SAK:n työolobarometri Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAK:n työolobarometri 2012. Sairastavuus ja työkyky työpaikoilla"

Transkriptio

1 SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla

2

3 1 SAK:n työolobarometri 2012 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla

4 ISBN Painokarelia Oy 2012 Kannen kuva: Adam Haglund/Gorilla 2

5 SAK:n työolobarometri Sairauslomat painottuvat pitkiin poissaoloihin 5 Reilulla kolmanneksella SAK:laisista ei ole ollenkaan sairauspoissaoloja. Lyhyitä poissaoloja on vähän. Ongelma ovat pitkät sairauslomat, joihin ei vaikuteta ensimmäisen päivän palkattomuudella. 2. Lääkärintodistus tarvitaan 7 Yli 40 prosentilla SAK:laisista ei ole mahdollisuutta olla yhtään päivää poissa ilman lääkärintodistusta. 3. Lähes puolet ollut sairaana töissä 8 Sairaana töissä olleista 52 prosenttia menee sairaana töihin, jottei työkaverien taakka lisääntyisi. 4. SAK:laiset keskimääräistä epävarmempia työkyvystään 10 SAK:laisista 60 prosenttia arvioi pystyvänsä terveyden puolesta jatkamaan työssä kahden vuoden kuluttua. Kaikista palkansaajista näin ajattelee 75 prosenttia. 5. Puolella SAK:laisista erittäin kuormittava työmuoto prosenttia muuta kuin säännöllistä päivätyötä tekevistä pitää työmuotoa haitallisena omalle terveydelleen. 6. Henkistä väkivaltaa lähes puolella työpaikoista 14 Mitä paremmat vaikutusmahdollisuudet työntekijöillä on työhönsä, sitä harvemmin työpaikalla esiintyy henkistä väkivaltaa. 7. Väkivallan uhka yleisintä julkisella alalla prosenttia SAK:laisista on havainnut väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikallaan. 3

6 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla Sairauspoissaolot ovat mittari, joka kertoo taustalla olevasta ongelmasta eli työkyvyttömyydestä. SAK:n mielestä oleellista onkin puuttua työpaikoilla niihin tekijöihin, jotka ai heuttavat työkyvyttömyyttä eikä miettiä ensimmäisen sairauslomapäivän palkattomuutta tai muita karensseja. Sairauspoissaolojen määrää vähentävät esimerkiksi oikeudenmukainen johtaminen sekä työntekijän esimieheltä ja työkavereilta saama tuki. Jos työntekijän työkyky syystä tai toisesta alenee, työpaikalla pitäisi yhdessä työterveyshuollon kanssa miettiä keinoja työn muokkaamiseksi niin, ettei hänen tarvitse jäädä sairauslomalle. SAK suosittelee työpaikoille käytäntöä, jossa työntekijä voi olla sairauden vuoksi poissa töistä esimiehelle tehtävällä omalla ilmoituksella kolme päivää ja epidemia-aikana mahdollisesti viisikin päivää. Näistä käytännöistä on erittäin hyviä kokemuksia esimerkiksi paperiteollisuudesta. 4

7 1. Sairauslomat painottuvat pitkiin poissaoloihin Yli kolmannes SAK:laisista (35 %) ei ole ollut viimeisen vuoden aikana yhtään päivää poissa töistä sairauden vuoksi. Kaksi viidesosaa (39 %) SAK:laisten liittojen jäsenistä on ollut oman sairauden vuoksi poissa töistä 1 10 päivää ja neljäsosa (26 %) enemmän kuin kymmenen päivää. Valtakunnallisen työolobarometrin tuloksiin verrattuna SAK:laisilla on sairauspoissaoloja saman verran kuin palkansaajilla yleensä. Sairauspoissaolojen määrä on nyt jonkin verran pienempi kuin SAK:n barometrissa vuonna 2008, mikä myös vastaa valtakunnallisessa työolobarometrissa havaittua sairauspoissaolojen yleistä vähenemistä. SAK:laisten sairauspoissaolot viimeisen vuoden aikana (%) ei yhtään päivää päivää päivää yli 10 päivää Mies Nainen Kaikki SAK:laisten sairauspoissaolot painottuvat pitkiin sairauslomiin. Varovaisestikin arvioituna yli 10 päivää poissaolleiden työntekijöiden sairauspäivien määrä on yli viisinkertainen verrattuna niihin, jotka ovat olleet 1-3 päivää poissa sairauden vuoksi. Sairauden vuoksi poissaolleiden osuus laskee selvästi sen myötä, mitä enemmän mahdollisuuksia työntekijällä on vaikuttaa omaan työhönsä. 5

8 SAK:laisten sairauspoissaolojen jakautuminen (%) Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Teollisuus Kaikki päivää 4-10 päivää yli 10 päivää Hallitus ja työnantajat pyörittelevät sairausloman ensimmäisen päivän muuttamista palkattomaksi Ruotsin malliin. Toisin kuin on perusteltu, karenssi ei ole vähentänyt ruotsalaisten sairauspoissaoloja. Ruotsin malli ei tue sairausloman ensimmäisen päivän muuttamista palkattomaksi, jos tavoite on vähentää sairauspäiviä. Näin toteavat 3T:n haastattelemat ruotsalaistutkijat. Uppsalan yliopiston professori pitää Ruotsin malliin vetoamista harhaanjohtavana. Sairauspoissaolojen määrän pienentyminen Ruotsissa ei liity karenssipäivään, työterveyden alan professori Peter Westerholm sanoo. Karenssipäivä tuli Ruotsissa käyttöön jo vuonna Sairauspäivien määrä laski seitsemän vuoden ajan jo ennen muutosta, ja on sen jälkeen sekä laskenut että noussut sykleittäin. 3T-lehti Sairauspoissaolojen vähentämisessä on SAK:n mielestä kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota pitkiin sairauslomiin, jotka ovat todellinen ongelma. Työpaikoilla on oleellista puuttua niihin tekijöihin, jotka aiheuttavat työkyvyttömyyttä eikä keskittyä miettimään karensseja. Sairauspoissaolojen määrää vähentävät esimerkiksi toimenpiteet työkyvyn ylläpitämiseen, oikeudenmukainen johtaminen sekä työntekijän esimieheltä ja työkavereilta saama tuki. 6

9 2. Lääkärintodistus tarvitaan Kahdella viidestä SAK:laisesta (41 %) ei ole mahdollisuutta olla yhtään päivää poissa töistä ilman lääkärintodistusta. Yksityisillä aloilla ja kuljetusalalla yli puolet ja teollisuudessa lähes puolet SAK:laisten liittojen jäsenistä joutuu toimittamaan lääkärintodistuksen yhdenkin päivän poissaolosta. Ilman todistusta saavat poissa olla yleisimmin julkisen alan työntekijät, joista lähes kolmella neljäsosalla on käytössä kolmen päivän sääntö. Muilla SAK:laisilla päätoimialoilla yleisintä on se, että erittäin lyhyisiinkin poissaoloihin vaaditaan lääkärintodistus tiukin käytäntö on kuljetusalalla. Työnantaja näkee ettei heidän pidä maksaa sairastamisesta mitään ja vastustaa sitä, että töistä saisi olla pois päivän tai kaksi omalla ilmoituksella. Elintarvikealan ammattiliiton edustaja (haastattelu, toukokuu 2012) Voiko olla poissa töistä omalla ilmoituksella? (%) Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Ei yhtää päivää 1 päivän 2 päivää 3 päivää yli 3 päivää Teollisuus Kaikki Ei yhtään päivää 3 päivää 1 päivä yli 3 päivää 2 päivää Se, voiko työntekijä olla pois pelkällä omalla ilmoituksella, ei näytä kasvattavan sairauspoissaolojen määrää. Sairauspoissaolojen määrä jakautuu lähes samalla tavalla niillä, joilla todistus vaaditaan heti ja niillä, jotka saavat olla vähintään kolme päivää poissa ilman sitä. 7

10 Paperiliitto ja Metsäteollisuus ry käynnistivät vuonna 2008 hankkeen, jossa pureuduttiin työhyvinvoinnin edistämiseen ja sairauspoissaolojen syihin. Tutkimukseen osallistui kahdeksan tuotantolaitosta neljästä eri metsäteollisuuskonsernista. Hankkeen aikana paperiteollisuuden työehtosopimukseen otettiin käytäntö, jonka mukaan henkilö voi sairastuessaan olla pois töistä omalla ilmoituksella enintään kolme päivää. Sairauspoissaolojen määrä väheni hankkeen aikana merkittävästi. 1 Meillä kolmen päivän poissaolo-oikeus omalla ilmoituksella on johtanut siihen, että sairauspoissaoloprosentti on tippunut merkittävästi. Yhdelläkään tehtaalla poissaolot eivät ole lisääntyneet. Paperiliiton edustaja (haastattelu, kesäkuu 2012) 3. Lähes puolet ollut sairaana töissä Hieman alle puolet SAK:laisista (46 %) ilmoitti olleensa edellisen vuoden aikana sairaana työssä, vaikka olisi voinut jäädä sairauslomalle. Luku on hieman pienempi kuin aiemmissa SAK:n työolobarometreissa vuosina 2008 ja 2009 (molempina 50 %). Sairaana töissä käyminen on Suomessa selvästi yleisempää kuin Euroopassa keskimäärin. Eurooppalaisen työolotutkimuksen 2 mukaan suomalaisista noin 51 prosenttia ilmoittaa olleensa sairaana töissä, kun vastaava luku on muualla EU:ssa 39 prosenttia. Sairaana töissä olleet viimeisen vuoden aikana (%) Kyllä Ei Ei osaa sanoa 1 Työhyvinvoinnin kehittäminen ja sairauspoissaolojen hallinta paperiteollisuudessa. Työterveyslaitos th European Working Conditions Survey,

11 Yleisimmin sairaana työskentelyyn on syynä solidaarisuus työtovereita kohtaan: yli puolet (52 %) oli sairaana töissä, koska muuten työtoverien työtaakka olisi lisääntynyt. Erityisesti yksityisen palvelualan (60 %) ja julkisen sektorin työntekijät (59 %) kokevat jättävänsä työkaverinsa pulaan, jos ovat sairauden vuoksi poissa töistä. Kolmannes SAK:laisista kertoi sairaana töiden tekemisen syyksi yksinkertaisesti sen, että töissä on mukavaa. Taloudelliset syyt, pelko siitä että menettää työpaikan, jos on paljon poissa, ja työnantajan painostus ovat kohtuullisen harvinaisia perusteita sairaana työskentelyyn. Huomattavasti yleisempi syy on pelko oman työtaakan kasaantumisesta (28 %), kun kukaan ei tekisi omia töitä sairasloman aikana. Syyt sairaana töissä ololle (%) Poissaolo lisäisi työkaverien työtaakkaa 52 Töissä on mukavaa 36 Omat työt kasaantuisivat 28 Taloudelliset syyt Työnantajan painostus Pelko työpaikan menetyksestä 8 Joku muu syy Poissaolo lisäisi työkaverien taakkaa (%) Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala 51 Teollisuus 42 Kaikki

12 Ylitöitä tehneet ovat olleet jonkin verran muita useammin sairauden takia poissa, mutta vielä selvästi useammin sairaana töissä. Ainoastaan asianmukaisesti korvattua (joko vapaalla tai rahalla) ylityötä tehneiden ero muihin on kuitenkin hyvin pieni. Sen sijaan ilman korvausta ylityötä tehneet ovat olleet sairaana työssä selvästi muita useammin (90 %). Pienet tapaturmat jäävät usein ilmoittamatta niin työnantajalle kuin vakuutukseenkin. Teurastajat saavat puukoista viiltohaavoja ja leipurit uuneista palovammoja pyöritetään vähän laastaria päälle ja se on siinä. Elintarvikealan ammattiliiton edustaja (haastattelu, toukokuu 2012) 4. SAK:laiset keskimääräistä epävarmempia työkyvystään Kuusi kymmenestä SAK:laisten liittojen jäsenestä uskoo varmasti pystyvänsä työskentelemään nykyisessä ammatissaan kahden vuoden kuluttua. Työkyvystään erittäin epävarmoja on vain seitsemän prosenttia. Työkyvystään ainakin jossain määrin epävarmojen osuus kasvaa selvästi iän myötä, vaikka sairauden vuoksi poissa olleiden osuus onkin vanhemmilla ikäryhmillä pienempi. Yli 50-vuotiaista enää kaksi viidestä on aivan varmoja työkyvystään kahden vuoden kuluttua ja myös erittäin epävarmojen osuus on huomattavasti muita ikäryhmiä suurempi. Valtakunnallisessa Työolobarometrissa on jossain määrin erilaiset vastausvaihtoehdot, mutta vaikuttaa siltä, että työkyvystään epävarmojen osuus on SAK:n jäsenistössä suurempi. Kaikista palkansaajista 75 % on aivan varmoja siitä, että jaksaa samassa ammatissa kahden vuoden kuluttua, SAK:n jäsenistöllä vastaava osuus on siis 60 %. Myös asteikon toisessa päässä SAK:n jäsenten työkyky on palkansaajien keskiarvoa jonkin verran heikompi. Heikot vaikutusmahdollisuudet työssä ovat selvästi yhteydessä epävarmuuteen työkyvyn suhteen. 10

13 5. Puolella SAK:laisista erittäin kuormittava työmuoto Suomessa tehdään vuoro- ja yötyötä enemmän kuin muualla Euroopassa. Euroopan unionin alueella vuorotyötä tekee 17 prosenttia työntekijöistä ja 19 prosenttia ilmoittaa tekevänsä yötöitä 3. Suomessa vuoro- ja jaksotyötä tekee jo useampi kuin joka viides suomalaisista. Eniten vuoro- ja jaksotyötä tehdään majoitus-, ravitsemus-, kuljetus-, tietoliikenne- ja terveydenhoitoaloilla. Suuri enemmistö yötyötä tekevistä on miehiä. SAK:laisilla aloilla vuoro- ja yötyön osuus on vielä huomattavasti yleisempää. Yli puolet SAK:laisista tekee työtä, jonka katsotaan kuuluvan erityisen kuormittaviin työmuotoihin (vuoro-, yö-, jakso-, periodi- ja matkatyö). Vuorotyötä tekee kaksi viidesosaa (39 %), yötyötä (22 %) sekä jakso- tai periodityötä (18 %) joka viides. Yötyö on kello välisenä aikana tehtävää työtä. Muu kuin säännöllinen päivätyö SAK:laisilla työpaikoilla (%) Matkatyö Jakso- tai periodityö Yötyö Vuorotyö Mies Nainen Kaikki Vuoro- ja yötyö on sitä yleisempää, mitä suurempi työpaikka on kyseessä suurimmilla työpaikoilla noin kaksi viidestä tekee yötyötä ja kolme viidestä vuorotyötä. Naiset ja miehet tekevät vuorotyötä suurin piirtein yhtä usein, sen sijaan yö- ja matkatyö ovat miehillä paljon yleisempiä. Suurista toimialoista yötyötä tehdään eniten kuljetusalalla, jossa yli kolmannes vastaajista tekee yötöitä. Yötyötä tekee myös joka neljäs teollisuuden työntekijä. 3 5th European Working Conditions Survey,

14 Kuormittavat työmuodot ja niiden yhdistelmät SAK:laisilla. Ei mitään näistä 44 % Vuorotyössä 39 % Yötyössä 22 % Jakso- tai periodityössä 18 % Matkatyössä 15 % Vuoro + yötyö 18 % Vuoro + jakso- ja periodityö 11 % Vuoro + matkatyö 5 % Yötyö + jakso- ja periodityö 7 % Yötyö + matkatyö 5 % Jakso- tai periodityö + matkatyö 8 % Vuoro + yö + jakso- tai periodi 6 % Vuoro + yö + matka 3 % Vuoro + jakso- tai periodi + matka 2 % Yö + jakso- tai periodi + matka 2 % Kaikki neljä 1 % Noin puolet SAK:laisista (53 %) ei koe, että työ olisi kuormittava tai haitallinen terveydelle, perhe-elämälle, ihmissuhteille tai harrastuksille. Reilu kolmannes sen sijaan kokee työnsä haitalliseksi tai kuormittavaksi terveyden kannalta. Ne, joilla oli epäsäännöllisiä työaikoja, kokevat työn muita useammin kuormittavaksi. Ero säännöllistä työaikaa tekeviin on pieni koetun terveysrasituksen kohdalla, mutta muiden rasitustekijöiden osalta muuta kuin säännöllistä päivätyötä tekevät kokivat selvästi muita enemmän haittoja. 12

15 Kokeeko oman työn kuormittavaksi tai haitalliseksi? (%) Terveydelle Perhe-elämälle Ihmissuhteille Vuorotyö Vuorotyö Yötyö Yötyö Muu kuin säännöllinen Muu päivätyö kuin säännöllinen päivätyö Sännöllinen Säännöllinen päivätyö päivätyö Harrastuksille Kuormittavia työaikoja tekevät kokevat muita useammin, että työstä saatu palkka tai aikakorvaus ei korvaa työn kuormittavuudesta koettua haittaa. Korvaako palkka koetun haitan? (%) Vuorotyö Yötyö Säännöllinen päivätyö Kyllä Ei Ei osaa sanoa Työntekijän jaksamisen kannalta vuorojärjestelmiä olisikin muokattava vähemmän rasittaviksi. Esimerkiksi vuorotyölle on olemassa suositukset vuorojärjestelmän kierrosta myötäpäivään, lepotaukojen pituudesta ja työvuorojen kestosta. 4 Suositukset perustuvat tutkimuksiin ergonomisten työvuorojärjestelyjen myönteisistä vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin. 5 Lähde: Työterveyslaitos 13

16 Ergonomisen työvuorojärjestelmän pääpiirteet ovat: - työvuorojen ennakoitavuus - nopea eteenpäin kiertävä järjestelmä (aamu-ilta-yö-vapaa) tunnin vuorot tunnin vapaa vuorojen välillä - peräkkäisiä yövuoroja mahdollisimman vähän (1 2 kpl) - yhtenäiset vapaajaksot, myös viikonloppuisin. Työterveyslaitoksen ja Helsingin kaupungin Terveet työajat -hankkeessa mukana olleiden työntekijöiden kokemusten mukaan ergonomiset työaikajärjestelyt paransivat jaksamista ja vireystilaa, unihäiriöt vähenivät, hyvinvointi työssä ja vapaa-aikana lisääntyi ja työ koettiin fyysisesti kevyempänä Henkistä väkivaltaa havaittu lähes puolella työpaikoista Henkinen väkivalta työyhteisössä on tässä tutkimuksessa määritelty eristämiseksi, työn mitätöimiseksi, uhkaamiseksi, selän takana puhumiseksi tai muuksi painostamiseksi. Kuvatunlaista henkistä väkivaltaa on työpaikallaan havainnut lähes puolet SAK:laisista työntekijöistä. Seitsemän prosenttia ilmoitti, että henkistä väkivaltaa esiintyy heidän työpaikallaan jatkuvasti. Onko työpaikalla henkistä väkivaltaa? (%) Yksityinen palveluala Julkinen ala Kuljetusala Jatkuvasti Teollisuus Joskus Ei ollenkaan Kaikki Jatkuvasti Joskus Ei ollenkaan 5 Lähde: Työterveyslaitos 14

17 Henkistä väkivaltaa havainneiden osuus on varsin suuri ja SAK:n jäsenten keskuudessa selvästi yleisempi kuin palkansaajilla keskimäärin. Kun sekä asiakkaiden että työtoverien taholta tullut henkinen väkivalta lasketaan mukaan, oli kaikista suomalaisista palkansaajista 38 % vuonna 2010 havainnut henkistä väkivaltaa työpaikallaan (Työolobarometri 2010, 182). Osuus on siis kymmenen prosenttiyksikköä pienempi kuin SAK:n jäsenten keskuudessa. Myös jatkuvaa henkistä väkivaltaa raportoineiden osuus näyttäisi olevan SAK:n jäsenillä suurempi kuin palkansaajilla keskimäärin. Vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat systemaattisesti yhteydessä tähänkin osuuteen. Mitä paremmat vaikutusmahdollisuudet, sitä harvemmin henkilö raportoi henkisestä väkivallasta työpaikallaan. 7. Väkivallan uhka yleisintä julkisella alalla Reilu kymmenesosa (12 %) SAK:laisista on havainnut väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikallaan. Noin viisi prosenttia kertoi näin tapahtuneen vuoden kuluessa kerran, vajaa seitsemän prosenttia oli todistanut tällaista tilannetta useamman kerran. Henkilökohtaisesti väkivallan kohteeksi joutuneita oli tästä määrästä noin puolet eli viisi prosenttia. Heistä kolme viidesosaa oli joutunut kohteeksi kerran, loput useammin. Väkivaltaiset tilanteet ja etenkin tilanteet, joissa vastaaja itse on joutunut väkivallan tai sen uhan kohteeksi, ovat julkisella alalla selvästi muita aloja yleisempiä. Julkisen alan työntekijöistä kuusi prosenttia oli edellisen vuoden aikana joutunut itse väkivallan tai sen uhan kohteeksi useamman kerran tämä on moninkertainen osuus muihin toimialoihin verrattuna. Teollisuus on päätoimialoista tässä suhteessa selvästi turvallisin. 15

18 Koettu väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikalla (%) Yksityinen palveluala 15 Julkinen ala 17 Kuljetusala 14 Teollisuus 6 Kaikki Valtakunnallisen työolobarometrin mukaan 17 prosenttia kaikista palkansaajista oli vuonna 2010 havainnut, että työpaikalla joku oli joutunut väkivallan kohteeksi (Työolobarometri 2010, 184). SAK:n jäsenistä noin 12 prosenttia kertoi, että väkivallan tai sen uhan kohteeksi oli joutunut joku heidän työpaikallaan. Vastaavasti itse oli väkivallan kohteeksi vuoden 2010 valtakunnallisessa barometrissa joutunut seitsemän prosenttia kaikista palkansaajista SAK:laisista väkivallan tai sen uhan kohteena oli ollut noin viisi prosenttia. 16

19

20 S ty SAK:n työolobarometri 2012 / Osaraportti 2 Sairastavuus ja työkyky SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometrin tutkimusaineisto koottiin puhelinhaastatteluina helmi- ja maaliskuussa Haastattelut teki TNS Gallup Oy ja niitä tehtiin yhteensä Otos poimittiin satunnaisesti SAK:n jäsenliittojen rekistereistä. Haastatteluille asetettiin sukupuolen, iän ja jäsenliiton mukaiset kiintiöt, joten se vastaa SAK:n työssäkäyvän jäsenkunnan koostumusta. Tutkimustulosten virhemarginaali on vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. SAK:n ty Saira

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla

SAK:n työolobarometri Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys. työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Vaikutusmahdollisuudet ja työn mielekkyys SAK:laisilla työpaikoilla ISBN 978-951-714-281-6

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa

SAK:n Hyvän työn mittari 2014. Hyvät työt Harvassa SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt Harvassa 1 SAK:n Hyvän työn mittari 2014 Hyvät työt harvassa ISBN 978-951-714-292-2 Painokarelia Oy 2014 Kannen kuva: Ingimage 2 SAK:n Hyvän työn mittari Uusi

Lisätiedot

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015

Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos: Lääkärin työolot ja terveys 2015 Kyselytutkimuksen tuloksia, julkinen 13.1.2016, klo 10.30 Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lisätiedot

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 3 ISBN 978-951-714-279-3 Painokarelia

Lisätiedot

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla

Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla työpaikoilla 1 SAK:n työolobarometri 2012 Palkitseminen, yhdenvertaisuus ja koulutusmahdollisuudet SAK:laisilla

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070

PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 PÄIHDEOHJELMAT SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HELMIKUU 2014 N= 1070 YHTEENVETOA SAK:laisilla työpaikoilla on paljon päihdeongelmia. Päihdeohjelmat/toimintamallit sekä puuttuminen

Lisätiedot

KOKEMUKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN KÄYTÖSTÄ SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI TOUKOKUU 2013 N = 1100

KOKEMUKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN KÄYTÖSTÄ SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI TOUKOKUU 2013 N = 1100 KOKEMUKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN KÄYTÖSTÄ SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI TOUKOKUU 2013 N = 1100 Vastaajat (%) N=1100 Luottamusmies Työsuojeluvaltuutettu 29 Molemmat tehtävät Sektori:

Lisätiedot

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla

Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja TyöaikajärjesTelmäT sak:laisilla Työpaikoilla SAK:n työolobarometri 2012 Työaika ja työaikajärjestelmät SAK:laisilla työpaikoilla 3 ISBN 978-951-714-279-3 Painokarelia

Lisätiedot

ARVIO MAAN HALLITUKSEN 8.9.2015 ESITTÄMIEN KILPAILUKYKYÄ PARANTAVIEN TOIMIEN VAIKUTUKSISTA

ARVIO MAAN HALLITUKSEN 8.9.2015 ESITTÄMIEN KILPAILUKYKYÄ PARANTAVIEN TOIMIEN VAIKUTUKSISTA ARVIO MAAN HALLITUKSEN 8.9.2015 ESITTÄMIEN KILPAILUKYKYÄ PARANTAVIEN TOIMIEN VAIKUTUKSISTA TOIMET KOHDISTUVAT EPÄREILUSTI Hallituksen esittämät toimet Loppiainen ja helatorstai palkattomiksi vapaiksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi

Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi Kansalaisten suhtautuminen maan hallituksen päätökseen eläkeiän nostamiseksi TNS Gallup Oy on selvittänyt kolmen palkansaajien keskusjärjestön SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Äänestystutkimus. Syksy 2006

Äänestystutkimus. Syksy 2006 Äänestystutkimus Syksy Lokakuu Tilaukset: SAK puh. + SAK Äänestystutkimus syksy ÄÄNESTYSTUTKIMUS TNS Gallup Oy on tutkinut SAK:n toimeksiannosta äänestysikäisen väestön äänestysaikeita ja suhtautumista

Lisätiedot

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä?

Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Aikuiskoulutuksestako hyötyä työelämässä? Rita Asplund Aikuiskoulutus taantumassa? Kalevi Sorsa -säätiön Perjantaiyliopisto 28.8.2009 ETLA 1 Aikuiskoulutus eli erityisesti aikuisia varten järjestetty koulutus

Lisätiedot

NEUVOTTELUJEN SUJUMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI MARRASKUU 2014 N=960

NEUVOTTELUJEN SUJUMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI MARRASKUU 2014 N=960 NEUVOTTELUJEN SUJUMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI MARRASKUU 01 N=960 YHTEENVETOA Lähes neljännes SAK:laisista luottamushenkilöistä kertoo, että neuvottelutoiminta työpaikalla

Lisätiedot

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä

Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Työurat pidemmäksi hyvällä työilmapiirillä Pauli Forma Työelämäpalvelujen johtaja, Keva 11.9.2014 Työkykyä 18 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 Ikärakenteet julkisella ja yksityisellä sektorilla

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen

Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Tiedote Kansa: Soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantaminen Sivu Enemmistö ( %) suomalaisista on sitä mieltä, että soten tärkein tavoite on palveluiden yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI HUHTIKUU 2016 N= 983 YHTEENVETOA Luottamushenkilöistä 59 prosenttia kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia

Lisätiedot

SAK:n JäSentutKimuS 2015. Kiinni LiiKKeessä

SAK:n JäSentutKimuS 2015. Kiinni LiiKKeessä SAK:n JäSentutKimuS Kiinni LiiKKeessä SAK:n Jäsentutkimus Kiinni liikkeessä ISBN 7-51-7-2-4 Painokarelia Oy Kannen kuva: Katarina Löfgren/ Gorilla Kirjan tilaukset SAK:n postituksesta, puhelin 0 774 000.

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa

SINKUT LOMALLA: Joka neljäs sinkku lähtisi sokkotreffilomalle tuntemattoman kanssa Veikkaus toteutti matka-aiheisen kyselytutkimuksen ajalla 7.4. 15.4.2016 Kyselyyn vastasi 1 033 henkilöä Veikkauksen 1,8 miljoonasta kanta-asiakkaasta Yli tuhat asiakasta on kattava otos Veikkauksen kanta-asiakkaista.

Lisätiedot

Milloin matkoja on liikaa?

Milloin matkoja on liikaa? Milloin matkoja on liikaa? 138 T yöpaikoilla, joilla on havahduttu pohtimaan ulkomaan työmatkoja oleellisena työolotekijänä, kysytään usein ensimmäiseksi, milloin matkoja tai matkapäiviä on liikaa tai

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006

SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 2006 SUOMALAISTEN SUHTAUTUMINEN VALAANPYYNTIIN 00 TNS Gallup Oy, Itätuulenkuja 0 A, 000 ESPOO, Finland, tel. int+35- (0)-3 500, Fax int+35-(0)-3 50 JOHDANTO Tässä raportissa esitetään yhteenveto tutkimuksesta,

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisätietoja: Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2014 Raportti internetissä:

Elinkeinoelämän keskusliitto EK Lisätietoja: Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2014 Raportti internetissä: Työaikakatsaus Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2014 Työaikakatsaus Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2014 Tammikuu 2016 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työaikakatsaus

Lisätiedot

Työaikakatsaus. Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2013

Työaikakatsaus. Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2013 Työaikakatsaus Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2013 Työaikakatsaus Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2013 Tammikuu 2015 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työaikakatsaus

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Jalankulkijoiden liukastumiset

Jalankulkijoiden liukastumiset Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Leena Pöysti Leena Pöysti Jalankulkijoiden liukastumiset -kyselytuloksia 2013 Liikenneturvan selvityksiä 3/2014 Liikenneturva

Lisätiedot

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa

SAK:n Hyvän työn mittari Hyvässä työssä voi vaikuttaa SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa SAK:n Hyvän työn mittari 2016 Hyvässä työssä voi vaikuttaa 1 ISBN 978-951-714-301-1 Painokarelia Oy 2016 Kannen kuva: Reijo Nenonen / Vastavalo.fi

Lisätiedot

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh

Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista. Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Eläkeselvitys 2012: Selvitys TEKin jäsenten näkemyksistä eläkeiästä ja eläke-ehdoista Tulosraportti 24.4.2012 Susanna Bairoh Sisältö Yhteenveto Selvityksen toteutus ja tietoa vastaajista Selvityksen tavoitteet

Lisätiedot

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017

TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 TYÖELÄKEUUDISTUS 2017 MIKSI UUDISTUS? Suomalaiset elävät keskimäärin entistä pidempään ja elinajan ennustetaan kasvavan edelleen. Työmarkkinajärjestöt ovat sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun, joka nostaa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 3 NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA 3 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME NÄKEMYKSET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNTIAJOISTA RUOKAKAUPOISSA LIITEKUVAT TNS

Lisätiedot

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen

Nainen. Yhteensä. Lkm % Lkm % HTV:t HTV:t. Nainen. Yhteensä. Nainen Henkilöstön lukumäärä, miehet ja naiset, htv:t 31.12.- Mies (poistyöll. kaikki ja harj.) Mies Mies Syyttäjälaitos 214 37,6 355 62,4 569 100 535,7 520,0 209 36,9 358 63,1 567 100 527,5 516,0 222 37,4 371

Lisätiedot

Työaikakatsaus. Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2012

Työaikakatsaus. Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2012 Työaikakatsaus Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2012 Työaikakatsaus Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2012 Marraskuu 2013 Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työaikakatsaus

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Lääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus

Lääkärin työhyvinvointi. Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus Lääkärin työhyvinvointi Erikoisalakohtaisia vertailuja Lääkärin Työolot ja terveys 2015 -tutkimus Lääkärin työolot ja terveys 2015 -tutkimus Yhteistyössä Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

HTV:t (poistyöll. HTV:t. Yhteensä. Nainen Lkm % ja harj.) kaikki. HTV:t. HTV:t. Yhteensä Lkm % (poistyöll. kaikki. ja harj.) HTV:t.

HTV:t (poistyöll. HTV:t. Yhteensä. Nainen Lkm % ja harj.) kaikki. HTV:t. HTV:t. Yhteensä Lkm % (poistyöll. kaikki. ja harj.) HTV:t. Henkilöstön lukumäärä, miehet ja naiset, htv:t 31.12.- ja harj.) Mies Mies Syyttäjälaitos 222 37,4 371 62,6 593 100 545,6 534,2 212 36,5 369 63,5 581 100 543,3 533,8 200 35,7 361 64,3 561 100 537,4 531,2

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2013. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 0 Taloustutkimus Oy Marraskuu 0 Tuomo Turja 9..0 Pauliina Aho SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO....

Lisätiedot

KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN

KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN Sivu Luottamus päättäjiin lisääntyi kuntavaalien seurauksena. Enemmistö kansalaisista ( %) luottaa erittäin tai melko paljon kotikunnan päättäjiin ja reilu

Lisätiedot

ENEMMISTÖ: KUNTAPALKAT ENNALLAAN - LASTENHOITAJILLE, SAIRAANHOITAJILLE JA SIIVOOJILLE LISÄÄ PALKKAA

ENEMMISTÖ: KUNTAPALKAT ENNALLAAN - LASTENHOITAJILLE, SAIRAANHOITAJILLE JA SIIVOOJILLE LISÄÄ PALKKAA TIEDOTE ENEMMISTÖ: KUNTAPALKAT EN - LASTENHOITAJILLE, SAIRAANHOITAJILLE JA SIIVOOJILLE LISÄÄ PALKKAA Enemmistö ( %) suomalaisista katsoo, että kuntaväen palkkoja ei pitäisi seuraavissa tuloneuvotteluissa

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

TALOUDEN TABUT KYSELYTUTKIMUS 8/2017

TALOUDEN TABUT KYSELYTUTKIMUS 8/2017 TALOUDEN TABUT KYSELYTUTKIMUS 8/217 KESKEISET TULOKSET S-Pankin teettämän kyselytutkimuksen mukaan raha-asiat ja erityisesti omat säästöt ja sijoitukset ovat tabu suomalaisille. Säästöistä ja sijoituksista

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy.

HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2015. Taloustutkimus Oy. HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO LIIKENNESUUNNITTELUOSASTO Helsinkiläisten liikkumistottumukset 05 Taloustutkimus Oy Marraskuu 05 Tuomo Turja 09..05 SISÄLLYSLUETTELO. JOHDANTO.... Tutkimuksen

Lisätiedot

TUTKIMUSRAPORTTI EHYT RY Lääkkeet ja huumeet työelämässä. Taloustutkimus

TUTKIMUSRAPORTTI EHYT RY Lääkkeet ja huumeet työelämässä. Taloustutkimus TUTKIMUSRAPORTTI EHYT RY Lääkkeet ja huumeet työelämässä Taloustutkimus 0.5.017 Kuinka vaativana kokee oman työnsä 4 Erittäin vaativana Melko vaativana Vähän vaativana 1 Työni ei ole lainkaan vaativaa

Lisätiedot

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat.

Ammattiyhdistysliikkeeseen luottaa (41 %) vastanneista; vahvimmin Sdp:n (76%) ja vasemmistoliiton (67%) ja heikoimmin kokoomuksen (27%) kannattajat. KANSALAISTEN LUOTTAMUS: TASAVALLAN PRESIDENTTI YKKÖNEN, MEDIA KAKKONEN Suomalaisten luottamuslistan kärjessä on tasavallan presidentti ( % luottaa erittäin tai melko paljon). Kokoomuksen kannattajista

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä.

Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä. SÄÄTIÖTUTKIMUS Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten tietämystä ja arvioita apurahoja jakavista säätiöistä. Tutkimusaineisto on koottu TNS Gallup Oy:n internetpaneelissa 0..-.. päivien

Lisätiedot

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015

Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 2015 Suomalaisten työuraan liittyvät mielipiteet keväällä 01 Keva ja Tela Lisätietoja: Keva, työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma, puh. 00 0, pauli.forma(at)keva.fi Työeläkevakuuttajat TELA ry, toimitusjohtaja

Lisätiedot

Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2007 Tammikuu 2008

Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2007 Tammikuu 2008 Tutkimus katsastamattomista ajoneuvoista 2007 Tammikuu 2008 1 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena selvittää katsastamattomuuden syitä. Tutkimus toteutettiin vuosina 2005 ja 2006 vastaavan

Lisätiedot

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa Kaksi kolmesta ( %) arvioi, että hänen äänellään on merkitystä kuntavaalien lopputuloksen kannalta. Prosenttiluku on samaa luokkaa

Lisätiedot

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus

Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015. Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015 Kansalaisareena ry (2015,2010) HelsinkiMissio (2015) Kirkkohallitus (2015) Taloustutkimus TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen aineiston on kerännyt Taloustutkimus

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA

SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA SUOMALAISET JA ELÄKEIKÄ -SELVITYKSEN TULOKSIA Rakennusliitto teetti TNS Gallupilla selvityksen koskien suomalaisten käsityksiä eläkeiästä ja eläkkeistä. Selvitys tehtiin GallupKanava-tutkimusjärjestelmän

Lisätiedot

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011

Työelämä ja ammattiyhdistysliike 2011 Työelämä ja ammattiyhdistysliike Työelämä ja ammattiyhdistysliike Johdanto Tarkoituksena on ollut selvittää kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Samassa yhteydessä

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5

Sivu 1 JOHDANTO 1 2 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME 1 LIITEKUVAT 5 MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNISTÄ Sisällysluettelo: Sivu JOHDANTO MIELIPITEET ALKOHOLIJUOMIEN MYYNNIN JÄRJESTÄMISESTÄ MAASSAMME LIITEKUVAT TNS Gallup Oy, Miestentie C, ESPOO, Finland, tel. int+- ()-,

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

20-30-vuotiaat työelämästä

20-30-vuotiaat työelämästä Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn

Lisätiedot

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012

Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen. Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Yrittäjien hyvinvointi, työkyky ja osallistuminen kuntoutukseen Projektipäällikkö Kimmo Terävä, VTM 22.3.2012 Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) 2009-2012 1. Pientyöpaikkojen työkyvyn tukemisen ja työterveyshuoltoyhteistyön

Lisätiedot

Joka toinen kannattaa kaksoiskuntalaisuutta - kannatus on lisääntynyt

Joka toinen kannattaa kaksoiskuntalaisuutta - kannatus on lisääntynyt Tiedote Joka toinen kannattaa kaksoiskuntalaisuutta - kannatus on lisääntynyt Sivu 1 Puolet suomalaisista ( %) kannattaa kaksoiskuntalaisuutta, eli oikeutta olla kirjoilla kahdessa kunnassa ja käyttää

Lisätiedot

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA PAIKALLINEN SOPIMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI /15 N = 3 YHTEENVETOA 5 prosenttia luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on tehty paikallisia sopimuksia viimeisten

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004

Työolotutkimus 2003. Tiedotustilaisuus 5.10.2004 Työolotutkimus 3 Tiedotustilaisuus 5..4 13..4 Työolotutkimukset Työolosuhdetiedustelu 1972 - postikysely - koetutkimus Työolosuhdetiedustelu 1977 - käynti, otos 75 työllistä - vastausprosentti 91 % - palkansaajia

Lisätiedot

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI

KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPIVASTI KANSA: KUNTAPÄÄTTÄJILLÄ ON VALTAA SOPI Kuntapäättäjillä, valtuustoilla, hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajilla ja kuntajohtajilla on valtaa kunnissa enemmistön mielestä sopivasti. Tämä käy ilmi KAKS

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

SAK:n työsuojelukysely 2008

SAK:n työsuojelukysely 2008 1 09 SAK:n työsuojelukysely 08 Tammikuu 09 Lisätiedot: Erkki Laukkanen erkki.laukkanen@sak.fi puhelin 0 774 0164 SAK, PL 157 00531, Helsinki Tilaukset: SAK puhelin 0 774 000 SAK Työsuojelukysely 08 1 SAK:N

Lisätiedot

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla

Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla KAIKILLA MAUSTEILLA - Julkistamisseminaari Tilastokeskuksessa 2.6.2006 Proaktiivisuus julkisella ja yksityisellä sektorilla Juha Antila SAK Pekka Ylöstalo TM 1. Mitä tarkoitetaan proaktiivisella toimintatavalla?

Lisätiedot

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5.

Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille. Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7.5. Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset seminaari, Helsinki 7..27 Taustaa Tutkimustieto perhevapaiden käytöstä ja kustannuksista yrityksille

Lisätiedot

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media

Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus. Tiivistelmä. Media Asunnon osto ja myyntiprosessitutkimus 2007 Tiivistelmä Johdanto Tutkimuksen tavoitteet, toteutus ja vastaajarakenne Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää asunnon ostamiseen ja myymiseen

Lisätiedot

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE As ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE Oulun kaupungin lastensuojelupalvelut on mukana Pohjois-Suomen Lasten kaste hankkeessa. Lastensuojelun kehittämisen kohteena ovat lasten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen,

Lisätiedot

Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja

Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Vajaa viikko ennen hallituskriisiä vain neljännes kansalaisista luotti hallituksen kykyyn hoitaa maan asioita oppositiollekaan ei kehuja Sivu Suomalaisista vain neljännes ( %) ilmoitti, että hallituksen

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla Martti Kairinen Turun yliopisto Tutkimus paikallisesta sopimisesta Turun yliopiston työoikeuden oppiaineessa on tehty useita selvityksiä

Lisätiedot