TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011 Julkaisija: Tampereen kaupungin konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä ISSN

2 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy

3 Pormestarin katsaus TALOUDEN NOTKAHDUS KANNUSTAA UUDISTUKSIIN Tampere Virtaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutuminen eteni hyvin kohti koko valtuustokauden tavoitteiden toteutumista. Vuodelle 2011 asetetuista toiminnallisista tavoitteista 75 prosenttia toteutui suunnitellulla tavalla. Tavoitteista esimerkiksi hoitotakuu ja sosiaalitakuu toteutuivat vain muutamia erikoissairaanhoidon poikkeuksia lukuun ottamatta. Uusia ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä sekä monikulttuurisuuden huomioon ottavia palveluja otettiin käyttöön, kotona asumista tuettiin, seudullinen yhteistyö tiivistyi ja joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi. Vuoden 2011 aikana lisääntynyt epävarmuus heikensi kansainvälisen ja kotimaan talouden tulevaisuuden näkymiä. Suomen talous kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 2,6 prosenttia kotimaisen kysynnän tukemana. Kuluvana vuonna talouskasvu hidastuu valtiovarainministeriön arvion mukaan 0,4 prosenttiin, mutta myös taantuma on mahdollista. Heikentyneet kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan ja julkisen talouden alijäämän arvioidaan syvenevän kuluvana vuonna. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli viime vuonna noin 2,6 miljardia euroa, mikä oli 400 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 22. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi noin 12,6 miljardiin euroon, missä oli kasvua edellisvuodesta noin 900 milj. euroa. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa euroa asukasta kohti. Vuoden 2010 lopussa lainaa oli euroa asukasta kohti. Kuntien lainakanta kasvoi erityisesti yli asukkaan kaupungeissa. Maakunnittain velkaantunein kuntatalous on Keski Pohjanmaalla, jossa kunnilla on lainaa jo euroa asukasta kohti. Viime vuoden taloudellisen kehityksen ja lähivuosien näkymien vuoksi kunnilla on edessä suuret talouden tasapainottamistoimenpiteet. Kuntien verotulojen kasvu alenee johtuen sekä hallitusohjelman verolinjauksista että veropohjien kasvun hidastumisesta. Kuntien vuosikatteen arvioidaan jäävän lähivuosina selvästi nettoinvestointeja alhaisemmaksi, mikä tarkoittaisi kuntatalouden velkaantumisen jatkumista ja kunnallisveroprosenttien korotuspainetta. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien läpivieminen. putosi 51 milj. euroa vuodesta Vuosikate oli 68 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 126,3 milj. euroa. Kaupungin tilinpäätöksestä tuli kolmannen kerran kirjanpitolain soveltamisen aikana (1997 alkaen) alijäämäinen. Kaupungin tulos ennen tuloksenkäsittelyeriä oli 12,5 milj. euroa alijäämäinen. Kaikkiaan kaupungin tilikauden alijäämäksi muodostui tilinpäätössiirtojen jälkeen 13,8 milj. euroa. Tuloksen heikkenemisen syinä olivat kaupungin verotulojen heikko kehitys ja samanaikaisesti tapahtunut menojen reipas kasvu. Osin ongelmallisia olivat myös ne investoinnit, joihin sijoitettuja varoja ei saatu valitusten takia myyntituloina kaupungille takaisin. Kaupungin kokonaisverotulot kasvoivat vuoden 2010 tilinpäätöksestä 7,5 milj. euroa ja nettomenot kasvoivat 49,9 milj. euroa. Jatkuessaan tällainen kehitys romuttaa nopeasti vakaankin talouden. Omalla tulorahoituksella kyettiin kattamaan nettoinvestoinneista 54 prosenttia, minkä vuoksi kaupungin velkamäärä kasvoi 11 milj. eurolla ja kaupungin kassavarat vähenivät noin 28 milj. eurolla. Lainakanta kasvoi kuitenkin 49 milj. euroa vähemmän, mihin talousarviossa varauduttiin. Lainakanta asukasta kohti oli euroa, mikä oli 583 euroa maan keskiarvoa vähemmän. Kaupungin lainakanta kasvoi asukasta kohti 38 eurolla. Viime vuoden kehityksessä huolestuttavinta oli toimintamenojen erittäin nopea kasvu. Vuoden aikana talousarviota muutettiin kolme kertaa. Vaikka muutoksilla lisättiin toimintamenoja nettomääräisesti 11,7 milj. eurolla, nettomenot ylittivät muutetun talousarvion 10 milj. eurolla. Vuoden 2011 tilinpäätöksestä voidaan tiivistetysti todeta, että kaupungin talous sujahti alijäämäisten kuntien joukkoon. Tämä tulee nopeasti korjata. Vaikka kaupungin taloudellinen tilanne on edelleen kohtalaisen vakaa, meidän tulee ryhtyä aktiivisiin toimiin saavuttaaksemme taloudessa tasapainon menojen ja tulojen välillä. Menojen kasvu on pidettävä tulojen kasvun sallimissa rajoissa. Tämä edellyttää pidättyvyyttä uusien menoja lisäävien palvelujen käynnistämisessä sekä nykyisen palvelurakenteen kriittistä arvioimista. Tampereen ja koko kaupunkiseudun kasvu jatkui edelleen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaupungin väkiluku kasvoi vuoden aikana asukkaalla ja lapsia syntyi Vuoden 2011 aikana 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi lähes henkilöllä. Vuoden 2011 lopussa tamperelaisia oli Tampereen kaupunkiseudun väkiluku ylitti asukkaan rajan vuoden 2011 aikana. Tampereen talous heikkeni viime vuonna ennakkoarvioitakin enemmän. Vuosikate laski merkittävästi ja tilikauden tulos Keväällä 2011 päivitettyä seutustrategiaa toteutettiin useilla konkreettisilla toimenpiteillä. Maankäytön, asumisen ja liiken

4 Pormestarin katsaus teen aiesopimus hyväksyttiin. Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen pyrittiin muun muassa valmistelemalla seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi. Seudullinen joukkoliikennelautakunta aloitti toimintansa, minkä lisäksi valmisteltiin suunnitelmia kaupunkiseudun lähijunaliikenteen sekä kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseksi. Lisäksi laadittiin kaupunkiraitiotien alustava yleissuunnitelma. Toisen asteen koulutuksen seudullista organisointia valmisteltiin vuoden aikana. Lisäksi valmisteltiin sopimusehdotukset kahden kuntarajat ylittävän kansalaisopiston perustamiseksi Tampereen kaupunkiseudulle. Vuoden aikana käynnistetty seutuyhteistyön arviointi sai laajemman kontekstin, kun hallitusohjelman mukaista kuntauudistusta tukemaan käynnistettiin kansallinen selvitystyö alueille tarkoituksenmukaisesta kunta ja palvelurakenteesta. Olemme viime vuosina tehneet naapuriemme kanssa hyvää yhteistyötä. Haluamme, että myös tätä koko Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta tärkeintä rakenteellista muutosta mietitään hyvässä yhteistyössä. Tampereen kaupunki on valmis kehittämään uudenlaista tulevaisuuden kuntaa yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Suhtaudumme kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esitykseen myönteisesti ja haluamme, että seutua koskeva erityinen kuntajakoselvitys käynnistetään. Tampere haluaa olla edelleenkin Suomen vetovoimaisin kaupunki ja kehityksen kärjessä. Siksi meidän tulee rohkeasti toteuttaa myös suuria investointeja ja varautua kaupungin ja kaupunkiseudun asukasmäärän kasvuun. Suuria hankkeita ei pidä arvioida ainoastaan niiden rakentamiseen kuluvan rahamäärän mukaan: Investoinnit ovat kauaskantoisia ratkaisuja, joilla on keskeinen vaikutus kaupungin positiivisen tulevaisuuden kannalta ja erityisesti merkittävien työllisyysvaikutusten kannalta. Tulevaisuuteen katsominen ei ole koskaan helppoa, mutta se on velvollisuutemme. Varsinkin nyt tarvitaan ratkaisuja, joilla talouden suunta saadaan kääntymään parempaan. Tampereen kaupungin talouden tasapainottamiseksi on löydettävä kestäviä keinoja, jotta hyvä palvelu on aidosti myös jatkossa tärkeä toimintaperiaatteemme. Toimintamallimme antaa puitteet selviytyä vaikeista tilanteista. Monessa suhteessa vuosi 2011 oli haastava ja niin luottamuselimille kuin henkilöstölle kuuluu kiitokset sitkeästä työstä. Vaikka tunnelmat ovat jonkin verran huolestuneita maailmanlaajuisestikin, uskon vahvasti että vastuullisuus, aloitteellisuus sekä yhdessä tekeminen ovat periaatteita, jotka vievät meidät onnistumisia kohti kaupunkilaisten parhaaksi. Timo P. Nieminen Pormestari

5 Tilinpäätös SISÄLLYS PORMESTARIN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS 9 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 11 Tampereen kaupungin hallinto 11 Kaupunginvaltuusto 11 Kaupunginhallitus 11 Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat 13 Yleinen taloudellinen kehitys 14 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys 16 Yleinen kehitys 16 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 18 Poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon 21 Henkilöstö 26 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 27 Ympäristötekijät 30 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 31 Tilikauden tuloksen muodostuminen 33 Tuloslaskelma 33 Tuloslaskelman analysointi 34 Toiminnan rahoitus 37 Rahoituslaskelma 37 Rahoituslaskelman analysointi 38 Tasetarkastelu 39 Tase 39 Taseen analysointi 42 Kokonaistulot ja menot 43 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 44 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 44 Konsernin toiminnan ohjaus 47 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 48 Konsernitilinpäätös 50 Konsernituloslaskelma 50 Konsernituloslaskelman analysointi 51 Konsernin rahoituslaskelma 53 Konsernin rahoituslaskelman analysointi 54 Konsernitase 55 Konsernitaseen analysointi 57 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 59

6 Tilinpäätös TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 61 Talousarvion toteutuminen 63 Laskelmaosan toteutuminen 64 Tuloslaskelman toteutumavertailu 64 Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen muodostumiseen 67 Investointien toteutumavertailu 69 Liikelaitosten vaikutus kaupungin investointien muodostumiseen 75 Rahoituslaskelman toteutumavertailu 77 Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen 79 Strategiaosan toteutuminen 80 Kaupunkistrategia pähkinänkuoressa 81 Toiminnallisten tavoitteiden toteuma 82 Strategiset hankkeet 105 Avoimet liiketoiminta ja innovaatioympäristöt 105 ECO2 Ekotehokas Tampere Keskusta 107 Luova Tampere 109 Tuottavuusohjelma 110 Vuores 111 Tilaajaosan toteutuminen 113 Kaupungin yhteiset erät 113 Verotulot 113 Valtionosuudet 114 Korkotuotot ja kulut 114 Muut rahoitustuotot ja kulut 116 Antolainauksen muutokset 117 Korollisten velkojen muutokset 117 Sijoitustoiminta 118 Rahastot 119 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 121 Varhaiskasvatus ja esiopetus 123 Perusopetus 124 Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut 126 Psykososiaalisen tuen palvelut 127 Kulttuuri ja vapaa ajan palvelut 129 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 130 Toisen asteen koulutus 132 Osaamisen edistäminen 134 Elinkeinojen edistäminen 135 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 137 Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut 139 Kulttuuripääomapalvelut 141 Kulttuuri ja liikuntakasvatus 143 Kulttuuri ja liikuntatapahtumapalvelut 145

7 Tilinpäätös Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 147 Ennaltaehkäisevät palvelut 149 Perusterveydenhuollon avopalvelut 151 Sairaalapalvelut 153 Päihde ja mielenterveyspalvelut 154 Sosiaalisen tuen palvelut 156 Vammaispalvelut 158 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 160 Kotona asumista tukevat palvelut 162 Hoidon ja asumisen yhdistävät palvelut 164 Kaupunkiympäristön kehittäminen 166 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen 169 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito 173 Joukkoliikenne 177 Pelastustoimi 179 Konsernihallinto 180 Tuottajaosan toteutuminen 184 Hyvinvointipalvelut 184 Avopalvelut 190 Laitoshoito 192 Päivähoito ja perusopetus 194 Toisen asteen koulutus 196 Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut 198 Erikoissairaanhoito 200 Konsernipalvelut 209 Taloushallinnon palvelukeskus 210 Hallintopalvelukeskus 212 Työllisyydenhoidon palveluyksikkö 214 Erillistilinpäätösten toteutuminen 217 Taseyksikköjen erillistilinpäätökset 217 Tampereen aluepelastuslaitos 219 Rahastot 228 Liikelaitosten erillistilinpäätökset 231 Tampereen Vesi Liikelaitos 233 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos 242 Tullinkulman Työterveys Liikelaitos 253 Tampereen Infratuotanto Liikelaitos 262 Tampereen Ateria Liikelaitos 272 Tampereen Logistiikka Liikelaitos 283 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 293 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt 307

8 Tilinpäätös TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 321 Tuloslaskelma 323 Rahoituslaskelma 324 Tase 325 Konsernituloslaskelma 327 Konsernin rahoituslaskelma 328 Konsernitase 329 LIITETIEDOT 331 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 333 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 333 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 335 Tuloslaskelman liitetiedot 338 Tasetta koskevat liitetiedot 342 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 353 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 356 TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT 357 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 359 Luettelo käytetyistä tositelajeista 360 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 361

9 Tilinpäätös TOIMINTAKERTOMUS

10 Tilinpäätös

11 Toimintakertomus 11 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Tampereen kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut Irene Roivainen (Vihr.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Marjatta Stenius Kaukonen (Vas.) ja toisena varapuheenjohtajana Elina Sirén (Kok.). Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (puoluekanta sulkeissa): Aaltonen Mikko (Vas.) Airaksinen Harri (Kok.) Alatalo Mikko (Kesk.) Aleksovski Atanas (SDP) Asumaniemi Hellä (SDP) Axén Erkki (Kok.) Dündar Järvinen Aila (SDP) Elovaara Tiina (PS) Eskola Vesa (Vihr.) Gustafsson Jukka (SDP) Hanhilahti Timo (Kesk.) Heikkilä Jari (Vas.) Heinivaho Matti (Kok.) Heinonen Jari (SKP) Heinämäki Anna Kaisa (Vihr.) Hervonen Antti (Kok.) Höyssä Matti (Kok.) Ikonen Anna Kaisa (Kok.) Ivanoff Antti (Kok.) Jaskari Harri (Kok.) Joki Matti (TaSi) Järvelä Ilkka (Vas.) Kaupunginhallitus Järvelä Kristiina (Kok.) asti Kajan Maija (Vihr.) Kivistö Anneli (SDP) Koivisto Sirpa (SDP) Kontula Anna (Vas.) Koskela Laila (SP) Koskela Terttu (Vas.) alkaen Koskinen Riitta (Kok.) Kostiainen Leena (Kok.) Kriikku Mikko (Kesk.) Kulmala Reijo (SDP) Lepistö Joonas (SDP) Leppälahti Mikko (Kok.) alkaen Loukaskorpi Johanna (SDP) Luoto Heikki (PS) Löfberg Peter (RKP) Nieminen Timo P. (Kok.) Ojanen Sanna (Kok.) Oksanen Lasse (TaSi) Olkanen Emilia (Vihr.) Ollila Riitta (SDP) Parviainen Olli Poika (Vihr.) Pesä Perttu (Vihr.) Pöllänen Elli Maija (Vas.) Rantaviita Tiainen Anna Kaarina (Kesk.) Rauhala Leena (KD) Rissanen Niina (Vihr.) Roth Marco (KD) Ruoholahti Pauli (SDP) Salmi Pekka (SDP) Salminen Seppo (SDP) Sasi Ilkka (Kok.) Siik Kirsikka (Vihr.) Sipilä Satu (KD) Sirniö Ilpo (SDP) Sirnö Minna (Vas.) asti Siuro Petri (Vihr.) Tainio Hanna (SDP) Tulonen Irja (Kok.) Tynkkynen Oras (Vihr.) Viitanen Pia (SDP) Vikman Sofia (Kok.) Virtanen Pertti (PS) Virtanen Sirkkaliisa (Vas.) Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut pormestari Timo P. Nieminen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Maija Kajan (Vihr.) ja toisena varapuheenjohtajana Pekka Salmi (SDP). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Aaltonen Mikko (Vas.) Airaksinen Harri (Kok.) asti Aleksovski Atanas (SDP) alkaen Eskola Vesa (Vihr.) alkaen Kivistö Anneli (SDP) Koskinen Riitta (Kok.) alkaen Kostiainen Leena (Kok.) asti Ojanen Sanna (Kok.) alkaen Parviainen Olli Poika (Vihr.) asti Rauhala Leena (KD) Sasi Ilkka (Kok.) alkaen Tainio Hanna (SDP) asti Tulonen Irja (Kok.) asti

12 Toimintakertomus 12 Kaupunginhallituksessa pormestari esittelee toimikautensa seutu ja kaupunkistrategian, vuosittaisen varsinaisen talousarvion ja suunnitelman sekä kuntademokratiaan liittyvät asiat. Apulaispormestareina toimivat Timo Hanhilahti (Kesk.), Anna Kaisa Ikonen (Kok.) asti ja Irja Tulonen (Kok.) alkaen, Kristiina Järvelä (Kok.) asti ja Leena Kostiainen (Kok.) alkaen sekä Perttu Pesä (Vihr.) asti ja Olli Poika Parviainen (Vihr.) alkaen. Apulaispormestarit ovat vastanneet tilaajalautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. Konsernihallinnon ryhmien johtajat Kari Kankaala, Pekka Palola ja Juha Yli Rajala ovat esitelleet toimivaltaansa kuuluvat asiat. Tilaajajohtajana on toiminut Lasse Eskonen alkaen (vs. tilaajajohtajana Pekka Kivekäs asti). Hyvinvointipalvelujen tuotannon kehitysjohtajana on toiminut Kari Hakari. Liiketoiminnan kehitysjohtajana on toiminut Kristiina Michelsson. Kaupunginhallituksella on vuonna 2011 ollut kaksi jaostoa; suunnittelujaosto ja henkilöstöjaosto. Suunnittelujaoston tehtävänä on ollut käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen ohjaukseen ja suunnitteluun liittyvät asiat. Henkilöstöjaoston tehtävänä on käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen henkilöstöohjaukseen liittyvät asiat. Jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Henkilöstöjaosto: Parviainen Olli Poika (Vihr.) pj asti Eskola Vesa (Vihr) pj alkaen Tulonen Irja (Kok.) I vpj asti Koskinen Riitta (Kok.) I vpj alkaen Airaksinen Harri (Kok.) asti Sasi Ilkka (Kok.) alkaen Koskela Laila (SP) Marin Sanna (SDP) Oksanen Lasse (TaSi) Rauhala Leena (KD) Suunnittelujaosto: Nieminen Timo P. (Kok.) pj. Kostiainen Leena (Kok.) I vpj asti Koskinen Riitta (Kok.) I vpj alkaen Salmi Pekka (SDP) II vpj. Axén Erkki (Kok.) Heikkilä Jari (Vas.) Kriikku Mikko (Kesk.) Pöllänen Elli Maija (Vas.) Rissanen Niina (Vihr.) Tampereen kaupungin organisaatio vuonna 2011

13 Toimintakertomus 13 Tarkastustoimikunnan tehtävänä on ollut valvoa sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta sekä valmistella kaupungin tilinpäätöksessä annettava selonteko koskien edellä mainittua toimintaa. Tarkastustoimikunta myös ohjaa ja valvoo sisäistä tarkastusta ja koordinoi sen ja ulkoisen tilintarkastuksen työtä. Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtajana pormestari Timo P. Nieminen sekä jäseninä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Matti Heinivaho. Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuonna 2011 toimi yhdeksän (9) lautakuntaa ja neljätoista (14) johtokuntaa. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimi ja neuvottelukunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Lautakunnat Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Osaamis ja elinkeinolautakunta Sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Johtokunnat Avopalvelujen johtokunta Laitoshoidon johtokunta Erikoissairaanhoidon johtokunta Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta Toisen asteen koulutuspalvelujen johtokunta Kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen johtokunta Sara Hildénin taidemuseon johtokunta Tampereen Ateria Liikelaitoksen johtokunta Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunta Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen johtokunta Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunta Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunta Tullinkulman Työterves Liikelaitoksen johtokunta Toimi ja neuvottelukunnat Elinkeinorahaston toimikunta Hallintopalvelukeskuksen neuvottelukunta Kadunnimitoimikunta Kaupungin yhteistyöryhmä Kaupunkikuvatoimikunta Kiinteistötoimituksen uskotut miehet Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä Lahjoitus ja tukirahaston toimikunta Luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta Maahanmuuttajaneuvosto Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunta Raittius ja päihdeasiain neuvottelukunta Tampereen ammattiopiston ammatilliset neuvottelukunnat Tampereen ammattiopiston näyttötoimikunta Taloushallinnon palvelukeskuksen neuvottelukunta Teknisen luovuuden palkitsemistoimikunta TET toimikunta Tiederahaston toimikunta Tutkimuslupatoimikunta Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto

14 Toimintakertomus 14 Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu on hidastumassa tilapäisesti. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa valtiovarainministeriön arvion mukaan vuonna 2012 noin 3,5 prosenttia, mutta palaa yli 4 prosenttiin vuonna Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa, joissa kasvu on tasaantumassa hyvälle tasolle. Kiinan talouskasvu piristyy vuoden mittaan talouspolitiikan kevenemisen seurauksena. Yhdysvalloissa elpyminen on rauhallista mutta verrattain vakaata ja laajapohjaista. Keskuspankki tukee talouskasvua poikkeuksellisen matalilla koroilla myös vuonna Yhdysvalloissa talouskasvu on jo nopeutunut, mutta vaalien lähestyminen ja julkisen talouden hoito voivat aiheuttaa epävarmuutta. Euroalueen kasvu jäänee vuonna 2012 viime vuoden tasolle. Myös Euroopassa suhdanneindikaattorit ovat parantumassa, mutta elpyminen on silti vaisua, epätasaista ja epävarmaa. Euroopan unionissa kasvua hidastavat velkakriisin aiheuttama epävarmuus sekä julkisten talouksien vakautustoimet erityisesti kuluvana ja ensi vuonna. Kehitys EU:n sisällä vaihtelee voimakkaasti: esimerkiksi Ruotsi ja Saksa yltävät vuonna 2012 kasvuun, kun talous ja rahoituskriisin kanssa painiskelevien maiden taloudet supistuvat. Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan huhti ja heinäkuussa Velkakriisin kärjistyminen pakotti EKP:ia muuttamaan korkopolitiikkaa ja EKP laskikin ohjauskorkoaan kaksi kertaa 0,25 prosenttiyksikköä marras ja joulukuussa. EKP laskenee ohjauskorkoa vielä kerran lähiaikoina, joten vuoden 2012 lopussa se lienee yhden prosentin tuntumassa. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos Suomessa Suomen bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2011 oli tilastokeskuksen ennusteen mukaan 2,9 prosenttia. Kuluvana vuonna kasvua kertyy 0,4 prosenttia, mutta taantuman mahdollisuus on edelleen olemassa. Vuonna 2013 BKT:n uskotaan kasvavan 1,7 prosenttia. Suomen talouden kasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Ulkomaankauppa hidastui selvästi myönteisen alkuvuoden jälkeen heikentyneen maailmantilanteen ja euromarkkinoiden velkakriisin myötä. Viennin odotetaan kuitenkin elpyvän vuoden 2012 aikana. Suomen vahvuutena on tärkeiden vientimaidemme Ruotsin, Saksan ja Venäjän tyydyttävät talousnäkymät. Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja kuljetusvälineisiin kehittyivät myönteisesti vuonna 2011 velkakriisistä huolimatta. Talonrakennusinvestoinnit kääntyivät sen sijaan laskuun jo alkuvuodesta ja asuntoinvestointienkin huippu osui vuoteen Heikko kansainvälinen ja kotimainen kysyntä vähentää investointitarvetta vuonna 2012 ja ennusteen mukaan yksityiset investoinnit supistuvat 1,5 prosenttia. Asuntotuotantohankkeiden käynnistymisen uskotaan vähenevän selvästi vuoteen 2011 verrattuna. Rakentamisessa jo aloitettujen investointien loppuunsaattaminen pitää volyymia yllä vielä alkuvuoden, mutta syksyllä tarvittaisiin jo parempia näkymiä, jotta uudet hankkeet lähtisivät liikkeelle. Vuonna 2010 alkanut työttömyysasteen lasku pysähtyi syksyllä Kevään 2012 aikana työttömyyden odotetaan kääntyvän lievään nousuun työvoiman kysynnän laskiessa. Toisaalta myös työvoiman tarjonta alenee väestön ikääntyessä. Työttömyysaste asettunee 8 prosentin tuntumaan vuonna Työikäisen väestön supistuminen vaikuttaa merkittävästi työmarkkinoiden toimintaan lähivuosina. Työikäisen väestön määrä laske vuonna ja vuonna hengellä. Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei olennaisesti heikkene vuonna Työllisyysaste vuonna 2012 on 68,5 prosenttia. *) Tilastokeskuksen ennakkotieto, valtiovarainministeriön ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja VM Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio hidastui joulukuussa 2,9 prosenttiin johtuen lähinnä polttonesteiden hinnannousun taittumisesta. Vuoden 2011 keskimääräinen inflaatio oli 3,4 prosenttia, kun vielä vuonna 2010 keskimääräinen inflaatio oli 1,2 prosenttia. Kuluttajahintoja nosti edellisestä vuodesta erityisesti elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien sekä asumisen sähkön ja muiden polttoaineiden kallistuminen. Tammikuussa 2012 inflaatio kiihtyi 3,2 prosenttiin johtuen ennen kaikkea alkoholiveron ja liikenteen polttoaineverojen nostosta.

15 Toimintakertomus 15 Tilastokeskuksen alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen sulautettu velka kasvoi vuoden 2011 aikana 6 miljardilla eurolla 93 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen pysyi lähes ennallaan, kasvu oli vain 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen pieneni 0,5 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 2,5 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella kuin edellisenä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista viidennes voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Vuoden 2010 poikkeuksellisen suuriin kuntayhtymien investointimenoihin ja kuntien investointihyödykkeiden myyntituloihin vaikuttivat suuret toimintojen siirrot kuntien ja kuntayhtymien välillä. Tästä syystä kuntayhtymien investointimenot ja kuntien investointihyödykkeiden myyntitulot laskivat molemmat vajaalla 1,8 miljardilla eurolla edellisestä vuodesta. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisestä vuodesta 369 miljoonalla eurolla. Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 741 miljoonalla eurolla. Myös kuntayhtymien taloustilanne heikkeni hieman. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat selvästi toimintatuloja enemmän, joten kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 prosenttia. Verotulojen 717 miljoonan ja valtionosuuksien 241 miljoonan euron lisäys ei kuitenkaan ylittänyt toimintakatteiden 1,2 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy kuntien vuosikatteiden laskuna. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 390 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 461 euroa. Kaikkiaan 22 kuntaa ja 25 kuntayhtymää arvioi, että toiminta ja rahoitustulot eivät riitä toiminta ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vuosikate kattoi 120 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista. Investoinneista vuosikate riitti kattamaan 63 prosenttia. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2011 käyttäneensä vajaat 3,5 miljardia euroa, joka on 7,8 prosenttia vähemmän Kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta *) Tilinpäätösarviot Lähde: Tilastokeskus Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2011 lopussa vajaa 13,8 miljardia euroa, eli 961 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät noin 1,4 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin reilut kaksi miljardia euroa. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa ja vuonna euroa.

16 Toimintakertomus 16 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Yleinen kehitys Tampereen väkiluku oli vuoden 2011 lopussa asukasta. Väestönkasvu vuoden aikana oli asukasta (+0,9 prosenttia), mikä oli 241 asukasta enemmän kuin vuonna Tampereen kasvunopeus oli kuitenkin edelleen hitaampi kuin Helsingissä, Espoossa, Oulussa tai Vantaalla luvulla Tampereen väkiluku on kasvanut vuosittain keskimäärin asukkaalla. Kuntien välinen muuttoliike lisääntyi Tampereen osalta vuoden 2011 aikana. Maassamuuton nettovoitto oli ennakkotietojen mukaan 697 asukasta, mikä on lähes 200 asukasta edellisvuotta enemmän. Myös maahan ja maastamuuton volyymi kasvoi hieman ja maahanmuuton nettovoitto asettui vuoden 2010 tasolle, 531 asukkaaseen. Tampereen saama yhteenlaskettu muuttovoitto, asukasta, oli 212 asukasta suurempi kuin vuonna Tampereen työttömyysaste kohosi vuosien finanssikriisin aiheuttaman taantuman myötä korkeimmillaan 15,6 prosenttiin, josta se on laskenut tasaisesti. Työllisyys on kehittynyt Tampereella myönteisemmin kuin verrokkikaupungeissa Oulussa ja Turussa, joissa työttömyysaste oli joulukuussa jo Tamperetta korkeammalla. Vielä vuosi sitten suurten kaupunkien korkein työttömyysaste oli Tampereella. Syksyllä 2011 herännyt taloudellinen epävarmuus uhkaa myönteistä työllisyyskehitystä. Koko maan työttömyysaste kääntyi kasvuun jo lokakuussa. Tampereen työttömyysaste, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä, joulukuu Lapsia syntyi vuoden aikana 2 514, eli vain hieman edellisvuotista vähemmän. Myös kuolleiden määrä väheni vuoteen 2010 verrattuna, josta johtuen luonnollinen väestönkasvu pysyi ennallaan 651 asukkaassa. Syntyvyyden säilyminen suurena vahvistaa ennusteita päivähoito ja kouluikäisten lasten määrän kasvamisesta. Tampereen kaupunkiseudun väkiluku ylitti asukkaan rajan vuonna Joulukuun lopussa kaupunkiseudulla asui asukasta, joka on henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaupunkiseudun väestönkasvu nopeutui hieman, 1,1 prosenttiin. Tampereen osuus kaupunkiseudun väestönkasvusta oli edellisvuosien tapaan lähes 50 prosenttia. Tampereen seutukunta on viime vuosina ollut maamme toiseksi nopeimmin kasvava seutukunta pääkaupunkiseudun jälkeen. Vuonna 2011 Oulun seutukunnan väestönkasvu kuitenkin ohitti Tampereen kasvuvauhdissa. Tampereen kaupungin väestösuunnitetta tarkistettiin vuodenvaihteessa Uusi suunnite sisältää kaksi vaihtoehtoista kasvuskenaariota, jotka pohjautuvat viime vuosien väestön muutoksiin ja suunniteltuun asuntotuotantoon. PERUSvaihtoehdon mukaisesti Tampereella olisi vuoden 2030 lopussa asukasta asukkaan vuotuisella kasvuvauhdilla. NOPEA vaihtoehdossa tamperelaisten määrä kasvaisi asukkaaseen. Nopean kasvun edellytyksenä on suunnitellun asuntotuotannon toteutuminen täysmääräisenä. Perusvaihtoehto on muodostettu 90 prosentin toteutumisen mukaan. Työttömyys väheni Tampereella vuonna Joulukuun lopussa työttömänä oli 12,8 prosenttia työvoimasta, mikä on 1,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin joulukuussa Lähde: Pirkanmaan ELY keskus Tampereella oli joulukuun lopussa työtöntä työnhakijaa, joka on työtöntä vähemmän vuodentakaiseen verrattuna. Yli vuoden työttömänä olleita oli ( 521) ja alle 25 vuotiaita työttömiä ( 306). Pitkäaikais ja nuorisotyöttömiä on edelleen selvästi enemmän kuin ennen taantumaa. Avoimena olevien työpaikkojen määrä lisääntyi vuonna Joulukuun lopussa Pirkanmaan TE toimistoissa oli avoinna työpaikkaa, mikä on noin 60 työpaikkaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Avoimista työpaikoista oli Tampereella. Vuodentakaiseen verrattuna avointen työpaikkojen määrä lisääntyi eniten palvelutyössä sekä terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä. Avointen työpaikkojen määrä väheni teollisuudessa, kaupallisessa työssä sekä teknisessä ja opetustyössä

17 Toimintakertomus 17 Tampereella oli vuoden 2009 lopussa yhteensä työpaikkaa. Taantuman vaikutuksesta työpaikkojen määrä väheni vuoden aikana työpaikalla, joista yli oli teollisuudesta. Kaupasta, logistiikasta ja majoitus ja ravintolaaloilta katosi työpaikkaa ja rakentamisestakin yli Uusia työpaikkoja syntyi eniten julkisen hallinnon toimialoille. Teollisuuden työpaikkojen osuus kaikista Tampereen työpaikoista putosi taantuman myötä 16,3 prosenttiin aiemmasta 18,0 prosentista. Taantuma kosketti myös kaupunkiseudun kehyskuntia, joista katosi työpaikkaa. 73 prosenttia kaikista kaupunkiseudun työpaikoista vuonna 2009 oli Tampereella. Tampereen osuus seudun työpaikoista on kasvanut vuosi vuodelta. Asuntotuotanto talotyypin mukaan Tampereelle suuntautuva kuntarajat ylittävä työmatkailu lisääntyi huolimatta työpaikkojen määrän alenemisesta. Tampereella kävi töissä henkilöä muista kunnista ja tamperelaista kävi töissä toisessa kunnassa vuonna Tampereen työpaikkaomavaraisuus nousi työllisten määrän laskiessa ja oli 124,2 prosenttia. Asuntotuotannon ja rakentamisen kannalta vuosi 2011 oli kaksijakoinen. Alkuvuodesta rakentaminen piristyi selvästi verrattuna vuosiin , jolloin taantuma vaikutti rakentamiseen voimakkaasti. Syksyllä Euroopan velkakriisien herättämä lisääntyvä epäluottamus talouteen hidastutti kuitenkin uusien rakennushankkeiden käynnistymistä. Vuoden lopulla rakennuslupia myönnettiin määrällisesti selvästi alkuvuotta vähemmän. Tampereella valmistui vuoden 2011 aikana asuntoa, mikä on 64 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. 81 prosenttia uusista asunnoista valmistui kerrostaloihin. Rivitaloasuntoja valmistui 143 ja erillisiä pientaloja 165. Vuokraasuntoja valmistui 951 ja valtion rahoittamien asuntojen osuus tuotannosta oli 49 prosenttia. Kerrostaloasuntoja valmistui muun muassa Härmälään, Kaukajärvelle, Ratinaan, Tampellaan ja Hervantaan. Pientaloja valmistui tasaisemmin ympäri kaupunkia. Asuntotuotannon arvion mukaan vuonna 2012 valmistuu asuntoa. Vuokra asuntoja valmistuu 726 ja asumisoikeusasuntoja 121. Kerrostaloasuntoja valmistuu kappaletta, rivi ja ketjutaloasuntoja 108. Erillispientaloihin arvioidaan valmistuvan 204 asuntoa. Asuntoja rakennetaan kesän asuntomessujen myötä varsinkin Vuoreksessa, mutta uusia asuntoja valmistuu myös Kaukajärvelle, Ratinaan, Hervantaan ja Kalevanrinteeseen. *) arvio Lähde: Rakennusvalvonta ja asuntotoimi Ennakkotietojen mukaan Tampereen vanhojen kerros ja rivitalojen hinnat nousivat vuoden 2011 aikana 2,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Rivitalojen hinnat nousivat 2,3 prosenttia ja kerrostalojen hinnat 2,6 prosenttia. Koko maassa asuntojen hinnat nousivat hieman enemmän, 2,7 prosenttia. Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä kerrostaloasunto maksoi Tampereella keskimäärin euroa/m². Pääkaupunkiseudulla kerrostaloasunnosta joutui maksamaan keskimäärin euroa/m². Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä asuntojen hinnat kääntyivät Tampereella 1,2 prosentin laskuun verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuotta aikaisemmin. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat vuodessa 3,6 prosenttia arava asuntojen vuokrien nousun jäädessä 1,8 prosenttiin. Vuokrat nousivat vuoden aikana erityisesti vapaarahoitteisissa yksiöissä (8,5 prosenttia) sekä vähintään kolme huonetta käsittävissä asunnoissa (5,2 prosenttia). Kaksioiden vuokrat pysyivät lähestulkoon ennallaan. Vapaarahoitteisen asunnon keskimääräinen vuokra oli Tampereella vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 11,98 euroa/m². Kaikkien asuntojen keskivuokra oli 11,25 euroa/m². Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrat olivat vuoden viimeisellä neljänneksellä 15,82 euroa/m² ja kaikkien asuntojen keskivuokrakin oli 13,67 euroa/m²

18 Toimintakertomus 18 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Verotuloja kertyi 765,6 milj. euroa ja verotulojen tilitykset kasvoivat vuoteen 2010 verrattuna yhteensä 7,5 milj. euroa (1,0 prosenttia). Kunnallisverotulot kasvoivat 8,6 milj. euroa (1,3 prosenttia) ja kiinteistöverotulot 0,6 milj. euroa (1,4 prosenttia). Yhteisöverotulot vähenivät 1,7 milj. euroa ( 2,3 prosenttia), kun kaikkiaan kunnille tilitettävät yhteisöverotulot kasvoivat 18 prosenttia. Joulukuussa oikaistiin verovuoden 2011 ennakkoperinnän jako osuuksia. Oikaisuissa oikaistiin siihenastinen verovuoden kertymä vastaamaan uusia jako osuuksia. Oikaisut perustuivat verovuoden 2010 verotuksen päättymisestä saatuihin tietoihin, joita valtiovarainministeriö laskennassaan oikaisi muun muassa palkkojen ja eläkkeiden ansiotaso ja indeksimuutoksilla. Oikaisu vähensi Tampereen saamia kunnallisverotuloja 6,1 milj. eurolla. Tampereen negatiiviseen yhteisöverokehitykseen vaikutti yhteisöveron kuntakohtaisen jako osuuden lasku, joka aiheutui lähinnä ICT alan heikentyneestä tilanteesta. Tampereen yhteisöveron jako osuuden aleneminen vähensi kaupungin saamia yhteisöverotuloja noin 15 milj. euroa. Vuoden 2010 verotuksessa maksuunpantavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot kasvoivat Tampereella 1,0 prosenttia, kun koko maassa verotettavat tulot kasvoivat keskimäärin 1,6 prosenttia. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa vuonna 2010 sektorikohtaiset valtionosuudet keskitettiin valtiovarainministeriöön. Sosiaali ja terveydenhuollon sekä esi ja perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuudet yhdistettiin niin sanotuksi yhden putken malliksi ja hallinnoitavaksi valtiovarainministeriöstä. Valtionosuuksia kertyi 223,1 milj. euroa. Valtionosuudet kasvoivat edellisestä vuodesta yhteensä 12,5 milj. euroa (5,9 prosenttia). Valtionosuuksien kasvu perustui lähinnä asukasluvun kasvuun ja veromenetysten kompensaatioon. Olennaiset toiminnan ja talouden muutokset Tilinpäätös muodostui tuloksen osalta 12,5 milj. euroa alijäämäiseksi ja 51 milj. euroa edellisen vuoden tulosta heikommaksi. Vuosikate heikkeni 36,5 milj. eurolla. Vuoden 2011 talousarviota laadittaessa näkymät olivat jo heikot ja tuloksen osalta talousarvio laadittiinkin 10 milj. euroa alijäämäiseksi ja nettomenojen kasvuksi tavoiteltiin 3 prosenttia. Nettomenojen kasvuksi muodostui tilinpäätöksessä 5,6 prosenttia. Verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) kasvu oli 2,1 prosenttia. Edellisenä vuonna nettomenojen kasvu oli 3,2 prosenttia ja verorahoituksen kasvu 4,4 prosenttia. Tampereen seudulle erityistä haastetta on tuonut teknologiateollisuuden ja ICTtoimialan rakennemuutokset. Vuoden 2011 alussa tulivat voimaan kotikuntalain ja perusopetuslain muutokset sekä terveydenhuoltolaki. Kotikuntalain muutoksen vaikutukset olivat vähäisiä vuonna Perusopetuslain muutos toi merkittäviä muutoksia tukea tarvitsevan oppilaan opetuksen järjestämiseen. Opetus tulee järjestää asuinympäristön lähikoulussa tai oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen lähimmässä koulussa. Uuden terveydenhuoltolain mukaan potilaan on päästävä hoidon tarpeen arvioinnin perusteella kolmen kuukauden sisällä erikoislääkärin vastaanotolle ja tarvittaviin laboratorioja kuvantamistutkimuksiin. Aiemmin aikamääre oli kuusi kuukautta. Hoitotakuun muutos on vaikuttanut muun muassa Erikoissairaanhoidon tuotantoalueella kustannuksia lisäävästi. Erikoissairaanhoidon tuotantoalueella otettiin vuoden alusta käyttöön palvelulinjaorganisaatio ja laitoshoidon Hatanpään puistosairaalan geriatrinen osasto ryhmä ja avopalvelujen neurologian poliklinikka siirtyivät erikoissairaanhoidon yhteyteen. Keskeisiä muutoksia olivat myös vanhusten päivätoiminnan ja Tampereen ensisuojan sekä kuntoutumiskodin siirtyminen laitoshoidosta avopalvelujen yhteyteen. Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoalueen aluetoiminta organisoitiin elokuun alusta kolmelle alueelle. Tampereen Infratuotanto ja Kaupunkiliikenne liikelaitoksissa toimintaa organisoitiin ja kehitettiin laadittujen selvitysten mukaisesti. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueista Erikoissairaanhoito aloitti taseyksikkönä vuoden 2011 alusta ja muut tuotantoalueet vuoden 2012 alusta. Tietotekniikkapalvelut on hankittu ulkoisilta toimittajilta alkaen. Strateginen Keskusta hanke käynnistyi vuoden 2011 alussa ja kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi keskustan kehittämisohjelman alustavasti jatkosuunnittelun pohjaksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kansi ja keskusareena hankkeen asemakaavan ja Ranta Tampellan alueen arkkitehtikilpailun pohjalta valmistellun asemakaavan. Kaavoista on valitettu ja valitusten käsittely on kesken. Kaupunginvaltuusto hyväksyi alustavan Tampereen modernin kaupunkiraitiotien yleissuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi.

19 Toimintakertomus 19 Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi aiesopimusluonnoksen ammatillisen koulutuksen yhteistoimintaalueesta. Aiesopimuksella sovitaan keskeisistä periaatteista, joiden mukaisesti sopimuksen osapuolet antavat ammatillisen kulutuksen tehtävät Tampereen kaupungin järjestettäviksi ja joiden mukaisesti yhteistoimintasopimus laaditaan ja yhteistoiminta toteutetaan. Uuden ammatillisen oppilaitoksen on tarkoitus aloittaa Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimuksen Tampereen ja Oriveden kaupunkien sosiaali ja terveydenhuollon yhteistoiminta alueesta. Tähän liittyen valmistelutyöt käynnistyivät ohjaus ja työryhmissä tavoitteella, että Oriveden sosiaalihuollon palvelut siirtyvät Tampereen palvelutuotantoon vuoden 2013 ja terveydenhuolto sekä kotihoito vuoden 2014 alusta. Myös suun terveydenhuollon seudullisen järjestämisen suunnittelua ja valmistelua jatkettiin. Tampereen kaupunginhallitus päätti esittää valtuuston päätettäväksi, että Tampereen kaupunki hyväksyy sopimuksen kansalaisopistotoiminnan yhteistoiminta alueen perustamista Kangasalan kunnan sekä Oriveden ja Ylöjärven kaupunkien kanssa. Yhteistoimintasopimuksen mukaan Tampere, Kangasala, Orivesi ja Ylöjärvi perustavat alkaen kansalaisopistotoiminnan yhteistoiminta alueen, jonka tehtävistä huolehtii Tampere. Tampere toimii yhteistoimintaalueen isäntäkuntana. Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus allekirjoitettiin maaliskuussa Sopimuksen toteuttamiseksi valmisteltiin muun muassa luonnos periaatteiksi yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemisestä. Seudullinen joukkoliikennelautakunta aloitti toimintansa vuoden alussa. Toimintavuoden aikana käynnistettiin nykymuotoisen seutuyhteistyön arviointi, joka sai laajemman kontekstin, kun hallitusohjelman mukaista kuntauudistusta tukemaan käynnistettiin kansallinen selvitystyö alueille tarkoituksenmukaisesta kunta ja palvelurakenteesta. Kunnallishallinnon rakenne työryhmä luovutti selvityksensä hallinto ja kuntaministeri Henna Virkkuselle Selvitys sisältää esitykset kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta sekä karttamuotoisen kuntauudistusesityksen. Työryhmän esityksellä pyritään vahvistamaan myös kuntien taloutta ja taloudellista liikkumavaraa sekä säilyttämään kuntaperusteinen palvelujärjestelmä. Pirkanmaan kuntien kuulemistilaisuus järjestettiin Työryhmä esittää, että kuntien kuulemisen jälkeen, uusien kuntien alueella toimitettaisiin valtion erityiset kuntajakoselvitykset osana kuntien muutostukea. Työryhmä esittää, että Pirkanmaalle asetettaisiin seitsemän erityistä kuntajakoselvitystä uusien kuntien muodostamiseksi. Esityksessä Tampere, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala, Ylöjärvi, Vesilahti ja Nokia (mahdollisesti Hämeenkyrö, Pälkäne ja/tai Orivesi) muodostavat yhden seitsemästä kuntajakoselvityskohteesta. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilinpäätös toteutuminen talousarviota heikompana heikentää myös kaupungin vuoden 2012 taloutta. Talousarviota huonomman tilinpäätöksen taustalla oli toimintamenojen voimakas kasvu ja samanaikaisesti toteutunut verotulojen hidas kasvu. Verotulojen heikko kehitys aiheutui erityisesti yhteisöverotulojen negatiivisesta kehityksestä. Tilinpäätöksessä tilaajan ydinprosesseista Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ja Lasten ja nuorten kasvun tukemisen menot ylittyivät budjetoidusta selkeästi. Hyvinvointipalveluissa Erikoissairaanhoidon tuotantoalueen, Toisen asteen koulutuksen tuotantoalueen ja Kulttuuri ja vapaaaikapalvelujen talous toteutui selvästi budjetoitua heikompana. Liikelaitosten osalta Tampereen Infratuotanto jäi merkittävästi sille asetetusta taloudellisesta tavoitteesta. Näiden edellä mainittujen yksiköiden osalta kehitys näyttää ilman toimenpiteitä huolestuttavalta myös vuonna Vuoden 2012 talousarviossa tilikauden tulos on 15,1 milj. euroa alijäämäinen. Verotuloarvio on talousarviossa 784 milj. euroa, joka on 18,5 milj. euroa (2,4 prosenttia) enemmän kuin mitä vuonna 2011 kertyi. Verotulojen matalan kasvun vuoksi toimintamenojen kasvua on välttämättä kyettävä hidastamaan. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä toimintakate heikkeni 49,9 milj. euroa (5,6 prosenttia) edelliseen vuoteen verrattuna. Verotulot ja valtionosuudet (verorahoitus) kasvoivat 20 milj. euroa (2,1 prosenttia). Vuonna 2012 verorahoituksen arvioidaan kasvavan noin 30 milj. euroa (3 prosenttia) vuodesta Jos kaupungin toimintakate kasvaa kuluvana vuonna yli 3 prosenttia, niin kaupungin talouden alamäki jyrkkenee entisestään. Verorahoituksen matala kasvu ei mahdollista toimintamenojen vuoden 2011 tasoista kasvua. Kaupunginvaltuusto on linjannut taloussuunnitelmakauden tavoitteeksi, että kaupungin nettomenot voivat vuosittain kasvaa 2,4 prosenttia. Tämän saavuttamiseksi on suhtauduttava entistä kriittisemmin kaikkiin menoja kasvattaviin palvelujen laajentamisiin. Kaupungin nykyisiä tehtäviä ja palveluverkkoa on arvioitava huolellisesti. Eläköitymisen mukanaan tuomia mahdollisuuksia pienentää henkilöstön määrää on kyettävä hyödyntämään nykyistä tehokkaammin.

20 Toimintakertomus 20 Valtuuston asettaman tavoitteen toteutuminen edellyttää, että kaupunki ei itse omilla toimillaan lisää pysyviä menoja aiheuttavia tehtäviä. Lisäksi valtion on pidättäydyttävä kaikista uusista kunnille annettavista tehtävistä. Muutoin menojen kasvua ei kyetä hillitsemään valtuuston edellyttämällä tavalla. Investoinnit Tampereen kaupunki investoi vuoden 2011 aikana yhteensä 129,9 milj. eurolla taseen pysyviin vastaaviin. Tässä oli vähennystä edelliseen vuoteen nähden 26,0 milj. euroa. Vuoden 2011 talousarvion investointeja jäi toteutumatta 21,9 milj. euroa, kun kaupungin sisäisiä investointisiirtoja ei huomioida. Ulkopuolisilta saatuja rahoitusosuuksia kyseisiin investointeihin saatiin tilikauden aikana 3,5 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 2,1 milj. eurolla. Pysyvien vastaavien myynneistä saatiin luovutustuloja yhteensä 26,3 milj. euroa. Luovutustuloja kertyi 23,4 milj. euroa edellisvuotta vähemmän ja 1,5 milj. euroa talousarviota enemmän. Konsernihallinnon ja tilaajan ydinprosessien investointeja oli yhteensä 56,3 milj. euroa, nämä kohdistuivat lähinnä Kaupunkiympäristön kehittämisen kiinteiden rakenteiden ja laitteiden sekä maa alueiden ja konsernihallinnon osakkeiden ja osuuksien sekä tietojärjestelmien investointeihin. Konsernihallinnon ja tilaajan investoinnit olivat 43,3 prosenttia kokonaisinvestoinneista. Hyvinvointipalveluiden tuottajat vastasivat 7,4 prosentista investointien kokonaismäärästä, kun lähinnä koneisiin ja kalustoon kohdistuneet investoinnit toteutuivat 9,6 milj. eurona. Liikelaitosten ja aluepelastuslaitoksen investoinnit olivat yhteensä 64,0 milj. euroa, mikä vastaa 49,3 prosenttia koko kaupungin investoinneista. Näistä suurin osa oli Tampereen Tilakeskuksen talonrakennusinvestointeja ja Tampereen Veden vesi ja viemäriverkoston rakentamisinvestointeja. Kaupungin suurimmat investointikohteet olivat Vuoreksen alueen liikenneväylien, viheralueiden ja vesihuoltoverkoston investointeihin yhteensä 12,9 milj. euroa, Tampereen ammattiopiston logistiikan ja puumaalausosasto tilainvestoinnit 6,6 milj. euroa sekä Pyynikin uimahallin 5,4 milj. euron ja Sampolan koulun 4,3 milj. euron perusparannukset. Kaupunkitasolla investointeja tehtiin eniten kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin, yhteensä 63,2 milj. eurolla, kun keskeneräiset investoinnit huomioidaan. Tästä suurin osa kohdistuu katujen, teiden, torien ja puistojen rakentamiseen, joita Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi toteutti 38,6 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön kehittäminen vastaa kaupungin yleisten alueiden, kuten liikenneväylien, viheralueiden ja torien suunnittelusta, saneerauksesta sekä uudisrakentamisesta. Tampereen Vesi Liikelaitos puolestaan vastaa hallinnassaan olevan vesi ja viemäriverkoston sekä niihin liittyvien laitosten ja rakennusten saneerauksesta ja uudisrakentamisesta. Tampereen Vesi rakensi vesi ja viemäriverkkoja kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointeina 14,7 milj. eurolla. Osakkeet ja osuudet olivat 0,2 milj. euroa kokonaisinvestoinneista, jotka kohdistuvat pääosin tytäryhtiöihin, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy ja Tampereen Sarka Oy, tehtyihin pääomasijoituksiin. Rakennuksiin ja rakennelmiin investoitiin 44,2 milj. euroa keskeneräiset rakennusinvestoinnit huomioiden. Nämä investoinnit toteutti lähes kokonaisuudessaan Tampereen Tilakeskus Liikelaitos. Tilakeskus vastaa pääasiallisesti kaupungin palvelutuotantoon tarkoitettujen rakennusten saneerauksesta ja uudisrakentamisesta. Koneisiin ja kalustoon investoitiin vuoden 2011 aikana yhteensä 11,7 milj. eurolla. Näistä suurimmilta osin vastasivat hyvinvointipalveluiden tuottajat 8,2 milj. euron kone ja kalustoinvestoinneilla. Liikelaitosten ja aluepelastuslaitoksen osuus koneiden ja kaluston investoinneista oli yhteensä 3,5 milj. euroa. Maa ja vesialueiden investointeihin käytettiin yhteensä 8,2 milj. euroa, ja 4,0 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi vastaa näistä investoinneista, joilla toteutetaan maanhankintaa ja alueiden rakentamiskelpoiseksi saattamista. Tieto ja informaatiotekniikan investointeihin käytettiin 1,3 milj. euroa. Tietojärjestelmien kehittämisinvestoinneista ja järjestelmälisenssihankinnoista vastaa pääosin konsernihallinnon tietohallintoyksikkö. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 26,3 milj. euron luovutustuloista 10,0 milj. euroa saatiin Kauppa Hämeen maaalueiden ja kiinteistöjen myynnistä, 4,0 milj. euroa Technopolis Oyj:lle myydyistä maa alueista ja 3,2 milj. euroa Kotilinnasäätiölle Pispan palvelukeskuksen rakennusten myynnistä.

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Tilikauden tulos ja taloudellinen asema

Tilikauden tulos ja taloudellinen asema Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 1 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 0,0 milj. (TP2013) NETTOMENOT VERTAILUKELPOINEN +3,3 % (TP2013/ TP2012) VERORAHOITUS VERTAILUKELPOINEN

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Liikelaitokset osana Tampereen kaupunkia

Liikelaitokset osana Tampereen kaupunkia Liikelaitokset osana Tampereen kaupunkia Liikelaitosten johtokuntien koulutus 20.2.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 20.2.2013 Liiketoiminnan ohjaus Liikelaitosten johtokunnat iltapäivän

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

TAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio

TAMPERE TOIMII. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio TAMPERE TOIMII Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Näin Tampere toimii Tampereen kaupunki on edelläkävijä kuntien toimintamallien kehittämisessä. Uudistumisella vastataan toimintaympäristön kasvaviin

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 Julkaisija: Tampereen kaupungin konsernihallinnon talous- ja liiketoimintaryhmä ISSN 0355-2837 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka. Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh ,

Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka. Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö, puh , Tampere Ote pöytäkirjasta 9/2016 1 (5) 147 Tampereen kaupungin talouskatsaus 10/2016 TRE:6590/02.02.01/2016 Valmistelija / lisätiedot: Männikkö Jukka Valmistelijan yhteystiedot Talousjohtaja Jukka Männikkö,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 22. Valtuusto Sivu 1 / 1. Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh Valtuusto 27.02.2017 Sivu 1 / 1 451/2017 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 42 13.2.2017 22 Vuoden 2016 tilinpäätöksen ennakkotieto Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh. 043 826 9139 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2016 Väestömäärä elokuussa 75 595 Joensuun väestömäärä oli elokuun lopussa 75 595. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden elokuuhun nähden 388 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden asukasmäärä

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016

Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talouden seurantaraportti tammi-helmikuu 2016 Talousarvioon nähden Toimintatulot ylittynevät Toimintamenot ylittynevät Verotulot alittunevat Valtionosuudet ylittynevät Vuosikate toteutunee Tulos heikkenee

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä ISSN 0355 2837 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino: Juvenes

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 2015 Väestömäärä syyskuussa 75 489 Joensuun väestömäärä oli syyskuussa väestötietojärjestelmän mukaan 75 489. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden syyskuuhun nähden 465 henkilöllä.

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-4/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-30.4.2014 Kinnulan kunta 01-04/2012 01-04/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-04/2014

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. 31.7.216 Väestömäärä kesäkuussa 75 422 Joensuun väestömäärä oli kesäkuun lopussa 75 422. Väestömäärä kasvoi edellisen vuoden kesäkuuhun nähden 481 henkilöllä. Vuodenvaihteeseen nähden

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Marraskuu 2016 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne helpottamassa Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014

Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Kinnulan kunta, talousraportti 1-3/2014 Tuloslaskelma ja graafiset seurantaraportit TULOSLASKELMA 1.1.-31.3.2014 Kinnulan kunta 01-03/2012 01-03/2013 TA 2014 Toteuma Toteuma- % 01- TOIMINTATUOTOT 01-03/2014

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 99. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 21.03.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 99 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina Koskela,

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valtuusto Sivu 1 / 1 Valtuusto 23.05.2016 Sivu 1 / 1 333/2016 02.02.01.00 Kaupunginhallitus 99 21.3.2016 69 Vuoden 2015 tilinpäätös ja tuloksen käsittely Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Katariina

Lisätiedot

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5

Toimintakate ,4. TA 2014 TP 2014 Jäljellä Tot. % Toimintakate ,5 Sos.- ja terv.lautakunta 12 23.02.2016 Sosiaali- ja terveysosaston talousarvion toteutuma 438/04/041/2014 STL 12 1.TOIMINTAKATTEEN SITOVUUS VALTUUSTOON NÄHDEN Tulosalue Hallinto ja projektit Työllisyyden

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 3/2016

Asuntotuotantokysely 3/2016 Asuntotuotantokysely 3/2016 Sami Pakarinen Lokakuu 2016 1 (2) Lokakuun 2016 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

TOTEUTUMA /2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015

TOTEUTUMA /2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 TA 2015 POIKKEAMA TA 1-8/2015 - POIKKEAMA TA 1-9/2015 - POIKKEAMA TA 1-10/2015 - VASTUURYHMÄT / HALLINTOKUNNAT (2. muutos) TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA TOTEUTUMA T0T 1-8/2015 TOTEUTUMA T0T 1-9/2015 TOTEUTUMA

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon,

Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon, Sivu 1 / 15 Korjauslista vuoden 2017 talousarvioon, 2.11.2016 s. 3) Esipuhe, viimeinen kappale, päivitetty nettoinvestointien summa: Kun nettoinvestoinnit ovat 197 204,9 miljoonaa euroa, kasvaa lainamäärä

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2016 Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne jatkuu yhä heikkona Satakunnan rakentamisen suhdannetilanne on talvikautena

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot