menestyminen lisää Tampereen mainetta ja tunnettuutta aktiivisena ja urheilumyönteisenä kaupunkina ja siten osaltaan myös kaupungin vetovoimaa. Urheilusta kiinnostunutta yleisöä on paljon, ja erityisesti television tai verkon välittämiä kilpailuja seuraa usein satoja tuhansia, kansainvälisiä kilpailuja jopa miljoonia katsojia. Kaupungin käytännöt urheilumenestyksestä palkitsemiseksi ovat nykyisin enimmäkseen tapauskohtaisia. Vakiintuneeksi käytännöksi on muodostunut ainoastaan joukkueiden

27 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) rahallinen palkitseminen aikuisten Suomen mestaruudesta valtakunnallisesti merkittävimmissä palloilulajeissa (jalkapallo, koripallo, lentopallo, pesäpallo, salibandy). Mestariurheilijoita on tämän lisäksi huomioitu aiemmin kutsulla erilliseen urheilijoiden palkitsemistilaisuuteen Raatihuoneelle. Vuodesta 2016 alkaen Raatihuoneella ei ole järjestetty erillistä tilaisuutta, vaan kaupunki on huomioinut mestariurheilijat kutsumalla heidät Hämeen urheilugaalaan, jonka järjestävät urheilujärjestöt. Pormestarin nimeämässä suurtapahtumatyöryhmässä on valmisteltu periaatteita urheilumenestyksestä palkitsemiseen, jotta menestyneet urheilijat ja heidän taustayhteisönsä olisivat paremmin tietoisia kaupungin käytännöistä. Myös kaupungin päätöksentekijät voivat periaatteiden myötä paremmin varautua palkitsemisiin. Suurtapahtumatyöryhmän valmistelemissa palkitsemisen periaatteissa huomioidaan eri urheilulajien ja niiden kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen erilaiset huomio- ja painoarvot. Tausta-ajatuksena on, että olympialajeissa menestyminen huomioidaan korkeimmalla painoarvolla, koska olympiakisojen medianäkyvyys ja yleisön kiinnostus on jalkapallon arvokisojen ohella omaa luokkaansa. Myös urheilulajien keskinäisen merkittävyyden arviointi perustuu siihen, että olympialajit ovat tunnetumpia kuin useimmat muut urheilulajit. Eri lajien ja niiden eritasoisten kilpailujen keskinäinen arvottaminen aiheuttaa sen, että esitys kaupungin palkitsemisen perusteiksi muodostuu väistämättä moniportaiseksi. Esityksessä menestymisestä olympialaisissa ja vastaavissa arvokilpailuissa palkittaisiin rahallisesti sekä yksilö- että joukkuelajien urheilijoita. Toisessa ääripäässä pienempien ja tuntemattomampien urheilulajien kansainvälisestäkään menestyksestä ei välttämättä palkittaisi millään tavalla. Tiedoksi Lauri Savisaari, suurtapahtumatyöryhmä Liitteet 1 Urheilumenestyksestä palkitsemisen periaatteet, Tampereen kaupunki

28 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) 456 Nyrkkeilyn Euroopan mestaruuksista palkitseminen TRE:7048/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru Valmistelijan yhteystiedot Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaari, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Tampereen Voimailuseura ry:tä edustavat Elina Gustafsson ja Mira Potkonen palkitaan kumpikin euron stipendillä Euroopan mestaruuskilpailuissa saavutettujen kultamitalien johdosta. Stipendit maksetaan kustannuspaikalta , Kaupunginhallitus, tililtä , Stipendit ja palkinnot, sisäiseltä tilaukselta Perustelut Tampereen Voimailuseura ry:tä edustavat urheilijat Elina Gustafsson ja Mira Potkonen voittivat kesäkuussa 2018 samana päivänä nyrkkeilyn Euroopan mestaruudet Bulgarian Sofiassa. Suomalaisnaiset eivät ole tätä ennen yltäneet Euroopan mestaruuteen, joten kyseessä on historiallinen saavutus. Maarit Teuronen valmentaa molempia Euroopan mestareita. Kaupungin suurtapahtumatyöryhmässä on valmisteltu urheilumenestyksestä palkitsemisen periaatteita. Suurtapahtumatyöryhmän valmistelemissa palkitsemisen periaatteissa huomioidaan eri urheilulajien ja niiden kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen erilaiset huomio- ja painoarvot. Tausta-ajatuksena on, että olympialajeissa menestyminen huomioidaan korkeimmalla painoarvolla, koska olympiakisojen medianäkyvyys ja yleisön kiinnostus on jalkapallon arvokisojen ohella omaa luokkaansa. Nyrkkeily on olympialaji. Periaatteiden mukaisesti olympiaohjelmaan kuuluvissa yksilölajeissa saavutetusta Euroopan mestaruudesta tamperelainen tai tamperelaista seuraa edustava urheilija palkitaan euron stipendillä. Lausunnot

