Vesijumppa rentouttaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesijumppa rentouttaa"

Transkriptio

1 Vesijumppa rentouttaa

2 super2 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 SuPerin jäsenmäärä kasvaa 6 Vain superilaiset edustavat TNJ:tä 8 Helmikuun lyhyet 9 Näin vastattiin! Lehtikatsaus vuotta etujen valvontaa 14 Työssäoppiminen on yhteistyötä 20 Tämän tein 22 Asiakkaan toimijuus on haaste 25 Kummioppilaiden kuulumisia 26 Marleena Heikkilä, lääketeknikko Oulusta 28 Näkyvätkö sukupolvierot hoitotyössä? 32 Loma-asunnot haussa kesäkaudeksi 34 Kamerapuhelin välittää tunnelmat 35 LH Tuomo Tumppi Valokainen 36 Uudet kirjat 37 Liikunta auttaa osteoporoosin hoidossa 38 Käypä hoito 40 Palkittu Maaret Ollila 42 Inkontinenssista vaietaan 44 Trager on psykofyysistä terapiaa 47 Liittokokousvaalien loppukiri 48 Pieniä uutisia 49 Edunvalvontatyksikkö tiedottaa 50 Superristikko 51 Lähihoitaja Kähönen 51 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 52 Vesijumppa on ystävällistä nivelille 56 Avantoon hukkuvat kivut ja surut 58 Jäsenrekisteri tiedottaa 59 SuPerin jäsenedut Työttömyyskassan ajankohtaiset 61 Siskon pakina 63 P.S. 64 Kuulumisia 66 Arkistomme aarteita 20 Maraton kruunaa monipuolisen liikunnan. 22 Asiakkaan toimijuuden tukeminen auttaa henkilökuntaakin jaksamaan, sanoo Riitta Koivula. 14 Opiskelija ei kuulu varsinaiseen työvoimaan vielä työssäoppimisjakson aikana. 10 Arkkiatri 52 Vesiliikunta on suosittua, ja veteen on viety jo monia kuivan maan lajeja. Arvo Ylppö lähetti Perushoitajaviestin matkaan syyskuussa super

3 super 55. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu Helsinki Fax (09) Päätoimittaja Leena Lindroos (09) Parempi kuin kukaan muu leena lindroos Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) Toimittaja Marjo Sajantola (09) Toimitusassistentti Sonja Kähkönen (09) Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Elina Kujala, Nella Skogberg, Liisa Uusiniitty Kannen kuva Ritva Weckströmin kuvasi Kai Lindqvist Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri Tilatut: toimitus (09) Kirjapaino ISSN Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Tammikuun SuPer-lehdessä kysyimme, voitko käyttää osaamistasi laaja-alaisesti työssäsi. Saimme mukavasti vastauksia. Niiden selkeä enemmistö, 63 prosenttia, on kuponkeja, joissa rasti on kyllä-ruudussa. Positiivisten vastausten perusteluissa todetaan, että työpaikalla arvostetaan yksilöllisiä taitoja ja kannustetaan hankkimaan lisäoppia. Mielipiteitä otetaan hyvin vastaan ja annetaan riittävästi vastuuta. Kaikki tekevät kaikkea lupien mukaisesti. Esimies tukee ja rohkaisee. Toisaalta osaamisen laaja-alainen käyttö voi olla myös pakon sanelemaa. Vuoroja tehdään yksin, joten päätöksetkin on tehtävä keskustelematta kenenkään kanssa. Myös kotisairaanhoidossa vastassa voi olla mitä vain. Jollakin töitä riittää talonmiehen hommista melkeinpä lääkärin toimiin asti. Ei-vastaukset ovat ikävää luettavaa. Vaikka niitä on vähemmistö, silti 37 prosentin osuus vastauksista on liian suuri. Vastanneista etenkin kotihoidossa työskentelevät superilaiset kokevat, että he eivät voi hoitaa asiakkaitaan kokonaisvaltaisesti, vaikka osaamista olisi. Pitkäaikaisosastojen työntekijöillä alkaa ilmetä työtehtävien rajaamisen aiheut-tamaa motivaation puutetta. Palvelutaloissa lääkehoidon sulkeminen pois toimenkuvista jopa huolestuttaa: vain valmiiksi dosettiin jaetut lääkkeet voi jakaa asiakkaalle ja kuitenkin pitää tunnistaa lääkkeet ja varmistaa, että oikea asiakas saa ne. Eräässä ei-vastauksessa todetaan, että työpaikalla on paljon erityisosaamista, mutta se jätetään täysin huomiotta. Toisessa, että vuosikymmenien kokemus ei merkitse mitään. On luottamuspulaa. Käytännöt vaihtelevat työvuorossa olevan henkilöstön mukaan Yhdestä vastauksesta pistää silmään huutomerkein vahvistettu sana kateus. Lyhyesti määriteltynä kateus merkitsee toisen paremmuuden aiheuttamaa huonommuuden ja pahansuopuuden tunnetta. Kateellinen siis haluaa ottaa toiselta pois sen, mitä itse ei voi saavuttaa. Etenkin kateellisille, mutta myös kaikille meille muille pieni muistutus: itsensä tunteminen ja arvostaminen heijastuu kaikkeen elämässä. Jos näkee ympärillään vain negatiivisia asioita, on myönteisen ajattelun alkeet syytä ottaa ihan tosissaan. Kateudenkin voi ainakin yrittää kääntää terveeksi ihailuksi niin, että hyväksyy toisessa tämän paremmuuden. Joka tapauksessa jokainen on jossain hyvä ja juuri siinä parempi kuin kukaan muu super 3

4 Ajankohtaista painovirheitä työehtosopimuksen painetussa versiossa Helmikuu Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen painoversiossa on painovirhe sivuilla 6, 7, 11 ja 13. Yleistyöajan ja jaksotyöajan säännöllisen työajan pitäisi olla 38 1/3 tuntia viikossa eikä 38 tuntia. Työajan pituuteen ei uuden TES-ratkaisun yhteydessä tullut muutosta. Sivulla 11 yleis- ja toimistotyön viikoittaisen ylityön 50 prosentin korvausraja on kirjattu kahdelta ensimmäiseltä tunnilta, kun oikean kirjauksen pitäisi olla kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Vantaa, SuPer ry Mieli 2008 kansalliset mielenterveyspäivät, Vantaa, Stakes 7.2. Keuhkoahtaumatauti III, valtakunnallinen koulutuspäivä, Tampere, Filha ry Taloudenhoitajien peruskurssi, Turku, SuPer ry SuPerin ammatilliset opintopäivät, Tampere Tykyhelmi 11. työhyvinvointisymposium, Kuopio Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Sokos Hotel Vantaa, SuPer ry Maaliskuu Luottamusmiestutkinto, jatkokoulutus, Helsinki, SuPer ry Puheenjohtajien valmennus, 1. jakso, Helsinki, SuPer ry 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä Keltaisen nauhan päivä, Reumaliitto Alzheimer-keskusliiton 20- vuotisjuhlaseminaari, Helsinki, Alzheimer-keskusliitto ry Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry Maailman tuberkuloosipäivä super-lehti jäsenille myös liiton verkkosivulla Liiton jäsenillä on mahdollisuus lukea SuPer-lehti kokonaisuudessaan myös verkkosivulla Lehti löytyy jäsensivulle kirjautumisen jälkeen. Jäsensivuille kirjaudutaan www. superliitto.fi -palvelun etusivun oikeasta yläkulmasta. Kirjautumisikkunaan kirjoitetaan käyttäjätunnus, joka on jäsennumerosi asettua ehdolle liittokokous- ja edustajistovaaleissa! Liittokokousedustajien ja edustajien jäsenten ehdokasasiakirjat liiton toimistoon mennessä. Nyt on aika... (jäsenkortissa) ja salasana, joka on henkilötunnuksesi, kun kirjaudut ensimmäistä kertaa. Henkilötunnus kirjoitetaan kokonaisuudessaan viivan kanssa ja tunnuksen loppuosan kirjain tulee olla ISOLLA. Esimerkiksi seuraavasti: A. Tämän jälkeen järjestelmä pyytää muuttamaan salasanan. Salasanassa on oltava vähintään viisi merkkiä, kirjaimia tai numeroita. sttk lähtee keväällä kuntakiertueelle STTK järjestää tulevan kevään aikana kunnallisvaaleihin ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvän kampanjan Kunta menestyy. Kampanja toteutetaan kymmenen paikkakunnan kiertueena eri puolilla maata pääasiassa huhti toukokuussa Maakunnallisten tapahtumapäivien ohjelmaan sisältyy työpaikkakäyntejä, kaupunkien johdon tapaamisia, paneelikeskusteluja, opiskelijatilaisuuksia sekä jäseniltoja STTK:laisten ammattiliittojen jäsenille. Osana kampanjaa STTK tekee valtakunnallisen tutkimuksen kunnallisista palveluista sekä valmistelee laajan Kunta menestyy -asiakirjan, joka kokoaa STTK:n näkemykset kuntien kehittämisestä. Tapahtumapaikkakunnilla järjestetään myös kunnallisvaaliehdokkuuteen liittyvää koulutusta STTK: laisten ammattiliittojen jäsenille. osaston toimihenkilömuutokset liiton toimistolle. viimeistään maksaa puuttuvat jäsenmaksut vuodelta Puheenjohtaja- ja sihteeripäivä, Helsinki, SuPer ry Perustietoa SuPerista -koulutus varsinaisille jäsenille, Seinäjoki, SuPer ry varmistaa, että jokaisessa kunnassa ja kuntayhtymässä on oma superilainen pääluottamusmies ja luottamusmiehet. hakeutua täydennyskoulutukseen. Muistathan, että täydennyskoulutus on lakisääteistä. ilmoittaa ammatti- uusien opiskelijoiden liittyä maksutta SuPerin opiskelijajäseniksi. nuorten ja opiskelijoiden ilmoittautua koulutusristeilylle. hakeutua liiton järjestämiin ammatillisiin ja luottamusmieskoulutuksiin. muistaa ystäviä. 4 super

5 Kestävä tuottavuus tavoitteeksi ihmisten toimintakyvyn ylläpitäminen vaativat huolellista paneutumista kysymyksiin, jotka heräävät muutoksissa: Miten minun käy? Miksi tämä muutos tehdään? Mihin olemme menossa? Avoimen keskustelun ja luottamuksen myötä uskalletaan kyseenalaistaa vanhat toimintatavat ja tarttua uusiin haasteisiin. Luottamukselle luodaan pohja vakaan toiminnan aikana, muutoksessa haasteena on luottamuksen ylläpitäminen. Muutosprosesseissa tehtävänkuvat saattavat muuttua. Esimiesten tehtävä on huolehtia siitä, että kaikkien työnkuvat ja tavoitteet ovat selvillä. On turvattava riittävä tuki ja koulutus, jotta henkilöstö voi suoriutua työtehtävistään. Henkilöstöllä on oltava tunne siitä, että työtehtävät ja työn määrä ovat hallittavissa. Yksi kestävän tuottavuuden avaintekijä on työelämän laatu. Pysyvä työsuhde, joustavat työaikamuodot, terveet ja turvalliset työolosuhteet, kannustava palkkaus ja osaamisen monipuolinen käyttö ja kehittäminen ovat tekijöitä, jotka parantavat merkittävästi työelämän laatua. Tutkimustietoa kaikkien näiden tekijöiden vaikutuksista on runsaasti. Haasteena on, että ne otetaan käyttöön kaikilla työpaikoilla. Kunnissa käynnissä olevat muutostilanteet tarjopuheenjohtaja juhani palomäki Kuntaliitosten tavoitteena on tuottaa palvelut entistä tuottavammin. Rakenteiden kehittäminen ei vielä takaa sitä, että palveluprosessit paranevat. Perustavoitteena näissä muutostilanteissa on, että perustehtävät toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla. Toimintamalleja voidaan järkeistää tai jopa rakentaa uudelleen. Ilman motivoitunutta ja hyvinvoivaa henkilökuntaa tämä ei kuitenkaan onnistu. Henkilöstö, jonka työolosuhteista pidetään huolta ja jota kannustetaan, tuottaa enemmän innovaatioita organisaation käyttöön. Luovuus tarvitsee kasvualustaksi terveet ja turvalliset työolosuhteet. Ei riitä, että muutostilanteissa henkilöstö pysyy mukana. Henkilöstö on otettava mukaan näihin prosesseihin. Henkilökunta on vahva voimavara, jonka asiantuntemusta kannattaa hyödyntää paitsi muutoksissa myös toiminnan jatkuvassa kehittämisessä. On huolestuttavaa, kuinka vähän muutostilanteissa annetaan henkilöstölle aikaa ja tilaa elää muutos. Epävarmuus, vastustus ja lopulta hyväksyminen ja haasteisiin tarttuminen ovat luonnollisia muutokseen liittyviä vaiheita, joita on osattava hallita. Organisaation perustehtävän toteuttaminen ja avat oivallisen mahdollisuuden muuttaa toimintatapoja ja nostaa henkilökunta tärkeimmäksi voimavaraksi super 5

6 SuPerin jäsenmäärä jatkoi kasvuaan teksti jukka järvelä SuPer-liiton jäsenmäärä jatkoi tuttua noususuuntaansa myös viime syksynä. Syysmarraskuun aikana liiton jäsenmäärä kasvoi peräti 3050 superilaisella. superin liittyneet ja eronneet syksyllä Liittyneitä syys-marraskuussa 2007: 3998 kpl SuPerin jäsenyksikön päällikkö Sari - Kainulainen pitää syys-marraskuun jäsenmäärän kehitystä kaikin tavoin erinomaisena. Kun jäsenrekisteriin tullutta postia katsoo, syksyn jokainen kuukausi näyttää todella positiiviselta. SuPer keräsi uusia jäseniä selvästi enemmän kuin vuotta aiemmin. Kun verrataan nimenomaan syysmarraskuun lukuja sekä vuonna 2006 että vuonna 2007, liittymisten määrä kasvoi kuudellasadalla. SuPeriin liittyi viime syys-marraskuussa 3998 uutta jäsentä. Saman kolmen kuukauden aikana eronneita oli 948. Liittyneistä liitonvaihtajia oli runsas tuhat. Heistä normaalia useampi oli tehyläinen, ja tulleiden joukossa oli perus- ja lähihoitajien lisäksi runsaasti muun muassa hammashoitajia, lastenhoitajia ja sairaanhoitajia. SuPe- syyskuu lokakuu marraskuu Eronneita syys-marraskuussa 2007: 948 kpl Kuntasektorin luottamusmiesjärjestelmä nyt: Vain superilaiset edustavat TNJ:tä teksti merja hyvärinen, lakimies Syksyn sopimusneuvotteluiden seurauksena Tehy ry erosi pääsopijajärjestö TNJ:n jäsenyydestä 11. lokakuuta Sen seurauksena SuPer jäi ainoaksi jäsenyhdistykseksi TNJ:hin. Tämä tarkoittaa sitä, ettei tehyläisillä enää ole minkäänlaisia valtuuksia toimia TNJ:n nimissä tai edustaa TNJ:tä missään yhteyksissä. Koska Tehy ei ole pääsopijajärjestö, eikä se ole liittynyt mihinkään pääsopijajärjestöön, ei sen edustajilla myöskään ole oikeutta osallistua sellaiseen toimintaan, johon osallistumisen edellytyksenä on asema pääsopijajärjestönä. Kun TNJ joulun alla yhtyi KVTES:iin, seurasi tästä, että 19. joulukuuta 2007 lukien TNJ ry, eli käytännössä SuPer, nimeää omat pääluottamusmiehensä ja muut luottamusmiehensä kuntiin, mikäli näin ei ollut jo aiemmin menetelty. Nämä luottamusmiehet edustavat vain TNJ:n eli SuPerin jäseniä. Ammattiosastoja on ohjeistettu huolehtimaan siitä, että sellaisiinkin kuntiin, joissa aiemmin TNJ:n niin pääluottamus- kuin varapääluottamusmie- 6 super

7 rista eronneita liitonvaihtajia oli syksyllä kolmisensataa. SuPer-liitossa on tällä hetkellä noin jäsentä. positiivista palautetta SuPerin puheenjohtaja Juhani Palomäki on tyytyväinen jäsenkehitykseen etenkin sen vuoksi, että viime syksyn tilanne oli poikkeuksellinen. Jäsenethän vaihtavat liittoja jonkin verran koko ajan. Varsinkin viime syksynä liikkumista liittojen välillä oli tavallista enemmän, ja tämän ymmärtää jäsenten näkökulmasta. Liikkeellä oli paljon huhuja, hurmos oli kovaa ja valheitakin levitettiin. Aika ajoin jäsenen oli vaikea pysyä mukana siinä, missä oikeasti mennään ja mikä on totta, mikä ei. Palomäen mukaan jäsenistön palaute liiton suuntaan oli kuitenkin hyvin positiivista koko syksyn. SuPer-liitto keskittyy toiminnassaan jatkossakin nimenomaan jäsenten etujen ja asioiden hoitamiseen. Muunlainen puuhastelu ei tule kysymykseen. Pääjäsenkuntamme muodostuu lähi- ja perushoitajista, mutta sen lisäksi olemme aina halunneet hoitaa kaikkien hoitajien asioita. Liiton toiminnan perushaasteet ovat pysyneet vuosikymmeniä samansuuntaisina. Yksi merkittävimmistä tavoitteista on se, että jäsenet saavat tehdä koulutusta ja kokemustansa vastaavaa työtä. Uudempia lisähaasteita tuo kuntien huononeva talous. Paikka paikoin henkilökuntaa on liian vähän, varsinkin vanhustenhuollossa. Tulevaisuudessa asialistalle nousevat yhä voimakkaammin vaatimukset tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämisestä. Rakenteita ja hoitoketjuja pitää järkiperäistää, jotta voimavaroja jäisi entistä enemmän asiakkaiden ja potilaiden hoitoon. Jaksamisongelmat ovat koko ajan koveneva haaste. Työyhteisöissä on edelleen tehtävä työtä sen eteen, että hoitajat jaksaisivat hyvin työssään. Tähän tilanteeseen työpaikalla pitää voimakkaasti etsiä ratkaisuja lähiesimiesten johdolla. Negatiivinen kierre on käännettävä positiiviseksi, jotta jokaisen olisi mukava olla töissä. Näin syntynyt yhteinen tahtotila tuo hyviä tuloksia. henä toimi tehyläinen, valitaan uudet superilaiset luottamusmiehet. TNJ:lle sovittu luottamusmieskorvaus ja ajankäyttö kuuluvat nyt siis vain ja ainoastaan superilaiselle pääluottamusmiehelle jäsenmäärän suhteessa. Edustettavien lukumääränä käytetään superilaisen henkilöstön määrää kunnassa tai kuntayhtymässä, jota luottamusmies edustaa. Jos kunnassa tai kuntayhtymässä TNJ:llä on edustuksia erinäisissä toimielimissä tai vastaavissa, kuuluvat nämä paikat myös pelkästään superilaisille. Edellä kerrottu koskee siis vain kuntasektoria. Yksityissektorilla tilanne on ennallaan, eli TSN:n luottamusmiehenä toimii edelleen joko superilainen, ertolainen tai tehyläinen luottamusmies. uhkasakoilla hoitojonoja vastaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskus (TEO) ja lääninhallitukset harkitsevat uhkasakon asettamista Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireille sekä Kainuun maakunnalle hoitoon pääsyn viivästymisen takia. Stakesin toukokuussa 2007 keräämien tietojen mukaan jonotilanne oli pahin näissä sairaanhoitopiirissä. Selvitysten mukaan lokakuun lopussa Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä oli 523 potilasta (30 potilasta/ asukasta), jotka olivat jonottaneet leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa yli kuusi kuukautta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vastaavat luvut olivat 1120 (24 potilasta/ asukasta) ja Kainuussa 119 (15 potilasta/ asukasta). Itä-Suomen lääninhallitus on jo aiemmin antanut Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille kehotuksen saattaa hoitoon pääsy lain edellyttämälle tasolle mennessä. TEO on lähettänyt kaikille muille sairaanhoitopiireille kirjeen, jossa edellytetään, että ne huolehtivat mennessä siitä, että potilaat saavat tarvitsemansa hoidon lain edellyttämässä ajassa. hoitoalan työpaikkoja voi etsiä uudesta verkkopalvelusta Terveydenhuollon ammattilaisille, työntekijöille ja työnantajille, on avattu uusi työpaikkailmoitussivusto. Terve Rekry on verkkopalvelu, joka tarjoaa työnantajalle mahdollisuuden ilmoittaa työvoiman tarpeestaan kohdistetusti terveydenhuollon ammattilaisille. Työnhakijalle palvelu tarjoaa mahdollisuuden seurata kiinnostavia työtilaisuuksia omalta alaltaan. Terve Rekryn työpaikat näkyvät kaikissa Terve Media -verkkopalveluissa. Terveydenhuollon ammattilaisille suunnattuja palveluja ovat laakariportaali.fi, hammaslaakariportaali. fi, farmasiaportaali.fi ja hoitoportaali.fi, joihin on rekisteröitynyt jo lähes ammattilaista. Kaikille avoimia verkkopalveluja ovat tohtori.fi, poliklinikka.fi, verkkoklinikka.fi ja helistin.fi. Palvelut tavoittavat yhteensä yli eri kävijää viikoittain. Terve Rekryyn pääsee myös osoitteesta super 7

8 Paine piinaa aivoja Hoitotakuu 72 eurolla helmikuun lyhyet koonnut jukka järvelä Syöpä lihasta Paljon punaista lihaa ja lihajalosteita syövät sairastuvat muita useammin suolisyöpiin ja mahdollisesti myös ruokatorvi-, maksa- ja keuhkosyöpään. Tiedot perustuvat puolen miljoonan vuotiaan yhdysvaltalaismiehen ja -naisen aineistoon. Lihansyönti on liitetty suolisyöpiin monissa muissakin tutkimuksissa, mutta ruokatorvi-, maksa- ja keuhkosyöpiä koskevat havainnot ovat vähemmän odotettuja. Eniten punaista lihaa syövillä todettiin ruokatorven syöpiä 51 prosenttia enemmän kuin vähiten lihaa syövillä. Luultavasti osa lihaan liitetystä syöpäriskistä selittyy lihapainotteisen ruokavalion muilla piirteillä. Myös ruoanvalmistustavat vaikuttavat ruoan syöpävaarallisuuteen. uutispalvelu duodecim ingram publishing Korkea verenpaine saattaa edistää ajattelun, oppimisen ja muiden tiedollisten ja tajunnallisten mielentoimintojen heikentymistä. Archives of Neurology -lehdessä julkaistu havainto selittyy mahdollisesti aivoverisuonisairaudella, jolle korkea verenpaine altistaa ja joka haittaa aivojen toimintaa. Korkea verenpaine on liitetty myös Alzheimerin tautiin kuuluvien aivomuutosten kehittymiseen. Dementiaa lievempi mielentoimintojen heikentymä todetaan vuosittain noin prosentilla iäkkäistä. Joka vuosi noin joka kymmenennelle heistä kehittyy Alzheimerin tauti, kun yleensä tauti todetaan 1 2 prosentilla. uutispalvelu duodecim Isi, älä polta! ingram publishing Suomen Syöpäyhdistyksen teettämien tutkimusten mukaan lapset kokevat huolta ja pelkoa vanhempiensa tupakoinnista. Tupakoivat vanhemmat eivät ole tietoisia lasten huolista eivätkä oman tupakointinsa vaikutuksista lasten terveyteen sekä lasten tupakoinnin kokeiluun ja aloittamiseen. Tupakoivien vanhempien lapset kokevat pelkoa ja huolta vanhempiensa ja oman tulevaisuutensa puolesta. He tiedostavat tupakoinnin haitat ja vaarat, ja mielessä vellovat pelko, suru, huoli ja ärtymys. Vain joka kymmenes tupakoiva vanhempi uskoo lapsensa pelkäävän vanhemman sairastumista tai kuolemaa. Lähes puolet vastanneista vanhemmista uskoo lapsensa toivovan, että he lopettaisivat tupakoinnin. cision Stakesin raportin mukaan vuonna 2005 voimaan tullut hoitotakuu kasvatti terveysmenoja kertaluontoisesti 380 miljoonaa euroa eli noin 72 euroa asukasta kohti. Ei-kiireellisiin leikkauksiin pääsy on nopeutunut. Yhtenäiset hoidon perusteet ovat helpottaneet suunnittelua ja selventäneet erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä. Useimpien jonotettujen leikkausten alueelliset erot ovat hieman kaventuneet, mutta erot ovat edelleen merkittäviä. Hoitotakuumenoista 70 prosenttia suuntautui erikoissairaanhoitoon. Hoitotakuu ei kuitenkaan ole muuttanut olennaisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon keskinäistä painotusta. stakes Murkkutietoa netistä Murrosikäisten nuorten vanhemmille on avattu internet-sivusto Siellä vanhemmat voivat kysyä Väestöliiton asiantuntijoilta mieltään askarruttavista asioista. Nettisivustolla on tietoa murrosiän kehityksestä ja vanhemmuuden muuttuvasta roolista. Seksuaalisuus, päihteet ja mielenterveys sekä nuorten toimintaympäristö saavat myös huomiota. Sivusto löytyy osoitteesta: /murkun_ kanssa/. väestöliitto ingram publishing Kävellen dementiaa vastaan Rankka työ voi rikkoa lonkan Säännöllinen kävelyharrastus ja kohtuullinen arkiliikunta saattavat pienentää verisuoniperäisen dementian vaaraa jopa neljänneksellä. Todennäköisesti liikunta parantaa aivojen verenkiertoa, mikä puolestaan ehkäisee verisuoniperäisen dementian kehittymistä, havainnon tehneet italialaistutkijat arvelevat. uutispalvelu duodecim Vuosikausien raskas työ voi edistää lonkan nivelrikon kehittymistä.tällaisia ovat työt, joissa nostetaan painavia kuormia. Tanskalaisen katsaustutkimuksen perusteella lonkan nivelrikkoja syntyy lähinnä työntekijöille, jotka ovat työssään nostelleet vähintään kilon kuormia vuoden ajan. uutispalvelu duodecim 8 super

9 Tammikuun kysymys oli: Mitä mieltä? Voitko käyttää osaamistasi laaja-alaisesti työssäsi? muut lehdet Kaikkein ikävintä on ihmisten syyllistäminen. Selkäsairauksien syynä pidetään liian helposti vähäistä liikuntaa, ylipainoa tai tupakointia. Kaikki vastuu oireista siirretään yksilölle. Lääketieteen tohtori Helena Miranda tiedon silta 2/2007 Toivomme parasta, annamme lapsillemme kaikkemme ja joudumme tyytymään siihen, että ne tekevät sillä kaikella mitä itse haluavat. 63 % 37 % Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen duodecim 1/2008 Kutakuinkin kaikki minun aikani kuluu syöttämiseen. Kolmen tyttären koti-isänä toiminut it-alan konsultti Tomas Ollus dialogi 1/2008 kyllä voin en voi Kyllä voin, koska Vastaanottohoitajana päätän, tarvitaanko käyntiä lääkärillä vai riittääkö terveydenhoitajan vastaanotto. Esimies tukee ja rohkaisee. Työskentelen teholla, jossa työnkuva on laaja ja minut on koulutettu tehtäviini. Saan suuni auki, jos on tarvis. Työ kehitysvammaisten ryhmäkodissa sisältää kaikki elämänalueet. Työssäni terveyskeskuksen osastolla saan tehdä lähihoitajan töitä laidasta laitaan, mahtavaa! Kotisairaanhoidossa voi vastassa olla mitä vain ja yksin hoidetaan. Olen yksin vuorossa pienessä palvelutalossa, missä asukkaat ovat monisairaita. uusi kuukauden kysymys löytyy sivulta 51. En voi, koska Vanhakantainen osastonhoitaja rajoittaa muun muassa lääkkeiden jakamisen vain sairaanhoitajille. Työnantaja on ilmoittanut, ettei lähihoitaja kykene arvioimaan asiakkaan fyysistä tilaa, ei edes tiimin osana. Olen erikoistunut, mutta terveyskeskuksessa hoidan enimmäkseen kroonikkoja. Työ ei aina motivoi. Ennen sain osallistua enemmän hoitotyöhön, nyt vastaan vain puheluihin. Osastonhoitajalta tuli uusi ohjeistus, että vain sairaanhoitaja saa tehdä MMSE- ja Rava-testit. Me vuosikausia vanhustyötä tehneet perushoitotyön tekijät emme siis enää osaa. Työskentelen terveyskeskuksen pitkäaikaispuolella ja osa osaamisestani jää siellä unholaan. 30 vuotta sitten Tampereen seudun Apuhoitajien Vapaa-aikatoimikunta toimi aktiivisesti. Edellisvuonna se oli järjestänyt lukuisia suosittuja yhteisretkiä muiden tuon ajan tehyläisten kanssa. Kevätretki suuntautui Ähtäriin, syksyn ruskaretki Äkäslompoloon. Kesäkuussa tehtiin kesäretki Ilmattarella Tallinnaan. Matkan aikana yövyttiin laivalla, päivisin kierreltiin tutustumassa kauniiseen kaupunkiin ja tehtiin ostoksia. Matkalla tutustuttiin mm. maailmankuuluun Tallinnan laululavaan, joka sijaitsee vanhassa kaupunginosassa. Osanottajia matkalla oli 52. Tällaisia terveisiä vapaa-aikatoimikunnan puolesta kirjoitti nimimerkki Seidimarja. apuhoitajalehti 2/ super 9

10 10 super

11 60 vuotta jäsenen asialla Lääkintöhallitus sai jo vuonna 1948 Apuhoitajayhdistykseltä ensimmäisen kirjelmän, jossa anottiin apuhoitaja-nimikkeen muuttamista alisairaanhoitajaksi. Tämän nähtiin paremmin kuvaavan jäsenten työkenttää. Seuraavana vuonna yhdistyksen johtokunta lähetti perustellun ehdotuksen palkkojen korottamisesta Suomen sairaanhoitajain liitolle edelleen palkkakomiteaan välitettäväksi. Yhdistyksen puheenjohtaja kävi neuvottelemassa sekä kaupungin palkkakomiteassa että sosiaaliministeriön palkkaosastossa. Yhdistyksen kymmenvuotishistoriikki kertookin, että ensimmäisillä apuhoitajilla oli suuria vaikeuksia päästä selville siitä, mikä heidän asemansa ja työnsä tulee olemaan varsinaiteksti marjo sajantola kuvat superin arkisto Yhdistyksemme suurin tehtävä on ollut ja on yhdistää jäsenemme voimakkaaksi ryhmittymäksi, joka ajaa asiaamme ja vaatimuksiamme eteenpäin. suomen apuhoitajayhdistyksen puheenjohtaja etel söderlund MATTI KOIVUMÄKI Jäsenistön etujen valvonta on ollut Suomen lähi- ja perushoitajaliiton toiminnan sydän jo Suomen Apuhoitajayhdistyksen perustavasta kokouksesta alkaen. Tuolloin yksimielisesti hyväksyttyjen sääntöjen mukaan yhdistyksen tuli valvoa jäsenten ja ammattikuntansa etuja ja kehitystä. Uunituore yhdistys pyrki alaosastoksi Suomen Sairaanhoitajain liittoon, joka ei sääntöjensä mukaan voinut kuitenkaan hyväksyä apuhoitajia jäsenikseen. Tästä sai alkunsa jo 60 vuotta kestänyt päätös toimia itsenäisenä järjestönä. Suomen lähi- ja perushoitajaliiton tavoitteena on valvoa jäsenten ja ammattikunnan etuja ja kehitystä. Uudistuvana ja itsenäisenä ammattiliittona SuPer luo jäsenilleen edellytykset työllistymiseen, oikeudenmukaiseen palkkaukseen, osaamisen jatkuvaan kehittämiseen ja käyttämiseen sekä työhyvinvointia edistäviin työolosuhteisiin. epäkohtia oikaistiin kirjein ja lausunnoin Arkkiatri Arvo Ylppö lähetti Perushoitajaviestin matkaan sella sairaanhoidon työkentällä. Tehtävät, kesälomat ja palkkaus olivat eri laitoksissa aivan erilaiset. Virkanimeä, koulutusta ja palkkausta koskevia asioita yhdistys hoiti lähettämällä kirjelmiä ja lausuntoja muun muassa lääkintöhallitukseen, sosiaaliministeriöön, sisäasiainministeriöön ja valtiovarainvaliokuntaan, Maalaiskuntien Liittoon, Kaupunkiliittoon ja Helsingin kaupungin palkkalautakuntaan. Eläkekysymyksetkin työllistivät yhdistystä jo vuodesta 1950 lähtien. työmäärä kasvaa Maalaiskuntien, kuntayhtymien ja keskussairaaloiden palveluksessa olevien apuhoitajien palkkaus noudatti markkamääräisesti valtion linjaa. Yksityispalveluksessa oleville apuhoitajille saatiin yhteistyössä Sairaanhoitajain liiton kanssa palkkio-ohje. Kaupunkien ja kauppaloiden palveluksessa olevien apuhoitajien palkkausristiriidat työllistivät kuitenkin yhdistyksen johtokuntaa niin, että se kääntyi vuonna 1954 uudestaan Suomen Sairaanhoitajain liiton puoleen pyytäen tukea niissä asioissa, joissa neuvotteluoikeutta tarvitaan. Koska haluttua yhteistyötä ei saatu Sairaanhoitajain liiton kanssa käyntiin, Apuhoitajayhdistys liittyi yhdistyksenä Virkamiesliittoon ja kehotti kuntien, kaupunkien ja kauppaloiden palveluksessa olevia apuhoitajia liittymään paikallisiin Kunnallisvirkamiesyhdistyksiin. Vuonna 1958 Suomen Apuhoitajayhdistys sai valtioneuvoston myöntämän neuvotteluoikeuden kuntien ja kuntayhtymien kanssa ja seuraavana vuonna myös lääkintöhallituksen kanssa. Vuonna 1962 Apuhoitajayhdistys liittyi ryhmäjäsenenä Kunnallisvirkamiesliittoon ja valtion palveluksessa olevien apuhoitajien osalta yhdistys oli edelleen Virkamiesliiton jäsenjärjestö super 11

12 Yhteistyö Kunnallisvirkamiesliiton kanssa sujui aluksi sopuisasti ja työnjaon mukaan: Apuhoitajayhdistys keskittyi hoitamaan ammatillista edunvalvontaa ja KVL pääasiassa palkkaneuvotteluja. itsenäinen super Terveydenhuoltoalan palkka- ja työolosuhteisiin liittyvien erityisongelmien kasvaessa Apuhoitajayhdistys koki tarpeelliseksi oman organisaationsa ja toimintansa terästämisen. Yhdistys purettiin ja Suomen Apuhoitajaliiton perustava kokous pidettiin Eri vaihtoehtoja punnittuaan uusi liitto päätti erota Kunnallisvirkamiesliitosta ja liittyi vuoden 1974 alusta jäseneksi Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliittoon (TVK) ja sen julkisen alan neuvottelujärjestöön (TVK-V). Näin Apuhoitajaliitto sai entistä paremmat vaikutusmahdollisuudet toiseksi suurimpana terveydenhuoltoalan järjestönä. Liiton organisaatio perustui jo koko maan kattavalle ammattiosastoverkostolle. Suomen Vastaanotto-osastoavustajayhdistys on ollut SuPerin jäsen jo vuodesta Keskusjärjestön vaihto tuli eteen vuonna 1992, kun TVK ajautui konkurssiin. SuPerista tuli Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsen Apuhoitajaliitto osallistui aktiivisesti 70-luvulla perustettuun tvk:laisten terveydenhuoltoalan järjestöjen yhteistoi- Puheenjohtajat suomen apuhoitajayhdistys Etel Söderlund Gurli Svinhufvud Aune Ahopalo suomen apuhoitajaliitto Mirjam Timonen Salme Pihl suomen perushoitajaliitto super Salme Pihl Kaarina Muhli suomen lähi- ja perushoitajaliitto super Kaarina Muhli Juhani Palomäki SuPer liittyi STTK:n jäseneksi SuPerin puheenjohtaja Kaarina Muhli luovuttaa liiton viirin STTK:n puheenjohtaja Esa Swanljungille. MARKKU NIEMI 12 super

13 Suomen Apuhoitajaliiton ensimmäinen hallitus koolla puheenjohtaja Mirjam Timosen johdolla vuonna mikunta Tehyn toimintaan. Yhteistoimikunta oli epävirallinen ja rekisteröimätön yhteistyöelin. Kun yhteistä Tehy-ammattijärjestöä alettiin suunnitella, Apuhoitajaliitto päätti vuoden 1981 liittokokouksessa yksimielisesti säilyä itsenäisenä järjestönä. Terveydenhuoltoalan Ammattijärjestö Tehyn perustamisen jälkeen yhteistyötä jatkettiin ammattiliittojen kesken. Vuonna 1983 Apuhoitajaliitto osallistui noin kuukauden kestäneeseen työtaisteluun yhdessä Tehyn ja KVL:n kanssa. Seuraavan kerran liitto käytti lakkoasetta vuonna 1995 yhdessä Tehyn kanssa. lähelläsi perushoitaja Jäsenistölle jo vuonna 1956 tehdyn kyselyn vastauksista ilmeni, ettei apuhoitajanimikkeeseen oltu tyytyväisiä. Apuhoitaja sekoitettiin sairaala-apulaiseen, eikä nimi jäsenten mielestä ilmaissut riittävästi sairaanhoitotyöhön osallistumista. Ammattinimike muuttui perushoitajaksi keskiasteen koulu-uudistuksen myötä vuonna Jo tuolloin lähihoitaja-nimikekin oli saanut jäseniltä jonkin verran kannatusta. Koulutuksen uudistusta ennakoiden Suomen Apuhoitajaliitosta tuli vuonna 1984 Suomen Perushoitajaliitto. Samana vuonna alkoi perushoitajalinjan koulutuskokeilu. Perushoitajan koulutusta, ammattia ja työtä tehtiin koulutuksen alusta saakka tunnetuksi monissa tiedotustilaisuuksissa. Sydämellä ja ammattitaidolla -kampanjalla mainostettiin myös liiton nimen muutosta. SuPer sai paljon julkisuutta myös järjestämällä hyväntekeväisyystempauksia. Yhteistyönä SPR:n kanssa vuonna 1986 toteutettiin Operaatio Kultatuoli vammaisten henkilökohtaisten avustajien hyväksi. SuPer-viesti kulki halki Suomen vuonna 1988 ja teki perushoitajan ammattia tunnetuksi. Oheistempausten tuotto lahjoitettiin Arvo ja Lea Ylppö säätiölle. lähin hoitaja tärkein hoitaja SuPer valmistautui jo vuonna 1992 vastaanottamaan uudet lähihoitajat liiton jäseniksi nimenmuutoksellaan Suomen lähi- ja perushoitajaliitoksi. Uuden ammattitutkinnon opetussuunnitelmaa kokeiltiin kolmessa nuorisoasteen koulutuskokeilussa syksyllä 1992 ja seuraavana syksynä koulutus alkoi jo koko maassa. Liiton uusi nimi ja uusi sosiaali- ja terveydenhuollon toisen asteen tutkinto tuotiin näyttävästi esiin vuonna 1993 SuPer osaa, uskaltaa, välittää -teemalla ja samalla käytiin myös jäsenhankintakampanjaa. SuPer on ollut alusta asti mukana kehittämässä lähihoitajakoulutusta laaja-alaiseksi ja monipuoliseksi sosiaali- ja terveydenhuollon toisen asteen tutkinnoksi ja liitto on tehnyt koulutusta ja ammattia tutuksi niin päättäjille kuin suurelle yleisöllekin. Vuonna 2001 oli koko vuoden kestäneen jäsenhankintakampanjan teemana Lähin hoitaja tärkein hoitaja. Jo muutaman vuoden ovat lääkealan perustutkinnon suorittaneet far- manomit ja lääketeknikot voineet myös liittyä SuPerin jäseniksi. voimakas vaikuttaja SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ammattiliitto. Tulevaisuuden tarpeisiin vastataan jo tämän päivän toimenpiteillä. SuPer osallistuu jatkossakin koulutuksen kehittämiseen vastaamaan entistä paremmin työelämän vaatimuksia. Liitto vaikuttaa aktiivisella ja kantaaottavalla toiminnallaan jäsenten työoloihin ja etuihin sekä siihen, että jäsenet saavat käyttää monipuolisesti ammatillista osaamistaan ja kehittyä ammatissaan. Tiiviillä yhteistyöllä eri sidosryhmien kanssa ja vaikuttamalla poliittisiin päättäjiin SuPer pyrkii saamaan jäsenten palkat tehtävien vaativuutta, vastuutta ja raskautta edellyttävälle tasolle. SuPer tekee yhteistyötä muun muassa ammatillisiin, edunvalvonnallisiin sekä sosiaali- ja terveysalaan liittyvissä kysymyksissä useissa eri järjestöissä pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla sekä globaalisti Maailman julkisen alan kansainvälisessä liitossa. Vuosien myötä SuPerin jäsenten etujen valvonta on kasvanut alun kirjelmöinnistä ja lausuntojen antamisesta globaaliksi toiminnaksi. PENTTI UUTELA Jokaisessa SuPer-lehden juhlavuoden numerossa kerrotaan apu-, perus- ja lähihoitajien sekä alan 60-vuotiaan ammattiyhdistystoiminnan historiasta itse juhlavuoden tapahtumia unohtamatta. MARKKU NIEMI super 13

14 14 super

15 Opiskelijan työssäoppiminen vaatii yhteistyötä teksti sonja kähkönen kuvitus salla pyykölä Opiskelijoiden työssäoppiminen ei etene aina toivotulla tavalla. Koska jokainen työssäoppimisjakso on ainutlaatuinen tilaisuus omaksua työelämän käytäntöjä, tulee pieniinkin ongelmiin ja ristiriitoihin puuttua nopeasti. Viimeistä työssäoppimisjaksoaan suorittamaan tullut opiskelija koki viileän vastaanoton pääkaupunkiseudulla sijaitsevan sairaalan akuuttiosastolla. Työhön perehdytettiin vasta neljännellä viikolla, ilmapiiri tuntui yleisesti huonolta ja apulaisosastonhoitaja solvasi muiden mukana työntekijöitä takanapäin. Oma ohjaaja ei ollut aluksi paikalla ja lopulta tilalle tuli henkilö, jota opiskelija ei jostain syystä miellyttänyt. Ohjaaja käyttäytyi opiskelijaa kohtaan sopimattomasti, tiuski, jopa huusi ja vähätteli tämän osaamista. Ohjaajan suhtautuminen muuttui hieman parempaan suuntaan opiskelijan kysyttyä suoraan, miksi tämä on hänelle kiukkuinen. Runsaan kahdenkymmenen potilaspaikan osastolla oli jatkuva kiire. Työ tehtiin usein hätiköidysti ja vauhdilla. Kuitenkin hetken päästä palattiin korjaamaan vikoja, joita hätäisellä työllä oli saatu aikaan. Henkilökunta vaihtui tiuhaan, eikä opiskelijalla ollut varsinaista kiinnekohtaa vakituisiin työntekijöihin. Opiskelijoita osastolla oli paljon ja vaikutti siltä, että työntekijät olivat väsyneet toistuvaan ohjaamiseen. Opiskelija kertoo, että koko seitsemän viikkoa oli karua kyytiä. Työpäivien jälkeen mieli oli maassa ja ajatuksissa pyöri kysymys, jaksaako työssäoppimisjakson loppuun. Viidennen viikon jälkeen opiskelija otti yhteyttä opettajaan ja he keskustelivat jakson keskeyttämisestä. Se olisi kuitenkin johtanut valmistumisen siirtymiseen, joten opiskelija päätti jatkaa. Työhön liittyvät, mieltä painavat asiat hän purki päivittäin yhdessä saman osaston kansliassa työskennelleen opiskelijaystävänsä kanssa. Suunnittelija Soili Nevala SuPerista toteaa, että opiskelija on usein ensimmäinen, joka kärsii työpaikan huonosta ilmapiiristä. Opiskelijoiden yhteydenottoja ja super 15

16 valituksia tämän kaltaisista tapauksista SuPerin kehittämisyksikköön tulee muutamia vuodessa. Jotkut uskaltavat tuoda ongelmat rohkeasti esiin, mutta osa tapauksista jää paljastumatta. Nevala muistuttaa, että oppilaitoksella ja työpaikalla on oltava kirjallinen sopi mus, jossa on määritelty työelämäyhteistyön periaatteet ja käytännöt sekä opiskelijaohjauksen vastuualueet. Lisäksi siitä tulee käydä ilmi opiskelijoiden oikeudet ja velvollisuudet ja työssäoppimisen laadun arviointi. Syntyneiden ristiriitojen taustalla on usein vuorovaikutusongelma. Opiskelija ei tunne tulleensa kuulluksi tai ymmärretyksi, tai sitten henkilökemiat eivät yksinkertaisesti toimi. Jos opiskelija uskoo, että häntä kohdellaan sopimattomasti, on asia otettava vakavasti. ohjaajalla tärkeä rooli Ymmärtävä ja vastuullinen työnjohtaja osaa valita henkilöt, jotka ovat kaikkein motivoituneimpia ohjaajan tehtäviin. Eräs Porin seudulla opiskellut lähihoitaja kertoo, että tunsi olevansa joillakin työssäoppimisjaksoilla kuin ilmaa. Joskus häntä ei tervehditty lainkaan, toisinaan varsin väkinäisesti. Myös helsinkiläinen Leena Marrasmaa-Jämsén koki itsensä opiskelijana joskus ulkopuoliseksi ja kertoo kuulleensa samaa monelta opiskelijatutultaan. Joulukuussa lähihoitajaksi valmistunut Marrasmaa-Jämsén halusi opiskeluaikanaan kokemusta mahdollisimman erilaisista hoitoalan työpaikoista. Se auttoi hahmottamaan mikä lähihoidon ala tuntui mielekkäimmältä. Toisaalta edessä oli jokaisessa paikassa täysin uudenlaisiin tehtäviin perehtyminen ja asiat oli opeteltava aina alusta. Siinä, jos missä, korostui hyvän ohjaajan merkitys. Marrasmaa-Jämsén kertoo saaneensa työssäoppimisjaksoilta pääasiassa hyviä kokemuksia, mutta eteen on tullut myös tilanne, jossa varaohjaaja on käyttäytynyt varsin vihamielisesti. Hän ei antanut tarvittavaa opastusta tehtäviin, vaan saattoi todeta jo tehneensä työn. Koska Marrasmaa-Jämsén ei tuntenut oppivansa kyseisen ohjaajan seurassa, hän ratkaisi tilanteen vaihtamalla työvuoronsa ohjaajan kanssa ristiin. Muiden työntekijöiden kanssa yhteistyö sujui hyvin. Yritysmaailman taakseen jättänyt, aikuisiällä lähihoitajaksi opiskellut Peppiina Satukangas muistuttaa, että luottamuksellisuus ja kuva työpaikasta syntyvät heti ensimmäisten minuuttien aikana. Hyvillä työssäoppimispaikoilla on sanottu kädestä päivää heti, kun hän on saapunut paikalle. On tutustuttu rauhassa, esitelty ohjaajat ja sovittu työvuorot. Valitettavasti tämä ei ole ollut käytäntö kaikkialla. Nyt Peppiina Satukangas tekee keikkatyötä ammattitaidolla, mutta muistaa miten hän jännitti ensimmäisiä toimenpiteitä työssäoppimisjaksojen alussa. Erityisesti mieleen on jäänyt tapaus, kun hän ensimmäistä kertaa antoi pistoksen asiakkaalle siis oikealle, hoitoa tarvitsevalle ihmiselle. Ohjaajasta ei ollut tueksi, hän oli kovin kiireinen ja totesi, että asiahan on opetettu jo koulussa. Aito tilanne oli kuitenkin täysin erilainen kuin koulussa harjoiteltu appelsiinin tai tutun oppilastoverin pistäminen. Oikean tekniikan osaaminen ja vastuu potilaan hyvästä hoidosta korostuvat todellisissa tilanteissa, Peppiina toteaa. Jos ohjaaja osoittaa käytöksellään, että opiskelija on jonkinlainen lisäriesa, ei opiskelija ehkä uskalla kysyä työn kannalta tärkeitä kysymyksiä. Soili Nevala huomauttaa, että tällaiset tapaukset saattavat johtaa jopa vaaratilanteisiin. Opiskelijat eivät ole varsinaista työvoimaa, vaan heillä on oikeus riittävään työpaikkakouluttajan ohjaukseen työssäoppimisjakson aikana, Nevala sanoo. ristiriitoihin puututtava heti Opetushallitukseen tulee silloin tällöin arviointitoimintaan liittyviä valituksia ja kysymyksiä siitä, miten tulee menetellä, kun napit ovat menneet vastakkain työpaikkaohjaajan kanssa. Opetusneuvos Aira Rajamäki painottaa, että työssäoppimispaikoilla syntyneisiin ristiriitoihin tulee puuttua nopeasti ja niiden syy on selvitettävä. Tätä korostaa myös Helsingin Diakoniaopiston työelämäkoordinaattori Lea Leveelahti. Leveelahden mukaan opiskelijoiden työssäoppimisjaksot sujuvat pääsääntöisesti hyvin, työpaikkojen henkilöstö on motivoitunut ohjaamaan ja ristirii- 16 super

17 Opiskelijat eivät ole varsinaista työvoimaa, vaan heillä on oikeus riittävään työpaikkakouluttajan ohjaukseen työssäoppimisjakson aikana. tatilanteet selvitetään avoimesti keskustellen. Opettajan työpaikkakäynneillä seurataan ja otetaan puheeksi, miten hyvin yhteistyö ja ohjaus toimivat. Ristiriitatilanteissa opiskelijan tulee ottaa yhteyttä ohjaavaan opettajaan, joka on opiskelijan tukena koko työssäoppimisen ajan. Sellaista tilannetta ei ole tullut vastaan, ettei työpaikalla olisi otettu ongelmia vakavasti opettajan yhteydenoton jälkeen. Leveelahti huomauttaa, etteivät mitkään ristiriidat ole yksipuolisia. Opiskelijoiden vaatimukset ovat ajan myötä kasvaneet ja joillakin on ylimitoitetut toiveet työssäoppimispaikan suhteen. Monet käyvät opintojensa ohella töissä, joten heillä on vaatimuksia esimerkiksi työvuorojen suhteen. Ohjaajan ja opiskelijan työvuorot eivät siksi osu aina kohdalleen. Opiskelijoilta vaaditaan hieman nöyryyttä, kun he menevät työssäoppimisjaksolle vieraaseen organisaatioon. Sellaisiakin työtehtäviä opiskeluun kuuluu ja on tehtävä, joita ei koeta kovin miellyttäviksi. Työssäoppimisjaksolla opiskelija oppii myös työelämän toimintatapoja, esimerkiksi miten erilaisia näkemyksiä työpaikalla yhteistyössä ratkotaan. Käsittelemättä jääneet ikävät kokemukset eivät unohdu, vaan paisuvat, Leveelahti toteaa super 17

18 kiinnostavuutta ohjaamiseen Työnantajan tehtäviin kuuluu vastuullisen työpaikkaohjaajan nimeäminen. Joillakin työpaikoilla työnantaja määrää työntekijän ohjaajaksi siitä huolimatta, että hän ei tehtävään halua. Aira Rajamäen mukaan tämä on huono lähtökohta ja valitettava tilanne. Toisaalta julkisen ja sosiaalipuolen työpaikan vastaanottaminen sitoo ja velvoittaa myös ohjaustehtäviin. Opiskelijan ohjaamisesta ei voi siis varsinaisesti kieltäytyä. Rajamäki uskoo, että joillakin työpaikoilla on kierre, jossa samat henkilöt ovat toistuvasti ohjaajina. Työn johdon pitäisi olla tarkkanäköinen ja siirtää tehtävää säännöllisesti työntekijältä toiselle. Ymmärtävä ja vastuullinen työnjohtaja osaa valita henkilöt, jotka ovat kaikkein motivoituneimpia ohjaajan tehtäviin. Suosittelen, että ohjaajille järjestetään koulutusta aina tarpeen mukaan, jotta he pysyvät virkeinä ja asioista ajan tasalla. Työpaikkaohjaajien koulutus kuuluu koulutuksen järjestäjän vastuualueeseen. Ohjaajan on oltava rohkea Ohjaajan tehtävä vaatii aikaa, joka jokaisen on osattava itse ottaa. Pitkäaikaissairaanhoidossa työskentelevä lähihoitaja ja SuPerin opiskelijavastaava Taina Luomaniemi uskoo, että työssäoppimisjaksoilla syntyvät ristiriidat johtuvat usein opiskelijoiden vääristä ennakko-odotuksista ja siitä, että ohjaajaksi valitaan henkilö, jolla ei ole riittävää motivaatiota. Ohjaajalla ei ole aina tarvittavaa tietoa siitä, miten hänen tulisi arvostella opiskelijan tehtävät. Lisäksi työpaikan odotukset opiskelijan suhteen voivat olla liian suuret. Koulusta tulee teoriapainotteisesti valmis työntekijä, mutta työpaikalla on muistettava se, että ohjaajan on opetettava opiskelijalle käytännön työ, opiskelijasta riippuen jopa perushoidon alkeista alkaen. Myös opiskelijoilla on työssäoppimisjaksoilta suuret odotukset. Luomaniemen mukaan etenkin nuorilla on usein vahva asenne, että he tietävät ja osaavat tehdä työn, mikä on toisaalta hyvä asia. Pitkän linjan hoitajalla voi olla kuitenkin kokemusta tilanteista, joissa koulussa opetettu teoria ja käytäntö eivät kohtaa. Opiskelijaa ei välttämättä tyydytä se, että arviointitilanteissa vastaan tuleekin uusia näkökulmia. Opiskelijoilla on työssäoppimispaikoista monenlaisia mielikuvia. Koulussa on esimerkiksi saattanut kiertää sana, että tietystä paikasta saa aina parhaan arvosanan. Kun näin ei jostain syystä käy, on opiskelijan pettymys melkoinen. Aikuisiällä lähihoitajaksi opiskellut Luomaniemi on työskennellyt hoitoalalla kymmenen vuotta. Omat harjoittelujaksot ovat vielä tuoreessa muistissa, mikä auttaa ymmärtämään opiskelijoiden tilannetta. Luomaniemi kertoo, että ensimmäisenä työssäoppimispäivänä hän antaa opiskelijan kulkea perässään, tutustua paikkoihin ja tunnustella työtä. Lopullinen työssäoppimisjakso muotoutuu opiskelijan asenteen ja kokemuksen mukaan. Opiskelijoilla on pääsääntöisesti hyvä asenne. He rohkenevat kysyä ja kyseenalaistaa, miksi asioita tehdään tietyllä tavalla, mutta he eivät ole röyhkeitä. He uskaltavat myös itse ehdottaa. Joskus vastaan tulee arkoja henkilöitä, jotka eivät uskalla tulla esiin. Heille Luomaniemi antaa aikaa, mutta pyrkii herättelemään keskustelua, mikä pelottaa ja miksi. Toinen ääripää ovat turhan rohkeat opiskelijat, joita on toppuuteltava, etteivät he satuta itseään tai potilaita. Työvoimapula on tällä hetkellä mo- nessa paikassa huutava. Henkilökunta joutuu perehdyttämään uusia sijaisia lähes päivittäin ja paukkuja pitäisi riittää vielä varsinaisen työn tekemiseen sekä opiskelijoiden ohjaamiseen. Jotta opiskelijan ohjaamisen voi hoitaa hyvin, täytyy tehtävästä olla aidosti kiinnostunut. Luomaniemen mukaan ongelman ydin on se, että vastuuhenkilöille ei varsinaisesti varata työaikaa ohjaamiseen. Aika täytyy jokaisen ottaa itse. Liian usein hoitajat huolehtivat siitä, että heidän pitäisi olla samaan aikaan toisaalla auttamassa työpariaan, mutta suorittaa myös opiskelijan ohjaus. Ohjaajan on oltava rohkea. Hänen täytyy olla työyhteisössä niin vahva, että hän voi sanoa opastavansa juuri nyt opiskelijaa. Tiimin tai työyksikön muiden jäsenten on hyväksyttävä se. Luomaniemen tiedossa on tapauksia, joissa ohjaaja on omalla vapaa-ajallaankin tehnyt opiskelijan arviointeja. Hän uskoo, että ohjaajien motivaatio kasvaisi, jos työnantaja huomioisi säännöllisesti, miten ja kuinka paljon opiskelijatyötä kussakin yksikössä tehdään. Taina Luomaniemi muistuttaa, että jokaisen on syytä pohtia, millaisia työkavereita me tulevaisuudessa haluamme. Nyt ohjattava opiskelija saattaa olla vuoden päästä oma iltatyöpari. Ohjaaminen on myös hyvä tapa pitää yllä ja päivittää ammatillista osaamista. 18 super

19 Tämä kenkä EI PURISTA! Trendikkäät, kevyet ja ergonomisesti muotoutuvat Crocsit ovat ihanteelliset kengät sisätöihin ja vapaa-aikaan. Patentoitu Croslite-materiaali on miellyttävä ja joustava jalalle. Materiaali on myös antibakteerinen, liukumaton ja äänetön. Kun kokeilet, huomaat kuinka uskomattoman mukavat ja kevyet Crocsit ovat. Ne auttavat jalkojasi jaksamaan ja tuovat pirteyttä päivään. a versatile material developed for the well being of your feet. comfortable ergonomic anti-microbial odor resistant light weight Jälleenmyyjät, laajan malliston sekä nettikaupan löydät osoitteesta:

20 Yhteislenkeillä viihtyvät Maarit Moilanen ja Minna Rokolampi osoittivat sisukkuutensa maratonilla metriä yhdessä teksti ja kuvat jukka järvelä Suomussalmelaiset Minna Rokolampi ja Maarit Moilanen juoksivat yhteistuumin maratonin. Harjoitusohjelmaan kuuluu juoksemisen lisäksi muutakin liikuntaa. Maratonin eli runsaan 42 kilometrin juokseminen kohtuuajalla vaatii paljon lenkkeilyä, mutta Minna Rokolampi ja Maarit Moilanen liikkuvat sekä kuntoilevat monipuolisesti. Oulun Terwamaratonilla viime vuonna rinnakkain juostu pitää taustallaan myös hiihtoa, kävelyä, sauvakävelyä, kuntosalia, kuntonyrkkeilyä, pyöräilyä, rullaluistelua ja circuit-jumppaa. Juoksemme keskimäärin kaksi kolme lenkkiä viikossa yksin tai yhdessä. Tuolle maratonille valmistauduttaessa tuli joskus juostua viisikin kertaa viikossa, selvä päämäärä lisäsi harjoittelua. Ajoittain lenkkeily sitten saattaa jäädä viikoksi kokonaan sivuun työajoista ja pakkasista riippuen. jalkojen ehdoilla Oulussa kaksikon tavoitteena oli ensikertalaisille järkevä eli pääsy maaliin. Rokolampi pelkäsi ennalta, josko sääriä ajoittain kolottava penikkatauti haittaisi menoa. Alun helppous loppuikin, kun kivut alkoivat tuntua 25 kilometrin kohdalla. Maratonin viimeiset kilometrit ovat kuuluisaa tuskien taivalta. Tuntui, että jos pysähtyisi, niin ei enää pääsisi liikkeelle. Kolme kilometriä ennen maalia totesin, että nyt ei enää voi tulla sellaista estettä, että emme pääsisi perille, Rokolampi muistelee. Moilasella ei ole ollut isoja jalkaongelmia, mutta maratonilla hänenkin pohkeisiinsa ilmestyi 30 kilometrin jälkeen sellaisia tuntemuksia, joita ei lyhyemmillä lenkeillä ollut tullut. Kisan jälkeen liikkuminen ja portai- 20 super

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta?

Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? Jäävätkö asiakkaalle myönnetyt palvelut toteutumatta? KOTIHOIDON HENKILÖSTÖMITOITUS Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina

Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät. Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Tehy - terveyden & hyvinvoinnin tekijät Yksityisellä sektorilla & ammatinharjoittajina Sisällys 3 Tehy on tahdon asialla 4 Tehyläiset yksityisellä sektorilla 5 Yksityisen sektorin edunvalvonta 6 Tehyläiset

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

CASE: Lumipalloefekti:

CASE: Lumipalloefekti: CASE: Lumipalloefekti: Korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus terveysalalla Marja-Anneli Hynynen Projektisuunnittelija, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu 14.11.2012 Taustaa Diabeetikon hoidon

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON

Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Liity SuPeriin LÄHI- JA PERUSHOITAJIEN OMAAN LIITTOON Sinun liittosi on SuPer SuPer on ainoa liitto, joka on keskittynyt lähi- ja perushoitajien edunvalvontaan. Ajamme etujasi kaikissa ammatillisissa ja

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

A. VAKINAISET TOIMET:

A. VAKINAISET TOIMET: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 18.3.2013 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset ja määräaikaiset toimet:

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi

5. LÄHIHOITAJA, 1 vakinainen toimi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymässä (Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva) on hoidon ja hoivan palvelualueella haettavana 21.3.2014 klo 15.00 mennessä seuraavat vakinaiset toimet: 1. PALVELUOHJAAJA,

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon

sisältö 1.3.2014 1.7.2014 1955,44 1935,44 Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon lähi- ja perushoitajien vähimmäispalkat 2014-2016 sisältö Kunta-alan eräät terveyden- ja sosiaalihuollon palkkahinnoittelun palkat (KVTES)... 3 Terveydenhuollon hoitohenkilöstö... 3 Sosiaalihuollon henkilöstö...

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ

Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto ja työ Välinehuoltajan ammattitutkinto näyttötutkintona tai oppisopimuksella VÄLINEHUOLTAJAN AMMATTITUTKINNON SUORITTAMINEN Välinehuoltajan ammattitutkinto suoritetaan pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla

keho ja mieli Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Oulun Diakoniaopisto Innostavaa opiskelua Oulussa ja Ylitorniolla Ajankohtaiset koulutukset, kurssit ja hakuohjeet: www.oulundiakoniaopisto.fi keho ja mieli Monien mahdollisuuksien opisto Ammattikoulutus

Lisätiedot

terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja

terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja Näkökulmia sosiaali- ja terveysalan koulutuskorvauksiin Koulutuskeskus Sedu Hellevi Lassila, toimialajohtaja Lähihoitajakoulutus Koulutuskeskus Sedussa v.2011 Koulutusta 4 paikkakunnalla: Sedu Kauhajoki

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä!

Lupsakkaa talven aikaa ja hyviä hiihtokelejä! Jyty Varkaus Ry Tammikuu 2015 Jäsentiedote 1 Hallituksen joulukuun kokouksen päätökset 2 Edunvalvontakatsaus 3 Syyskokouksen päätökset 4 Yhdistyksen toimihenkilöt 2015 5 Hallitus 2015 6 Kuntokorttikausi

Lisätiedot

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014

Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua. Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Turvallista ja ystävällistä avustajapalvelua Med Group Avustajapalveluiden asiakastyytyväisyyskysely 2014 Selfie Linnanmäen maailmanpyörässä kesällä 2014 1 Pääkirjoitus: Med Group ja avustajapalvelut uudistuvat

Lisätiedot

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 1 / 5 TEHYN ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN AO 668 RY TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 2 / 5 1. JOHDANTO Ammattiosaston tarkoituksena on koota toimialueensa terveydenhuoltoalan koulutuksen saaneet

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016

SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE. syksy 2015 ja kevät 2016 Hyvinvointi ja palveluala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Otavankatu 4 50100 MIKKELI SOSIAALI-, TERVEYS- ja LIIKUNTA-ALAN KOULUTUS TYÖELÄMÄN ARVIOIJILLE syksy 2015 ja kevät 2016 Työelämän edustajina,

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Toimihenkilöbarometri 2013

Toimihenkilöbarometri 2013 Toimihenkilöbarometri 2013 Seppo Nevalainen 2 7. 11. 2 0 1 3 Vastanneet jäsenliitoittain Yhteensä N = 1288 Miehet N = 307 Naiset N = 979 Naisten osuus, % Vastausprosentti Painokerroin Ammattiliitto PRO

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ

OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ OPISKELIJAN ARVIOINTI TYÖSSÄOPPIMINEN NÄYTTÖ ARVIOINNIN PERUSLÄHTÖKOHTIA Arviointikriteerit ovat kirjalliset, jotka toimitetaan työpaikalle Arvioinnin perustana on aina etukäteen sovitut tavoitteet Arvioinnin

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015

OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 OSAAMINEN TYÖPAIKAN MENESTYSTEKIJÄNÄ SAANA SIEKKINEN 20.1.2015 1 Työpaikan laatu on yhteydessä lähes kaikkiin työelämän ilmiöihin ja aina niin, että laadukkailla työpaikoilla asiat ovat muita paremmin.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Muutos, mahdollisuus? -työnantajan näkemys koulutuksesta

Muutos, mahdollisuus? -työnantajan näkemys koulutuksesta Muutos, mahdollisuus? -työnantajan näkemys koulutuksesta 3.5.2013 Taustaa: Vuoteen 2020 mennessä KYSistä arvioidaan eläköityvän 588 hoitotyöntekijää, joka on noin 22% vuoden 2011 hoitohenkilökunnan keskimääräisestä

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki

Perusturvakuntayhtymä Akseli. Masku Nousiainen - Mynämäki Masku Nousiainen - Mynämäki UUDENLAISIA YHTEISIÄ TOIMINTATAPOJA OPPIMASSA Perusturvakuntayhtymä Akseli aloi4 toimintansa 2011 alussa, siihen kuuluu kolme kuntaa Masku- Nousiainen Mynämäki. Alueella on

Lisätiedot

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana. 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana 22.3.2012 Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke asiakastapaaminen kestää ehkä 30-60 min x 2/ vuosi // miten

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä

Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Tiukilla mennään Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminta ja henkilöstöjärjestelyt vuonna 2015 Tehyläisten pääluottamusmiesten näkemyksiä Mervi Flinkman Työvoimapoliittinen asiantuntija, sh, TtT Yhteiskuntasuhteet

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille

Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon paketti laajennetulle työssäoppijoille 1. Tässä opintojaksossa painotetaan työelämätaitoja ja yrittäjyyttä. Lisäksi käsitellään lyhyesti oman talouden suunnittelua.

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa

Ammatillisuus opintokeskustyössä -työpaja. Mikä meitä työssämme haastaa Muistio koulutuksesta 1 / 5 Aika: 18.11.2015, klo 12.30-15 Paikka: Kulttuuritalo, Helsinki Koulutus: Opintokeskuspäivä Läsnä: Opintokeskustyöntekijöitä 15 osallistujaa Vetäjä: Inka Ukkola, TJS Opintokeskus

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset

Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Hyvällä fiiliksellä homma toimii paljon paremmin! Työhyvinvoinnin usein kysytyt kysymykset Elina Ravantti, Venla Räisänen ja Eeva-Marja Lee Työterveyslaitos 2014 1 Tietopaketti työhyvinvoinnista Apaja-projektissa

Lisätiedot