Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio

Transkriptio

1 Sähköiset ajoneuvot kehäradan syöttö- ja asiointiliikenteessä Käyttäjälähtöinen tutkimusosio Sanna Ahonen Sirkku Wallin A Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus (YTK) Aalto-yliopisto SYÖKSY-hankkeen loppuseminaari 1

2 Käyttäjälähtöisen liikennetutkimuksen lähtökohdat Tarjota tutkimus- ja hankekumppaneille tietoa potentiaalisten käyttäjien liikkumistarpeista edellytyksistä hyödyntää kehärataa ja siihen tukeutuvaa syöttö- ja asiointiliikennettä Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti potentiaalisten käyttäjien näkemyksiä SYÖKSY-hankkeessa suunnitelluista sähköisistä liikennepalveluista sekä niiden kehitysehdotuksia. Analyysissä tarkastellaan myös sitä, miten Marja-Vantaalla voitaisiin hyödyntää Aviapoliksen kokemuksia.

3 Käyttäjätutkimuksen toteutus Tutkimus kohdentui Kehäradan Aviapoliksen aseman käyttötapoihin: 1. Työmatkaliikkumiseen Aviapoliksen alueella. 2. Arkiliikkumiseen asuinalueella, esimerkkinä Pakkalan alueen nivoutuminen Aviapoliksen alueeseen Näitä käyttötapoja tarkasteltiin seuraavien käyttäjäryhmien avulla: 1. Vantaan Technopoliksen toimitiloissa asiantuntija- ja tuotekehitystehtävissä työskentelevät henkilöt (N= 210) 2. Pakkalan alueen asukkaat (Työpaja)

4 Kehärataan tukeutuva työmatkaliikenne ja uudet palvelut Technopoliksen käyttäjäryhmän kokemukset nykyisestä työmatkaliikkumisesta: Vahvan autoriippuvuuden rikkominen yksinomaan kehärataan kuuluvilla palveluilla on haasteellista. Uudistusten tulisi kohdistua koko matkaketjuun. Erityisen tärkeää on kehittää myös työmatkan kodin puoleisia liikennepalveluita Uusien palveluiden kehittämiseen vaikuttavat tekijät: + Kehäradan ja uusien palveluiden kehittäminen otetaan vastaan myönteisesti - Nykyisellään alueen työntekijät asioivat ja toimivat Aviapoliksen alueen ulkopuolella, yhteyttä ja alueen merkitystä tulee rakentaa tietoisesti.

5 Työmatkaliikenteen nykytilanne 65,2% työmatka on pidempi kuin PKS:lla keskimäärin 63% vastaajista ei pääse töihin muuten kuin autolla 96% arvostaa työmatkan sujuvuutta, 94% luotettavuutta, 92% matkaaikaa Sen sijaan jopa 43 % piti matkan hintaa vähemmän tärkeänä

6 Uusien työmatkapalveluiden kehittämiseen vaikuttavat tekijät + Kehäradan ja uusien palveluiden kehittäminen otetaan vastaan myönteisesti + 86% vastaajista oli sitä mieltä että On tärkeää kehittää uusia ekotehokkaita liikkumistapoja + 67% vastaajista oli sitä mieltä että Kokeilen itse mielelläni uusia liikkumistapoja ja uutta teknologiaa (esimerkiksi sähköautoja). - Nykyisellään alueen työntekijät asioivat ja toimivat Aviapoliksen alueen ulkopuolella, tulevaisuuden kulkutapoja oli vaikea arvioida - Jos joukkoliikenneyhteydet kodin päässä eivät parane, kehärata ei todennäköisesti vaikuta kulkutapaan. - Jos töihin tullaan edelleen autolla, tarvetta asiointijoukkoliikenteelle ei todennäköisesti synny.

7 Kehärataan tukeutuvat asiointiliikenteen palvelut Pakkalan asukasryhmän kokemuksia nykyisestä asiointiliikenteestä: Tapahtuu pääsääntöisesti autolla. Julkista liikennettä ja kevyttä liikennettä haluttaisiin suosia. Bussiliikennepalvelut parantuneet vähitellen, ruuhka-aikoina mitoitus liian pieni Työliikenne suuntautuu pääsääntöisesti Tuusulantietä Helsinkiin, julkisten palveluiden hankinta tapahtuu Tikkurissa ja kaupalliset palvelut hankitaan Jumbosta Uusien palveluiden kehittämiseen vaikuttavat tekijät: Nykyinen bussiliikenne halutaan säilyttää asuinalueella. Kehäradan pelätään vähentävän liikennöintiä. Kehäradan käyttämiseen vaikuttaa kokonaisliikennöintiaika. Itsessään asema on asukkaiden mielestä väärässä suunnassa. Uusien palveluiden hinnalla on asiointiliikenteessä suuri merkitys Pääsääntöisesti Aviapoliksen lähistöllä asuvat ihmiset ovat töissä muualla kuin Vantaan alueella. Tuusulanväylän tarjoama yhteys Helsingin kantakaupunkiin koetaan tärkeäksi.

8 Uudet palvelukonseptit käyttäjien arvioitavana ja kehitettävänä - Kutsuohjattu bussista Ovelta ovelle palvelua joukkoliikennehinnoin Kenelle ja mihin tarkoitukseen sopiva: Eniten kiinnostusta herättänyt palvelu Kakkosauton taklaus (kutsuohjattu ostoskärry) Lasten turvallinen harrastuslinja ( taxi-mamman vapaailta) Muuhun tilapäiseen liikkumiseen (harrastuksiin tai yöelämään ) Hiljaisen ajan heikon palvelutason paikkaus Haasteet Omaa autoa on vaikea korvata hyvälläkään palvelulla. Palvelusta ei haluta maksaa nykyistä liikennöintiä enempää. Ajoneuvon mitoitus ja reittivalinnat suunniteltava käyttötarkoituskohtaisesti Kutsun käyttö vaatii ennakointia ja ajanhallintaa ja sisältää varaamisen vaivan.

9 Kutsuohjatun bussin toteutus Uusien palveluiden menestyminen edellyttää palvelun sitomista osaksi tuttua käyttöympäristöä ja välineitä 90% käyttänyt Reittiopasta 70% asioinut verkkokaupassa Suositellaan: 1) Kutsubussi-palvelu osaksi Reittiopasta 2 ) Verkkopalvelun ja tekstiviestipalvelun yhdistämistä

10 Yhteiskäyttöajoneuvot - Tukipalvelu kakkosauton taklaukseen Kenelle ja mihin tarkoitukseen: Auttaa tilapäiseen autonkäyttötarpeeseen (kakkosauton taklaus) Poikkeukselliseen kuljetustarpeeseen Mahdollisuus käyttää kestävän kehityksen ajoneuvoa ilman omistajan huolia Matalat käyttökulut ja huoltovapaus ekologisen autottoman elämäntavan tukipalvelu (erityisesti Marja-Vantaalle) Haasteet Vaatii ennakointia ja ajankäytön hallintaa Yhteiskäyttö on sosiaalisesti haastavaa Palvelun laatu tärkeä (saatavuus ja varaussysteemi, ajoneuvoverkoston tiheys sekä ajoneuvovaihtoehtojen monipuolisuus) Käytön tulisi olla yksityisomistusta huomattavasti edullisempi jotta houkuttelevaa

11 Yhteiskäyttöajoneuvojen edellyttämät tukipalvelut: verkkosovellus Suositellaan: 1. yhteiskäyttöauton tilaamiseen jo valmiita verkkosovelluksia. Käytetään niitä. 2. tärkeää reaaliaikainen tieto vapaiden ajoneuvojen sijainnista ja ominaisuuksista sekä nopea varaustapa. 3. Edellyttää tunnettujen palvelupisteiden luomista, esim. matkakeskuksen osana juna-asemaa.

12 Yhteiskäyttöajoneuvojen edellyttämät tukipalvelut Yhteiskäyttöajoneuvojen käyttöönoton edellytykset 1) Mobiilit tukipalvelut 2) Ajoneuvojen näkyvyys kaupunkitilassa 3) Täyden palvelun liikkumiskeskus eli mobility center Liikkumisen palvelukeskus

13 Aluekohtaiset suositukset Aviapolis 1. Tärkeää säilyttää asuinalueen nykyiset liikennepalvelut. 2. Varmistettava että joukkoliikenteen palvelutaso parane laajasti koko pääkaupunkiseudun alueella. 3. Sähköisten liikkumispalveluiden järjestäminen on mielekästä tulevien aseman seutujen kohdalla. Marja-Vantaa 1. Liikkumispalveluiden huomioiminen alueen rakennusjärjestyksessä. 2. Käyttäjien arkireittien huomioiminen liikkumispalveluiden suunnittelussa (reititys & palvelun laatu) 3. Liikkumiskeskuksen käyttöönotto. Sijoittuessaan asemalle se voisi tarjota paitsi liikennepalveluita myös tietoa kestävästä liikkumisesta.

14 Johtopäätöksiä ja suosituksia 1. Kestävä liikkuminen vaatii tehtyjen rataratkaisuiden nivoutumista ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää. 2. Autoriippuvuutta ja kakkosauton hankintaa vähentävät uudet liikkumispalvelut tarvitsevat tukipalveluita 3. Kestävän liikkumisen tulee olla houkuttelevaa ja uudistuksiin kohdistuvaa muutosvastarintaa tulee lieventää