29 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) Talousjohtaja Jukka Männikkö: Kaupunginhallituksen vuoden 2018 vuosisuunnitelmassa on varattu euroa käytettäväksi kaupunginhallituksen vapaan harkinnan mukaan. Summasta on käytetty euroa, joten jäljellä on euroa. Tiedoksi Tampereen Voimailuseura ry, Mira Potkonen, Elina Gustafsson, Taru Kuosmanen, Lauri Savisaari, Jukka Piirto, Jukka Männikkö, Sanna Sipilä

30 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) 457 Golfin amatöörien joukkuekilpailun Euroopan mestaruudesta palkitseminen TRE:7047/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru Valmistelijan yhteystiedot Kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Lauri Savisaari, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Aleksi Myllymäki palkitaan euron stipendillä golfin Euroopan mestaruuskilpailuissa Suomen joukkueessa saavutetun kultamitalin johdosta. Stipendi maksetaan kustannuspaikalta , Kaupunginhallitus, tililtä , Stipendit ja palkinnot, sisäiseltä tilaukselta Perustelut Tamperelainen Aleksi Myllymäki voitti heinäkuussa 2018 golfin amatöörien joukkuekilpailun Euroopan mestaruuden Saksan Bad Saarowissa. Myllymäen seura on Nokia River Golf. Kaupungin suurtapahtumatyöryhmässä on valmisteltu urheilumenestyksestä palkitsemisen periaatteita. Suurtapahtumatyöryhmän valmistelemissa palkitsemisen periaatteissa huomioidaan eri urheilulajien ja niiden kansallisten ja kansainvälisten kilpailujen erilaiset huomio- ja painoarvot. Tausta-ajatuksena on, että olympialajeissa menestyminen huomioidaan korkeimmalla painoarvolla, koska olympiakisojen medianäkyvyys ja yleisön kiinnostus on jalkapallon arvokisojen ohella omaa luokkaansa. Golf on olympialaji. Periaatteiden mukaisesti olympiaohjelmaan kuuluvissa joukkuelajeissa saavutetusta Euroopan mestaruudesta tamperelainen tai tamperelaista seuraa edustava urheilija palkitaan euron stipendillä. Lausunnot Talousjohtaja Jukka Männikkö: Kaupunginhallituksen vuoden 2018 vuosisuunnitelmassa on varattu euroa käytettäväksi kaupunginhallituksen vapaan

31 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) harkinnan mukaan. Summasta on käytetty euroa, joten jäljellä on euroa. Tiedoksi Aleksi Myllymäki, Taru Kuosmanen, Lauri Savisaari, Jukka Piirto, Jukka Männikkö, Sanna Sipilä

32 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) 458 Vuosiloman ja palkattoman vapaan myöntäminen pormestarille TRE:1868/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Lyly Lauri Valmistelijan yhteystiedot Pormestarin sihteeri Ritva Vakkuri, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Pormestari Lauri Lylylle myönnetään vuoden 2018 vuosilomaa ja palkatonta vapaata yhteensä 11 päivää oheisen liitteen mukaisesti. Esteellisyys Lauri Lyly ilmoitti olevansa asianosaisena esteellinen. Esteellisyys todettiin hallintolain 28 :n 1 momentin 1) kohdan perusteella ja hän poistui kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kokouskäsittely Varapuheenjohtaja Kalervo Kummola toimi puheenjohtajana tämän asian käsittelyn ajan. Perustelut Pormestari Lauri Lyly on esittänyt, että hänelle myönnetään vuoden 2018 vuosilomaa ja palkatonta vapaata yhteensä 11 pv oheisen liitteen mukaisesti. Tiedoksi Lauri Lyly, Ritva Vakkuri

33 Tampere Pöytäkirja 38/ (44) Kaupunginhallitus, 459, Sivistys- ja kulttuurilautakunta, 151, Valtuustoaloite perusopetuksen laatukriteerien toteutumisen seuraamiseksi - Tampereen vihreä valtuustoryhmä TRE:9315/ /2017 Kaupunginhallitus, , 459 Valmistelija / lisätiedot: Kuosmanen Taru Valmistelijan yhteystiedot Kasvatus- ja opetuspäällikkö Tuija Viitasaari, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Kaupunginlakimies Jouko Aarnio, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Juha Yli-Rajala, Konsernijohtaja Päätösehdotus oli Esitetään valtuuston päätettäväksi: Tampereen vihreän valtuustoryhmän valtuustoaloite ja siihen annettu sivistys- ja kulttuurilautakunnan lausunto merkitään tiedoksi. Aloite ei anna aihetta muihin kuin lausunnossa esitettyihin toimenpiteisiin. Tiedoksi Tampereen vihreä valtuustoryhmä, Tuija Viitasaari, Harri Jurvela, Ville Raatikainen, Petri Peltonen Liitteet 1 Valtuustoaloite - Tampereen vihreä valtuustoryhmä Sivistys- ja kulttuurilautakunta, , 151 Valmistelijat / lisätiedot: Viitasaari Tuija Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Taru Kuosmanen, Johtaja