Sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri"

Transkriptio

1 Sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri Hallintamalli Mikko Huovila Antero Lehmuskoski Juha Mykkänen Paula Leinonen Virpi Hotti Miia Saarelainen

2 Versio Päiväys Kohdat Muutoksen sisältö Tekijät Johtoryhmän hyväksymä kaikki SOSIAALIALAN TIETOTEKNOLOGIAHANKE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Suomen kuntaliitto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Itä- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 2

3 Sisältö 1 Johdanto Julkisen hallinnon arkkitehtuurin hallinta Yleiskuva arkkitehtuurihallinnasta Arkkitehtuurihallinnan päätöksentekotasot Arkkitehtuurityön organisointi Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuurinhallinnan organisointi Sosiaalihuolto osana terveys ja hyvinvointi kohdealuetta SOKKA arkkitehtuurihallinnan organisointi Sosiaalihuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin vastuutaho Sosiaalihuollon arkkitehtuurin johtoryhmä Sosiaalihuollon arkkitehtuurivastaava Sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmä Arkkitehtuuriryhmän alatyöryhmät Arkkitehtuuriryhmän työprosessi Arkkitehtuuritoiminnan johtaminen Kokonaisarkkitehtuurin kytkentä sosiaalihuollon johtamiseen Arkkitehtuuritoiminnan organisointivastuu Muutostekijöiden seuranta ja arviointi Arkkitehtuuritoiminnan suunnittelu Arkkitehtuurinhallinnan vuosikello Arkkitehtuurilinjaukset Arkkitehtuurikehittämisen ohjaus Viestintä ja koulutus Arkkitehtuurityön seuranta ja jatkuva kehittäminen Arkkitehtuurikyvykkyyden vuosittainen kypsyystasoarviointi Hallintamallin tarkistaminen Kokonaisarkkitehtuurimittareiden käsittely Kehittämispolun ja arkkitehtuurisalkun päivittäminen

4 4.8.5 Arkkitehtuurityön vuosiraportointi Arkkitehtuurinhallinta kehittämisprojekteissa Arkkitehtuurinhallinta ratkaisujen elinkaaren osana Arkkitehtuurinhallinta osana projektisuunnitelmaa Projektisuunnitelmien ja projektituotosten käsittely Arkkitehtuuritoiminnan muutoksenhallinta Muutoksenhallinnan yleiskuva Rajoitettu erityistapaus Muutoksenhallintaprosessit Muutospyynnön käsittely Muutoksen toimeenpano prosessina Lähteet Liite 1 Vaihtoehtoja sosiaalihuollon KA- työn organisoimiseksi osana Terveys ja hyvinvointi - kohdealuetta 4

5 1 Johdanto Sosiaalihuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamallilla tarkoitetaan toiminta- ja ohjausmallia sekä siihen liittyviä organisatorisia rakenteita. Hallintamalli on kuvaus siitä, miten sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuurin hallinta organisoidaan, millaisia rooleja siihen kuuluu sekä millaisilla prosesseilla sosiaalihuollon arkkitehtuuria suunnitellaan ja kehitetään. Tämä dokumentti on Sosiaalialan tietoteknologiahankkeessa laadittu ehdotus Sosiaalihuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamalliksi. Siinä kuvataan menettelyt arkkitehtuurin hallintaan sekä muutosten käsittelyyn ja hyväksymiseen. Hallintamalli on osa sosiaalihuollon kansallista kokonaisarkkitehtuuria (SOKKA), jonka sisältö on kuvattu pääpiirteissään dokumentissa Sosiaalihuollon kansallinen kokonaisarkkitehtuuri yleiskuvaus. Hallintamalli on osa SOKKA:n osa- alueiden muodostamaa kokonaisuutta (ks. kuva 1). Sitä täydennetään Tietomääritysten hallintamallilla, jossa kuvataan tietoarkkitehtuurin kehittämisen ja ylläpidon prosesseja yksityiskohtaisemmalla tasolla. SOKKA Yleiskuvaus KA- menetelmä (JHS 179) Hallintamalli Kypsyystasomalli (JHKA) Linjaukset- ja kuvaukset Kehittämispolku Kuva 1 Hallintamalli osana Sosiaalihuollon kansallista kokonaisarkkitehtuuria Sosiaalihuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli on tarkoitettu ensisijaisesti arkkitehtuurin ohjauksesta vastaavien tahojen käyttöön. Hallintamallia voidaan kuitenkin hyö- dyntää myös laajemmin arkkitehtuurityössä sosiaalihuollon eri organisaatioissa. Hallintamallin pohjana on käytetty julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin luonnosta (v.0.95). Tätä dokumenttia tehtäessä julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurista oli julkaistu luonnosversiot, eivätkä lopulliset versiot eivät ehtineet valmistua ennen tämän doku- mentin hyväksymisprosessia. Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli perustuu vuonna 2007 luotuun valti- onhallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallintamalliin. Samalle pohjalle perustuvia hallintamalle- ja ovat myös kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin hallintamalli sekä korkeakoulujen Kartturi hallintamalli. Myös terveydenhuollon alueellisen ja paikallisen tason arkkitehtuurin (TAPAS) hallintamalli on pääprosesseiltaan ja rakenteeltaan vastaavanlainen. 5

6 2 Julkisen hallinnon arkkitehtuurin hallinta 2.1 Yleiskuva arkkitehtuurin hallinnasta Arkkitehtuurin hallintamallilla tarkoitetaan kokonaisarkkitehtuurin toiminta- ja ohjausmallia sekä tähän liittyviä organisatorisia rakenteita. (JHKA Hallintamalli 0.95, 5) Julkisen hallinnon KA- hallintamallin perusperiaatteita ovat (JHKA Hallintamalli 0.95, 5): Arkkitehtuurihallinta on prosessilähtöistä. Arkkitehtuurin hallinta kuvataan jäsen- nettyinä prosesseina. Arkkitehtuurilinjausten hyödyntäminen. Arkkitehtuurinhallinnan tehtävänä on varmistaa, että julkisen hallinnon arkkitehtuurilinjauksia noudatetaan ja hyödynne- tään julkisen hallinnon palveluita järjestävissä organisaatioissa erityisesti kehittämis- projektien yhteydessä. Arkkitehtuurilinjausten vastaisia ratkaisuja ei tehdä, kaikki poikkeamat hyväk- sytetään muutoksenhallintamenettelyn kautta. Muutoksenhallinnan avulla arkki- tehtuurikuvaukset pidetään ajan tasalla ja sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri yh- denmukaistuu aidosti. Johtamisen vuosikello. Arkkitehtuurin johtamisprosessit sijoitetaan etukäteen määri- tettyyn vuosikelloon, jonka avulla varmistetaan systemaattinen ja seurattava arkkiteh- tuurin kehittäminen ja olemassa olevien linjausten noudattaminen. Jatkuvan kehittämisen periaate. Arkkitehtuurilinjaukset, arkkitehtuurimenetelmä ja itse arkkitehtuurin hallintamalli ovat eläviä malleja, joita arvioidaan säännöllisesti ja joita muutetaan toimintaympäristön ja/tai tarpeiden muuttuessa. Arkkitehtuurin hallintamalli perustuu prosessilähtöiseen menettelyyn ja jakautuu kolmeen pääprosessiin (JHKA Hallintamalli 0.95, 6): Arkkitehtuurin johtaminen Arkkitehtuurin hallinta kehittämisprojekteissa Arkkitehtuurin muutoksenhallinta Arkkitehtuurityön lähtökohta on toiminnan johtamisessa ja strategisessa kehittämisessä. Arkkitehtuurin johtamisen prosessissa kehittämistarpeet kootaan vuosikellon ja akuuttien tarpeiden mukaisesti yhteen arkkitehtuurin kehittämisen syötteeksi. Tämän pohjalta syntyy arkkitehtuurin kehittämispolku. (JHKA Hallintamalli 0.95, 6) 6

7 Toiminnan johtaminen ja strateginen kehittäminen Arkkitehtuurin johtaminen Jatkuva kehittäminen Arkkitehtuurin kehittämisen suunnittelu ja johtaminen Arkkitehtuurin viestintä ja käytön varmistaminen Muutosten hallinta Arkkitehtuurin hallinta kehittämisprojekteissa (arkkitehtuurin hyödyntäminen) Kuva 2 Arkkitehtuurin hallinnan pääprosessit (JHKA Hallintamalli 0.95, 6) Johtamisprosessiin kuuluu keskeisesti jatkuvan kehittämisen periaate. Tällä tarkoitetaan hallin- tamallin, arkkitehtuurimenetelmän ja tavoitetilan arkkitehtuurisuositusten toimivuuden ja kehittymisen säännöllistä mittaamista sekä kehittämishankkeiden käynnistämistä arvioitujen muutostekijöiden ja mittaustulosten pohjalta. (JHKA Hallintamalli 0.95, 6) Arkkitehtuurin johtaminen jakautuu yleisten johtamisprosessien lisäksi kolmeen alaprosessiin (JHKA Hallintamalli 0.95, 6): Arkkitehtuurin kehittäminen Arkkitehtuurin viestintä ja käytön varmistaminen Arkkitehtuurin ja arkkitehtuuritoiminnan jatkuva kehittäminen Arkkitehtuurin hallinta kehittämisprojekteissa prosessi jakautuu kolmeen osaprosessiin: Keskeisten kehittämiskohteiden tunnistaminen Hyödyntäminen ja noudattaminen Arkkitehtuurituki Hyödyntämis- ja noudattamisprosessissa projektien arkkitehtuurinmukaisuus ja olemassa olevan arkkitehtuurin hyödyntäminen varmistetaan. (JHKA Hallintamalli 0.95, 7) Muutoksenhallinnan kautta käsitellään arkkitehtuurilinjauksista poikkeaminen, arkkitehtuu- rilinjausten ja kuvausten täydentäminen, ylläpito ja uudet arkkitehtuurilinjaukset. (JHKA Hal- lintamalli 0.95, 7) 7

8 2.2 Arkkitehtuurihallinnan päätöksentekotasot Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on jäsennetty toiminnallisiksi kohdealueiksi sekä hallintosektorikokonaisuuksiksi. Tällä tavoitellaan koko julkisen hallinnon kokonaisarkkiteh- tuurin hallittua kehittämistä. (JHKA Hallintamalli 0.95, 8) Julkisen hallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri sisältää linjauksia, jotka ohjaavat koko julki- sen hallinnon toimintaa ja organisaatioita. Toiminnalliset kohdealueet taas tarkentavat julkisen hallinnon yhteisiä linjauksia ja muodostavat kohdealueen toimintaa ohjaavat arkkitehtuurilin- jaukset ja kuvaukset. Hallintosektorien (valtio/kunta) kokonaisarkkitehtuurit taas luovat sek- torin organisaatioita ohjaavia arkkitehtuurilinjauksia. (JHKA Hallintamalli 0.95, 8) Kohdealueiden ja hallintosektorien organisoituminen perustuu hierarkkisiin päätöksenteko- kerroksiin. Kerrosten tehtävänä on ylhäältä alaspäin ohjata alemman hierarkiatason arkkiteh- tuurin muodostumista sekä alhaalta ylöspäin koostaa kehittämis- ja muutostarpeita ylemmille tasoille. Hierarkkisella arkkitehtuurin hallinnalla pyritään varmistamaan palvelujen yhteentoi- mivuus sekä kansallisesti muodostuttujen tavoitteiden ohjautuminen rakenteen alemmille tasoille. (JHKA Hallintamalli 0.95, 8) Yksittäisen julkisen hallinnon organisaation on huomioitava omassa arkkitehtuurityössään sekä organisaationäkökulma (hallintosektorin arkkitehtuuri), että toiminnallinen näkökulma (kohdealuearkkitehtuurit). Näiden lisäksi tulee ottaa huomioon myös mahdolliset sidosarkki- tehtuurit. (JHKA Hallintamalli 0.95, 9) Kuva 3 Julkisen hallinnon KA- päätöksentekotasot (JHKA Hallintamalli v. 0.95, 9) 8

9 2.3 Arkkitehtuurityön organisointi Kokonaisarkkitehtuurin hallinta organisoidaan sen päätöksentasoja vastaavaksi rakenteeksi. Hierarkisesti ylempänä oleva organisaatiorakenne ohjaa alempaa rakennetta ja alempi rakenne vastaavasti tuottaa muutostarpeita ja ehdotuksia ylemmille rakenteille. (JHKA Hallintamalli 0.95, 10) Arkkitehtuurinhallinta organisoidaan samalla tavalla kaikilla hierarkiatasoilla (JHKA Hallinta- malli 0.95, 10): Arkkitehtuurityötä ohjaa ohjaus/johtoryhmä Varsinaista arkkitehtuurityötä toteuttaa asiantuntijoista koostuva arkkitehtuuriryhmä Arkkitehtuurityön toteutuksen käytännön päätöksenteosta vastaa nimetty omistaja. Ryhmien välinen päätöksenteko tapahtuu hierarkkisesti. Alemman tason arkkitehtuurilinjauk- set, joilla on vaikutusta kohdetta laajempaan kokonaisuuteen julkisessa hallinnossa, hyväksyte- tään pääsääntöisesti ylemmällä tasolla ennen linjauksen voimaantuloa. (JHKA Hallintamalli 0.95, 10) Kuva 5 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin hallinnan organisatorinen rakenne ja ohjaus- vaikutus (JHKA Hallintamalli v. 0.95, 10) 9

10 3 Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuurin hallinnan organisointi 3.1 Sosiaalihuolto osana terveys ja hyvinvointi - kohdealuetta Terveys ja hyvinvointi - kohdealueen vastuutaho on sosiaali- ja terveysministeriö. Kohdealuee- seen kuuluvat kokonaisuudet ovat (JHKA kohdealuejako 0.95, 14): sosiaali- ja terveydenhuolto sosiaaliturva ympäristöterveydenhuolto Kohdealuejako ei ole yhdenmukainen julkisen hallinnon organisaatiorakenteen kanssa, vaan se on muodostettu siten, että toiminnallisesti yhteenkuuluva kokonaisuus muodostaa kohdealu- een. Kohdealueen avulla kootaan eri toimijat yhdessä suunnittelemaan kohdealueen toimintaa ja sitä tukevia tietojärjestelmiä ja niiden yhteentoimivuutta. (JHKA KA- kohdealueen tehtävät v. 0.95, 2) Kohdealueen arkkitehtuurityön keskeiset tuotokset ovat (JHKA KA- kohdealueen tehtävät v. 0.95, 5): Kohdealueen KA- hallintamalli Kohdealueen osa- aluejako Kohdealueen arkkitehtuurilinjaukset ja kuvaukset Kohdealueen KA- kehittämispolku KA- suunnittelumenetelmänä käytetään yleistä julkisen hallinnon menetelmää (JHS 179). Sa- moin kypsyystasomallina käytetään julkisen hallinnon yhteistä menetelmää. Tätä dokumenttia tehtäessä terveys ja hyvinvointi kohdealueen arkkitehtuurityön organisoin- tia ei ollut vielä aloitettu. 3.2 SOKKA arkkitehtuurihallinnan organisointi Sosiaalihuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin vastuutaho Sosiaalihuollon kansallisen kokonaisarkkitehtuurin vastuutahona toimii Terveyden ja hyvin- voinnin laitoksen operatiivisen ohjauksen yksikkö OPER. Vastuutahon tehtävänä on nimittää SOKKA- arkkitehtuurin arkkitehtuurivastaava ja huolehtia siitä, että arkkitehtuurityö on resur- 10

