Jyväskylän kaupunginkirjaston avoin käyttäjäkoulutus. Tasapainoilua kirjaston resurssien, yhteiskunnan vaatimusten ja asiakkaiden toiveiden välissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jyväskylän kaupunginkirjaston avoin käyttäjäkoulutus. Tasapainoilua kirjaston resurssien, yhteiskunnan vaatimusten ja asiakkaiden toiveiden välissä"

Transkriptio

1 Jyväskylän kaupunginkirjaston avoin käyttäjäkoulutus. Tasapainoilua kirjaston resurssien, yhteiskunnan vaatimusten ja asiakkaiden toiveiden välissä Jaana Ojala - Heli Pakonen Proseminaariesitelmä Informaatiotutkimuksen aineopinnot Jyväskylän kesäyliopisto/ Oulun yliopisto

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. TUTKIMUKSEN TEOREETTINEN TAUSTA Tietoyhteiskunta Informaatiolukutaito 6 3. TUTKIMUSASETELMA Tutkimusongelma Aiempi tutkimus aiheesta Tutkimuksen toteutus KÄYTTÄJÄKOULUTUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGINKIRJASTOSSA Käyttäjäkoulutuksen toteutus Kyselyn tulokset POHDINTAA 20 LÄHDELUETTELO: 23 2

3 1. Johdanto Tutkimuskohteemme Jyväskylän kaupunginkirjasto on myös Keski-Suomen maakuntakirjasto. Kirjastoon kuuluu pääkirjaston lisäksi kahdeksan lähikirjastoa ja kirjastoauto. Kirjastosta lainattiin vuonna 2003 reilut 2,2 miljoonaa lainaa. Tilastoista päätellen jyväskyläläiset ovat ahkeria lainaajia: lainamäärä oli asukasta kohti 28 lainaa vuodessa, kun koko maan vastaava keskiarvo oli 20,93 lainaa/asukas. Suurin lainaajaryhmä vuonna 2003 oli vuotiaat, joita oli lainaajista yli 40%, myös vuotiaita lainaajia oli asiakkaista lähes 40%. Kävijöitä kirjaston toimipisteissä oli vuoden aikana yhteensä yli miljoona. Kirjastossa on käytössä graafinen PallasPro -kirjastojärjestelmä. Kirjaston wwwsivut ovat olleet ahkerassa käytössä, käyntikerrat kirjaston tietokannassa ovat olleet viime vuodet kasvussa ja kirjaston sivut keräävät kaupungin www-sivuista eniten käyntejä. (Jyväskylän kaupunginkirjaston vuosikertomus 2003, (2004) 9-10.) Avointa käyttäjäkoulutusta kirjastossa on järjestetty vuodesta Tässä tutkimuksessa selvitämme millaista on kirjaston järjestämä käyttäjäkoulutus ja mikä on sen rooli tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen opetuksessa. Pohdimme millaisia tavoitteita yhteiskunta ja erilaiset strategiat asettavat kirjastojen käyttäjäkoulutukselle, miten kirjastot vastaavat yhteiskunnan vaatimuksiin ja mitä asiakkaat puolestaan toivovat käyttäjäkoulutukselta. Tutkimus sai alkunsa jo informaatiotutkimuksen opintoihin kuuluvalla Asiakaspalvelu- ja käyttäjäkoulutuskurssilla tammi-helmikuussa 2004, jolloin työryhmä Koponen Ojala Strengell harjoitustyössään kartoitti millaista käyttäjäkoulutusta Jyväskylän kaupunginkoulutus tarjoaa, miten se on järjestetty ja mitä koulutukseen osallistujat ajattelevat koulutuksesta. Tutkimusta on tarkoitus hyödyntää myös käytännössä Jyväskylän kaupunginkirjaston käyttäjäkoulutuksen kehittämisessä. Pohdimme tutkimuksessamme myös mitä sisältöjä koulutuksessa tulisi olla sekä kenelle käyttäjäkoulutuksen järjestäminen kuuluu. Tutkimusta varten kerättiin käyttäjäkoulutuksen keväällä 2004 osallistuneilta henkilöiltä vastauksia kyselylomakkeen avulla, mutta koska otoksemme on melko pieni, tulokset eivät ole tieteellisesti vertailukelpoisia tai yleistettävissä koskemaan koko maan kirjastolaitosta. Uskomme kuitenkin tutkimuksen tarjoavan luotettavan kuvan tutkimuskohteemme eli 3

4 Jyväskylän kaupunginkirjaston käyttäjäkoulutuksesta. Kyselylomakkeen täytti 43 osallistujaa, kun kevään aikana järjestetyissä avoimissa käyttäjäkoulutuksissa oli yhteensä 95 osallistujaa (Liite 3). 2. Tutkimuksen teoreettinen tausta 2.1. Tietoyhteiskunta Suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisen tarkoituksena on saada tieto- ja viestintätekniikka ihmisten palvelukseen. Silloin oppiminen, tiedonhaku, työ ja yrittäminen, asiointi ja kaupankäynti, terveydenhoito, harrastukset ja viihtyminen sekä sosiaalinen ja yhteiskunnallinen vuorovaikutus on tietoliikenneverkkojen avulla kansalaisten käytettävissä kunkin elinympäristössä. Palveluita käytetään päätelaitteiden, kuten digitaalisen television, mikrotietokoneen tai matkaviestimien avulla. Keskeisenä kysymyksenä on, mitä tekniikkaa ja osaamista tarvitaan, jotta yksityinen kansalainen tai yritys pääsee hyödyntämään tietoverkkoja ja niiden mahdollistamia palveluja. (Tiedon valtatiet (1999), ) Yritysten toimintojen siirtyminen internetiin vaihtelee toimialan mukaan: fyysisiin tuotteisiin ja palveluihin keskittyvät yritykset tulevat nettiin hitaammin kuin esimerkiksi pankit. Valtiot ja kunnat voivat vauhdittaa tietoyhteiskuntakehitystä toteuttamalla esimerkillisesti palveluiden nettitarjontaa, esimerkiksi siirtämällä lomakkeita verkkoympäristöön.(tiedon valtatiet (1999), 28; 91.) Suomessa jo suuri osa mm. Kelan ja työministeriön lomakkeista löytyy lomake.fi -sivustolta. Monia lomakkeita pystyy myös palauttamaan sähköisesti kirjautumalla palveluun omilla pankkitunnuksilla tai sähköisellä henkilökortilla. Palvelujen kehittämisessä on toistaiseksi kuitenkin lähdetty siitä, että jokaisella on mahdollisuus valita, käyttääkö uusia internet-palveluja vai ei. Tämä voidaan nähdä haasteena palvelujen tuottajille: käyttäjät ratkaisevat, millaisia palveluja tarvitaan (Tiedon valtatiet (1999), 93). Etuna sähköisessä asioinnissa on tietysti se, että ei tarvitse erikseen lähteä kotoa virastoihin hakemaan lomakkeita ja palauttamaan niitä. Toisaalta kotona lomakkeita täyttäessä voi tulla kysymyksiä, jotka selviäisivät helpommin virastossa paikan päällä. Sähköinen asiointi tuo joka tapauksessa etuja monille käyttäjäryhmille. Erityisryhmien, kuten liikuntarajoitteisten asiointi tasavertaistuu, sillä he voivat hoitaa asiansa kotipäätteellään (Mäensivu 2002, 26). Lomakkeiden täytön lisäksi internet helpottaa 4

5 huomattavasti aineettomien hyödykkeiden, kuten tietosanakirjojen tai muiden hakuteosten saantia.(tiedon valtatiet (1999), 88.) Tiedon valtatielle päästään erilaisin teknisin liitynnöin ja päätelaittein. Palveluiden hyödyntämiseen tarvitaan joko omat tai esimerkiksi kirjaston laitteet, joissa on tarvittavat ohjelmat, lisävarusteet ja tietoliikenneyhteys. (Tiedon valtatiet (1999), 15.) Tässäkin, kuten muunkin tekniikan hankkimisessa laatu ja nopeus maksaa, ja valintoja tehdään. Perustiedot ja taidot tietoverkkojen ja -palvelujen käyttöön tulee antaa jo peruskoulussa osana informaatiolukutaitojen opetusta. Aikuisväestö, joka ei ole koulussa oppinut tietokonetaitoja, joutuu hankkimaan niitä mm. työpaikoilla, kursseilla tai itseopiskellen. (Tiedon valtatiet (1999), 99.) Varsinkin ikääntyneiltä vaaditaan aktiivisuutta sosiaalistuakseen informaatioyhteiskuntaan. Nykyään onneksi muun muassa kansalais- ja työväenopistot ovat alkaneet järjestää tietotekniikkakursseja nimenomaan senioreille. Ikääntyneiden omat opintoryhmät ovat hyvä ratkaisu, sillä senioreiden opetuksessa on omia huomioonotettavia erityispiirteitä. Savolaisen (1998) mukaan verkkojen käyttöä hankaloittaa käytännössä eniten tietoliikenneyhteyksien hitaus, puutteelliset hakutaidot ja Internetin kaoottisuus. Hakutaitoihin ja internetin kaoottiseen vaikutelmaan on mahdollista vaikuttaa kehittämällä omaa informaatiolukutaitoaan. Muita verkkopalvelujen esteitä ovat taloudelliset esteet (itsearvioitu kustannus-hyötysuhde) ja kulttuuriset ja sosiaaliset esteet (yhteisö ei arvostaa verkkopalvelujen käyttöä, tai siitä ei ole hyötyä sosiaalisen verkoston tavoittamisessa). Luonnollisesti myös omat kielteiset asenteet tietokoneita ja verkkopalveluja kohtaan voivat estää käyttäjäksi ryhtymisen. Jääskeläinen (1999a, 9) on tutkinut keski-ikäisten asenteita internetiin; tutkimukseen osallistui 272 pääosin keski-ikäistä suomen kansalaista. Esille tuli, että internetin käyttökokemukset olivat yhteydessä asenteisiin siten, että tietokonetta päivittäin käyttävistä 80 % suhtautui myönteisesti internetin mahdollisuuksiin tietolähteenä tai asiointivälineenä. Tietokoneita koskaan käyttämättömillä myönteinen asenne oli vain yhdellä kymmenestä. On siis odotettavissa, että mitä useammat ihmiset tutustuvat tietokoneen käyttöön, sitä myönteisemmäksi suhtautuminen internetiin muuttuu. 5

6 Tietoverkkojen käyttöinnokkuutta saattaa vähentää myös se, ettei kaikkia ohjelmia ole kehitetty kuluttajan näkökulmasta riittävän helppokäyttöisiksi ja nopeiksi. Käytön aloittamisen saattaa estää myös se, että palvelun käytön ei katsota antavan riittävästi lisäarvoa verrattuna vaihtoehtoisiin tuotteisiin tai palveluihin. (Savolainen 1998, ) Iäkkäiden kohdalla lisäksi esteiksi saattavat muodostua se, että heidän oppimisen tapansa ja nopeutensa on tavanomaista vaihtelevampaa, hiirenkäytön oppiminen on hidasta, pieniä fonttikokoja on vaikea hahmottaa sekä se, että kielitaidossa voi olla puutteita. (Mäensivu 2002, 53.) 2.2. Informaatiolukutaito Informaatiolukutaidon osaamistavoitteet on hyväksynyt American College and Research Libraries työryhmä, osaamistavoitteet on käännetty usealle eri kielelle ja ne löytyvät myös internetistä. Suomessa kirjastoväelle esiteltiin Helsingin yliopiston opiskelijakirjaston järjestämässä seminaarissa vuonna 2000 informaatiolukutaidon standardien vaikutusta Yhdysvaltain kirjastoissa. Seuraavana vuonna aiheesta järjestettiin uusi seminaari, jolloin arvioitiin informaatiolukutaidon standardeja sekä konkretisoitiin niiden käyttömahdollisuuksia Suomessa. Seminaarissa todettiin informaatiolukutaidon standardien luovan vankan pohjan kirjastojen tiedonhankinnan opetukselle, mutta standardin sijaan haluttiin ottaa käyttöön osaamistavoite-termi. Osaamistavoitteita voitaisiin käyttää myös tiedonhallintataitojen testaukseen opintojen alku ja loppuvaiheessa. Keskustelu informaatiolukutaidosta on seminaarien jälkeen jatkunut mm. internetissä. (Agander 2001, ) ACRL:n yliopisto- ja korkeakoulutukseen laatimien informaatiolukutaidon osaamistavoitteiden mukaan informaatiolukutaitoinen oppija osaa 1) määritellä tarvitsemansa tiedon luonteen ja laajuuden 2) hakea tarvitsemansa tiedon tehokkaasti 3) arvioida tietoa ja sen lähteitä kriittisesti, sekä liittää valitsemansa tiedon omaan tietopohjaansa 4) käyttää yksin tai ryhmässä tietoja tehokkaasti hyväkseen saavuttaakseen tietyn tavoitteen 5) ymmärtää useita taloudellisia, oikeudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, jotka liittyvät tiedon käyttöön, ja toimia eettisesti ja laillisesti oikein hakiessaan ja käyttäessään tiedonlähteitä ja 6

7 tietoa. (ACRL Standards Committee, 2000) Standardi on laadittu korkeakouluopetukseen, mutta sen sisällöt ovat niin yleisiä, että ne ovat varsin hyvin sovellettavissa kaikenikäisten oppijoiden informaatiolukutaitojen arviointiin. Informaatiolukutaito sisältää siis tiedonhaku-, tiedonhankinta- ja tiedonhallintataitoja monissa ympäristöissä. Käsitteen ymmärtämisessä on ollut monenlaisia käytäntöjä. Toisaalta se on nähty osana monilukutaitoa (multiple literacy) yhdessä tietoteknisten taitojen kanssa. Toisaalta informaatiolukutaidon käsitettä on käytetty kuvaamaan koko monilukutaitoa. Käsitteistö on vielä muotoutumisvaiheessa, joten aika näyttää mitkä termit vakiintuvat. (Pöytälaakso-Koistinen 2003, ) Kirjallisuutta tutkiessamme löysimme useita erilaisia ja tarkempia lukutaidon määritelmiä, näistä monet sopivat myös määritelmäksi niille taidoille, joita kirjasto käyttäjäkoulutuksessaan opettaa. Näitä lukutaidon määritelmiä ovat mm. tietokonelukutaito, joka käsittää lähinnä tietokoneen teknisen käyttötaidon ja kyvyn ymmärtää näyttöruudulla näkyviä tietokoneen käyttöön liittyviä symboleja. Teknologialukutaito puolestaan auttaa ymmärtämään ja käyttämään eri medioihin liittyvää teknologiaa niin, että käyttäjä selviää myös ongelmatilanteista. Verkkolukutaitoa käytetään monimediaisten tekstien ymmärtämiseen ja tekninen osaaminen on olennainen osa verkkolukutaitoa. (Suomi (o)saa lukea 2000, ) Julkaisussa Suomi (o)saa lukea (2000) todetaan verkkolukutaidosta näin: Verkkolukutaidossa lukemisen perustaitoihin liitetään teknologian käytön avaintaidot sekä tietoverkossa navigoinnin, tiedon ja uusien kokemusten etsimisen ja kommunikoinnin valmiudet. Verkkotekstiä luetaan vain harvoin kokonaan, tyypillistä on useiden tekstien peräkkäinen ja rinnakkainen silmäily. Kirjoitettujen tekstien ohella ja niihin liittyen on hahmotettava ja luettava myös kuvaa, grafiikkaa, animaatiota, ääntä ja näiden yhdistelmiä. Tekstien "lukemisessa" lukemisen, katsomisen, kuuntelemisen ja kirjoittamisen rajat hämärtyvät. Lukija on samalla keskustelija ja kirjoittaja, omien ajatustensa ja näkemystensä ilmaisija, kuvan tekijä, taiteilija, graafinen suunnittelija sekä todellisten ja mahdollisten maailmojen rakentaja. Verkkolukutaidon tason ja tarpeiden arviointi tietoyhteiskunnan vaatimusten ja yksilön tarpeiden samoin kuin elinikäisen oppimisen strategian näkökulmasta 7

