SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa Potkua ja parastamista kehittämistyöhön

Transkriptio

1 SenioriKasteen aloitusseminaari Kokkolassa Potkua ja parastamista kehittämistyöhön SenioriKaste on Pohjois-Suomen Kaste-alueen vanhustyön kehittämishanke vuosille Hankkeessa on mukana neljä toiminnallista kokonaisuutta; Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Oulunkaari. SenioriKasteen tavoitteena on ikäihmisten arjen ja palvelujen parantaminen. Hankkeen painotusalueina ovat ikäihmisten kotona asumisen tukeminen, ikääntyvien arjen sisältöjen monipuolistaminen sekä kuntouttavan toiminnan ja osaamisen kehittäminen. SenioriKasteen aloitusseminaari järjestettiin Kokkolassa, mikä toimii myös hanketta hallinnoivana paikkakuntana. Lämmin syysiltapäivä houkutteli paikalle liki 150 vanhuspalvelujen ammattilaista ja ikäihmisten hyvinvoinnista kiinnostunutta. Seminaarin avasi SenioriKasteen hankejohtaja Liisa Ahonen kiteyttäen hankkeen ydinasian yhteen lauseeseen enemmän elämänlaatua ja parempaa arkea. Ahonen korosti myös ikäihmisten voimavaralähtöistä kohtaamista sekä ikäihmisten näkemistä ainutkertaisina, yhteisönsä jäseninä ja aktiivisina osallistujina. Iltapäivän aikana ikäihmisten yksilöllisyys, yksilölliset tarpeet sekä heidän aito kuuleminen ja osallistaminen nousivat esille useissa puheenvuoroissa. Pohjois-Suomen Kaste-alueen ohjelmapäällikkö Leena Meriläinen korostikin, ettei saisi olettaa liikaa, mitä ikäihmiset tarvitsevat, vaan pitäisi aidosti kuulla heidän omia ajatuksiaan. Meriläinen toi puheenvuorossaan hyvinvointiterveisiä Pohjois-Suomen Kasteesta hankkeiden onnistumistarinoiden muodossa. Onnistumistarinat on koottu yksiin kansiin Pohjoinen Kaste -julkaisusarjaan. Onnistumistarinoiden kautta halutaan osaltaan myös muuttaa vanhaa ajattelutapaa siitä, ettei hankkeilla saada mitään aikaiseksi. Meriläinen kannustikin hyödyntämään ja ottamaan käyttöön aikaisempien hankkeiden synnyttämiä hyviä toimintamalleja.

2 Kuva 1. Seniorikasteen hankejohtaja Liisa Ahonen (vas.) ja Pohjois-Suomen kaste-alueen ohjelmapäällikkö Leena Meriläinen.

3 Seminaarin pääpuhujana toiminut tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri THL:lta piti uudistunutta vanhuspalvelulakia hyvänä, mutta korosti, että se mitä oikeasti tapahtuu, tapahtuu kunnissa. Finne-Soverin mukaan kuntien kehittämistyö pitäisi lähteä ikäihmisten tarpeista, siitä mitä palveluita ikäihmiset tarvitsevat. Kaste -ohjelmista Finne-Soveri totesi, ettei niitä ole tarkoitettu ohimeneviksi hankkeiksi, vaan valtakunnallisiksi kehittämistyön työvälineiksi, joiden tuotokset juurtuvat ja toteuttavat osaltaan Suomen hyvinvointipolitiikkaa. Finne-Soveri toi esille myös uuden vanhuspalvelulain mukanaan tuomaa ikäihmisten juridisen roolin vaikuttaa yhteisiin asioihin vanhusneuvoston kautta sekä oman hoitonsa ja palveluidensa suunnitteluun. Seminaarissa nousi esille myös läheisten ja omaisten suuri rooli ja työpanos ikäihmisten läheisauttajina. Ikäihmisten toimintakyvyn parantuminen mahdollistaa yhä useamman ikäihmisen toimimisen itse auttajana, aktiivisena ja osallistuvana kansalaisena. Eläkeikäisten määrä lisääntyy tulevaisuudessa ja meidän tulisikin muuttaa ajattelutapaamme ja nähdä ikääntyminen ennen kaikkea mahdollisuutena, valtavana voimavarana mm. läheis- ja vertaisavun tuottajina. Finne- Soveri toikin esille ajatuksen että, jokainen voi tehdä jotakin. Finne-Soveri korosti, että vanhasta ajattelumallista tulee päästä ulos, jotta uuden kehittäminen onnistuu. Finne-Soverin mukaan tarvitaan kolmenlaisia korjaustoimenpiteitä. Erityisenä haasteena hän näkee lisääntyvät muistisairaat ja heidän palveluiden tarpeisiin vastaamisen. Laitoshoidon purkamista tulee Finne-Soverin mukaan jatkaa, mutta samalla voimavaroja tulee kohdentaa avopalveluiden puolelle. Finne-Soveri toivoo myös enemmän joustoa sekä itse palveluihin että hallintoon. Meillä on hyvät perinteet mittaamisesta ja tiedon keräämisestä, mutta valitettavan usein tieto jää hyödyntämättä. Finne-Soveri korosti hyödyntämään sitä, mistä on näyttöä ja mikä on todettu tehokkaaksi. Esimerkkinä hän toi esille ikäihmisten yksilöllisistä tarpeista lähtevän kokonaisvaltaisen kuntoutuksen, jota toteutetaan moniammatillisesti ja poikkihallinnollisesti. Seniorikansalaisten tulevaisuuden Finne-Soveri näkee positiivisena ja hän toteaakin keskimäärin meitä odottavan hyvä vanhuus. Tulevaisuuden senioreita leimaa Finne-Soverin mukaan aktiivisuuden oikeus ja velvollisuus ja hän esittikin kysymyksen haluammeko olla toimettomina

4 30 vuotta? Aktiivinen vanhuus edellyttää tulevaisuudessa yksilöllisiä ratkaisuja palvelujen tarjonnassa, paketoidut ratkaisut eivät enää riitä. Lisäksi tutkimukset osoittavat yksilökeskeisten ratkaisujen tulevan paketoituja halvemmiksi. Finne-Soveri päätti esityksenä sanoihin tehdään hyvin, se mitä pitääkin tehdä.

5 Kuva 2. THL:n tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri.

6 SenioriKaste -hankkeen neljästä toiminnallisesta kokonaisuudesta Kainuu ja Oulunkaari esittelivät hankkeen tähänastisia tuotoksiaan. Kainuussa hankkeen painopistealueena on muistisairaan palvelujen kehittäminen. Kainuun toiminnallisen osakokonaisuuden projektipäällikkö Merja Leskinen kertoi, että heillä on tavoitteena rakentaa oma muistiohjelma Kainuulle kansallisen muistiohjelman pohjalta. Kainuussa on tehty jo aikaisemmin paljon kehittämistyötä muistiasiakkaiden palvelujen parantamiseksi, mikä tukee tulevaa kehittämistyötä. Kainuussa on tarkoitus myös kehittää ikääntyvien kuntouttavaa toimintaa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa tavoitteena kohdentaa tarjontaa erityisesti ei palvelujen piirissä oleville. Leskinen kertoi myös Kainuussa tehdystä muistihoitajakyselystä, jossa keskeisenä kehittämistarpeena nousi esille dementia osaamisen lisääminen. Oulunkaaren esitys ikääntyneiden perhehoidon ensiaskeleista Oulunkaarella, herätti mielenkiintoa ja keskustelua myös seminaariyleisössä. Projektipäällikkö Hanna Siltakoski ja projektityöntekijä Tiina Honkanen kertoivat, että heillä perhehoidon käynnistäminen alkoi ns. nollasta hyvä toimintamalleja hyödyntäen maaliskuussa Ensimmäisinä toimenpiteinä Oulunkaaressa nimettiin jokaiseen kuntaan perhehoidosta vastaava henkilö. Tällä hetkellä Oulunkaaressa on edetty perhehoitajien valmennuskoulutukseen, johon osallistuu 12 valmennettavaa. Valmennuksen toteuttamisesta vastaavat Siltakoski ja Honkanen, joista molemmat ovat käyneet perhehoitajaliiton kouluttajavalmennus -koulutuksen. Ensimmäisten perhehoitajien on tarkoitus aloittaa työskentely loppuvuodesta.

7 Kuva 3. Kokkolan kaupungin vanhuspalveluiden palvelujohtaja Maija Juola.

8 Kokkolan kaupungin vanhuspalveluiden palvelujohtaja sekä SenioriKasteen ohjausryhmän puheenjohtaja Maija Juola korosti kehittämisyön tarpeellisuutta tulevaisuudessakin vaikka työtä on jo tehty paljon ja palveluja parannettu merkittävästi. Tällä hetkellä Kokkolalaisista yli 75 - vuotiaista asuu kotona 91%, mihin on päästy mm. panostamalla palveluohjaukseen ja ennakointityöhön. Tavoitteena on kuitenkin, että vuonna 2015 yli 75 vuotiaista kotona asuu 91,5% eli kehittämistyötä tarvitaan edelleen. Juola korosti ikäihmisten nostamista asiakkaina kehittämistyön keskiöön, sillä ikäihmiset maksavat palveluista ja ovat siten asiakkaita. Esimerkkinä onnistuneesta hanketyöstä Juola kertoi Voimaa Vanhuuteen hankkeesta, jonka yhtenä tuotoksena Kokkolassa toimii tällä hetkellä ikäihmisten kuntosaliryhmiä, joissa asiakkaita käy noin 600 kuukaudessa. Eli kyllä hankkeella voi saada paljon aikaan. Myös Juola toi puheenvuorossaan esille yhteistyön merkityksen hankkeiden välillä sekä tietojen vaihtamisen ja parastamisen eli muokkaamisen omia paikallisia tarpeita vastaaviksi. Juola totesi hanketyön antavan mahdollisuuden irrottautua maasta muutaman sentin ja mielikuvitukselle luvan laukata, olla pelle peloton, kunhan työllä ei aiheuteta harmia asiakkaille. SenioriKasteelta Juola toivoo panostusta erityisesti kuntoutuksen kehittämiseen tavoitteena ikäihmisten voimavarat huomioiva ja läpi hoitoketjun toteutuva kuntouttava toiminta. Anu Riutta-Huopana / Projektityöntekijä SenioriKaste