11 soitu asianmukaisesti. Vastuutaho vastaa myös siitä, että määritetty SOKKA- hallintamalli sitoo kohdealueella tehtävää toimintaa Sosiaalihuollon arkkitehtuurin johtoryhmä Sosiaalihuollon arkkitehtuurin johtoryhmä johtaa sosiaalihuollon yhteistä arkkitehtuurityötä. Johtoryhmän tehtäviä ovat (JHKA Hallintamalli 0.95, 18) : Arkkitehtuurin johtamisprosessista vastaaminen Arkkitehtuurilinjausten hyväksyminen o Sosiaalihuollon arkkitehtuurilinjausten hyväksyminen o Sosiaalihuollon arkkitehtuurin tavoitetilojen ja viitearkkitehtuurien hyväk- syminen o Sosiaalihuollon arkkitehtuurin muutospyyntöjen ja muutosehdotusten hy- väksyminen Sosiaalihuollon KA- kehittämispolun hyväksyminen Sosiaalihuollon yhteisten arkkitehtuurin kehittämishankkeiden ja toimeenpanohank- keiden ohjaus arkkitehtuurinäkökulmasta Sosiaalihuollon arkkitehtuurin johtoryhmään kuuluvat arkkitehtuurin vastuutaho sekä toimin- nasta pääasiallisesti vastaavat organisaatiot: Sosiaali- ja terveysministeriö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kuntien edustajat Sosiaalihuollon yksityisten palveluntuottajien edustajat Sosiaalialan osaamiskeskusten edustajat Sosiaalialan tiedonhallinnan opetusta ja tutkimusta tekevien korkeakoulujen edustajat Mahdollisesti muiden toimijoiden edustajat Johtoryhmän jäsenten tulee tuntea sekä sosiaalihuollon substanssia, että kokonaisarkkitehtuu- rityötä. Tarkemmin ryhmän jäsenten osaamistarpeita on kuvattu luvussa Sosiaalihuollon arkkitehtuurivastaava Sosiaalihuollon arkkitehtuurivastaavana toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nimeämä henkilö. Hän vastaa arkkitehtuurinhallintaprosessista sekä arkkitehtuurimenetelmän sovelta- misesta kehittämistyöhön sosiaalihuollossa. Sosiaalihuollon arkkitehtuurista vastaava johtaa sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmän toimintaa ja esittelee sosiaalihuollon arkkitehtuurin kuu- luvat asiat kokonaisarkkitehtuurin johtoryhmälle. (JHKA Hallintamalli 0.95, 18) Sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmä 11

12 Sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmä toteuttaa ja hallinnoi sosiaalihuollon arkkitehtuurityötä. Arkkitehtuuriryhmän tehtäviä ovat (JHKA Hallintamalli 0.95, 18-19): Vastaa sosiaalihuollon yhteisen arkkitehtuurin kehittämisprosessista. Sosiaalihuollon arkkitehtuurilinjausten hallinta o Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin arkkitehtuurilinjausten soveltami- nen sosiaalihuollossa o Kohdealueen arkkitehtuurilinjausten soveltaminen sosiaalihuollon osa- alueella o Sosiaalihuollon arkkitehtuurin tavoitetilojen (linjausten) käsittely o Sosiaalihuollon arkkitehtuurin muutospyyntöjen ja muutosehdotusten käsit- tely Yhteistyö muiden arkkitehtuuriryhmien kanssa o Seuraa kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin muutoksia ja kehittämishank- keita o Seuraa muiden saman kohdealueen osien arkkitehtuurien muutoksia ja kehit- tämishankkeita o Seuraa muita sidosarkkitehtuureja o Raportoi ja tiedottaa keskeisestä kehittämisestä julkisen hallinnon arkkiteh- tuuriryhmälle sekä muiden kohdealueiden / hallintosektoreiden arkkitehtuu- riryhmille Sosiaalihuollon KA- kehittämispolun suunnittelu ja hallinta Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuurin kehittämis- ja toimeenpanohankkeiden hal- linta arkkitehtuurinäkökulmasta Antaa lausuntoja sosiaalihuollon arkkitehtuuriprojekteissa määritettävistä arkkiteh- tuurikuvauksista tai linjauksista Valvoo KA- kehittämispolun sekä laadittujen arkkitehtuurisuositusten noudattamista ja täytäntöönpanoa. Ohjaa myös sosiaalihuollon yhteisten ratkaisujen kehittämistä arkkitehtuurinäkökul- masta Ylläpitää sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuria sekä seuraa ja valvoo sen toteutu- mista. Sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmään kuuluvat sosiaalihuollon arkkitehtuurin vastuutaho sekä edustus sosiaalihuollon toteuttamis-, kehittämis-, ja koulutusorganisaatioista. Sosiaalihuollon arkkitehtuurivastaava THL:n muut edustajat Kuntien edustajat Sosiaalihuollon palveluntuottajien edustajat Sosiaalialan osaamiskeskusten edustaja Sosiaalialan tiedonhallinnan opetusta ja tutkimusta tekevien korkeakoulujen edustajat Mahdollisesti muiden toimijoiden edustajat Arkkitehtuuriryhmä voi tarvittaessa valita keskuudestaan eri arkkitehtuurinäkökulmille omat vastaavat. 12

13 Sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmä toimii aktiivisesti yhteistyössä ainakin seuraavien tahojen kanssa: Terveys ja hyvinvointi kohdealueen arkkitehtuuriryhmä Terveydenhuollon arkkitehtuuriryhmä Muiden sidosarkkitehtuurien arkkitehtuuriryhmät Muita? Arkkitehtuuriryhmä vastaa siitä, että sosiaalihuollon toimintaa ja arkkitehtuuria kehittävät projektipäälliköt koulutetaan arkkitehtuurinhallinnan avainperiaatteisiin. Ryhmä voi kokoontua tavanomaisten kokousten lisäksi virtuaalisesti Arkkitehtuuriryhmän alatyöryhmät Arkkitehtuuriryhmän alaisuuteen voidaan myös perustaa myös alatyöryhmiä. Arkkitehtuuriryhmä nimittää alatyöryhmät Alatyöryhmä vastaa vastuualueensa arkkitehtuurityöstä ja sen tuloksista Alatyöryhmä esittää sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmälle keskeiset vastuualuettaan koskevat arkkitehtuurilinjaukset (Kartturi 2011, 17) Yksi näistä ryhmistä on Sosiaalihuollon tietoarkkitehtuuriryhmä, jonka toimintatapa on kuvattu Sosiaalihuollon tietomääritysten hallintamalli dokumentissa. Muita mahdollisia ryhmiä voisivat olla mm. toiminta- arkkitehtuuriryhmä, jonka tehtävänä on seurata sosiaalihuollon toiminnan kehittymistä ja lainsäädännön muutoksia Tietojärjestelmäryhmäm jonka tehtävänä mm. tietojärjestelmäjäsennyksen ylläpito, tietojärjestelmähankkeiden ohjaus ja kuuntelu, tietojärjestelmätoimittajafoorumin jär- jestäminen. 13

14 3.3 Arkkitehtuuriryhmän työprosessi Sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmän tehtävät voidaan jaotella seuraaviksi käsittelyä ohjaaviksi työprosessikokonaisuuksiksi (JHKA Hallintamalli 0.95, 19): Valmistelu Valmisteluvaiheessa huolehditaan siitä, että arkkitehtuurityö on tavoitteellista, ennustettavaa ja systemaattista. Tämä koostuu seuraavista tehtävistä: Kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin seuranta Sidosarkkitehtuurien seuranta KA- kehittämispolun määrittäminen Arkkitehtuuriryhmän budjetin valmistelu Käsittely, päätöksenteko, linjaukset Tällä työprosessikokonaisuudella tarkoitetaan varsinaista operatiivista arkkitehtuurityötä ja aktiivista arkkitehtuurilinjausten ja päätösten tekoa: Sidosryhmäyhteistyö Arkkitehtuurilinjausten laatiminen Arkkitehtuurilinjausten muutoksenhallinta Lausunnot kohdealueen kokonaisarkkitehtuurin ja muiden kohdealueiden osien KA- linjauksiin Seuranta Seurannalla varmistetaan arkkitehtuurityön vaikuttavuus ja tuloksellisuus sekä muodostetaan arkkitehtuurityötä jatkuvasti kehittävä malli: Linjausten toimeenpanon seuranta ja ohjaus KA- toiminnan mittareiden arviointi Toiminnan raportointi ohjausorganisaatioille ja sidosryhmille KA- projektisalkunhallinta Kehittäminen konkretisoidaan KA- projektisalkunhallinnalla, joka tukee kaikkia edellä kuvattuja johtamisen elinkaaren vaiheita. Projektisalkunhallintaa ohjataan julkisen hallinnon yleisen 14

15 projektisalkunhallinnan menetelmin (JHS/PMBOK) ja projektien seurantaan käytetään sähköis- tä projektienhallinnan työkalua. 15

16 4 Arkkitehtuuritoiminnan johtaminen Sosiaalihuollon arkkitehtuuritoiminnan johtamisprosessin tarkoituksena on johtaa, kehittää ja seurata arkkitehtuurityötä sosiaalihuollossa (JHKA Hallintamalli 0.95, 21): Kuva 6 Arkkitehtuurin johtaminen (JHKA Hallintamalli 0.95, 22) Arkkitehtuurin johtamisprosessin tarkoituksena on varmistaa, että sosiaalihuollon kokonais- arkkitehtuuria kehitetään sosiaalihuollon ydintoiminnan tarpeiden pohjalta hallitusti ja syste- maattisesti. (JHKA Hallintamalli 0.95, 22) Käytännössä arkkitehtuurin johtamista toteutetaan sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmän koko- uksilla sekä näiden valmistelulla. Sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmä kokoontuu itse sopiman- sa aikataulun mukaisesti, mutta vähintään kuukausittain. (JHKA Hallintamalli 0.95, 22) Arkkitehtuurin johtamisen tehtävät voidaan prosessijäsennyksen lisäksi jakaa ajallisiin tehtä- viin (JHKA Hallintamalli 0.95, 22): 1. Vuosikelloon sidotut johtamisprosessit Vuosikelloon sidotut tehtävät käynnistyvät ennalta sovituin määräajoin ns. vuosikellon mukaan. Nämä tehtävät käynnistyvät ulkoisista tekijöistä riippumatta 2. Jatkuvat johtamisprosessit Jatkuvat johtamisprosessit sisältävät tehtäviä, joita tehdään jatkuvasti liittämättä niittä tiettyihin ajankohtiin. jatkuvat johtamisprosessit ovat käynnissä riippumatta ulkoisista käynnistäjistä. 3. Reagoivat johtamisprosessit 16

17 Reagoivat johtamisprosessit käynnistyvät tyypillisesti vain ennakoimattomasti ulkoi- sesta käynnistystekijästä. 4.1 Kokonaisarkkitehtuurin kytkentä sosiaalihuollon johtamiseen Kokonaisarkkitehtuuri on suunnittelu- ja hallintamenetelmä, jonka tarkoituksena on parantaa organisaatioiden ja toimintojen yhteentoimivuutta. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän avulla voidaan myös kehittää itse toimintaa ja sitä tukevia ratkaisuja. Arkkitehtuurin kehittäminen kiinnitetään systemaattisesti osaksi toiminnan strategista ja taktista suunnittelua. (JHKA Hallin- tamalli 0.95, 20; Kartturi 2001, 14) Sosiaalihuollon strategisella ja taktisella suunnittelulla tarkoitetaan tässä lähinnä sosiaali- ja terveysministeriön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimia strategisia linjauksia ja pitkän aikavälin suunnitelmia sosiaalihuollon kehittämisestä (mm. lainsäädäntö, strategiat) Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä ja sen periaatetason tuotokset (arkkitehtuuriperiaatteet, sidosarkkitehtuurit) sekä keskeisimmät käsitteellisen tason arkkitehtuurikuvaukset (roolit, sidosryhmät, palvelut, prosessikartta) toimivat strategisen ja taktisen suunnittelun tukena. (JHKA Hallintamalli 0.95, 20; Kartturi 2001, 14) Sosiaalihuollon kokonaisarkkitehtuuri tukee sosiaalihuollon toimijoiden johtamisprosesseja mm. seuraavin tavoin (muok. Kartturi 2001, 15): Toiminta- arkkitehtuurin avulla voidaan luoda mahdollisimman realistinen kuva sosi- aalihuollon toiminnasta ja sosiaalipalveluiden tuottamisesta. Tämä luo paremmat edel- lytykset käydä perusteltua keskustelua toiminnan toteuttamisesta. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmän avulla saadaan systemaattinen ja yhdenmukainen kuva organisaatioiden toiminnasta ja niiden IT- ratkaisuista. Menetelmän avulla pysty- 17

18 tään hahmottamaan parempi kuva prosessien toiminnasta ja saadaan eväitä prosessien ja toiminnan kehittämiseen. Kehittämistoiminnan vaikutukset saadaan kuvattua aikaisempaa paremmin. Arkkitehtuurimenetelmän avulla saadaan kiinnitettyä huomioita tietoresursseihin. Arkkitehtuurityö parantaa yhteentoimivuutta koko sosiaalihuollossa, sosiaalihuollon toimijoiden välillä sekä yksittäisten sosiaalihuollon toimijoiden sisällä. Johdolle syntyy parempi kokonaiskuva valintojen seurauksista ja merkityksestä. Arkkitehtuuritoiminnan kytkeminen toiminnan johtamiseen tuottaa seuraavat tuotokset: Toiminnan kehittämisen kanssa yhteen sovitettu arkkitehtuuritoiminnan vuosikello Arkkitehtuuritoiminnan muutostekijöiden jäsennys ja arviointi Kehittämissalkun keskeisimmät hankkeet Budjetti 4.2 Arkkitehtuuritoiminnan organisointivastuu Johtamisprosessilla varmistetaan, että arkkitehtuurityö on aina tarkoituksenmukaisesti organi- soitua. Sosiaalihuollon arkkitehtuurin organisointi on kuvattu edellisissä luvuissa. Arkkitehtuurin johtaminen prosessin onnistunut toteuttaminen edellyttää seuraavanlaisen osaamisen kokoamista tai kehittämistä (JHKA Hallintamalli 0.95, 22): Sosiaalihuollon tavoitteiden ja haasteiden tunteminen Prosessiosaaminen JHS 179 kokonaisarkkitehtuurimenetelmän hyvä tuntemus ja sisäistäminen Arkkitehtuurilinjausten tavoitetilakuvausten tunteminen ja sisäistäminen Päätöksentekokyky Yleinen suunnitteluosaaminen Teknologian mahdollisuuksien ja reunaehtojen ymmärtäminen Kokonaiskuvan hahmottaminen ja hallinta Yhteistyökyky Viestintäkyky Edellä kuvattua osaamista on oltava sekä johtoryhmässä, että arkkitehtuuriryhmässä. Keskeiset tuotokset: Sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmän organisointi Nimetyt jäsenet 18

19 4.3 Muutostekijöiden seuranta ja arviointi Sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmä seuraa sosiaalihuollon sekä terveys- ja hyvinvointikohde- alueen arkkitehtuurityön keskeisiä muutostekijöitä ja sidosarkkitehtuureja. Arkkitehtuuriryhmän jäsenet seuraavat muutostekijöitä ja sidosarkkitehtuureja sekä jatkuvasti että vuositasolla. Keskeisimmät havainnot käsitellään arkkitehtuuriryhmän kokouksissa. Sosi- aalihuollon arkkitehtuurilinjauksia tai KA- kehittämispolkua muutetaan tarpeen mukaan näiden pohjalta. (JHKA Hallintamalli 0.95, 23) Arkkitehtuuriin vaikuttavat muutostekijät tunnistetaan, kootaan yhteen ja käsitellään vuosita- solla vuosikellon mukaisesti KA- mittareiden arvioinnin jälkeen ennen talousarvion hyväksy- mistä. (JHKA Hallintamalli 0.95, 23) Keskeiset tuotokset: Tunnistetut ja luokitellut muutostekijät Sidosryhmäarkkitehtuurien keskeiset käsitellyt linjaukset 4.4 Arkkitehtuuritoiminnan suunnittelu Arkkitehtuuritoiminnan suunnittelu liitetään toiminta- ja taloussuunnittelun osaksi. Arkkiteh- tuuritoiminnan suunnittelu tehtävät ovat (JHKA Hallintamalli 0.95, 23-24): Pitkän aikavälin suunnittelu: KA- kehittämispolun laatiminen ja vuosittainen päivittä- minen Keskeisten kehittämisprojektien kokoaminen kootuksi kehittämissalkuksi Seuraavan vuoden tarkennettu suunnittelu: kehittämisprojektien tunnistaminen ja suunnittelu Kokonaisarkkitehtuurityön vuosikellon laatiminen ja päivittäminen Keskeiset tuotokset Arkkitehtuuritoiminnan vuosikello KA- kehittämispolku Kootut kehittämishankkeet Arkkitehtuurinhallinnan vuosikello Arkkitehtuurinhallinnan vuosikellon avulla systematisoidaan arkkitehtuurin kehittämisen ja toimeenpanon suunnittelu, muutostarpeiden käsittely, arkkitehtuurin kehittymisen ja hyötyjen arviointi sekä varmistetaan arkkitehtuurityön riittävä rahoitus. (JHKA Hallintamalli 0.95, 24) 19

20 Arkkitehtuuriryhmän vuosikelloon sidottuja arkkitehtuurin johtamisen tehtäviä ovat (JHKA Hallintamalli 0.95, 24): Arkkitehtuurimittarien mittausarvojen kirjaus ja käsittely Arkkitehtuurikyvykkyyden arviointi Sidosarkkitehtuurien käsittely (yhteensovittaminen) Arkkitehtuurin kehittämispolun ja kehittämisohjelman/suunnitelman päivittäminen Keskeisten kehittämisprojektien kokoaminen ja arviointi Kehittämispolun konkretisoiminen arkkitehtuuriprojekteiksi Sosiaalihuollon KA:n vuosikello pitää sisällään samat vaiheet kuin julkisen hallinnon ko- konaiasarkkitethtuurin vuosikello. Tässä esityksessä vaiheita on kuitenkin aikaistettu kahdella kuukaudella, jotta vuosikellon mukaiset tehtävät voidaan synkronoida ylempien ja alempien arkkitehtuuritasojen kanssa. Vuosikelloa tulee tarkentaa siten, että sen vaiheet ovat yhteenso- pivia Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen hallintokäytäntöjen kanssa. Sosiaalihuollon KA- hallinnan vuosikellon vaiheet (Muok. JHKA Hallintamalli 0.95, 24): tammikuu: sidosarkkitehtuurien arviointi helmikuu: kehittämistarpeiden kerääminen maaliskuu: kehittämiskohteiden kerääminen projekteiksi huhtikuu: kehittämisaihioiden kuvaaminen toukokuu: toiminnan väliarviointi kesäkuu: kehittämissuunnitelman tarkentaminen heinäkuu: elokuu: seuraavan kauden budjetointi syyskuu: kehittämiskohteiden käynnistämispäätökset lokakuu: kehittämiskohteiden viestintä marraskuu: arkkitehtuurikyvykkyyden arviointi joulukuu: toiminnan arviointi, tulosmittarien asettaminen KA- kehittämispolkua päivitetään vähintään neljännesvuosittain helmi-, touko-, elo- ja marras- kuussa. 4.5 Arkkitehtuurilinjaukset Arkkitehtuuriryhmä valmistelee arkkitehtuurilinjaukset johtoryhmän hyväksyttäväksi. KA- linjauksen yhteydessä tulee määritellä kyseisen linjauksen viestinnästä vastaava henkilö sekä laatia tiivis viestintäsuunnitelma. (Kartturi 2011, 23) Arkkitehtuuria kehitettäessä ja linjauksia määriteltäessä on aina vastattava seuraavaan kysy- mykseen (Kartturi 2011, 23): Millä tasolla ja missä laajuudessa arkkitehtuurissa kuvatut kohteet, kuten prosessit, tie- dot, tietojärjestelmäpalvelut tai teknologialinjaukset, ovat yhteisiä; sosiaalihuollon, sosi- 20

21 aali- ja terveydenhuollon, terveys ja hyvinvointi - kohdealueen tai koko julkishallinnon tasolla? Arkkitehtuurilinjauksia tuotetaan arkkitehtuuria kehittävissä projekteissa. Arkkitehtuuriryhmä käsittelee projektien tulokset, tekee niiden pohjalta linjauksia ja esittää niitä johtoryhmälle hyväksyttäväksi. (Kartturi 2011, 24) Linjaukset ovat luonteeltaan (Kartturi 2011, 24): Tavoitetilan kuvauksia: viitearkkitehtuureja, mahdollisimman konkreettisia kuvauksia eri kohteista ja alueista Menetelmä- ja soveltamissuosituksia: periaatetason mallit, SOA- linjausvaatimukset jne. Palvelukomponentteja ja SOA- palveluja: konkreettiset uudelleenkäytettävät tietojärjes- telmäpalvelut Arkkitehtuurilinjaukset jaetaan neljään eri tasoon (Kartturi 2011, 24): 1. Velvoittava arkkitehtuurikuvaus 2. Arkkitehtuurisuositus 3. Hyvä käytäntö 4. Esimerkkitapaus, case study Linjaukset ja suositukset toteutetaan seuraavan käsittelyprosessin mukaan: Projektit esittävät tuotoksia linjattavaksi Käsittely organisoidaan: Arkkitehtuuriryhmä nimeää käsittelylle vastuuhenkilön ja arvioijat. Arvioijat voivat tarvittaessa olla myös ulkopuolisia asiantuntijoita Tuotokset käsitellään yhteisen arviointimallin mukaan. Keskeisiä arvioitavia asioita ovat: o Sijoittuminen KA- jäsennykseen o Vaikutukset sosiaalihuollon toiminnan tavoitteisiin ja palveluihin o Yhteensopivuus olemassa oleviin KA- linjauksiin o Miten ratkaisu edistää KA- kehittämispolun tavoitteita o Ratkaisun kypsyys, o Yleistettävyys julkisen hallinnon eri toimijoille Mahdollinen lausuntopyyntö sidosryhmiltä Vastuuhenkilö vetää kommentit yhteen Yhteenveto käsitellään arkkitehtuuriryhmän kokouksessa, jossa tehdään esitys, hy- väksytäänkö ko. tuotos joko sellaisenaan tai muutettuna sosiaalihuollon arkkitehtuu- rilinjaukseksi Linjausesitys käsitellään johtoryhmässä Linjauspäätös kirjataan Velvoittavat linjaukset viedään STM:n tai THL:n päätöksentekoprosessiin Suunnitellaan viestintä sosiaalihuollon arkkitehtuuriryhmän ja tuotoksen tehneen projektin projektipäällikön yhteistyönä Linjaus viestitään sosiaalihuollon organisaatioille 21

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin prosessit 26.11.2012

Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin prosessit 26.11.2012 Kuntasektorin kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin prosessit 26.11.2012 Helsinki 2012 Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Arkkitehtuurinhallinnan prosessit... 2 2.1 Yleinen KA- hallintaprosessi... 2 2.2 Kokonaisarkkitehtuurin

Lisätiedot

TAPAS arkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti

TAPAS arkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti TAPAS arkkitehtuurin hallintamallin suunnitteluprojekti Liite 2 30.12.2011 Versio: 1.01 12.9.2011 2 (15) 1. Referenssihallintamallien vertailu 1.1. Tarkasteltavat hallintamallit Julkisen hallinnon KA-hallintamalli

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON ALUEELLISEN JA PAIKALLISEN KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI. TAPAS-osaprojektin lopputuotos

TERVEYDENHUOLLON ALUEELLISEN JA PAIKALLISEN KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI. TAPAS-osaprojektin lopputuotos TERVEYDENHUOLLON ALUEELLISEN JA PAIKALLISEN KOKONAISARKKITEHTUURIN HALLINTAMALLI TAPAS-osaprojektin lopputuotos versio 1.01 30.12.2011 2 (46) 1. JOHDANTO... 4 1.1. TAUSTA JA DOKUMENTIN TARKOITUS... 4 1.2.

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä

Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokemuksia kokonaisarkkitehtuurityöstä Museo 2015 -hankkeen aloitusseminaari 23.11.2011 Kimmo Koivunen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. CSC pähkinänkuoressa Valtion

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri VITKO 11.2.2011 neuvotteleva virkamies Tommi Oikarinen / KuntaIT neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo / ValtIT Kokonaisarkkitehtuuri (KA) Enterprise Architecture

Lisätiedot

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013

QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue. Leena Kononen 6.3.2013 QPR kuvausvälineen käyttö ja tavoitteet OKM&OPH, Oppijan palvelut - koulutuksen ja opetuksen osakohdealue Leena Kononen 6.3.2013 JulkICT-KA-ympäristön päivitys, kevät 2013 OKM/OPH arkkitehtuurikuvaukset

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri JHKA Tilanne 2.10.2012 neuvotteleva virkamies Jukka Uusitalo Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri on rakenne, jonka

Lisätiedot

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7

Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi. Ohje. v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi Ohje v.0.7 Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessi XX.XX.201X 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Viitearkkitehtuurin suunnitteluprosessin vaiheet... 3 2.1. Vaihe

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Vastaajan taustatiedot

Vastaajan taustatiedot Lausuntopyyntö sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisesta kokonaisarkkitehtuurista Vastaajan taustatiedot 1. Lausunnon antajan organisaatiotyyppi * kunta sairaanhoitopiiri muu kuntayhtymä yksityinen

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 2 Arkkitehtuurikehyksen kuvaus Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuurikehyksen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN KOKONAISARKKITEHTUURITYÖ Arkkitehtuurin hallintamalli. Esimerkkikohde: Jämsän kaupunki

KESKI-SUOMEN KUNTIEN KOKONAISARKKITEHTUURITYÖ Arkkitehtuurin hallintamalli. Esimerkkikohde: Jämsän kaupunki KESKI-SUOMEN KUNTIEN KOKONAISARKKITEHTUURITYÖ Arkkitehtuurin hallintamalli Esimerkkikohde: Jämsän kaupunki Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 Kotisivu: www.keskisuomi.fi

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria?

Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Miten kuvaat ja kehität organisaation kokonaisarkkitehtuuria? Kuntamarkkinat Tietoisku 10. ja 11.9.2014 1 Mitä on kokonaisarkkitehtuuri? Kokonaisarkkitehtuuri on organisaation johtamis- ja kehittämismenetelmä,

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuurin tavoitetila Valtion taloushallintopäivä 18.11.2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Sisällys Johdanto Visio ja tavoitteet 1. Toiminta-arkkitehtuuri - Palvelut -

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta

Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Sosiaalihuollon asiakastietomallin hallinta Jarmo Kärki & Erja Ailio 24.6.2014 Asiakastietomallin hallinta / Kärki & Ailio 1 Esityksen sisältö Millainen ylläpidon ja kehittämisen rakenne on sosiaalihuollon

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot

Projektin tilannekatsaus

Projektin tilannekatsaus Kuntasektorin yhteinen KA Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Projektin tilannekatsaus Heini Holopainen Kuntien Tiera Oy heini.holopainen@tiera.fi Sisältö» Taustaa Mitä tarkoitetaan viitearkkitehtuurilla

Lisätiedot

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti

Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Alueellisen kokonaisarkkitehtuurin suunnittelun ja kuvaamisen alueellinen tukiprojekti Terveydenhuollon ATK-päivät 2013 Juha Salmi / Medbit Oy TAUSTAA Kaste2-ohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa

Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa Kokonaisarkkitehtuurityö Helsingin yliopistossa Kokonaisarkkitehtuuri ja laatutyö -seminaari 10.10.2013 Jussi Koskivaara HY tietotekniikkakeskus, tietohallinto Tietohallinto/ / Jussi Koskivaara www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Turun seudun KA- koulu

Turun seudun KA- koulu Turun seudun KA- koulu Kurttu-seminaari 2.10.2012 Jaakko Ståhlberg Kokonaisarkkitehtuurit Turun kaupunki jaakko.stahlberg@turku.fi 1 Agenda Taustaa KA- koulun sisältö Osallistujien kommentit: Tavoitteet

Lisätiedot

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011

Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Lisätieto 15.2.2011 Master data tietojen ja kriteeristön sekä hallintamallin määrittely ja suunnittelu TRE:933/02.07.01/2011 Vastaukset täydentävät vaatimusmäärittelyämme lisätietona ja ne tulee ottaa

Lisätiedot

Opetushallitus. Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden. Projektisuunnitelma

Opetushallitus. Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden. Projektisuunnitelma Opetushallitus Asiantuntijapalvelut Oppijan palvelukokonaisuuden hops-palvelun vaatimusmäärittelyn tueksi Projektisuunnitelma Päivitetty 12.2.2014 Sisällysluettelo 1 Projektin yleiskuvaus... 3 1.1 Projektin

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointi kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri

Terveys- ja hyvinvointi kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Terveys- ja hyvinvointi kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kurttu- seminaari 2.10.2012 Tiina Pesonen tietojohtaja STM Tavoitteet arkkitehtuuri on terveyden ja hyvinvoinnin toiminnan, siinä tarvittavien

Lisätiedot

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät

ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa. Selvitysvaiheen tehtävät ICT muutos kunta- ja palvelurakennemuutoksessa Selvitysvaiheen tehtävät Kunta- ja palvelurakennemuutos Selvitysvaiheen tehtävät 1.0. Selvitysvaiheen projektointi Suunnittelu 1.1. Nykytilan kuvaaminen 1.2.

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen

Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena. 7.6.2013 Leena Kononen Kohti kokonaisvaltaista tietojohtamista Kokonaisarkkitehtuuri johtamisen tukena 7.6.2013 Leena Kononen 1 Johtaminen tiedon ekosysteemissä Tiedon ekosysteemi johtuu tiedon jatkuvasta kierrosta ja uusiutumisesta

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Arkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä

Arkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä Arkkitehtuuriverkosto toimija, kokonaisarkkitehtuurin edistämisessä Kasvatus, esi- ja perusopetus, toinen asete (lukio- ja ammatillinen) sekä aikuiskoulutus Kurttu seminaari 30.9.2013 Leena Kononen 1 Yhteistyön

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää?

Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää? Työpaja B - Kuinka kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta voidaan integroida osaksi korkeakoulun laatujärjestelmää? Työpisteessä pohdittiin, mitä on kokonaisarkkitehtuurin laadunhallinta ja miten se voidaan

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

22.9.2011 JULKISEN HALLINNON JA VALTIONHALLINNON KOKONAISARKKITEHTUURI - LUONNOSTEN LAUSUNTO VM/2438/00.01.02.03/201

22.9.2011 JULKISEN HALLINNON JA VALTIONHALLINNON KOKONAISARKKITEHTUURI - LUONNOSTEN LAUSUNTO VM/2438/00.01.02.03/201 1 (2) 22.9.2011 Valtiovarainministeriö JULKISEN HALLINNON JA VALTIONHALLINNON KOKONAISARKKITEHTUURI - LUONNOSTEN LAUSUNTO VM/2438/00.01.02.03/201 Valtiovarainministeriö on varannut Espoon kaupungille mahdollisuuden

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Arkkitehtuuri muutosagenttina

Arkkitehtuuri muutosagenttina Arkkitehtuuri muutosagenttina Smarter Processes, Development & Integration Hannu Salminen CTO OP-Pohjola 2013 IBM Corporation Taustaa Nykyinen IT-arkkitehtuuri ja liiketoimintatarpeet eivät kohtaa OP-Pohjolan

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Keski-Suomen liiton kokonaisarkkitehtuurikoulutus

Keski-Suomen liiton kokonaisarkkitehtuurikoulutus Keski-Suomen liiton kokonaisarkkitehtuurikoulutus Jyväskylä 10.2.2015 Kea Kangas-Lång kea.kangas-lang@tiera.fi KARSTULAN KUNTA Copyright Kuntien Tiera Oy 2 Päivän ohjelma Osa 1 perusteet Mitä kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Arkkitehtuurityö kunnassa

Arkkitehtuurityö kunnassa Arkkitehtuurityö kunnassa Varkauden kaupungin kokonaisarkkitehtuuri Petri Kapanen Varkauden kaupunki, Maankäyttö 1 Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmien ja kansallisesti yhteisiksi

Lisätiedot

Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin. Toteutusohje

Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin. Toteutusohje Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin kehittäminen Toteutusohje Versio 1.0 7.3.2014 Valtiovarainministeriö 2 (56) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin versiohistoria... 3 1. Ohjeen tiivistelmä... 4

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta

Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Espoon arkkitehtuurin kehittäminen - Tiedonhallinta ja arkkitehtuuri kaupungin näkökulmasta Arkistosektorin KDK- yhteistyöverkosto 10.11.2014 Marko Kukkonen, Konserniesikunta - Tietohallinto Kokonaisarkkitehtuuri

Lisätiedot

Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin. Toteutusohje

Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin. Toteutusohje Kunnan kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin kehittäminen Toteutusohje Versio 0.9 30.12.2013 Valtiovarainministeriö 2 (56) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin versiohistoria... 3 1. Ohjeen tiivistelmä...

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU 2011 Kokonaisarkkitehtuurilla ja tietojohtamisella tehokkuutta, CASE Metropolia Tuomo Rintamäki, tietohallintojohtaja Esa Suominen, kokonaisarkkitehti 18.11.2011 Osaamista

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus. Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä

Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus. Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Sosiaalihuollon toimintaprosessien mallinnus Päivi Röppänen Terveydenhuollon Atk-päivät 26.-27.5.2009 Jyväskylä Sisältö Taustaa Tavoite Lähtökohta Tuotokset Prosessien kuvaaminen esimerkkinä lasten päivähoito

Lisätiedot

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus. Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuollon kehittäminen ja kansallinen ohjaus Kuntien paikkatietoseminaari 8.2.2012 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Tietohuolto / Määritys Tietohuolto: Organisoitu toiminta, jolla yhteisö huolehtii tarvitsemansa

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Esitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi

Esitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi Esitys Jyväskylän yliopiston arkkitehtuuriperiaatteiksi Versio 1.1 18.6.2012 Kokonaisarkkitehtuurihankkeen ohjausryhmä Laatua ja liikettä 2017 tavoitetila Strategiansa mukaisesti Jyväskylän yliopisto on

Lisätiedot

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus

Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus Länsi-Suomen alue, tilannekatsaus 1. Millaista yhteistyötä alueellanne tehdään tietohallinnossa erva-laajuisesti (perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito)? 2. Entä muilla sote:n osa-alueilla

Lisätiedot

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO

TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO TIEDONHALLINNAN KEHITTÄMINEN KANSALLISESTI OYS ERVA ALUEELLA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ SIRPA HAKAMAA & MERJA HAAPAKORVA-KALLIO Rahoittaa Kaste-hankkeen kautta STM säätää lakeja ja ohjaa kansallisella tasolla

Lisätiedot

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj

Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj Mitä kokonaisarkkitehtuurityöllä haetaan? Miika Nurminen Johtaja, Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut QPR Software Oyj http://www.britannica.com/ blogs/2009/10/the-classictree-swing-example-ofproduction-and-customerservice-gone-awry/

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Valtori Kehittäminen ja laatu

Valtori Kehittäminen ja laatu Valtori Kehittäminen ja laatu Kehitysjohtaja Sari-Anne Hannula Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Valtio Expo 2014 Kehittäminen ja laatu Tavoite ja tarkoitus: Kehittämisen systematisointi

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa

Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Kokonaisarkkitehtuuri SOTE-uudistuksessa KAOS-tilaisuus: SOTE-toiminnan kehittäminen ja kokonaisarkkitehtuuri ti 21.10 Jukka Lähesmaa, erityisasiantuntija

Lisätiedot

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,

Lisätiedot

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä

Liite 2. Alustava projektisuunnitelma. JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä Liite 2. Alustava projektisuunnitelma JulkICTLab tehtävien toimeenpanosta CSC - Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n ja Valtiovarainministeriön välillä 16.10.2013 Versio: 0.4 Laatija: Kirsi Pispa 1 Sisältö

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

KDK kokonaisarkkitehtuuriuudistus ja kirjastot + Kansallinen palveluväylä + Helsingin kaupunginkirjaston tavoitearkkitehtuuri

KDK kokonaisarkkitehtuuriuudistus ja kirjastot + Kansallinen palveluväylä + Helsingin kaupunginkirjaston tavoitearkkitehtuuri KDK kokonaisarkkitehtuuriuudistus ja kirjastot + Kansallinen palveluväylä + Helsingin kaupunginkirjaston tavoitearkkitehtuuri 26.5.2015 Matti Sarmela Keskeisiä muutostekijöitä KDK-kokonaisarkkitehtuurin

Lisätiedot

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011

Oppijan palvelukokonaisuus. Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Oppijan palvelukokonaisuus Tietomallinnuksen laaja katselmointi 7.12.2011 Sisältö Tietoarkkitehtuuri Tietomallit ja sanastot Tietomallinnus Tietomallinnus hankkeessa (Hankkeessa käytetyt keskeisimmät mallinnuselementit)

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus johtamisen välineenä Kuntamarkkinat 2014 Sanna Salmela ja Suvi Helanen PPSHP/ TerPS2 hanke www.hyvinvointikertomus.fi Kuntalaki 1 ja Kuntalakiluonnos 1 Kunta pyrkii edistämään

Lisätiedot

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Pohjois-Savon tietohallintostrategia 2012-2015

Pohjois-Savon tietohallintostrategia 2012-2015 30.11.2011 1 Sisältö Strategian kohde Maakunnan ICT-toiminnan toiminta-ajatus ja visio Strategiset muutostekijät Kokonaisarkkitehtuuri merkittävänä muutostekijänä Strategiset painopistealueet Strateginen

Lisätiedot

Esimerkkejä terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityöstä Valtio Expo 2014

Esimerkkejä terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityöstä Valtio Expo 2014 Esimerkkejä terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuurityöstä Valtio Expo 2014 Erityisasiantuntija Jukka Lähesmaa, STM Terveyden ja hyvinvoinnin kohdealueen kokonaisarkkitehtuuri Terveys

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma

Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti. Toteutussuunnitelma 7.1.2014 Liite 1 Jyväskylän seudun kuntien ICT muutostuen toteutusprojekti Toteutussuunnitelma Versio 0.2 7.1.2014 Jyväskylän seudun kunnat Valtiovarainministeriö 2 (16) Sisällys Sisällys... 2 Dokumentin

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan alueellinen yhteistyö

Sosiaalihuollon tiedonhallinnan alueellinen yhteistyö Sosiaalihuollon tiedonhallinnan alueellinen yhteistyö Nykytila ja kehittämistarpeet Pohjois-Savossa Antero Lehmuskoski Tiina Linna kuva: morguefile Sosiaalihuollon tiedonhallinnan alueellinen yhteistyö

Lisätiedot

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014

Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli. Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Maakunnallinen palliatiivisen hoidon täydennyskoulutusmalli Satu Hyytiäinen Irja Väisänen 19.9.2014 Tausta ja määritelmä TAUSTA: Terveydenhuollon henkilöstön ammattitaidon ylläpitämistä, kehittämistä ja

Lisätiedot

Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015

Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015 Valmennusohjelma julkisen hallinnon yhteentoimivuuden edistämiseksi Toiminnan kehittäminen 9.2.2015 Valmennukset koostuvat aiheista, jotka yhdessä 1. Toiminnan johtaminen muodostavat valmennuspolun Osallistuja

Lisätiedot

Kurttu-seminaari, Kuntatalo 2.10.2012 Leena Kononen

Kurttu-seminaari, Kuntatalo 2.10.2012 Leena Kononen Koulutuksen/opetustoimen kokonaisarkkitehtuuri - esi-, perus-, lukio-, ammatillisen- ja aikuiskoulutuksen osakohdealueella - miten KA-työ tukee Oppijan palvelutuotantoa ja muita kohdealueen toimijoita?

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti

Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Kansallis-alueellisen kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen, alueellisen kehittämisen tukeminen? 28.10.2011 Sinikka Ripatti Sisältö Tarve kuntien ja alueiden väliseen yhteistoimintaan tiedonhallinnan kehittämisessä

Lisätiedot

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri

Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Valtion taloushallinnon kokonaisarkkitehtuuri Kohti tavoitetilaa Valtio Expo 2015 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda Johdanto Kohti tavoitetilaa: 1. Valtion taloushallinnon ohjaus 2. Valtion talous- ja

Lisätiedot

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo

Digipäivä, Hallintoryhmä. 25.8.2015 Sipoo Digipäivä, Hallintoryhmä 25.8.2015 Sipoo NURMIJÄRVEN SÄHKÖINEN ASIOINTI 2 Tero Kulha Taustaa Sähköisestä arkistoinnista on puhuttu Nurmijärvellä kauan ja se ollut budjetissakin useampana vuonna. Nyt teema

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri

Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon Kurttu-seminaari 30.10.2013 Helsinki Jaana Siitari Kuntasektorin yhteiset t Henkilöstö- ja taloushallinto 2 Projektin tavoitteet, tuotokset ja hyödyt

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

Kokemuksia projektimallin misestä sprinttimallilla. Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009

Kokemuksia projektimallin misestä sprinttimallilla. Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009 Kokemuksia projektimallin kehittämisest misestä sprinttimallilla Jani Lehtinen Tulosyksikön johtaja, Sovelluspalvelut Solteq Oyj 12.8.2009 Solteq Oyj Solteq on ohjelmistopalveluyhtiö, joka tukee asiakkaidensa

Lisätiedot

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä

Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Esimerkki sitoviin tavoitteisiin kohdistuvasta riskienarvioinnista ja niitä koskevista toimenpiteistä Riskit /tavoitteet: - mitkä ovat tavoitteet, joiden ainakin pitää toteutua? (näkökulma kunnan asukkaiden

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto

Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kommenttipuheenvuoro Karri Vainio, Kuntaliitto Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Kokemukset ja soveltamisesimerkit Suomessa, SFS seminaari 22.10.2014 26.9.2014 Jyväskylä Tietohallinto Saumattoman

Lisätiedot

Johtamisen viitekehys ja arkkitehtuurityö. Johtamisen arkkitehtuuri JHS 179 uudistaminen LMK 10.10.2014

Johtamisen viitekehys ja arkkitehtuurityö. Johtamisen arkkitehtuuri JHS 179 uudistaminen LMK 10.10.2014 Johtamisen viitekehys ja arkkitehtuurityö Johtamisen arkkitehtuuri JHS 179 uudistaminen LMK 10.10.2014 Kokonaisvaltainen toimintatapa on aina jokin siilo KA-siilo on toimiala, mutta se on hallinnonalaa

Lisätiedot

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma, kärkihanke 2 Yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittäminen

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma, kärkihanke 2 Yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittäminen 20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma, kärkihanke 2 Yhteinen ICT- ja sähköisen asioinnin kehittäminen 17.11.2010 VM/HKO/KuntaIT Sitra/Kuntaohjelma Kärkihanke 2 vetovastuu on ollut Valtiovarainministeriön

Lisätiedot