8 ovat vahvistuneet. Vaikka perinteisen kirjan lukuelämystä arvostetaan edelleen, monimediaisen verkkolukutaidon merkitystä tiedonhankinnalle, elämänhallinnalle ja aktiiviselle kansalaisuudelle ei voitane sivuuttaa." (Suomi (o)saa lukea 2000, 33.) Eräänlaiseksi sateenvarjokäsitteeksi on syntynyt edellisten ympärille 'kommunikatiivinen kompetenssi', joka yhdistää informaatiolukutaidon yhteiskuntaan. Jääskeläinen (1999b) määrittää kyseisen termin tietoteknisen osaamisen ja yhteiskunnallisen tiedon antamaksi resurssiksi kansalaisuuden tavoitteiden toteuttamiseksi. Toisin sanoen kansalainen tarvitsee tietoteknisen osaamisen lisäksi vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja sekä tietoa yhteiskunnan eri alueiden toiminnasta, jotta hän pystyisi mielekkäästi toimimaan ja tavoittelemaan päämääriään. Kommunikatiivinen kompetenssi on lisäksi kykyä tavoitteelliseen ja tulokselliseen kommunikointiin, jossa viestijä pystyy aktiivisesti vaikuttamaan ympäristöönsä. Kompetenssiin liittyy myös henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten hyvää itsetuntemusta, sosiaalisen epävarmuuden sietoa, avoimuutta ja joustavuutta. (Jääskeläinen 1999, ) Informaatiolukutaito mahdollistaa itseohjautuvan, omia tarpeita vastaavan elinikäisen oppimisen. Tietoyhteiskunnan yhteydessä elinikäisestä oppimisesta puhuttaessa kuitenkin usein oletetaan että tietyt tärkeät tekijät, kuten perustaidot ja perusvälineet, eli oma tietokone tai tietokoneen käyttömahdollisuus ovat olemassa. Useimpien iäkkäiden kohdalla näin ei kuitenkaan ole. Mielenkiintoista on, että varsin usealla kirjastonhoitajallakaan, jotka koulutusta antavat, ei ole kotona tietokonetta (Des Monk 2001, 34). Tietoyhteiskunnasta ja informaatiolukutaidosta puhuttaessa tärkeäksi kysymykseksi nousee, miten turvataan kaikkien kansalaisten yhdenvertainen asiointi eri palveluissa. Monet ihmiset ovat vaarassa syrjäytyä uudessa kulttuurissa. Tällöin syntyisi tutkijoiden kuvaama tilanne Digital divide, jossa osa väestöstä jää digitaalisen viestinnän ja informaation ulkopuolelle, jolloin polarisoituu ryhmiksi informaatioköyhät ja informaatiorikkaat.(mäensivu 2002, 27.) Jonkinlaista hajontaa informaatiolukutaidoissa ja kommunikatiivisessa kompetenssissa on jo havaittavissa. Jääskeläisen (1999b) tutkimuksessa, johon osallistui 412 keski-ikäistä (noin vuotiasta) tuli ilmi, että heidän kompetenssitasonsa nousi yhdessä koulutustason, tulojen ja esimies- tai asiantuntijatehtävissä toimimisen kanssa. Vastaavasti työttömien osuus 8

9 laski voimakkaasti kompetenssitason lisääntyessä. Jääskeläisen aineisto ei ole tilastollisesti väestöä edustava, mutta tulokset olivat kuitenkin selkeitä ja ainakin suuntaa antavia. Mäensivun (2002, ) tutkimus vuotiailla antoi samansuuntaisia tuloksia, vaikkakin tutkimuksen kohteena oli lähinnä ikääntyvien viestintävalmiudet. Myös hänen aineistossaan ilmeni samansuuntaisesti, että koulutustaso on positiivisesti yhteydessä digitaalisen viestinnän taitoihin. Ikääntyvien suhtautuminen digitaaliseen viestintään oli pääosin myönteistä, ja heillä oli myös tällä alueella oppimisvalmiuksia. Kuitenkin useimmat ikääntyvät asioivat mieluummin perinteisesti kuin sähköisesti. Ikääntyvät ehkä arvostavat vielä perinteistä ihmiskontakteihin perustuvaa asioimiskulttuuria, eivätkä koe saavansa lisähyötyä digitaalisesta asioinnista esimerkiksi ajansäästön tai liikkumisen säästön mielessä. Samallahan luopuu myös päivittäisistä asiointiretkistä ja virkailijoiden kanssa keskustelemisesta. Digitaalisen kahtiajakautumisen estämisessä on kirjastolla ja oppilaitoksilla keskeinen rooli. Kirjasto on luonteva paikka opettaa informaatiolukutaitoja, sillä kirjastojen tehtäviin kuuluu kansalaisten tasavertainen opastus tiedon lähteille. Kirjastolain (1998) mukaan yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. On tosin merkille pantavaa, että kirjastoja eivät kaikki käytä, ja voi olla myös että samaiset ihmiset eivät ole erityisen kiinnostuneita tietokoneista ja tiedonhausta. Oppivelvollisuus kylläkin takaa sen, että kokonaiset ikäluokat saavat yhtäläisiä informaation peruslukutaitoja, mutta luonnollisesti työikäiset tai eläkeläiset jäävät tämän edun ulkopuolelle. Kirjaston rooli informaatiolukutaidon keskeisenä opettajana vaikuttaa luontevalta senkin vuoksi, että se on luonnollinen jatkumo kirjaston yleiselle roolille lukutaidon ja sivistyksen ylläpitäjänä. Ennen lukutaito tarkoitti kauno- ja tietokirjojen lukemista, mutta nyt tekniikan kehittymisen myötä muidenkin medioiden lukutaitoa. Kirjastopoliittisessa ohjelmassa (Kirjastopoliittinen ohjelma (2001), 61-62) kirjastojen tehtäväksi ehdotetaan, että kirjasto voisi tarjota ihmisille esimerkiksi ryhmittäin (mm. harrastuskerhot, eläkeläisryhmät, ammattiryhmät) ensimmäisen kosketuksen uusiin medioihin kuten internetin käyttöön. Kirjastojen rooli olisi täten olla sillanrakentajana potentiaaliselle oppijalle medioiden jatko- 9

10 opintoihin muissa oppilaitoksissa tai esimerkiksi työväenopistossa. Tärkeää on, ja ikään kuin osa hyvää asiakaspalvelua, että kirjasto voi tarjota kevyttä tietokoneenkäytön opetusta, sillä onhan se edellytys myös sille, että asiakkaat oppivat käyttämään kirjaston palveluja monipuolisesti. Kirjaston tietokannat ja internet-palvelut ovat monille asiakkaille mieluisia ja lisäksi ne vähentävät kirjastossa työntekijöiden työtaakkaa. Vaikka kirjasto on ottanut tehtäväkseen tietokoneen käytön opetuksen, se ei toki ole ainoa mahdollinen opetuksen järjestäjä. Tietokoneen teknisen peruskäytön opetus koetaan kirjastossa jonkun muun tehtäväksi ja kirjastonhoitajat toivovat voivansa keskittyä esimerkiksi tiedonhaun opetukseen ja muuhun kirjaston perustyöhön. Tietokoneen käytön perustaitojen opetus voisi olla aivan yhtä hyvin vaikkapa Kelan, työvoimatoimiston, pankkien tai yksityisten yritysten tarjoamaa, koska tästä perustaitojen opetuksesta hyötyvät kaikki internet-palvelujen tarjoajat. Suuri kysymys opetuksen järjestämisessä lienee, mistä saadaan rahoitus tällaiseen toimintaan. Tiedonhaussa internetistä on tiettyjä ominaispiirteitä, jotka poikkeavat traditionaalisesta informaatioympäristöstä. Internet on suuri, hajanainen ja nopeasti muuttuvat. Internetissä dokumentit voivat siirtyä paikasta toiseen, korvautua, kadota tai ilmestyä uudelleen. Internetistä on myös vaikea etsiä informaatiota, koska helposti hakutulokseksi saa aivan liikaa dokumentteja, joista on taas vaikea valikoida sopivia. Käyttäjä turhautuu helposti ja saattaa tyytyä epärelevantteihinkin dokumentteihin. Lisäksi silläkin on merkitystä, millaisia ominaisuuksia käytetyillä hakupalveluilla on (mm. kattavuus ja hakuominaisuudet). Käyttäjän näkökulmasta katsoen internet-tiedonhaku on vielä melko vaivalloista, joten hakupalvelujen kehittäminen on edelleen tärkeää. (Iivonen & Halttunen 1999, 31.) Koska internetiin voi kuka tahansa ja missä tahansa tehdä sivustoja, saatavan tiedon laatu on hyvin vaihtelevaa, jolloin keskeistä on teknisten taitojen ohella oppia arvioimaan lähteiden relevanttiutta ja luotettavuutta. 10

11 3. Tutkimusasetelma 3.1. Tutkimusongelma Halusimme tekemämme tutkimuksen avulla selvittää: 1) Millaista käyttäjäkoulutusta Jyväskylän kaupunginkirjastossa järjestetään ja keitä käyttäjäkoulutukseen osallistuu? 2) Mitä tavoitteita yhteiskunta asettaa kirjastoille ja kirjastojen järjestämälle käyttäjäkoulutukselle? 3) Mitä kirjaston käyttäjäkoulutukseen osallistuneet asiakkaat (Jyväskylän kaupunginkirjastossa) toivovat käyttäjäkoulutukselta. 4) Missä määrin kirjaston tulisi vastata informaatiolukutaidon opetuksesta? Onko opetuksen toteuttaminen kirjaston vai jonkun muun tahon tehtävä? 3.2. Aiempi tutkimus aiheesta Painettua lähdeaineistoa yleisten kirjastojen avoimesta käyttäjäkoulutuksesta ei juuri ole vielä olemassa. Tämä johtunee siitä, että käyttäjäkoulutus on tässä muodossa vielä melko nuorta. Esim. Jyväskylän kaupunginkirjastossa avointa käyttäjäkoulutusta, jolla tarkoitetaan nimenomaan internetissä olevan tiedon hakua ja tiedonhallintaa, alettiin opettaa vasta vuonna Sitä ennen käyttäjäkoulutusta oli jo järjestetty koululaisille opetussuunnitelmiin liittyen. Käyttäjäkoulutusta kirjastoissa edelsi kirjaston käytön opetus: sitä on järjestetty korkeakoulujen ja yliopistojen kirjastoissa jo 50-luvulta lähtien. Tietokantojen tultua käyttöön -80 luvulta eteenpäin, käyttäjäkoulutus laajeni käsittämään myös itsenäisen tiedonhaun tietokannoista luvulla käyttäjäkoulutuksen piiriin tulivat cd-romeille tallennettujen tietokantojen käyttö ja samoihin aikoihin kortistoista atk:lle siirtyneiden kirjaston kokoelmatietokantojen sekä artikkelitietokantojen käyttö. Internetin kehittyessä sen mukana syntyivät lähes rajattomat tiedonhakumahdollisuudet erilaisista tietokannoista ympäri maailmaa. (Forsman & Väyrynen 1998, 9-17.) Käyttäjäkoulutusta sivuavissa julkaisuissa ja artikkeleissa pääpaino on lähes aina koululaisten tai opiskelijoiden käyttäjäkoulutuksessa ja tiedonhallintataidoissa. Aikuisväestön tiedonhallintatasoja tai informaatiolukutaidon tasoja ei ole tarkemmin määritelty. Tietoyhteiskuntastrategiat ja niitä ruotivat artikkelit (ks. esim. Vikman & Huotari 2003) 11

12 keskittyivät lähinnä kirjastojen yleisen toiminnan suunnitteluun, kirjastojen sisältötuotantohankkeisiin ja teknologiahankkeisiin, eivät käytännön pohdintoihin tai ohjeisiin käyttäjäkoulutuksen järjestämisestä tai käyttäjäkoulutuksen tuloksista. (ks. myös Digimaan kartta, 2002; Tietoverkot ja kirjastot, 2002) Erilaiset tietoyhteiskuntaa, elinikäistä oppimista, informaatiolukutaitoja ja tietoyhteiskunnan kansalaistaitoja määrittelevät strategiat olivat tärkeä taustamateriaali tutkimukselle. Nämä strategiat määrittelevät paitsi tietoyhteiskunnan kansalaistaidot, myös ne tahot jotka näitä kansalaisille opettavat Tutkimuksen toteutus Tutkimus sai siis alkunsa jo talvella 2004 informaatiotutkimuksen aineopintoihin kuuluvalla asiakaspalvelu ja käyttäjäkoulutus kurssilla. Alkuperäisen työryhmän kokoonpano muuttui tämänkin tutkimuksen tekijöistä toinen on ollut Jyväskylän kaupunginkirjastossa harjoittelijana ja kirjastovirkailijan sijaisena, toinen toimii tällä hetkellä kirjaston tiedottajana. Tutkimuksen näkökulmaa laajennettiin yhteiskuntaa ja tietoyhteiskuntakehitystä painottavaksi. Asiakaslähtöisyyttä haluttiin korostaa tässäkin tutkimuksessa. Tutkimusongelma syveni kolmen tahon käyttäjäkoulutukseen osallistujien, kirjaston ja yhteiskunnan koulutusodotusten vertailuksi. Käyttäjäkoulutukseen osallistuneiden saavuttamia tiedonhallintatasoja ei pyritty arvioimaan vaan haluttiin selvittää täyttyvätkö heidän koulutukselle asettamansa toiveet, entä vastaako kirjastojen antama koulutus yhteiskunnan laatimia tietoyhteiskuntastrategioita. Mitä kirjasto itse painottaa opetuksessa mikä on kirjastojen rooli tietoyhteiskuntataitojen opetuksessa? Tutkimuksen tekoa varten hankittiin taustatietoa lukemalla mm. käyttäjäkoulutusta koskevia artikkeleita, tietoyhteiskunta- ja kirjastostrategioita ja yleistä tietoyhteiskunnasta kertovaa lähdekirjallisuutta. Tutkimuksen näkökulma on selkeästi kvalitatiivinen, vaikka tarjolla oli myös mahdollisuus kvantitatiiviseen analyysiin kerättyjen kyselyvastausten perusteella. Vastausten määrä on kuitenkin niin pieni (yhteensä 43 kpl), ettei niiden perusteella voi tehdä tieteellisiä johtopäätöksiä. Myös muut kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyt pehmeä, joustava, subjektiivinen, induktiivinen, relativistinen - sopivat hyvin tähän tutkimukseen. (Hirsjärvi 2001, 123.) Lisäksi tutkimuksessa oli mukana ripaus osallistuvaa havainnointia: 12

13 tutkimuksen tekijät osallistuivat sekä opiskelijoille järjestettyyn tiedonhaun koulutukseen että avoimeen käyttäjäkoulutukseen syksyllä Tietoa ja mielipiteitä käyttäjäkoulutuksesta hankittiin myös kyselemällä käyttäjäkoulutuksen vetäjinä toimineilta kirjastonhoitajilta ja informaatikolta. Kirjastonhoitajat olivat myötämielisiä tutkimukselle ja sen on tarkoitus hyödyttää myös kirjaston asiakaspalvelun ja käyttäjäkoulutuksen kehittämistä. Kvalitatiivisesta näkökulmasta huolimatta työssämme oli myös piirteitä survey-tutkimuksesta. Kevään käyttäjäkoulutuksiin osallistuneista poimittiin otos yhteensä viiteen käyttäjäkoulutukseen osallistuneet henkilöt joilta kerättiin vastaukset kyselylomakkeella. Otokseen kuuluivat harjoitustyössäkin käytetyt kyselyvastaukset kahdesta helmikuun käyttäjäkoulutuksesta sekä huhtikuulta kolmen käyttäjäkoulutuksen vastaukset. Hirsjärven (2001, s. 122) mukaan survey-tutkimuksessa kerätyn aineiston avulla pyritään kuvailemaan, vertailemaan ja selittämään ilmiöitä. Tämä oli myös meidän tutkimuksemme tavoitteena. Tutkimuksessa hyödynnettiin asiakaspalvelu ja käyttäjäkoulutus -kurssin harjoitustyötä varten laadittua yksinkertaista kyselylomaketta (liite1), johon koulutukseen osallistujat vastasivat. Lähes kaikkiin kysymyksiin annettiin valmiit vastausvaihtoehdot, lisäksi oli tilaa lyhyille kommenteille tai tarkennuksille. Lisäksi osallistujilta pyydettiin parannusehdotuksia koulutukseen ja toiveita järjestettävästä tiedonhaun tai kirjastonkäytön opetuksesta. Kaikki kerätyt kyselyvastaukset liittyivät internet-tiedonhaun koulutukseen, aiheenaan internetin perusteet ja Google-hakupalvelu. Viideltä koulutuskerralla vastauksia kertyi yhteensä 43 kpl. Helmikuun kaksi ensimmäistä koulutusta järjestettiin iltapäivällä ja huhtikuun kolme koulutusta illalla. Koulutuksen vetäjä jakoi kyselyt tunnin päätteeksi ja lähes kaikki osallistujat vastasivat kyselyyn. Kyselyvastaukset sai palauttaa anonyyminä. Ryhmät olivat kooltaan, ikä ja sukupuolijakaumiltaan suunnilleen samanlaisia. Koulutukseen osallistuneiden keski-ikä oli 59,3 v. osallistujista oli naisia 28 (noin 2/3) ja miehiä 15. Keskimääräinen ryhmäkoko oli 8,6 henkilöä. Kun kyselylomakkeet oli kerätty, niistä laadittiin yhteenveto. Alustava tutkimussuunnitelma ja työnjako tehtiin jo huhti-toukokuussa ja sitä noudatettiin melko hyvin. Huhti-toukokuussa aloitettiin kirjallisuuteen tutustuminen. Tutkimusongelmaa kehiteltiin toukokuussa, mutta se 13

14 sai lopullisen muotonsa vasta heinäkuussa. Tutkimusraportin kirjoittaminen aloitettiin kesäkuussa. Ajatuksia ja tekstejä vaihdettiin sähköpostina ja tutkimuksen edetessä tavattiin muutama kerta. Kyselyvastaukset ja muu aineisto analysoitiin heinä-elokuussa. Kirjaston informaatikko ja aikuistenosaston johtaja saivat tekstit luettavakseen elokuussa. Tutkimuksen tekeminen parityönä oli kiinnostava kokemus. Parityöstä voisi sanoa, että se teettää työtä vähintään yhtä paljon kuin yksin tehty työ. Vaikka molemmille on selkeästi rajattu vastuualueet, ei tutkimus etene ellei lue myös toisen alueeseen kuuluvaa taustamateriaalia. Yhteistyö vaatii myös kompromissejä ja sovittelemista. Yhteistyö on kuitenkin erittäin antoisaa tutkijatoveri tuo mukaan uusia ajatuksia ja näkökulmia, joihin ei itse kiinnittäisi huomiota. Mukavaa on myös se, ettei ongelmia ja pohdintoja tarvitse käydä läpi yksin, vaan aina voi kysyä mielipidettä kollegalta. 4. Käyttäjäkoulutus Jyväskylän kaupunginkirjastossa 4.1. Käyttäjäkoulutuksen toteutus Koulujen ja kaupunginkirjaston yhteistyö alkoi jo vuonna 1991, jolloin laadittiin koulu- ja kirjastolaitoksen yhteistyösuunnitelma. (Jyväskylän tietopalvelustrategia 2003, 22) Opetusministeriön rahoituksella Jyväskylässä toteutettiin Jyväskylän tietopalvelustrategia hanke kirjastojen ja kaupungin opetusviraston yhteistyönä. Hankkeessa laadittiin strategia kaupungin koulujen koulukirjastoaineistojen luetteloinnista ja koululaisten ja opiskelijoiden tiedonhallintataitojen järjestämisestä. (Jyväskylän tietopalvelustrategia 2003, 5) Koululaisten ja opiskelijoiden tiedonhallintataitojen opetus on kaupungissa järjestetty suunnitelman mukaisesti koulujen ja kirjastojen yhteistyönä. Aikuisväestön osalta Jyväskylän tietopalvelustrategian johtopäätöksissä todetaan: Aikuisväestön koulutukseen liittyen oppilaitosten ulkopuolella olevalla aikuisväestöllä on vain vähän mahdollisuuksia hankkia tiedonhallintataito, eikä taitojen kehittämismahdollisuuksien tulisi rajoittua pelkästään muodollisen koulutuksen piiriin. Tiedonhallintataidot tukevat elinikäistä oppimista sekä tietoyhteiskunnassa toimimisen 14

15 valmiuksia. (Jyväskylän tietopalvelustrategia 2003, 48). Tietopalvelustrategian toimenpideehdotuksen mukaan kaupunginkirjasto käynnistää yhteistyön aikuiskoulutusta järjestävien organisaatioiden kanssa (Työväenopisto, Ikääntyvien yliopisto) tiedonhallinnon opetuksen suunnittelemiseksi. Samat organisaatiot huolehtivat myös opetuksesta. Tällä hetkellä avointa, maksutonta käyttäjäkoulutusta järjestävät kaupunginkirjaston ohella Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto sekä yliopiston kirjasto, vaikka käytännössä niiden koulutukseen osallistuvat vain oppilaitosten omat opiskelijat. Aikuisväestölle suunnattua järjestelmällisempää tiedonhallinnan opetusta on niukasti saatavilla. (Jyväskylän tietopalvelustrategia 2003, 48.) Kirjastojen lisäksi tietokoneen ja ohjelmien käyttöä opettaa maksutta ainoastaan TIEKA projekti, Tietoyhteiskunta kansalaisille. Heidän tarjoamansa opetus on suunnattu lähinnä erityisryhmille: maahanmuuttajille, vanhuksille, vammaisille ja työttömille. (Tietoyhteiskunta kansalaisille, Kaupunginkirjastossa aloitettiin tietopalvelustrategian mukaisesti kaikille avoin käyttäjäkoulutus tammikuussa Käyttäjäkoulutuksessa keskitytään kirjaston oman PallasPro- aineistotietokannan käyttöön, internet-tiedonhakuun, sähköisten lehtien tarjoamaan tietoon sekä musiikkiaineiston tiedonhakuun kirjaston tietokannasta. Tiedonhakukoulutukseen osallistujat ovat olleet pääosin jo työiän ohittanutta aikuisväestöä. Kirjaston järjestämästä avoimesta käyttäjäkoulutuksesta tiedotetaan viestimille, kirjaston nettisivuilla sekä kirjaston ilmoitustauluilla on nähtävissä koulutuksen sisältö. (Liite 2) Käyttäjäkoulutus järjestetään kaupunginkirjaston 16-paikkaisessa opetusstudiossa, joka määrää myös ryhmäkoon. Rajallisen tilan takia koulutukseen pyydetään ilmoittautumaan etukäteen. Käyttäjäkoulutuksen suunnitteluvaiheessa ei ole tutkittu tulevien osallistujien koulutustarvetta. Osallistujia ei jaotella ryhmiin esim. aiemman tietokoneen tai internetin käyttökokemuksen mukaan, ja ongelmana ovatkin toisinaan varsin heterogeeniset käyttäjäryhmät. Osa käyttäjistä ei ole aiemmin käyttänyt tietokonetta lainkaan, heillä olisi tarvetta tietokoneen ja internet-selaimen peruskäytön opetukselle, toiset taas saattavat olla hyvinkin harjaantuneita tietokoneen käyttäjiä, jotka kaipaavat opetusta tarkemmin rajattuihin palveluihin. Koska osallistujien taitoja ei kysytä ilmoittautumisen yhteydessä, ei opettaja tiedä 15

16 tunnille mennessään minkä tasoinen ryhmä häntä odottaa. Ryhmäkoot ovat pysyneet melko pieninä ja tämä mahdollistaa henkilökohtaisen ohjauksen koulutuksen aikana. Ensimmäisen vuoden aikana avointa käyttäjäkoulutusta järjestettiin 23 ryhmälle ja osallistujia oli yhteensä 184 keskimääräinen ryhmäkoko oli siis 8 henkilöä. Suosituimpia koulutuksia olivat internettiedonhaun kurssit, sen sijaan tiedonhaku musiikkiaineistosta tai lehtiartikkeleista ei kiinnostanut asiakkaita. Kevään 2004 koulutus alkoi 22.1., koulutusta järjestettiin tammi-helmikuussa torstaisin iltapäivällä ja maalis-huhtikuussa illalla. Tammi- ja helmikuun aikana koulutuksen aiheena olivat internet-tiedonhaku - perusteet ja Google - molempiin tutustuttiin sekä tammi- että helmikuussa. Helmikuussa järjestettiin lisäksi koulutusta kirjaston omien kokoelmien ja palvelujen käytöstä netissä tähän sisältyivät aineistohakujen ja varausten teko sekä lainojen uusinta ja kirjaston IntroActive-palvelu. Maaliskuun ohjelmassa oli internettiedonhakukurssien lisäksi tutustuminen musiikkiaineiston hakuun kirjaston internettietokannasta sekä lehdet netissä ja lehtiartikkelit tiedonlähteenä. Huhtikuun koulutusohjelma oli samanlainen kuin helmikuussa. Tunneista huolehtivat vuorollaan kaupunginkirjaston tietopalvelun kirjastonhoitajat, ennalta laatimiensa luentorunkojen pohjalta. (Kirjastosta tiedon lähteille. Kirjaston järjestämä avoin käyttäjäkoulutus keväällä ) Internet-tiedonhaun perusteissa käydään läpi yleistietoa internetistä tiedonhaun välineenä. Tunnilla luodaan lyhyt katsaus siihen miten internet on kehittynyt, millainen media internet on tällä hetkellä ja millaista tietoa sieltä löytyy. Sivujen luotettavuutta, verkkotiedon arviointia ja lähdekritiikkiä käsitellään myös, samoin luodaan katsaus tietoturvaan. Tunnin lopuksi kouluttaja esittelee tunnetuimpia julkisen tiedon lähdesivuja (esim. suomi.fi-sivusto) ja monipuolista Makupalat-linkkihakemistoa. Tunnilla käydään läpi myös yksinkertaisia hakutehtäviä. Google-hakupalvelua käsittelevässä koulutuksessa perehdytään tarkemmin Googlehakupalvelun ominaisuuksiin: Googlen asetuksiin, hakuehtoihin ja mahdollisuuksiin rajata tai laajentaa hakua tai hakea Googlen avulla esimerkiksi kuvia. Koulutuksessa kerrotaan myös, ettei Google ole ainoa mahdollinen hakukone ja opastetaan käyttämään muitakin 16

17 tiedonlähteitä Kyselyn tulokset Kyselylomakkeisiin vastasi viidessä eri koulutustilaisuudessa kaikkiaan 43 henkilöä. Vastauslomakkeet olivat täsmällisesti täytettyjä, joskin muutamia yksittäisiä puuttuvia tietoja esiintyi. Vastaajat olivat iältään vuotiaita; enemmistö heistä oli vuotiaita (ks. taulukko 1). Ikäryhmä Lukumäärä Alle 40 vuotiaat Yli 70 vuotiaat 7 Yht. 43 Taulukko 1. Koulutuksiin osallistuneet ikäryhmittäin Eri koulutuksissa oli osallistujia varsin yhteneväinen määrä: kaikissa muissa koulutuksissa oli 9 henkilöä paitsi Google koulutuksessa 28.4., jossa oli 7 henkilöä. Osallistujista naisia oli 28 ja miehiä 15. Naisvaltaisiksi koulutuksiksi muodostuivat Internet tiedonhaun perusteet , Google koulutus 1.4. ja Internet-tiedonhaun perusteet Niukasti miesvaltaisia olivat puolestaan Google koulutus ja Google koulutus (ks. taulukko 2) Koulutus Ajankohta pvm naisia miehiä yhteensä Internet -tiedonhaku 1 perusteet Päivä Internet -tiedonhaku 2 Google Päivä Internet -tiedonhaku 2 Google Ilta Internet -tiedonhaku 1 perusteet Ilta Internet -tiedonhaku 2 Google Ilta yhteensä Taulukko 2. Eri koulutuksiin osallistuneet sukupuolittain Useimmilla koulutuksiin osallistujilla oli hieman kokemusta tietokoneen ja internetin käytöstä (ks. taulukko 3). Kaikista osallistujista (n=43) tietokonetta ei ollut käyttänyt lainkaan 4 henkilöä (9%). Tietokonetta hieman käyttäneitä oli 35 (82%), ja paljon käyttäneitä 4 henkilöä (9%). Internetin käytön osalta vastaavat luvut menivät siten, että ei lainkaan käyttäneitä oli 9 17

18 henkilöä (21%), hieman käyttäneitä 33 (77%) ja paljon käyttäneitä vain 1 henkilö (2%). Kaikilla eri kerroilla käyttökokemukset noudattivat samantyyppistä jakaumaa, hieman käyttäneiden ollessa enemmistössä. pvm onko käyttänyt tietokonetta onko käyttänyt internetiä ei lainkaan hieman paljon ei lainkaan hieman paljon yhteensä Taulukko 3. Eri koulutuksiin osallistuneiden tietokoneen ja internetin käyttökokemus Koulutukseen tulon syistä koko joukolla yleisin oli oppiminen (9 hlöä), jota oli kuvailtu eri sanoin avoimissa vastauksissa. Toiseksi yleisin syy oli tiedon haluun ja tarpeisiin liittyvät asiat (8 hlöä). Internetin käyttöä halusi oppia 7 hlöä ja tietokoneen käyttöä 4 hlöä. Koulutukseen tultiin myös uteliaisuudesta, mielenkiinnosta, aikaa viettämään sekä hankkimaan taitoja sukututkimuksen tekoon. Osallistujista noin puolet (23 hlöä) oli saanut tiedon kurssista lehdestä lukemalla. Toiseksi yleisin tiedonsaantikanava oli kirjasto (16 hlöä). Viisi osallistujaa oli löytänyt tiedon kirjaston nettisivuilta, yksi pankista ja yksi eräältä kurssilta (ei yksilöinyt kurssia sen tarkemmin). Kyselylomakkeen seuraaviin kysymyksiin, missä arvioitiin 5-asteisella asteikolla kurssin sisältöä, vastattiin kaikilla kursseilla varsin yhtenäisesti. Vastausvaihtoehdot olivat huonosti, melko huonosti, keskinkertaisesti, melko hyvin, hyvin, tai vastaavasti hataran, melko hataran, keskinkertaisen, melko selkeän ja selkeän Vastaustendenssinä oli arvioida kurssia myönteisesti, eikä silmämääräisesti katsoen eroja kurssien välillä ollut. Tämän vuoksi emme tarkastele kursseja erikseen, vaan yhtenä kokonaisuutena. Kurssien keskinäinen vertailu ei olisi järkevää senkään puolesta, että kurssit ovat osallistujamääriltään varsin pieniä ja sattumanvaraisia, ja siten niistä saadut vertailutulokset eivät ole yleistettävissä. Useimpien osallistujien mielestä kurssilla huomioitiin eritasoiset käyttäjät hyvin ( 18 henkilöä). Arvion melko hyvin antoivat 14 henkilöä, keskinkertaisesti vastasivat 9 ja melko huonosti yksi henkilö. Kukaan ei 18

19 ajatellut, että eritasoisia käyttäjiä otettiin huomioon huonosti. Koulutus antoi osallistujille internetistä useimmin melko selkeän kuvan (27 hlöä). Selkeän kuvan internetistä sai 7 henkilöä, ja hataran kuvan yksi henkilö. Kysymykseen siitä, annettiinko harjoitusten tekoon riittävästi ja selkeästi ohjausta, vastasi hyvin 23 henkilöä, melko hyvin 11 hlöä, keskinkertaisesti 7 hlöä ja melko huonosti 2 hlöä. Osallistujat kokivat yleisimmin (26 hlöä), että he saivat tarvitsemansa avun ongelmatilanteissa hyvin. Apua koki saaneensa melko hyvin 12 hlöä ja keskinkertaisesti 5 hlöä. Kukaan ei kokenut että olisi saanut apua jotenkin huonosti, mikä oli siinä mielessä hämmästyttävää, että osallistujia oli paljon ja etenemistahti vauhdikas. Iloinen yllätys oli, että kukaan ei kokenut koulutuksessa olleen mitään turhaa. Koulutus vastasi myös hyvin osallistujien odotuksia ja annettuja ennakkotietoja: vain kaksi vastasi, että koulutus ei vastannut odotuksiin. Myönteistä oli myös se, että kaikki oppivat ainakin jotain kurssilla. Kukaan ei vastannut, että pystyisi nettitiedonhakuun koulutuksen jälkeen kuten ennen; sitä vastoin 31 koki pystyvänsä vähän paremmin ja 12 paljon paremmin kuin ennen. Avoimin kysymyksin saatiin vapaamuotoisempaa palautetta kurssin sisällöistä sekä parannusehdotuksia ja kurssitoiveita. Ensiksi mainittakoon, että kysymykseen Jäikö jotain puuttumaan?, 31:n henkilön enemmistö vastasi kieltävästi, ja kysymykseen vastanneista loput 8 vastasi myöntävästi. Päävaikutelma kurssista kaikki edelliset vastaukset huomioonottaen on siis varsin myönteinen. Kielteistä palautetta tuli eniten ajan puutteesta: sen mainitsi 12 osallistujaa. Vastauksista on tulkittavissa että aikaa toivottiin lisää siten, että opiskelukerrat olisivat pidempiä ja niitä olisi useampia. Parissa tapauksessa kurssin etenemisnopeus tuntui liian kovalta ja parin mielestä yhdelle kerralle oli mahdutettu liikaa asiaa. Koulutuksen sisältöön toivottiin joitakin muutoksia. Eräs Google koulutukseen 1.4. osallistunut toivoi vaativampia hakuja. Kaksi osallistujaa toivoi enemmän harjoituksia. Toivomukset esitettiin myös siitä, että kotiinviemisiksi saisi tarkat vaiheittaiset muistiinpanot tehdyistä harjoituksista ja siitä että näppäinten käyttö näkyisi ruudulla. Tulevaisuuden varalle esitettiin koulutustoiveita. Toivottiin vastaavanlaisia perustason koulutuksia ja toisaalta pidempiä ja laajempia jatkokursseja. Haluttiin myös, että kursseja olisi 19

20 useammin. Tarkemmista kurssisisällöistä toivottiin, että opeteltaisiin tekstinkäsittelyä, kuvankäsittelyä, sähköpostin käyttöä, pankkiasiointia, Google hakuja englanniksi, tutkimustiedon hakua, sukututkimusta kirkonkirjoista sekä kuvien ja tekstin siirtoa eri ohjelmien välillä, esimerkiksi sähköpostiin tai Powerpointiin. Kaksi iltakurssilaisista toivoi että järjestetään päiväkursseja. 5. Pohdintaa Saamamme tutkimustulokset vastasivat hyvin alussa asettamiimme kysymyksiin. Tutustuimme erilaisiin näkemyksiin ja strategioihin, jotka koskevat sähköisiä palveluja ja informaatiolukutaitoa yhteiskunnassamme. Saimme kyselylomakkeen avulla asiakkaiden kokemuksista tietoa, jota voidaan jatkossa hyödyntää kirjaston opetuksen suunnittelussa. Tosin mielestämme kysymyslomaketta kannattaisi vielä kehitellä. Esimerkiksi Koulutukseen tulon syy? kysymys oli varsin epäinformatiivinen, sillä lienee jo ennestään selvää, että syyt liittyvät lähinnä haluun oppia kurssin sisältämiä asioita. Jatkossa olisi kiinnostavaa myös tarkentaa kysymyksiä siihen suuntaan, että niistä ilmenisi millaisia informaatiolukutaidon tasoja asiakkaat arvioivat saavuttavansa. Kyselyssä saatiin hyviä kehitysehdotuksia koulutusta varten. Toisaalta kirjastonhoitajat olivat kokemuksensa perusteella osanneetkin ennakoida koulutustarvetta. Syksyllä 2004 avoimen käyttäjäkoulutuksen painotus on selkeämmin tiedonhaussa internetistä ja omista tietokannoista. Tiedonhaku musiikkiaineistosta ja lehdistä on jätetty pois ohjelmasta vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Ohjelmassa ovat myös internetin perusteet. Avoimen käyttäjäkoulutuksen rinnalla käynnistetään Länsi-Suomen lääninhallitukselta rahoitusta saanut Sähköisen asioinnin klinikka. Klinikan tavoitteena on esitellä aikuisväestölle internetin julkisia palveluita ja opettaa niiden käyttöä. Sähköisen klinikan teemat ovat: Tietokone tutuksi, julkiset palvelut (kuntien, valtion, julkisorganisaatioiden sähköiset lomakkeet) pankkipalvelut, sähköpostin käyttö sekä verkon tietoturva-asiat. Sähköisen klinikan harjoituksia ja koulutuksia, samoin avoimia käyttäjäkoulutuksia järjestetään syksyllä molempia 11 kertaa. Koulutukset ovat asiakkaille maksuttomia. Sähköisen asioinnin klinikan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaavat projektityöntekijä Eeva Koponen, Informaatikko Mari Heinonen ja aikuistenosaston osastonjohtaja Tuija Venäläinen. (Mari Heinonen, 20

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM 28.11.2013 Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Koulutuksen kehittämistarpeet Miten opiskelija ja työnantaja tietävät mitä saavat kirjastoalan koulutuksesta

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN Amkit-konsortion pedagoginen työryhmä selvitti keväällä 2008 IL-ydinainesanalyysin käyttöä. Selvityksestä kävi ilmi, että ydinainesanalyysin

Lisätiedot

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016

Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Kysely palvelusetelipalveluiden tuottajille 2016 Polycon Oy toteutti helmikuussa 2016 palse.fi -portaalin käyttäjille kohdistetun kyselyn, jonka tarkoituksena oli selvittää palveluntuottajien kokemuksia

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/5 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50

Vastausten määrä: 68 Tulostettu :23:50 Vastausten määrä: 68 Tulostettu 7.5.2010 14:23:50 Poiminta 1.1 Minkä erikoiskirjaston / tutkimuslaitoksen palveluja arvioit (valitse yksi vaihtoehto) = 12 (Museoviraston kirjasto) 1.1 Minkä erikoiskirjaston

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006 AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2006 Ammattikorkeakoulujen toinen yhteinen kirjaston asiakastyytyväisyyskysely toteutettiin 14.3.-13.4.2006 lähes samansisältöisenä kuin vuonna 2004. Vastausten

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista

AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista AMK-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely 2010 yhteenveto KTAMKn tuloksista Neljäs valtakunnallinen amk-kirjastojen asiakastyytyväisyyskysely järjestettiin keväällä 2010. KTAMKn vastauksia kertyi 330 kappaletta.

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun

Uudistetun Janettiedonhakupalvelun Uudistetun Janettiedonhakupalvelun kehittäminen Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto 17.3.15 Anne Pajunen YMP13S1 Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu Uudistettu Janet-tiedonhakupalvelu tarjoaa hakumahdollisuuden

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä

Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä Kirjastoautopalvelujen asiakaskysely 2012 Yhteenveto yhteisöasiakkaiden kyselystä Sisältö 1 Kirjastoautopalvelujen asiakaskyselyn toteutus...2 2 Kirjastopalveluiden käyttö...3 2.1 Kirjastoautossa ja pää-

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Päätuloksia ja tietoja NAO-kohderyhmästä Antero Malin Professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 25.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) PIAAC:

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila

Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät Elina Kauppila Työn kehittäminen vertaisryhmässä Informaatikkotiimi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kirjastopäivät 30.11.2016 Elina Kauppila Tiimin lähtötilanne toimeksianto kirjaston johdolta tavoitteena luoda pohja systemaattiseen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön sisällöt, taidot ja osaaminen 1. Laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden hallinta (tietokoneen käyttötaidot, käyttöjärjestelmä, tutustuminen erilaisiin tietoteknisiin

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016

TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA. Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 TUOREET ELÄKELÄISET VERKOSSA Minna Hakkarainen, asiakaspalvelujohtaja, Ilmarinen @minnahakka65 iareena 5.2.2016 1 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? Kuudes iareena ja neljäs julkistettu tutkimus Tutkimuksen teemana

Lisätiedot

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet

Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-ohjelma yleisesti ja syksyn haun erityispiirteet Taito-hakuinfo OKM 7.9.2016 Päivi Bosquet Marika Lindroth Taito-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahastoohjelma Toimintalinja:

Lisätiedot

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia. Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Kansainvälinen aikuistutkimus (PIAAC) Ensituloksia Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 8.10.2013 Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC: Programme for the International Assessment

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016

Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016 Ratamo-kirjastojen ja Lopen kirjaston asiakaskysely 2016 1. Vastaajan sukupuoli: Vastaajien määrä: 1237 mies 19% 22% 16% 22% 24% nainen 81% 78% 84% 78% 76% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Hausjärvi

Lisätiedot

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014 Kurt Torsell Kartoituksen toteutus Suomen Kuntaliitto toteutti syksyllä 2013 ensimmäistä kertaa kouluille suunnatun

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Luonnonvara-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Roni Sorsa Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma

Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Kieli osana avointa hallintoa & hyvän virkakielen toimintaohjelma Julkisen alan tiedottajat ry Viestintäpäivät, Oulu Ulla Tiililä Kotimaisten kielten keskus 28.3.2014 Kotimaisten kielten keskus Avoin hallinto

Lisätiedot

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA Tampereen kaupunki RAPORTTI 1 Hyvinvointipalvelut Perusopetus 27.4.2007 OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA TVT-strategiatyön arviointi 2007 1 SISÄLTÖ

Lisätiedot

IL-SUOSITUKSEN TILANNE

IL-SUOSITUKSEN TILANNE IL-SUOSITUKSEN TILANNE Riitta-Liisa Karjalainen / Kaija Kivikoski Amk-kirjastojen Pedagogiikka-työryhmä Leena Järveläinen Yo-kirjastojen Informaatiolukutaitoverkosto STKS:n IL-seminaari, 29.11.2012 ESITYKSEN

Lisätiedot

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Terho Kontioinen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS Opeka-kysely

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO 2 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa

Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa Valtakunnallinen koulututkimus koulujen valmiudesta ja käytännöistä oppilaiden internetin käytön tukemisessa 1 Tutkimuksen tavoite Tämän kyselytutkimusprojektin tavoitteena oli selvittää suomalaisten peruskoulujen

Lisätiedot

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen

Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset. FT Emilia Valkonen Helsingin suomenkielisen työväenopiston LAKE-hankkeen tulokset FT Emilia Valkonen Hankkeen tarkoitus Selvittää: työväenopiston opetuksen tarve määritellä opetusresurssien jakamisessa käytetyt perusteet

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission

The Judges Certification Project. this project is made possible by a grant of the European Commission The Judges Certification Project this project is made possible by a grant of the European Commission Tausta Kansainvälisiä kilpailuja vuodesta 1958 Laadun takaamiseksi Säännöt TC (Technical Committee)

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen Helsinki. Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto

ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen Helsinki. Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto ICT-taitojen tasoerot edellyttävät uusia malleja koulutukseen 2.11.2016 Helsinki Maarit Mäkinen & Mika Sihvonen Tampereen yliopisto 1 TAITO-hankeverkosto, marraskuu 2016 Puhti Työelämän ICT-taidot Noheva

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

1. Tietoa tekijänoikeuksista

1. Tietoa tekijänoikeuksista KOPIRAITTILAN KOULU LUKION Kopiraittilan koulun materiaaleissa tekijänoikeustaidot on jaettu kolmeen kokonaisuuteen: tekijänoikeustietouteen, erityyppisten aineistojen käyttötaitoon sekä tiedonhankintataitoon

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi.5.009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet

Rajakylän koulun tietostrategia. Periaatteet Rajakylän koulun tietostrategia Periaatteet Oulun opetustoimen tietostrategian mukaan jokaisella on oikeus ajanmukaiseen oppimisympäristöön. Tieto- ja viestintäteknologiaa tulee käyttää kaikissa oppiaineissa

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen Ammatillisen kehittymisen prosessin aluksi hankkeeseen osallistuvat opettajat arvioivat omaa osaamistaan liittyen luonnontieteiden

Lisätiedot

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle.

Kirjasto on. arjen luksusta. Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Kirjasto on arjen luksusta Monipuolisesta ja dynaamisesta kirjastosta voimme olla aidosti ylpeitä ja esimerkkinä muulle maailmalle. Arvostettu edelläkävijä Lisää hyvinvointia Kirjasto on niin tuttu osa

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Kulttuuriala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tuomas Kallinki Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL

Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa. Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Opiskelijoiden TVT:n käyttö sähköistyvässä lukiossa Tarja-Riitta Hurme, Minna Nummenmaa & Erno Lehtinen, Oppimistutkimuksen keskus, OKL Tutkimuksen kohteena Opiskelijoiden tvt:n käyttö Laitteet ja ohjelmistot

Lisätiedot

Millaisia tiedonhankinnan taitoja maisteri tarvitsee Peda-forum-päivät

Millaisia tiedonhankinnan taitoja maisteri tarvitsee Peda-forum-päivät Millaisia tiedonhankinnan taitoja maisteri tarvitsee Peda-forum-päivät 25.8.2010 Helsingin yliopiston kirjasto Päivi Helminen, Kati Syvälahti, Maija Halminen 31.8.2010 1 Työpajan tavoite Tavoitteena on

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam.

Eurooppa: Kölnin, Granadan, Jyväskylän ja Newcastlen yliopistot. ITTA Amsterdam. test_eu_speak_fi EU-Speak2 Euroopan komissio rahoittaa tätä projektia. Arvoisa opetusalan toimija Kutsumme sinut osallistumaan uuteen, kiinnostavaan projektiin, jossa kehitetään verkossa tapahtuvaa opettajankoulutusta

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti SoTe-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti SoTe-ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti SoTe-ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Sami Jussinmäki Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus

Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus Pyrimme kirjaston ja koulun tiiviin yhteistyön avulla tukemaan kouluissa tehtävää monipuolista lukuinnon ja -ilon edistämistyötä. Lisäksi haluamme

Lisätiedot

Digitaalinen oppiminen lukiossa

Digitaalinen oppiminen lukiossa Digitaalinen oppiminen lukiossa Englanninopettajana tämän päivän koulussa Tuula Sutela 2.11.2011 Generation D, the digital natives, the natural born multi-taskers (Chris Sanderson, The Future Laboratory,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto

Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta Yleisten kirjastojen neuvosto Lapin alueen kirjastostrategia ja Yleisten kirjastojen suunta 2016-2020 Yleisten kirjastojen neuvosto 7.4.2016 Satu Ihanamäki, Lapin aluehallintovirasto 7.4.2016 1 Lapin yleiset kirjastot Lähde: Lapin

Lisätiedot

Mittaamisen vaikeus. KOKEMUKSET JAKOON informaatiolukutaidon kipupisteet STKS:n seminaari, Helsinki

Mittaamisen vaikeus. KOKEMUKSET JAKOON informaatiolukutaidon kipupisteet STKS:n seminaari, Helsinki Mittaamisen vaikeus KOKEMUKSET JAKOON informaatiolukutaidon kipupisteet 2.12.2005 STKS:n seminaari, Helsinki Anne Lehto, suunnittelija, Helsingin yliopisto anne.ma.lehto@helsinki.fi http://www.helsinki.fi/infolukutaito

Lisätiedot

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat

Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi Keskeisimmät asiat Esitys Kirjastopoliittiseksi ohjelmaksi 2001-2004 Keskeisimmät asiat MIKSI ESITYS KIRJASTO- POLIITTISEKSI OHJELMAKSI Eduskunta on antanut kunnallisille kirjastoille tehtäväksi ottaa osavastuu kansalaisen

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot