TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 Julkaisija: Tampereen kaupungin konsernihallinnon talous- ja liiketoimintaryhmä ISSN

2 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy

3 Pormestarin katsaus TALOUS TASAPAINOON YHDESSÄ TEKEMÄLLÄ Vuoden 2012 talousarvio valmisteltiin epävarmassa taloustilanteessa perustuen matalaan menojen kasvuun. Talousarvion tavoitteena oli säilyttää ja osittain parantaa kuntalaisten palveluita huolimatta epävarmoista tulorahoituksen kasvunäkymistä. Tilinpäätöksen perusteella voidaan todeta näin tapahtuneen, sillä talousarvion sitovista toiminnallisista tavoitteista saavutettiin 72 prosenttia. Onnistumisia olivat muun muassa hoito- ja sosiaalitakuun toteutuminen vuoden loppuun mennessä, joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvattaminen ja uuden seudullisen toisen asteen oppilaitoksen, Tredun perustaminen. Taloutta koskevia tavoitteita eli tilikauden tulosta ja investointien tulorahoituksen riittävyyttä ei sen sijaan saavutettu. Viime vuoden kehityksessä on erittäin huolestuttavaa, että edellisvuoden voimakas toimintamenojen kasvu jatkui edelleen. Kesäkuussa 2012 käynnistetyllä koko kaupungin säästöohjelmalla saavutettiin noin 11 milj. euron säästöt. Tästä huolimatta kaupungin nettomenot kasvoivat 6,6 prosentilla. Kun verorahoituksen kasvu oli samanaikaisesti 3,3 prosenttia, kaupungin talous oli tilinpäätöstilanteessa vahvasti epätasapainossa. Tilikauden tulos oli 28,4 milj. euroa alijäämäinen, vaikka satunnaisiin eriin sisältyvät kertaluonteiset luovutusvoitot paransivat tulosta 14 milj. eurolla. Tilinpäätöksessä vuosikate oli 40,7 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 186 milj. euroa. Omalla tulorahoituksella kyettiin kattamaan nettoinvestoinneista 22 prosenttia ja kaupungin velkamäärä kasvoi 41 milj. eurolla. Lainakanta asukasta kasvoi 173 eurolla euroon. Taloudellisen tilanteen korjaamiseksi on käynnistetty koko kaupungin kattava talouden tasapainottamisen ohjelma jo kuluvan vuoden osalta ja sitä jatketaan koko valtuustokauden. Kaikkien toimintayksiköiden tulee pysyä mahdollisimman tarkasti kuluvana vuonna valtuuston hyväksymässä talousarviossa. Tämä edellyttää pidättyvyyttä uusista menoesityksistä, nykyisen palvelurakenteen kriittistä arvioimista ja ennen kaikkea uusien rohkeiden toimintatapojen ennakkoluulotonta etsimistä. Vuosien osalta tarvittavat talouden tasapainottamistoimenpiteet sisällytetään kaupunkistrategiaan ja sitä tukeviin toimintasuunnitelmiin. Kuntatalous heikkeni nopeasti viime vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate romahti noin 800 miljoonalla eurolla. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi noin 1,6 miljardilla eurolla. kuntien velvoitteiden lisääntymiseen vastaaminen ovat menoja kasvattavia tekijöitä. Samaan aikaan kuntien verotulojen ja valtionosuuksien kasvu on jäämässä matalaksi. Kuntatalouden kannalta olennaista on pitää toimintamenojen kasvu verorahoituksen kasvua pienempänä. Jos tässä ei onnistuta, kuntatalouden vakautta ei kyetä turvaamaan ja tarvittavien investointien toteuttaminen uhkaa nostaa kuntien velkamäärän nopeasti kestämättömälle tasolle. Talouden hallinnassa keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien läpivieminen. Kuntien haasteisiin rakenteellisia ratkaisuja tarjoava hallituksen kuntauudistus eteni vuoden 2012 aikana. Tampereen kaupunkiseudulla käynnistettiin kuntien yhteinen, omaehtoinen selvitys, jossa arvioidaan erilaisten seutuyhteistyövaihtoehtojen vaikutuksia seudun elinvoimaan. Aloitteellisuus paikallishallinnon rakenteiden uudistamisessa on osoitus kaupunkiseudun kuntien hyvästä yhteistyöstä ja toimintakyvystä. Selvityksen tekemiseen on varattu aikaa yksi vuosi ja selvitysmiehenä toimii emeritus maaherra Rauno Saari. Vaikka kuntatalouden näkymät eivät ole valoisat, uskon Tampereen selviytyvän tulevista haasteista, mutta se edellyttää rohkeaa uudistumista. Uuteen pormestariohjelmaan on yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi kirjattu, että tilikauden tulos saadaan ylijäämäiseksi viimeistään vuonna Tämä ja kaikki muutkin tavoitteet saavutetaan parhaiten yhdessä tekemällä. Tilanne vaatii uusia ideoita ja rohkeutta muuttaa toimintatapoja. Tähän tarvitsemme kaupungin osaavaa henkilöstöä ja myös kuntalaisia avuksi. Uuden valtuustokauden keskeisenä tavoitteena on vahvistaa ihmisten hyvinvointia, talouden tasapainoa ja alueen elinvoimaa sekä uudistaa kaupungin toimintatapoja. Tulemme painottamaan entistä enemmän ennaltaehkäiseviä palveluja, kuten hyvää perusterveydenhoitoa, ikäihmisten kotona-asumisen tukea ja turvallisia ja kannustavia yhteisöjä ihmisten eri elämäntilanteissa. Tampere kasvaa ja kehittyy vauhdilla, se luo paineita investointeihin, mutta avaa myös uusia mahdollisuuksia. Rakentamista on vauhditettava, opiskelun ja työelämän yhteyksiä parannettava, uusia osaamisen ja yrittämisen aloja kehitettävä. Meidän tulee panostaa älykkääseen liikenteeseen, ympäristöteknologiaan, tuotannon kehittämiseen sekä kiinnostavaan terveysteknologiaan ja hoivaan. Hyödymme näistä itse ja ne ovat meille hyviä kasvualoja. Tampere on tyytyväisten ihmisten fiksu ja reilu kaupunki myös tulevina vuosina. Kuntien menoihin kohdistuu lähivuosina monenkaltaisia kasvupaineita. Väestön kasvu ja ikääntyminen, työvoimavaltaisen kunta-alan henkilöstön saatavuuden turvaaminen sekä Anna-Kaisa Ikonen pormestari

4 Pormestarin katsaus

5 Tilinpäätös SISÄLLYS PORMESTARIN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS 9 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 11 Tampereen kaupungin hallinto 11 Kaupunginvaltuusto 11 Kaupunginhallitus 11 Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat 13 Taloudellinen kehitys 14 Kokonaistalous ja suhdannekehitys 14 Rahamarkkinat ja korkokehitys 15 Toimintaympäristön muutokset 16 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 18 Tuloperusteiden muutokset 18 Toiminnan ja talouden muutokset 18 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä 19 Investoinnit 20 Poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon 21 Henkilöstö 24 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 25 Ympäristötekijät 27 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 28 Tilikauden tuloksen muodostuminen 31 Tuloslaskelma 31 Tuloslaskelman analysointi 32 Toiminnan rahoitus 35 Rahoituslaskelma 35 Rahoituslaskelman analysointi 36 Tasetarkastelu 38 Tase 38 Taseen analysointi 41 Kokonaistulot ja -menot 43 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 44 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 44 Konsernin toiminnan ohjaus 48 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 49

6 Tilinpäätös Konsernitilinpäätös 51 Konsernituloslaskelma 51 Konsernituloslaskelman analysointi 52 Konsernin rahoituslaskelma 53 Konsernin rahoituslaskelman analysointi 54 Konsernitase 55 Konsernitaseen analysointi 57 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 58 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 59 Talousarvion toteutuminen 61 Laskelmaosan toteutuminen 62 Tuloslaskelman toteutumavertailu 62 Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen muodostumiseen 64 Verotulot 66 Valtionosuudet 67 Korkotuotot ja -kulut 67 Muut rahoitustuotot ja -kulut 69 Investointien toteutumavertailu 70 Liikelaitosten vaikutus kaupungin investointien muodostumiseen 73 Rahoituslaskelman toteutumavertailu 74 Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen 76 Antolainauksen muutokset 77 Korollisten velkojen muutokset 77 Sijoitustoiminta 78 Strategiaosan toteutuminen 79 Kaupunkistrategia pähkinänkuoressa 80 Toiminnallisten tavoitteiden toteuma 81 Strategiset hankkeet 105 Avoin Tampere 105 ECO2 Ekotehokas Tampere Keskusta 107 TampereSenior Ikääntyvä yhteiskunta mahdollisuutena 109 TOP School -hanke 110 Tuottavuusohjelma 111 Vuores 112 Konsernihallinto ja konsernipalvelut 114 Konsernihallinto 114 Oman pääoman rahastot 117 Konsernipalvelut 118 Taloushallinnon palvelukeskus 119 Hallintopalvelukeskus 120 Työllisyydenhoidon palveluyksikkö 122

7 Tilinpäätös Tilaajaosan toteutuminen 124 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 124 Varhaiskasvatus ja esiopetus 126 Perusopetus 127 Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut 129 Psykososiaalisen tuen palvelut 130 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut 132 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 133 Toisen asteen koulutus 135 Osaamisen edistäminen 137 Elinkeinojen edistäminen 138 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 140 Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut 142 Kulttuuripääomapalvelut 144 Kulttuuri- ja liikuntakasvatus 146 Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut 148 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 150 Ennaltaehkäisevät palvelut 152 Perusterveydenhuollon avopalvelut 154 Sairaalapalvelut 156 Päihde- ja mielenterveyspalvelut 158 Sosiaalisen tuen palvelut 160 Vammaispalvelut 162 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 164 Kotona asumista tukevat palvelut 166 Hoidon ja asumisen yhdistävät palvelut 168 Kaupunkiympäristön kehittäminen 170 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen 172 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito 177 Joukkoliikenne 180 Pelastustoimi 182 Tuottajaosan erillistilinpäätösten toteutuminen 183 Hyvinvointipalvelut 185 Avopalvelut 193 Laitoshoito 201 Erikoissairaanhoito 209 Päivähoito ja perusopetus 217 Toisen asteen koulutus 225 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut 234 Tampereen aluepelastuslaitos 243 Liikelaitokset 252 Tampereen Vesi Liikelaitos 252 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos 260 Tullinkulman Työterveys Liikelaitos 270 Tampereen Infratuotanto Liikelaitos 278 Tampereen Ateria Liikelaitos 288 Tampereen Logistiikka Liikelaitos 299 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 308

8 Tilinpäätös Rahastot 324 Vahinkorahasto 324 Asumisen rahasto 326 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt 327 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 341 Tuloslaskelma 343 Rahoituslaskelma 344 Tase 345 Konsernituloslaskelma 347 Konsernin rahoituslaskelma 348 Konsernitase 349 LIITETIEDOT 351 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 353 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 353 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 355 Tuloslaskelman liitetiedot 358 Tasetta koskevat liitetiedot 362 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 375 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 377 LUETTELOT JA SELVITYKSET 379 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 381 Luettelo käytetyistä tositelajeista 382 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 383

9 Tilinpäätös TOIMINTAKERTOMUS

10 Tilinpäätös

11 Toimintakertomus 11 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Tampereen kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2012 toiminut Irene Roivainen (Vihr.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Marjatta Stenius-Kaukonen (Vas.) ja toisena varapuheenjohtajana Elina Sirén (Kok.). Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (puoluekanta sulkeissa): Aaltonen Mikko (Vas.) Ahola Elli-Maija (Vas.), ent. Pöllänen Airaksinen Harri (Kok.) Alatalo Mikko (Kesk.) Aleksovski Atanas (SDP) Asumaniemi Hellä (SDP) Axén Erkki (Kok.) Dündar-Järvinen Aila (SDP) Elovaara Tiina (PS) Eskola Vesa (Vihr.) Gustafsson Jukka (SDP) Hanhilahti Timo (Kesk.) Heikkilä Jari (Vas.) Heinivaho Matti (Kok.) Heinonen Jari (SKP) Heinämäki Anna-Kaisa (Vihr.) Hervonen Antti (Kok.) Höyssä Matti (Kok.) Ikonen Anna-Kaisa (Kok.) Ivanoff Antti (Kok.) Jaskari Harri (Kok.) Joki Matti (TaSi) Kaupunginhallitus Jokinen Tarja (SDP) alkaen Järvelä Ilkka (Vas.) Kajan Maija (Vihr.) Kivistö Anneli (SDP) Koivisto Sirpa (SDP) Kontula Anna (Vas.) Koskela Laila (SP) Koskela Terttu (Vas.) Koskinen Riitta (Kok.) Kostiainen Leena (Kok.) Kriikku Mikko (Kesk.) Kulmala Reijo (SDP) Lepistö Joonas (SDP) asti Leppälahti Mikko (Kok.) Loukaskorpi Johanna (SDP) Luoto Heikki (PS) Löfberg Peter (RKP) Nieminen Timo P. (Kok.) Ojanen Sanna (Kok.) Oksanen Lasse (TaSi) Olkanen Emilia (Vihr.) Ollila Riitta (SDP) Parviainen Olli-Poika (Vihr.) Pesä Perttu (Vihr.) Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina (Kesk.) Rauhala Leena (KD) Rissanen Niina (Vihr.) Roth Marco (KD) Ruoholahti Pauli (SDP) Salmi Pekka (SDP) Salminen Seppo (SDP) Sasi Ilkka (Kok.) Siik Kirsikka (Vihr.) Sipilä Satu (KD) Sirniö Ilpo (SDP) Siuro Petri (Vihr.) Tainio Hanna (SDP) Tulonen Irja (Kok.) Tynkkynen Oras (Vihr.) Viitanen Pia (SDP) Vikman Sofia (Kok.) Virtanen Pertti (PS) Virtanen Sirkkaliisa (Vas.) Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2012 toiminut pormestari Timo P. Nieminen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Maija Kajan (Vihr.) ja toisena varapuheenjohtajana Pekka Salmi (SDP). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Aaltonen Mikko (Vas.) Aleksovski Atanas (SDP) Eskola Vesa (Vihr.) Ikonen Anna-Kaisa (Kok.) alkaen Kivistö Anneli (SDP) Koskinen Riitta (Kok.) Ojanen Sanna (Kok.) asti Rauhala Leena (KD) Sasi Ilkka (Kok.) Kaupunginhallituksessa pormestari esittelee toimikautensa seutu- ja kaupunkistrategian, vuosittaisen varsinaisen talousarvion ja -suunnitelman sekä kuntademokratiaan liittyvät asiat.

12 Toimintakertomus 12 Apulaispormestareina toimivat Timo Hanhilahti (Kesk.), Irja Tulonen (Kok.) Leena Kostiainen (Kok.) ja Olli-Poika Parviainen (Vihr.). Apulaispormestarit ovat vastanneet tilaajalautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. Konsernihallinnon ryhmien johtajat Kari Kankaala, Pekka Palola asti ja Kirsi Koski alkaen sekä Juha Yli-Rajala ovat esitelleet toimivaltaansa kuuluvat asiat. Tilaajajohtajana on toiminut Lasse Eskonen asti ja vs. tilaajajohtajana Pekka Kivekäs alkaen. Hyvinvointipalvelujen tuotannon kehitysjohtajana on toiminut Kari Hakari. Liiketoiminnan kehitysjohtajana on toiminut Kristiina Michelsson. Kaupunginhallituksella on vuonna 2012 ollut kaksi jaostoa; suunnittelujaosto ja henkilöstöjaosto. Suunnittelujaoston tehtävänä on ollut käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen ohjaukseen ja suunnitteluun liittyvät asiat. Henkilöstöjaoston tehtävänä on käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen henkilöstöohjaukseen liittyvät asiat. Jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Henkilöstöjaosto: Eskola Vesa (Vihr) pj. Koskinen Riitta (Kok.) I vpj. Sasi Ilkka (Kok.) Koskela Laila (SP) Marin Sanna (SDP) Oksanen Lasse (TaSi) Rauhala Leena (KD) Suunnittelujaosto: Nieminen Timo P. (Kok.) pj. Koskinen Riitta (Kok.) I vpj. Salmi Pekka (SDP) II vpj. Ahola Elli-Maija (Vas.), ent. Pöllänen Axén Erkki (Kok.) Heikkilä Jari (Vas.) Kriikku Mikko (Kesk.) Rissanen Niina (Vihr.) Tampereen kaupungin organisaatio vuonna 2012

13 Toimintakertomus 13 Tarkastustoimikunnan tehtävänä on ollut valvoa sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta sekä valmistella kaupungin tilinpäätöksessä annettava selonteko koskien edellä mainittua toimintaa. Tarkastustoimikunta myös ohjaa ja valvoo sisäistä tarkastusta ja koordinoi sen ja ulkoisen tilintarkastuksen työtä. Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtajana pormestari Timo P. Nieminen sekä jäseninä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Matti Heinivaho. Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Lautakunnat Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Johtokunnat Avopalvelujen johtokunta Laitoshoidon johtokunta Erikoissairaanhoidon johtokunta Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta Toisen asteen johtokunta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta Sara Hildénin taidemuseon johtokunta Tampereen Ateria Liikelaitoksen johtokunta Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunta Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen johtokunta Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunta Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunta Tullinkulman Työterveys Liikelaitoksen johtokunta Vuonna 2012 toimi yhdeksän (9) lautakuntaa ja neljätoista (14) johtokuntaa. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimi- ja neuvottelukunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Toimi- ja neuvottelukunnat Elinkeinorahaston toimikunta Hallintopalvelukeskuksen neuvottelukunta Kadunnimitoimikunta Kaupungin yhteistyöryhmä Kaupunkikuvatoimikunta Kiinteistötoimitusten uskotut miehet Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä Lahjoitus- ja tukirahaston toimikunta Luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta Maahanmuuttajaneuvosto Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunta Tampereen ammattiopiston ammatilliset neuvottelukunnat Tampereen ammattiopiston näyttötoimikunta Taloushallinnon palvelukeskuksen neuvottelukunta Teknisen luovuuden palkitsemistoimikunta TET-toimikunta Tiederahaston toimikunta Tutkimuslupatoimikunta Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto

14 Toimintakertomus 14 Taloudellinen kehitys Kokonaistalous ja suhdannekehitys Syksyn 2012 aikana kertyi merkkejä siitä, että maailmantalouden kasvun hidastuminen oli vihdoin kääntymässä loivaksi kiihtymiseksi. Teollisuuden luottamusluvut ovat piristyneet varovasti ympäri maailman. Selkeimmät käänteen merkit näkyvät Kiinassa, jossa elvytystoimet näyttävät alkaneen purra. Investointien ja vähittäiskaupan kasvu on kiihtynyt. Nyt näkyvissä on selviä merkkejä maailmantalouden kasvun vahvistumisesta. Yhdysvalloissa rohkaisevia ovat yhä selkeämmät merkit asuntomarkkinoiden piristymisestä, mikä auttaa tukemaan kulutuksen kasvua. Pohjimmiltaan Yhdysvallat pysyy kuitenkin noin kahden prosentin kasvussa myös tänä vuonna. Eurooppa ajautui taantumaan vuoden 2011 lopussa. Keväällä 2012 merkit nousukäänteen lähenemisestä alkoivat jo vahvistua, kunnes eurokriisin uusi kärjistyminen pysäytti kehityksen. Euroalueen ennakoivat indikaattorit kertovat alueen tuotannon yhä supistuvan lähitulevaisuudessa, mutta taantuman loppu saattaa jo häämöttää. Nettoviennin odotetaan piristyvän ja samalla finanssipolitiikan kiristysten maltillistuvan ensi vuonna. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos Suomessa Suomen talous kääntyy kasvuun kuitenkin vasta vuonna 2014 maailmantalouden imussa. Siihen asti työttömyys kasvaa, asuntojen reaalihinnat laskevat, julkinen velkasuhde nousee ja vaihtotase pysyttelee alijäämäisenä. Kansantalouden tuotanto kääntyi laskuun kesäkuussa 2012 ja Suomen kokonaistuotannon kasvu jää nollaan, jopa alle sen. Kuluvan vuoden kasvu saattaa yltää kotimaisen kysynnän varassa prosenttiin, vuonna 2014 kasvu voi nousta kahteen prosenttiin tai jopa ylikin, mutta vasta vuonna 2015 on edellytykset kunnon suhdannenousulle. Työmarkkinoilla näkymät ovat edelleen vaikeat, sillä talouden piristyminen lisää työn kysyntää aikaisintaan vuoden 2013 lopulla. Työttömyysasteen odotetaan kohoavan syksyllä yli 8 prosentin, mikä tarkoittaa käytännössä työpaikan vähennystä nykyiseen, ja työttömien määrän lisääntymistä henkilöllä. Kuluttajahintojen nousu hidastui tammikuussa ,6 prosenttiin, mistä sen odotetaan kuitenkin palaavan yli 2 prosenttiin tulevina vuosina. Kuluttajahintoja ovat vauhdittaneet erityisesti ruoan kallistuminen ja useat kuluvan vuoden alun veronkorotukset, jotka selittävät hintojen noususta lähes prosenttiyksikön. Yleinen arvonlisäverokanta nousi vuoden 2013 alussa yhdellä prosenttiyksiköllä ja tämä korotus välittyy osittain hintoihin. Toteutunut markkinakorkojen lasku painaa asuntolainojen korkoja vielä vuoden 2013 puolella ja jarruttaa edelleen kuluttajahintojen nousua, mutta sen vaikutus pienenee vähitellen. Kuluttajien luottamusindikaattori oli vuoden 2013 tammikuussa 4,5, kun se oli joulukuussa 3,5 ja marraskuussa 1,0. Tammikuussa luottamus talouteen oli hieman vahvempi kuin vuosi sitten (3,4), mutta selvästi heikompi kuin pitkällä ajalla keskimäärin (12,5). *) Tilastokeskuksen ennakkotieto, valtiovarainministeriön ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja VM Maltillinen taantuma on vallinnut Suomessa jo vuoden ajan. Vaikeaa tilannetta kuvastaa poikkeuksellisen heikko kuluttajien ja yritysten luottamus sekä rakennusalan synkeät näkymät. Vaikka talouden suunta näyttäisi olevan yhä alaspäin, on näkyvissä hieman toiveita paremmasta. Arvioiden mukaan Työ- ja elinkeinoministeriön joulukuussa 2012 julkaiseman aluebarometrin mukaan Pirkanmaan talouden ja työllisyyden kehitysnäkymät ovat maakuntien heikoimpia. Verotulot arvioidaan Pirkanmaalla vielä kohtuullisiksi, mutta kunnat ottavat velkaa muita maakuntia enemmän. Työllisyyden odotetaan heikentyvän, mutta asuntorakentamisen investointiodotukset ovat vielä kohtuulliset. Kuntataloutta tasapainotetaan korottamalla maksuja sekä tulovero- että kiinteistöveroprosenttia. Aluebarometrin vastaajina olivat kuntien johtavat virka- ja luottamushenkilöt.

15 Toimintakertomus 15 Rahamarkkinat ja korkokehitys Etelä-Euroopan valtioiden velkaongelmat jatkuivat myös vuonna 2012 ja ne vaikuttivat niin rahoitus- kuin sijoitusmarkkinoiden toimintaan. Vuoden loppua kohden euroalueen tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus hieman hellitti, kun päätös Euroopan vakausmekanismin synnystä saatiin tehtyä ja Euroopan keskuspankki jatkoi kevyttä sekä elvyttävää rahapolitiikkaa. Tulossa oleva, pankkien toimintaan kohdistuva uusi sääntely ja pääomavaateiden kiristyminen vaikuttivat luotonannon entistä valikoidumpaan kohdentumiseen ja ehtojen tiukkenemiseen. Useat eurooppalaiset pankit joutuvatkin joko hankkimaan lisää omaa pääomaa tai ajamaan taseitaan alas, mikä taas on omiaan hyydyttämään talouden toipumista. Euroalueen lyhyet ja pitkät markkinakorot laskivat historiallisen alhaisille tasoille vuoden lopussa. Esimerkiksi 10 vuoden koronvaihtosopimuksen korko oli noin puolet vuodesta selvästi alle 2 prosenttia. Julkisen sektorin rahoitus koki todennäköisesti pysyviä muutoksia vuosien aikana. Erityisesti valtiolainojen välille syntyi merkittäviä eroja riskikäsityksen suhteen ja sama tulevaisuus lienee edessä kuntasektorilla. Verotusoikeus ei enää takaa rajatonta luotonsaantia ja julkissektorin onkin kiinnitettävä entistä enemmän huomiota taloudellisesti terveeseen toimintaan ja pääomien tehokkaaseen käyttöön. Kuntien tilinpäätösarviot Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien vuosikatteet heikkenivät 767 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna, eivätkä vuosikatteet riittäneet täysimääräisesti kattamaan poistoja. Vuosikatteiden alenemiseen vaikuttivat kuntien toimintakatteiden heikentyminen yhdessä verotulojen heikon kasvun kanssa. Yhä useammalla kunnalla vuosikate jäi negatiiviseksi. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia ja valtionosuudet 5,3 prosenttia. 663 milj. euron verorahoituksen lisäys ei kuitenkaan riittänyt kattamaan toimintakatteiden 1,5 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy vuosikatteiden laskuna. Kuntien vuosikatteet laskivat tilinpäätösarvioiden mukaan 37,3 prosenttia. Kuntien lainakanta oli vuoden 2012 lopussa 12,3 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 12,5 prosenttia, vajaalla 1,4 miljardilla eurolla. Kuntayhtymien lainkanta kasvoi 9,6 prosenttia ja oli yhteensä 2,7 miljardia euroa vuoden 2012 lopussa. Asukasta kohden lainakanta oli kunnissa euroa, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli euroa. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2012 käyttäneensä 3,8 miljardia euroa, mikä on 5,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investointimenot olivat tilinpäätösarvioiden mukaan yhteensä 851 milj. vuonna Kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta *) Tilinpäätösarviot Kaikkiaan 63 kuntaa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi. Vuonna 2011 vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla. Vuoden 2012 arvioiden perusteella vuosikate asukasta kohden oli kunnissa keskimäärin 238 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 382 euroa. Poistoista ja arvonalentumisista vuosikate kattoi kunnissa ainoastaan 69,6 prosenttia ja investoinneista 33,6 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus

16 Toimintakertomus 16 Toimintaympäristön muutokset Väestö Yleisen taloudellisen tilanteen kiristyminen vahvistaa suurten kaupunkien kasvua. Tampereen väkiluku kasvoikin vuonna 2012 lähes 2000-luvun ennätysvuosien tahtiin. Väkiluku vuoden lopussa oli asukasta. Kasvua vuoden aikana oli asukasta. Väestön kasvusta kolmannes on seurausta syntyneiden enemmyydestä ja kaksi kolmannesta muuttovoitosta. Vuonna 2012 syntyi lasta. Syntyneiden määrä on kasvanut tasaisesti yli 10 vuoden ajan vuoden 2002 notkahdusta lukuun ottamatta. 65 vuotta täyttäneitä tamperelaisia on lähes eli noin 17 prosenttia väestöstä. Tampereen työttömyysaste, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä, joulukuu Väestösuunnitteen mukaan väestönkasvun odotetaan olevan kuluvalla vuosikymmenellä asukasta vuodessa, mistä se laskee 2020-luvulla asukkaaseen. Vuonna 2030 tamperelaisia arvioidaan olevan Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli joulukuun 2012 lopussa asukasta, mikä on asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tampereen seutukunta on edelleen maamme toiseksi nopeimmin kasvava seutukunta pääkaupunkiseudun jälkeen, joskin Oulun seutukunta kasvaa suhteellisesti nopeimmin. Työ Tampereella oli joulukuun 2012 lopussa työttömänä 14,7 prosenttia työvoimasta, mikä oli 1,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin joulukuussa Suurista kaupungeista vain Oulun työttömyysaste oli korkeampi. Työttömänä oli henkilöä, mikä oli henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömiä oli joulukuussa Edellisvuoteen verrattuna määrä kasvoi melkein kolmanneksella (28,6 prosenttia). Alle 25-vuotiaita työnhakijoita oli Tampereella vuoden lopussa eli lähes viidennes enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyyden pitkittyessä nuorten syrjäytyminen on todellinen riski ja tätä suuntausta yritetäänkin kääntää vuoden 2013 alusta voimaan tulleella hallituksen asettamalla nuorten yhteiskuntatakuulla. Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Tampereella oli vuoden 2012 joulukuussa avointa työpaikkaa. Toisin kuin Pirkanmaalla, jossa avointen työpaikkojen määrä kasvoi edellisen vuoden joulukuusta, Tampereella niiden määrä väheni 16 prosentilla. Avoimia työpaikkoja on eniten tarjolla hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa, mutta myös tukku- ja vähittäiskaupassa Tampereella oli vuoden 2010 lopussa yhteensä työpaikkaa ja niiden määrä kasvoi työpaikalla. Vuonna 2008 työpaikkamäärä oli , johon ei tulla yltämään tulevina vuosina, sillä vuonna 2009 menetettiin lähes työpaikkaa eikä vuosina 2011 ja taantumavuonna 2012 ole uusia korvaavia työpaikkoja syntynyt. Teollisuudesta on hävinnyt vuodesta 2006 lähtien työpaikkaa eli lähes neljännes. Teollisuustyöpaikkojen osuus kaikista työpaikoista on enää 16 prosenttia. Uusia työpaikkoja syntyi vuonna 2010 eniten terveys- ja sosiaalipalveluihin, hallinto- ja tukipalvelutoimintaan sekä informaatioon ja viestintään. Myös tukku- ja vähittäiskaupan ja rakentamisen työpaikkojen määrä kasvoi. Julkisen hallinnon (ml. sote-palvelut ja koulutus) osuus työpaikoista on 28 prosenttia. Tampereella kävi töissä henkilöä muista kunnista. Kun tamperelaista kävi töissä toisessa kunnassa, muodostui vuoden 2010 nettopendelöinniksi henkilöä. Kaupunkiseudun työpaikkojen keskittymisestä Tampereelle kertoo se, että nettopendelöinti kehyskunnista oli henkilöä. Pääkaupunkiseudulla käy enemmän tamperelaisia töissä kuin sieltä Tampereella. Tampereen työpaikkaomavaraisuus laski 0,8 prosenttiyksikköä 123,4 prosenttiin.

17 Toimintakertomus 17 Asuminen Vuonna 2012 valmistui uutta asuntoa, mikä on selvästi enemmän kuin edellisenä viitenä vuonna keskimäärin. Vuoden lopussa epävarma taloustilanne vähensi uusien rakennuslupien hakemista ja hillitsi uusien kohteiden aloittamista. Asuntotuotannon hiipuminen uhkaa Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmassa 2030 asetetun, vuosittaista asuntotuotantoa koskevan tavoitteen asuntoa toteutumista. Seuraavien kolmen vuoden keskimääräinen asuntotuotanto jäänee alle 1 800:n. Erillispientaloja valmistui viime vuonna ensimmäistä kertaa finanssikriisin jälkeen yli 200, tarkalleen 236 (12 prosenttia). Rivitaloasuntoja valmistui 133 (7 prosenttia) ja kerrostaloasuntoja (73 prosenttia). Muihin kuin asuinrakennuksiin valmistui 166 asuntoa ja saneerattuun toimistorakennukseen 50 asuntoa. Omistusasuntotuotanto oli vilkasta vuonna 2012 ja niiden osuus oli lähes 60 prosenttia (1 167 asuntoa). Uusia vuokra-asuntoja valmistui 683 ja asumisoikeusasuntoja 121. Kerrostaloasuntoja valmistui Kaukajärvelle, Vuorekseen, Ratinaan ja Hervantaan. Pientaloja valmistui tasaisemmin ympäri kaupunkia. Ennakkotietojen mukaan Tampereella vanhojen osakehuoneistojen neliöhinnat nousivat vuoden 2012 aikana yli 5 prosenttia. Vanhan kerrostalohuoneiston velaton neliöhinta oli joulukuussa keskimäärin euroa ja rivitaloasunnon euroa. Arava-asuntojen vuokrat nousivat Tampereella 3,4 prosenttia vuoden 2012 aikana vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien nousun jäädessä 2,0 prosenttiin. Jälkimmäisten keskimääräinen vuokra vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä oli 12,22 euroa/m². Arava-asunnon neliövuokra puolestaan oli 10,33 euroa. Kuntauudistus Pääministeri Kataisen hallituksen tavoitteena on toteuttaa koko maan laajuinen kuntauudistus. Uudistuksen keskeisiä elementtejä ovat kuntarakennelaki, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi. Kuntauudistuksella tulee olemaan vaikutuksia myös Tampereen kaupungin toimintaan ja talouteen. Tampereen kaupunkiseudulla käynnistyi vuoden 2013 alussa omaehtoinen selvitys seudun tulevaisuuden vaihtoehdoista. Selvityksen tavoitteet ovat monessa suhteessa yhtenevät valtakunnallisen kuntauudistuksen tavoitteiden kanssa. Omaehtoisen selvityksen päämääränä on tukea kaupunkiseudun kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistamista, asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä sekä hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen turvaamista. Selvityksessä tarkastellaan erilaisia organisointitapoja, yhtenä vaihtoehtona myös kuntaliitoksia. Selvitys valmistuu tammikuun 2014 loppuun mennessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen tavoitteena on yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut ja nykyisin riittämättömästi toimivien peruspalvelujen vahvistaminen. Tampereen kaupungin näkemyksen mukaan asukaslukuihin lukittumisen asemasta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen kokonaisuutta tulisi erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla tarkastella toiminnallisista lähtökohdista. Tampereen kaupunkiseudun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita on kehitettävä jatkossa yhtenä kokonaisuutena. Uudistus ei saa johtaa tilanteeseen, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas joutuu hakemaan palveluitaan ohi luontaisen asioimissuuntansa. Myös valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään ja sen kannustavuutta parannetaan. Uudistuksen selvitysmiehen Arno Miettisen toimikausi on ja työ tehdään ministeri Virkkusen johtaman hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmän alaisuudessa. Valtionosuusperusteiden uudistamisessa tarkastellaan muun muassa perusteiden läpinäkyvyyttä, lukumäärää, päällekkäisyyksiä, korvaustarpeita, ajanmukaisuutta ja soveltuvuutta kuntarakenteen ja palvelutarpeiden muutoksessa. Tavoitteena on, että uusi lainsäädäntö tulee voimaan alkaen.

18 Toimintakertomus 18 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Tuloperusteiden muutokset Verotuloja kertyi 781,8 milj. euroa ja 16,2 milj. euroa (2,1 prosenttia) enemmän kuin vuonna Verotulojen kasvuksi arvioitiin talousarviossa 2,4 prosenttia ja ne jäivät 3,3 milj. euroa (-0,4 prosenttia) talousarviossa arvioitua pienemmäksi. Olennainen muutos on yhteisöverotuloissa, joita kertyi 43,8 milj. euroa ja 27,9 milj. euroa eli -38,9 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Yhteisöverotulojen voimakas lasku aiheutui sekä kunnille tilitettävien yhteisöverotulojen vähenemisestä että kaupungin oman jako-osuuden laskusta. Tampereen jako-osuus perustui verovuosien 2009 ja 2010 tietojen perusteella määräytyneeseen jako-osuuteen. Koska eräiden kaupungissa toimineiden konsernien taloudelliset tulokset olivat vuosina 2009 ja 2010 heikot, kaupungin osuus kunnille tilitettävästä yhteisövero-osuudesta laski huomattavasti vuonna Kunnallisverotuloja kertyi 685,7 milj. euroa, jossa oli kasvua 5,3 prosenttia eli 34,4 milj. euroa. Vuonna 2011 kunnallisverotulojen kasvu oli 1,3 prosenttia. Vuoden 2011 verotuksessa maksuunpantavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot kasvoivat Tampereella 4,6 prosenttia, kun koko maassa verotettavat tulot kasvoivat keskimäärin 4,1 prosenttia. Valtionosuuksia kertyi 239,7 milj. euroa. Valtionosuudet kasvoivat edellisestä vuodesta 16,6 milj. euroa (7,5 prosenttia). Valtionosuuksien kasvu perustui veromenetysten kompensaatioon sekä kaupungin asukasmäärän kasvuun. Ilman näitä tekijöitä valtionosuudet olisivat laskeneet. Toiminnan ja talouden muutokset Tilinpäätös muodostui tuloksen osalta 28,4 milj. euroa alijäämäiseksi ja 15,9 milj. euroa edellisen vuoden tulosta heikommaksi. Vuosikate heikkeni 27,3 milj. eurolla ja kattoi poistoista 49 prosenttia. Vuoden 2012 talousarviota laadittaessa talouden näkymät olivat heikot ja talousarvio laadittiin perustuen niukkaan 2,4 prosentin nettomenojen kasvuun ja tuloksen osalta 15,1 milj. euroa alijäämäiseksi. Kaupungin talouden tilanne on heikentynyt edellisvuodesta. Nettomenojen kasvu oli 62 milj. euroa (6,6 prosenttia), mikä on merkittävästi suurempi kuin verorahoituksen kasvu 32,8 milj. euroa (3,3 prosenttia). Taloustilanteen seurauksena myös Tampereen työttömyystilanteessa tapahtui käänne huonompaan suuntaan. Erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä on huolestuttavan korkealla. Tampereen työttömyysaste on edelleen selvästi valtakunnallista tasoa korkeampi. Kaupungilla on merkittävä rooli vuoden 2013 alusta voimaan tulleen nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisessa. Nuorisotakuun mukaan jokaiselle työttömälle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja-, tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet toimivat alkaen taseyksiköinä. Vuoden aikana erityisesti oman erikoissairaanhoidon toimintaa tehostettiin, mikä ilmeni muun muassa siten, että sairaanhoitopiirin perimät siirtoviivemaksut laskivat 60 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Vuodeosastohoidon lisäksi myös poliklinikkakäyntien ja toimenpiteiden määrä omassa erikoissairaanhoidossa kasvoi merkittävästi. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin osalta laskutus kasvoi kuitenkin 4,7 prosenttia ja huomattavasti suoritemäärän kasvua enemmän. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin pysyvien vastaavien laskentaohjeen ja poistosuunnitelman Poistosuunnitelman muutokset ovat vähäisiä myös taloudellisten vaikutusten osalta. Lomapalkkavelka on laskettu tilinpäätöksessä 2012 todellisten kertyneiden ja pidettyjen lomapäivien mukaan, mikä lisää lomapalkkavelan määrää arviolta 4,8 milj. euroa. Lisätiedot ovat liitetiedossa 1-7. Tampereen kaupungin henkilöstökassan toiminta lakkautetaan kesäkuuhun 2014 mennessä kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaan. Vuoden 2012 aikana valmisteltiin uusi MAL-aiesopimus, jonka mukaan maankäyttöyhteistyön sitovuutta lisätään ja maankäytön toteuttaminen ja liikenne kytketään entistä tiiviimmin yhteen. Aiesopimus on jatkoa Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion väliselle aiesopimukselle Se perustuu Tampereen kaupunkiseudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelua yhteen sovittavaan hankekokonaisuuteen 2030 vahvistaen sen toteuttamista ja seudullista suunnittelua. Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-aiesopimus allekirjoitettiin Rantaväylän tunnelin Allianssin kehitysvaihe käynnistyi kesällä Allianssimallissa rakentamisen riskit ja hyödyt jaetaan kumppaneiden, tilaajien, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden kesken. Tampereen kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivitystyö aloitettiin ja se saatetaan päätökseen vuoden 2013 aikana.

19 Toimintakertomus 19 Toimintavuoden aikana valmisteltiin yhteistoiminta-alueisiin siirtymistä. Kaupunginvaltuuston hyväksyi yhteistoimintasopimuksen jätehuoltoviranomaisena toimimisesta. 17 sopijakuntaa perustivat jätehuollon yhteistoiminta-alueen ja tehtävät annettiin sopimuksen mukaisesti Tampereen kaupungin hoidettavaksi. Tampereen kaupunki toimii yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana alkaen. Kaupunginvaltuusto hyväksymän yhteistoimintasopimuksen mukaan Ylöjärven kaupunki antoi kansalais- ja työväenopistojen tehtävät Tampereen kaupungin järjestettäväksi alkaen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimuksen ammatillisen koulutuksen yhteistoimintaalueesta. Tehtävät annettiin Tampereen hoidettavaksi, jolloin Tampere toimii yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Tampereen ammattiopiston ja Pirkanmaan koulutuskonsernikuntayhtymän yhdistymisen valmistelu toteutettiin ja Suomen suurimpiin kuuluva ammattioppilaitos Tampereen seudun ammattiopisto (Tredu) aloitti toimintansa Oriveden ja Tampereen kaupungin vuonna 2011 tehdyn sopimuksen mukaisesti valmisteltiin Oriveden kaupungin sosiaalihuollon palvelujen siirtyminen yhteistoiminta-alueen hoidettavaksi alkaen. Vuoden 2014 alusta myös Oriveden kaupungin terveydenhuolto ja kotihoito siirtyvät yhteistoimintaalueelle voimaan tulleen terveydenhuoltolain säädökset ensihoidosta tulivat voimaan vuoden 2013 alusta. Sairaankuljetus ja ensihoitopalvelut ostetaan vuoden 2013 alusta alkaen Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Sairaankuljetuksen kustannukset olivat vuonna 2012 noin 1,8 milj. euroa. Ensihoidon uudistuksen myötä ensihoitopalvelun kustannukset nousevat noin 6,6 milj. euroon. Kasvaneisiin kustannuksiin ei ole voitu täysin varautua talousarviossa. Kiireettömän hoidon valinnanvapaus laajentuu oman kunnan ulkopuolelle vuoden 2014 alusta. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Tilinpäätöksen toteutuminen talousarviota heikompana heikentää myös vuoden 2013 taloutta. Kun kertaluonteiset satunnaiset erät jätetään tarkastelusta pois, on kaupungin tilikauden 2012 tulos 42,4 milj. euroa alijäämäinen. Kaupungin johtoryhmä on käynnistänyt toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi Taloudellisen tilanteen korjaamiseksi aloitetaan koko kaupungin kattava pitkäjänteinen talousohjelma ja sitä jatketaan vuoden 2014 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelussa. Tilinpäätöksessä tilaajan ydinprosesseista Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen menot ylittivät muutetun talousarvion 8,2 milj. eurolla ja alkuperäisen talousarvion 30,2 milj. eurolla. Hyvinvointipalveluissa Toisen asteen koulutuksen tuotantoalueen, Päivähoidon ja perusopetuksen, Avopalveluiden sekä Laitoshoidon talous toteutui selvästi budjetoitua heikompana. Erityisesti terveyttä ja toimintakykyä edistävien palveluiden talouskehitys näyttää ilman toimenpiteitä huolestuttavalta myös vuonna Vuoden 2013 talousarviossa toimintakate on milj. euroa. Kun toimintakatteesta eliminoidaan Tampereen seudun ammattiopiston perustamisen vaikutus, vertailukelpoinen toimintakate on ,3 milj. euroa, joka on vuoden 2012 tilinpäätöksen tasolla. Käytännössä kaupungin toimintayksiköiden talous ei saisi heikentyä vuodesta 2012 lainkaan, jotta vuonna 2012 saavutettaisiin talousarvion 16,4 milj. euron alijäämäinen tulos. Verotuloarvio on talousarviossa 815,1 milj. euroa, joka on 33,3 milj. euroa (4,3 prosenttia) enemmän kuin mitä vuonna 2012 kertyi. Verotulojen positiivisesta kasvuarviosta huolimatta kaupungin talous on selkeästi alijäämäinen, minkä vuoksi toimintamenojen kasvua on välttämättä kyettävä hidastamaan. Vaarana on, että jos talouden kasvu ja työllisyyskehitys jäävät kuluvana hitaaksi, verotulot jäävät talousarviossa arvioitua pienemmiksi. Kaupunginvaltuusto on linjannut taloussuunnitelmavuosien osalta tavoitteeksi, että kaupungin nettomenot voivat vuosittain kasvaa keskimäärin 2,6 prosenttia. Nykyisten talousnäkymien valossa menojen kasvuvaraa on jopa tätäkin vähemmän. Tämä edellyttää taloussuunnitelmakaudella kriittistä suhtautumista menoja kasvattavaan palvelujen laajentamiseen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kaupungin omien ponnistelujen lisäksi valtiolta pidättäytymistä kunnille annettavista uusista tehtävistä. Kaupungin nykyisiä tehtäviä ja palveluverkkoa on arvioitava kriittisesti. Eläköitymisen mukanaan tuomia mahdollisuuksia pienentää henkilöstön määrää on hyödynnettävä huomattavasti nykyistä tehokkaammin.

20 Toimintakertomus 20 Investoinnit Tampereen kaupungin investoinnit pysyviin vastaaviin olivat yhteensä 187,3 milj. euroa. Investoinnit kasvoivat edelliseen vuoteen nähden 57,5 milj. euroa eli 44 prosenttia. Investointeihin vaikuttaa kaupungin perustaman TAO-Kiinteistöt Oy:n apporttiomaisuudella tehty sijoitus yhtiön osakkeisiin. Kyseessä on toisen asteen koulutuksen kiinteistöjärjestely, jossa perustettuun tytäryhtiöön siirrettiin ammatillisen koulutuksen käytössä olevat kiinteistöt apporttiomaisuutena 48,8 milj. euron arvosta. Kyseinen investointi ei sisältynyt vuoden 2012 talousarvioon. Pysyvien vastaavien myynneistä saatiin luovutustuloja yhteensä 67,4 milj. euroa. Luovutustuloja kertyi 41,0 milj. euroa edellisvuotta enemmän ja 32,9 milj. euroa talousarviota enemmän. Luovutustuloista merkittävimmät erät syntyivät tytäryhtiö TAO-Kiinteistöt Oy:lle apporttina luovutetuista rakennuksista ja maa-alueista yhteensä 48,8 milj. euroa sekä maa-alueiden myynneistä 12,4 milj. euroa. Konsernihallinnon ja tilaajan ydinprosessien investoinnit olivat yhteensä 100,0 milj. euroa, nämä kohdistuivat lähinnä Kaupunkiympäristön kehittämisen kiinteiden rakenteiden ja laitteiden sekä maa-alueiden ja konsernihallinnon osakkeiden ja osuuksien sekä tietojärjestelmien investointeihin. Liikelaitosten ja aluepelastuslaitoksen investoinnit olivat yhteensä 77,8 milj. euroa. Näistä suurin osa oli Tampereen Tilakeskuksen talonrakennusinvestointeja ja Tampereen Veden vesi- ja viemäriverkoston rakentamisinvestointeja. Suurimmat kaupunki- ja talonrakentamiseen liittyvät kohteet olivat Vuoreksen alueen liikenneväylät, viheralueet ja vesihuoltoverkosto yhteensä 10,4 milj. euroa, Tammerkosken lukion perusparannus Sampolassa 10,4 milj. euroa, Koukkuniemen Jukolan peruskorjaus ja Impivaaran uudisrakennus 7,9 milj. euroa sekä Pyynikin uimahallin perusparannus 3,1 milj. euroa. Kaupunkitasolla investointeja tehtiin eniten kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin 63,2 milj. eurolla sekä rakennuksiin ja rakennelmiin 50,6 milj. euroa, kun niiden keskeneräiset investoinnit huomioidaan. Tästä suurin osa kohdistuu katujen, teiden, torien ja puistojen rakentamiseen, joita Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi toteutti 46,7 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön kehittäminen vastaa kaupungin yleisten alueiden, kuten liikenneväylien, viheralueiden ja torien suunnittelusta, saneerauksesta sekä uudisrakentamisesta. Tampereen Vesi Liikelaitos puolestaan vastaa hallinnassaan olevan vesi- ja viemäriverkoston sekä niihin liittyvien laitosten ja rakennusten saneerauksesta ja uudisrakentamisesta. Tampereen Vesi rakensi vesi- ja viemäriverkkoja kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointeina 14,9 milj. eurolla. Rakennuksiin ja rakennelmiin investoitiin 50,6 milj. euroa keskeneräiset rakennusinvestoinnit huomioiden. Nämä investoinnit toteutti lähes kokonaisuudessaan Tampereen Tilakeskus Liikelaitos. Tilakeskus vastaa pääasiallisesti kaupungin palvelutuotantoon tarkoitettujen rakennusten saneerauksesta ja uudisrakentamisesta. Osakkeisiin ja osuuksiin tehtiin investointeja 55,3 milj. eurolla. Investoinnit kohdistuvat pääosin tytäryhtiön TAO-Kiinteistöt Oy:n apporttina merkittyihin osakkeisiin 48,8 milj. euroa ja tytäryhtiö Tampereen Palvelukiinteistöt Oy:ltä ostettuihin huoneistojen hallintaan oikeuttaviin osakkeisiin 6,4 milj. euroa. Koneisiin ja kalustoon investoitiin 12,8 milj. eurolla. Näistä suurimmilta osin vastasivat hyvinvointipalveluiden tuottajat 8,1 milj. euron kone- ja kalustoinvestoinneilla. Liikelaitosten ja aluepelastuslaitoksen osuus koneiden ja kaluston investoinneista oli yhteensä 4,6 milj. euroa. Maa- ja vesialueiden investointeihin käytettiin 2,2 milj. euroa ja 6,0 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi vastaa näistä investoinneista, joilla toteutetaan maanhankintaa ja alueiden rakentamiskelpoiseksi saattamista. Tieto- ja informaatiotekniikan investointeihin käytettiin 1,9 milj. euroa, muihin pitkävaikutteisiin menoihin 1,2 milj. euroa ja muihin aineellisiin hyödykkeisiin 0,1 milj. euroa. Tietojärjestelmien kehittämisinvestoinneista ja lisenssihankinnoista vastaa pääosin konsernihallinnon tietohallintoyksikkö.

21 Toimintakertomus 21 Poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Käyttötalouden poikkeamat Poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon on esitetty talousarvion sitovuustasojen mukaisesti. Valtuustoon nähden sitovien erien poikkeamat on raportoitu tässä osiossa. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin toimintakulut ylittyivät yhteensä 8,2 milj. eurolla. Sairaalapalvelujen toimintakulut ylittyivät 3,4 milj. eurolla. Ylitys johtui Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tilauksen 1,3 milj. euron sekä oman erikoissairaanhoidon 1,9 milj. euron ylityksistä. Sairaanhoitopiirin tilaus ylittyi erityisesti ulkoisten ostojen osalta ja oman tuotannon kasvun taustalla on volyymien kasvu. Perusterveydenhuollon toimintakulut ylittyivät 2,6 milj. eurolla, josta oman tuotannon tilaus ylittyi 1,4 milj. euroa johtuen suun terveydenhuollon, avokuntoutuksen ja vastaanottotoiminnan kasvusta. Ostopalvelujen tilaus ylittyi 0,8 milj. eurolla, perusterveydenhuollon päivystyskäyntien Acutassa lisäännyttyä 6 prosenttia. Lisäksi ylitykseen vaikuttivat omalääkäripalvelujen ja tamperelaisten käyntimäärän toteutuminen muissa terveyskeskuksissa suunniteltua suurempina. Vammaispalvelujen toimintakulut toteutuivat 1,3 milj. euroa talousarviota suurempina, johtuen muun muassa asumispalvelujen lisäämisestä, laitoshoidon menojen kasvusta ja muutoksista subjektiiviseen oikeuteen henkilökohtaisen avustajan käytössä. Ikäihmisten hyvinvoinnin edistämisen ydinprosessin toimintakulut ylittyivät 2,0 milj. eurolla. Lisäksi toimintatulot alittuivat 0,9 milj. eurolla. Tehostetun palveluasumisen ostot sekä oman kotihoidon ja vanhainkotihoidon palvelutilaukset ylittivät talousarvion. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin kulut ylittyivät yhteensä 2,8 milj. euroa. Ylitys johtui pääosin runsaslumisen talven aiheuttamista suunniteltua suuremmista lumenpoiston ja lisääntyneistä maksullisten maanvastaanottopaikkojen käytön kuluista. Lisäksi ylitystä aiheutui aiempia vuosia suuremmasta sähköenergian laskutuksesta. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin toimintakulujen ylitys oli 0,6 milj. euroa. Ylitys johtui pääosin psykososiaalisen tuen palvelujen ylityksestä muun muassa perhehoidon lisäämisestä, perhehoidon palkkioiden korotuksista sekä uusien laitossijoitusten painottumisesta kalliimpiin erityisyksiköihin. Lisäksi perusopetuksen kulut ylittyivät 0,3 milj. euroa, johtuen lähinnä Tampereen yliopistolle maksetuista kotikuntakorvauksista Nekalan koulun toiminnan siirtoon liittyen. Korvaukset olivat enemmän kuin perusopetuksen tilauksesta tehty vähennys. Lisäksi aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen maksettavat avustukset ylittivät budjetoidun. Kuitenkin varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen sekä neuvola- ja terveydenhuoltopalveluissa kulut alittuivat yhteensä 0,8 milj. euroa. Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessin toimintakulut ylittyivät 0,2 milj. eurolla. Menojen ylitystä selittää muun muassa uimarantojen ja laiturien kunnossapidon sekä vapaan sivistystyön opetuspalvelujen kustannukset. Konsernihallinnon toimintatulot alittuivat 1,1 milj. euroa ja toimintakulut ylittyivät 1,1 milj. euroa. Kulujen ylitys johtui 3,6 milj. euron menojäämäkirjauksesta liittyen työtuomioistuimen päätökseen koskien Tehyn jäsenten tehtäväkohtaisten palkkojen määrittelyä. Valtuustoon nähden sitovien erien poikkeamat on esitetty tarkemmin konsernihallinnon omassa osuudessa. Tuottajaosassa tilikauden ylijäämätavoite alittui kaikilla Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueilla lukuun ottamatta Erikoissairaanhoidon tuotantoaluetta. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueet ovat taseyksiköitä, joiden tulokseen vaikutti lomapalkkavelan muutos. Toisen asteen koulutuksen tuotantoalueen tilikauden ylijäämätavoite alittui 2,8 milj. euroa, johtuen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen henkilöstökuluista. Henkilöstökuluihin sisältyi 0,7 milj. euroa lomapalkkavelan muutosta. Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoalueen tilikauden ylijäämätavoite alitus on 2 milj. euroa, mikä johtui pääasiassa päivähoidon lapsimäärän kasvun aiheuttamasta ateria- ja puhtaanapitopalvelujen kustannusten kasvusta sekä perusopetuksen kuljetuspalvelujen ja Tampereen ulkopuolelle sijoitettujen lasten koulunkäyntikustannusten kasvusta. Lisäksi henkilöstökuluihin sisältyi 1,0 milj. euroa lomapalkkavelan muutosta. Avopalvelujen tuotantoalueen tilikauden ylijäämätavoitteen alitus on 1,9 milj. euroa johtuen erityisesti henkilöstökuluihin sisältyvän 1,7 milj. euron lomapalkkavelan muutoksesta. Lisäksi ylitystä on kotihoidon palveluostojen ja vastaanottotoiminnan lääke- ja hoitotarvikekulujen sekä vuokratyövoiman käytön kasvun vuoksi. Laitoshoidon tuotantoalueen tilikauden ylijäämätavoitteen alitus on 1,5 milj. euroa. Tilikauden ylijäämätavoitteen alitus johtui lähinnä toteutuneesta kunta-alan palkkaratkaisusta, eläkemenoperusteisista maksuista ja sekä lämmitysenergian hinnannoususta. Alitus sisältää lomapalkkavelan muutoksen yhteensä 0,4 milj. euroa.