TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2007 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä ISSN

2 Kansien suunnittelu: Mainostoimisto Atomi Oy Kuva: Petri Kivinen Paino: Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy

3 Esipuhe TAMPERELAISEN TOIMINTAMALLIN ONNISTUNUT ALOITUS Tampereen kaupungin toimintamallin uudistusprosessi toteutui vuoden 2007 alussa käyttöön otetussa pormestarimallissa sekä tilaaja tuottaja mallissa. Vuoden alusta kaupungin johdossa aloittivat pormestari ja neljä apulaispormestaria ja palveluiden tilaaminen ja tuottaminen erotettiin omiksi kokonaisuuksikseen. Toimintamallin uudistus näkyi myös vuoden 2007 talousarviossa, jossa vanha talousarviorakenne uudistettiin perusteellisesti. Toimintamallin kokonaisvaltainen uudistus on tamperelainen malli kaupungin johtamis ja palvelujärjestelmää koettelevien haasteiden ratkaisemiseksi. Vuonna 2007 Tampereen ja koko kaupunkiseudun kasvu jatkui. Kaupungin väkiluku kasvoi asukkaalla ja vuoden lopussa tamperelaisia oli Kaupunkiseudun väestömäärä lisääntyi asukkaalla, ja seudun väkiluku ylitti asukkaan rajan. Kaupunkiseudun kuntien välinen yhteistyö tiivistyi olennaisesti, mitä erityisesti siivitti kunta ja palvelurakenneuudistuksen puitelain mukaisen kaupunkiseutusuunnitelman laadinta. Kaupunkiseutusuunnitelmassa on kuvattu, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan. Kaikki kaupunkiseudun kunnat hyväksyivät suunnitelman valtuustoissaan elokuussa Ennakkotietojen mukaan kuntien talous kehittyi viime vuonna myönteisesti. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousi edellisvuodesta. Suurimpien kaupunkien talous kehittyi kuntien keskiarvoa suotuisammin. Huolimatta kuntien vuosikatteiden vahvistumisesta kuntien lainakanta kasvoi edelleen. Tampereen tilinpäätös noudatti suurten kaupunkien talouden kehitystä. Kaupungin talous on vuoden 2007 tilinpäätöksen perusteella hyvässä kunnossa. Hyvän tilanteen taustalla on useita vuosia jatkunut talouden korkeasuhdanne, joka on näkynyt lähes koko kuntasektorin taloustilanteen paranemisena ja erittäin myönteisenä verotulojen ja valtionosuuksien kasvuna. Tampereen verotulot ja valtionosuudet ovat kasvaneet kahden edellisen vuoden aikana yhteensä 100 milj. euroa. Kaupungin menojen kasvu pysyi aiempia vuosia paremmin hallinnassa. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 5,7 prosenttia. Tuloslaskelmassa vuosikate kattoi poistot ja tilikauden tulokseksi muodostui 31,6 milj. euroa. Kaupungin investointien kokonaismäärä oli 121,8 milj. euroa. Merkittävien maanmyyntitulojen, sähkölaitoksen parantuneen liikeylijäämän sekä verotulojen suotuisan kehityksen ansioista vuosikate kattoi lähes kokonaan myös investointimenot. Kaupungin lainamäärä väheni ensimmäisen kerran sitten vuoden Kaupunki allekirjoitti Euroopan kaupunkien ja kuntien yhteisen kestävän kehityksen asiakirjan, Aalborgin sitoumusasiakirjan, jonka tarkoituksena on asettaa, seurata ja raportoida paikallisia tavoitteita kestävän kehityksen edistämiseksi. Suurista yhdyskuntarakennehankkeista Rantaväylän työryhmän väliraportti valmistui ja asemakaavoitusta ja tiesuunnittelua päätettiin jatkaa kaupungin liikenneosayleiskaavan mukaisesti siten, että valtatie 12 toteutetaan niin sanotun pitkän tunnelin vaihtoehdon mukaisesti. Ratinan alueen rakentaminen eteni ripeästi ja kaupunki sai alueelta merkittäviä maanmyyntituloja. Kokonaisuutena vuoden 2007 tilinpäätös osoittaa, että kaupungin talous on kaupunginvaltuuston hyväksymän talousohjelman mukaisessa tasapainossa. Tulevien vuosien haasteena on tasapainon säilyttäminen, mikäli yleinen talouskehitys kääntyy laskusuhdanteeseen ja kaupungin taloutta ei nykyisessä mittakaavassa voida rakentaa kasvavien verotulojen ja valtionosuuksien, sähkölaitoksen hyvän tuloksen ja kertaluonteisten maanmyyntitulojen varaan. Tällöin entistä tärkeämmäksi muodostuu toimintamenojen kasvun hillitseminen ja oman tulorahoituksen parantaminen vastaamaan paremmin kasvavan kaupungin poisto ja investointitasoa. Tampereen kaupungin ensimmäinen vuosi uudessa pormestarimallissa ja tilaaja tuottaja mallissa onnistui kaiken kaikkiaan hyvin. Ensimmäisen pormestarivetoisen vuoden myönteisten kokemusten perusteella uskon, että kykenemme jatkossakin pitämään kaupunkimme vetovoimaisena, energisenä ja hyvien palvelujen kaupunkina. Kaupungin imago oli tutkimusten mukaan edelleen suomalaisten kaupunkien kärkeä, mistä kuuluu erityiskiitos kaikille tamperelaisille, kaupungin henkilöstölle sekä Tampereen menestystä tukeneille yhteistyötahoille. Timo P. Nieminen Pormestari

4 Esipuhe

5 Tilinpäätös SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 13 Tampereen kaupungin hallinto 13 Kaupunginvaltuusto 13 Kaupunginhallitus 13 Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat 15 Henkilöstö 16 Yleinen taloudellinen kehitys 17 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys 19 Yleinen kehitys 19 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 20 Poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon 23 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 26 Sisäisen valvonnan järjestämisen asianmukaisuus 27 Tilikauden tuloksen muodostuminen 28 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 28 Tuloslaskelman analysointi 29 Toiminnan rahoitus 31 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 31 Rahoituslaskelman analysointi 32 Tasetarkastelu 33 Tase ja sen tunnusluvut 33 Taseen analysointi 36 Kokonaistuotot ja kulut 38 Kuntakonsernin toiminta ja talous 39 Konsernirakenne ja konsernin talous 39 Konsernitase ja sen tunnusluvut 41 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 44 Talousarvion toteutuminen Talousarvion toteutuminen 47 Strategiaosa 48

6 Tilinpäätös Tilaajaosa 57 Kaupungin yhteiset erät 57 Verotulot 57 Valtionosuudet 57 Korkotuotot ja kulut 58 Muut rahoitustuotot ja kulut 59 Antolainauksen muutokset 60 Lainakannan muutokset 61 Rahastot 62 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 65 Varhaiskasvatus ja esiopetus 69 Perusopetus 70 Neuvola ja terveydenhuoltopalvelut 71 Psykososiaalisen tuen palvelut 72 Vapaa ajan palvelut 74 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 75 Toisen asteen koulutus 80 Ammattikorkeakoulutus 81 Osaamisen edistäminen 82 Elinkeinojen edistäminen 83 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 85 Kirjastopalvelut 88 Museopalvelut 89 Kulttuuripalvelut 90 Liikuntapalvelut 91 Vapaan sivistystyön palvelut 92 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 93 Vammaispalvelut 97 Erikoissairaanhoidon palvelut 98 Perusterveydenhuollon avopalvelut 99 Päihde ja mielenterveyspalvelut 101 Sosiaalisen tuen palvelut 102 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 103 Kotona asumista tukevat palvelut 106 Asumis, hoito ja kuntoutuspalvelut 107 Pitkäaikaishoidon ja hoivan palvelut 108 Kaupunkiympäristön kehittäminen 109 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen 113 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito 116 Viranomaispalvelut 118 Joukkoliikenne 119 Pelastustoimi 121 Konsernihallinto 123

7 Tilinpäätös Strategiset projektit 129 Luova Tampere 129 BioneXt 130 Tampereen seudun osaamiskeskusohjelma 131 Ratina 132 Vuores 133 Tuottajaosa 135 Hyvinvointipalvelut 135 Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö 136 Sosiaali ja terveyspalvelut 138 Avopalvelut 138 Laitoshoito 141 Erikoissairaanhoito 143 Sivistyspalvelut 145 Päivähoito ja perusopetus 145 Toisen asteen koulutus 148 Tampereen ammattikorkeakoulu 151 Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut 154 Yhdyskuntatuotanto 157 Suunnittelupalvelut 158 Viranomaispalvelut 160 Palvelukeskukset 163 Taloushallinnon palvelukeskus 164 Hallintopalvelukeskus 165 Elinkeinokeskus 166 Liikelaitokset 169 Tampereen sähkölaitos 171 Tampereen Vesi 174 Tampereen kaupungin liikennelaitos 176 Tampereen aluepelastuslaitos 178 Tullinkulman työterveys 181 Tampereen Tietotekniikkakeskus 183 Tampereen auto ja konekeskus 186 Tampereen katu ja vihertuotanto 188 Tampereen Ateria 190 Tampereen Logistiikka 193 Tampereen tilakeskus 195 Laskelmaosa 201 Tuloslaskelman toteutumavertailu 201 Investointien toteutumavertailu 203 Rahoituslaskelman toteutumavertailu 207

8 Tilinpäätös Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma 211 Rahoituslaskelma 212 Tase 213 Konsernitase 215 Liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot 219 Tuloslaskelman liitetiedot 221 Toimintatuotot 221 Satunnaiset erät 221 Suunnitelman mukaiset poistojen perusteet 221 Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Pakollisten varausten muutokset 222 Pysyvien vastaavien myyntivoitot ja tappiot 222 Rahoitustuotot ja kulut 222 Tasetta koskevat liitetiedot 223 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 223 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 228 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 231 Leasingvastuiden yhteismäärä 231 Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta 231 Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset 231 Muut taloudelliset vastuut 231 Huollettavien varat 232 Elatustukisaamiset 232 Henkilöstöä koskevat liitetiedot 233 Henkilöstön lukumäärä 233 Henkilöstökulut 233 Omistukset muissa yhteisöissä 234 Liikelaitosten ja rahastojen tilinpäätökset liitteineen 237 Tampereen sähkölaitos 237 Tampereen Vesi 249 Tampereen kaupungin liikennelaitos 255 Tampereen aluepelastuslaitos 260 Tullinkulman työterveys 265 Tampereen Tietotekniikkakeskus 269 Tampereen auto ja konekeskus 273 Tampereen katu ja vihertuotanto 278 Tampereen Ateria 283 Tampereen Logistiikka 287 Tampereen tilakeskus 292 Rahastot 298

9 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 301 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 301 Konsernitaseen liitetiedot 302 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 305 Luettelot ja selvitykset Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 309 Luettelo käytetyistä tositelajeista 310 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 313

10 Tilinpäätös

11 Tilinpäätös TOIMINTAKERTOMUS

12 Tilinpäätös

13 Toimintakertomus 13 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Tampereen kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2007 toiminut Pekka Paavola (Tasi), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Hanna Tainio (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Seppo Rantanen (Kok.). Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (puoluekanta sulkeissa): Alasentie Jaana (Tasi) Aleksovski Atanas (SDP) Ashorn Per (Vihr.) Asumaniemi Hellä (SDP) Axén Erkki (Kok.) Berg Esko (Kok.) Dündar Järvinen Aila (Kok.) Flinck Tuija (Kok.) Gustafsson Jukka (SDP) Hanhilahti Timo (Kesk.) Heikkilä Jari (Vas.) Heikkilä Lasse (KD) Heinivaho Matti (Kok.) Heinonen Jari (SKP) Hervonen Antti (Kok.) Ilomäki Aimo (Vas.) Jaskari Harri (Kok.) Joki Matti (TaSi) Jokinen Tarja (SDP) Järvelä Kristiina (Kok.) Kajan Maija (Vihr.) Karhu Saara (SDP) Kivistö Anneli (SDP) Koivisto Sirpa (SDP) Kontula Anna (Vas.) Koskinen Riitta (Kok.) Kriikku Mikko (Kesk.) Lepistö Joonas (SDP) Länsiö Matti (SDP) Löfberg Peter (RKP) Merikoski Sirkka (SDP) Meriläinen Rosa (Vihr.) Minkkinen Lea (Vas.) Mäkinen Seppo (Kok.) Nieminen Timo P. (Kok.) Nyberg Matti (Kok.) Oksanen Lasse (Tasi) Ollila Riitta (SDP) Pesä Perttu (Vihr.) Punkari Antti (Kok.) Pöllänen Elli Maija (Vas.) Rantaviita Tiainen Anna Kaarina (Kesk.) Rauhala Leena (KD) Rimmi Eila (Vas.) Rinne Harri (Vihr.) alk Roivainen Irene (Vihr.) Ruoholahti Pauli (SDP) Salminen Seppo (SDP) Seppälä Miikka (Kok.) Sipilä Satu (KD) Sirén Elina (Kok.) Sirniö Ilpo (SDP) Sirnö Minna (Vas.) Soro Hannu (TaSi) Tervo Anne (SDP) Tiura Marja (Kok.) Tulonen Irja (Kok.) Tynkkynen Oras (Vihr.) Valkeasuo Laura (Vihr.) Veko Tiia (Kok.) Vesasto Aro Irja (SDP) Viitanen Pia (SDP) Virtanen Pertti (Tasi) Virtanen Sirkkaliisa (Vas.) Välimäki Pauli (Vihr.) saakka Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2007 toiminut pormestari Timo P. Nieminen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Lasse Oksanen (Tasi) ja toisena varapuheenjohtajana Pauli Ruoholahti (SDP). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Heikkilä Jari (Vas.) Kivistö Anneli (SDP) Koskinen Riitta (Kok.) Merikoski Sirkka (SDP) Pesä Perttu (Virh.) Roivainen Irene (Vihr.) Seppälä Miikka (Kok.) Sirén Elina (Kok.)

14 Toimintakertomus 14 Kaupunginhallituksessa pormestari esittelee toimikautensa seutu ja kaupunkistrategian, vuosittaisen varsinaisen talousarvion ja suunnitelman sekä kuntademokratiaan liittyvät asiat. Apulaispormestarit Tarja Jokinen (SDP), Riitta Ollila (SDP) Irja Tulonen (Kok.) ja Sirkkaliisa Virtanen (Vas.) vastaavat tilaajalautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. Konsernihallinnon ryhmien johtajat Lasse Eskonen, Esa Kotilahti, Pekka Palola ja Juha Yli Rajala sekä palvelutuotantojohtajat Asko Koskinen ja Päivi Sillanaukee esittelevät toimivaltaansa kuuluvat asiat. Kaupunginhallituksella on vuonna 2007 ollut kaksi jaostoa; suunnittelujaosto ja henkilöstöjaosto. Suunnittelujaoston tehtävänä on ollut käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen ohjaukseen ja suunnitteluun liittyvät asiat. Henkilöstöjaoston tehtävänä on käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen henkilöstöohjaukseen liittyvät asiat. Jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Henkilöstöjaosto: Pesä Perttu (Virh.) pj. Länsiö Matti (SDP) I vpj. Sirén Elina (Kok.) II vpj. Dündar Järvinen Aila (Kok.) Heikkilä Jari (Vas.) Oksanen Lasse (Tasi) Rauhala Leena (KD) Suunnittelujaosto: Nieminen Timo P. (Kok.) pj. Roivainen Irene (Vihr.) I vpj. Ruoholahti Pauli (SDP) II vpj. Hanhilahti Timo (Kesk.) Koskinen Riitta (Kok.) Pöllänen Elli Maija (Vas.) Seppälä Miikka (Kok.) Tampereen kaupungin organisaatio vuonna 2007: Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus pormestari Tarkastustoimikunta Kaupunginhallitus Suunnittelu Henkilöstöjaostjaosto Tilaajalautakunnat Konsernihallinto Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Osaamis ja elinkeinolautakunta Sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Tilaaminen Hallinto ja henkilöstö Talous ja strategia Omistajaohjaus ja maapolitiikka apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari johtaja johtaja johtaja johtaja palvelusopimukset Elinkeinoyksikkö Viestintäyksikkö Sisäinen tarkastus Hyvinvointipalvelut Palvelukeskukset Yhdyskuntatuotanto Sisäiset liikelaitokset Ulkoiset liikelaitokset Sosiaali ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut palvelutuotantojohtaja palvelutuotantojohtaja Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri ja vapaaaikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo jk jk jk jk jk jk jk hall Kehittämisyksikkö TAMK Taloushallinnon palvelukeskus Hallintopalvelukeskus Elinkeinokeskus Suunnittelupalvelut Viranomaispalvelut johtokunta Tampereen katu ja vihertuotanto Tilakeskus (johtokunta) Tietotekniikkakeskus (jk) Auto ja konekeskus (jk) Tampereen Ateria (jk) Tampereen Logistiikka (jk) Sähkölaitos (johtokunta) Liikennelaitos (jk) Tampereen Vesi (jk) Tullinkulman Työterveys (jk) Aluepelastuslaitos

15 Toimintakertomus 15 Tarkastustoimikunnan tehtävänä on ollut valvoa ja arvioida sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta sekä käsitellä riskienhallinnan tilaa. Se myös ohjaa ja kehittää sisäistä tarkastusta, hyväksyi sen vuosisuunnitelman ja käsitteli sen raportointia sekä koordinoi sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastuksen työtä. Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtajana pormestari Timo P. Nieminen sekä jäseninä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Pekka Paavola ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Lea Minkkinen. Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuonna 2007 toimi kahdeksan (8) lautakuntaa ja seitsemäntoista (17) johtokuntaa. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimikunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Lautakunnat Ikäihmisten palvelujen lautakunta Keskusvaalilautakunta Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Osaamis ja elinkeinolautakunta Sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Tarkastuslautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Yhdyskuntalautakunta Johtokunnat Auto ja konekeskuksen johtokunta Avopalvelujen johtokunta Erikoissairaanhoidon johtokunta Katu ja vihertuotannon ja yhdyskuntatuotannon johtokunta Kulttuuri ja vapaa aikapalvelujen johtokunta Laitoshoidon johtokunta Liikennelaitoksen johtokunta Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta Sara Hildénin taidemuseon johtokunta Sähkölaitoksen johtokunta Tampereen Aterian johtokunta Tampereen Logistiikan johtokunta Tietotekniikkakeskuksen johtokunta Tilakeskuksen johtokunta Toisen asteen koulutuspalvelujen johtokunta Tullinkulman työterveyden johtokunta Vesilaitoksen johtokunta Tampereen ammattikorkeakoulun hallitus Toimi ja neuvottelukunnat Eläkeläisneuvosto Kadunnimitoimikunta Lahjoitus ja tukirahaston toimikunta Liikennetoimikunta Luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta Maahanmuuttajaneuvosto Pirkanmaan pelastustoimen neuvottelukunta Raittius ja päihdeasiain neuvottelukunta Tampereen ammattiopiston ammatilliset neuvottelukunnat Tampereen ammattiopiston näyttötoimikunta Teknisen luovuuden palkitsemistoimikunta Tiederahaston toimikunta Tutkimuslupatoimikunta Vammaisneuvosto

16 Toimintakertomus 16 Henkilöstö Toimialoittain 2007 Sivistyspalvelut Sosiaali ja terveyspalvelut Sisäiset liikelaitokset Ulkoiset liikelaitokset Konsernihallinto 337 Yhdyskuntatuotanto 325 Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö 288 Palvelukeskukset 261 Yhteensä Henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2007 lopussa oli Henkilöstö toimialoittain Ulkoiset liikelaitokset 9 % Sisäiset liikelaitokset 12 % Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö 2 % Yhdyskuntatuotanto 2 % Konsernihallinto 2 % Palvelukeskukset 2 % Sivistyspalvelut 39 % Sosiaali ja terveyspalvelut 32 % Tampereen kaupungin palveluksessa työskenteli vuoden 2007 viimeisenä päivänä henkilöä. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden henkilöstön määrä laski 472 henkilöllä. Henkilöstön määrän muutos edelliseen vuoteen selittyy erityisesti palkkatuetun henkilöstön ja määräaikaisen henkilöstön vähennyksellä. Vuoden lopussa vakinaisessa palvelussuhteessa työskenteli 81 prosenttia kaupungin henkilöstöstä. Määräaikaisia ja sijaisia oli 17 prosenttia ja työllisyysvaroin palkattuja oli 2 prosenttia.

17 Toimintakertomus 17 Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 4,4 prosenttia vuonna Tuotannon kasvu oli edelleen voimakasta varsinkin vuoden alkupuoliskolla, jolloin kasvuvauhti ylitti 5 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Loppuvuonna kasvu alkoi hiipua pudoten alle 4 prosentin. Viiden viimeisen vuoden aikana kokonaistuotannon kasvu on ollut keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa. Ennustelaitokset arvioivat vuoden 2008 talouskasvun hidastuvan vääjäämättä edelleen ja jäävän vuonna 2008 jopa alle 3 prosentin. Bruttokansantuotteen volyymin muutokset , % Työllisten lukumäärä kasvoi 2,2 prosenttia. Työvoiman kysyntä oli vilkasta erityisesti yksityisissä palveluissa. Vuonna 2007 työllisten määrä lisääntyi lähes henkilöllä, mikä nosti työllisyysasteen lähes 70 prosenttiin. Työttömiä oli keskimäärin eli vähemmän kuin vuonna Työttömyysaste oli 6,9 prosenttia, kun edellisenä vuonna se oli 7,7 prosenttia. Työllisyyden paranemisen arvioidaan jatkuvan kuluvana vuonna kuitenkin hidastuen. Ongelmat työn kysynnän ja tarjonnan alueellisessa ja ammatillisessa kohtaamisessa rajoittavat työllisyyden kasvua. Vuonna 2008 maamme työttömyysasteen arvioidaan alenevan 6 prosentin tuntumaan. 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 % 5,0 2,6 1,6 1,8 3,7 2,8 4,9 4,4 3,3 3,0 Maailmantalouden poikkeuksellisen vahva kasvukausi on hidastumassa teollisuusmaissa. Kiinan ja Intian vetämänä Aasian ja muiden kehittyvien talouksien vahvana jatkuva kasvu kompensoi vielä toistaiseksi teollisuusmaiden ja erityisesti Yhdysvaltojen kasvun hidastumista. Epävarmuutta aiheuttavat rahoitusmarkkinoiden toimivuuteen, hinta ja valuuttakurssikehitykseen ja suuriin alueellisiin ulkomaankaupan tasapainottomuuksiin liittyvät riskit. Myös raakaöljyn kallistumisen vaikutukset kansainväliseen kasvuun huolestuttavat. Pitkän aikavälin uhan talouskasvulle muodostaa ilmastonmuutos. 0, * Lähde: Tilastokeskus, *valtionvarainministeriön ennuste 2009* Kasvun taustalla oli edelleen vilkkaana jatkunut vienti, lisääntyneet kotitalouksien kulutusmenot ja yritysten investoinnit. Viennin määrä kasvoi 4,8 prosenttia ja tuonnin runsaat 4,1 prosenttia. Koko talouden investoinnit lisääntyivät 7,6 prosenttia, mikä on suurin investointien volyymin kasvu vuoden 1998 jälkeen. Rakennusinvestoinnit kasvoivat 8,1 prosenttia edellisestä vuodesta. Erityisen voimakkaasti lisääntyi toimitilojen rakentaminen, jossa volyymi kasvoi peräti 20 prosenttia. Yksityiset kulutusmenot nousivat viime vuonna 3,7 prosenttia. Kasvuvauhti kiihtyi hieman edellisestä vuodesta, jolloin kasvu oli 3 prosenttia. Kestokulutustavaroiden ostot kasvoivat viime vuonna 3,9 prosenttia, kun vuonna 2006 kasvu oli 6,0 prosenttia ja vuonna 2005 peräti 8,5 prosenttia. Autokaupan kehitys oli heikkoa, erityisesti autoverouudistuksen julkitulon jälkeen, mutta viihde elektroniikka kävi kaupaksi hyvin. Puolikestävien tavaroiden eli vaatteiden ja jalkineiden yms. kulutus kasvoi 7 prosenttia. Euroalueen korkeasuhdanteen huippu on arvioiden mukaan ohitettu. Bruttokansantuote kasvoi vuonna 2007 selvästi Suomea heikommin eli noin 2,9 prosenttia. Kasvuvauhdin ennustetaan hidastuvan tänä vuonna noin 2 prosenttiin. Riski heikompaan kasvuun on olemassa, kun yksityinen kulutuskysyntä vaimenee ja vahva euro rajoittaa vientimahdollisuuksia. Euroopan keskuspankki kiristi rahapolitiikkaansa nostamalla ohjauskorkoaan kesäkuun 2007 alussa 4 prosenttiin. Vielä syksyn aikana odotettiin, että korkoa nostetaan lisää. Asuntorahoituksen ongelmien seurauksena Yhdysvaltain keskuspankki aloitti kuitenkin ohjauskoron alentamisen lokakuussa. Euroopan keskuspankin odotetaan toistaiseksi pitävän korot ennallaan, mutta korkojen laskua pidetään myös mahdollisena. Inflaatio on pysynyt suhteellisen maltillisena, joskin nopeutuvana. Kuluttajahinnat nousivat vuonna 2007 noin 2,5 prosenttia. Eniten kallistuivat asuminen ja elintarvikkeet. Loppuvuonna hintojen nousua kiihdytti öljyn maailmanmarkkinahintojen nousu ja oletettua korkeammat palkankorotukset. Vaikka autoveron alentaminen lieventää inflaatiopaineita, kuluttajahintojen arvioidaan vuonna 2008 nousevan lähes 3 prosenttia.

18 Toimintakertomus 18 Suomalaisten kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi viime vuonna nimellisesti 4 prosenttia ja reaalisesti 2,4 prosenttia. Bruttotuloja lisäsi eniten palkkasumman kasvu lähes 6 prosentilla, mikä oli seurausta ansiotason kohoamisesta ja työllisyyden paranemisesta. Kotitalouksien kulutusmenot olivat kuitenkin suuremmat kuin käytettävissä oleva tulo, joten säästämisaste eli säästön suhde käytettävissä olevaan tuloon oli 3,8 prosenttia. Toisin sanoen kotitalouksien juoksevat tulot eivät täysin riittäneet kulutusmenojen kattamiseen. Kotitalouksien velkaantumisaste nousi syyskuun 2007 lopussa 101,8 prosenttiin eli luottokanta ylitti ensimmäisen kerran yhden vuoden käytettävissä olevan tulon. Kotitalouksien säästämis ja velkaantumisaste , % Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen aleni edellisen vuoden 48,6 prosentista 47,5 prosenttiin. Veroaste eli julkisyhteisöjen keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen aleni Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan 43,1 prosenttiin. Kuntien taloustilanne koheni vuosikatteilla arvioiden vuonna Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate kohosi viime vuonna yli 1,9 Mrd. euroon. Vuosikate kasvoi edellisestä vuodesta 0,4 Mrd. euroa. Kasvu oli selvästi parempi kuin talousarvioissa ennakoitiin. Yleisestä talouden kohentumisesta huolimatta kuntataloudessa on suuria vaikeuksia. Vuosikate laski noin 150 kunnassa ja kaikkiaan 49 kunnan vuosikate jäi miinukselle. Vuotta aikaisemmin 69 kunnan vuosikate oli negatiivinen. Vain sadassa kunnassa vuosikate riitti investointien omahankintamenoihin % % 120 Säästämisaste Velkaantumisaste Ennakkotietojen mukaan kuntien nettomenot kasvoivat 5,3 prosenttia vuonna Menojen kasvu selittyy palkkakustannusten kasvulla ja palvelujen kysynnän lisääntymisellä. Kuntien saamat verotilitykset olivat 16,2 Mrd. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen verrattuna 1,1 Mrd. euroa eli 7,5 prosenttia. Kasvu johtui hyvästä työllisyys ja ansiokehityksestä. Valtionosuudet lisääntyivät noin 259 milj. euroa. Merkittävä osa valtionosuuksien kasvusta oli kompensaatiota uusien tehtävien aiheuttamista lisämenoista * Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen ylijäämä oli vuonna 2007 oli 9,5 Mrd. euroa eli 5,3 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ylijäämä oli nimellisesti suurempi kuin koskaan ja suhteessa bruttokansantuotteeseen suurin vuoden 2000 jälkeen. EMU velan suhde bruttokansantuotteeseen aleni 35,4 prosenttiin edellisvuoden 39,1 prosentista. Valtionhallinnon rahoitusasema parani merkittävästi, ylijäämä oli 3,6 Mrd. euroa. Kuntasektorin rahoitusasema oli miltei tasapainossa, alijäämä oli vain 0,1 Mrd. euroa. 2007* 20 Kuntien ja kuntayhtymien investointimäärät nousivat selvästi. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat 1,0 Mrd. euroa. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan ja korkomenot nousivat voimakkaasti, peräti 40 prosenttia. Kuntien lainakanta oli vuoden lopussa 8,2 Mrd. euroa, mikä on 0,4 Mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kunnilla on nyt keskimäärin lainaa euroa asukasta kohti. Lainakanta on kaksinkertaistunut vuodesta 2000, jolloin lainaa oli 746 euroa asukasta kohti. Kuntien velkaantuminen uhkaa lähivuosina jatkua huolestuttavan nopeana ja veronkorotuspaineet pysyvät korkeana. Kuntien keskimääräinen verotettavilla tuloilla painotettu tuloveroprosentti vuodelle 2007 nousi 18,46 prosenttiin. Kunnallisveroa korotti 106 kuntaa. Vuodelle 2008 tuloveroprosenttiaan korotti 119 kuntaa, joten veroprosentti nousee useammassa kuin joka neljännessä kunnassa. Veronkorotus koskee noin miljoonaa suomalaista. Keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2008 on 18,55.

19 Toimintakertomus 19 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Yleinen kehitys Toimintaympäristön muutos Tampereen väkiluku oli vuoden 2007 lopussa asukasta. Väestönkasvu vuoden aikana oli asukasta (+0,7 prosenttia), mikä on 533 asukasta vähemmän kuin vuonna Kasvu oli selvästi maltillisempaa kuin vuonna 2006, jolloin väkiluku kasvoi ennätykselliset asukasta. Tampere kasvoi Helsingin, Espoon ja Vantaan jälkeen neljänneksi eniten, vaikka Oulun kasvu nousi lähes samoihin lukuihin. Kaupungin asukasluvun kasvu on pysytellyt 2000 luvulla keskimäärin uudessa tamperelaisessa vuosittain. Tampereen vetovoima näkyi sekä kotimaasta että ulkomailta muuttaneiden kokonaismäärän kasvuna. Kun lähtömuutto kuitenkin voimistui, pieneni Tampereen saama muuttovoitto 900 asukkaaseen, mikä oli noin 400 asukasta vähemmän kuin vuonna Aikaisempiin vuosiin verrattuna maahanmuuton osuus kasvoi vuonna Sen osuus oli koko muuttovoitosta selvästi yli puolet. Lapsia syntyi vuoden aikana eli lähes saman verran kuin 1990 luvun ennätysvuosina. Koska viime vuonna kuolleisuus oli hieman suurempaa kuin aikaisempina vuosina. jäi luonnollinen väestönkasvu alle 600 asukkaaseen. Suurena säilynyt syntyvyys tukee väestöennusteiden arvioita lasten määrän kääntymisestä nousuun. Tampereen naapurikuntien kasvu jatkui edellisvuosien tapaan voimakkaana. Koko kaupunkiseudun väkiluku oli vuodenvaihteessa , jossa kasvua oli asukasta (+ 1,4 prosenttia). Viime vuosina kaupunkiseudun kasvu on ollut voimakkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Tampereen osuus tästä kasvusta oli noin kolmannes. Kaupunkiseudun kasvu on säilynyt vuodesta toiseen pääkaupunkiseudun jälkeen määrällisesti ja suhteellisesti mitattuna toiseksi suurimpana maamme suurten seutukuntien välisessä vertailussa. Vuoteen 2020 mennessä arvioidaan Tampereen väkiluvun lisääntyvän noin ja koko kaupunkiseudun väestön yli asukkaalla. Työttömyysasteen aleneminen hidastui vuonna Työttömyysaste pieneni viime vuoden aikana vain 0,3 prosenttiyksikköä, kun se edellisenä vuonna pienentyi 1,7 prosenttiyksikköä. Vuoden 2007 lopussa Tampereen työttömyysaste oli 10,9 %, mikä oli 2,5 prosenttiyksikköä koko maan ja 1,9 prosenttiyksikköä Pirkanmaan astetta korkeampi. Työttömyysaste painui viime huhtikuussa ensimmäisen kerran alle 10 %:n sitten 1990 luvun alun. Se oli alimmillaan eli 9,7 % lokakuussa. Loppuvuodesta työttömyyden väheneminen oli Tampereella suhteellisesti heikompaa kuin muissa suurissa kaupungeissa eikä alkuvuosi 2008 ole tuonut toivottua muutosta. Työttömyysasteen muutos vuosina , % yksikköä. % yks ,5 0 0,5 1 1,5 2 Lähde: TE keskus Tam pere Pirkanmaa Koko maa I II III IV I II III IV I II III IV I II III IV Työttömien määrä laski vuoden 2007 aikana noin 300 henkilöllä. Vuoden lopussa kaupungissa oli henkilöä vailla työtä. Nuoria alle 25 vuotiaita oli työttömänä 1 270, heidän määränsä pienentyi vuoden 2007 aikana 50:llä. Yli vuoden työttömänä olleita oli puolestaan 2 800, vähennystä vuoden aikana 475 henkilöä. Naisten osuus työttömistä oli 49,0 % ja nuorten osuus 11,1 prosenttia. Myös Tampereella työllisyyden paranemista alkaa rajoittaa se, ettei sopivan koulutuksen omaavia työntekijöitä ole tarpeeksi saatavilla työmarkkinoilla. Avoimia työpaikkoja on entistä enemmän suhteessa työttömien määrään. Avoimena olevien työpaikkojen määrä on kolminkertaistunut vuoden 2002 alusta. Joulukuun lopussa 2007 oli avoimena työpaikkaa. Eniten avoimet työpaikat ovat lisääntyneet kaupallisessa ja palvelutyössä. Tampereella oli vuoden 2005 lopussa ennakkotietojen mukaan työpaikkaa. Vuoden 2005 aikana syntyi uuttaa työpaikkaa, mikä oli Helsingin ja Espoon jälkeen eniten suurista kaupungeista. Työpaikat lisääntyivät eniten kiinteistö ja liike elämää palvelevissa toiminnoissa (+ 980), terveydenhuolto ja sosiaalialalla (+ 666), rakentamisessa (+ 492) sekä teollisuudessa (+ 171). Viimeisen viiden vuoden aikana työpaikkojen määrä on lisääntynyt keskimäärin

20 Toimintakertomus :lla vuodessa. Tampereelle työssäkäynti on lisääntynyt vuosi vuodelta. Vuonna 2005 kävi Tampereella muualta töissä lähes henkilöä, kun kymmenen vuotta sitten heitä oli vähemmän. Uudisrakentaminen on tasaantunut. Myönnettyjen rakennuslupien ja aloitettujen hankkeiden määrien vuosisumma on pysytellyt hieman yli miljoonassa kuutiometrissä. Vuonna 2007 valmistui Tampereella yhteensä asuntoa, joista 436 (26 prosenttia) sijoittui pien ja rivitaloihin ja (74 prosenttia) kerrostaloihin. Määrä on hieman pienempi kuin vuonna 2006, jolloin valmistuneita asuntoja oli Valmistuneista asunnoista noin joka kolmas asunto oli vuokraasunto. Viime vuonna sekä asuntorakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien että aloitettujen asuntojen määrä pieneni. Vuonna 2008 arvioidaan valmistuvan vain noin asuntoa. Vuosina 2009 ja 2010 tuotannon odotetaan nousevan ennakoidun väestön kasvun edellyttämään asunnon vuosituotantoon. Asuntojen hintojen nousu hidastui selvästi pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta, koska korkotason nousu hillitsi asuntoluottojen kysyntää ja näin ollen hidasti asuntojen kysynnän kasvua. Tampereella hintojen nousu oli edellisvuoden joulukuuhun verrattuna 3,6 prosenttia eli keskimäärin 71 euroa/m². Rivitaloasuntojen hinnat jopa laskivat vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuoden 2007 lopussa kerrostaloasunto maksoi Tampereella keskimäärin euroa/m² ja rivitaloasunto euroa/m². Helsingissä asunnosta joutui maksamaan vuoden 2007 lopussa keskimäärin euroa/m². Muualta Suomesta asunnon sai keskimäärin euron neliöhintaan. Asuntojen vuokrat kallistuivat Tampereella viime vuoden aikana 3,7 prosenttia. Vapaarahoitteisen asunnon keskimääräinen vuokra oli vuoden lopussa 10,13 euroa/m². Kaikkien asuntojen keskivuokra oli vuoden lopussa 9,45 euroa/m². Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteisten asuntojen keskivuokrat olivat jo yli 12 euroa/m² ja kaikkien asuntojen keskivuokra oli noin 11 euroa/ m². Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Valtionosuudet kasvoivat 6,7 milj. euroa eli noin 3,9 prosenttia vuodesta Kasvu aiheutui sosiaali ja terveydenhuollon valtionosuuksien kasvusta Verotulojen tilitykset kasvoivat vuoteen 2006 verrattuna yhteensä 36,1 milj. euroa (5,7 prosenttia). Kunnallisverotulot kasvoivat 25,5 milj. euroa (4,8 prosenttia), yhteisöverotulot 7,9 milj. euroa (12,0 prosenttia) ja kiinteistöverotulot 2,6 milj. euroa (9,1 prosenttia). Maksettavaa kunnallisveroa vastaavat verotettavat tulot kasvoivat Tampereella 4,7 prosenttia, kun koko maan keskiarvon oli 5,2 prosenttia. Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Tampereen pitkään valmisteltu ja suomalaisessa kuntakentässä historiallinen muutosprosessi toteutui vuoden 2007 alussa, kun kaupunki siirtyi pormestarijohtoiseen hallintomalliin sekä otti käyttöön tilaaja tuottaja mallin kaikissa toiminnoissaan. Uuden toimintamallin tavoitteena on vastata niihin tulevaisuuden haasteisiin, jotka asettavat kaupungin johtamisjärjestelmän koetukselle. Tällaisia haasteita ovat muassa jatkuva palvelutarpeen kasvu, väestön ikääntyminen, kaupungin henkilöstön eläköityminen sekä poliittisen järjestelmän luottamuksen vahvistaminen. Tampereen pormestarimalli on toistaiseksi ainoa Suomessa. Kaupunginvaltuusto valitsi keskuudestaan pormestarin ja neljä apulaispormestaria omaksi toimikaudekseen vuosiksi Samalla lakkautettiin kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan virat. Valtaa siirrettiin siis virkamiehiltä luottamushenkilöille. Pormestarimallilla Tampere halusikin nimenomaan vahvistaa poliittisen päätöksenteon asemaa ja tuoda poliittisen johtajuuden kasvot näkyville. Merkittävä muutos pormestarimallissa verrattuna vanhaan oli myös se, että pormestari ja apulaispormestarit johtavat asioiden valmistelua. Poliittiset valinnat tehdään tässä vaiheessa, eikä vasta päätöksenteossa. Pormestarin asema kaupungin hallinnossa on erittäin vahva. Vastapainona vahvalle asemalle on kuitenkin se, että pormestarin on nautittava valtuuston luottamusta. Mikäli näin ei ole, valtuusto voi erottaa pormestarin yksinkertaisella enemmistöllä. Pormestari toimii kaupunginhallituksen puheenjohtajana ja samalla myös kaupungin johtajana. Pormestarin rinnalla ei ole virkamiesjohtajaa. Apulaispormestarit vastaavat lautakuntien puheenjohtajina palveluiden tilaamisesta. Heillä ei ole varsinaista organisaatiota alaisenaan, vaan lautakuntia palveleva tilaajaorganisaatio on osa konsernihallintoa. Ensimmäiset arviot pormestarimallista ovat rohkaisevia. Kaupungin luottamushenkilöille ja

21 Toimintakertomus 21 johtaville virkamiehille osoitetun kyselyn mukaan yli 80 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että pormestarijärjestelmä on toistaiseksi vastannut sille asetettuja tavoitteita hyvin. Tilaaja tuottaja malliin siirtymisen taustalla oli näkemys siitä, että kunnallisten palveluiden tuotannossa tarvitaan nyt perustavaa laatua oleva muutos. Lähtökohtana oli, että muutos merkitsee niin oman palvelutuotannon radikaalia uudistamista kuin yksityisen palvelutuotannon jatkuvasti kasvavaa osuutta kunnallisissa palveluissa. Tilaaja tuottaja malli otettiin käyttöön vuoden 2007 alussa yhtäaikaisesti kaikissa kaupungin palveluissa. Palveluiden tilaamisesta vastaavat tilaajalautakunnat. Tilaajalautakunnat on muodostettu asiakaslähtöisesti elinkaarimallin mukaan sektorikohtaisen tehtäväjaon sijaan. Tilaajan tehtävänä on arvioida palveluiden tarve sekä hankkia tarvittavat palvelut. Tilaajalautakuntia on kuusi: Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta, osaamis ja elinkeinolautakunta, sivistys ja elämänlaatupalvelujen lautakunta, terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta, ikäihmisten palvelujen lautakunta sekä yhdyskuntalautakunta. Tilaajalautakuntien jäsenet on valittu valtuutetuista tai varavaltuutetuista. Palvelutuotannon poliittisesta johtamisesta vastaavat johtokunnat. Tuotanto organisaatiot toimivat suoraan niiden alaisina. Tuottajat keskittyvät palveluiden tarjoamiseen, palvelutuotteiden kehittämiseen ja toiminnan tehostamiseen. Uusi toimintamalli on edellyttänyt monia muutoksia kaupungin ohjausjärjestelmiin. Merkittävin muutos on siirtyminen sopimusohjaukseen. Tilaajan ja tuottajan välille tehdään aina palvelusopimus, jossa sovitaan palveluiden sisällöstä, laadusta ja hinnasta. Uusi toimintamalli edellyttää laadun määrittämistä ja arviointia kaikissa järjestämissämme palveluissa. Uuden toimintamallin myötä myös talousarvion valmisteluprosessi on uudistunut. Toimintamallin uudistus on edellyttänyt kaupungilta ja sen johtamiselta uudenlaista avoimuutta ja henkilöstön mukaan ottamista asioiden valmisteluun. Merkittäväkään muutos ei siirry käytäntöön, jos kaupungin henkilöstö ei sitoudu sen toteuttamiseen. Vuoden 2007 aikana järjestettiin ns. muutoksen maihinnousu koulutuksia kaupungin henkilöstölle. Niihin osallistui lähes kaksituhatta kaupungin työntekijää. Kuntalaisten osallistumista uudessa toimintamallissa parannettiin alueellisen osallistumisen Alvari mallilla, jota kokeiltiin vuoden aikana läntisissä kaupunginosissa. Mallia laajennetaan jo vuoden 2008 aikana eteläisiin kaupunginosiin. Tämän jälkeen tehdään arviointi, jonka perusteella päätetään, laajennetaanko mallia koskemaan koko kaupunkia. Laki kunta ja palvelurakenneuudistuksesta tuli voimaan , ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Kunta ja palvelurakenneuudistuksen eli ns. Paras hankkeen päätavoitteena on turvata hyvät palvelut suomalaisille nyt ja tulevaisuudessa. Hyvien palvelujen turvaamisen keinoja ovat kuntarakenteen vahvistaminen, laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen kokoaminen isommiksi alueellisiksi kokonaisuuksiksi, seutuyhteistyön lisääminen ja kuntien toiminnan tehostaminen palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa. Suurten kaupunkiseutujen osalta on vielä erikseen nostettu esille kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen haasteet maankäytössä, asumisessa, liikenteessä ja palvelujen käytön mahdollistamisessa yli kuntarajojen. Laki velvoittaa hakemaan yhteistä seudullista näkemystä näihin teemoihin. Kunta ja palvelurakenneuudistusta voidaan pitää vuosikymmeniin merkittävimpänä kuntakenttää koskevana uudistuksena. Uudistus korostaa kuntien omaa roolia uudistuksen etenemistahdin määrittäjänä, mutta varsinkin laissa määritelty väestökriteeri ( asukasta) perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien järjestämisessä on aiheuttanut ennennäkemättömän kuntaliitosten aallon Suomen kuntakentässä. Tampereen kantana on ollut, että se ei tavoittele Paras hankkeen valmistelussa kuntaliitoksia, koska kaupunkiseudun kunnat ovat varsin vahvoja ja itsenäisyyttään korostavia. Kunta ja palvelurakenneuudistuksen puitelain mukainen kaupunkiseutusuunnitelma laadittiinkin vauhdittamaan aiempaa seutuyhteistyötä. Kaupunkiseudun kunnat hyväksyivät kaupunkiseutusuunnitelman elokuussa Kunta ja palvelurakenneuudistuksen puitelain mukaan kaikkien kuntien tuli antaa valtioneuvostolle selvitys niistä toimenpiteistä, joihin kunta lain myötä ryhtyy. Tampereen kaupunki lähti omassa kaupunginvaltuuston elokuussa 2007 hyväksymässä selvityksessään siitä, että Tampereen kaupungin toimintamallin uudistus ja aiemmin tehdyt strategiset valinnat vastaavat jo hyvin lain tavoitteita. Tampereen kaupungin selvityksessä merkittävimmiksi uusiksi asioiksi nousi linjaus kehitysvammaisten palvelujen järjestämisestä ja Pirkkalan kunnan kanssa kaavailtu yhteistoiminta alue perusterveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi. Yhteistoimintaalueesta laadittiin syksyllä 2007 hyvässä yhteistyössä aiesopimus. Pirkkalan valtuusto ei kuitenkaan lopulta hyväksynyt aiesopimuksen sisältöjä. Kehitysvammaisten palvelujen osalta päätettiin, että Pirkanmaan sosiaalipalvelujen kuntayhtymä puretaan, ja että kehitysvammapalveluihin liittyvä laitoshoito ja avohuolto eriytetään toisistaan. Laitoshoidon tuottaa jatkossa Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Avohuollon palvelujen tuottaminen siirtyy peruskunnille mahdollisimman nopealla aikataululla. Kuntalakia on muutettu ja siihen tehdyt muutokset vaikuttavat myös Tampereen kaupungin toimintaan. Kuntalakiin on otettu säännökset kuntakonsernista ja kunnallisesta liikelaitoksesta. Lisäksi säädetään hallintolain yhteisöjäävisäännöksen sovel

22 Toimintakertomus 22 tamista koskevasta poikkeuksesta. Laki on tullut voimaan Konsernitilinpäätöstä ja sen liitetietoja koskevia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2009 laadittaessa vuoden 2008 tilinpäätöstä ja toimintakertomusta. Kuntalaissa määritellään kuntakonserni sekä selkeytetään kuntakonsernin ohjausta säätämällä kunnan eri toimielinten ja kunnan viranhaltijajohdon konsernia koskevasta toimivallan jaosta ja tehtävistä. Kunnan, jolla on kuntakonserniin kuuluvia tytäryhteisöjä, on laadittava konsernitilinpäätös, joka sisältää konsernitaseen, tuloslaskelman ja konsernin rahoituslaskelman liitetietoineen. Laissa määritellään kunnallinen liikelaitos ja säädetään sen perustamisesta sekä hallinnon ja talouden ohjauksen järjestämisestä. Kunnallinen liikelaitos voidaan perustaa liiketoimintaa tai muuta liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Lain mukaan kunnallinen liikelaitos nimikettä voi jälkeen käyttää vain kuntalain edellytykset täyttävä kunnallinen liikelaitos. Investoinnit Tampereen kaupungin kokonaisinvestoinnit olivat 121,8 milj. euroa vuonna Tästä tilaajan ja konsernihallinnon osuus oli 41,8 milj. euroa, joka on 34,3 prosenttia koko kaupungin investoinneista. Hyvinvointipalveluiden ja yhdyskuntatuotannon yhteenlasketut investointimenot olivat 9,4 milj. euroa, joka on 7,7 prosenttia kaupungin investoinneista. Liikelaitosten yhteenlasketut investoinnit olivat 70,6 milj. euroa, eli 58,0 prosenttia kokonaisinvestoinneista. Suurimmat investoinnit koko kaupungin tasolla tehtiin pysyvien vastaavien rakennuksiin ja rakennelmiin, kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin sekä koneisiin ja kalustoon. Rakennukset ja rakennelmat käyttöomaisuusluokan investointeja olivat tilakeskuksen talonrakennusinvestoinnit sekä sähkölaitoksen tuotantorakennus ja rakennelmainvestoinnit. Tilakeskus investoi talonrakentamiseen kaikkiaan 40,2 milj. euroa. Varsinaisten talonrakennusinvestointien osuus oli 36,0 milj. euroa. Varsinaisen talonrakentamisen kokonaismäärärahasta 9,6 milj. euroa käytettiin päivähoidon ja perusopetuksen hankkeisiin. Sosiaali ja terveyspalveluiden hankkeisiin käytettiin 9,7 milj. euroa. Talonrakennuksen investointimäärärahasta 2,2 milj. euroa käytettiin liikelaitosten ja sijoituskiinteistöjen hankkeisiin, jotka ovat pääasiassa toimintaedellytyksiä parantavia rationalisointi investointeja. Sähkölaitoksen rakennuksien ja rakennelmien merkittävimmät toteutuneet investoinnit olivat Naistenlahden öljyvaraston uusiminen 3,7 milj. eurolla ja Naistenlahden lämpökeskuksen uusiminen 0,9 milj. eurolla. Kiinteiden rakenteet ja laitteet käyttöomaisuusluokan suurimpia investointikohteita olivat kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin liikenneväylien, viheralueiden ja telematiikkalaitteiden rakentamisinvestoinnit, hyvinvointipalveluiden tuottajien hoitolaitoslaitteiden hankinnat sekä liikunta ja virkistysalueiden rakentamishankkeet. Liikelaitoksista sähkölaitos sekä Tampereen Vesi tekivät suuria verkostoinvestointeja Kaupunkiympäristön kehittämisen liikenneväylien, viheralueiden sekä telematiikan investointeihin käytettiin 27,8 milj. euroa. Hyvinvointipalveluiden tuottajista liikuntapalveluiden kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinneilla järjestettiin isoja kansainvälisiä tapahtumia ja kunnostettiin palloilukenttiä, uimarantoja ja ulkoilureittejä. Vesilaitoksen 6,4 milj. euron kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investoinneista käytettiin vesijohtoverkon rakentamiseen 2,9 milj. euroa ja viemäriverkon rakentamiseen 3,0 milj. euroa. Kaupunki hankki koneita ja kalustoa yhteensä 15,3 milj. eurolla. Liikelaitosten kalustoinvestoinnit olivat tästä 9,2 milj. euroa ja hyvinvointipalveluiden tuottajien osuus oli 6,1 milj. euroa. Muiden aineellisten hyödykkeiden investointimäärärahoja käytettiin taideteosten hankintaan museotoimelle sekä kaupungin uusiin ja peruskorjattaviin rakennuksiin. Osakkeiden ja osuuksien hankintaan varattiin määrärahaa yhteensä 4,5 milj. euroa vuodelle Kuntarahoitus Oy:n ja Kunta asunnot Oy:n osakkeiden hankintaan sekä muiden osakkeiden ja osuuksien ostoon oli varattu yhteensä 2,6 milj. euroa ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin peruspääoman korotukseen 1,9 milj. euroa. Määrärahaa käytettiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin peruspääoman korottamiseen 1,9 milj. euroa, Kuntarahoitus Oy:n osakkeiden hankintaan 1,0 milj. euroa, Tampereen seudun kasvurahasto Tasku Ky:n ja Tamseed Ky:n osakassopimuksien mukaisiin pääomasijoituksiin yhteensä 0,4 milj. euroa sekä muiden osakkeiden ostoon 0,2 milj. euroa. Asuntotoimen asunto osakkeet luovutettiin apporttiomaisuutena Tampereen Vuokra asunnot Oy:lle 4,6 milj. eurolla. Vastaavalla summalla merkittiin yhtiön osakkeita.

23 Toimintakertomus 23 Poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon on esitetty talousarvion sitovuustasojen mukaisesti. Tuloarvioiden alitukset ja määrärahojen sekä toimintakatteiden ylitykset on taulukossa korostettu harmaalla. Ei sisällä rahastoja ja liiketoimintaa Euroa Toteutuma Muutettu talousarvio TILAAJA JA KONSERNIHALLINTO (bruttobudjetoitu) Ero Alkuperäinen KV:n Muut talousarvio muutokset muutokset Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Sivityksen ja elämänlaadun edistäminen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Kaupunkiympäristön kehittäminen Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toimintakulut ja investointikulut yhteensä Konsernihallinto Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Korkotuotot ja kulut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja kulut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate

24 Toimintakertomus 24 Bruttoinvestoinnit (1 000 euroa), ilman rahoitusosuuksia ja pysyvien vastaavien myyntituloja Konsernihallinto ja ydinprosessit TP 2007 Muutettu TA Ero Alkup. TA KV:n muutokset Muut muutokset INVESTOINNIT YHTEENSÄ Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen, jonka maa ja vesialueet, netto * Konsernihallinto * luvut tasearvoilla Vuoden 2007 aikana solmittiin uusi kunnallinen virka ja työehtosopimus sekä opettajien virka ja työehtosopimus, mitkä vaikuttivat tuotantoalueiden henkilöstökuluihin. Virka ja työehtosopimuksista aiheutuneisiin lisäkustannuksiin ei vuoden aikana tehty talousarviomuutosta. Hyvinvointipalvelujen tuotantoalueilla palkkaratkaisujen vaikutus oli yhteensä 5,0 milj. euroa. Euroa Toteutuma TUOTTAJAT (nettobudjetoitu) Muutettu talousarvio Ero Alkuperäinen KV:n Muut talousarvio muutokset muutokset Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö Toimintakate Avopalvelut Toimintakate Laitoshoito Toimintakate Erikoissairaanhoito Toimintakate Päivähoito ja perusopetus Toimintakate Toisen asteen koulutus Toimintakate Tampereen ammattikorkeakoulu Toimintakate Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut Toimintakate Suunnittelupalvelut Toimintakate Viranomaispalvelut Toimintakate Taloushallinnon palvelukeskus Toimintakate Hallintopalvelukeskus Toimintakate Elinkeinokeskus Toimintakate