TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä ISSN

2 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy

3 Pormestarin katsaus TAANTUMASTA KOHTI TASAPAINOA Vuosi 2010 oli Tampere virtaa kaupunkistrategian ensimmäinen toteutusvuosi. Toimintaympäristö kehittyi monilta osin myönteiseen suuntaan strategian toteuttamisen näkökulmasta. Vuodelle 2010 asetetuista tavoitteista suurin osa toteutui suunnitellulla tavalla. Muun muassa uusien ennaltaehkäisevien palvelujen käyttöönotto, ikäihmisten kotona asumisen lisääntyminen ja seudullisen yhteistyön tiivistyminen sekä joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvu tukevat kukin osaltaan Tampereen kehittymistä sujuvan elämän ja kestävän kehityksen kaupunkina. Talousarvion laadinnan näkökulmasta vuoteen 2010 lähdettiin synkissä tunnelmissa. Bruttokansantuote putosi vuonna 2009 peräti 8 prosenttia eli eniten sodan jälkeen. Kaupunginvaltuusto tasapainotti talousarviota muun muassa vähentämällä henkilöstömenoja sekä korottamalla kunnallis ja kiinteistöveroprosentteja ja karsimalla investointeja. Henkilöstöä kannustettiin säästöihin ja tuottavuuden parantamiseen. Henkilöstömenojen säästötavoitteessa onnistuimmekin, mistä haluan kiittää kaikkia talkoisiin osallistuneita. Kaupungin oikea aikaisten toimenpiteiden turvin ja yllättävän myönteisen talouskehityksen tukemana vuoden 2010 taloudellinen tulos muodostui lopulta arvioitua paremmaksi. Kaupungin toimintamalli toi lisää vaikuttavuutta ja tehokkuutta toimintaan. Nyt valmistuneen tilinpäätöksen perusteella voidaankin todeta, että kaupunginvaltuuston päättämissä toimenpiteissä on pääosin onnistuttu ja kaupungin talous on tasapainottumassa toivotulla tavalla. Kaupungin nettomenojen kasvu oli 3,2 prosenttia, mikä on alle kuntasektorin keskimääräisen nettomenojen kasvun. Verotuloja kertyi 758 milj. euroa, joka on 41,2 milj. euroa eli 5,7 prosenttia enemmän kuin vuonna Ilman veroprosenttien korotusta verotulojen kasvu olisi jäänyt noin 5 milj. euroon. Tilikauden tulos muodostui 38,6 milj. euroa ylijäämäiseksi. Talousarviota paremman tuloksen taustalla olivat verotulojen kasvu, kaupungin toteuttamat säästötoimet sekä Tietotekniikka Liikelaitoksen liiketoimintojen myynnistä saatu kertaluonteinen tulo. Vuosikate kattoi 70 prosenttia kaupungin investoinneista. Korkean investointitason vuoksi kaupungin lainamäärä lisääntyi 29,1 milj. euroa, vaikka tilikauden tulos oli selkeästi ylijäämäinen. Lainaa oli vuoden lopussa euroa asukasta kohden, mikä on 126 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kokonaisuutena kuntien taloustilanne kehittyi ennakoitua paremmaksi viime vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien toimintakate heikkeni viime vuonna 3,8 prosenttia. Toimintakatteen kasvu hidastui edellisestä vuodesta, jolloin kasvu oli 5,6 prosenttia. Kunnat ja kuntayhtymät velkaantuivat ennakkotietojen mukaan viime vuonna 2,3 miljardia euroa, vaikka kuntien tulokset olivat ylijäämäisiä. Mikäli kuntien velkaantuminen jatkuu lähivuosina viime vuosien tapaan, paineet uusille menojen leikkauksille ja verojen korotuksille kasvavat nopeasti. Kuntien hyvät tulokset antavat kuntataloudesta kuitenkin osin harhaanjohtavan ja liian hyvän kuvan, koska tilinpäätöksissä investointikustannuksia kuvaavat poistot eivät kuntataloudessa vastaa lähellekään todellisia investointikustannuksia. Näin on tilanne myös Tampereella. Todellisen kuvan saamiseksi kuntataloudesta tuleekin tarkastella myös kuntien rahoituslaskelmia ja taseita. Tampereen ja koko kaupunkiseudun kasvu jatkui edelleen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 kaupungin väkiluku kasvoi asukkaalla. Suhteellinen muutos oli 0,8 prosenttia. Vuoden 2010 lopussa tamperelaisia oli Kaupunkiseudun väkimäärä kasvoi asukkaalla ja seudun väkiluku oli vuoden lopussa Kaupunkiseudun yhteistyö eteni sekä sopimusten että konkreettisten hankkeiden kautta. Seudun kunnat hyväksyivät seudullisen rakennesuunnitelman. Asuntopoliittinen ohjelma, ilmastostrategia ja liikenneverkon kehittämiseen tähtäävä TASE kehittämisohjelma muodostavat yhdessä rakennesuunnitelman kanssa vuoteen 2030 ulottuvan yhdyskuntarakenteen strategisen hankekokonaisuuden. Valtion kanssa solmitulla aiesopimuksella edistetään yhdyskuntarakenteen hankekokonaisuuden toteutumista kaupunkiseudulla. Kansi ja Keskusareena hankkeen, Rantaväylän tunnelin ja Ranta Tampellan sekä katuraitiotien suunnitelmat etenivät. Kohteet ovat erittäin tärkeitä myönteisen kaupunkikehityksen edistämisen kannalta. Ne ovat merkittäviä yhdyskuntahankkeita, jotka edesauttavat keskustan elinvoimaisuutta sekä osaltaan vaikuttavat siihen, että kaupungin keskustaan on helppo tulla. Näitä ja muita suuria hankkeita ei pidä arvioida ainoastaan niiden rakentamiseen kuluvan rahamäärän mukaan: investoinnit ovat kauaskantoisia ratkaisuja, joilla on keskeinen vaikutus kaupungin positiivisen tulevaisuuden kannalta sekä merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Jos sanomme hyvästit näille suurille investoinneille, sanomme hyvästit myös Tampereen kehitykselle ja otamme suuren askeleen kohti taantuvia kaupunkeja. Koska Tampere haluaa olla edelleenkin Suomen vetovoimaisin kaupunki ja kehityksen kärjessä, tulee meidän rohkeasti toteuttaa myös suuria investointeja ja varautua kaupungin ja kaupunkiseudun asukasmäärän kasvuun.

4 Pormestarin katsaus Vaikka viime vuodesta muodostui tuloksen osalta ennakoitua parempi, tulee muistaa, että talouden kehitysnäkymät ovat edelleen erittäin epävarmat ja taantuman seurauksia joudutaan parantamaan vielä pitkään. Useat eri tahot ovat arvioineet kuntien 2010 luvun näkymiä hyvin synkiksi. Samalla, kun väestön nopea ikääntyminen aiheuttaa tällä vuosikymmenellä kunnille suuria taloudellisia rasitteita, on kuntapäättäjien ja valtion hyvin vaikea tehdä tarvittavia palvelurakenteiden muutoksia. Meidän on kyettävä hidastamaan menojen kasvu valtuuston nykyisessä taloussuunnitelmassa linjaamaan 2,5 prosenttiin. Tämä edellyttää malttia uusien palvelujen käynnistämisessä tai nykyisen palvelutason parantamisessa. Kaupungin talouden tasapainottamista on jatkettava määrätietoisesti. Tampereen toimintaperiaatteita ovat hyvä palvelu, yhdessä tekeminen, vastuullisuus ja aloitteellisuus. Vuosi 2010 koetteli näitä periaatteita ja oli monessa suhteessa haastava, mutta loppu tulemana voidaan todeta, että yhdessä onnistuimme. Tampereen malli osoitti toimintakykynsä ja ison laivan kurssi saatiin käännettyä oikeaan suuntaan. Hyvästä tuloksesta kuuluu suuri kiitos luottamuselimille ja kaupungin henkilöstölle, joka on venynyt vaativassa tilanteessa ja tehnyt parhaansa. Timo P. Nieminen Pormestari

5 Tilinpäätös SISÄLLYS PORMESTARIN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS 9 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 11 Tampereen kaupungin hallinto 11 Kaupunginvaltuusto 11 Kaupunginhallitus 11 Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat 13 Yleinen taloudellinen kehitys 14 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys 16 Yleinen kehitys 16 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 18 Poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon 21 Henkilöstö 26 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 27 Ympäristötekijät 30 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 31 Tilikauden tuloksen muodostuminen 33 Tuloslaskelma 33 Tuloslaskelman analysointi 34 Toiminnan rahoitus 37 Rahoituslaskelma 37 Rahoituslaskelman analysointi 38 Tasetarkastelu 39 Tase 39 Taseen analysointi 42 Kokonaistulot ja menot 44 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 45 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 45 Konsernin toiminnan ohjaus 48 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 49 Konsernitilinpäätös 51 Konsernituloslaskelma 51 Konsernituloslaskelman analysointi 52 Konsernin rahoituslaskelma 54 Konsernin rahoituslaskelman analysointi 55 Konsernitase 56 Konsernitaseen analysointi 58 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 60

6 Tilinpäätös TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 61 Talousarvion toteutuminen 63 Laskelmaosan toteutuminen 64 Tuloslaskelman toteutumavertailu 64 Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen muodostumiseen 67 Investointien toteutumavertailu 69 Rahoituslaskelman toteutumavertailu 75 Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen 77 Strategiaosan toteutuminen 78 Kaupunkistrategia pähkinänkuoressa 79 Toiminnallisten tavoitteiden toteuma 80 Tilaajaosan toteutuminen 101 Kaupungin yhteiset erät 101 Verotulot 101 Valtionosuudet 102 Korkotuotot ja kulut 102 Muut rahoitustuotot ja kulut 104 Antolainauksen muutokset 105 Lainakannan muutokset 105 Sijoitustoiminta 106 Rahastot 106 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 109 Varhaiskasvatus ja esiopetus 111 Perusopetus 112 Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut 114 Psykososiaalisen tuen palvelut 115 Kulttuuri ja vapaa ajan palvelut 117 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 118 Toisen asteen koulutus 120 Osaamisen edistäminen 122 Elinkeinojen edistäminen 123 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 125 Kirjastopalvelut 127 Museopalvelut 129 Kulttuuripalvelut 131 Liikuntapalvelut 133 Vapaan sivistystyön palvelut 135 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 137 Perusterveydenhuollon avopalvelut 139 Erikoissairaanhoidon palvelut 141 Päihde ja mielenterveyspalvelut 143 Sosiaalisen tuen palvelut 145 Vammaispalvelut 146

7 Tilinpäätös Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 148 Kotona asumista tukevat palvelut 150 Hoidon ja asumisen yhdistävät palvelut 152 Kaupunkiympäristön kehittäminen 154 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen 157 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito 161 Joukkoliikenne 165 Pelastustoimi 167 Konsernihallinto 168 Strategiset projektit 172 Luova Tampere 172 Ratina 173 Vuores 174 Avoimet liiketoiminta ja innovaatioympäristöt 176 ECO2 Ekotehokas Tampere Tuottajaosan toteutuminen 178 Hyvinvointipalvelut 178 Avopalvelut 184 Laitoshoito 186 Erikoissairaanhoito 188 Päivähoito ja perusopetus 190 Toisen asteen koulutus 192 Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut 194 Konsernipalvelut 196 Taloushallinnon palvelukeskus 197 Hallintopalvelukeskus 198 Työllisyydenhoidon palveluyksikkö 200 Erillistilinpäätösten toteutuminen 203 Liikelaitosten erillistilinpäätökset 203 Tampereen Vesi Liikelaitos 205 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos 214 Tullinkulman Työterveys Liikelaitos 224 Tampereen Tietotekniikkakeskus Liikelaitos 233 Tampereen Infratuotanto Liikelaitos 242 Tampereen Ateria Liikelaitos 253 Tampereen Logistiikka Liikelaitos 263 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 272 Taseyksikköjen erillistilinpäätökset 287 Tampereen aluepelastuslaitos 289 Rahastot 299 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt 303

8 Tilinpäätös TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 311 Tuloslaskelma 313 Rahoituslaskelma 314 Tase 315 Konsernituloslaskelma 317 Konsernin rahoituslaskelma 318 Konsernitase 319 LIITETIEDOT 321 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 323 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 323 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 325 Tuloslaskelman liitetiedot 327 Tasetta koskevat liitetiedot 331 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 341 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 344 TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT 345 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 347 Luettelo käytetyistä tositelajeista 348 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 349

9 Tilinpäätös TOIMINTAKERTOMUS

10 Tilinpäätös

11 Toimintakertomus 11 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Tampereen kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2010 toiminut Irene Roivainen (Vihr.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Marjatta Stenius Kaukonen (Vas.) ja toisena varapuheenjohtajana Elina Sirén (Kok.). Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (puoluekanta sulkeissa): Aaltonen Mikko (Vas.) Airaksinen Harri (Kok.) Alatalo Mikko (Kesk.) Aleksovski Atanas (SDP) Asumaniemi Hellä (SDP) Axén Erkki (Kok.) Dündar Järvinen Aila (SDP) Elovaara Tiina (PS) Eskola Vesa (Vihr.) Gustafsson Jukka (SDP) Hanhilahti Timo (Kesk.) Heikkilä Jari (Vas.) Heinivaho Matti (Kok.) Heinonen Jari (SKP) Heinämäki Anna Kaisa (Vihr.) Hervonen Antti (Kok.) Höyssä Matti (Kok.) alkaen Ikonen Anna Kaisa (Kok.) Ivanoff Antti (Kok.) Jaskari Harri (Kok.) Joki Matti (TaSi) Järvelä Ilkka (Vas.) Kaupunginhallitus Järvelä Kristiina (Kok.) Kajan Maija (Vihr.) Kivistö Anneli (SDP) Koivisto Sirpa (SDP) Kontula Anna (Vas.) Koskela Laila (SP) Koskinen Riitta (Kok.) Kostiainen Leena (Kok.) Kriikku Mikko (Kesk.) Kulmala Reijo (SDP) Lepistö Joonas (SDP) Loukaskorpi Johanna (SDP) Luoto Heikki (PS) Löfberg Peter (RKP) Nieminen Timo P. (Kok.) Ojanen Sanna (Kok.) Oksanen Lasse (TaSi) Olkanen Emilia (Vihr.) Ollila Riitta (SDP) Parviainen Olli Poika (Vihr.) Pesä Perttu (Vihr.) Pöllänen Elli Maija (Vas.) Rantaviita Tiainen Anna Kaarina (Kesk.) Rauhala Leena (KD) Rissanen Niina (Vihr.) Roth Marco (KD) Ruoholahti Pauli (SDP) Salmi Pekka (SDP) Salminen Seppo (SDP) Sasi Ilkka (Kok.) Seppälä Miikka (Kok.) asti Siik Kirsikka (Vihr.) Sipilä Satu (KD) Sirniö Ilpo (SDP) Sirnö Minna (Vas.) Siuro Petri (Vihr.) Tainio Hanna (SDP) Tulonen Irja (Kok.) Tynkkynen Oras (Vihr.) Viitanen Pia (SDP) Vikman Sofia (Kok.) Virtanen Pertti (PS) Virtanen Sirkkaliisa (Vas.) Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2010 toiminut pormestari Timo P. Nieminen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Maija Kajan (Vihr.) ja toisena varapuheenjohtajana Pekka Salmi (SDP). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Airaksinen Harri (Kok.) alkaen Heikkilä Jari (Vas.) Kivistö Anneli (SDP) Koskinen Riitta (Kok.) Kriikku Mikko (Kesk.) Parviainen Olli Poika (Vihr.) Seppälä Miikka (Kok.) asti Tainio Hanna (SDP) Tulonen Irja (Kok.)

12 Toimintakertomus 12 Kaupunginhallituksessa pormestari esittelee toimikautensa seutu ja kaupunkistrategian, vuosittaisen varsinaisen talousarvion ja suunnitelman sekä kuntademokratiaan liittyvät asiat. Apulaispormestarit Timo Hanhilahti (Kesk.), Anna Kaisa Ikonen (Kok.), Kristiina Järvelä (Kok.) ja Perttu Pesä (Vihr.) ovat vastanneet tilaajalautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. Konsernihallinnon ryhmien johtajat Kari Kankaala, Pekka Palola ja Juha Yli Rajala ovat esitelleet toimivaltaansa kuuluvat asiat. Tilaajajohtajana on toiminut Lasse Eskonen ja alkaen vs. tilaajajohtajana on toiminut Pekka Kivekäs. Hyvinnointipalvelujen tuotannon kehitysjohtajana on toiminut Kari Hakari. Liiketoiminnan kehitysjohtajana on toiminut Kristiina Michelsson. Kaupunginhallituksella on vuonna 2010 ollut kaksi jaostoa; suunnittelujaosto ja henkilöstöjaosto. Suunnittelujaoston tehtävänä on ollut käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen ohjaukseen ja suunnitteluun liittyvät asiat. Henkilöstöjaoston tehtävänä on käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen henkilöstöohjaukseen liittyvät asiat. Jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Henkilöstöjaosto: Parviainen Olli Poika (Vihr.) pj. Tulonen Irja (Kok.) I vpj. Ivanoff Antti (Kok.) Koskela Laila (SP) Marin Sanna (SDP) Oksanen Lasse (TaSi) Rauhala Leena (KD) Suunnittelujaosto: Nieminen Timo P. (Kok.) pj. Kriikku Mikko (Kesk.) I vpj. Tainio Hanna (SDP) II vpj. Axén Erkki (Kok.) alkaen Heikkilä Jari (Vas.) Koskinen Riitta (Kok.) Rissanen Niina (Vihr.) Seppälä Miikka (Kok.) asti Tampereen kaupungin organisaatio vuonna 2010 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Pormestari Tilaajalautakunnat Lasten ja Sivistys ja Terveyttä ja Osaamis ja Ikäihmisten nuorten elämänlaatu toimintakykyä elinkeino palvelujen edistävien palvelujen palvelujen lautakunta lautakunta palvelujen lautakunta lautakunta lautakunta apulais apulais apulaispormestarpormestarpormestari Yhdyskuntalautakunta apulaispormestari Kaupunginhallituksen Tarkastus jaostot toimikunta Sisäinen Suunnittelu Henkilöstö tarkastus jaosto jaosto Konsernihallinto Hallinto ja henkilöstöryhmä Kaupunkikehitysryhmä Talous ja strategiaryhmä hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus liiketoiminnan ohjaus Tilaajaryhmä palvelusopimukset Hyvinvointipalvelut Konsernipalvelut Sisäiset liikelaitokset Ulkoiset liikelaitokset Avopalvelut johtokunta johtokunta Laitoshoito johtokunta Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Sara Hildénin taidemuseo Kulttuuri ja vapaaaikapalvelut johtokunta johtokunta johtokunta johtokunta Taloushallinnon palvelukeskus (nk) Hallintopalvelukeskus (nk) Taseyksiköt Tampereen aluepelastuslaitos Tampereen Infratuotanto (jk) Tampereen Tilakeskus (jk) Tampereen Kaupunkiliikenne (jk) Tampereen Ateria (jk) Tampereen Logistiikka (jk) Tampereen Vesi (jk) Tampereen Tietotekniikka (jk) Tullinkulman Työterveys (jk) Tampereen Tietotekniikkakeskus toimi asti.

13 Toimintakertomus 13 Tarkastustoimikunnan tehtävänä on ollut valvoa sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta sekä valmistella kaupungin tilinpäätöksessä annettava selonteko koskien em. toimintaa. Tarkastustoimikunta myös ohjaa ja valvoo sisäistä tarkastusta ja koordinoi sen ja ulkoisen tilintarkastuksen työtä. Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtajana pormestari Timo P. Nieminen sekä jäseninä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Matti Heinivaho. Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuonna 2010 toimi kahdeksan (8) lautakuntaa ja viisitoista (15) johtokuntaa. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimi ja neuvottelukunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Lautakunnat Ikäihmisten palvelujen lautakunta Keskusvaalilautakunta Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Osaamis ja elinkeinolautakunta Sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Tarkastuslautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Johtokunnat Avopalvelujen johtokunta Erikoissairaanhoidon johtokunta Infratuotannon johtokunta Kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen johtokunta Laitoshoidon johtokunta Liikennelaitoksen johtokunta Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta Sara Hildénin taidemuseon johtokunta Tampereen Aterian johtokunta Tampereen Logistiikan johtokunta Tietotekniikkakeskuksen johtokunta asti Tilakeskuksen johtokunta Toisen asteen koulutuspalvelujen johtokunta Tullinkulman työterveyden johtokunta Vesilaitoksen johtokunta Toimi ja neuvottelukunnat Vanhusneuvosto Hallintopalvelukeskuksen neuvottelukunta Kadunnimitoimikunta Kaupungin yhteistyöryhmä Kiinteistötoimituksen uskotut miehet Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä Lahjoitus ja tukirahaston toimikunta Luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta Maahanmuuttajaneuvosto Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunta Raittius ja päihdeasiain neuvottelukunta Tampereen ammattiopiston ammatilliset neuvottelukunnat Tampereen ammattiopiston näyttötoimikunta Taloushallinnon palvelukeskuksen neuvottelukunta Teknisen luovuuden palkitsemistoimikunta TET toimikunta Tiederahaston toimikunta Tutkimuslupatoimikunta Vammaisneuvosto

14 Toimintakertomus 14 Yleinen taloudellinen kehitys Voimakkaasti kasvavat uudet kehittyvät markkinat niin Aasiassa Kiinan johdolla kuin Latinalaisessa Amerikassakin ovat viimeisen vuosikymmenen aikana nousseet maailmantalouden taustalta eturiviin. Vuonna 2008 kärjistyneen finanssikriisin aikana kehittyvien talouksien kasvu jatkui voimakkaana ja pelasti maailmantalouden täydelliseltä romahdukselta. Koska kehittyvät taloudet edustavat jo noin 40 prosenttia maailman koko taloudesta, niiden markkinoiden kasvun ansiosta vuonna 2009 koko maailmantalouden notkahdus jäi vain alle prosentin miinukselle. Kriisin hellitettyä kehittyvien talouksien kasvu on palannut jälleen kriisiä edeltävälle korkealle tasolle ja niiden vaikutus koko maailmantalouteen kasvaa edelleen. Vuonna 2010 maailmantalouden kasvu nousi yli 4 prosenttiin. Euroalueen talouskasvu oli viime vuonna verraten hyvää valtioiden velkakriiseistä huolimatta. Euroalueen kokonaistuotanto kasvoi 1,7 prosenttia edellisestä vuodesta. Kasvuerot euromaiden välillä jatkuivat suurina ja vientisuuntautuneissa euromaissa kasvu oli selvästi nopeampaa kuin kotimarkkinoihin nojautuvissa maissa. Viennin tuntuvaa nousua selitti taloudellisen aktiviteetin vilkastuminen päävientimarkkinoilla. Julkisen talouden velkaongelmien kanssa painivissa maissa, kuten Kreikassa ja Irlannissa, kokonaistuotannon supistuminen jatkui edelleen. Euroopan Keskuspankin ohjauskorko on pidetty toukokuusta 2009 alkaen ennätyksellisen alhaalla, 1,0 prosentissa. Korko säilynee alhaisena vielä kuukausia, nousua odotetaan aikaisintaan loppuvuodesta. 8,0% 6,0 4,0 2,0 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10, * 2011* 2012* Suomen bruttokansantuotteen volyymin muutos, % Lähde: Tilastokeskus, *ennuste valtiovarainministeriö Suomen bruttokansantuotteen volyymi supistui Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuonna ,2 prosenttia. Pudotus jää historiaan suurimpana yksittäisenä vuonna tapahtuneena tuotannon vähenemisenä vuosien 1917 ja 1918 jälkeen. Vaikka Suomen talouden taantuman kesto (9 kuukautta) jäi hyvin lyhyeksi, oli se rajuudessaan ainutkertainen. Vuonna 2010 talouden kasvun odotetaan yltävän 3,1 prosenttiin, missä sen odotetaan pysyvän myös vuonna Asuntoinvestoinnit kasvoivat parin edellisen vuoden alamäen jälkeen. Kasvun arvioidaan jatkuvan verraten vilkkaana, sillä vuoden 2010 lopulla myönnettiin asunnoille rakennuslupia ripeään tahtiin. Nopein kasvuvaihe alkaa kuitenkin olla takanapäin. Uusien asuntojen tuotanto on nousemassa talouskriisiä edeltäneelle tasolle. Muu talonrakentaminen ei vuoden aikana kääntynyt vielä kasvuun lähinnä liike ja toimistorakentamisen jatkaessa laskuaan. Sen sijaan julkinen rakentaminen lisääntyi, samoin teollisuuteen virisi lievää nousua. Vuosina talonrakentamisen arvioidaan vilkastuvan. Liikerakentamisen alamäki päättyy, mutta kasvu jää vaatimattomaksi, koska vapaata liiketilaa on edelleen melko runsaasti. Työllisyysaste oli 67,8 prosenttia, mikä on vain 0,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2009 eli työllisyyden laskun voidaan katsoa pysähtyneen. Työllisyysaste oli vuoden 2002 tasolla. Työttömyystilanteessakaan ei juuri tapahtunut muutoksia vuosien 2009 ja 2010 välillä. Vuonna 2010 työttömyysaste oli keskimäärin 8,4 prosenttia, mistä sen odotetaan laskevan. Työttömiä oli vuonna 2010 keskimäärin , mikä oli enemmän kuin vuonna Työllisyys heikkeni edelleen eniten teollisuudessa, jossa työllisten määrä väheni hengellä edeltävästä vuodesta. Tästä valtaosa koski miehiä. Myös terveys ja sosiaalipalveluissa työllisyys heikkeni, kun vielä vuonna 2009 työllisyys tällä toimialalla kasvoi. Työllisyys kasvoi eniten koulutuksen toimialalla. Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio kiihtyi joulukuussa 2,9 prosenttiin johtuen lähinnä polttonesteiden kallistumisesta. Vuoden 2010 keskimääräinen inflaatio oli 1,2 prosenttia. Kuluttajahintoja nosti edellisestä vuodesta myös osakehuoneistojen ja kiinteistöjen, elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien sekä sähkön kallistuminen. Myös vuokrankorotukset, kulttuuri ja vapaa ajan palveluiden, vaatteiden sekä tupakan hintojen nousu vaikuttivat inflaatioon.

15 Toimintakertomus 15 Vuonna 2011 yksityisen kulutuksen kasvua hidastaa inflaation kiihtyminen selvästi yli 2 prosenttiin. Tämä näkyy kuluttajien reaalisen ostovoiman vaimeana kehityksenä. Kuluvana vuonna ostovoiman kasvu tulee lähinnä työllisyyden paranemisesta ja kotitalouksien säästämisasteen laskusta, sillä sovitut palkankorotukset ovat matalia. Inflaation kiihtymisen jatkuminen lisää paineita palkankorotuksiin. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen julkishallinto oli selvästi alijäämäinen vuonna Julkisyhteisöjen velka kasvoi vuoden aikana 12,2 miljardilla eurolla 87,2 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 43,8 prosentista 48,4 prosenttiin. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen laski hieman, 2,5 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 2,6 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. Manner Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,1 miljardiin euroon, vaikka sen vielä talousarvioissa ennustettiin jäävän alle miljardiin. Suuren osan kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu, mutta myös toimintakate heikkeni aiempia vuosia vähemmän. Kuntien lainakanta kasvoi jälleen lähes miljardilla, koska investointeja ja lainojen lyhennyksiä varten jouduttiin ottamaan uutta lainaa. Myös kuntayhtymien taloustilanne parani. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 3,8 prosenttia. Verotulojen 702 miljoonan ja valtionosuuksien 504 miljoonan euron lisäys ylitti selvästi toimintakatteiden 869 miljoonan euron heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden kasvuna. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 4,0 prosenttia. Ennakoitua myönteisempi kansantalouden ja työllisyyden kehitys on osaltaan vaikuttanut kuntien veropohjan odotettua parempaan kehitykseen. Huomattava määrä kuntia korotti myös tulo ja kiinteistöveroprosenttejaan vuodelle Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 400 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 337 euroa. Ainoastaan 8 kuntaa arvioi, että toiminta ja rahoitustulot eivät riitä toiminta ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vastaavia kuntayhtymiä oli 20. Sekä kunnissa että kuntayhtymissä negatiivisten katteiden summa oli noin 4,7 miljoonaa euroa. Vuosikate kattoi 127 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista, mutta vain 42 prosenttia investoinneista. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2010 käyttäneensä vajaat 3,8 miljardia euroa. Tämä on 9,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investoinnit kasvoivat lähes 2,0 miljardia euroa. Kunnilla puolestaan investointihyödykkeiden myyntitulot lisääntyivät merkittävästi. Poikkeuksellisen suuriin muutoksiin kuntayhtymien investoinneissa ja kuntien investointihyödykkeiden myyntituloissa vaikuttavat toimintojen siirrot kuntien ja kuntayhtymien välillä. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista 39 prosenttia voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja saaduilla rahoitusosuuksilla. Kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta Lähde: Tilastokeskus Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2010 lopussa jo yli 13 miljardia euroa. Tämä on noin 2,3 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät 1,3 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa jouduttiin kuitenkin ottamaan yli 3,4 miljardia euroa. Tämä on 43 prosenttia enemmän kuin vuonna Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Kuntien velkaantuminen uhkaa lähivuosina jatkua huolestuttavan nopeana ja veronkorotuspaineet vain kasvavat. Kuntien keskimääräinen verotettavilla tuloilla painotettu tuloveroprosentti vuodelle 2010 nousi 18,97 prosenttiin. Kun viime syksynä 49 kuntaa korotti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2011, nousi keskimääräinen tuloveroprosentti ensimmäisen kerran yli 19 prosentin (19,17). Vaikka vuodesta 2011 arvioidaan kuntataloudessa tulevan edellistä vuotta valoisamman, säteilee talouskriisin seurauksena syntynyt talouden epätasapaino kuntiin vielä usean vuoden ajan. Kunnilla on tulevina vuosina edessään mittava sopeutuminen kertyneen rahoitusvajeen tasapainottamiseksi, mihin tarvitaan niin toimintamenojen hallintaa, tulojen lisäämistä, kuntien veropohjan laajentamista kuin valtion rahoituksen lisäämistä.

16 Toimintakertomus 16 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Yleinen kehitys Tampereen väkiluku oli vuoden 2010 lopussa asukasta. Väestönkasvu vuoden aikana oli asukasta (+0,8 prosenttia), mikä oli 245 asukasta vähemmän kuin vuonna Tampereen kasvu oli kuitenkin selvästi pienempi kuin Helsingin ja Espoon, Oulun ja Vantaan. Asukasluku on kasvanut 2000 luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä vuosittain keskimäärin uudella tamperelaisella. Kuntien välinen tulomuutto kasvoi vuonna Kun lähtömuutto samalla kasvoi, väheni maassamuuton nettomuutto 534 asukkaaseen. Samanaikaisesti kun ulkomaille muuttajien määrä pieneni enemmän kuin Tampereelle muuttavien määrä, nousi maahanmuuton nettovoitto 540 asukkaaseen. Tampereen saama muuttovoitto, asukasta, oli kuitenkin pienempi (244 asukasta) kuin vuonna Lapsia syntyi vuoden aikana Edellisen kerran on näin paljon tamperelaisia syntynyt vain vuosina 1966 ja Luonnollinen väestönkasvu oli 651 asukasta. Syntyvyyden säilyminen suurena vahvistaa ennusteita sekä päivähoitoikäisten että kouluikäisten lasten määrän kääntymisestä nousuun. Tampereen kaupunkiseudun kasvu jatkui edellisvuosien tapaan mutta hiukan hidastuneena. Koko kaupunkiseudun väkiluku oli vuodenvaihteessa , jossa kasvua oli asukasta (+1,0 prosenttia). Vuonna 2009 ja 2010 Tampereen osuus siitä nousi lähes 50 prosenttiin, koska taloudellisen taantuman aikana keskuskaupungin rooli seutunsa kasvun veturina kasvaa. Kaupunkiseudun kasvu on säilynyt vuodesta toiseen pääkaupunkiseudun jälkeen määrällisesti ja suhteellisesti mitattuna toiseksi suurimpana maamme suurten seutukuntien välisessä vertailussa. Vuoteen 2030 mennessä Tampereen väkiluvun arvioidaan lisääntyvän noin ja koko kaupunkiseudun väestön yli asukkaalla. Työllisyystilanne on parantunut pikkuhiljaa viime vuoden aikana. Vuoden 2010 joulukuussa työttömyysaste oli laskenut 13,9 prosenttiin, laskua vuoden aikana oli 1,7 prosenttiyksikköä. Tampereen työttömyysaste, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä, joulukuu henkilöä % Alle 25 vuotiaat Pitkäaikaistyöttömät Työttömyysaste,%, oikea asteikko Lähde: Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus ,0 16,0 14,0 12,0 10,0 Työttömänä oli joulukuussa yhteensä henkilöä eli vähemmän kuin vuotta aiemmin. Heikentynyt työllisyystilanne lisäsi alkuvaiheessa erityisesti miesten ja nuorten työttömyyttä. Vuoden 2010 myös nuorten työttömien määrä on laskenut henkilöön. Pitkäaikaistyöttömien ja yli 50 vuotiaiden työttömyys sen sijaan ei ole parantunut. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi vuoden 2010 aikana lähes 900 henkilöllä. Yhteensä heitä oli vuoden lopussa henkilöä, määrä on enemmän kuin koskaan 2000 luvulla. 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Työttömyysprosentin aleneminen alkoi hidastua jo vuoden 2007 lopulla ja huhtikuussa 2008 se oli alimmillaan 9,5 prosenttia. Taloudellisen tilanteen nopea heikentyminen käänsi työttömyysasteen vuoden 2008 lopulla nousuun, joka Tampereella oli jyrkempi kuin muissa suurissa kaupungeissa, Pirkanmaalla tai koko Suomessa. Korkeimmilleen työttömyysaste nousi joulukuussa 2009, jolloin se oli 15,6 prosenttia. Avoimena olevien työpaikkojen määrä on noussut. Joulukuun lopussa 2010 oli avoimena työpaikkaa, mikä on noin 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Suhteellisesti eniten avoimet työpaikat ovat lisääntyneet terveydenhuolto ja sosiaalialalla, hallinto ja toimistotyössä sekä informaatioteknologianalalla.

17 Toimintakertomus 17 Tampereella oli vuoden 2008 lopussa yhteensä työpaikkaa. Toisin kuin pelättiin, taantuma ei vähentänytkään työpaikkoja, ainakaan vielä vuonna 2008, vaan niiden määrä kasvoi 507:llä. Kasvu oli kuitenkin kovin vaatimatonta verrattuna vuoteen 2007, jolloin uusia työpaikkoja syntyi yli Myös muihin suuriin kaupunkeihin verrattuna kasvu oli vähäisempää. Teollisuudesta katosi vuoden aikana yli 800 työpaikkaa. Eniten uusia työpaikkoja syntyi informaatio ja viestintäaloille, yrityselämän palvelukseen ja rakentamiseen. Kaupunkiseudulle viimeisten viiden vuoden aikana syntyneistä työpaikoista 70 prosenttia on sijoittunut Tampereelle. Tampereen osuus koko kaupunkiseudun työpaikoista on entistä suurempi, 72,9 prosenttia. Työssäkäynti Tampereelle on vuosi vuodelta lisääntynyt ja työssäkäyntimatkat ovat pidentyneet. Tampereen työssäkäyntialue kattaa yli puolet Pirkanmaan kunnista. Työpaikkaomavaraisuus on noussut 123 prosenttiin. Vuonna 2008 kävi Tampereella muualta töissä lähes henkilöä. Noin tamperelaista kävi puolestaan muualla kuin kotikunnassaan töissä, määrä on hieman pienentynyt taantuman myötä edellisestä vuodesta. Nettopendelöinti jää Tampereelle noin henkilöä positiiviseksi. Taloudellinen taantuma iski erityisesti asuntotuotantoon. Uusia asuntoja valmistui viime vuonna vain 1 098, mikä oli 93 asuntoa vähemmän kuin vuonna 2009 ja yli 200 asuntoa vähemmän kuin vuonna Tuotannon määrä oli pienin viimeisen 50 vuoden aikana ja jopa pienempi kuin pahimpana lamavuonna Vuonna 2010 valmistui 723 vuokraasuntoa (66 prosenttia koko tuotannosta), 73 asumisoikeusja 302 omistusasuntoa. Asunnoista valtaosa sijaitsi kerrostaloissa (823). Vuonna 2011 arvioidaan valmistuvan asuntoa, joista lähes puolet on vuokra asuntoja (898). Kerrostaloasuntojen osuus on 80 prosenttia. Vuokra asuntoja valmistuu 950 ja kerrostaloasuntoja Asumisoikeusasuntoja ei valmistu lainkaan. Vielä viime vuonna yli puolet valmistuneista asunnoista oli valtion lainoittamia, tänä vuonna lainoitettavien asuntojen osuus laskee 45 prosenttiin. Ensi vuonna tuotannon arvioidaan nousevan asuntoon. Asuntotuotanto hallintamuodon mukaan Omistusasuntoja Asumisoikeusasuntoja Vuokra asuntoja Lähde: Rakennusvalvonta ja asuntotoimi Vanhojen asuntojen hinnat nousivat vuonna 2010 Tampereella 7,9 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kerrostaloasuntojen hinnat nousivat 8,1 ja rivitalo asuntojen hinnat 7,1 prosenttia. Vuoden 2010 lopussa kerrostaloasunto maksoi Tampereella keskimäärin euroa/m². Helsingissä asunnosta joutui maksamaan keskimäärin ja Turussa euroa/m². Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat viime vuonna 0,5 prosenttia. Alkuvuoden loivan laskun jälkeen vuokrat kääntyivät reippaaseen nousuun loppuvuodesta. Koko maassa vuokrat nousivat vuoden aikana 1,9 prosenttia. Tampereella nousivat erityisesti yksiöiden vuokrat, 4,8 prosenttia. Kaksioiden vuokrat sen sijaan laskivat. Kaikkien asuntojen vuokra Tampereella oli vuoden 2010 lopussa keskimäärin 10,83 euroa/m². Yksiöiden keskivuokra oli 12,53 euroa/m². Kaksioiden keskivuokra oli 10,78 euroa/m². Vapaarahoitteisen asunnon keskivuokra oli 11,52 euroa/m² ja aravavuokra asunnon 9,64 euroa/m². Helsingissä kaikkien asuntojen keskivuokra ylitti 13 euroa/m² ja vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrat nousivat jo yli 15 euroon/m² *

18 Toimintakertomus 18 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2010 alusta. Uudistuksessa sektorikohtaiset valtionosuudet keskitettiin valtiovarainministeriöön. Sosiaali ja terveydenhuollon sekä esi ja perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuudet yhdistettiin niin sanotuksi yhden putken malliksi ja hallinnoitavaksi valtiovarainministeriöstä. Valtionosuudet vähenivät yhteensä 6,9 milj. euroa (7,6 prosenttia) vuodesta 2009 Tampereen ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen vuoksi. Valtionosuudet kasvoivat edellisvuodesta 27,0 milj. euroa eli 14,7 prosenttia, kun vuoden 2009 valtionosuuksista eliminoidaan Tampereen ammattikorkeakoulun vuoden 2009 valtionosuudet. Valtionosuuksiin sisältyi veromenetysten kompensaatiota 14,1 milj. euroa. Verotulojen tilitykset kasvoivat vuoteen 2009 verrattuna yhteensä 41,2 milj. euroa (5,7 prosenttia). Vuodelle 2010 korotettiin kunnan tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroprosentteja, joiden verotuloja lisäävä vaikutus oli 38 milj. euroa. Kunnallisverotulot kasvoivat 24,1 milj. euroa (3,9 prosenttia) ja kiinteistöverotulot 6,5 milj. euroa (18,4 prosenttia). Yhteisöverotulot kasvoivat 10,6 milj. euroa (17,0 prosenttia). Vuoden 2009 verotuksessa maksuun pantavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot kasvoivat Tampereella 0,0 prosenttia, kun koko maan keskiarvo oli 0,9 prosenttia. Olennaiset toiminnan ja talouden muutokset Tampereen ammattikorkeakoulu yhdistettiin Pirkanmaan ammattikorkeakouluun Kaupunginvaltuusto oli tehnyt asiasta päätöksen Luovutuksessa taseen omaisuuseristä Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:lle siirtyi pysyviä vastaavia 20,7 milj. euroa. Tilikauden aikana kaupunki teki loppuun luovutussopimuksen mukaisesti ammattikorkeakoulun I osan rakennuksen peruskorjauksen sekä ensikertaisen kalustamisen yhteensä 7,9 milj. eurolla. Kaupunginhallitus päätti , että Tampereen Tietotekniikkakeskus Liikelaitoksen perustietotekniikkaan ja järjestelmäpalveluihin liittyvä liiketoiminta myydään Fujitsu Services Oy:lle ja puhe ja datapalveluihin liittyvä liiketoiminta myydään TeliaSonera Finland Oyj:lle. Kaupat liikkeenluovutuksineen toteutettiin Kaupasta syntyi myyntivoittoa yhteensä 14,7 milj. euroa, joka on kirjattu satunnaisiin eriin. Kaupunginvaltuusto teki periaatepäätöksen, jolla pyritään edesauttamaan Kansi ja Keskusareena hankkeen toteutumista. Kyseessä on merkittävä kaupunkikehityshanke, jossa ratapihan kattamisella luodaan ydinkeskustaan uusi kaupunginosa. Suunnitteilla on yli m 2 verran toimisto ja liiketilaa, asumista sekä yli katsojapaikan monitoimiareena. Kyse on pääosin yksityisestä hankkeesta, jossa kaupungin rooli on toimia mahdollistajana. Hankkeen kokonaisinvestointiarvoksi on arvioitu noin 400 milj. euroa, josta yksityisen rahoituksen osuus on yli 90 prosenttia. Kaupunki osallistuu omistukseensa tulevan areenayhtiölle vuokrattavan tontin maanjalostukseen 18,7 milj. eurolla. Hankkeen kehittäjänä kaupungin kumppanina on alusta asti toiminut NCCyhtiö, joka toteuttaa kannet sekä niille toteutettavat hotelli, toimisto ja asuinrakennukset. NCC vastaa kolmesta neljäsosasta koko hankkeen rahoituksesta. Yhdyskuntarakenteen hankekokonaisuuden toteutumista kaupunkiseudulla edistetään valtion ja seudun kuntien kanssa alkuvuodesta 2011 solmitulla maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksella. Aiesopimus on sitoumus, jolla kaupunkiseudun kunnat osoittavat, että maankäytön yhteistyö etenee vapaaehtoiselta pohjalta Paras hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Sopimuksen toteuttaminen edellyttää Tampereelta aktiivisia toimia muun muassa yhteisvastuullisen asuntotuotannon ja energiatehokkaan rakentamisen edistämiseksi sekä joukkoliikenteen tukemiseksi. Vuonna 2010 toteutettiin selvitystyö, jossa laadittiin koko kaupunkia koskevan tehostetun palveluasumisen palveluverkon kehittämissuunnitelma vuoteen 2020 asti. Koukkuniemen alue palveluineen on ollut erityisenä painopisteenä ja suunnitelman mukaan siellä toteutetaan lähivuosina mittavia peruskorjaus ja uudisrakennushankkeita, joilla kaupunki vastaa kasvavaan palvelutarpeeseen. Perusopetuslain muutos tulee voimaan vuoden 2011 alusta ja se merkitsee huomattavia muutoksia tukea tarvitsevan oppilaan opetuksen järjestämiseen. Opetus tulee järjestää asuinympäristön lähikoulussa tai oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen lähimmässä koulussa. Vuoden 2010 aikana käynnistettiin muutokseen valmistautuminen, jossa tarkistettiin oppilasaluejakoa ja oppilaaksi ottoa koskevia kriteereitä sekä kehitettiin tuen rakenteita sekä järjestämistä. Vammaispalvelulain mukaisten puhe ja kuulovammaisten tulkkipalvelujen järjestäminen siirtyi kunnilta Kansaneläkelaitokselle alkaen. Kansaneläkelaitokselle siirtyi ainoastaan tulkkipalvelujen järjestäminen, kunnille jäi edelleenkin

19 Toimintakertomus 19 vastuu muista puhe ja kuulovammaisten palveluista ja muun muassa viittomakielen opetuksen järjestämisestä. Kotikuntalain muutos tulee voimaan ja se takaa muutto oikeuden laitos tai perhehoidossa oleville sekä asumispalveluja käyttäville vammaisille henkilöille ja ikäihmisille. Muutos tulee todennäköisesti lisäämään palvelujen kysyntää myös Tampereella. Lakiuudistuksen täsmällisiä vaikutuksia palvelujen kysyntään ja kustannuksiin ei kuitenkaan pystytä ennustamaan. Uusi terveydenhuoltolaki tulee voimaan ja se lisää asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia ja sen lähtökohtana on asiakkaiden aseman, palvelujen ja hoidon parantaminen. Siihen pyritään muun muassa antamalla asiakkaalle mahdollisuus valita hoitopaikkansa. Haasteena tulee olemaan hoitojonojen hallinta tilanteessa, jossa uusi laki velvoittaa järjestämään polikliinisen käynnin kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Valtioneuvosto antoi 2009 asetuksen neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta. Kunta on velvollinen järjestämään asetuksen mukaiset määräaikaiset terveystarkastukset vuoden 2011 alusta lähtien, mihin on varauduttu vuoden 2011 talousarviossa. Vuoden 2010 talousarviota tasapainotettiin korottamalla kunnallis ja kiinteistöveroprosentteja, karsimalla investointeja sekä kohdistamalla 20 milj. euron säästöt henkilöstömenoihin. Talouden tasapainottamistoimissa onnistuttiin, sillä kaupungin tulos muodostui alkuperäisen talousarvion 12,8 milj. euron alijäämäisestä tuloksesta 38,6 milj. euroa ylijäämäiseen tulokseen. Positiivisen tuloksen taustalla olivat verotulojen kasvu, kaupungin onnistuminen säästötoimenpiteissä sekä Tietotekniikkakeskus Liikelaitoksen liiketoimintojen myynnistä saatu luovutusvoitto. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tampereen, kuten muidenkin kuntien, viime vuoden tilinpäätös muodostui talousarviossa arvioitua paremmaksi. Ennakoitua parempi tilinpäätös helpottaa vuoden 2011 talousarvion toteuttamista. Talousarviota paremman tilinpäätöksen taustalla oli Tampereen Tietotekniikkakeskus Liikelaitoksen liiketoimintakaupasta saatu luovutusvoitto sekä erityisesti verotulojen hyvä kehitys. Verotulojen kasvu aiheutui veroprosenttien korotuksesta ja ennustettua vähemmän heikentyneestä talous ja työllisyyskehityksestä. Vuodelle 2010 tehdyt kunnallisveron ja kiinteistöveron korotukset kasvattivat Tampereen verotuloja noin 38 milj. euroa. Vuoden 2011 talousarviossa tilikauden tulos on 10,2 milj. euroa alijäämäinen. Verotuloarvio on talousarviossa 750 milj. euroa, joka on 8,1 milj. euroa eli 1,1 prosenttia vähemmän kuin mitä vuonna 2010 kertyi. On perusteltua arvioida verotulojen myönteisen kehityksen jatkuvan kuluvana vuonna, mikä antaa hyvän pohjan talousarvion toteuttamiselle. Suotuisan talouskehityksen uhkana on kuitenkin tilanne, jossa toimintamenojen kasvu kääntyisi talousarviota suurempaan kasvuun. Vaikka vuoden 2011 osalta verotulojen kasvu näyttää hyvältä, vuonna 2012 verotulojen kasvu on nykyisten arvioiden mukaan hiipumassa. Tähän on syynä kuntien yhteisöveroosuuden palauttaminen vuotta 2009 edeltävälle tasolle. Tampereen osalta ICT alalla mahdollisesti tapahtuvat muutokset saattavat synkistää tilannetta vielä lisää. Tilinpäätöksen 2010 toimintakate kasvoi 3,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kaupunginvaltuusto on linjannut taloussuunnitelmakauden tavoitteeksi, että kaupungin toimintakate voi vuosittain kasvaa 2,5 prosenttia. Tämä asettaa isot haasteet toimintojen tehostamiseksi ja rakenteellisten uudistusten toteuttamiseksi, jotta toimintamenot saadaan mitoitetuksi tasapainoisen talouden sallimiin rajoihin. Vuoden 2010 tilinpäätöksessä Terveyden ja toimintakyvyn ydinprosessin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon ostopalvelut ylittivät alkuperäisen talousarvion 6,8 milj. eurolla ja muutetun talousarvion 3,8 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen nähden oli 5,1 prosenttia. Kaupungin sairaanhoitopiiriltä ostamat erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset ovat kasvaneet viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin 7,2 prosenttia vuosittain, mikä tuo haasteen myös vuoden 2011 talousarvioon.

20 Toimintakertomus 20 Investoinnit Tampereen kaupunki investoi vuoden 2010 aikana yhteensä 155,9 milj. eurolla taseen pysyviin vastaaviin. Tässä oli kasvua edelliseen vuoteen nähden 21,6 milj. euroa. Vuoden 2010 talousarvion investointeja jäi toteutumatta 11,2 milj. euroa, kun kaupungin sisäisiä investointisiirtoja ei huomioida. Ulkopuolisilta saatuja rahoitusosuuksia kyseisiin investointeihin saatiin tilikauden aikana 5,4 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 2,9 milj. eurolla. Pysyvien vastaavien myynneistä saatiin luovutustuloja yhteensä 49,7 milj. euroa. Luovutustuloja kertyi yhteensä 34,4 milj. euroa edellisvuotta ja 2,2 milj. euroa talousarviota enemmän. Investoinneista 99,5 milj. euroa oli konsernihallinnon ja tilaajan ydinprosessien investointeja, jotka kohdistuivat lähinnä Kaupunkiympäristön kehittämisen kiinteiden rakenteiden ja laitteiden sekä maa alueiden ja konsernihallinnon osakkeiden ja osuuksien sekä tietojärjestelmien investointeihin. Konsernihallinnon ja tilaajan investoinnit olivat 63,9 prosenttia kokonaisinvestoinneista. Hyvinvointipalveluiden tuottajat vastasivat 5,3 prosentista investointien kokonaismäärästä, kun lähinnä koneisiin ja kalustoon kohdistuneet investoinnit toteutuivat 8,3 milj. eurona. Liikelaitosten ja aluepelastuslaitoksen investoinnit olivat 48,0 milj. euroa, mikä vastaa 30,8 prosenttia koko kaupungin investoinneista. Näistä suurin osa oli Tampereen Tilakeskuksen talonrakennusinvestointeja ja Tampereen Veden vesi ja viemäriverkoston rakentamisinvestointeja. Kaupungin suurimmat investoinnit tehtiin uuden Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n omaan pääomaan, 28,5 milj. euroa, Vuoreksen alueen investointeihin, 16,4 milj. euroa, tytäryhtiö Finnpark Oy:n omaan pääomaan, 6,0 milj. euroa, Hatanpään sairaalan peruskorjaukseen, 5,6 milj. euroa, ja Särkijärven eritasoliittymään, 3,1 milj. euroa. Kaupunkitasolla investointeja tehtiin eniten kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin, yhteensä 68,9 milj. eurolla, kun keskeneräiset investoinnit huomioidaan. Tästä suurin osa kohdistuu katujen, teiden, torien ja puistojen rakentamiseen, joita Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi toteutti 51,2 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön kehittäminen vastaa kaupungin yleisten alueiden, kuten liikenneväylien, viheralueiden ja torien suunnittelusta, saneerauksesta sekä uudisrakentamisesta. Tampereen Vesi Liikelaitos puolestaan vastaa hallinnassaan olevan vesija viemäriverkoston sekä niihin liittyvien laitosten ja rakennusten saneerauksesta ja uudisrakentamisesta. Tampereen Vesi rakensi vesi ja viemäriverkkoja kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointeina 16,3 milj. eurolla. Osakkeet ja osuudet olivat 35,5 milj. euroa kokonaisinvestoinneista. Näistä suurimman osan muodostavat edellä mainitut sijoitukset Pirkanmaan ammattikorkeakouluun ja Finnparkiin, joka rakentaa P Hämpin pysäköintihallia ydinkeskustan alle. Muut osakeinvestoinnit, 1,0 milj. euroa, kohdistuivat pienempiin tytäryhteisöihin. Rakennuksiin ja rakennelmiin investoitiin 31,0 milj. euroa keskeneräiset rakennusinvestoinnit huomioiden. Näistä investoinneista valtaosan toteutti Tampereen Tilakeskus Liikelaitos, yhteensä 25,4 milj. euroa. Tilakeskus vastaa pääasiallisesti kaupungin palvelutuotantoon tarkoitettujen rakennusten saneerauksesta ja uudisrakentamisesta. Lisäksi konsernihallinnolle muodostui sittemmin jo luovutetuista Pirkanmaan ammattikorkeakoulun rakennuksista 4,6 milj. euron investointi. Koneisiin ja kalustoon investoitiin vuoden 2010 aikana yhteensä 12,7 milj. eurolla. Näistä suurimmilta osin vastasivat hyvinvointipalveluiden tuottajat 7,1 milj. euron kone ja kalustoinvestoinneilla. Liikelaitosten ja aluepelastuslaitoksen osuus koneiden ja kaluston investoinneista oli yhteensä 5,0 milj. euroa. Maa ja vesialueiden investointeihin käytettiin 4,2 milj. euroa. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi vastaa näistä investoinneista, joilla toteutetaan maanhankintaa ja alueiden rakentamiskelpoiseksi saattamista. Tieto ja informaatiotekniikan investointeihin käytettiin vuonna ,1 milj. euroa. Suurimmalta osin tietojärjestelmien kehittämisinvestoinneista ja järjestelmälisenssihankinnoista vastaa konsernihallinnon tietohallintoyksikkö. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloista, 49,7 milj. euroa, valtaosa saatiin Tampereen ammattikorkeakoulun luovutuksessa Pirkanmaan ammattikorkeakoululle. Tämä toteutettiin apporttiluovutuksena, jossa taseen pysyviä vastaavia siirrettiin yhteensä 28,5 milj. eurolla Pirkanmaan ammattikorkeakoululle. Näistä 24,8 milj. euroa oli rakennuksia. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi kirjasi maa ja vesialueiden luovutustuloja yhteensä 18,4 milj. eurolla.

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Liikelaitokset osana Tampereen kaupunkia

Liikelaitokset osana Tampereen kaupunkia Liikelaitokset osana Tampereen kaupunkia Liikelaitosten johtokuntien koulutus 20.2.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 20.2.2013 Liiketoiminnan ohjaus Liikelaitosten johtokunnat iltapäivän

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

TAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio

TAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio TAMPERE TOIMII Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Näin Tampere toimii Tampereen kaupunki on edelläkävijä kuntien toimintamallien kehittämisessä. Uudistumisella vastataan toimintaympäristön kasvaviin

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Tilikauden tulos ja taloudellinen asema

Tilikauden tulos ja taloudellinen asema Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 1 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 0,0 milj. (TP2013) NETTOMENOT VERTAILUKELPOINEN +3,3 % (TP2013/ TP2012) VERORAHOITUS VERTAILUKELPOINEN

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä ISSN 0355 2837 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino: Juvenes

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 Julkaisija: Tampereen kaupungin konsernihallinnon talous- ja liiketoimintaryhmä ISSN 0355-2837 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka. Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh ,

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka. Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh , Tampere Ote pöytäkirjasta 9/2016 1 (5) 147 Tampereen kaupungin talouskatsaus 10/2016 TRE:6590/02.02.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö,

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Valtuusto 27.02.2017 Sivu 1 / 1 451/2017 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 42 13.2.2017 22 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Vuosikatsaus

Vuosikatsaus Vuosikatsaus 1.1. 215 Myönteinen väestökehitys jatkui Joensuun väestömäärä oli vuoden 215 lopussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 572, mikä on 531 henkilöä suurempi kuin asukasluku vuodenvaihteessa 214-215.

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5 Sos.- ja terv.lautakunta 12 23.02.2016 Sosiaali- ja terveysosaston talousarvion toteutuma 438/04/041/2014 STL 12 1.TOIMINTAKATTEEN SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN Tulosalue Hallinto ja projektit Työllisyyden

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski Tampere toimii Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski 1 Sisällys Kaupungin organisaatio, toimijat ja niiden tehtävät Toimintamallin kuvaus 2 3 Kaupungin organisaatio,

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on vahvistunut Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 99 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina Koskela,

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot