TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2011 Julkaisija: Tampereen kaupungin konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä ISSN

2 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy

3 Pormestarin katsaus TALOUDEN NOTKAHDUS KANNUSTAA UUDISTUKSIIN Tampere Virtaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutuminen eteni hyvin kohti koko valtuustokauden tavoitteiden toteutumista. Vuodelle 2011 asetetuista toiminnallisista tavoitteista 75 prosenttia toteutui suunnitellulla tavalla. Tavoitteista esimerkiksi hoitotakuu ja sosiaalitakuu toteutuivat vain muutamia erikoissairaanhoidon poikkeuksia lukuun ottamatta. Uusia ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä sekä monikulttuurisuuden huomioon ottavia palveluja otettiin käyttöön, kotona asumista tuettiin, seudullinen yhteistyö tiivistyi ja joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvoi. Vuoden 2011 aikana lisääntynyt epävarmuus heikensi kansainvälisen ja kotimaan talouden tulevaisuuden näkymiä. Suomen talous kasvoi viime vuonna ennakkotietojen mukaan 2,6 prosenttia kotimaisen kysynnän tukemana. Kuluvana vuonna talouskasvu hidastuu valtiovarainministeriön arvion mukaan 0,4 prosenttiin, mutta myös taantuma on mahdollista. Heikentyneet kasvunäkymät heijastuvat suoraan julkisen talouden rahoitusasemaan ja julkisen talouden alijäämän arvioidaan syvenevän kuluvana vuonna. Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli viime vuonna noin 2,6 miljardia euroa, mikä oli 400 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli 22. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi noin 12,6 miljardiin euroon, missä oli kasvua edellisvuodesta noin 900 milj. euroa. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa euroa asukasta kohti. Vuoden 2010 lopussa lainaa oli euroa asukasta kohti. Kuntien lainakanta kasvoi erityisesti yli asukkaan kaupungeissa. Maakunnittain velkaantunein kuntatalous on Keski Pohjanmaalla, jossa kunnilla on lainaa jo euroa asukasta kohti. Viime vuoden taloudellisen kehityksen ja lähivuosien näkymien vuoksi kunnilla on edessä suuret talouden tasapainottamistoimenpiteet. Kuntien verotulojen kasvu alenee johtuen sekä hallitusohjelman verolinjauksista että veropohjien kasvun hidastumisesta. Kuntien vuosikatteen arvioidaan jäävän lähivuosina selvästi nettoinvestointeja alhaisemmaksi, mikä tarkoittaisi kuntatalouden velkaantumisen jatkumista ja kunnallisveroprosenttien korotuspainetta. Kuntatalouden vakauden turvaaminen ja tarvittavien investointien toteuttaminen ilman velan jatkuvaa kasvua edellyttää, että toimintamenojen kasvu pysyy tulokehityksen asettamissa rajoissa. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien läpivieminen. putosi 51 milj. euroa vuodesta Vuosikate oli 68 milj. euroa ja nettoinvestoinnit 126,3 milj. euroa. Kaupungin tilinpäätöksestä tuli kolmannen kerran kirjanpitolain soveltamisen aikana (1997 alkaen) alijäämäinen. Kaupungin tulos ennen tuloksenkäsittelyeriä oli 12,5 milj. euroa alijäämäinen. Kaikkiaan kaupungin tilikauden alijäämäksi muodostui tilinpäätössiirtojen jälkeen 13,8 milj. euroa. Tuloksen heikkenemisen syinä olivat kaupungin verotulojen heikko kehitys ja samanaikaisesti tapahtunut menojen reipas kasvu. Osin ongelmallisia olivat myös ne investoinnit, joihin sijoitettuja varoja ei saatu valitusten takia myyntituloina kaupungille takaisin. Kaupungin kokonaisverotulot kasvoivat vuoden 2010 tilinpäätöksestä 7,5 milj. euroa ja nettomenot kasvoivat 49,9 milj. euroa. Jatkuessaan tällainen kehitys romuttaa nopeasti vakaankin talouden. Omalla tulorahoituksella kyettiin kattamaan nettoinvestoinneista 54 prosenttia, minkä vuoksi kaupungin velkamäärä kasvoi 11 milj. eurolla ja kaupungin kassavarat vähenivät noin 28 milj. eurolla. Lainakanta kasvoi kuitenkin 49 milj. euroa vähemmän, mihin talousarviossa varauduttiin. Lainakanta asukasta kohti oli euroa, mikä oli 583 euroa maan keskiarvoa vähemmän. Kaupungin lainakanta kasvoi asukasta kohti 38 eurolla. Viime vuoden kehityksessä huolestuttavinta oli toimintamenojen erittäin nopea kasvu. Vuoden aikana talousarviota muutettiin kolme kertaa. Vaikka muutoksilla lisättiin toimintamenoja nettomääräisesti 11,7 milj. eurolla, nettomenot ylittivät muutetun talousarvion 10 milj. eurolla. Vuoden 2011 tilinpäätöksestä voidaan tiivistetysti todeta, että kaupungin talous sujahti alijäämäisten kuntien joukkoon. Tämä tulee nopeasti korjata. Vaikka kaupungin taloudellinen tilanne on edelleen kohtalaisen vakaa, meidän tulee ryhtyä aktiivisiin toimiin saavuttaaksemme taloudessa tasapainon menojen ja tulojen välillä. Menojen kasvu on pidettävä tulojen kasvun sallimissa rajoissa. Tämä edellyttää pidättyvyyttä uusien menoja lisäävien palvelujen käynnistämisessä sekä nykyisen palvelurakenteen kriittistä arvioimista. Tampereen ja koko kaupunkiseudun kasvu jatkui edelleen. Tilastokeskuksen tietojen mukaan kaupungin väkiluku kasvoi vuoden aikana asukkaalla ja lapsia syntyi Vuoden 2011 aikana 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi lähes henkilöllä. Vuoden 2011 lopussa tamperelaisia oli Tampereen kaupunkiseudun väkiluku ylitti asukkaan rajan vuoden 2011 aikana. Tampereen talous heikkeni viime vuonna ennakkoarvioitakin enemmän. Vuosikate laski merkittävästi ja tilikauden tulos Keväällä 2011 päivitettyä seutustrategiaa toteutettiin useilla konkreettisilla toimenpiteillä. Maankäytön, asumisen ja liiken

4 Pormestarin katsaus teen aiesopimus hyväksyttiin. Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen pyrittiin muun muassa valmistelemalla seudulliset periaatteet yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemiseksi. Seudullinen joukkoliikennelautakunta aloitti toimintansa, minkä lisäksi valmisteltiin suunnitelmia kaupunkiseudun lähijunaliikenteen sekä kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämiseksi. Lisäksi laadittiin kaupunkiraitiotien alustava yleissuunnitelma. Toisen asteen koulutuksen seudullista organisointia valmisteltiin vuoden aikana. Lisäksi valmisteltiin sopimusehdotukset kahden kuntarajat ylittävän kansalaisopiston perustamiseksi Tampereen kaupunkiseudulle. Vuoden aikana käynnistetty seutuyhteistyön arviointi sai laajemman kontekstin, kun hallitusohjelman mukaista kuntauudistusta tukemaan käynnistettiin kansallinen selvitystyö alueille tarkoituksenmukaisesta kunta ja palvelurakenteesta. Olemme viime vuosina tehneet naapuriemme kanssa hyvää yhteistyötä. Haluamme, että myös tätä koko Suomen tulevaisuuden ja kilpailukyvyn kannalta tärkeintä rakenteellista muutosta mietitään hyvässä yhteistyössä. Tampereen kaupunki on valmis kehittämään uudenlaista tulevaisuuden kuntaa yhteistyössä seudun kuntien kanssa. Suhtaudumme kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esitykseen myönteisesti ja haluamme, että seutua koskeva erityinen kuntajakoselvitys käynnistetään. Tampere haluaa olla edelleenkin Suomen vetovoimaisin kaupunki ja kehityksen kärjessä. Siksi meidän tulee rohkeasti toteuttaa myös suuria investointeja ja varautua kaupungin ja kaupunkiseudun asukasmäärän kasvuun. Suuria hankkeita ei pidä arvioida ainoastaan niiden rakentamiseen kuluvan rahamäärän mukaan: Investoinnit ovat kauaskantoisia ratkaisuja, joilla on keskeinen vaikutus kaupungin positiivisen tulevaisuuden kannalta ja erityisesti merkittävien työllisyysvaikutusten kannalta. Tulevaisuuteen katsominen ei ole koskaan helppoa, mutta se on velvollisuutemme. Varsinkin nyt tarvitaan ratkaisuja, joilla talouden suunta saadaan kääntymään parempaan. Tampereen kaupungin talouden tasapainottamiseksi on löydettävä kestäviä keinoja, jotta hyvä palvelu on aidosti myös jatkossa tärkeä toimintaperiaatteemme. Toimintamallimme antaa puitteet selviytyä vaikeista tilanteista. Monessa suhteessa vuosi 2011 oli haastava ja niin luottamuselimille kuin henkilöstölle kuuluu kiitokset sitkeästä työstä. Vaikka tunnelmat ovat jonkin verran huolestuneita maailmanlaajuisestikin, uskon vahvasti että vastuullisuus, aloitteellisuus sekä yhdessä tekeminen ovat periaatteita, jotka vievät meidät onnistumisia kohti kaupunkilaisten parhaaksi. Timo P. Nieminen Pormestari

5 Tilinpäätös SISÄLLYS PORMESTARIN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS 9 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 11 Tampereen kaupungin hallinto 11 Kaupunginvaltuusto 11 Kaupunginhallitus 11 Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat 13 Yleinen taloudellinen kehitys 14 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys 16 Yleinen kehitys 16 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 18 Poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon 21 Henkilöstö 26 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista 27 Ympäristötekijät 30 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä 31 Tilikauden tuloksen muodostuminen 33 Tuloslaskelma 33 Tuloslaskelman analysointi 34 Toiminnan rahoitus 37 Rahoituslaskelma 37 Rahoituslaskelman analysointi 38 Tasetarkastelu 39 Tase 39 Taseen analysointi 42 Kokonaistulot ja menot 43 Kaupunkikonsernin toiminta ja talous 44 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä 44 Konsernin toiminnan ohjaus 47 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä 48 Konsernitilinpäätös 50 Konsernituloslaskelma 50 Konsernituloslaskelman analysointi 51 Konsernin rahoituslaskelma 53 Konsernin rahoituslaskelman analysointi 54 Konsernitase 55 Konsernitaseen analysointi 57 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 59

6 Tilinpäätös TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 61 Talousarvion toteutuminen 63 Laskelmaosan toteutuminen 64 Tuloslaskelman toteutumavertailu 64 Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tuloksen muodostumiseen 67 Investointien toteutumavertailu 69 Liikelaitosten vaikutus kaupungin investointien muodostumiseen 75 Rahoituslaskelman toteutumavertailu 77 Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen 79 Strategiaosan toteutuminen 80 Kaupunkistrategia pähkinänkuoressa 81 Toiminnallisten tavoitteiden toteuma 82 Strategiset hankkeet 105 Avoimet liiketoiminta ja innovaatioympäristöt 105 ECO2 Ekotehokas Tampere Keskusta 107 Luova Tampere 109 Tuottavuusohjelma 110 Vuores 111 Tilaajaosan toteutuminen 113 Kaupungin yhteiset erät 113 Verotulot 113 Valtionosuudet 114 Korkotuotot ja kulut 114 Muut rahoitustuotot ja kulut 116 Antolainauksen muutokset 117 Korollisten velkojen muutokset 117 Sijoitustoiminta 118 Rahastot 119 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 121 Varhaiskasvatus ja esiopetus 123 Perusopetus 124 Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut 126 Psykososiaalisen tuen palvelut 127 Kulttuuri ja vapaa ajan palvelut 129 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 130 Toisen asteen koulutus 132 Osaamisen edistäminen 134 Elinkeinojen edistäminen 135 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 137 Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut 139 Kulttuuripääomapalvelut 141 Kulttuuri ja liikuntakasvatus 143 Kulttuuri ja liikuntatapahtumapalvelut 145

7 Tilinpäätös Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 147 Ennaltaehkäisevät palvelut 149 Perusterveydenhuollon avopalvelut 151 Sairaalapalvelut 153 Päihde ja mielenterveyspalvelut 154 Sosiaalisen tuen palvelut 156 Vammaispalvelut 158 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 160 Kotona asumista tukevat palvelut 162 Hoidon ja asumisen yhdistävät palvelut 164 Kaupunkiympäristön kehittäminen 166 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen 169 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito 173 Joukkoliikenne 177 Pelastustoimi 179 Konsernihallinto 180 Tuottajaosan toteutuminen 184 Hyvinvointipalvelut 184 Avopalvelut 190 Laitoshoito 192 Päivähoito ja perusopetus 194 Toisen asteen koulutus 196 Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut 198 Erikoissairaanhoito 200 Konsernipalvelut 209 Taloushallinnon palvelukeskus 210 Hallintopalvelukeskus 212 Työllisyydenhoidon palveluyksikkö 214 Erillistilinpäätösten toteutuminen 217 Taseyksikköjen erillistilinpäätökset 217 Tampereen aluepelastuslaitos 219 Rahastot 228 Liikelaitosten erillistilinpäätökset 231 Tampereen Vesi Liikelaitos 233 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos 242 Tullinkulman Työterveys Liikelaitos 253 Tampereen Infratuotanto Liikelaitos 262 Tampereen Ateria Liikelaitos 272 Tampereen Logistiikka Liikelaitos 283 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 293 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt 307

8 Tilinpäätös TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 321 Tuloslaskelma 323 Rahoituslaskelma 324 Tase 325 Konsernituloslaskelma 327 Konsernin rahoituslaskelma 328 Konsernitase 329 LIITETIEDOT 331 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 333 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 333 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 335 Tuloslaskelman liitetiedot 338 Tasetta koskevat liitetiedot 342 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 353 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 356 TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT 357 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 359 Luettelo käytetyistä tositelajeista 360 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 361

9 Tilinpäätös TOIMINTAKERTOMUS

10 Tilinpäätös

11 Toimintakertomus 11 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Tampereen kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut Irene Roivainen (Vihr.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Marjatta Stenius Kaukonen (Vas.) ja toisena varapuheenjohtajana Elina Sirén (Kok.). Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (puoluekanta sulkeissa): Aaltonen Mikko (Vas.) Airaksinen Harri (Kok.) Alatalo Mikko (Kesk.) Aleksovski Atanas (SDP) Asumaniemi Hellä (SDP) Axén Erkki (Kok.) Dündar Järvinen Aila (SDP) Elovaara Tiina (PS) Eskola Vesa (Vihr.) Gustafsson Jukka (SDP) Hanhilahti Timo (Kesk.) Heikkilä Jari (Vas.) Heinivaho Matti (Kok.) Heinonen Jari (SKP) Heinämäki Anna Kaisa (Vihr.) Hervonen Antti (Kok.) Höyssä Matti (Kok.) Ikonen Anna Kaisa (Kok.) Ivanoff Antti (Kok.) Jaskari Harri (Kok.) Joki Matti (TaSi) Järvelä Ilkka (Vas.) Kaupunginhallitus Järvelä Kristiina (Kok.) asti Kajan Maija (Vihr.) Kivistö Anneli (SDP) Koivisto Sirpa (SDP) Kontula Anna (Vas.) Koskela Laila (SP) Koskela Terttu (Vas.) alkaen Koskinen Riitta (Kok.) Kostiainen Leena (Kok.) Kriikku Mikko (Kesk.) Kulmala Reijo (SDP) Lepistö Joonas (SDP) Leppälahti Mikko (Kok.) alkaen Loukaskorpi Johanna (SDP) Luoto Heikki (PS) Löfberg Peter (RKP) Nieminen Timo P. (Kok.) Ojanen Sanna (Kok.) Oksanen Lasse (TaSi) Olkanen Emilia (Vihr.) Ollila Riitta (SDP) Parviainen Olli Poika (Vihr.) Pesä Perttu (Vihr.) Pöllänen Elli Maija (Vas.) Rantaviita Tiainen Anna Kaarina (Kesk.) Rauhala Leena (KD) Rissanen Niina (Vihr.) Roth Marco (KD) Ruoholahti Pauli (SDP) Salmi Pekka (SDP) Salminen Seppo (SDP) Sasi Ilkka (Kok.) Siik Kirsikka (Vihr.) Sipilä Satu (KD) Sirniö Ilpo (SDP) Sirnö Minna (Vas.) asti Siuro Petri (Vihr.) Tainio Hanna (SDP) Tulonen Irja (Kok.) Tynkkynen Oras (Vihr.) Viitanen Pia (SDP) Vikman Sofia (Kok.) Virtanen Pertti (PS) Virtanen Sirkkaliisa (Vas.) Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut pormestari Timo P. Nieminen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Maija Kajan (Vihr.) ja toisena varapuheenjohtajana Pekka Salmi (SDP). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Aaltonen Mikko (Vas.) Airaksinen Harri (Kok.) asti Aleksovski Atanas (SDP) alkaen Eskola Vesa (Vihr.) alkaen Kivistö Anneli (SDP) Koskinen Riitta (Kok.) alkaen Kostiainen Leena (Kok.) asti Ojanen Sanna (Kok.) alkaen Parviainen Olli Poika (Vihr.) asti Rauhala Leena (KD) Sasi Ilkka (Kok.) alkaen Tainio Hanna (SDP) asti Tulonen Irja (Kok.) asti

12 Toimintakertomus 12 Kaupunginhallituksessa pormestari esittelee toimikautensa seutu ja kaupunkistrategian, vuosittaisen varsinaisen talousarvion ja suunnitelman sekä kuntademokratiaan liittyvät asiat. Apulaispormestareina toimivat Timo Hanhilahti (Kesk.), Anna Kaisa Ikonen (Kok.) asti ja Irja Tulonen (Kok.) alkaen, Kristiina Järvelä (Kok.) asti ja Leena Kostiainen (Kok.) alkaen sekä Perttu Pesä (Vihr.) asti ja Olli Poika Parviainen (Vihr.) alkaen. Apulaispormestarit ovat vastanneet tilaajalautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. Konsernihallinnon ryhmien johtajat Kari Kankaala, Pekka Palola ja Juha Yli Rajala ovat esitelleet toimivaltaansa kuuluvat asiat. Tilaajajohtajana on toiminut Lasse Eskonen alkaen (vs. tilaajajohtajana Pekka Kivekäs asti). Hyvinvointipalvelujen tuotannon kehitysjohtajana on toiminut Kari Hakari. Liiketoiminnan kehitysjohtajana on toiminut Kristiina Michelsson. Kaupunginhallituksella on vuonna 2011 ollut kaksi jaostoa; suunnittelujaosto ja henkilöstöjaosto. Suunnittelujaoston tehtävänä on ollut käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen ohjaukseen ja suunnitteluun liittyvät asiat. Henkilöstöjaoston tehtävänä on käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen henkilöstöohjaukseen liittyvät asiat. Jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Henkilöstöjaosto: Parviainen Olli Poika (Vihr.) pj asti Eskola Vesa (Vihr) pj alkaen Tulonen Irja (Kok.) I vpj asti Koskinen Riitta (Kok.) I vpj alkaen Airaksinen Harri (Kok.) asti Sasi Ilkka (Kok.) alkaen Koskela Laila (SP) Marin Sanna (SDP) Oksanen Lasse (TaSi) Rauhala Leena (KD) Suunnittelujaosto: Nieminen Timo P. (Kok.) pj. Kostiainen Leena (Kok.) I vpj asti Koskinen Riitta (Kok.) I vpj alkaen Salmi Pekka (SDP) II vpj. Axén Erkki (Kok.) Heikkilä Jari (Vas.) Kriikku Mikko (Kesk.) Pöllänen Elli Maija (Vas.) Rissanen Niina (Vihr.) Tampereen kaupungin organisaatio vuonna 2011

13 Toimintakertomus 13 Tarkastustoimikunnan tehtävänä on ollut valvoa sisäisen valvonnan, konsernivalvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuutta sekä valmistella kaupungin tilinpäätöksessä annettava selonteko koskien edellä mainittua toimintaa. Tarkastustoimikunta myös ohjaa ja valvoo sisäistä tarkastusta ja koordinoi sen ja ulkoisen tilintarkastuksen työtä. Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtajana pormestari Timo P. Nieminen sekä jäseninä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Irene Roivainen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Matti Heinivaho. Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuonna 2011 toimi yhdeksän (9) lautakuntaa ja neljätoista (14) johtokuntaa. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimi ja neuvottelukunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Lautakunnat Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Osaamis ja elinkeinolautakunta Sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Johtokunnat Avopalvelujen johtokunta Laitoshoidon johtokunta Erikoissairaanhoidon johtokunta Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta Toisen asteen koulutuspalvelujen johtokunta Kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen johtokunta Sara Hildénin taidemuseon johtokunta Tampereen Ateria Liikelaitoksen johtokunta Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunta Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen johtokunta Tampereen Logistiikka Liikelaitoksen johtokunta Tampereen Tilakeskus Liikelaitoksen johtokunta Tampereen Vesi Liikelaitoksen johtokunta Tullinkulman Työterves Liikelaitoksen johtokunta Toimi ja neuvottelukunnat Elinkeinorahaston toimikunta Hallintopalvelukeskuksen neuvottelukunta Kadunnimitoimikunta Kaupungin yhteistyöryhmä Kaupunkikuvatoimikunta Kiinteistötoimituksen uskotut miehet Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä Lahjoitus ja tukirahaston toimikunta Luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta Maahanmuuttajaneuvosto Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunta Raittius ja päihdeasiain neuvottelukunta Tampereen ammattiopiston ammatilliset neuvottelukunnat Tampereen ammattiopiston näyttötoimikunta Taloushallinnon palvelukeskuksen neuvottelukunta Teknisen luovuuden palkitsemistoimikunta TET toimikunta Tiederahaston toimikunta Tutkimuslupatoimikunta Vammaisneuvosto Vanhusneuvosto

14 Toimintakertomus 14 Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden kasvu on hidastumassa tilapäisesti. Maailman ostovoimakorjattu bruttokansantuote kasvaa valtiovarainministeriön arvion mukaan vuonna 2012 noin 3,5 prosenttia, mutta palaa yli 4 prosenttiin vuonna Kasvun painopiste on kehittyvissä maissa, joissa kasvu on tasaantumassa hyvälle tasolle. Kiinan talouskasvu piristyy vuoden mittaan talouspolitiikan kevenemisen seurauksena. Yhdysvalloissa elpyminen on rauhallista mutta verrattain vakaata ja laajapohjaista. Keskuspankki tukee talouskasvua poikkeuksellisen matalilla koroilla myös vuonna Yhdysvalloissa talouskasvu on jo nopeutunut, mutta vaalien lähestyminen ja julkisen talouden hoito voivat aiheuttaa epävarmuutta. Euroalueen kasvu jäänee vuonna 2012 viime vuoden tasolle. Myös Euroopassa suhdanneindikaattorit ovat parantumassa, mutta elpyminen on silti vaisua, epätasaista ja epävarmaa. Euroopan unionissa kasvua hidastavat velkakriisin aiheuttama epävarmuus sekä julkisten talouksien vakautustoimet erityisesti kuluvana ja ensi vuonna. Kehitys EU:n sisällä vaihtelee voimakkaasti: esimerkiksi Ruotsi ja Saksa yltävät vuonna 2012 kasvuun, kun talous ja rahoituskriisin kanssa painiskelevien maiden taloudet supistuvat. Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan huhti ja heinäkuussa Velkakriisin kärjistyminen pakotti EKP:ia muuttamaan korkopolitiikkaa ja EKP laskikin ohjauskorkoaan kaksi kertaa 0,25 prosenttiyksikköä marras ja joulukuussa. EKP laskenee ohjauskorkoa vielä kerran lähiaikoina, joten vuoden 2012 lopussa se lienee yhden prosentin tuntumassa. Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos Suomessa Suomen bruttokansantuotteen kasvu vuonna 2011 oli tilastokeskuksen ennusteen mukaan 2,9 prosenttia. Kuluvana vuonna kasvua kertyy 0,4 prosenttia, mutta taantuman mahdollisuus on edelleen olemassa. Vuonna 2013 BKT:n uskotaan kasvavan 1,7 prosenttia. Suomen talouden kasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Ulkomaankauppa hidastui selvästi myönteisen alkuvuoden jälkeen heikentyneen maailmantilanteen ja euromarkkinoiden velkakriisin myötä. Viennin odotetaan kuitenkin elpyvän vuoden 2012 aikana. Suomen vahvuutena on tärkeiden vientimaidemme Ruotsin, Saksan ja Venäjän tyydyttävät talousnäkymät. Investoinnit koneisiin, laitteisiin ja kuljetusvälineisiin kehittyivät myönteisesti vuonna 2011 velkakriisistä huolimatta. Talonrakennusinvestoinnit kääntyivät sen sijaan laskuun jo alkuvuodesta ja asuntoinvestointienkin huippu osui vuoteen Heikko kansainvälinen ja kotimainen kysyntä vähentää investointitarvetta vuonna 2012 ja ennusteen mukaan yksityiset investoinnit supistuvat 1,5 prosenttia. Asuntotuotantohankkeiden käynnistymisen uskotaan vähenevän selvästi vuoteen 2011 verrattuna. Rakentamisessa jo aloitettujen investointien loppuunsaattaminen pitää volyymia yllä vielä alkuvuoden, mutta syksyllä tarvittaisiin jo parempia näkymiä, jotta uudet hankkeet lähtisivät liikkeelle. Vuonna 2010 alkanut työttömyysasteen lasku pysähtyi syksyllä Kevään 2012 aikana työttömyyden odotetaan kääntyvän lievään nousuun työvoiman kysynnän laskiessa. Toisaalta myös työvoiman tarjonta alenee väestön ikääntyessä. Työttömyysaste asettunee 8 prosentin tuntumaan vuonna Työikäisen väestön supistuminen vaikuttaa merkittävästi työmarkkinoiden toimintaan lähivuosina. Työikäisen väestön määrä laske vuonna ja vuonna hengellä. Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei olennaisesti heikkene vuonna Työllisyysaste vuonna 2012 on 68,5 prosenttia. *) Tilastokeskuksen ennakkotieto, valtiovarainministeriön ennuste Lähteet: Tilastokeskus ja VM Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio hidastui joulukuussa 2,9 prosenttiin johtuen lähinnä polttonesteiden hinnannousun taittumisesta. Vuoden 2011 keskimääräinen inflaatio oli 3,4 prosenttia, kun vielä vuonna 2010 keskimääräinen inflaatio oli 1,2 prosenttia. Kuluttajahintoja nosti edellisestä vuodesta erityisesti elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien sekä asumisen sähkön ja muiden polttoaineiden kallistuminen. Tammikuussa 2012 inflaatio kiihtyi 3,2 prosenttiin johtuen ennen kaikkea alkoholiveron ja liikenteen polttoaineverojen nostosta.

15 Toimintakertomus 15 Tilastokeskuksen alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen sulautettu velka kasvoi vuoden 2011 aikana 6 miljardilla eurolla 93 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen pysyi lähes ennallaan, kasvu oli vain 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen pieneni 0,5 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 2,5 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella kuin edellisenä vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien investoinneista viidennes voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Vuoden 2010 poikkeuksellisen suuriin kuntayhtymien investointimenoihin ja kuntien investointihyödykkeiden myyntituloihin vaikuttivat suuret toimintojen siirrot kuntien ja kuntayhtymien välillä. Tästä syystä kuntayhtymien investointimenot ja kuntien investointihyödykkeiden myyntitulot laskivat molemmat vajaalla 1,8 miljardilla eurolla edellisestä vuodesta. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner Suomen kuntien yhteenlaskettu vuosikate laski edellisestä vuodesta 369 miljoonalla eurolla. Vuosikatteen heikkenemiseen vaikutti se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan 741 miljoonalla eurolla. Myös kuntayhtymien taloustilanne heikkeni hieman. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat selvästi toimintatuloja enemmän, joten kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,9 prosenttia. Verotulojen 717 miljoonan ja valtionosuuksien 241 miljoonan euron lisäys ei kuitenkaan ylittänyt toimintakatteiden 1,2 miljardin euron heikkenemistä, mikä näkyy kuntien vuosikatteiden laskuna. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 390 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 461 euroa. Kaikkiaan 22 kuntaa ja 25 kuntayhtymää arvioi, että toiminta ja rahoitustulot eivät riitä toiminta ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vuosikate kattoi 120 prosenttia kuntien ja kuntayhtymien poistoista. Investoinneista vuosikate riitti kattamaan 63 prosenttia. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2011 käyttäneensä vajaat 3,5 miljardia euroa, joka on 7,8 prosenttia vähemmän Kuntien valtionosuudet, verotulot, vuosikate ja lainakanta *) Tilinpäätösarviot Lähde: Tilastokeskus Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2011 lopussa vajaa 13,8 miljardia euroa, eli 961 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät noin 1,4 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa otettiin reilut kaksi miljardia euroa. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner Suomen kunnissa oli euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa ja vuonna euroa.

16 Toimintakertomus 16 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Yleinen kehitys Tampereen väkiluku oli vuoden 2011 lopussa asukasta. Väestönkasvu vuoden aikana oli asukasta (+0,9 prosenttia), mikä oli 241 asukasta enemmän kuin vuonna Tampereen kasvunopeus oli kuitenkin edelleen hitaampi kuin Helsingissä, Espoossa, Oulussa tai Vantaalla luvulla Tampereen väkiluku on kasvanut vuosittain keskimäärin asukkaalla. Kuntien välinen muuttoliike lisääntyi Tampereen osalta vuoden 2011 aikana. Maassamuuton nettovoitto oli ennakkotietojen mukaan 697 asukasta, mikä on lähes 200 asukasta edellisvuotta enemmän. Myös maahan ja maastamuuton volyymi kasvoi hieman ja maahanmuuton nettovoitto asettui vuoden 2010 tasolle, 531 asukkaaseen. Tampereen saama yhteenlaskettu muuttovoitto, asukasta, oli 212 asukasta suurempi kuin vuonna Tampereen työttömyysaste kohosi vuosien finanssikriisin aiheuttaman taantuman myötä korkeimmillaan 15,6 prosenttiin, josta se on laskenut tasaisesti. Työllisyys on kehittynyt Tampereella myönteisemmin kuin verrokkikaupungeissa Oulussa ja Turussa, joissa työttömyysaste oli joulukuussa jo Tamperetta korkeammalla. Vielä vuosi sitten suurten kaupunkien korkein työttömyysaste oli Tampereella. Syksyllä 2011 herännyt taloudellinen epävarmuus uhkaa myönteistä työllisyyskehitystä. Koko maan työttömyysaste kääntyi kasvuun jo lokakuussa. Tampereen työttömyysaste, nuorten ja pitkäaikaistyöttömien määrä, joulukuu Lapsia syntyi vuoden aikana 2 514, eli vain hieman edellisvuotista vähemmän. Myös kuolleiden määrä väheni vuoteen 2010 verrattuna, josta johtuen luonnollinen väestönkasvu pysyi ennallaan 651 asukkaassa. Syntyvyyden säilyminen suurena vahvistaa ennusteita päivähoito ja kouluikäisten lasten määrän kasvamisesta. Tampereen kaupunkiseudun väkiluku ylitti asukkaan rajan vuonna Joulukuun lopussa kaupunkiseudulla asui asukasta, joka on henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kaupunkiseudun väestönkasvu nopeutui hieman, 1,1 prosenttiin. Tampereen osuus kaupunkiseudun väestönkasvusta oli edellisvuosien tapaan lähes 50 prosenttia. Tampereen seutukunta on viime vuosina ollut maamme toiseksi nopeimmin kasvava seutukunta pääkaupunkiseudun jälkeen. Vuonna 2011 Oulun seutukunnan väestönkasvu kuitenkin ohitti Tampereen kasvuvauhdissa. Tampereen kaupungin väestösuunnitetta tarkistettiin vuodenvaihteessa Uusi suunnite sisältää kaksi vaihtoehtoista kasvuskenaariota, jotka pohjautuvat viime vuosien väestön muutoksiin ja suunniteltuun asuntotuotantoon. PERUSvaihtoehdon mukaisesti Tampereella olisi vuoden 2030 lopussa asukasta asukkaan vuotuisella kasvuvauhdilla. NOPEA vaihtoehdossa tamperelaisten määrä kasvaisi asukkaaseen. Nopean kasvun edellytyksenä on suunnitellun asuntotuotannon toteutuminen täysmääräisenä. Perusvaihtoehto on muodostettu 90 prosentin toteutumisen mukaan. Työttömyys väheni Tampereella vuonna Joulukuun lopussa työttömänä oli 12,8 prosenttia työvoimasta, mikä on 1,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin joulukuussa Lähde: Pirkanmaan ELY keskus Tampereella oli joulukuun lopussa työtöntä työnhakijaa, joka on työtöntä vähemmän vuodentakaiseen verrattuna. Yli vuoden työttömänä olleita oli ( 521) ja alle 25 vuotiaita työttömiä ( 306). Pitkäaikais ja nuorisotyöttömiä on edelleen selvästi enemmän kuin ennen taantumaa. Avoimena olevien työpaikkojen määrä lisääntyi vuonna Joulukuun lopussa Pirkanmaan TE toimistoissa oli avoinna työpaikkaa, mikä on noin 60 työpaikkaa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Avoimista työpaikoista oli Tampereella. Vuodentakaiseen verrattuna avointen työpaikkojen määrä lisääntyi eniten palvelutyössä sekä terveydenhuollon ja sosiaalialan työssä. Avointen työpaikkojen määrä väheni teollisuudessa, kaupallisessa työssä sekä teknisessä ja opetustyössä

17 Toimintakertomus 17 Tampereella oli vuoden 2009 lopussa yhteensä työpaikkaa. Taantuman vaikutuksesta työpaikkojen määrä väheni vuoden aikana työpaikalla, joista yli oli teollisuudesta. Kaupasta, logistiikasta ja majoitus ja ravintolaaloilta katosi työpaikkaa ja rakentamisestakin yli Uusia työpaikkoja syntyi eniten julkisen hallinnon toimialoille. Teollisuuden työpaikkojen osuus kaikista Tampereen työpaikoista putosi taantuman myötä 16,3 prosenttiin aiemmasta 18,0 prosentista. Taantuma kosketti myös kaupunkiseudun kehyskuntia, joista katosi työpaikkaa. 73 prosenttia kaikista kaupunkiseudun työpaikoista vuonna 2009 oli Tampereella. Tampereen osuus seudun työpaikoista on kasvanut vuosi vuodelta. Asuntotuotanto talotyypin mukaan Tampereelle suuntautuva kuntarajat ylittävä työmatkailu lisääntyi huolimatta työpaikkojen määrän alenemisesta. Tampereella kävi töissä henkilöä muista kunnista ja tamperelaista kävi töissä toisessa kunnassa vuonna Tampereen työpaikkaomavaraisuus nousi työllisten määrän laskiessa ja oli 124,2 prosenttia. Asuntotuotannon ja rakentamisen kannalta vuosi 2011 oli kaksijakoinen. Alkuvuodesta rakentaminen piristyi selvästi verrattuna vuosiin , jolloin taantuma vaikutti rakentamiseen voimakkaasti. Syksyllä Euroopan velkakriisien herättämä lisääntyvä epäluottamus talouteen hidastutti kuitenkin uusien rakennushankkeiden käynnistymistä. Vuoden lopulla rakennuslupia myönnettiin määrällisesti selvästi alkuvuotta vähemmän. Tampereella valmistui vuoden 2011 aikana asuntoa, mikä on 64 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. 81 prosenttia uusista asunnoista valmistui kerrostaloihin. Rivitaloasuntoja valmistui 143 ja erillisiä pientaloja 165. Vuokraasuntoja valmistui 951 ja valtion rahoittamien asuntojen osuus tuotannosta oli 49 prosenttia. Kerrostaloasuntoja valmistui muun muassa Härmälään, Kaukajärvelle, Ratinaan, Tampellaan ja Hervantaan. Pientaloja valmistui tasaisemmin ympäri kaupunkia. Asuntotuotannon arvion mukaan vuonna 2012 valmistuu asuntoa. Vuokra asuntoja valmistuu 726 ja asumisoikeusasuntoja 121. Kerrostaloasuntoja valmistuu kappaletta, rivi ja ketjutaloasuntoja 108. Erillispientaloihin arvioidaan valmistuvan 204 asuntoa. Asuntoja rakennetaan kesän asuntomessujen myötä varsinkin Vuoreksessa, mutta uusia asuntoja valmistuu myös Kaukajärvelle, Ratinaan, Hervantaan ja Kalevanrinteeseen. *) arvio Lähde: Rakennusvalvonta ja asuntotoimi Ennakkotietojen mukaan Tampereen vanhojen kerros ja rivitalojen hinnat nousivat vuoden 2011 aikana 2,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Rivitalojen hinnat nousivat 2,3 prosenttia ja kerrostalojen hinnat 2,6 prosenttia. Koko maassa asuntojen hinnat nousivat hieman enemmän, 2,7 prosenttia. Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä kerrostaloasunto maksoi Tampereella keskimäärin euroa/m². Pääkaupunkiseudulla kerrostaloasunnosta joutui maksamaan keskimäärin euroa/m². Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä asuntojen hinnat kääntyivät Tampereella 1,2 prosentin laskuun verrattuna vastaavaan ajankohtaan vuotta aikaisemmin. Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat vuodessa 3,6 prosenttia arava asuntojen vuokrien nousun jäädessä 1,8 prosenttiin. Vuokrat nousivat vuoden aikana erityisesti vapaarahoitteisissa yksiöissä (8,5 prosenttia) sekä vähintään kolme huonetta käsittävissä asunnoissa (5,2 prosenttia). Kaksioiden vuokrat pysyivät lähestulkoon ennallaan. Vapaarahoitteisen asunnon keskimääräinen vuokra oli Tampereella vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 11,98 euroa/m². Kaikkien asuntojen keskivuokra oli 11,25 euroa/m². Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrat olivat vuoden viimeisellä neljänneksellä 15,82 euroa/m² ja kaikkien asuntojen keskivuokrakin oli 13,67 euroa/m²

18 Toimintakertomus 18 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Verotuloja kertyi 765,6 milj. euroa ja verotulojen tilitykset kasvoivat vuoteen 2010 verrattuna yhteensä 7,5 milj. euroa (1,0 prosenttia). Kunnallisverotulot kasvoivat 8,6 milj. euroa (1,3 prosenttia) ja kiinteistöverotulot 0,6 milj. euroa (1,4 prosenttia). Yhteisöverotulot vähenivät 1,7 milj. euroa ( 2,3 prosenttia), kun kaikkiaan kunnille tilitettävät yhteisöverotulot kasvoivat 18 prosenttia. Joulukuussa oikaistiin verovuoden 2011 ennakkoperinnän jako osuuksia. Oikaisuissa oikaistiin siihenastinen verovuoden kertymä vastaamaan uusia jako osuuksia. Oikaisut perustuivat verovuoden 2010 verotuksen päättymisestä saatuihin tietoihin, joita valtiovarainministeriö laskennassaan oikaisi muun muassa palkkojen ja eläkkeiden ansiotaso ja indeksimuutoksilla. Oikaisu vähensi Tampereen saamia kunnallisverotuloja 6,1 milj. eurolla. Tampereen negatiiviseen yhteisöverokehitykseen vaikutti yhteisöveron kuntakohtaisen jako osuuden lasku, joka aiheutui lähinnä ICT alan heikentyneestä tilanteesta. Tampereen yhteisöveron jako osuuden aleneminen vähensi kaupungin saamia yhteisöverotuloja noin 15 milj. euroa. Vuoden 2010 verotuksessa maksuunpantavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot kasvoivat Tampereella 1,0 prosenttia, kun koko maassa verotettavat tulot kasvoivat keskimäärin 1,6 prosenttia. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa vuonna 2010 sektorikohtaiset valtionosuudet keskitettiin valtiovarainministeriöön. Sosiaali ja terveydenhuollon sekä esi ja perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuudet yhdistettiin niin sanotuksi yhden putken malliksi ja hallinnoitavaksi valtiovarainministeriöstä. Valtionosuuksia kertyi 223,1 milj. euroa. Valtionosuudet kasvoivat edellisestä vuodesta yhteensä 12,5 milj. euroa (5,9 prosenttia). Valtionosuuksien kasvu perustui lähinnä asukasluvun kasvuun ja veromenetysten kompensaatioon. Olennaiset toiminnan ja talouden muutokset Tilinpäätös muodostui tuloksen osalta 12,5 milj. euroa alijäämäiseksi ja 51 milj. euroa edellisen vuoden tulosta heikommaksi. Vuosikate heikkeni 36,5 milj. eurolla. Vuoden 2011 talousarviota laadittaessa näkymät olivat jo heikot ja tuloksen osalta talousarvio laadittiinkin 10 milj. euroa alijäämäiseksi ja nettomenojen kasvuksi tavoiteltiin 3 prosenttia. Nettomenojen kasvuksi muodostui tilinpäätöksessä 5,6 prosenttia. Verorahoituksen (verotulot ja valtionosuudet) kasvu oli 2,1 prosenttia. Edellisenä vuonna nettomenojen kasvu oli 3,2 prosenttia ja verorahoituksen kasvu 4,4 prosenttia. Tampereen seudulle erityistä haastetta on tuonut teknologiateollisuuden ja ICTtoimialan rakennemuutokset. Vuoden 2011 alussa tulivat voimaan kotikuntalain ja perusopetuslain muutokset sekä terveydenhuoltolaki. Kotikuntalain muutoksen vaikutukset olivat vähäisiä vuonna Perusopetuslain muutos toi merkittäviä muutoksia tukea tarvitsevan oppilaan opetuksen järjestämiseen. Opetus tulee järjestää asuinympäristön lähikoulussa tai oppilaan etu ja opetuksen järjestämisedellytykset huomioon ottaen lähimmässä koulussa. Uuden terveydenhuoltolain mukaan potilaan on päästävä hoidon tarpeen arvioinnin perusteella kolmen kuukauden sisällä erikoislääkärin vastaanotolle ja tarvittaviin laboratorioja kuvantamistutkimuksiin. Aiemmin aikamääre oli kuusi kuukautta. Hoitotakuun muutos on vaikuttanut muun muassa Erikoissairaanhoidon tuotantoalueella kustannuksia lisäävästi. Erikoissairaanhoidon tuotantoalueella otettiin vuoden alusta käyttöön palvelulinjaorganisaatio ja laitoshoidon Hatanpään puistosairaalan geriatrinen osasto ryhmä ja avopalvelujen neurologian poliklinikka siirtyivät erikoissairaanhoidon yhteyteen. Keskeisiä muutoksia olivat myös vanhusten päivätoiminnan ja Tampereen ensisuojan sekä kuntoutumiskodin siirtyminen laitoshoidosta avopalvelujen yhteyteen. Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoalueen aluetoiminta organisoitiin elokuun alusta kolmelle alueelle. Tampereen Infratuotanto ja Kaupunkiliikenne liikelaitoksissa toimintaa organisoitiin ja kehitettiin laadittujen selvitysten mukaisesti. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueista Erikoissairaanhoito aloitti taseyksikkönä vuoden 2011 alusta ja muut tuotantoalueet vuoden 2012 alusta. Tietotekniikkapalvelut on hankittu ulkoisilta toimittajilta alkaen. Strateginen Keskusta hanke käynnistyi vuoden 2011 alussa ja kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi keskustan kehittämisohjelman alustavasti jatkosuunnittelun pohjaksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kansi ja keskusareena hankkeen asemakaavan ja Ranta Tampellan alueen arkkitehtikilpailun pohjalta valmistellun asemakaavan. Kaavoista on valitettu ja valitusten käsittely on kesken. Kaupunginvaltuusto hyväksyi alustavan Tampereen modernin kaupunkiraitiotien yleissuunnitelman jatkosuunnittelun pohjaksi.

19 Toimintakertomus 19 Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi aiesopimusluonnoksen ammatillisen koulutuksen yhteistoimintaalueesta. Aiesopimuksella sovitaan keskeisistä periaatteista, joiden mukaisesti sopimuksen osapuolet antavat ammatillisen kulutuksen tehtävät Tampereen kaupungin järjestettäviksi ja joiden mukaisesti yhteistoimintasopimus laaditaan ja yhteistoiminta toteutetaan. Uuden ammatillisen oppilaitoksen on tarkoitus aloittaa Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimuksen Tampereen ja Oriveden kaupunkien sosiaali ja terveydenhuollon yhteistoiminta alueesta. Tähän liittyen valmistelutyöt käynnistyivät ohjaus ja työryhmissä tavoitteella, että Oriveden sosiaalihuollon palvelut siirtyvät Tampereen palvelutuotantoon vuoden 2013 ja terveydenhuolto sekä kotihoito vuoden 2014 alusta. Myös suun terveydenhuollon seudullisen järjestämisen suunnittelua ja valmistelua jatkettiin. Tampereen kaupunginhallitus päätti esittää valtuuston päätettäväksi, että Tampereen kaupunki hyväksyy sopimuksen kansalaisopistotoiminnan yhteistoiminta alueen perustamista Kangasalan kunnan sekä Oriveden ja Ylöjärven kaupunkien kanssa. Yhteistoimintasopimuksen mukaan Tampere, Kangasala, Orivesi ja Ylöjärvi perustavat alkaen kansalaisopistotoiminnan yhteistoiminta alueen, jonka tehtävistä huolehtii Tampere. Tampere toimii yhteistoimintaalueen isäntäkuntana. Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus allekirjoitettiin maaliskuussa Sopimuksen toteuttamiseksi valmisteltiin muun muassa luonnos periaatteiksi yhdyskuntarakenteen hajautumisen ehkäisemisestä. Seudullinen joukkoliikennelautakunta aloitti toimintansa vuoden alussa. Toimintavuoden aikana käynnistettiin nykymuotoisen seutuyhteistyön arviointi, joka sai laajemman kontekstin, kun hallitusohjelman mukaista kuntauudistusta tukemaan käynnistettiin kansallinen selvitystyö alueille tarkoituksenmukaisesta kunta ja palvelurakenteesta. Kunnallishallinnon rakenne työryhmä luovutti selvityksensä hallinto ja kuntaministeri Henna Virkkuselle Selvitys sisältää esitykset kuntauudistuksen kriteereistä ja toteuttamistavasta sekä karttamuotoisen kuntauudistusesityksen. Työryhmän esityksellä pyritään vahvistamaan myös kuntien taloutta ja taloudellista liikkumavaraa sekä säilyttämään kuntaperusteinen palvelujärjestelmä. Pirkanmaan kuntien kuulemistilaisuus järjestettiin Työryhmä esittää, että kuntien kuulemisen jälkeen, uusien kuntien alueella toimitettaisiin valtion erityiset kuntajakoselvitykset osana kuntien muutostukea. Työryhmä esittää, että Pirkanmaalle asetettaisiin seitsemän erityistä kuntajakoselvitystä uusien kuntien muodostamiseksi. Esityksessä Tampere, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala, Ylöjärvi, Vesilahti ja Nokia (mahdollisesti Hämeenkyrö, Pälkäne ja/tai Orivesi) muodostavat yhden seitsemästä kuntajakoselvityskohteesta. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilinpäätös toteutuminen talousarviota heikompana heikentää myös kaupungin vuoden 2012 taloutta. Talousarviota huonomman tilinpäätöksen taustalla oli toimintamenojen voimakas kasvu ja samanaikaisesti toteutunut verotulojen hidas kasvu. Verotulojen heikko kehitys aiheutui erityisesti yhteisöverotulojen negatiivisesta kehityksestä. Tilinpäätöksessä tilaajan ydinprosesseista Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ja Lasten ja nuorten kasvun tukemisen menot ylittyivät budjetoidusta selkeästi. Hyvinvointipalveluissa Erikoissairaanhoidon tuotantoalueen, Toisen asteen koulutuksen tuotantoalueen ja Kulttuuri ja vapaaaikapalvelujen talous toteutui selvästi budjetoitua heikompana. Liikelaitosten osalta Tampereen Infratuotanto jäi merkittävästi sille asetetusta taloudellisesta tavoitteesta. Näiden edellä mainittujen yksiköiden osalta kehitys näyttää ilman toimenpiteitä huolestuttavalta myös vuonna Vuoden 2012 talousarviossa tilikauden tulos on 15,1 milj. euroa alijäämäinen. Verotuloarvio on talousarviossa 784 milj. euroa, joka on 18,5 milj. euroa (2,4 prosenttia) enemmän kuin mitä vuonna 2011 kertyi. Verotulojen matalan kasvun vuoksi toimintamenojen kasvua on välttämättä kyettävä hidastamaan. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä toimintakate heikkeni 49,9 milj. euroa (5,6 prosenttia) edelliseen vuoteen verrattuna. Verotulot ja valtionosuudet (verorahoitus) kasvoivat 20 milj. euroa (2,1 prosenttia). Vuonna 2012 verorahoituksen arvioidaan kasvavan noin 30 milj. euroa (3 prosenttia) vuodesta Jos kaupungin toimintakate kasvaa kuluvana vuonna yli 3 prosenttia, niin kaupungin talouden alamäki jyrkkenee entisestään. Verorahoituksen matala kasvu ei mahdollista toimintamenojen vuoden 2011 tasoista kasvua. Kaupunginvaltuusto on linjannut taloussuunnitelmakauden tavoitteeksi, että kaupungin nettomenot voivat vuosittain kasvaa 2,4 prosenttia. Tämän saavuttamiseksi on suhtauduttava entistä kriittisemmin kaikkiin menoja kasvattaviin palvelujen laajentamisiin. Kaupungin nykyisiä tehtäviä ja palveluverkkoa on arvioitava huolellisesti. Eläköitymisen mukanaan tuomia mahdollisuuksia pienentää henkilöstön määrää on kyettävä hyödyntämään nykyistä tehokkaammin.

20 Toimintakertomus 20 Valtuuston asettaman tavoitteen toteutuminen edellyttää, että kaupunki ei itse omilla toimillaan lisää pysyviä menoja aiheuttavia tehtäviä. Lisäksi valtion on pidättäydyttävä kaikista uusista kunnille annettavista tehtävistä. Muutoin menojen kasvua ei kyetä hillitsemään valtuuston edellyttämällä tavalla. Investoinnit Tampereen kaupunki investoi vuoden 2011 aikana yhteensä 129,9 milj. eurolla taseen pysyviin vastaaviin. Tässä oli vähennystä edelliseen vuoteen nähden 26,0 milj. euroa. Vuoden 2011 talousarvion investointeja jäi toteutumatta 21,9 milj. euroa, kun kaupungin sisäisiä investointisiirtoja ei huomioida. Ulkopuolisilta saatuja rahoitusosuuksia kyseisiin investointeihin saatiin tilikauden aikana 3,5 milj. euroa, mikä ylittää talousarvion 2,1 milj. eurolla. Pysyvien vastaavien myynneistä saatiin luovutustuloja yhteensä 26,3 milj. euroa. Luovutustuloja kertyi 23,4 milj. euroa edellisvuotta vähemmän ja 1,5 milj. euroa talousarviota enemmän. Konsernihallinnon ja tilaajan ydinprosessien investointeja oli yhteensä 56,3 milj. euroa, nämä kohdistuivat lähinnä Kaupunkiympäristön kehittämisen kiinteiden rakenteiden ja laitteiden sekä maa alueiden ja konsernihallinnon osakkeiden ja osuuksien sekä tietojärjestelmien investointeihin. Konsernihallinnon ja tilaajan investoinnit olivat 43,3 prosenttia kokonaisinvestoinneista. Hyvinvointipalveluiden tuottajat vastasivat 7,4 prosentista investointien kokonaismäärästä, kun lähinnä koneisiin ja kalustoon kohdistuneet investoinnit toteutuivat 9,6 milj. eurona. Liikelaitosten ja aluepelastuslaitoksen investoinnit olivat yhteensä 64,0 milj. euroa, mikä vastaa 49,3 prosenttia koko kaupungin investoinneista. Näistä suurin osa oli Tampereen Tilakeskuksen talonrakennusinvestointeja ja Tampereen Veden vesi ja viemäriverkoston rakentamisinvestointeja. Kaupungin suurimmat investointikohteet olivat Vuoreksen alueen liikenneväylien, viheralueiden ja vesihuoltoverkoston investointeihin yhteensä 12,9 milj. euroa, Tampereen ammattiopiston logistiikan ja puumaalausosasto tilainvestoinnit 6,6 milj. euroa sekä Pyynikin uimahallin 5,4 milj. euron ja Sampolan koulun 4,3 milj. euron perusparannukset. Kaupunkitasolla investointeja tehtiin eniten kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin, yhteensä 63,2 milj. eurolla, kun keskeneräiset investoinnit huomioidaan. Tästä suurin osa kohdistuu katujen, teiden, torien ja puistojen rakentamiseen, joita Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi toteutti 38,6 milj. eurolla. Kaupunkiympäristön kehittäminen vastaa kaupungin yleisten alueiden, kuten liikenneväylien, viheralueiden ja torien suunnittelusta, saneerauksesta sekä uudisrakentamisesta. Tampereen Vesi Liikelaitos puolestaan vastaa hallinnassaan olevan vesi ja viemäriverkoston sekä niihin liittyvien laitosten ja rakennusten saneerauksesta ja uudisrakentamisesta. Tampereen Vesi rakensi vesi ja viemäriverkkoja kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointeina 14,7 milj. eurolla. Osakkeet ja osuudet olivat 0,2 milj. euroa kokonaisinvestoinneista, jotka kohdistuvat pääosin tytäryhtiöihin, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy ja Tampereen Sarka Oy, tehtyihin pääomasijoituksiin. Rakennuksiin ja rakennelmiin investoitiin 44,2 milj. euroa keskeneräiset rakennusinvestoinnit huomioiden. Nämä investoinnit toteutti lähes kokonaisuudessaan Tampereen Tilakeskus Liikelaitos. Tilakeskus vastaa pääasiallisesti kaupungin palvelutuotantoon tarkoitettujen rakennusten saneerauksesta ja uudisrakentamisesta. Koneisiin ja kalustoon investoitiin vuoden 2011 aikana yhteensä 11,7 milj. eurolla. Näistä suurimmilta osin vastasivat hyvinvointipalveluiden tuottajat 8,2 milj. euron kone ja kalustoinvestoinneilla. Liikelaitosten ja aluepelastuslaitoksen osuus koneiden ja kaluston investoinneista oli yhteensä 3,5 milj. euroa. Maa ja vesialueiden investointeihin käytettiin yhteensä 8,2 milj. euroa, ja 4,0 milj. euroa edellisvuotta vähemmän. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi vastaa näistä investoinneista, joilla toteutetaan maanhankintaa ja alueiden rakentamiskelpoiseksi saattamista. Tieto ja informaatiotekniikan investointeihin käytettiin 1,3 milj. euroa. Tietojärjestelmien kehittämisinvestoinneista ja järjestelmälisenssihankinnoista vastaa pääosin konsernihallinnon tietohallintoyksikkö. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 26,3 milj. euron luovutustuloista 10,0 milj. euroa saatiin Kauppa Hämeen maaalueiden ja kiinteistöjen myynnistä, 4,0 milj. euroa Technopolis Oyj:lle myydyistä maa alueista ja 3,2 milj. euroa Kotilinnasäätiölle Pispan palvelukeskuksen rakennusten myynnistä.

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Tilikauden tulos ja taloudellinen asema

Tilikauden tulos ja taloudellinen asema Tampereen kaupungin tilinpäätös 2013 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 1 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 0,0 milj. (TP2013) NETTOMENOT VERTAILUKELPOINEN +3,3 % (TP2013/ TP2012) VERORAHOITUS VERTAILUKELPOINEN

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2010 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä ISSN 0355 2837 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino: Juvenes

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012 Julkaisija: Tampereen kaupungin konsernihallinnon talous- ja liiketoimintaryhmä ISSN 0355-2837 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Lapsinäkökulmaa Tampereella

Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsipolitiikkaa Lapsiasiamiestyötä Osallisuutta Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Uudistuksen avainasiat: uudistaa poliittista johtamista toimiva tilaaja tuottajamalli

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Toteutus Tableau-ohjelmistolla Tampereen kaupunki Konsernihallinto, controller Riikka Hannelius 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2009 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous- ja strategiaryhmä ISSN 0355-2837 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino: Juvenes

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä ISSN 0355 2837 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino: Juvenes

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi

Ylöjärvi TILASTOJA 2015. www.ylojarvi.fi Ylöjärvi TILASTOJA 2015 www.ylojarvi.fi 2 YLÖJÄRVI LYHYESTI Ylöjärven kunta perustettiin vuonna 1869. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Viljakkalan kunta liittyi Ylöjärveen vuoden 2007 alusta, Kurun

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus. Välittäjämme (Liaison Technologies Oy) tunnus: 003708599126.

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus ja y tunnuksemme on 0211675 2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015)

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Asukkaita 18 717 (31.03.2015) Asukastiheys 227 asukasta / maa-km 2 Kokonaispinta-ala 103,8 km² Pinta-alasta

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

T A M P E R E E N K A U P U N K I 1. Tilinpäätös 2007. Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson

T A M P E R E E N K A U P U N K I 1. Tilinpäätös 2007. Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Tilinpäätös 27 Pormestari Timo P. Nieminen Johtaja Juha Yli Rajala Laskentapäällikkö Kristiina Michelsson T A M P E R E E N K A U P U N K I 2 Yleinen kehitys Tampereen

Lisätiedot

Tampereen kaupungin hallintoelinten pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen

Tampereen kaupungin hallintoelinten pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen TAMPERE Tampereen kaupungin hallintoelinten pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen Tampereen kaupungin hallintoelinten tarkastetut pöytäkirjat oikaisuvaatimusohjeineen ja valitusosoituksineen lukuun ottamatta

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Kehysorganisaation näkökulma 3.12.2013 tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Kehysorganisaatio? KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Tampereen kaupungissa lokakuun 26. päivänä 2008 toimitetuissa kunnallisvaaleissa ovat valituiksi tulleet seuraavat ehdokkaat:

Tampereen kaupungissa lokakuun 26. päivänä 2008 toimitetuissa kunnallisvaaleissa ovat valituiksi tulleet seuraavat ehdokkaat: Kunnallisvaalit Tampereen kaupungissa lokakuun 26. päivänä 2008 toimitetuissa kunnallisvaaleissa ovat valituiksi tulleet seuraavat ehdokkaat: Nimi, arvo, ammatti tai toimi, puolue, äänimäärä, vertausluku.

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2015 Väestömäärä vuodenvaihteessa 75 041 Joensuun virallinen väestömäärä vuoden 2014-2015 vaihteessa oli 75 041. Väestömäärä kasvoi 570 henkilöllä (0,8 %) edelliseen vuoden vaihteeseen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012

Keski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.11.2012 n tiedote 20.11.2012 Tilannekatsaus 31.10.2012 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyys kasvoi edelleen 1 Keski-Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu muutokset 2013 Tammi-lokakuu Tampere Tampereen kaupunkiseutu Suurimmat kaupungit Suurimmat seutukunnat Tampereella lähes 220 200 asukasta Tampereen väkiluku lokakuun 2013 lopussa oli 220 194 asukasta.

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

talousarvio 2013 taloussuunnitelma 2013-2015 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 19.11.2012

talousarvio 2013 taloussuunnitelma 2013-2015 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 19.11.2012 talousarvio 2013 taloussuunnitelma 2013-2015 KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 19.11.2012 JULKAISIJA: TAMPEREEN KONSERNIHALLINNON TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ ISSN 0355-2829 Kansien suunnittelu: DesignKomitea

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014

Osavuosikatsaus 1.1. 30.9.2014 Osavuosikatsaus 1.1. 2014 Väestömäärä syyskuussa 75 024 Joensuun väestömäärä oli syyskuun lopussa 75 024. Vuodenvaihteen 2013-2014 tilanteeseen nähden väestömäärä kasvoi 553 henkilöllä ja edellisen vuoden

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski Tampere toimii Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski 1 Sisällys Kaupungin organisaatio, toimijat ja niiden tehtävät Toimintamallin kuvaus 2 3 Kaupungin organisaatio,

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle.

Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle. Kustaa III perusti Tampereen 1. 10. 1779 Tammerkosken partaalle Näsijärven ja Pyhäjärven väliselle kannakselle. Väkiluku 209 552 Tampereen kaupunkiseutu Ylöjärvi Tampere Orivesi Nokia Pirkkala Lempäälä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin talousdatan avaaminen. Open data TRE meetup 29.5.2013 Uusi Tehdas

Tampereen kaupungin talousdatan avaaminen. Open data TRE meetup 29.5.2013 Uusi Tehdas Tampereen kaupungin talousdatan avaaminen Open data TRE meetup Uusi Tehdas 1 Taustaa kaupungin talousdatan avaamiselle Konsernijohtaja Juha Yli Rajalan mukaan Tampereen kaupunki haluaa olla edistämässä

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

ESIPUHE... 3. Tampereen talouskatsaus 2/2012

ESIPUHE... 3. Tampereen talouskatsaus 2/2012 Tampereen talouskatsaus 2/2012 Sisällys ESIPUHE... 3 kaupungin toiminta ja talous... 4 Kaupungin tuloslaskelma ja ennuste... 4 Verotulot... 6 Valtionosuudet... 6 Rahoituslaskelma... 7 Investoinnit... 8

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012

Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat 14.3.2012 T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintaympäristö: Asuntojen hinnat ja vuokrat Tampere 14.3.2012 Jesse Marola www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä ISSN 0355 2837 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino: Juvenes

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

SISÄLLYS ESIPUHE... 3 KAUPUNGIN TOIMINTA JA TALOUS... 4 TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU...11

SISÄLLYS ESIPUHE... 3 KAUPUNGIN TOIMINTA JA TALOUS... 4 TALOUSARVION TOTEUMAVERTAILU...11 Tampereen talouskatsaus 10/2012 SISÄLLYS ESIPUHE... 3 KAUPUNGIN TOIMINTA JA TALOUS... 4 Kaupungin tuloslaskelma ja ennuste... 4 Verotulot... 6 Valtionosuudet... 6 Rahoituslaskelma... 7 Investoinnit...

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT-tunnus ja y-tunnuksemme on 0211675-2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT-tunnus ja y-tunnuksemme on 0211675-2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Tampereen toimintamalli

Tampereen toimintamalli Tampereen toimintamalli Pormestarimalli ja väestöperusteiset lautakunnat Rovaniemen kaupunginvaltuuston seminaari 22.2.2010 Kari Hakari kehitysjohtaja Tampereen kaupunki 1 Toimintamallin uudistuksen tavoitteet

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot