Oppimisen ja opettamisen perustaidot judossa

Transkriptio

1 Oppimisen ja opettamisen perustaidot judossa Kuvat: Aku Seppänen, Judoseura Sakura Marita Kokkonen, Judoliitto, Jouni Ranta, Tikkurilan Judokat

2 Aikataulu - ehdotus Lauantai demoharjoitus lounas luento/oppiminen ja opettaminen opetusharjoituksia päivällinen luento/ ADT, Judoliiton asiat, koulutuspolku, pulmatilanteet

3 Aikataulu Sunnuntai luento / herkkyyskaudet/taidon oppiminen, ohjaus liikkuminen, ryhmäopetusharjoitteet lounas luento/ lauantain tehtävien purku palautteen anto, virheiden korjaaminen

4 Mitä oppiminen on? Pohdi mitä oppiminen mielestäsi on Kirjoita se taululle

5 Mitä oppiminen on? 1. Oppiminen on tietojen lisääntymistä. 2. Oppiminen on sitä, että muistaa asiat ja pystyy toistamaan ne tarvittaessa. 3. Oppiminen on sitä, että pystyy soveltamaan tietoja. 4. Oppiminen on asioiden ymmärtämistä. 5. Oppiminen on ajattelun muuttumista, sitä, että näkee jonkin asian uudella tavalla. 6. Oppiminen on sitä, että muuttuu itse ihmisenä.

6 OPPIMISTYYPIT TORJUVA OPPIMINEN TOISTAVA OPPIMINEN KYSELEVÄ OPPIMINEN OIVALTAVA OPPIMINEN Osaan jo kaiken Ei kiinnostusta ottaa uutta tietoa vastaan Hauki on kala ulkoa opettelu Tehdään niin kuin ennenkin Selityksiä Miksi? -kysymyksille Kokemuksen ja teorian yhdistämistä Kokeilemista Muuttumista ja muuttamista (Hanski&Lahtiranta 2004)

7 Torjuva oppiminen Ei-oppiminen Jättää huomiotta oman näkemyksen kanssa ristiriitaiset asiat - valikoivaa Muutosvastarinta Paljo välii ei kiinnosta, ei halua oppia Mustavalkoinen ajattelu Ei ota opiksi, ei halua muuttaa toimintaansa Mä osaan jo kaiken - asenne Opittavalla asialla ei kosketuspintaa mihinkään tuttuihin asioihin mahdotonta rakentaa vanhan päälle

8 Toistava oppiminen Uusintava oppiminen Rutiinien oppiminen Sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen kyseenalaistamatta Taitojen oppiminen toiston kautta Hauki on kala -ulkoaoppiminen Tähteiden lämmittäminen oma ajattelu ja toimintamalli toistuu tilanteesta toiseen samanlaisena Tehdään niin kuin ennenkin toistavaa Tehdään niin kuin toisetkin matkivaa

9 Kyselevä oppiminen Reflektiivinen oppiminen Selityksiä Miksi? Kysymyksille toiminnan ja perustelujen arviointia Keskustelua itsen ja ympäristön välillä Ennakkoluulojen ja asenteiden tiedostamista Kokemuksen ja teorian yhdistämistä Kyseenalaistavaa Heikkojen kohtien tunnistaminen ja parannusehdotusten tekeminen Johtopäätösten tekeminen

10 Oivaltava oppiminen Uudistava oppiminen Oivaltamista ja ahaa-elämyksiä Tuttujen toimintatapojen soveltaminen uudessa tilanteessa Kokeileminen Muuttumista ja muuttamista

11 Oppimistyylit VISUAALINEN -lukeminen -näkeminen, katsominen -mielikuvat TAKTIILINEN -käsillä tekeminen - käsitteleminen AUDITIIVINEN -kuunteleminen -puhuminen/ keskusteleminen -itsepuhelu KINESTEETTINEN -kokeminen/ tekeminen -tunteminen/ intuitio

12 Kokemuksiimme suhtautuminen Konkreettinen kokija Rohkeasti mukaan uusiin tilanteisiin Kokemusten ja ajatusten vaihtaminen Ilmapiiri tärkeä Tunteiden ja tuntemusten kautta oppiminen ja oivallus Pohdiskeleva havainnoija Aikaa oppimiseen Perehtyä perusteellisesti eri näkökulmista Kriittinen, arvioiva Tarkkailija Abstrakti käsitteellistäjä Kokonaisuuksia Teoriat ja mallit kiinnostavat Asiapitoiset oppimistilanteet Osallistuva kokeilija Käytännössä kokeilu, kuinka uusi toimii Päästävä kokeilemaan heti Menettää merkityksen ellei kokeilu onnistu

13 Oppimista edistää Motiivi haluanko oppia? Havainto Kuulinko? Näinkö? Tunsinko? Mukava ja turvallinen oppimisympäristö (fyysinen, henkinen, sosiaalinen) Osaava ja innostava opettaja Mikä muu?

14 Pohdi parin kanssa Millainen on hyvä opettaja?

15 Opettamisen periaatteet Opetustilanteen hallinta Ryhmän hallinta Oppiaineksen hallinta Opetustavan hallinta Opetuskokonaisuuksien hallinta

16 Ryhmän hallinta Miten voi ryhmitellä oppijat? Hyötyjä? Haittoja? Millaisia harjoitteita voi käyttää?

17 Opetustavat Ohjaajakeskeisiä opetustapoja Luento Demonstrointi Kysely Komento Oppilaskeskeisiä opetustapoja Harjoittelu Keksimis- ja oivallustehtävät Ongelmanratkaisutehtävät improvisointitehtävät

18 Pohdi parin kanssa Mikä on mukavin tapa saada palautetta? Mikä motivoi oppimaan ja tekemään lisää?

19 OPETTAMAAN OPPIMINEN TAPAHTUU ITSE KÄYTÄNNÖSSÄ KOKEILLEN, YRITTÄEN JA MYÖS EREHTYEN

20 Suomen Judoliitto pähkinänkuoressa Jäsenseuroja 120, harrastajia seuroissa (Kansallinen liikuntatutkimus) Judoliiton vuosibudjetti hieman alle miljoona euroa, tuloista hieman alle puolet tulee judon harrastajakunnan ulkopuolelta avustuksina ja sponsoritukena. Opetusministeriön avustus euroa vuodelle Olympiakomitean avustus euroa vuodelle Työntekijöitä viisi ja puoli Judoliitolla vuosittain yli 60 koulutustilaisuutta, joissa noin osallistujaa Suomalaisen judon maailman-ranking: 2013 MM-kisoissa Suomi oli mitali- ja pistetilaston jaetulla 25. sijalla luvulla suomalainen judoka 6 kertaa aikuisten arvokisojen mitaliotteluissa luvulla suomalaisille nuorille judokoille 12 arvokisamitalia. Kansainväliseen Judoliittoon kuuluu 200 jäsenmaata. Judo on olympialajeista kansainvälisen liiton jäsenten lukumäärällä mitaten viidenneksi suurin, Euroopan Judoliittoon kuuluu 50 maata. Judoliitto on yhteiskuntavastuullisen toiminnan ykkönen lajiliittojen keskinäisessä vertailussa (Antidopingtoimikunta, Paralympiakomitea ja SLU:n Reilu Peli työryhmä). Erityisryhmien judotoimintaa 25 paikkakunnalla yli 300 harrastajalle. Judoliitto on lajiliittojen ykkönen erityisryhmien liikunnassa.

21 Aikataulu Sunnuntai luento / herkkyyskaudet/taidon oppiminen, ohjaus liikkuminen, ryhmäopetusharjoitteet lounas luento/ lauantain tehtävien purku palautteen anto, virheiden korjaaminen

22 Nykyaikainen taidon oppimisen malli (Davis, Button & Bennett, 2008) OPPIJA Havaintomotoriset kyvyt Motivaatio ja tunteet Aiemmat kokemukset Kehityksen vaihe Kunto ja kehon tyyppi TEHTÄVÄ Erillis- jatkuva, sarjataito Havaintomotoriset vaatimukset Onglmanratkaisuvaatimukset YMPÄRISTÖ Toiset ihmiset Motivaatioilmasto Vuodenaika Muuttuva/muuttumaton ympäristö Välineet Lähde: Hakkarainen, H. & al

23 Taidon opettaminen ja oppiminen Taidon lajit 1. Yleistaitavuus 2. Lajitaitavuus 1. Tekniikka 2. Tyyli Yleistaitavuudella tarkoitetaan kykyä hallita ja oppia erilaisten suoritusten ja urheilulajien taidollisia vaatimuksia sekä hallita kehoa tasapainoa ja suunnanmuutosta vaativissa tilanteissa

24 Lajitaitavuus Tekniikka on teknistä lajitaitavuutta, tekniikan tarkoituksenmukaista hyväksikäyttöä tilanteen vaatimusten mukaan, muuttuvissa olosuhteissa ja tekniikan korjauskykyä sekä uuden tekniikan oppimiskykyä. Tyyli on jokaisen henkilökohtainen tapa suorittaa tekniikka.

25 Taidon osa-alueet 1. Reaktiokyky 2. Orientoitumiskyky 3. Rytmikyky 4. Tasapainokyky 5. Kinesteettinen erottelu kyky 6. Yhdistelykyky 7. Sopeutumiskyky Kuva: Jouni Ranta

26 Motoriset perustaidot Tasapainotaidot Liikkumistaidot Välineen käsittelytaidot kääntyminen venyttäminen taivuttaminen pyörähtäminen heiluminen kieriminen pysähtyminen väistyminen tasapainoilu käveleminen juokseminen ponnistaminen loikkaaminen hyppääminen (esteen yli) laukkaaminen liukuminen harppaaminen kiipeäminen heittäminen kiinniottaminen potkaiseminen kauhaiseminen iskeminen lyöminen ilmasta pomputteleminen kierittäminen potkaiseminen ilmasta

27 Taidon oppimisen herkkyyskaudet Ikävuodet 1-6 ovat parhaimpia yleistaitavuuden kehityksen ja kehittämisen kannalta. Alkeelliset taidot (1-2 v.) Motoriset perustaidot (2-7v.). Ikävuodet 7-12 yleistaitavuuden vakiinnuttamisen ja lajikohtaisten taitojen oppimisen kannalta. Lajitaidot (7 12v.) Varsinainen lajitekniikan herkkyyskausi ajoittuu yleistaitavuuden oppimis- ja vakiinnuttamisvaiheen jälkeen.

28 Taidon opettaminen 1. Valmistele ja suunnittele 2. Herätä mielenkiinto (motivoi) 3. Esittele tavoite ja taito 4. Havainnollista 5. Harjoituta taitoa 6. Anna palautetta ja seuraa oppimista 7. Sovella judoon

29 Onko kysyttävää?