Kohonneen verenpaineen hoidon tavoite ja lääkehoidon aiheet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohonneen verenpaineen hoidon tavoite ja lääkehoidon aiheet"

Transkriptio

1 Kohonneen verenpaineen hoidon tavoite ja lääkehoidon aiheet Jyväskylä Teemu Ahola, LT kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS sydänkeskus

2 Kuva modifioitu artikkeleista: Kastarinen J Hypertens 2006;24: ja Kastarinen J Hypertens 2009;27: ESIINTYVYYS TIETOISUUS LÄÄKEHOITO HOITOISUUS

3 Verenpaineen luokittelu Luokka Systolinen (mmhg) Diastolinen (mmhg) Optimaalinen <120 ja <80 Normaali ja/tai Tyydyttävä (korkea normaali) ja/tai Lievästi kohonnut (Gr. I) ja/tai Kohtalaisesti kohonnut (Gr. II) ja/tai Huomattavasti kohonnut (Gr. III) 180 ja/tai 110 Isoloitu systolinen hypertensio 140 ja <90

4 Lähde: Ahola T., Antihypertensive Drug Therapy in Finland THL Research 2013 (väitöskirja), Table 1. BP thresholds for drug therapy according to guidelines from 1994 to 2009 Uncomplicated Guideline Year General population DM CHD hypertension Remarks FHA w.g DBP 120 for few days not specified not specified not specified start earlier with DBP if organ damages 180/ for ~ 1 month start in 3(4) months if organ damages / for 3-6 monhts start in 4-6 months with DBP 100 without organ damages DBP for 6-12 months if organ damages, diabetic nephropathy or other CV risk factors JNC / / / / /90-99 * /90-99 * *after 12 months if non-pharmacologic therapy inssufficient WHO-ISH /95 * 140/90 140/90 150/95 * * after 6-12 months if low-risk patient (CV event risk <15%/10y) if medium risk patient (CV event risk 20-30%/10y) BHS / /90 140/90 not specified * if target organ damage present /90-99 * FCCH /100 * 140/90 140/90 not specified *in repeated measurements; consider drug therapy after lifestyle interventions / /85-89 if CHV risk 20% /10year; consider treatment if DM1 or kidney failure; ESH /110 for few days * 130/85 130/85 not specified * immediately; promptly if high risk patient, / within 3 monts if moderate risk patient and consider /85-89 drug therapy if low risk patient; if high risk patient JNC / /80 not specified not specified * start with 2-drug combination 160/100 * BHS / /90 140/90 not specified /90-99 * *if CV complications or TOD or DM or CV-risk 20% per 10y FCCH /100 * 140/90 140/90 not specified * in repeated measurements; consider drug therapy if risk of CV death after / /85-89 lifestyle interventions 5% / 10y; mediation of lifestyle changes and other risk factors; consider treatment if DM1 or kidney failure; ESH/ESC /110 * 130/85 130/85 180/110 * *promptly; after several weeks; # after several months / (120/80) / promptly if CV risk high or very high; after several weeks if CV / /90-99 # risk mod.; after several months if no other RF; sometimes ESH /100 * 140/90 140/90 not specified *promptly; after a suitable period with with lifestyle changes if low or / /85-89 moderate CV risk; promptly if CV risk high; unsupported by prospective trial evidence, unless if microalbuminuria or proteinuria; controversial evidence FCCH / /90 140/90 not specified * if DM, renal disease, TOD, clinically significant cardiovascular disease; 140/90* /85-89 consider therapy after non-pharmacologic treatment if >140 and risk of 140/90 CV death >5% / 10y; consider treatment if DM1 or kidney failure

5 Lähde: Ahola T., Antihypertensive Drug Therapy in Finland THL Research 2013 (väitöskirja), Table 2. Description of major clinical trials of primary hypertensives Trial Publ. Population Study design STOP 1991 HBP; 70-84y Active treatment (BBs and D) vs. plasebo SHEP 1991 ISH ; 60y Active treatment (THZ,BB) vs. plasebo MRC 1992 HBP; 65-74y Diuretic vs. plasebo, BB vs. plasebo SYST-EUR 1997 ISH ; 60y Active treatment (Nitrendine-based) vs. plasebo VHAS 1997 HBP Verapamil vs. chlorthalidone HOT 1998 HBP DBP 80 vs 85 vs 90 mmhg UKPDS HBP+DM DBP <85 vs. < 105mmHg UKPDS HBP+DM Captopril vs. atenolol CAPPP 1999 HBP; 25-66y Captopril-based vs. conventional (D and/or BB) NORDIL 2000 DBP 100; 50-74y Diltiazem-based vs. D and/or BB INSIGHT 2000 HBP; 55-80y Long-acting nifedipine vs. HCTZ+amiloride LIFE 2002 ISH+LVH Losartan-based vs atenolol-based ALLHAT 2002 HBP+ 1RF Amlodipin vs. lisinopril vs. chlothalidone ELSA 2002 HBP Lacidipine vs. atenolol ANBP HBP; 65-84y Enalapril vs HCTZ (as add-on therapy) SCOPE 2003 HBP; 70-89y Candesartan-based vs. plasebo ALPINE 2003 HBP; (newly detected) Candesartan±felodipine vs. HCTZ±atenolol VALUE 2004 HBP+high CV risk;>50y Valsartan vs. amlodipin FEVER 2005 HBP+1-2RF HCTZ+felodipin vs. HCTZ+plasebo ASCOT 2005 HBP+ 3RF; 40-79y CCB+ACE vs. BB+D CAFE 2006 HBP+ 3RF; 40-79y BB±D-based vs. CCB±ACE-based HYVET 2008 SBP 160 and 80y Indapamide (±perindopril) vs. plasebo ACCOMPLISH 2008 HBP+high CV risk ACE+CCB vs. ACE+D ONTARGET 2008 CVD or high risk DM;(69%HT) Ramipril vs. telmisartan vs. both

6 Lähde: Ahola T., Antihypertensive Drug Therapy in Finland THL Research 2013 (väitöskirja), Table 2 (continued) Trial Primary message briefly Secondary message friefly STOP Active treatment reduced fatal or nonfatal strokes, MI and CV deaths High BP in elderly should be treated with antihypertensive drugs SHEP Low-dose chlorthalidone reduced incidence of stroke by 36% Major CV event reduced, with 5y absolute benefit of 55 events per 1000 MRC Diur. reduced risk of stroke by 31%, CV events by 44% and all CV events by 35% BB showed no significant reductions in these endpoints SYST-EUR Nitrendipine reduces the rate of cardiovascular complications VHAS Similar antihypertensive efficacies and cardiovascular event rates More hyperuricemia and hypokalemia with chlorthalidone HOT Intensive lowering of BP to 82.6mmHg associated with a low rate of CV events 80 vs 90: 51% reduction in major CV events with diabetics UKPDS 38 Tight BP control reduces risk of death and complications related to diabetes UKPDS 39 Similarly effective in reducing the incidence of diabetic complications BP reduction in itself may be more important than the treatment used CAPPP ACE as effective as conventional treatment (D/ BB or both) Incidence of DM2 lower in captopril group NORDIL CCB as effective as treatment based on Ds, BBs, or both in preventing CV events In both arms drugs were equally tolerated INSIGHT Both equally effective in preventing CV or cerebrovascular events Choice of drug can be decided by tolerability and BP response LIFE ARB prevents more CV morbidity and mortality, especially stroke and CV death New-onset diabetes was less frequent with losartan ALLHAT No difference in prim. outcomes; in secondary outcomes diur better than ACE RRR of developing DM2 highest with lisinopril ELSA No significant difference between treatments was found in any CV events Clinic BP reductions were identical with both treatments ANBP2 ACE-based therapy superior in older men BP reduction similar in both arms SCOPE Market reduction of non-fatal strokes with candesartan No signific. difference in MI, CV mortality, MMSE or cognitive function ALPINE Diuretic-based treatment was associated with an aggravated metabolic profile ARB-based group had less adverse events but no metabol. adverse effect VALUE No significant difference in main outcomes of cardiac disease Emphasize the importance of prompt BP control FEVER Felodipin group superior in preventing CV morbidity and mortality SBP <140mmHg superior to that of >140mmHg in preventing CV outcomes ASCOT CCB+ACE combination superior in reducing CV events CCB+ACE combination induced less diabetes CAFE BB±D-based therapy less effective than CCB±ACE at lowering central BP For the same brachial BP, central BP may be higher with BBs HYVET Active treatment reduced fatal or nonfatal strokes by 30% in elderly ACCOMPLISH ACE+CCB combination superior in reducing CV events ONTARGET ACEs and ARBs have similar outcome benefits Combination had more adverse events without an increase in benefit

7 MacMahon Lancet 1990: - Alueella DBP mmHg riski ilman selvää kynnysarvoa jos lasketaan diastolista painetta Collins Lancet 1990: - DBP 5-6 mmhg => stroke 42%, CHD 14% Vasan NEJM 2001: - RR /85-89mmHg (high normal) assosioituu suurentuneeseen CVsairastavuuteen (HR 2.5, HR 1.6 ) Lewington Lancet 2002: - 20/10mmHg => aivohalv. ja sydäninfarkti kuolleisuus x 2 - RR assosioituu kuolleisuuteen ilman kynnysarvoa aina niin alas kuin 115/75mmHg Law BMJ2009: - Verenpaineen alentaminen 10/5 mmhg vähentää aivohalvauksia keskimäärin kolmanneksen ja iskeemisiä sydäntapahtumia keskimäärin neljänneksen

8 Sepelvaltimotauti- ja aivohalvauskuolleisuus kaksinkertaistuvat verenpaineen kohotessa 20/10 mmhg kuva mukailtu: Lewington et al. Lancet 2002;360:

9 STOP: - Aktiivinen hoito vähentää päätetapahtumia; iäkkäiden korkeaa verenpainetta tulisi hoitaa RR-lääkkein MRC: - Diureetti vähensi 31% aivohalv., 44% CV-tapahtumia SHEP: - pieniannoksinen tiatsididiureetti aivohalv. 36% (CV tapaht. 55/1000 per 5v.) HOT: - DBP 80 vs. 85 vs. 90 mmhg ( ad 82.6mmHg => CV tapaht. ) Syst-Eur trial: - Nitrendipine CV-komplikaatioita VALUE: - Valsartan vs. Amlodipin: ei eroa => korostaa RR laskun merkitystä FEVER: - SBP < 140mmHg parempi kuin >140mmHg

10 ESH/ESC 2007 <140/90 * <130/80 <130/80 *<140/90 and to lower values if tolerated, for all; <130/80 in high or very high risk patients (MI, renal dysfuntion, proteinuria, stroke) ESH /80-85* SBP<130 SBP * /80-85 (incl. high risk patients) may be prudent. Evidence missing in elderly; SBP<130/80 in diabetics and SBP<130 in patients with high CV risk is not consistently supported by trial evidence FCCH 2009 <140/85 <130/80 * <130/80 *<130/80 if kidney disease; <125/75 if proteinuria (diabetic or non-diabetic) >1g/day; <150/85 if >80 years of age; only for those suffered from MI or stroke Lähde: Ahola T., Antihypertensive Drug Therapy in Finland THL Research 2013 (väitöskirja), Table 5. Target of clinical BP according to guidelines from 1994 to 2009 Guideline Year General population DM CHD Remarks FHA w.g <160/90 * not specified DBP<90 *desirable BP in all <130/85 not consistently DBP< 85 JNC <140/90 <130/85 <140/90 * *<140/90 and even lower if angina persists WHO-ISH 1999 <140/90 <130/85 not specified <130/85 desirable in young, middle aged or diabetics BHS /85 140/80 * not specified *<140/80 (DM1 and DM2) or lower if proteinuria present (DM1) FCCH 2002 <140/85 * <140/80 * not specified *<130/80 if renal disease or significant proteinuria ESH 2003 <140/90 * <130/80 not specified *<140/90 and definitely lower values if tolerated, for all; home BP 5/5 mmhg lower JNC <140/90 <130/80 * not specified *<130/80 also if HT and renal disease BHS 2004 <140/85 * <130/80 * not specified *<140/80 minimum acceptable BP; < 125/75 if proteinuria 1g/day FCCH 2005 <140/85 * <140/80 * not specified *<130/80 if diabetic nephropathy, microalbuminuria, non-diabetic kidney disease, or significant proteinuria

11 Diabetes mellitus

12 Lähde: Ahola T., Antihypertensive Drug Therapy in Finland THL Research 2013 (väitöskirja), Table 1. BP thresholds for drug therapy according to guidelines from 1994 to 2009 Uncomplicated Guideline Year General population DM CHD hypertension Remarks FHA w.g DBP 120 for few days not specified not specified not specified start earlier with DBP if organ damages 180/ for ~ 1 month start in 3(4) months if organ damages / for 3-6 monhts start in 4-6 months with DBP 100 without organ damages DBP for 6-12 months if organ damages, diabetic nephropathy or other CV risk factors JNC / / / / /90-99 * /90-99 * *after 12 months if non-pharmacologic therapy inssufficient WHO-ISH /95 * 140/90 140/90 150/95 * * after 6-12 months if low-risk patient (CV event risk <15%/10y) if medium risk patient (CV event risk 20-30%/10y) BHS / /90 140/90 not specified * if target organ damage present /90-99 * FCCH /100 * 140/90 140/90 not specified *in repeated measurements; consider drug therapy after lifestyle interventions / /85-89 if CHV risk 20% /10year; consider treatment if DM1 or kidney failure; ESH /110 for few days * 130/85 130/85 not specified * immediately; promptly if high risk patient, / within 3 monts if moderate risk patient and consider /85-89 drug therapy if low risk patient; if high risk patient JNC / /80 not specified not specified * start with 2-drug combination 160/100 * BHS / /90 140/90 not specified /90-99 * *if CV complications or TOD or DM or CV-risk 20% per 10y FCCH /100 * 140/90 140/90 not specified * in repeated measurements; consider drug therapy if risk of CV death after / /85-89 lifestyle interventions 5% / 10y; mediation of lifestyle changes and other risk factors; consider treatment if DM1 or kidney failure; ESH/ESC /110 * 130/85 130/85 180/110 * *promptly; after several weeks; # after several months / (120/80) / promptly if CV risk high or very high; after several weeks if CV / /90-99 # risk mod.; after several months if no other RF; sometimes ESH /100 * 140/90 140/90 not specified *promptly; after a suitable period with with lifestyle changes if low or / /85-89 moderate CV risk; promptly if CV risk high; unsupported by prospective trial evidence, unless if microalbuminuria or proteinuria; controversial evidence FCCH / /90 140/90 not specified * if DM, renal disease, TOD, clinically significant cardiovascular disease; 140/90* /85-89 consider therapy after non-pharmacologic treatment if >140 and risk of 140/90 CV death >5% / 10y; consider treatment if DM1 or kidney failure

13 Table 3. Major clinical trials concerning HT and diabetes Trial Publ. Population Study design Lähde: Ahola T., Antihypertensive Drug Therapy in Finland THL Research 2013 (väitöskirja), Lewis et al IDDM+nephropathy Captopril vs. placebo SHEP 1996 ISH+(NIDDM vs. non-dm ; 60y Low-dose THZ (±BB or reserpine) vs. placebo(±other) HOT 1998 HBP (8% had DM) DBP 80 vs 85 vs 90 mmhg UKPDS HBP+DM DBP <85 vs. < 105 mmhg UKPDS HBP+DM Captopril vs. atenolol ABCD-HT 1998 HBP+NIDDM (DBP 75 vs ); enalapril vs. nisoldipine FACET 1998 HBP+NIDDM Fosinopril vs. amlodipine SystEur (post hoc) 1999 ISH+DM; 60y SBP mmHg (Active treatment vs. plasebo) CAPPP 1999 HBP; 25-66y Captopril-based vs. conventional (D and/or BB) STOP HBP+DM; 70-84y Old vs. new anti-ht drugs ABCD 2000 HBP+NIDDM DBP 75 vs mmhg; micro-hope 2000 DM+ 1RF (58%HBP) Ramipril vs. placebo NORDIL 2000 DBP 100; (7% DM); 50-74y Diltiazem-based vs. D and/or BB IDNT 2001 HBP+DM+nephropathy Irbesartan vs. amlodipine vs. placebo RENAAL 2001 DM+nephropathy Losartan vs placebo ABCD-NT 2002 DM (normotensive) DBP 10 below baseline vs mmhg ALLHAT 2002 HBP+ 1RF (36% had DM) Amlodipin vs. lisinopril vs. chlorthalidone LIFE 2002 HBP+LVH; 55-80y Losartan-based vs atenolol-based LIFE 2002 HBP+DM+LVH; 55-80y Losartan-based vs atenolol-based IRMA HBP+DM2+U-µAlb Irbesartan 150mg/300mg vs. placebo HOT (post hoc) 2003 HBP+ medium CV risk DBP 80 vs 85 vs 90 mmhg BENEDICT 2004 HBP+DM2 Trandolapril+verapamil vs. both alone vs. placebo FEVER 2005 HBP+1-2RF (>10%DM) HCTZ+felodipin vs. HCTZ+placebo ASCOT 2005 HBP+ 3RF (27% DM); 40-79y CCB+ACE vs. BB+D CAFE 2006 HBP+ 3RF; 40-79y BB±D-based vs. CCB±ACE-based ADVANCE 2007 DM2 (~17%HBP) Perindopril and indapamide vs. placebo ACCOMPLISH 2008 HBP+high CV risk (27% had DM) ACE+CCB vs. ACE+D ONTARGET 2008 CVD or high risk DM Ramipril vs. telmisartan vs. both TRANSCEND 2008 High risk (75%CHD,36%DM) Telmisartan vs. placebo (as add-on therapy) ACCORD 2010 DM2 SBP<120 vs. <140 mmhg

14 Lähde: Ahola T., Antihypertensive Drug Therapy in Finland THL Research 2013 (väitöskirja), Table 3 (continued) Trial Primary message briefly Secondary message briefly Lewis et al. Captopril protects against deterioration in renal function The protection is significantly more effective than BP control alone SHEP Low-dose chlorthalidone effective in preventing major CV events Absolute risk reduction with active treatment twice as great for DM than non-dm HOT Intensive lowering of BP down to 82.6mmHg associated with a low rate of CV events 80 vs 90: 51% reduction in major CV events with diabetics UKPDS 38 Tight BP control reduces risk of death and complications related to diabetes UKPDS 39 Similarly effective in reducing the incidence of diabetic complications BP reduction in itself may be more important than the treatment used ABCD-HT ACE superior in preventing fatal and non-fatal MI FACET Fosinopril superior in preventing major vascular events Both had similar effects on biochemical measures SystEur (p.h.) Active treatment particularly beneficial in older patients with DM and ISH Does not support that CCB harmful for diabetics CAPPP ACE as effective as conventional treatment (D/ BB or both) Incidence of DM2 lower in captopril group STOP-2 Old and new: similar in prevention of cardiovascular mortality or major events Decrease in BP is most important in preventing CV events ABCD More intensive BP control decreased all-cause mortality No difference on the incidence and progression of microalbuminuria micro-hope Ramipril has beneficial vasculoprotective and renoprotective effects The benefit exceeded that attributable to changes in BP NORDIL Diltiazem as effective as treatment based on Ds, BBs, or both in preventing CV events Both arms were equally well tolerated IDNT Irbesartan superior in protecting the progression of diabetic nephropathy This protection is independent of the reduction in BP RENAAL Losartan conferred significant renal benefits (but no effect on the rate of death) The benefit exceeded that attributable to changes in BP ABCD-NT More intensive control decreased development and progression of nephropathy More intensive: decreased incidence of stroke and the progression of retinopathy ALLHAT No difference in prim. outcomes; in secondary outcomes diur better than ACE RRR of developing DM2 highest with lisinopril LIFE Losartan prevents more CV morbidity and death (for a similar BP reduction) New-onset diabetes was less frequent with losartan which was better tolerated LIFE Losartan superior in reducing CV morbidity and mortality and death for all cause Losartan seems to have benefits beyond BP reduction IRMA-2 Irbesartan significantly reduced proteinuria Reduction was dose-dependent but independent of the reduction in BP HOT (p.h.) Aggressive therapy most beneficial in diabetics BENEDICT ACE+verapamil as efective as ACE alone in preventing microalbuminuria FEVER Felodipin group superior in preventing CV morbidity and mortality SBP <140mmHg superior to that of >140mmHg in preventing CV outcomes ASCOT CCB+ACE combination superior in reducing CV events CCB+ACE combination induced less diabetes CAFE BB±D-based therapy less effective than CCB±ACE at lowering central BP For the same brachial BP, central BP may be higher with BBs ADVANCE Combination reduced the risks of major vascular events, including death Benefit seen irrespective of initial BP level ACCOMPLISH ACE+CCB combination superior in reducing CV events ONTARGET ACEs and ARBs have similar outcome benefits Combination had more adverse events without an increase in benefit TRANSCEND Telmisartan had no significant effect on primary outcome ARB modestly reduced risk of composite outcome of CV death, MI, or stroke ACCORD Tight BP control did not reduce fatal or non-fatal CV events

15 Peterson Annals Intern Med 1995: - Matala RR vähentää proteinuriaa - Korkeammalla paineella GFR huononi nopeammin - Jos proteinuria 1g/vrk => RR tavoite <125/75mmHg - Jos proteinuria g/vrk => RR tavoite ~ 130/80mmHg Curb Jama 1996: - SHEP:n alatutkimus (ISH), NIDDM ja non-niddm: - Aktiivinen hoito pieniannoksisella tiatsidilla vähensi päätetapahtumia - Riskin vähenemä suurempi diabeetikoilla

16 UKPDS 38: - DBP<85 vs. < 105mmHg; intensiivinen hoito kuolleisuutta ja DM-komplikaatioita UKPDS39: - Captopril vs. Atenolol; CV tapaht. samanlaista => korostaa RR-laskun merkitystä Syst-Eur (post hoc): - (<150mmHg ja vähint. 20mmHg) - Aktiivihoito erityisen hyödyllistä jos DM ja ISH ABCD: - DBP <75 vs mmHg; intensiivinen hoito fataaleja ja ei fataaleja sydäninfarkeja ABCD-NT: - 10mmHg alle baseline vs mmHg; intensiivisempi hoito nefropatian progressiota ja aivohalvauksia HOT (post hoc): - Aktiivinen hoito hyödyllisintä diabeetikoilla ADVANCE: - Perindopril + Indapamide vs. plasebo; yhdistelmähoito CV-tapahtumia ja kuolemia (ei riipu RR:sta)

17 Cooper Dehoff Jama 2010: - (DM ja CHD); SBP<130 vs vs. 140mmHg - Tiukka hoitotavoite ei tuonut lisähyötyä päätetapahtumiin tavanomaiseen hoitotavoitteeseen verrattuna Cederholm J Hypertens 2010: - (Swedish diabetes recister); SBP vs vs. >140mmHg - >140 huono mutta ~ sama kuin mmHg ACCORD 2010: - SBP <120 vs. <140mmHg - Päätetapahtumissa ei eroa, mutta haittavaikutuksia enemmän intensiivisemmässä hoidossa (3,3% vs. 1,3%)

18 ESH/ESC 2007 <140/90 * <130/80 <130/80 *<140/90 and to lower values if tolerated, for all; <130/80 in high or very high risk patients (MI, renal dysfuntion, proteinuria, stroke) ESH /80-85* SBP<130 SBP * /80-85 (incl. high risk patients) may be prudent. Evidence missing in elderly; SBP<130/80 in diabetics and SBP<130 in patients with high CV risk is not consistently supported by trial evidence FCCH 2009 <140/85 <130/80 * <130/80 *<130/80 if kidney disease; <125/75 if proteinuria (diabetic or non-diabetic) >1g/day; <150/85 if >80 years of age; only for those suffered from MI or stroke Lähde: Ahola T., Antihypertensive Drug Therapy in Finland THL Research 2013 (väitöskirja), Table 5. Target of clinical BP according to guidelines from 1994 to 2009 Guideline Year General population DM CHD Remarks FHA w.g <160/90 * not specified DBP<90 *desirable BP in all <130/85 not consistently DBP< 85 JNC <140/90 <130/85 <140/90 * *<140/90 and even lower if angina persists WHO-ISH 1999 <140/90 <130/85 not specified <130/85 desirable in young, middle aged or diabetics BHS /85 140/80 * not specified *<140/80 (DM1 and DM2) or lower if proteinuria present (DM1) FCCH 2002 <140/85 * <140/80 * not specified *<130/80 if renal disease or significant proteinuria ESH 2003 <140/90 * <130/80 not specified *<140/90 and definitely lower values if tolerated, for all; home BP 5/5 mmhg lower JNC <140/90 <130/80 * not specified *<130/80 also if HT and renal disease BHS 2004 <140/85 * <130/80 * not specified *<140/80 minimum acceptable BP; < 125/75 if proteinuria 1g/day FCCH 2005 <140/85 * <140/80 * not specified *<130/80 if diabetic nephropathy, microalbuminuria, non-diabetic kidney disease, or significant proteinuria

19 CHD

20 Lähde: Ahola T., Antihypertensive Drug Therapy in Finland THL Research 2013 (väitöskirja), Table 1. BP thresholds for drug therapy according to guidelines from 1994 to 2009 Uncomplicated Guideline Year General population DM CHD hypertension Remarks FHA w.g DBP 120 for few days not specified not specified not specified start earlier with DBP if organ damages 180/ for ~ 1 month start in 3(4) months if organ damages / for 3-6 monhts start in 4-6 months with DBP 100 without organ damages DBP for 6-12 months if organ damages, diabetic nephropathy or other CV risk factors JNC / / / / /90-99 * /90-99 * *after 12 months if non-pharmacologic therapy inssufficient WHO-ISH /95 * 140/90 140/90 150/95 * * after 6-12 months if low-risk patient (CV event risk <15%/10y) if medium risk patient (CV event risk 20-30%/10y) BHS / /90 140/90 not specified * if target organ damage present /90-99 * FCCH /100 * 140/90 140/90 not specified *in repeated measurements; consider drug therapy after lifestyle interventions / /85-89 if CHV risk 20% /10year; consider treatment if DM1 or kidney failure; ESH /110 for few days * 130/85 130/85 not specified * immediately; promptly if high risk patient, / within 3 monts if moderate risk patient and consider /85-89 drug therapy if low risk patient; if high risk patient JNC / /80 not specified not specified * start with 2-drug combination 160/100 * BHS / /90 140/90 not specified /90-99 * *if CV complications or TOD or DM or CV-risk 20% per 10y FCCH /100 * 140/90 140/90 not specified * in repeated measurements; consider drug therapy if risk of CV death after / /85-89 lifestyle interventions 5% / 10y; mediation of lifestyle changes and other risk factors; consider treatment if DM1 or kidney failure; ESH/ESC /110 * 130/85 130/85 180/110 * *promptly; after several weeks; # after several months / (120/80) / promptly if CV risk high or very high; after several weeks if CV / /90-99 # risk mod.; after several months if no other RF; sometimes ESH /100 * 140/90 140/90 not specified *promptly; after a suitable period with with lifestyle changes if low or / /85-89 moderate CV risk; promptly if CV risk high; unsupported by prospective trial evidence, unless if microalbuminuria or proteinuria; controversial evidence FCCH / /90 140/90 not specified * if DM, renal disease, TOD, clinically significant cardiovascular disease; 140/90* /85-89 consider therapy after non-pharmacologic treatment if >140 and risk of 140/90 CV death >5% / 10y; consider treatment if DM1 or kidney failure

21 Lähde: Ahola T., Antihypertensive Drug Therapy in Finland THL Research 2013 (väitöskirja), Table 4. Major clinical trials concerning HT and CHD Trial Publ. Population Study design HOPE 2000 (CHD/CVD/DM) + RF Ramipril vs. placebo PART HCD/TIA/intermitt.claudication Ramipril vs. placebo DAVIT I+II,MDPIT 2001 HBP+ post-mi Diltiazem/Verapamil vs. placebo QUIET 2001 CHD+LVEF 40% Quinapril vs. placebo ALLHAT 2002 HBP+ 1RF Amlodipin vs. lisinopril vs. chlothalidone ELSA 2002 HBP Lacidipine vs. atenolol OPTIMAAL 2002 CHD+MI+CHF Losartan vs. Captopril INVEST 2003 HBP+CHD; >50y Verapamil+ACE-based vs. BB+HCTZ-based EUROPA 2003 CHD (27%HBP) Perindopril vs. placebo (after wash-out) VALIANT 2003 MI+(LVEF<35%/CHF/both) add-on: (valsart. vs. valsart.+captopr. vs. captopr.) PEACE 2004 CHD+LVEF>40% (Trandolapril vs. placebo)+ other drugs JMIC-B 2004 HBP+ CHD;<75y Nifedipine vs. ACE CAMELOT 2004 CHD+NBP Amlodipin vs. enalapril vs. placebo VALUE 2004 HBP+high CV risk;>50y Valsartan vs. amlodipin ACTION 2005 HBP+stable angina Nifedipine vs. placebo in NT- vs. HT-patients FEVER 2005 HBP+1-2RF (>10%CHD) HCTZ+felodipin vs. HCTZ+placebo JIKEI Heart 2007 HBP+CVD (Valsartan vs. non-arb therapy)+other drugs ACCOMPLISH 2008 HBP+high CV risk ACE+CCB vs. ACE+D ONTARGET 2008 CVD or high risk DM Ramipril vs. telmisartan vs. both INVEST substudy 2008 HBP+CHD+MI; >50y Verapamil-sustained release vs. atenol-based TRANSCEND 2008 High risk (75%CHD,36%DM) Telmisartan vs. placebo (as add-on therapy) Cooper-DeHoff et al HBP+CHD+DM SBP<130 vs vs. 140 mmhg

22 Lähde: Ahola T., Antihypertensive Drug Therapy in Finland THL Research 2013 (väitöskirja), Table 4 (continued) Trial Primary message briefly Secondary message briefly HOPE Ramipril reduces rates of death, MI, and stroke PART-2 ACE inhibitor showed no benefits on major CV events ACE reduced signific. more BP and LV mass in nonhypertensive patients DAVIT I+II,MDPIT HR lowering CCB decrease event rates (without pulmonary congestion) With pulmonary congestion, event rates were increased QUIET NS difference in clin. outcomes or progression of coronary atheroscler. ACE was well tolerated ALLHAT NS difference in prim. outcomes; in sec. outcomes D better than ACE RRR of developing DM2 highest with lisinopril ELSA NS difference between treatments was found in any CV events Clinic BP reductions were identical with both treatments OPTIMAAL NS difference in total mortality Losartan better tolerated, however, ACE should remain first-choice after MI INVEST CCB+ACE-based as clinically efective as BB+HCTZ-based BP control 71.7% and 70.7% EUROPA Perindopril significantly improves outcome On top of other prevent. medications, should be consid. to all CHD patients VALIANT Valsartan as effective as captopril Combination increased adverse events without improving survival PEACE No CV benefit from the addition of ACE inhibitor JMIC-B No difference in reducing cardiac events and mortality CAMELOT Amlodipin reduced adverse CV events For amlodipine, IVUS showed slowing of atherosclerosis progression VALUE No significant difference in main outcomes of cardiac disease Emphasize the importance of prompt BP control ACTION Nifedip. effective in controlling high BP and reducing major vasc. events Supports the emphasis of BP control FEVER Felodipin group superior in preventing CV morbidity and mortality SBP <140mmHg superior to that of >140mmHg in preventing CV outcomes JIKEI Heart Valsartan+convent. therapy prevented more CV events than convent.therapy Mortality and tolerability did not differ ACCOMPLISH ACE+CCB combination superior in reducing CV events ONTARGET ACEs and ARBs have similar outcome benefits Combination had more adverse events without an increase in benefit INVEST substudy Verapamil-SR-based equival. to BB-based for BP control and prevent. CV events Verapam. group had greated subj. feeling of well-being than BB-based group TRANSCEND Telmisartan had no significant effect on primary outcome ARB modestly reduced risk of composite outcome of cv death, MI, or stroke Cooper-DeHoff Tight BP control not superior to usual control in preventing CV outcomes Tight BP control superior to uncontrolled in preventing CV outcomes

23 HOPE: - Ramipril vs. plasebo; Lääkehoito vähensi kuolleisuutta, sydäninfarkteja ja aivohalvauksia EUROPA: - Perindopril vs. plasebo; Lääkehoito huomattavasti parempi => ACEi tulisi suositella kaikilla sepelvaltimotautipotilaille CAMELOT: - Amlodipin vs. Enalapril vs. plasebo; Amlodipin vähensi päätetapahtumia ACTION: - Päätetapahtumissa ei eroa, mutta haittavaikutuksia enemmän intensiivisemmässä hoidossa (3,3% vs. 1,3%) ONTARGET: - ACEi vs. ATR:n salpaaja; hyödyt samankaltaisia, yhdistelmällä sivuvaikutukset

24 INVEST secondary analysis: - J-käyrän muotoinen yhteys diastolisella paineella ja päätetapahtumilla (nadir 119/84mmHg) - Matala diastolinen paine => koronaariperfuusio - Matalilla diastolisilla arvoilla AMI/stroke suhde kasvoi Tulisi välttää liian malataa diastolista painetta sepelvaltimotautipotilailla TNT: - Nadir 146.3/81.4mmHg ( eli RR kynnysarvo jossa tapahtumariski pienin) - Jos RR< /<60-70mmHg => CV-tapahtumien riski

25 ESH/ESC 2007 <140/90 * <130/80 <130/80 *<140/90 and to lower values if tolerated, for all; <130/80 in high or very high risk patients (MI, renal dysfuntion, proteinuria, stroke) ESH /80-85* SBP<130 SBP * /80-85 (incl. high risk patients) may be prudent. Evidence missing in elderly; SBP<130/80 in diabetics and SBP<130 in patients with high CV risk is not consistently supported by trial evidence FCCH 2009 <140/85 <130/80 * <130/80 *<130/80 if kidney disease; <125/75 if proteinuria (diabetic or non-diabetic) >1g/day; <150/85 if >80 years of age; only for those suffered from MI or stroke Lähde: Ahola T., Antihypertensive Drug Therapy in Finland THL Research 2013 (väitöskirja), Table 5. Target of clinical BP according to guidelines from 1994 to 2009 Guideline Year General population DM CHD Remarks FHA w.g <160/90 * not specified DBP<90 *desirable BP in all <130/85 not consistently DBP< 85 JNC <140/90 <130/85 <140/90 * *<140/90 and even lower if angina persists WHO-ISH 1999 <140/90 <130/85 not specified <130/85 desirable in young, middle aged or diabetics BHS /85 140/80 * not specified *<140/80 (DM1 and DM2) or lower if proteinuria present (DM1) FCCH 2002 <140/85 * <140/80 * not specified *<130/80 if renal disease or significant proteinuria ESH 2003 <140/90 * <130/80 not specified *<140/90 and definitely lower values if tolerated, for all; home BP 5/5 mmhg lower JNC <140/90 <130/80 * not specified *<130/80 also if HT and renal disease BHS 2004 <140/85 * <130/80 * not specified *<140/80 minimum acceptable BP; < 125/75 if proteinuria 1g/day FCCH 2005 <140/85 * <140/80 * not specified *<130/80 if diabetic nephropathy, microalbuminuria, non-diabetic kidney disease, or significant proteinuria

26

27 Stratification of total CV risk in categories of low, moderate, high and very high risk according to SBP and DBP and prevalence of RFs, asymptomatic OD, diabetes, CKD stage or symptomatic CVD. Subjects with a high normal office but a raised out-of-office BP (masked hypertension) have a CV risk in the hypertension range. Authors/Task Force Members et al. Eur Heart J 2013;34: The European Society of Hypertension (ESH) and European Society of Cardiology (ESC) All rights reserved. For permissions please

28 Riskitekijät

29 Lääkehoidon aloitus milloin? Authors/Task Force Members et al. Eur Heart J 2013;34: In patients with diabetes, the optimal DBP target is between 80 and 85 mmhg. In the high normal BP range, drug treatment should be considered in the presence of a raised out-of-office BP (masked hypertension). The European Society of Hypertension (ESH) and European Society of Cardiology (ESC) All rights reserved. For permissions please

30 Lääkehoidon aloitus milloin? Authors/Task Force Members et al. Eur Heart J 2013;34: In patients with diabetes, the optimal DBP target is between 80 and 85 mmhg. In the high normal BP range, drug treatment should be considered in the presence of a raised out-of-office BP (masked hypertension). The European Society of Hypertension (ESH) and European Society of Cardiology (ESC) All rights reserved. For permissions please

31 Lääkehoidon aloitus milloin? Grade 1 HT, Grade 2 HT ja Grade 1 HT -high risk: hyvä tutkimusnäyttö lääkehoidon puolesta - Collins (meta-analyysi) Law (meta-analyysi) BMJ 2009 Authors/Task Force Members et al. Eur Heart J 2013;34: In patients with diabetes, the optimal DBP target is between 80 and 85 mmhg. In the high normal BP range, drug treatment should be considered in the presence of a raised out-of-office BP (masked hypertension). The European Society of Hypertension (ESH) and European Society of Cardiology (ESC) All rights reserved. For permissions please

32 Lääkehoidon aloitus milloin? Authors/Task Force Members et al. Eur Heart J 2013;34: In patients with diabetes, the optimal DBP target is between 80 and 85 mmhg. In the high normal BP range, drug treatment should be considered in the presence of a raised out-of-office BP (masked hypertension). The European Society of Hypertension (ESH) and European Society of Cardiology (ESC) All rights reserved. For permissions please

33 Lääkehoidon aloitus milloin? Tutkimusnäyttö niukkaa Osa kuulunut high risk ryhmään FEVER alaryhmäanalyysi Eur Heart J 2011; 32: Poistettu DM + CHD- potilaat Näyttöä intensiivisen lääkehoidon puolesta MRC BMJ 1985; 291: AUSTRALIAN Lancet 1980; 1: HDFD NEJM 1982; 307: Authors/Task Force Members et al. Eur Heart J 2013;34: In patients with diabetes, the optimal DBP target is between 80 and 85 mmhg. In the high normal BP range, drug treatment should be considered in the presence of a raised out-of-office BP (masked hypertension). The European Society of Hypertension (ESH) and European Society of Cardiology (ESC) All rights reserved. For permissions please

34 Lääkehoidon aloitus milloin? Authors/Task Force Members et al. Eur Heart J 2013;34: In patients with diabetes, the optimal DBP target is between 80 and 85 mmhg. In the high normal BP range, drug treatment should be considered in the presence of a raised out-of-office BP (masked hypertension). The European Society of Hypertension (ESH) and European Society of Cardiology (ESC) All rights reserved. For permissions please

35 Lääkehoidon aloitus milloin? ESH 2007 jos high tai very high risk (DM, CHD, kidney disease) => lääkehoito ESH 2009 otti takapakkia kyseenalaisen/ niukan näytön vuoksi ESH Tutkimusnäyttö vaihtelevaa Kriittisen tarkastelun jälkeen ei kiistatonta/vakuuttavaa tutkimusnäyttöä lääkehoidon eduista jos RR /85-89 Authors/Task Force Members et al. Eur Heart J 2013;34: The European Society of Hypertension (ESH) and European Society of Cardiology (ESC) All rights reserved. For permissions please In patients with diabetes, the optimal DBP target is between 80 and 85 mmhg. In the high normal BP range, drug treatment should be considered in the presence of a raised out-of-office BP (masked hypertension).

36 ISOLOITU SYSTOLINEN HYPERTENSIO (ISH) nuoret potilaat - Monilla nuorilla miehillä RRs >140mmHg ja RRd <90mmHg: - Joskus heillä sentraalinen RR normaali - Ei näyttöä lääkehoidon hyödystä => hoitona elintapamuutokset ja huolellinen seuranta GRADE 1 HT iäkkäät potilaat - ESH 2007 suositteli Gr 1 HT:n hoitoa iästä riippumatta - 10 tutkimusta iäkkäillä (mm. STOP, SHEP, Syst-Eur, Syst-China, MRC elderly); kaikki olleet SBP 160mmHg (=Gr 2 ja 3) => näyttö Gr 1 puutteellinen

37 Hoidon tavoite eli kuinka matalaksi RR tulisi hoitaa? (lähtökohtana mikä on CV-riski!!) A. Matalan- kohtalaisen riskin potilaat: FEVER alaryhmäanalyysi (ei DM/ CHD) Eur Heart J 2011;32: mmHg vs. 142 mmhg => intensiiv. hoito CV-tapahtumia => Tavoite : <140/90mmHg (DM: DBP<85mmHg) B. Korkean riskin potilaat: DM/ kardiovaskulaaritauti/munuaissairaus : - RR laskeminen <130/80mmHg ; Ei RCT näyttöä

38 B. Korkean riskin potilaat Diabeetikot - Vahva näyttö: RR lasku hyödyllistä=> CV-tapahtumat - DBP 80-85mmHg => saavutetaan hyötyä (näyttö: HOT, UKPDS38) - SBP <130mmHg (ei näyttöä, ainoastaan ABCD-NT, joka pieni tutkimus) - Huom! ACCORD (~ 119mmHg vs. ~133mmHg ) - Päätetapahtumissa ei eroa, mutta haittavaikutuksia enemmän intensiivisemmässä hoidossa (3,3% vs. 1,3%) => Tavoite : SBP<140mmHg, DBP 80-85mmHg

39 B. Korkean riskin potilaat Anamneesissa TIA/aivohalvaus (PATS, PROGRESS intens. verenpaineen hoito) - SBP <130mmHg ei saavutettu (PATS:ssa vain 16% normotensiivisia) => ei näyttöä - Yusuf NEJM 2008: SBP 136 vs. 140mmHg ; ei eroa päätetapahtumissa => Tavoite : RR<140/90mmHg Anamneesissa koronaaritapahtuma - SBP <130mmHg (saavutettu 5 tutkimuksessa; tulokset ristiriitaisia) - EUROPA pos., CAMELOT pos./neg., PREVENT neg., ACTION neg., PEACE neg. => Tavoite : RR<140/90mmHg

40 B. Korkean riskin potilaat Anamneesissa munuaissairaus SBP mmHg vs. <140 mmhg; 3 tutkimusta (CKD lähes kokonaan ilman DM) - ei eroa ESRD:n / kuolleisuuden osalta Huom! IDNT ja RENAAL (DM + nefropatia): RR laskettiin intensiivisemminkin hoidetussa ryhmässä vain ad ~ 140mmHg (IDNT) ja ~143mmHg (RENAAL) Huom! ACCORD: intensiivisempi hoito (119/67mmHg vs. 134/73mmHg) lähes 2 kertaisti potilaat, joilla egfr <30 Upadhyay (meta-analyysi) Ann Intern Med 2011;154: : - RR tavoite /75-80 mmhg vs. <140/90mmHg; intensiivisemmästä hoidosta ei hyötyä - Intensiivisemmästä hoidosta mahdollisesti hyötyä, jos proteinuria 0.3-1g/vrk mutta toisaalta haittavaikutukset => Tavoite : RR<140/90mmHg (DM: DBP<85mmHg)

41 Mitä matalampi verenpaine sitä parempi vai J-käyrä? Verenpaineen laskiessa tietyn tason alapuolelle (RR raja-arvo?) ennuste huononee - Kynnysarvo jolla elinten verenkierron autoregulaatio toimii, vaihtelee - koronaariperfuusio; diastolinen verenpaine - vaskulaarisairaudet raja-arvoa - J-käyrän raja-arvon arviointi hankalaa (paljon sekoittavia tekijöitä) - tutkimuksia J-käyrän puolesta (4) ja vastaan (3) - SBP ja DBP nadir vaihtelee tutkimuksissa huomattavasti vaikka CV-riski baselinessa samanlainen - Viitettä, että J-käyrä olemassa koronaaritapahtumille mutta ei aivohalvaukselle (ONTARGET) - Hyvin suunniteltuja tutkimuksia tarvitaan

42 Lääkehoidon aloitus - yhteenveto

43 Hoidon tavoite - yhteenveto

44 Kiitos

Hypertension lääkehoito Suomessa

Hypertension lääkehoito Suomessa SILY ry:n ja Trafin valtuuttamien ilmailulääkäreiden kevätkokous 4.4.2014 Helsinki Hypertension lääkehoito Suomessa Teemu Ahola LT kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus Ilmailulääkäri

Lisätiedot

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota

Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Verenpaine valtimotautien riskitekijänä-mihin hoidossa tulee kiinnittää huomiota Ilkka Kantola Hoyl, dosentti. Sisätautien el TYKS sisätautien klinikka Hypertension and Target-Organ Sequelae Eyes Retinopathy

Lisätiedot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot

Lääkehoidon tavoitteet. Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Lääkehoidon aloitusrajat. Verenpaineen hoidon tavoitetasot Hypertension lääkehoidon tavoitteet vuoteen 2025 mennessä Ilkka Tikkanen Dosentti, osastonylilääkäri sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri HYKS, Vatsakeskus, Nefrologia, ja Helsinki Hypertension Centre

Lisätiedot

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku

Iäkkään verenpaineen hoito. Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Iäkkään verenpaineen hoito Antti Jula Geriatripäivät 2012, 26.1.2012 Turku Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration, Lancet 2002;360:1903-13 Verenpaine ja sepelvaltimotautikuolleisuus

Lisätiedot

Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset

Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset Verenpaineen hoito valtimotautien komplikaatioiden ehkäisyssä uudet verenpaineen hoitosuositukset Antti Jula Ylilääkäri, dosentti, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tärkeimmät kuolemaan johtaneet riskitekijät

Lisätiedot

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta

Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Mitä uudet intensiivihoitotutkimukset kertovat meille hyperglykemian hoidosta Leena Moilanen, dosentti Sisätautien ja endokrinologian erikoislääkäri Sisätautien klinikka KYS Valtakunnallinen diabetespäivä

Lisätiedot

Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet?

Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet? Verenpainetaudin uudet hoitomahdollisuudet? 23.05.08 Helsinki Tuula Tikkanen Dosentti, apulaisylilääkäri Laakson sairaalan konsultaatiopkl ja Helsinki Hypertension Centre of Excellence, HYKS Kohonnut verenpaine,

Lisätiedot

DIABETEKSEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN PÄIVITYS 12.9.2013. Merja Laine 3.12.2015

DIABETEKSEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN PÄIVITYS 12.9.2013. Merja Laine 3.12.2015 DIABETEKSEN KÄYPÄ HOITO - SUOSITUKSEN PÄIVITYS 12.9.2013 Merja Laine 3.12.2015 Tyypin 2 diabetes ja komplikaahot Diabeettinen Diabetic retinopatia retinopathy Leading cause Suurin of blindness sokeuteen

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia

Komplisoitumattoman hypertension lääkehoito ei vastaa hoitosuosituksia Tieteessä alkuperäistutkimus Teemu L. Ahola LT, kardiologian ja sisätautien erikoislääkäri TYKS Sydänkeskus THL, Terveysosasto teemu.ahola@tyks.fi Jouni K. Johansson LT, terveydenhuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.

Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä. Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02. Kohonnut verenpaine Vaitelias vaaratekijä Kimmo Kontula Sisätautiopin professori, ylilääkäri HY ja HYKS Labquality Days 11.02.2016 Ihmiskunnan kriittisen tärkeät sairaudet ja riskitekijät Global Burden

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Renaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa

Renaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa Renaalinen denervaatio kohonneen verenpaineen hoidossa Ilkka Tikkanen, dos. sisät. ja nefrol. erik.lääk. Osastonylilääkäri, HYKS Medisiininen tulosyksikkö, nefrologian klinikka ja Helsinki Hypertension

Lisätiedot

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012

Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa. Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Verenpaine,sen säätely ja käyttäytyminen levossa ja rasituksessa Jyrki Taurio Sisätautilääkäri TAYS/PSS 25.10.2012 Kohonnut verenpaine Yleisin yleislääkärille tehtävän vastaanottokäynnin aihe Lääkitys

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta?

Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Aivoverenkiertohäiriöt ja verenpaine- mitä uutta? Kirsi Rantanen Neurologi, vs oyl Mei neu ppkl, HUS SVPY sihteeri 10.9.2015 1 SVPY syysristeily 4.-6.9.2015 Verenpaine ja AVH-sairaudet 70%:lla AVH-potilaista

Lisätiedot

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala

Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä. Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Estrogeenireseptorimodulaatio stroken riskitekijänä Tomi Mikkola HYKS Naistensairaala Sidonnaisuudet Toiminut asiantuntijana seuraaville lääkeyrityksille: Bayer Schering, Schering-Plough Luennoitsijana

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus

Helsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys

Lisätiedot

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING

PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING PRIMARY HPV TESTING IN ORGANIZED CERVICAL CANCER SCREENING Veijalainen O, Kares S, Kujala P, Vuento R, TirKkonen M, Kholová I, Osuala V, Mäenpää J University and University Hospital of Tampere, Finland,

Lisätiedot

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE

KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE KELPOISUUSVAATIMUKSET VERENPAINE Juha Hartikainen KYS-SYDÄNKESKUS AME 2003 1 ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med HYPERTENSIO ILMAILUMÄÄRÄYKSET EASA Part Med B.010 Sydän ja verisuonisto (c) ILMAILUMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

Onko testosteronihoito turvallista?

Onko testosteronihoito turvallista? Onko testosteronihoito turvallista? Antti Saraste kardiologi, apulaisprofessori Sydänkeskus ja Valtakunnallinen PET keskus, TYKS ja Turun yliopisto, Turku Reproduktioendokrinologia 12.2.2016 J Am Coll

Lisätiedot

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.

Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito. Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2. Lonkkamurtumapotilaan laiminlyöty (?) lääkehoito Matti J.Välimäki HYKS, Meilahden sairaala Endokrinologian klinikka Helsinki 5.2.2010 Osteoporoosin lääkehoito Mitä pitempi kokemus, sitä skeptisempi suhtautuminen

Lisätiedot

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa

Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Kuinka ohjeistaa sydänpotilaan liikuntaa Mikko Tulppo, Dos, FT, LitM Verve, Oulu, Finland Oulun Yliopisto, Oulu, Finland Ennenaikaisten kuolemien Syyt USA:ssa (vuosittain) Sydänperäinen äkkikuolema 300.000

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes)

Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) SYLY- päivät 2014 Helsinki 28.11.2014 Perusterveydenhuollon erilaisten diabeteksen hoitomallien tuloksellisuuden vertailu (painopisteenä tyypin 1 diabetes) Diabeteslääkäri Mikko Honkasalo Nurmijärven terveyskeskus

Lisätiedot

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto

Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Long-Acting Beta Agonists (LABAs)-Increase risk of exacerbation of astma symptoms. Final SmPC and PL wording Agreed by the PhVWP in October 2010

Long-Acting Beta Agonists (LABAs)-Increase risk of exacerbation of astma symptoms. Final SmPC and PL wording Agreed by the PhVWP in October 2010 Long-Acting Beta Agonists (LABAs)-Increase risk of exacerbation of astma symptoms Final SmPC and PL wording Agreed by the PhVWP in October 2010 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS LABA should not be used

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa

Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Metabolinen oireyhtymä tyypin 1 diabeteksessa Lena Thorn HYKS, sisätaudit, nefrologian klinikka, Biomedicum Helsinki Sipoon terveyskeskus VIII Valtakunnallinen diabetespäivä 12.11.2009, Dipoli, Espoo Väitöskirjan

Lisätiedot

Diabeettinen nefropatia. Kaj Metsärinne

Diabeettinen nefropatia. Kaj Metsärinne Katsaus Diabeettinen nefropatia Kaj Metsärinne Diabeettinen nefropatia kehittyy ajan myötä vajaalle puolelle tyyppien 1 ja 2 diabeetikoista, ja munuaissairauden merkitys on sekä potilaan että yhteiskunnan

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit

HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma. Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit HPV ja irtosolututkimukset, kliinikon näkökulma Pekka Nieminen Dosentti Klinikkaylilääkäri HYKS, naistentaudit Human Papilloma Virus DNA-virus Ilman HPV:tä ei synny kohdunkaulan syöpää Harald zur Hausen,

Lisätiedot

Tulehduskipulääkkeet tänään

Tulehduskipulääkkeet tänään Tulehduskipulääkkeet tänään Klaus Olkkola Helsingin yliopisto ja HYKS Tulehduskipulääkkeiden vaikutukset Kipua lievi6ävä eli analgee8nen vaikutus Kuume6a alentava eli an:pyree8nen vaikutus Tulehdusta lievi6ävä

Lisätiedot

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA

RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA RESISTENTTI HYPERTENSIO ILKKA KANTOLA Dosentti, sisätautien el Toimialuejohtaja Tyks, Turku SIDONNAISUUDET Advisor/Consultant/Speaker s Bureau Bayer, Boehringer-Ingelheim, Genzyme-Sanofi, Medtronic, Menarini,

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO

KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO KASVISSYÖJIEN KOLESTEROLI, VERENPAINE JA YLIPAINO Näyttöä väestötutkimuksista, 1960 2015 www.puolikiloa.fi 2 Meta- analyysi Tutkimus Maa Vuodet Key ym. 1999 Adven7st Mortality USA 1960 65 Mukana Adven7st

Lisätiedot

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia

Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Ravitsemus näkyy riskitekijöissä FINRISKI 2012 tuloksia Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 7.10.2013 1 Jyrkkä lasku sepelvaltimotautikuolleisuudessa Pohjois-Karjala ja koko Suomi 35 64-vuotiaat

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja

Kohonnut verenpaine on kiistatta sydän- ja Kohonnut verenpaine Ilkka Tikkanen ja Tuula Tikkanen Kiistatta on osoitettu, että jo lievästi kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa. Uusimmissa suosituksissa ollaan kuitenkin luopumassa kategorisista

Lisätiedot

Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho

Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet. Heikki Ruskoaho Lääkehoito Verenpainelääkkeet lääkeyhdistelmien käytön perusteet Heikki Ruskoaho Kohonnutta verenpainetta alentavan lääkehoidon tavoitteena on sekä systolisen että diastolisen verenpaineen mahdollisimman

Lisätiedot

Kohonneen verenpaineen seulonnan yleistyessä

Kohonneen verenpaineen seulonnan yleistyessä Kohonnut verenpaine Matti Nikkilä Kohonnut verenpaine on todettu hyvin yleiseksi ja merkitseväksi sydän- ja verisuonitautien vaaratekijäksi. Lääkehoidon aloituksen kynnys on alentunut parin viime vuosikymmenen

Lisätiedot

Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti. Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen

Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti. Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen Katsaus Vaihdevuosien jälkeinen verenpainetauti Risto J. Kaaja ja Matti J. Tikkanen Vaihdevuosien jälkeiseen kohonneeseen verenpaineeseen on viime vuosikymmenien aikana suhtauduttu pidättyvämmin kuin miehen

Lisätiedot

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä?

Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Voidaanko geenitiedolla lisätä kansanterveyttä? Duodecimin vuosipäivä 14.11.2014 Veikko Salomaa, LKT, tutkimusprofessori 21.11.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sidonnaisuudet Ei ole 21.11.2014 Esityksen

Lisätiedot

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10)

LUONNOS RT 80260 EN AGREEMENT ON BUILDING WORKS 1 THE PARTIES. May 1998 1 (10) RT 80260 EN May 1998 1 (10) AGREEMENT ON BUILDING WORKS This agreement template is based on the General Terms and Conditions of Building Contracts YSE 1998 RT 16-10660, LVI 03-10277, Ratu 417-7, KH X4-00241.

Lisätiedot

Liikunnan hoidollinen merkitys tyypin 1 diabetesta sairastavalla

Liikunnan hoidollinen merkitys tyypin 1 diabetesta sairastavalla Liikunnan hoidollinen merkitys tyypin 1 diabetesta sairastavalla Johan Wadén, LT Laakson sairaala, Helsinki Tiimiklubi, Tampere 12.10.2012 Kuka? LL Helsingin yliopisto v. 2004 FinnDiane-tutkimuksessa v.

Lisätiedot

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN

VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN JARI SYRJÄNEN, ORTOPEDI ORTON OY, TEKONIVELOSASTO VARAUS JA LIIKERAJOITUKSET LONKAN TEKONIVELLEIKKAUKSEN JÄLKEEN Sidonnaisuudet Smith & Nephew Zimmer Stryker Biomet DePuy Historiaa Perinteenä ollut rajoiuaa

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB

EBM ja laboratorio. Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBM ja laboratorio Kristina Hotakainen HY ja HUSLAB EBLM Arvioidaan laboratoriokokeiden vaikutuksia kliiniseen päätöksentekoon ja potilaan hoitotuloksiin mm. kliinistä epidemiologiaa, tilastotiedettä,

Lisätiedot

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle?

Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Uudet diabeteslääkkeet - hyvästä vai pahasta sydämelle? Timo Strandberg Geriatrian professori, LKT, sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri, Helsingin ja Oulun yliopistot, Hyks Tyypin 2 diabetes ja riskit

Lisätiedot

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti?

Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? For professional use only Not for public distribution Karkaavatko ylläpitokustannukset miten kustannukset ja tuotot johdetaan hallitusti? 08.02.2012 Jyrki Merjamaa, Head of Asset Management Aberdeen Asset

Lisätiedot

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE

EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVEDON, MYYNTIPÄÄLLYSMERKINTÖJEN JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTTAMISELLE Tieteelliset johtopäätökset Tiivistelmä tieteellisestä

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Käsiteltävät asiat 1.3.2012. Verenpaineen pitkäaikaismittauksen merkitys ja laatukriteerit

Käsiteltävät asiat 1.3.2012. Verenpaineen pitkäaikaismittauksen merkitys ja laatukriteerit Verenpaineen pitkäaikaismittauksen merkitys ja laatukriteerit Harri Lindholm, kliinisen fysiologian erikoislääkäri Käsiteltävät asiat Verenpaineen vuorokausirekisteröinnin aiheet Mittausmenetelmät Laitteiden

Lisätiedot

Iäkkään hypertensio. Katsaus. Potilasesimerkki. Hypertension merkitys

Iäkkään hypertensio. Katsaus. Potilasesimerkki. Hypertension merkitys Katsaus TIMO STRANDBERG Iäkkään hypertensio Kohonnut verenpaine on erityisesti iäkkäillä vakavien sydän- ja verisuonisairauksien varsinkin aivohalvauksen ja sydämen vajaatoiminnan taustatekijä. Kohonneen

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa

Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa BMF, Osaamisen ytimessä -kevätseminaari 13.4.2011 Maarit Putous, informaatikko Näytön jäljillä CINAHL-tietokannassa CINAHL Cumulative index to nursing and allied health literature 1981- viitteitä yli 3000

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi?

Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Aikuisten diabetes Mikko Syvänne Mitä tyypin 2 diabeteksessa kannattaa hoitaa ja miksi? Diabetes määritellään plasman glukoosipitoisuuden mukaan, mutta glykemian tehokas hoito ehkäisee lähinnä diabeteksen

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI

6 MINUUTIN KÄVELYTESTI 6 MINUUTIN KÄVELYTESTI Ari Mänttäri, tuotepäällikkö, LitM UKK Terveyspalvelut Oy, UKK-instituutti ari.manttari@ukkterveyspalvelut.fi, www.ukkterveyspalvelut.fi American Thoracic Society (ATS) 2002 guidelines

Lisätiedot

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto

Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Miten ehkäistä suolisyöpää? Jukka- Pekka Mecklin Yleiskirurgian professori K- SKS ja Itä- Suomen yliopisto Suolisyövän ehkäisy 1. Suolisyövän yleisyys väestössä 2. Suolisyövän riskiryhmät 3. Suolisyövän

Lisätiedot

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe

The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe The largest study of the prevalence of CDI ever conducted in Europe EUropean, multi-centre, prospective bi-annual point prevalence study of CLostridium difficile Infection in hospitalised patients with

Lisätiedot

Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka

Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito. 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Virtsarakon tai kohdunlaskeumaan liittyvän ponnistuskarkailun hoito 26.09.2008 Seija Ala-Nissilä, LT TYKS, Naistenklinikka Pelvic prolapse and stress urinary incontinence Stress urinary incontinence (SUI)

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015 Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten arviointi ja vaikutukset talotekniikan suunnitteluun Evicures, 21.1.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Ihmisen lämpöviihtyvyyden

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Kouvola 19.05.2010 Diabeetikkojen keskitetyn hoitomallin tuloksellisuuden vertailu väestövastuumalliin sekä keskimääräisiin suomalaisiin hoitotuloksiin keskisuuressa terveyskeskuksessa LL, yleislääketieteen

Lisätiedot

Naltreksoni ja muut lääkkeelliset hoidot amfetamiiniriippuvuuden hoidossa. Kimmo Kuoppasalmi THL

Naltreksoni ja muut lääkkeelliset hoidot amfetamiiniriippuvuuden hoidossa. Kimmo Kuoppasalmi THL Naltreksoni ja muut lääkkeelliset hoidot amfetamiiniriippuvuuden hoidossa Kimmo Kuoppasalmi THL A Comparison of Aripiprazole, Methylphenidate, and Placebo for Amphetamine Dependence by Tiihonen et al.

Lisätiedot

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa?

Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Miten tehostan sepelvaltimotaudin lääkehoitoa? Dosentti, kardiologi Erkki Ilveskoski Yleislääkäripäivät 27.11.2015 1 Sidonnaisuudet Luennoitsija ja/tai muut asiantuntijatehtävät St. Jude Medical, Novartis,

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

RAKLI KTI Barometer Survey. Autumn 2012

RAKLI KTI Barometer Survey. Autumn 2012 RAKLI KTI Barometer Survey Autumn Market rents 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 (autumn 2013) eur/sqm/ month 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 Market rents Retail in Helsinki

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat?

Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Miten kliinikko käyttää näyttöön perustuvia työkaluja ja mitä ne ovat? Tutkimustyön anti käytännön lääkärille Dosentti Pekka Honkanen Oulun yliopisto, terveystieteiden laitos, Kainuun maakunta- kuntayhtymä

Lisätiedot

Suomalaiset vahvuudet

Suomalaiset vahvuudet Suomalaiset vahvuudet Korkealaatuinen terveydenhuoltojärjestelmä Luotettavat terveydenhuollon rekisterit Väestöaineistot ja terveydenhuollon näytekokoelmat Geneettisesti homogeeninen väestö Kansainvälisesti

Lisätiedot

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN

ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN ELINPATOLOGIAN RYHMÄOPETUS MUNUAINEN KYSYMYKSET: 1. Glomeruluksen rakenne. Mihin seikkoihin perustuu valikoiva läpäiseväisyys veri- ja virtsatilan välillä? 2. Glomerulusvaurion mekanismit A. Immunologiset

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Rytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka

Rytminhallinnan uudet keinot. Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka Rytminhallinnan uudet keinot Mika Lehto HYKS, Kardiologian klinikka Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään AFFIRM 2002 Eteisvärinän hoito tänään - sinusrytmiin liittyi parempi

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-toimisto

Keski-Suomen TE-toimisto Keski-Suomen TE-toimisto Administrative structure Ministry of Employment and the Economy (TEM) Centre for Economic Development, Transport and the Environment (ELY Centre) 15 Employment and Economic Development

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Suolan terveyshaitat ja kustannukset

Suolan terveyshaitat ja kustannukset Suolan terveyshaitat ja kustannukset Antti Jula, ylilääkäri, sisätautiopin dosentti, THL Seminaari Suola Näkymätön vaara 8.2.2011 Verenpaine ja aivohalvauskuolleisuus Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Rekisteröiminen - FAQ

Rekisteröiminen - FAQ Rekisteröiminen - FAQ Miten Akun/laturin rekisteröiminen tehdään Akun/laturin rekisteröiminen tapahtuu samalla tavalla kuin nykyinen takuurekisteröityminen koneille. Nykyistä tietokantaa on muokattu niin,

Lisätiedot

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen

CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen CIO muutosjohtajana yli organisaatiorajojen 03.06.2009 Antti Koskelin CIO Konecranes Group 2009 Konecranes Plc. All rights Konecranes overview Business Agenda CIO Agenda Mindset for modern CIO Konecranes

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava

Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava VAALAN KUNTA TUULISAIMAA OY Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaava Liite 3. Varjostusmallinnus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 12.5.2015 P25370 SHADOW - Main Result Assumptions for shadow calculations

Lisätiedot

Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa

Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Tiedonhankintatavat kliinisen fysioterapian tutkimuksessa Arja Häkkinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän yliopisto 27.4.2012 Objective of EVB physiotherapy: To see that research and development

Lisätiedot

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala

Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Alueellinen terveyden edistämisen seminaari Oulu, 19.10.2012 Aikuisten lihavuuden elintapahoidon vaikuttavuus tutkimusnäytön näkökulmasta Veikko Kujala Miksi näyttöä tarvitaan Suurin osa terveydenhuollon

Lisätiedot

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S-55.1100 SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA S-55.00 SÄHKÖKNKKA A KONKKA. välikoe 2..2008. Saat vastata vain neljään tehtävään!. aske jännite U. = 4 Ω, 2 = Ω, = Ω, = 2, 2 =, = A, 2 = U 2 2 2 2. ännitelähde tuottaa hetkestä t = t < 0 alkaen kaksiportaisen

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

Mikä hoito on kannattavaa nykyisten hoitomuotojen kriittinen tarkastelu

Mikä hoito on kannattavaa nykyisten hoitomuotojen kriittinen tarkastelu Mikä hoito on kannattavaa nykyisten hoitomuotojen kriittinen tarkastelu Teppo Järvinen Jane ja Aatos Erkon säätiön ortopedian ja traumatologian professori HY ja HUS Sidonnaisuudet Osallistuminen ulkomaiseen

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot