Vesijumppa rentouttaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesijumppa rentouttaa"

Transkriptio

1 Vesijumppa rentouttaa

2 super2 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 SuPerin jäsenmäärä kasvaa 6 Vain superilaiset edustavat TNJ:tä 8 Helmikuun lyhyet 9 Näin vastattiin! Lehtikatsaus vuotta etujen valvontaa 14 Työssäoppiminen on yhteistyötä 20 Tämän tein 22 Asiakkaan toimijuus on haaste 25 Kummioppilaiden kuulumisia 26 Marleena Heikkilä, lääketeknikko Oulusta 28 Näkyvätkö sukupolvierot hoitotyössä? 32 Loma-asunnot haussa kesäkaudeksi 34 Kamerapuhelin välittää tunnelmat 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Uudet kirjat 37 Liikunta auttaa osteoporoosin hoidossa 38 Käypä hoito 40 Palkittu Maaret Ollila 42 Inkontinenssista vaietaan 44 Trager on psykofyysistä terapiaa 47 Liittokokousvaalien loppukiri 48 Pieniä uutisia 49 Edunvalvontatyksikkö tiedottaa 50 Superristikko 51 Lähihoitaja Kähönen 51 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 52 Vesijumppa on ystävällistä nivelille 56 Avantoon hukkuvat kivut ja surut 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 SuPerin jäsenedut Työttömyyskassan ajankohtaiset 61 Siskon pakina 63 P.S. 64 Kuulumisia 66 Arkistomme aarteita 20 Maraton kruunaa monipuolisen liikunnan. 22 Asiakkaan toimijuuden tukeminen auttaa henkilökuntaakin jaksamaan, sanoo Riitta Koivula. 14 Opiskelija ei kuulu varsinaiseen työvoimaan vielä työssäoppimisjakson aikana. 10 Arkkiatri 52 Vesiliikunta on suosittua, ja veteen on viety jo monia kuivan maan lajeja. Arvo Ylppö lähetti Perushoitajaviestin matkaan syyskuussa super

3 super 55. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Parempi kuin kukaan muu leena lindroos Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittaja Marjo Sajantola (09) Toimitusassistentti Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Elina Kujala, Nella Skogberg, Liisa Uusiniitty Kannen kuva Ritva Weckströmin kuvasi Kai Lindqvist Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Tammikuun SuPer-lehdessä kysyimme, voitko käyttää osaamistasi laaja-alaisesti työssäsi. Saimme mukavasti vastauksia. Niiden selkeä enemmistö, 63 prosenttia, on kuponkeja, joissa rasti on kyllä-ruudussa. Positiivisten vastausten perusteluissa todetaan, että työpaikalla arvostetaan yksilöllisiä taitoja ja kannustetaan hankkimaan lisäoppia. Mielipiteitä otetaan hyvin vastaan ja annetaan riittävästi vastuuta. Kaikki tekevät kaikkea lupien mukaisesti. Esimies tukee ja rohkaisee. Toisaalta osaamisen laaja-alainen käyttö voi olla myös pakon sanelemaa. Vuoroja tehdään yksin, joten päätöksetkin on tehtävä keskustelematta kenenkään kanssa. Myös kotisairaanhoidossa vastassa voi olla mitä vain. Jollakin töitä riittää talonmiehen hommista melkeinpä lääkärin toimiin asti. Ei-vastaukset ovat ikävää luettavaa. Vaikka niitä on vähemmistö, silti 37 prosentin osuus vastauksista on liian suuri. Vastanneista etenkin kotihoidossa työskentelevät superilaiset kokevat, että he eivät voi hoitaa asiakkaitaan kokonaisvaltaisesti, vaikka osaamista olisi. Pitkäaikaisosastojen työntekijöillä alkaa ilmetä työtehtävien rajaamisen aiheut-tamaa motivaation puutetta. Palvelutaloissa lääkehoidon sulkeminen pois toimenkuvista jopa huolestuttaa: vain valmiiksi dosettiin jaetut lääkkeet voi jakaa asiakkaalle ja kuitenkin pitää tunnistaa lääkkeet ja varmistaa, että oikea asiakas saa ne. Eräässä ei-vastauksessa todetaan, että työpaikalla on paljon erityisosaamista, mutta se jätetään täysin huomiotta. Toisessa, että vuosikymmenien kokemus ei merkitse mitään. On luottamuspulaa. Käytännöt vaihtelevat työvuorossa olevan henkilöstön mukaan Yhdestä vastauksesta pistää silmään huutomerkein vahvistettu sana kateus. Lyhyesti määriteltynä kateus merkitsee toisen paremmuuden aiheuttamaa huonommuuden ja pahansuopuuden tunnetta. Kateellinen siis haluaa ottaa toiselta pois sen, mitä itse ei voi saavuttaa. Etenkin kateellisille, mutta myös kaikille meille muille pieni muistutus: itsensä tunteminen ja arvostaminen heijastuu kaikkeen elämässä. Jos näkee ympärillään vain negatiivisia asioita, on myönteisen ajattelun alkeet syytä ottaa ihan tosissaan. Kateudenkin voi ainakin yrittää kääntää terveeksi ihailuksi niin, että hyväksyy toisessa tämän paremmuuden. Joka tapauksessa jokainen on jossain hyvä ja juuri siinä parempi kuin kukaan muu super 3

4 Ajankohtaista painovirheitä työehtosopimuksen painetussa versiossa Helmikuu Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen painoversiossa on painovirhe sivuilla 6, 7, 11 ja 13. Yleistyöajan ja jaksotyöajan säännöllisen työajan pitäisi olla 38 1/3 tuntia viikossa eikä 38 tuntia. Työajan pituuteen ei uuden TES-ratkaisun yhteydessä tullut muutosta. Sivulla 11 yleis- ja toimistotyön viikoittaisen ylityön 50 prosentin korvausraja on kirjattu kahdelta ensimmäiseltä tunnilta, kun oikean kirjauksen pitäisi olla kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Vantaa, SuPer ry Mieli 2008 kansalliset mielenterveyspäivät, Vantaa, Stakes 7.2. Keuhkoahtaumatauti III, valtakunnallinen koulutuspäivä, Tampere, Filha ry Taloudenhoitajien peruskurssi, Turku, SuPer ry SuPerin ammatilliset opintopäivät, Tampere Tykyhelmi 11. työhyvinvointisymposium, Kuopio Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Sokos Hotel Vantaa, SuPer ry Maaliskuu Luottamusmiestutkinto, jatkokoulutus, Helsinki, SuPer ry Puheenjohtajien valmennus, 1. jakso, Helsinki, SuPer ry 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä Keltaisen nauhan päivä, Reumaliitto Alzheimer-keskusliiton 20- vuotisjuhlaseminaari, Helsinki, Alzheimer-keskusliitto ry Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Maailman tuberkuloosipäivä super-lehti jäsenille myös liiton verkkosivulla Liiton jäsenillä on mahdollisuus lukea SuPer-lehti kokonaisuudessaan myös verkkosivulla Lehti löytyy jäsensivulle kirjautumisen jälkeen. Jäsensivuille kirjaudutaan www. superliitto.fi -palvelun etusivun oikeasta yläkulmasta. Kirjautumisikkunaan kirjoitetaan käyttäjätunnus, joka on jäsennumerosi asettua ehdolle liittokokous- ja edustajistovaaleissa! Liittokokousedustajien ja edustajien jäsenten ehdokasasiakirjat liiton toimistoon mennessä. Nyt on aika... (jäsenkortissa) ja salasana, joka on henkilötunnuksesi, kun kirjaudut ensimmäistä kertaa. Henkilötunnus kirjoitetaan kokonaisuudessaan viivan kanssa ja tunnuksen loppuosan kirjain tulee olla ISOLLA. Esimerkiksi seuraavasti: A. Tämän jälkeen järjestelmä pyytää muuttamaan salasanan. Salasanassa on oltava vähintään viisi merkkiä, kirjaimia tai numeroita. sttk lähtee keväällä kuntakiertueelle STTK järjestää tulevan kevään aikana kunnallisvaaleihin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvän kampanjan Kunta menestyy. Kampanja toteutetaan kymmenen paikkakunnan kiertueena eri puolilla maata pääasiassa huhti toukokuussa Maakunnallisten tapahtumapäivien ohjelmaan sisältyy työpaikkakäyntejä, kaupunkien johdon tapaamisia, paneelikeskusteluja, opiskelijatilaisuuksia sekä jäseniltoja STTK:laisten ammattiliittojen jäsenille. Osana kampanjaa STTK tekee valtakunnallisen tutkimuksen kunnallisista palveluista sekä valmistelee laajan Kunta menestyy -asiakirjan, joka kokoaa STTK:n näkemykset kuntien kehittämisestä. Tapahtumapaikkakunnilla järjestetään myös kunnallisvaaliehdokkuuteen liittyvää koulutusta STTK: laisten ammattiliittojen jäsenille. osaston toimihenkilömuutokset liiton toimistolle. viimeistään maksaa puuttuvat jäsenmaksut vuodelta Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPer ry Perustietoa SuPerista -koulutus varsinaisille jäsenille, Seinäjoki, SuPer ry varmistaa, että jokaisessa kunnassa ja kuntayhtymässä on oma superilainen pääluottamusmies ja luottamusmiehet. hakeutua täydennyskoulutukseen. Muistathan, että täydennyskoulutus on lakisääteistä. ilmoittaa ammatti- uusien opiskelijoiden liittyä maksutta SuPerin opiskelijajäseniksi. nuorten ja opiskelijoiden ilmoittautua koulutusristeilylle. hakeutua liiton järjestämiin ammatillisiin ja luottamusmieskoulutuksiin. muistaa ystäviä. 4 super

5 Kestävä tuottavuus tavoitteeksi ihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen vaativat huolellista paneutumista kysymyksiin, jotka heräävät muutoksissa: Miten minun käy? Miksi tämä muutos tehdään? Mihin olemme menossa? Avoimen keskustelun ja luottamuksen myötä uskalletaan kyseenalaistaa vanhat toimintatavat ja tarttua uusiin haasteisiin. Luottamukselle luodaan pohja vakaan toiminnan aikana, muutoksessa haasteena on luottamuksen ylläpitäminen. Muutosprosesseissa tehtävänkuvat saattavat muuttua. Esimiesten tehtävä on huolehtia siitä, että kaikkien työnkuvat ja tavoitteet ovat selvillä. On turvattava riittävä tuki ja koulutus, jotta henkilöstö voi suoriutua työtehtävistään. Henkilöstöllä on oltava tunne siitä, että työtehtävät ja työn määrä ovat hallittavissa. Yksi kestävän tuottavuuden avaintekijä on työelämän laatu. Pysyvä työsuhde, joustavat työaikamuodot, terveet ja turvalliset työolosuhteet, kannustava palkkaus ja osaamisen monipuolinen käyttö ja kehittäminen ovat tekijöitä, jotka parantavat merkittävästi työelämän laatua. Tutkimustietoa kaikkien näiden tekijöiden vaikutuksista on runsaasti. Haasteena on, että ne otetaan käyttöön kaikilla työpaikoilla. Kunnissa käynnissä olevat muutostilanteet tarjopuheenjohtaja juhani palomäki Kuntaliitosten tavoitteena on tuottaa palvelut entistä tuottavammin. Rakenteiden kehittäminen ei vielä takaa sitä, että palveluprosessit paranevat. Perustavoitteena näissä muutostilanteissa on, että perustehtävät toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Toimintamalleja voidaan järkeistää tai jopa rakentaa uudelleen. Ilman motivoitunutta ja hyvinvoivaa henkilökuntaa tämä ei kuitenkaan onnistu. Henkilöstö, jonka työolosuhteista pidetään huolta ja jota kannustetaan, tuottaa enemmän innovaatioita organisaation käyttöön. Luovuus tarvitsee kasvualustaksi terveet ja turvalliset työolosuhteet. Ei riitä, että muutostilanteissa henkilöstö pysyy mukana. Henkilöstö on otettava mukaan näihin prosesseihin. Henkilökunta on vahva voimavara, jonka asiantuntemusta kannattaa hyödyntää paitsi muutoksissa myös toiminnan jatkuvassa kehittämisessä. On huolestuttavaa, kuinka vähän muutostilanteissa annetaan henkilöstölle aikaa ja tilaa elää muutos. Epävarmuus, vastustus ja lopulta hyväksyminen ja haasteisiin tarttuminen ovat luonnollisia muutokseen liittyviä vaiheita, joita on osattava hallita. Organisaation perustehtävän toteuttaminen ja avat oivallisen mahdollisuuden muuttaa toimintatapoja ja nostaa henkilökunta tärkeimmäksi voimavaraksi super 5

6 SuPerin jäsenmäärä jatkoi kasvuaan teksti jukka järvelä SuPer-liiton jäsenmäärä jatkoi tuttua noususuuntaansa myös viime syksynä. Syysmarraskuun aikana liiton jäsenmäärä kasvoi peräti 3050 superilaisella. superin liittyneet ja eronneet syksyllä Liittyneitä syys-marraskuussa 2007: 3998 kpl SuPerin jäsenyksikön päällikkö Sari - Kainulainen pitää syys-marraskuun jäsenmäärän kehitystä kaikin tavoin erinomaisena. Kun jäsenrekisteriin tullutta postia katsoo, syksyn jokainen kuukausi näyttää todella positiiviselta. SuPer keräsi uusia jäseniä selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Kun verrataan nimenomaan syysmarraskuun lukuja sekä vuonna 2006 että vuonna 2007, liittymisten määrä kasvoi kuudellasadalla. SuPeriin liittyi viime syys-marraskuussa 3998 uutta jäsentä. Saman kolmen kuukauden aikana eronneita oli 948. Liittyneistä liitonvaihtajia oli runsas tuhat. Heistä normaalia useampi oli tehyläinen, ja tulleiden joukossa oli perus- ja lähihoitajien lisäksi runsaasti muun muassa hammashoitajia, lastenhoitajia ja sairaanhoitajia. SuPe- syyskuu lokakuu marraskuu Eronneita syys-marraskuussa 2007: 948 kpl Kuntasektorin luottamusmiesjärjestelmä nyt: Vain superilaiset edustavat TNJ:tä teksti merja hyvärinen, lakimies Syksyn sopimusneuvotteluiden seurauksena Tehy ry erosi pääsopijajärjestö TNJ:n jäsenyydestä 11. lokakuuta Sen seurauksena SuPer jäi ainoaksi jäsenyhdistykseksi TNJ:hin. Tämä tarkoittaa sitä, ettei tehyläisillä enää ole minkäänlaisia valtuuksia toimia TNJ:n nimissä tai edustaa TNJ:tä missään yhteyksissä. Koska Tehy ei ole pääsopijajärjestö, eikä se ole liittynyt mihinkään pääsopijajärjestöön, ei sen edustajilla myöskään ole oikeutta osallistua sellaiseen toimintaan, johon osallistumisen edellytyksenä on asema pääsopijajärjestönä. Kun TNJ joulun alla yhtyi KVTES:iin, seurasi tästä, että 19. joulukuuta 2007 lukien TNJ ry, eli käytännössä SuPer, nimeää omat pääluottamusmiehensä ja muut luottamusmiehensä kuntiin, mikäli näin ei ollut jo aiemmin menetelty. Nämä luottamusmiehet edustavat vain TNJ:n eli SuPerin jäseniä. Ammattiosastoja on ohjeistettu huolehtimaan siitä, että sellaisiinkin kuntiin, joissa aiemmin TNJ:n niin pääluottamus- kuin varapääluottamusmie- 6 super

7 rista eronneita liitonvaihtajia oli syksyllä kolmisensataa. SuPer-liitossa on tällä hetkellä noin jäsentä. positiivista palautetta SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki on tyytyväinen jäsenkehitykseen etenkin sen vuoksi, että viime syksyn tilanne oli poikkeuksellinen. Jäsenethän vaihtavat liittoja jonkin verran koko ajan. Varsinkin viime syksynä liikkumista liittojen välillä oli tavallista enemmän, ja tämän ymmärtää jäsenten näkökulmasta. Liikkeellä oli paljon huhuja, hurmos oli kovaa ja valheitakin levitettiin. Aika ajoin jäsenen oli vaikea pysyä mukana siinä, missä oikeasti mennään ja mikä on totta, mikä ei. Palomäen mukaan jäsenistön palaute liiton suuntaan oli kuitenkin hyvin positiivista koko syksyn. SuPer-liitto keskittyy toiminnassaan jatkossakin nimenomaan jäsenten etujen ja asioiden hoitamiseen. Muunlainen puuhastelu ei tule kysymykseen. Pääjäsenkuntamme muodostuu lähi- ja perushoitajista, mutta sen lisäksi olemme aina halunneet hoitaa kaikkien hoitajien asioita. Liiton toiminnan perushaasteet ovat pysyneet vuosikymmeniä samansuuntaisina. Yksi merkittävimmistä tavoitteista on se, että jäsenet saavat tehdä koulutusta ja kokemustansa vastaavaa työtä. Uudempia lisähaasteita tuo kuntien huononeva talous. Paikka paikoin henkilökuntaa on liian vähän, varsinkin vanhustenhuollossa. Tulevaisuudessa asialistalle nousevat yhä voimakkaammin vaatimukset tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämisestä. Rakenteita ja hoitoketjuja pitää järkiperäistää, jotta voimavaroja jäisi entistä enemmän asiakkaiden ja potilaiden hoitoon. Jaksamisongelmat ovat koko ajan koveneva haaste. Työyhteisöissä on edelleen tehtävä työtä sen eteen, että hoitajat jaksaisivat hyvin työssään. Tähän tilanteeseen työpaikalla pitää voimakkaasti etsiä ratkaisuja lähiesimiesten johdolla. Negatiivinen kierre on käännettävä positiiviseksi, jotta jokaisen olisi mukava olla töissä. Näin syntynyt yhteinen tahtotila tuo hyviä tuloksia. henä toimi tehyläinen, valitaan uudet superilaiset luottamusmiehet. TNJ:lle sovittu luottamusmieskorvaus ja ajankäyttö kuuluvat nyt siis vain ja ainoastaan superilaiselle pääluottamusmiehelle jäsenmäärän suhteessa. Edustettavien lukumääränä käytetään superilaisen henkilöstön määrää kunnassa tai kuntayhtymässä, jota luottamusmies edustaa. Jos kunnassa tai kuntayhtymässä TNJ:llä on edustuksia erinäisissä toimielimissä tai vastaavissa, kuuluvat nämä paikat myös pelkästään superilaisille. Edellä kerrottu koskee siis vain kuntasektoria. Yksityissektorilla tilanne on ennallaan, eli TSN:n luottamusmiehenä toimii edelleen joko superilainen, ertolainen tai tehyläinen luottamusmies. uhkasakoilla hoitojonoja vastaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) ja lääninhallitukset harkitsevat uhkasakon asettamista Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireille sekä Kainuun maakunnalle hoitoon pääsyn viivästymisen takia. Stakesin toukokuussa 2007 keräämien tietojen mukaan jonotilanne oli pahin näissä sairaanhoitopiirissä. Selvitysten mukaan lokakuun lopussa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä oli 523 potilasta (30 potilasta/ asukasta), jotka olivat jonottaneet leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa yli kuusi kuukautta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vastaavat luvut olivat 1120 (24 potilasta/ asukasta) ja Kainuussa 119 (15 potilasta/ asukasta). Itä-Suomen lääninhallitus on jo aiemmin antanut Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille kehotuksen saattaa hoitoon pääsy lain edellyttämälle tasolle mennessä. TEO on lähettänyt kaikille muille sairaanhoitopiireille kirjeen, jossa edellytetään, että ne huolehtivat mennessä siitä, että potilaat saavat tarvitsemansa hoidon lain edellyttämässä ajassa. hoitoalan työpaikkoja voi etsiä uudesta verkkopalvelusta Terveydenhuollon ammattilaisille, työntekijöille ja työnantajille, on avattu uusi työpaikkailmoitussivusto. Terve Rekry on verkkopalvelu, joka tarjoaa työnantajalle mahdollisuuden ilmoittaa työvoiman tarpeestaan kohdistetusti terveydenhuollon ammattilaisille. Työnhakijalle palvelu tarjoaa mahdollisuuden seurata kiinnostavia työtilaisuuksia omalta alaltaan. Terve Rekryn työpaikat näkyvät kaikissa Terve Media -verkkopalveluissa. Terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja palveluja ovat laakariportaali.fi, hammaslaakariportaali. fi, farmasiaportaali.fi ja hoitoportaali.fi, joihin on rekisteröitynyt jo lähes ammattilaista. Kaikille avoimia verkkopalveluja ovat tohtori.fi, poliklinikka.fi, verkkoklinikka.fi ja helistin.fi. Palvelut tavoittavat yhteensä yli eri kävijää viikoittain. Terve Rekryyn pääsee myös osoitteesta super 7

8 Paine piinaa aivoja Hoitotakuu 72 eurolla helmikuun lyhyet koonnut jukka järvelä Syöpä lihasta Paljon punaista lihaa ja lihajalosteita syövät sairastuvat muita useammin suolisyöpiin ja mahdollisesti myös ruokatorvi-, maksa- ja keuhkosyöpään. Tiedot perustuvat puolen miljoonan vuotiaan yhdysvaltalaismiehen ja -naisen aineistoon. Lihansyönti on liitetty suolisyöpiin monissa muissakin tutkimuksissa, mutta ruokatorvi-, maksa- ja keuhkosyöpiä koskevat havainnot ovat vähemmän odotettuja. Eniten punaista lihaa syövillä todettiin ruokatorven syöpiä 51 prosenttia enemmän kuin vähiten lihaa syövillä. Luultavasti osa lihaan liitetystä syöpäriskistä selittyy lihapainotteisen ruokavalion muilla piirteillä. Myös ruoanvalmistustavat vaikuttavat ruoan syöpävaarallisuuteen. uutispalvelu duodecim ingram publishing Korkea verenpaine saattaa edistää ajattelun, oppimisen ja muiden tiedollisten ja tajunnallisten mielentoimintojen heikentymistä. Archives of Neurology -lehdessä julkaistu havainto selittyy mahdollisesti aivoverisuonisairaudella, jolle korkea verenpaine altistaa ja joka haittaa aivojen toimintaa. Korkea verenpaine on liitetty myös Alzheimerin tautiin kuuluvien aivomuutosten kehittymiseen. Dementiaa lievempi mielentoimintojen heikentymä todetaan vuosittain noin prosentilla iäkkäistä. Joka vuosi noin joka kymmenennelle heistä kehittyy Alzheimerin tauti, kun yleensä tauti todetaan 1 2 prosentilla. uutispalvelu duodecim Isi, älä polta! ingram publishing Suomen Syöpäyhdistyksen teettämien tutkimusten mukaan lapset kokevat huolta ja pelkoa vanhempiensa tupakoinnista. Tupakoivat vanhemmat eivät ole tietoisia lasten huolista eivätkä oman tupakointinsa vaikutuksista lasten terveyteen sekä lasten tupakoinnin kokeiluun ja aloittamiseen. Tupakoivien vanhempien lapset kokevat pelkoa ja huolta vanhempiensa ja oman tulevaisuutensa puolesta. He tiedostavat tupakoinnin haitat ja vaarat, ja mielessä vellovat pelko, suru, huoli ja ärtymys. Vain joka kymmenes tupakoiva vanhempi uskoo lapsensa pelkäävän vanhemman sairastumista tai kuolemaa. Lähes puolet vastanneista vanhemmista uskoo lapsensa toivovan, että he lopettaisivat tupakoinnin. cision Stakesin raportin mukaan vuonna 2005 voimaan tullut hoitotakuu kasvatti terveysmenoja kertaluontoisesti 380 miljoonaa euroa eli noin 72 euroa asukasta kohti. Ei-kiireellisiin leikkauksiin pääsy on nopeutunut. Yhtenäiset hoidon perusteet ovat helpottaneet suunnittelua ja selventäneet erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. Useimpien jonotettujen leikkausten alueelliset erot ovat hieman kaventuneet, mutta erot ovat edelleen merkittäviä. Hoitotakuumenoista 70 prosenttia suuntautui erikoissairaanhoitoon. Hoitotakuu ei kuitenkaan ole muuttanut olennaisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon keskinäistä painotusta. stakes Murkkutietoa netistä Murrosikäisten nuorten vanhemmille on avattu internet-sivusto Siellä vanhemmat voivat kysyä Väestöliiton asiantuntijoilta mieltään askarruttavista asioista. Nettisivustolla on tietoa murrosiän kehityksestä ja vanhemmuuden muuttuvasta roolista. Seksuaalisuus, päihteet ja mielenterveys sekä nuorten toimintaympäristö saavat myös huomiota. Sivusto löytyy osoitteesta: /murkun_ kanssa/. väestöliitto ingram publishing Kävellen dementiaa vastaan Rankka työ voi rikkoa lonkan Säännöllinen kävelyharrastus ja kohtuullinen arkiliikunta saattavat pienentää verisuoniperäisen dementian vaaraa jopa neljänneksellä. Todennäköisesti liikunta parantaa aivojen verenkiertoa, mikä puolestaan ehkäisee verisuoniperäisen dementian kehittymistä, havainnon tehneet italialaistutkijat arvelevat. uutispalvelu duodecim Vuosikausien raskas työ voi edistää lonkan nivelrikon kehittymistä.tällaisia ovat työt, joissa nostetaan painavia kuormia. Tanskalaisen katsaustutkimuksen perusteella lonkan nivelrikkoja syntyy lähinnä työntekijöille, jotka ovat työssään nostelleet vähintään kilon kuormia vuoden ajan. uutispalvelu duodecim 8 super

9 Tammikuun kysymys oli: Mitä mieltä? Voitko käyttää osaamistasi laaja-alaisesti työssäsi? muut lehdet Kaikkein ikävintä on ihmisten syyllistäminen. Selkäsairauksien syynä pidetään liian helposti vähäistä liikuntaa, ylipainoa tai tupakointia. Kaikki vastuu oireista siirretään yksilölle. Lääketieteen tohtori Helena Miranda tiedon silta 2/2007 Toivomme parasta, annamme lapsillemme kaikkemme ja joudumme tyytymään siihen, että ne tekevät sillä kaikella mitä itse haluavat. 63 % 37 % Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen duodecim 1/2008 Kutakuinkin kaikki minun aikani kuluu syöttämiseen. Kolmen tyttären koti-isänä toiminut it-alan konsultti Tomas Ollus dialogi 1/2008 kyllä voin en voi Kyllä voin, koska Vastaanottohoitajana päätän, tarvitaanko käyntiä lääkärillä vai riittääkö terveydenhoitajan vastaanotto. Esimies tukee ja rohkaisee. Työskentelen teholla, jossa työnkuva on laaja ja minut on koulutettu tehtäviini. Saan suuni auki, jos on tarvis. Työ kehitysvammaisten ryhmäkodissa sisältää kaikki elämänalueet. Työssäni terveyskeskuksen osastolla saan tehdä lähihoitajan töitä laidasta laitaan, mahtavaa! Kotisairaanhoidossa voi vastassa olla mitä vain ja yksin hoidetaan. Olen yksin vuorossa pienessä palvelutalossa, missä asukkaat ovat monisairaita. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 51. En voi, koska Vanhakantainen osastonhoitaja rajoittaa muun muassa lääkkeiden jakamisen vain sairaanhoitajille. Työnantaja on ilmoittanut, ettei lähihoitaja kykene arvioimaan asiakkaan fyysistä tilaa, ei edes tiimin osana. Olen erikoistunut, mutta terveyskeskuksessa hoidan enimmäkseen kroonikkoja. Työ ei aina motivoi. Ennen sain osallistua enemmän hoitotyöhön, nyt vastaan vain puheluihin. Osastonhoitajalta tuli uusi ohjeistus, että vain sairaanhoitaja saa tehdä MMSE- ja Rava-testit. Me vuosikausia vanhustyötä tehneet perushoitotyön tekijät emme siis enää osaa. Työskentelen terveyskeskuksen pitkäaikaispuolella ja osa osaamisestani jää siellä unholaan. 30 vuotta sitten Tampereen seudun Apuhoitajien Vapaa-aikatoimikunta toimi aktiivisesti. Edellisvuonna se oli järjestänyt lukuisia suosittuja yhteisretkiä muiden tuon ajan tehyläisten kanssa. Kevätretki suuntautui Ähtäriin, syksyn ruskaretki Äkäslompoloon. Kesäkuussa tehtiin kesäretki Ilmattarella Tallinnaan. Matkan aikana yövyttiin laivalla, päivisin kierreltiin tutustumassa kauniiseen kaupunkiin ja tehtiin ostoksia. Matkalla tutustuttiin mm. maailmankuuluun Tallinnan laululavaan, joka sijaitsee vanhassa kaupunginosassa. Osanottajia matkalla oli 52. Tällaisia terveisiä vapaa-aikatoimikunnan puolesta kirjoitti nimimerkki Seidimarja. apuhoitajalehti 2/ super 9

10 10 super

11 60 vuotta jäsenen asialla Lääkintöhallitus sai jo vuonna 1948 Apuhoitajayhdistykseltä ensimmäisen kirjelmän, jossa anottiin apuhoitaja-nimikkeen muuttamista alisairaanhoitajaksi. Tämän nähtiin paremmin kuvaavan jäsenten työkenttää. Seuraavana vuonna yhdistyksen johtokunta lähetti perustellun ehdotuksen palkkojen korottamisesta Suomen sairaanhoitajain liitolle edelleen palkkakomiteaan välitettäväksi. Yhdistyksen puheenjohtaja kävi neuvottelemassa sekä kaupungin palkkakomiteassa että sosiaaliministeriön palkkaosastossa. Yhdistyksen kymmenvuotishistoriikki kertookin, että ensimmäisillä apuhoitajilla oli suuria vaikeuksia päästä selville siitä, mikä heidän asemansa ja työnsä tulee olemaan varsinaiteksti marjo sajantola kuvat superin arkisto Yhdistyksemme suurin tehtävä on ollut ja on yhdistää jäsenemme voimakkaaksi ryhmittymäksi, joka ajaa asiaamme ja vaatimuksiamme eteenpäin. suomen apuhoitajayhdistyksen puheenjohtaja etel söderlund MATTI KOIVUMÄKI Jäsenistön etujen valvonta on ollut Suomen lähi- ja perushoitajaliiton toiminnan sydän jo Suomen Apuhoitajayhdistyksen perustavasta kokouksesta alkaen. Tuolloin yksimielisesti hyväksyttyjen sääntöjen mukaan yhdistyksen tuli valvoa jäsenten ja ammattikuntansa etuja ja kehitystä. Uunituore yhdistys pyrki alaosastoksi Suomen Sairaanhoitajain liittoon, joka ei sääntöjensä mukaan voinut kuitenkaan hyväksyä apuhoitajia jäsenikseen. Tästä sai alkunsa jo 60 vuotta kestänyt päätös toimia itsenäisenä järjestönä. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton tavoitteena on valvoa jäsenten ja ammattikunnan etuja ja kehitystä. Uudistuvana ja itsenäisenä ammattiliittona SuPer luo jäsenilleen edellytykset työllistymiseen, oikeudenmukaiseen palkkaukseen, osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja käyttämiseen sekä työhyvinvointia edistäviin työolosuhteisiin. epäkohtia oikaistiin kirjein ja lausunnoin Arkkiatri Arvo Ylppö lähetti Perushoitajaviestin matkaan sella sairaanhoidon työkentällä. Tehtävät, kesälomat ja palkkaus olivat eri laitoksissa aivan erilaiset. Virkanimeä, koulutusta ja palkkausta koskevia asioita yhdistys hoiti lähettämällä kirjelmiä ja lausuntoja muun muassa lääkintöhallitukseen, sosiaaliministeriöön, sisäasiainministeriöön ja valtiovarainvaliokuntaan, Maalaiskuntien Liittoon, Kaupunkiliittoon ja Helsingin kaupungin palkkalautakuntaan. Eläkekysymyksetkin työllistivät yhdistystä jo vuodesta 1950 lähtien. työmäärä kasvaa Maalaiskuntien, kuntayhtymien ja keskussairaaloiden palveluksessa olevien apuhoitajien palkkaus noudatti markkamääräisesti valtion linjaa. Yksityispalveluksessa oleville apuhoitajille saatiin yhteistyössä Sairaanhoitajain liiton kanssa palkkio-ohje. Kaupunkien ja kauppaloiden palveluksessa olevien apuhoitajien palkkausristiriidat työllistivät kuitenkin yhdistyksen johtokuntaa niin, että se kääntyi vuonna 1954 uudestaan Suomen Sairaanhoitajain liiton puoleen pyytäen tukea niissä asioissa, joissa neuvotteluoikeutta tarvitaan. Koska haluttua yhteistyötä ei saatu Sairaanhoitajain liiton kanssa käyntiin, Apuhoitajayhdistys liittyi yhdistyksenä Virkamiesliittoon ja kehotti kuntien, kaupunkien ja kauppaloiden palveluksessa olevia apuhoitajia liittymään paikallisiin Kunnallisvirkamiesyhdistyksiin. Vuonna 1958 Suomen Apuhoitajayhdistys sai valtioneuvoston myöntämän neuvotteluoikeuden kuntien ja kuntayhtymien kanssa ja seuraavana vuonna myös lääkintöhallituksen kanssa. Vuonna 1962 Apuhoitajayhdistys liittyi ryhmäjäsenenä Kunnallisvirkamiesliittoon ja valtion palveluksessa olevien apuhoitajien osalta yhdistys oli edelleen Virkamiesliiton jäsenjärjestö super 11

12 Yhteistyö Kunnallisvirkamiesliiton kanssa sujui aluksi sopuisasti ja työnjaon mukaan: Apuhoitajayhdistys keskittyi hoitamaan ammatillista edunvalvontaa ja KVL pääasiassa palkkaneuvotteluja. itsenäinen super Terveydenhuoltoalan palkka- ja työolosuhteisiin liittyvien erityisongelmien kasvaessa Apuhoitajayhdistys koki tarpeelliseksi oman organisaationsa ja toimintansa terästämisen. Yhdistys purettiin ja Suomen Apuhoitajaliiton perustava kokous pidettiin Eri vaihtoehtoja punnittuaan uusi liitto päätti erota Kunnallisvirkamiesliitosta ja liittyi vuoden 1974 alusta jäseneksi Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliittoon (TVK) ja sen julkisen alan neuvottelujärjestöön (TVK-V). Näin Apuhoitajaliitto sai entistä paremmat vaikutusmahdollisuudet toiseksi suurimpana terveydenhuoltoalan järjestönä. Liiton organisaatio perustui jo koko maan kattavalle ammattiosastoverkostolle. Suomen Vastaanotto-osastoavustajayhdistys on ollut SuPerin jäsen jo vuodesta Keskusjärjestön vaihto tuli eteen vuonna 1992, kun TVK ajautui konkurssiin. SuPerista tuli Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsen Apuhoitajaliitto osallistui aktiivisesti 70-luvulla perustettuun tvk:laisten terveydenhuoltoalan järjestöjen yhteistoi- Puheenjohtajat suomen apuhoitajayhdistys Etel Söderlund Gurli Svinhufvud Aune Ahopalo suomen apuhoitajaliitto Mirjam Timonen Salme Pihl suomen perushoitajaliitto super Salme Pihl Kaarina Muhli suomen lähi- ja perushoitajaliitto super Kaarina Muhli Juhani Palomäki SuPer liittyi STTK:n jäseneksi SuPerin puheenjohtaja Kaarina Muhli luovuttaa liiton viirin STTK:n puheenjohtaja Esa Swanljungille. MARKKU NIEMI 12 super

13 Suomen Apuhoitajaliiton ensimmäinen hallitus koolla puheenjohtaja Mirjam Timosen johdolla vuonna mikunta Tehyn toimintaan. Yhteistoimikunta oli epävirallinen ja rekisteröimätön yhteistyöelin. Kun yhteistä Tehy-ammattijärjestöä alettiin suunnitella, Apuhoitajaliitto päätti vuoden 1981 liittokokouksessa yksimielisesti säilyä itsenäisenä järjestönä. Terveydenhuoltoalan Ammattijärjestö Tehyn perustamisen jälkeen yhteistyötä jatkettiin ammattiliittojen kesken. Vuonna 1983 Apuhoitajaliitto osallistui noin kuukauden kestäneeseen työtaisteluun yhdessä Tehyn ja KVL:n kanssa. Seuraavan kerran liitto käytti lakkoasetta vuonna 1995 yhdessä Tehyn kanssa. lähelläsi perushoitaja Jäsenistölle jo vuonna 1956 tehdyn kyselyn vastauksista ilmeni, ettei apuhoitajanimikkeeseen oltu tyytyväisiä. Apuhoitaja sekoitettiin sairaala-apulaiseen, eikä nimi jäsenten mielestä ilmaissut riittävästi sairaanhoitotyöhön osallistumista. Ammattinimike muuttui perushoitajaksi keskiasteen koulu-uudistuksen myötä vuonna Jo tuolloin lähihoitaja-nimikekin oli saanut jäseniltä jonkin verran kannatusta. Koulutuksen uudistusta ennakoiden Suomen Apuhoitajaliitosta tuli vuonna 1984 Suomen Perushoitajaliitto. Samana vuonna alkoi perushoitajalinjan koulutuskokeilu. Perushoitajan koulutusta, ammattia ja työtä tehtiin koulutuksen alusta saakka tunnetuksi monissa tiedotustilaisuuksissa. Sydämellä ja ammattitaidolla -kampanjalla mainostettiin myös liiton nimen muutosta. SuPer sai paljon julkisuutta myös järjestämällä hyväntekeväisyystempauksia. Yhteistyönä SPR:n kanssa vuonna 1986 toteutettiin Operaatio Kultatuoli vammaisten henkilökohtaisten avustajien hyväksi. SuPer-viesti kulki halki Suomen vuonna 1988 ja teki perushoitajan ammattia tunnetuksi. Oheistempausten tuotto lahjoitettiin Arvo ja Lea Ylppö säätiölle. lähin hoitaja tärkein hoitaja SuPer valmistautui jo vuonna 1992 vastaanottamaan uudet lähihoitajat liiton jäseniksi nimenmuutoksellaan Suomen lähi- ja perushoitajaliitoksi. Uuden ammattitutkinnon opetussuunnitelmaa kokeiltiin kolmessa nuorisoasteen koulutuskokeilussa syksyllä 1992 ja seuraavana syksynä koulutus alkoi jo koko maassa. Liiton uusi nimi ja uusi sosiaali- ja terveydenhuollon toisen asteen tutkinto tuotiin näyttävästi esiin vuonna 1993 SuPer osaa, uskaltaa, välittää -teemalla ja samalla käytiin myös jäsenhankintakampanjaa. SuPer on ollut alusta asti mukana kehittämässä lähihoitajakoulutusta laaja-alaiseksi ja monipuoliseksi sosiaali- ja terveydenhuollon toisen asteen tutkinnoksi ja liitto on tehnyt koulutusta ja ammattia tutuksi niin päättäjille kuin suurelle yleisöllekin. Vuonna 2001 oli koko vuoden kestäneen jäsenhankintakampanjan teemana Lähin hoitaja tärkein hoitaja. Jo muutaman vuoden ovat lääkealan perustutkinnon suorittaneet far- manomit ja lääketeknikot voineet myös liittyä SuPerin jäseniksi. voimakas vaikuttaja SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ammattiliitto. Tulevaisuuden tarpeisiin vastataan jo tämän päivän toimenpiteillä. SuPer osallistuu jatkossakin koulutuksen kehittämiseen vastaamaan entistä paremmin työelämän vaatimuksia. Liitto vaikuttaa aktiivisella ja kantaaottavalla toiminnallaan jäsenten työoloihin ja etuihin sekä siihen, että jäsenet saavat käyttää monipuolisesti ammatillista osaamistaan ja kehittyä ammatissaan. Tiiviillä yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa ja vaikuttamalla poliittisiin päättäjiin SuPer pyrkii saamaan jäsenten palkat tehtävien vaativuutta, vastuutta ja raskautta edellyttävälle tasolle. SuPer tekee yhteistyötä muun muassa ammatillisiin, edunvalvonnallisiin sekä sosiaali- ja terveysalaan liittyvissä kysymyksissä useissa eri järjestöissä pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla sekä globaalisti Maailman julkisen alan kansainvälisessä liitossa. Vuosien myötä SuPerin jäsenten etujen valvonta on kasvanut alun kirjelmöinnistä ja lausuntojen antamisesta globaaliksi toiminnaksi. PENTTI UUTELA Jokaisessa SuPer-lehden juhlavuoden numerossa kerrotaan apu-, perus- ja lähihoitajien sekä alan 60-vuotiaan ammattiyhdistystoiminnan historiasta itse juhlavuoden tapahtumia unohtamatta. MARKKU NIEMI super 13

14 14 super

15 Opiskelijan työssäoppiminen vaatii yhteistyötä teksti sonja kähkönen kuvitus salla pyykölä Opiskelijoiden työssäoppiminen ei etene aina toivotulla tavalla. Koska jokainen työssäoppimisjakso on ainutlaatuinen tilaisuus omaksua työelämän käytäntöjä, tulee pieniinkin ongelmiin ja ristiriitoihin puuttua nopeasti. Viimeistä työssäoppimisjaksoaan suorittamaan tullut opiskelija koki viileän vastaanoton pääkaupunkiseudulla sijaitsevan sairaalan akuuttiosastolla. Työhön perehdytettiin vasta neljännellä viikolla, ilmapiiri tuntui yleisesti huonolta ja apulaisosastonhoitaja solvasi muiden mukana työntekijöitä takanapäin. Oma ohjaaja ei ollut aluksi paikalla ja lopulta tilalle tuli henkilö, jota opiskelija ei jostain syystä miellyttänyt. Ohjaaja käyttäytyi opiskelijaa kohtaan sopimattomasti, tiuski, jopa huusi ja vähätteli tämän osaamista. Ohjaajan suhtautuminen muuttui hieman parempaan suuntaan opiskelijan kysyttyä suoraan, miksi tämä on hänelle kiukkuinen. Runsaan kahdenkymmenen potilaspaikan osastolla oli jatkuva kiire. Työ tehtiin usein hätiköidysti ja vauhdilla. Kuitenkin hetken päästä palattiin korjaamaan vikoja, joita hätäisellä työllä oli saatu aikaan. Henkilökunta vaihtui tiuhaan, eikä opiskelijalla ollut varsinaista kiinnekohtaa vakituisiin työntekijöihin. Opiskelijoita osastolla oli paljon ja vaikutti siltä, että työntekijät olivat väsyneet toistuvaan ohjaamiseen. Opiskelija kertoo, että koko seitsemän viikkoa oli karua kyytiä. Työpäivien jälkeen mieli oli maassa ja ajatuksissa pyöri kysymys, jaksaako työssäoppimisjakson loppuun. Viidennen viikon jälkeen opiskelija otti yhteyttä opettajaan ja he keskustelivat jakson keskeyttämisestä. Se olisi kuitenkin johtanut valmistumisen siirtymiseen, joten opiskelija päätti jatkaa. Työhön liittyvät, mieltä painavat asiat hän purki päivittäin yhdessä saman osaston kansliassa työskennelleen opiskelijaystävänsä kanssa. Suunnittelija Soili Nevala SuPerista toteaa, että opiskelija on usein ensimmäinen, joka kärsii työpaikan huonosta ilmapiiristä. Opiskelijoiden yhteydenottoja ja super 15

16 valituksia tämän kaltaisista tapauksista SuPerin kehittämisyksikköön tulee muutamia vuodessa. Jotkut uskaltavat tuoda ongelmat rohkeasti esiin, mutta osa tapauksista jää paljastumatta. Nevala muistuttaa, että oppilaitoksella ja työpaikalla on oltava kirjallinen sopi mus, jossa on määritelty työelämäyhteistyön periaatteet ja käytännöt sekä opiskelijaohjauksen vastuualueet. Lisäksi siitä tulee käydä ilmi opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet ja työssäoppimisen laadun arviointi. Syntyneiden ristiriitojen taustalla on usein vuorovaikutusongelma. Opiskelija ei tunne tulleensa kuulluksi tai ymmärretyksi, tai sitten henkilökemiat eivät yksinkertaisesti toimi. Jos opiskelija uskoo, että häntä kohdellaan sopimattomasti, on asia otettava vakavasti. ohjaajalla tärkeä rooli Ymmärtävä ja vastuullinen työnjohtaja osaa valita henkilöt, jotka ovat kaikkein motivoituneimpia ohjaajan tehtäviin. Eräs Porin seudulla opiskellut lähihoitaja kertoo, että tunsi olevansa joillakin työssäoppimisjaksoilla kuin ilmaa. Joskus häntä ei tervehditty lainkaan, toisinaan varsin väkinäisesti. Myös helsinkiläinen Leena Marrasmaa-Jämsén koki itsensä opiskelijana joskus ulkopuoliseksi ja kertoo kuulleensa samaa monelta opiskelijatutultaan. Joulukuussa lähihoitajaksi valmistunut Marrasmaa-Jämsén halusi opiskeluaikanaan kokemusta mahdollisimman erilaisista hoitoalan työpaikoista. Se auttoi hahmottamaan mikä lähihoidon ala tuntui mielekkäimmältä. Toisaalta edessä oli jokaisessa paikassa täysin uudenlaisiin tehtäviin perehtyminen ja asiat oli opeteltava aina alusta. Siinä, jos missä, korostui hyvän ohjaajan merkitys. Marrasmaa-Jämsén kertoo saaneensa työssäoppimisjaksoilta pääasiassa hyviä kokemuksia, mutta eteen on tullut myös tilanne, jossa varaohjaaja on käyttäytynyt varsin vihamielisesti. Hän ei antanut tarvittavaa opastusta tehtäviin, vaan saattoi todeta jo tehneensä työn. Koska Marrasmaa-Jämsén ei tuntenut oppivansa kyseisen ohjaajan seurassa, hän ratkaisi tilanteen vaihtamalla työvuoronsa ohjaajan kanssa ristiin. Muiden työntekijöiden kanssa yhteistyö sujui hyvin. Yritysmaailman taakseen jättänyt, aikuisiällä lähihoitajaksi opiskellut Peppiina Satukangas muistuttaa, että luottamuksellisuus ja kuva työpaikasta syntyvät heti ensimmäisten minuuttien aikana. Hyvillä työssäoppimispaikoilla on sanottu kädestä päivää heti, kun hän on saapunut paikalle. On tutustuttu rauhassa, esitelty ohjaajat ja sovittu työvuorot. Valitettavasti tämä ei ole ollut käytäntö kaikkialla. Nyt Peppiina Satukangas tekee keikkatyötä ammattitaidolla, mutta muistaa miten hän jännitti ensimmäisiä toimenpiteitä työssäoppimisjaksojen alussa. Erityisesti mieleen on jäänyt tapaus, kun hän ensimmäistä kertaa antoi pistoksen asiakkaalle siis oikealle, hoitoa tarvitsevalle ihmiselle. Ohjaajasta ei ollut tueksi, hän oli kovin kiireinen ja totesi, että asiahan on opetettu jo koulussa. Aito tilanne oli kuitenkin täysin erilainen kuin koulussa harjoiteltu appelsiinin tai tutun oppilastoverin pistäminen. Oikean tekniikan osaaminen ja vastuu potilaan hyvästä hoidosta korostuvat todellisissa tilanteissa, Peppiina toteaa. Jos ohjaaja osoittaa käytöksellään, että opiskelija on jonkinlainen lisäriesa, ei opiskelija ehkä uskalla kysyä työn kannalta tärkeitä kysymyksiä. Soili Nevala huomauttaa, että tällaiset tapaukset saattavat johtaa jopa vaaratilanteisiin. Opiskelijat eivät ole varsinaista työvoimaa, vaan heillä on oikeus riittävään työpaikkakouluttajan ohjaukseen työssäoppimisjakson aikana, Nevala sanoo. ristiriitoihin puututtava heti Opetushallitukseen tulee silloin tällöin arviointitoimintaan liittyviä valituksia ja kysymyksiä siitä, miten tulee menetellä, kun napit ovat menneet vastakkain työpaikkaohjaajan kanssa. Opetusneuvos Aira Rajamäki painottaa, että työssäoppimispaikoilla syntyneisiin ristiriitoihin tulee puuttua nopeasti ja niiden syy on selvitettävä. Tätä korostaa myös Helsingin Diakoniaopiston työelämäkoordinaattori Lea Leveelahti. Leveelahden mukaan opiskelijoiden työssäoppimisjaksot sujuvat pääsääntöisesti hyvin, työpaikkojen henkilöstö on motivoitunut ohjaamaan ja ristirii- 16 super

17 Opiskelijat eivät ole varsinaista työvoimaa, vaan heillä on oikeus riittävään työpaikkakouluttajan ohjaukseen työssäoppimisjakson aikana. tatilanteet selvitetään avoimesti keskustellen. Opettajan työpaikkakäynneillä seurataan ja otetaan puheeksi, miten hyvin yhteistyö ja ohjaus toimivat. Ristiriitatilanteissa opiskelijan tulee ottaa yhteyttä ohjaavaan opettajaan, joka on opiskelijan tukena koko työssäoppimisen ajan. Sellaista tilannetta ei ole tullut vastaan, ettei työpaikalla olisi otettu ongelmia vakavasti opettajan yhteydenoton jälkeen. Leveelahti huomauttaa, etteivät mitkään ristiriidat ole yksipuolisia. Opiskelijoiden vaatimukset ovat ajan myötä kasvaneet ja joillakin on ylimitoitetut toiveet työssäoppimispaikan suhteen. Monet käyvät opintojensa ohella töissä, joten heillä on vaatimuksia esimerkiksi työvuorojen suhteen. Ohjaajan ja opiskelijan työvuorot eivät siksi osu aina kohdalleen. Opiskelijoilta vaaditaan hieman nöyryyttä, kun he menevät työssäoppimisjaksolle vieraaseen organisaatioon. Sellaisiakin työtehtäviä opiskeluun kuuluu ja on tehtävä, joita ei koeta kovin miellyttäviksi. Työssäoppimisjaksolla opiskelija oppii myös työelämän toimintatapoja, esimerkiksi miten erilaisia näkemyksiä työpaikalla yhteistyössä ratkotaan. Käsittelemättä jääneet ikävät kokemukset eivät unohdu, vaan paisuvat, Leveelahti toteaa super 17

18 kiinnostavuutta ohjaamiseen Työnantajan tehtäviin kuuluu vastuullisen työpaikkaohjaajan nimeäminen. Joillakin työpaikoilla työnantaja määrää työntekijän ohjaajaksi siitä huolimatta, että hän ei tehtävään halua. Aira Rajamäen mukaan tämä on huono lähtökohta ja valitettava tilanne. Toisaalta julkisen ja sosiaalipuolen työpaikan vastaanottaminen sitoo ja velvoittaa myös ohjaustehtäviin. Opiskelijan ohjaamisesta ei voi siis varsinaisesti kieltäytyä. Rajamäki uskoo, että joillakin työpaikoilla on kierre, jossa samat henkilöt ovat toistuvasti ohjaajina. Työn johdon pitäisi olla tarkkanäköinen ja siirtää tehtävää säännöllisesti työntekijältä toiselle. Ymmärtävä ja vastuullinen työnjohtaja osaa valita henkilöt, jotka ovat kaikkein motivoituneimpia ohjaajan tehtäviin. Suosittelen, että ohjaajille järjestetään koulutusta aina tarpeen mukaan, jotta he pysyvät virkeinä ja asioista ajan tasalla. Työpaikkaohjaajien koulutus kuuluu koulutuksen järjestäjän vastuualueeseen. Ohjaajan on oltava rohkea Ohjaajan tehtävä vaatii aikaa, joka jokaisen on osattava itse ottaa. Pitkäaikaissairaanhoidossa työskentelevä lähihoitaja ja SuPerin opiskelijavastaava Taina Luomaniemi uskoo, että työssäoppimisjaksoilla syntyvät ristiriidat johtuvat usein opiskelijoiden vääristä ennakko-odotuksista ja siitä, että ohjaajaksi valitaan henkilö, jolla ei ole riittävää motivaatiota. Ohjaajalla ei ole aina tarvittavaa tietoa siitä, miten hänen tulisi arvostella opiskelijan tehtävät. Lisäksi työpaikan odotukset opiskelijan suhteen voivat olla liian suuret. Koulusta tulee teoriapainotteisesti valmis työntekijä, mutta työpaikalla on muistettava se, että ohjaajan on opetettava opiskelijalle käytännön työ, opiskelijasta riippuen jopa perushoidon alkeista alkaen. Myös opiskelijoilla on työssäoppimisjaksoilta suuret odotukset. Luomaniemen mukaan etenkin nuorilla on usein vahva asenne, että he tietävät ja osaavat tehdä työn, mikä on toisaalta hyvä asia. Pitkän linjan hoitajalla voi olla kuitenkin kokemusta tilanteista, joissa koulussa opetettu teoria ja käytäntö eivät kohtaa. Opiskelijaa ei välttämättä tyydytä se, että arviointitilanteissa vastaan tuleekin uusia näkökulmia. Opiskelijoilla on työssäoppimispaikoista monenlaisia mielikuvia. Koulussa on esimerkiksi saattanut kiertää sana, että tietystä paikasta saa aina parhaan arvosanan. Kun näin ei jostain syystä käy, on opiskelijan pettymys melkoinen. Aikuisiällä lähihoitajaksi opiskellut Luomaniemi on työskennellyt hoitoalalla kymmenen vuotta. Omat harjoittelujaksot ovat vielä tuoreessa muistissa, mikä auttaa ymmärtämään opiskelijoiden tilannetta. Luomaniemi kertoo, että ensimmäisenä työssäoppimispäivänä hän antaa opiskelijan kulkea perässään, tutustua paikkoihin ja tunnustella työtä. Lopullinen työssäoppimisjakso muotoutuu opiskelijan asenteen ja kokemuksen mukaan. Opiskelijoilla on pääsääntöisesti hyvä asenne. He rohkenevat kysyä ja kyseenalaistaa, miksi asioita tehdään tietyllä tavalla, mutta he eivät ole röyhkeitä. He uskaltavat myös itse ehdottaa. Joskus vastaan tulee arkoja henkilöitä, jotka eivät uskalla tulla esiin. Heille Luomaniemi antaa aikaa, mutta pyrkii herättelemään keskustelua, mikä pelottaa ja miksi. Toinen ääripää ovat turhan rohkeat opiskelijat, joita on toppuuteltava, etteivät he satuta itseään tai potilaita. Työvoimapula on tällä hetkellä mo- nessa paikassa huutava. Henkilökunta joutuu perehdyttämään uusia sijaisia lähes päivittäin ja paukkuja pitäisi riittää vielä varsinaisen työn tekemiseen sekä opiskelijoiden ohjaamiseen. Jotta opiskelijan ohjaamisen voi hoitaa hyvin, täytyy tehtävästä olla aidosti kiinnostunut. Luomaniemen mukaan ongelman ydin on se, että vastuuhenkilöille ei varsinaisesti varata työaikaa ohjaamiseen. Aika täytyy jokaisen ottaa itse. Liian usein hoitajat huolehtivat siitä, että heidän pitäisi olla samaan aikaan toisaalla auttamassa työpariaan, mutta suorittaa myös opiskelijan ohjaus. Ohjaajan on oltava rohkea. Hänen täytyy olla työyhteisössä niin vahva, että hän voi sanoa opastavansa juuri nyt opiskelijaa. Tiimin tai työyksikön muiden jäsenten on hyväksyttävä se. Luomaniemen tiedossa on tapauksia, joissa ohjaaja on omalla vapaa-ajallaankin tehnyt opiskelijan arviointeja. Hän uskoo, että ohjaajien motivaatio kasvaisi, jos työnantaja huomioisi säännöllisesti, miten ja kuinka paljon opiskelijatyötä kussakin yksikössä tehdään. Taina Luomaniemi muistuttaa, että jokaisen on syytä pohtia, millaisia työkavereita me tulevaisuudessa haluamme. Nyt ohjattava opiskelija saattaa olla vuoden päästä oma iltatyöpari. Ohjaaminen on myös hyvä tapa pitää yllä ja päivittää ammatillista osaamista. 18 super

19 Tämä kenkä EI PURISTA! Trendikkäät, kevyet ja ergonomisesti muotoutuvat Crocsit ovat ihanteelliset kengät sisätöihin ja vapaa-aikaan. Patentoitu Croslite-materiaali on miellyttävä ja joustava jalalle. Materiaali on myös antibakteerinen, liukumaton ja äänetön. Kun kokeilet, huomaat kuinka uskomattoman mukavat ja kevyet Crocsit ovat. Ne auttavat jalkojasi jaksamaan ja tuovat pirteyttä päivään. a versatile material developed for the well being of your feet. comfortable ergonomic anti-microbial odor resistant light weight Jälleenmyyjät, laajan malliston sekä nettikaupan löydät osoitteesta:

20 Yhteislenkeillä viihtyvät Maarit Moilanen ja Minna Rokolampi osoittivat sisukkuutensa maratonilla metriä yhdessä teksti ja kuvat jukka järvelä Suomussalmelaiset Minna Rokolampi ja Maarit Moilanen juoksivat yhteistuumin maratonin. Harjoitusohjelmaan kuuluu juoksemisen lisäksi muutakin liikuntaa. Maratonin eli runsaan 42 kilometrin juokseminen kohtuuajalla vaatii paljon lenkkeilyä, mutta Minna Rokolampi ja Maarit Moilanen liikkuvat sekä kuntoilevat monipuolisesti. Oulun Terwamaratonilla viime vuonna rinnakkain juostu pitää taustallaan myös hiihtoa, kävelyä, sauvakävelyä, kuntosalia, kuntonyrkkeilyä, pyöräilyä, rullaluistelua ja circuit-jumppaa. Juoksemme keskimäärin kaksi kolme lenkkiä viikossa yksin tai yhdessä. Tuolle maratonille valmistauduttaessa tuli joskus juostua viisikin kertaa viikossa, selvä päämäärä lisäsi harjoittelua. Ajoittain lenkkeily sitten saattaa jäädä viikoksi kokonaan sivuun työajoista ja pakkasista riippuen. jalkojen ehdoilla Oulussa kaksikon tavoitteena oli ensikertalaisille järkevä eli pääsy maaliin. Rokolampi pelkäsi ennalta, josko sääriä ajoittain kolottava penikkatauti haittaisi menoa. Alun helppous loppuikin, kun kivut alkoivat tuntua 25 kilometrin kohdalla. Maratonin viimeiset kilometrit ovat kuuluisaa tuskien taivalta. Tuntui, että jos pysähtyisi, niin ei enää pääsisi liikkeelle. Kolme kilometriä ennen maalia totesin, että nyt ei enää voi tulla sellaista estettä, että emme pääsisi perille, Rokolampi muistelee. Moilasella ei ole ollut isoja jalkaongelmia, mutta maratonilla hänenkin pohkeisiinsa ilmestyi 30 kilometrin jälkeen sellaisia tuntemuksia, joita ei lyhyemmillä lenkeillä ollut tullut. Kisan jälkeen liikkuminen ja portai- 20 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Lakeuden Bioanalyytikot

Lakeuden Bioanalyytikot Lakeuden Bioanalyytikot LaBit ry. järjestää jäsenilleen opintotapahtumia sekä vapaaajan virkistäytymistilaisuuksia. 1 Yhdistyksen historiaa Kaikki sai alkunsa ajatuksesta perustaa oma yhdistys Seinäjoen

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

Muutos, mahdollisuus? -työnantajan näkemys koulutuksesta

Muutos, mahdollisuus? -työnantajan näkemys koulutuksesta Muutos, mahdollisuus? -työnantajan näkemys koulutuksesta 3.5.2013 Taustaa: Vuoteen 2020 mennessä KYSistä arvioidaan eläköityvän 588 hoitotyöntekijää, joka on noin 22% vuoden 2011 hoitohenkilökunnan keskimääräisestä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999 Työskentelin syventäviin tai ammattiaineisiin liittyvässä kesätyössä Olin opintoja sivuavassa kesätyössä / ns. "haalariharjoittelussa" 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1., n=350 2. n=485 3., n=497 4.,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla KKI Päivät 2016 Oulu 16.-17.3.2016 Oili Ojala, työhyvinvointipäällikkö Tuottaa Pohjois-Suomen asukkaille korkeatasoiset erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä

Työssäoppimisen (TOP) prosessi. Omnian ammattiopisto. Päivitys Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) prosessi Omnian ammattiopisto Päivitys 11.11.2014 Omnian ammattiopiston johtoryhmä Työssäoppimisen (TOP) toteuttamisprosessi 1. SOVELTAMISALUE - Prosessia sovelletaan kaikissa Omnian

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi!

Tahto Rohkeus Tulevaisuus. Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tahto Rohkeus Tulevaisuus Olet nyt yksi meistä. Tervetuloa jäseneksi! Tehy on koulutettujen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten etujärjestö Tehy on jäsentensä edunvalvoja: Aina ei kaikki mene työsuhteessa

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt

Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ympäristötieteiden Opiskelijat MYY ry, ruotsiksi Miljöstuderande MYY rf ja englanniksi The Association

Lisätiedot

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2006 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 2.4.-1.6.2012 Päiväkoti Huvikumpu, Oulu Jokilaakojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto/ sosiaali- ja terveysala Jukka Tervola Sisällysluettelo 1. Yhteenveto.. 3 2. Taustatiedot

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Suomen Changemakerin säännöt

Suomen Changemakerin säännöt Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö

24.11 Verkkokonsulttien työpaja. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö 24.11 Verkkokonsulttien työpaja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Kaisa Kostamo-Pääkkö TAVOITTEENA Lisätä virtu.fi palveluiden tunnettavuutta ja käyttöä TOTEUTUS 1. ssa tuettiin tietoa ensin esteistä/haasteista,

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot