Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
|
|
- Juha Jokinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS Tutkimusmenetelmä Maiseman yleiskuvaus Maisemarakenne Topografia ja vesitalous Arvokkaat alueet ja suositukset maankäytölle KASVILLISUUSSELVITYS Menetelmät Kasvillisuus ja kasvisto Arvokkaat luontotyypit Kasvillisuus Yleiskuvaus Kasvillisuuskuviot Kasvisto Arvokkaat luontotyyppikohteet LIITO-ORAVASELVITYS Kohdealue Menetelmät Tulokset Johtopäätökset LINNUSTOSELVITYS Menetelmä Tulokset Tulosten tarkastelu Suositukset LEPAKKOSELVITYS Johdanto Lepakoiden suojelu Lepakoiden ekologiaa lyhyesti Aineisto ja menetelmät Tulokset Lajisto ja havaintomäärät Lepakoille tärkeät alueet Vaikutusten arviointi ja toimenpidesuositukset I luokan alueet II luokan alueet III luokan alueet...39
3 2. KASVILLISUUSSELVITYS Teppo Häyhä 2.1. Menetelmät Kasvillisuus ja kasvisto Selvitysalueen kasvillisuus selvitettiin jakamalla alue puuston ja aluskasvillisuuden perusteella kasvillisuuskuvioihin. Kuvioiden rajat piirrettiin maastossa suurimittakaavaiselle (1:4000) kartalle. Kultakin kuviolta selvitettiin ja merkittiin ylös geomorfologiset perustiedot sekä arvioitiin luonnontilaan ja kasvillisuuden kehitykseen vaikuttaneet ja vaikuttavat tekijät. Kuvioiden kasvisto tutkittiin kerroksittain (puu-, pensas-, kenttä- ja pohjakerros), ja havaitut lajit jaoteltiin valta- ja seuralaislajeihin. Kasvillisuusselvitys tehtiin neljän päivän aikana kesä-heinäkuussa Kasvillisuustutkimuksen yhteydessä ja muilla maastokäynneillä kirjattiin kaikki alueella havaitut putkilokasvit (liite 2) Arvokkaat luontotyypit Suojeltaviin luontotyyppeihin on luettu suojelualueiden ja luonnonsuojelulain (29 ) suojeltavien luontotyyppien lisäksi edustavat metsä- ja vesilain erityisen arvokkaat luontotyyppikohteet. Tässä luontoselvityksessä on paikannettu lakisääteisten suojelukohteiden lisäksi kaikenlaiset luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät kohteet. Luontotyyppikohteiden rajaukset perustuvat kasvillisuusselvitykseen. Lajistotietojen, luonnontilan ja edustavuuden perustella kullekin arvokohteelle on määritetty luonnonsuojelullista arvoa kuvastava arvoluokka. Luokituksessa on sovellettu perinnemaisemien luontotyyppikohteiden seitsemänasteista arvoluokitusta: P- = lähiympäristöstä poikkeava kohde P = paikallisesti arvokas P+ = paikallisesti arvokas, lähellä maakunnallista tasoa M- = maakunnallisesti arvokas, puutteita luonnontilassa M = maakunnallisesti arvokas M+ = maakunnallisesti arvokas, lähellä valtakunnallista tasoa V = valtakunnallisesti arvokas 2.2. Kasvillisuus Yleiskuvaus Suunnittelualueesta metsää on noin 65 %, rakennettua 25 %, kalliota 5 % ja täytemaaaluetta 5 %. Rakennettu alue käsittää Hongiston pientaloalueen suunnittelualueen itäosassa. Suunnittelualue rajautuu länsipuolelta rautatiehen, eteläpuolelta piha-alueisiin, länsipuolelta teollisuusalueeseen ja pohjoispuolelta tiehen ja metsään. Alueen metsät ovat sekä puustoltaan että metsäkasvillisuudeltaan pienpiirteisesti vaihtelevia. Kallioselänteen lakiosilla ja jyrkillä rinteillä on puolukkatyypin (VT) metsiä ja kuivimmissa osissa kalliometsää. Kirkkokallion tyvellä on käenkaali-oravanmarja (OMaT) tyypin tuoretta lehtoa. Muut metsät ovat joko mustikka (MT) tai käenkaali-mustikka (OMT) tyyppiä.
4 Selvitysalueeseen sisältyvästä valtatie 10:n pohjoispuolisesta alueesta suurin osa on kookasta männikköä kasvavaa rämeturvekangasta (RtKg). Valtatien lähellä alueen eteläosassa on korpiturvekangasta (KtKg) ja lehtomaisen kankaan lehtipuusekametsää. Alueen pohjoispäässä on myös vähän korpiturvekangasta (KtKg) ja pieni tuoreen lehdon (OMaT) sekametsä. Paikkalantien eteläpuolisella alueella on metsittyvä kosteapohjainen pelto, jonka kasvillisuus on kehittymässä kosteaksi suurruoholehdoksi (FiT). Metsittyvän pellon ja radan välissä on metriä leveä kenttäketo, jonka kasvillisuuden kehitys on alkanut alusta hiljattain tehdyn muokkauksen ja tasoittamisen jälkeen Kasvillisuuskuviot Voimalinjan ja radan välinen alue: 1. Kirkkokallio. Kallion etelärinne on ylhäältä siloutunut, alaspäin jyrkkenevä ja lohkareinen. Lähes puuttomalla lakiosalla kasvaa yksittäin rauduskoivun (Betula pendula var. pendula) ja männyn (Pinus sylvestris) taimia sekä katajaa (Juniperus communis). Kallion laelle asti ulottunut metsäpalo on tappanut länsirinteessä nuoria puita. Lakiosan kasvillisuudessa vuorottelevat mosaiikkimaisesti kasvittomat kivipinnat, poronjäkälä- ja sammalkasvustot, varvikkolaikut sekä heinä- ja ruohovaltaiset ketolaikut. Varvikkolaikkuja on eniten rinneosalla ja toisaalta laen pohjoispuoliskossa, missä kasvustoja muodostavat kanerva (Calluna vulgaris), puolukka (Vaccinium vitis-idea) ja sianpuolukka (Arctostaphylos uva-ursi). Keto-osien vaihtelevan kasvillisuuden pääosakkaat ovat mäkitervakko (Lychnis viscaria), ahosuolaheinä (Rumex acetosella), viherjäsenruoho (Schleranthus annuus), silmäruoho (Euphrasia sp.), ahomansikka (Fragaria vesca), hopeahanhikki (Potentilla argentea) ja siankärsämö (Achillea millefolium). Vähävaltaisina kasvavat lisäksi muun muassa huopakeltano (Pilosella officinarum), kevätkynsimö (Erophila verna), pelto-orvokki (Viola arvensis) ja lampaansara (Carex ovalis). Poronjäkälävaltaisilla kalliopinnoilla kasvavat sammalista karvakarhunsammal (Polytrichum piliferum), kivikynsisammal (Dicranum scoparium) ja tierasammal (Racomitrium sp.). 2. Kallionaluslehto. Lehtipuuvaltaista käenkaali-oravanmarja tyypin (OMaT) kallionaluslehtoa. Puusto on tiheää, erirakenteista ja lajirakenteeltaan vaihtelevaa. Valtapuuston muodostavat noin 20 metriä korkeat rauduskoivut, haavat (Populus tremula), vaahterat (Acer platanoides) ja kuuset (Picea abies). Vaahteraa kasvaa runsaasti kaikissa latvuskerroksissa, kuusta kohtalaisesti. Pienimmästä aluslehtipuustossa suurin osa on tuomea (Prunus padus), paikoitellen on myös pihlajaa (Sorbus aucuparia). Pensaskerros on puuston tiheyden takia melko heikosti kehittynyt. Taikinanmarjaa (Ribes alpinum) kasvaa paikoitellen pieninä ryhminä. Vadelmaa (Rubus idaeus), punaherukkaa (Ribes rubrum), koiranheittä (Viburnum opulus), terttuseljaa (Sambucus racemosa) ja pähkinää (Corylus avellana) on yksittäin. Aluskasvillisuus vaihtelee laikuittain reunavaikutuksen, puuston tiheyden ja kuusen runsauden mukaan. Tiheäpuustoisimmista osista kenttä- ja pohjakerros puuttuvat kokonaan. Vaihtelevan laajuisia kasvustoja muodostavat sananjalka (Pteridium aquilinum), sinivuokko (Hepatica nobilis), valkovuokko (Anemone nemorosa), vuohenputki (Aegopodium podagraria) ja punaailakki (Silene dioica). Lehtonurmikkaa (Poa nemoralis) on etenkin valoisan metsänreunan tuntumassa. Vähävaltaisina kasvavat mustakonnanmarja (Actaea spicata), nuokkuhelmikkä (Melica nutans) ja lehtovirmajuuri (Valeriana sambucifolia). 3. Kuloalue. Kallioisen metsärinteen keväällä 2007 palanut kuloalue. Metsä on kallioisten kohtien liepeillä kuivahkon kankaan (VT) ja osaksi lehtomaisen kankaan (OMT) tyyppistä sekametsää. Isoja mäntyjä on ylispuustossa, kuusi vallitsee alemmissa latvuskerroksissa. Kuvion pohjoispäässä on haapavaltainen osa. Palon voimakkuus ja siten kuolleiden puiden määrä vaihtelee eri osissa. Tyypillisen pintakulon tapaan tuli ei ole vahingoittanut isoja mäntyjä lainkaan. Ilmeisesti ainakin osa isoista kuusista on saanut palossa juuristovaurioita.
5 Aluspuuston lehtipuut ja pensaskerroksen katajat ovat laajalti kokonaan kuolleet. Kuollutta palanutta puuta on siten syntynyt melko vähän. Kesäkuun lopussa kuloalue oli vielä lähes kasviton. Ensimmäisinä paikalle ilmaantuivat sananjalka, kielo (Convallaria majalis), rauduskoivu, tuomi ja metsätähti (Trientalis europaea). Kuloalueeseen rajautuvilla metsäkallioilla on runsaanpuoleista ruohovaltaista kasvillisuutta. Kalliopaljastumien reunuspensastossa on isotuomipihlajaa (Amelanchier spicata) ja vaahteraa. Kasvustoja muodostavat keltamo (Chelidonium majus), lehtoarho (Moehringia trinervia), ahosuolaheinä ja ahomansikka. Kuva 7. Kasvillisuuskuviot Vanha piha. Keskeltä lähes avoin, reunoilta runsaspuustoinen ja metsittyvä entinen talon paikka. Puustona on isoja rauduskoivuja sekä vähän pienempiä mäntyjä, haapoja ja kuusia. Pihan keskellä on yksi iso vaahtera, pari tammea (Quercus robur) ja visakoivu (Betula pendula var. carelica). Pihan pohjoispuoliskossa on muutama omenapuu (Malus domestica). Pensaista pihalla kasvaa koriste- ja hyötykasvijäänteinä pari punaherukkaa, siperianhernepensas (Caragana arborescens), syreeni (Syringa vulgaris) ja ruusu (Rosa sp.). Aluskasvillisuus on sekoitus niitty- ja metsäkasveja sekä koristekasveja. Viimeksi mainituista pihalla kasvavat sinililja (Scilla sibirica), sinilatva (Polemonium caeruleum), lehtoakileija (Aquilegia vulgaris), kevätesikko (Primula veris), ruskolilja (Lilium martagon) ja kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris). 5. Tuore lehto. Kuusi- ja lehtipuuvaltaista tuoretta käenkaali-oravanmarja (OMaT) tyypin lehtoa. Puusto on tiheää ja latvus monikerroksinen. Valtapuina kasvavat haapa ja kuusi, niukempina koivu ja mänty. Aluspuustossa on kuusta, pihlajaa, haapaa ja vaahteraa. Melko niukassa pensaskerroksessa on paikoitellen taikinanmarjaa (Ribes alpinum). Varjostuksen niukentaman aluskasvillisuuden runsaimmat kasvit ovat valkovuokko ja käenkaali (Oxalis acetosella). Melko runsaina kasvavat myös lillukka (Rubus saxatilis) ja oravanmarja (Maianthemum bifolium). Laikkukasvustoja muodostavat metsäimarre (Gymnocarpium dryopteris), puolukka ja kielo.
6 6. Lehtomainen sekametsä. Hieman erirakenteista varttunutta lehtomaisen kankaan (OMT) sekametsää. Puuston muodostavat kuusi, haapa, koivu ja mänty. Latvuksen tiheyden takia aluspuusto ja pensaskerros ovat niukkoja. Aluskasvillisuudessa vuorottelevat laajat kielon ja mustikan (Vaccinium myrtillus) kasvustot. Runsaina kasvavat myös lillukka, sananjalka, valkovuokko, nuokkuhelmikkä (Melica nutans) ja ahomatara (Galium album). Aukkoisessa ja laikuittaisessa pohjakerroksessa kasvustoja muodostavat seinäsammal (Pleurozium schreberi), metsäkerrossammal (Hylocomium splendens), metsäliekosammal (Rhytidiadelphus trquetrus) ja koukkusuikerosammal (Brachythecium reflexum). 7. Nuori koivikko. Nuorta tasarakenteista lehtomaisen kankaan (OMT) rauduskoivikkoa. Runsaassa aluspuustossa on vaahteraa, pihlajaa ja tuomea. Pensaskerroksessa kasvaa paikoitellen vadelmaa, taikinanmarjaa ja niukkana koiranheittä. Ruovaltaisen, paikoin varjostuksen takia aukkoisen, kenttäkerroksen kasvillisuus on vielä muutostilassa. Valtalajeina vuorottelevat mustikka, valkovuokko, sananjalka, metsäimarre ja lillukka. Melko runsaita ovat myös sinivuokko, nuokkuhelmikkä ja metsäalvejuuri (Dryopteris carthusiana). 8. Tuore sekametsä. Nuorta tuoreen kankaan (MT) tiheäpuustoista kuusi-koivu sekametsää. Valtapuiden seassa kasvaa jonkin verran haapaa ja mäntyä. Kohtalaisen runsaassa aluspuustossa on kuusta ja pihlajaa. Rinteen yläosassa on ylispuina yksittäisiä isoja mäntyjä. Aluskasvillisuus on puuston varjostuksen takia niukahkoa. Kenttäkerroksen runsain laji on vaihtelevan suuruisia kasvustolaikkuja muodostava mustikka. Seuralaisista niukkoina kasvavat puolukka, sananjalka, kielo ja vanamo (Linnaea borealis). 9. Kallioinen metsä. Havupuuvaltaista väljää kalliometsää ja puolukkatyypin kangasta (VT). Puusto on mänty- ja kuusivaltaista. Koivua ja haapaa kasvaa jonkun verran seka- ja aluspuina. Pensaskerroksessa on harvakseltaan katajaa. Mustikka ja puolukka vuorottelevat kenttäkerroksessa pieninä ja enimmäkseen harvoina kasvustoina. Kangasmetsäosilla lähes sulkeutuneen pohjakerroksen muodostavat seinäsammal ja metsäkerrossammal, kallioisella osalla valtalajiksi runsastuu kangaskynsisammal (Dicranum polysetum). 10. Nuori sekametsä. Havupuuvaltaista nuorta puolukkatyypin (VT) sekametsää kalliopohjaisen mäen lakiosassa. Mänty ja kuusi muodostavat valtapuuston, jossa on jonkin verran lehtipuusekoitusta (koivu ja haapa). Aluspuustossa on melko runsaasti kuusta, kohtalaisesti pihlajaa, haapaa ja koivua. Kenttäkerros on puolukkavarvikkoa, jossa paikoin runsastuvat kanerva ja mustikka. Vähävaltaisina kasvavat metsätähti, lampaannata Festuca ovina), kevätpiippo (Luzula pilosa) ja metsämaitikka (Melampyrum sylvaticum). 11. Kalliomännikkö. Vanhaa männikköä valtapuustona kasvava kalliomännikkö kallioisen rinteen länsiosassa ja laakealla lakiosalla. Puutonta poronjäkälää kasvavaa kalliopintaa on kahdessa laikussa noin kuusi aaria. Seka- ja aluspuustossa kasvaa harvakseltaan rauduskoivua, kuusta ja katajaa. Puusto on ollut pitkään hakkaamatta, joten rakenne on kehittynyt luonnontilaiseksi. Lahopuustoa on kuitenkin vain muutama runko. Aluskasvillisuus koostuu enimmäkseen kanervan ja puolukan kasvustolaikuista. Länsirinteen kalliopaljastumalla kasvaa myös kissankäpälää (Antennaria dioica), mäkitervakkoa, metsälauhaa (Deschampsia flexuosa) ja ahomansikkaa. 12. Mäntysekametsä. Kallioista mäntyvaltaista puolukkatyypin (VT) sekametsää. Isot männyt muodostavat väljän valtapuuston. Seka- ja aluspuustossa on rauduskoivua, kuusta ja vähän haapaa. Kenttäkerros on niukka, laikuittainen ja varpuvaltainen. Pieniä kasvustoja muodostavat kanerva, mustikka ja puolukka. 13. Kuusisekametsä. Varttunutta kuusivaltaista lehtomaisen kankaan (OMT) sekametsää. Alus- ja lehtipuusto on kuvion varjoisassa keskiosassa niukkaa. Valoisilla reunaosilla kasvaa pihlajaa, koivua ja tuomea. Niukka aluskasvillisuus koostuu harvahkoista käenkaalin, metsä-
7 alvejuuren ja metsäimarteen kasvustoista. Lehtipuustoisilla reunaosilla kenttäkerroksen kasvillisuus runsastuu ja muuttuu ruohovaltaiseksi. 14. Lehtipuusekametsä. Nuorta tiheää lehtomaisen kankaan (OMT) lehtipuumetsää. Ylispuustossa on muutama koivu ja haapaa. Kuvion eteläosassa valtapuuna kasvaa tuomi, pohjoisosassa pihlaja. Vaahteraa on paikoin seka- ja aluspuuna. Niukassa pensaskerroksessa on taikinanmarjaa ja punaherukkaa. Aluskasvillisuus on varjostuksen takia niukkaa ja laikuittaista. Vallitsevien metsäimarteen ja metsäalvejuuren lisäksi paikoin runsastuvat valkovuokko, sinivuokko, käenkaali ja sormisara (Carex digitata). Kuvion pohjoispään muita valoisammalla osalla on laajoja kielon ja sananjalan kasvustoja. Voimalinjan itäpuolinen alue: 15. Kallio. Puoliavoin laakea silikaattikallion paljastuma. Poronjäkälävaltaista kalliopintaa on noin 50 % kuviosta. Pensaskerroksessa on rauduskoivun, kuusen ja pihlajan taimia sekä katajaa. Kenttäkerroksessa on kanervakasvustoja sekä paikoin puolukan ja metsälauhan laikkuja. Ketokasveista lähinnä vain mäkitervakkoa ja ahosuolaheinää kasvaa kallion länsirinteessä. 16. Lehtipuuvesakko. Lehtipuu- ja pajutiheikköä voimalinjan alla. Puut ovat alle viisi metriä korkeita. Kallioisilla kohdilla ja vanhoilla ajourilla on harvapuustoisia kohtia. Metsätyyppi vaihtelee kosteuden ja kallioisuuden mukaan kuivahkosta kankaasta (VT) lehtomaiseen kankaaseen (OMT). Valtapuut ovat harmaaleppä (Alnus incana), haapa ja hieskoivu (Betula pubescens). Lisäksi on kiiltopajua (Salix phylicifolia), raitaa (S. caprea), mäntyä ja katajaa. 17. Mäntyryhmä. Pieni kahden tien välinen metsikkökaistale tuoreen kankaan (MT) metsärinteessä. Kuviolla kasvaa yhdeksän isoa mäntyä, kaksi isoa rauduskoivua ja pari pientä pihlajaa. Aluspuusto ja pensaskerros lähes puuttuvat. Mustikan vallitsemassa kenttäkerroksessa pieninä laikkuina kasvavat kielo ja sananjalka. 18. Lehtipuumetsikkö. Nuorta lehtomaisen kankaan (OMT) lehtipuumetsää. Valtapuut ovat pihlaja, raita, koivu ja haapa. Ylispuina kasvaa kaksi isoa kuusta ja mäntyä. Aluspuustossa on runsaasti pientä lehtipuustoa ja terttuseljaa (Sambucus racemosa). Pensaskerroksessa on jonkin verran vadelmaa ja taikinanmarjaa. Kenttäkerroksen valtalaji on metsäimarre, jolla on laaja yhtenäinen kasvusto kuvion keskellä. Runsaita ovat myös ahomansikka, valkovuokko ja metsäalvejuuri. 19. Pihametsikkö. Vanhoja mäntyjä ja rauduskoivuja kasvava tuoreen kankaan (MT) pikkumetsikkö. Valtapuusto on väljää ja aluspuusto niukkaa. Seka- ja aluspuustossa on muutama kuusi. Pensaskerrokseen on syntynyt runsas lehtipuutaimikko, jossa kasvavat pihlaja, harmaaleppä, haapa, rauduskoivu, tuomi ja raita. Aluskasvillisuus on kuvion keskellä mustikkavaltaista varvikkoa ja reunoilla vaihtelevaa ruohostoa. Kuviolla kasvavat muun muassa ahomansikka, metsätähti, nurmitädyke (Veronica chamaedrys), särmäkuisma (Hypericum maculatum) ja vuohenputki. Kuvion eteläpään vähemmän ruohoisessa kallionaluksessa valtalajit ovat sananjalka, mustikka, metsäimarre ja valkovuokko. 20. Sekametsä. Laaja kuvio kuivahkon kankaan (VT) sekametsää. Rauduskoivu-, kuusi- ja mäntyvaltainen puusto on tasarakenteista, iältään nuoren ja varttuneen väliltä. Puulajien osuudet latvuksessa vaihtelevat kuvion eri osissa. Lukuisten kalliopaljastumien ja kärrypolkujen kohdalla on pieniä aukkoja, joten metsän yleisilme on valoisa. Harvennusten jäljiltä enimmäkseen niukassa, mutta paikoin tiheässä aluspuustossa on valtapuiden taimien lisäksi vaahteraa, tuomea ja isotuomipihlajaa. Aluskasvillisuus on mustikkavaltaista varvikkoa, jossa laikkukasvustoja muodostavat metsälauha, lampaannata ja sananjalka.
8 21. Nuori koivikko. Enimmäkseen nuorta, erirakenteista ja tiheydeltään vaihtelevaa puolukkatyypin (VT) koivuvaltaista metsää kalliopohjaisen mäen rinteillä ja tyvellä. Aluspuustossa on viereisen kuvion (25) tapaan vähän kuusta, rauduskoivua, katajaa ja pihlajaa. Kuvion länsipäässä on pieni hakkuuaukko, jonka reunoilla kasvaa harvassa valtapuustoa isompia (15-18 metriä korkeita) rauduskoivuja. Kenttäkerroksen runsaimmat lajit ovat puolukka, metsälauha ja kangasmaitikka (Melampyrum pratense). 22. Nuori männikkö. Nuorta puolukkatyypin (VT) männikköä ja männyntaimikkoa (tieluiskassa). Puusto on kertaalleen harvennettua, mutta silti tiheää. Sekapuuna kasvaa vähän kuusta, pihlajaa, haapaa ja koivua. Niukanpuoleinen kenttäkerros koostuu mustikkavarvikosta ja metsälauhan kasvustoista. Pieniä kasvustoja heinittyneen varvikon lomaan muodostavat kielo, lampaannata, vanamo ja puolukka. 23. Havupuusekametsä. Kuten kuvio 22, mutta valtapuusto on tiheämpää, mänty- ja kuusivaltaista. 24. Siemenpuuhakkuu. Syksyllä 2006 käsitelty pieni kuivahkon kankaan (VT) hakkuuaukko. Jättöpuina on muutama iso mänty. Aluspuusto ja pensaskerros puuttuvat hakkuun jäljiltä kokonaan. Rauduskoivun taimia on nousemassa parissa kohdassa. Kenttäkerros on vielä osaksi varpuvaltainen, mutta maitohorsma, metsälauha ja karheapillike (Galeopsis tetrahit) ovat jo muodostaneet runsaita kasvustolaikkuja. 25. Nuori männikkö. Nuorta puolukkatyypin (VT) männikköä kalliopohjaisen mäen laella ja rinteillä. Valtapuusto on 8-13 metriä korkeaa. Niukassa aluspuustossa kasvaa kuusta, rauduskoivua, katajaa ja pihlajaa. Kenttäkerroksessa valtalajeina vuorottelevat puolukka, metsälauha ja kangasmaitikka. 26. Kuusivaltainen kallionalusmetsä. Lehtomaisen kankaan (OMT) varttunutta tiheää kuusivaltaista metsää kallioisessa etelärinteessä. Seka- ja aluspuustossa on pihlajaa, koivua, haapaa, vaahteraa ja mäntyä. Aluspuusto on niukkaa ja pensaskerroksessa kasvaa yksittäin taikinanmarjaa. Kenttäkerroksen kasvillisuus on varjoisuuden takia niukkaa ja aukkoista. Käenkaali ja kielo muodostavat pieniä kasvustolaikkuja. Niukkoina kuviolla kasvavat myös metsäalvejuuri, metsäimarre ja kalliokielo (Polygonatum odoratum). 27. Haapavaltainen kallionalusmetsä. Kuten kuvio 26, mutta puusto on lehtipuuvaltaista. Alarinteen metriä korkeita haapoja kasvava osa kattaa suurimman osan latvuksesta. Seka- ja aluspuustossa on mäntyä, pihlajaa, rauduskoivua ja kuusta. Aluskasvillisuus on rinteen lohkareisuuden takia niukkaa etenkin Kirkkokallioon rajautuvassa reunuksessa. Käenkaalin ja kielon lisäksi mustikka ja lehtonurmikka (Poa nemoralis) muodostavat pieniä kasvustolaikkuja. 28. Sekametsä. Tuoreen kankaan (MT) erirakenteista sekametsää kalliorinteen yläosassa. Ylispuustossa kasvaa harvakseltaan isoja mäntyjä. Ylemmässä latvuskerroksessa vallitsevat kuusi, haapa ja koivu ja alemmassa haapa, pihlaja ja koivu. Niukassa pensaskerroksessa on katajaa ja pieniä kuusentaimien kasvustoja. Kenttäkerros on lähes yhtenäistä mustikkavarvikkoa. 29. Kalliorinteen männikkö. Kallioisen rinteen mäntyvaltaista sekametsää. Puusto on erirakenteista ja tiheydeltään vaihtelevaa. Valtapuustona on harvakseltaan isoja mäntyjä, joista järeimpien runkoläpimitta on noin 50 senttimetriä. Paikoin tiheässä aluspuustossa on kuusta, mäntyä, pihljaa ja haapaa. Katajaa kasvaa paikoitellen pensaskerroksessa. Aluskasvillisuus koostuu vaihtelevan suuruisista puolukan ja mustikan laikkukasvustoista. Pienempinä kasvustoina on metsälauhaa, metsämaitikkaa, kieloa ja oravanmarjaa.
9 30. Joutomaakenttä. Hiljattain muokattu savimaakenttä, jonka keskellä on lohkareikko ja allikoita. Kasvillisuuden kehitys on vielä alkuvaiheessa. Kentällä on laajoja kasvittomia ja niukasti kasvittuneita osia. Vuohenputki ja maitohorsma muodostavat laajimmat kasvustot. Matalakasvuisilla ja niukkakasvisilla osilla kasvillisuus on runsaslajista ja vaihtelevaa. Vähävaltaisina kentällä kasvavat muun muassa rönsyleinikki, pihasaunio (Matricaria matricarioides), peltoukonnauris (Erysimum cheiranthoides), peltovirvilä (Vicia hirsuta), ukontatar (Persicaria lapathifolia), konnanleinikki (Ranunculus sceleratus) ja peltoemäkki (Fumaria officinalis). 31. Ojakosteikko. Kolmesta kuuteen metriä syvä kausikuiva oja reunusmetsineen. Ojanotkon lounaispuolella on nuorta lehtomaisen kankaan lehtipuustoa ja itäpuolella vanhaa kuusikkoa. Ojaluiskan yksipuoliseen, mutta paikoin laikuittain runsaaseen kosteikkokasvillisuuteen kuuluvat hiirenporras (Athyrium filix-femina), ojaleinikki (Ranunculus flammula), rönsyleinikki ja nokkonen (Urtica dioica). 32. Kosteikko. Kalliomäkien välinen savipohjainen kosteikkonotko. Puusto on nuorta, enimmäkseen tiheää ja lehtipuuvaltaista. Kiiltopaju ja hieskoivu kasvavat runsaimpina. Lisäksi on raitaa, tervaleppää (Alnus glutinosa), pihlajaa ja haapaa. Notkon pohjalla on allikko, joka on täynnä rehevää vesikasvillisuutta. Vesirutto (Elodea canadensis) ja karvalehti (Ceratophyllum demersum) täyttävät suuren osan allikosta. Näiden seassa ja allikon reunalla kasvavat ojaleinikki, ratamosarpio (Alisma plantago-aquatica), vesitähti (Callitriche sp.), leveäosmankäämi (Typha latifolia), isovesiherne (Utricularia vulgaris) ja pikkulimaska (Lemna minor). Notkon alueen kosteikkokasvillisuus on vaihtelevaa, rehevää ja ruohovaltaista. Kuviolla runsaina kasvavat muun muassa korpikaisla (Scirpus sylvaticus), luhtalemmikki (Myosotis scorpioides), rantamatara (Galium palustre), keänkukka (Lychnis flos cuculi) ja konnanvihvilä (Juncus bufonius). Laajoissa tiheäpuustoisissa osissa aluskasvillisuus jää niukaksi. 33. Pihametsikkö. Joutomaakentän ja pihojen välinen rehevähkö kosteapohjainen pikkumetsikkö. Tuomi, koivu ja pihlaja muodostavat kerroksisen latvuksen. Isoimmat puut ovat metriä korkeita. Varjostuksen takia niukassa aluskasvillisuudessa on harvahkoja metsäalvejuuren ja hiirenportaan kasvustoja. Paikoitellen kasvavat myös valkovuokko, rönsyleinikki ja nurmilauha. 34. Pientaloalue. Harvapuustoinen vanhoja rauduskoivuja ja mäntyjä kasvava pientaloalue pihoineen. Pihapuutarhat ovat hoidon puutteessa villiintymässä. Talojen väliset alueet ovat pensoittuneita ja heinittyneitä niittyjä. Paikoin on pieniä lehtipuuryhmiä. 35. Lehtipuusekametsä. Nuorta pääosin lehtomaisen kankaan (OMT) lehtipuumetsää. Ylispuustossa on muutama järeä mänty. Valtapuut ovat kuusi ja pihlaja. Näiden seassa kasvaa tuomea, raitaa ja koivua. Aluskasvillisuus on pienpiirteisesti vaihtelevaa, enimmäkseen ruohovaltaista, paikoin heinä- tai varpuvaltaista. Laajalti runsaina kasvavat käenkaali, valkovuokko, lillukka, mustikka, ahomansikka ja vuohenputki. 36. Koivikko. Kuivahkon kumpareen väljäpuustoiseksi harvennettua nuorta rauduskoivikkoa. Aluspuusto puuttuu ja pensaskerrokseen on hakkuussa jäänyt vain pari taikinanmarjaa. Kenttäkerros on ruoho-heinävaltaista. Runsaina kasvavat ahomansikka, ahomatara, niittynurmikka (Poa pratensis), mustikka, koiranheinä (Dactylis glomerata) ja nurmilauha. 37. Niityn reunus. Umpeen kasvaneen puuttoman ja pensaattoman tuoreen niityn reunus. Korkeakasvuisessa ja rehevässä niittykasvillisuuden pääosakkaat ovat vuohenputki ja komealupiini (Lupinus polyphyllus). Enimmäkseen pieninä kasvustoina on myös koiranputkea (Anthriscus sylvestris), pelto-ohdaketta (Cirsium arvense) ja koiranheinää. 38. Tuore niitty. Umpeen kasvanut puuton ja pensaaton tuore niitty pihojen ja radan välissä. Kasvillisuus on korkeaa heinikkoa ja ruohostoa. Valtalajit ovat mesiangervo (Filipendula ulm-
10 aria), koiranputki, nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis) ja kyläkurjenpolvi (Geranium pratense). Pieninä kasvustoina on maitohorsmaa, seittitakiaista (Arctium tomentosum) ja hevonhierakkaa (Rumex longifolius). Lahti-Turku tien pohjoispuolinen alue: 39. Turvekankaan taimikko. Kahdesta neljään metriä korkeaa paju-hieskoivu taimikkoa rämeturvekankaalla (RtKg) voimalinjan alla. Rämeturvekankaan lisäksi kuvion eteläosassa on sekä kivennäismaapohjaisia osia että märkiä allikkoisia kohtia. Kiiltopaju ja hieskoivu kasvavat laajalti vallitsevina. Paikoin on myös harmaaleppää, raitaa ja halavaa (Salix pentandra). Rämeturvekankaan kenttäkerroksen muodostavat kanerva, juolukka (Vaccinium uliginosum) ja suopursu (Ledum palustre). Vaivaiskoivua (Betula nana) on muutamissa laikuissa. Voimalinjan alla etenkin kuvion eteläosassa on muutama kohta, joista turvekerros puuttuu. Kyseisillä kivennäismaapohjaisilla ja ohutturpeisilla osilla on vaihtelevaa, enimmäkseen korkeaa ja rehevää, kosteuden mukaan vaihtelevaa ruoho- ja heinävaltaista kasvillisuutta. Runsaina kasvavat nurmilauha, hiirenporras, mesiangervo, karhunputki (Angelica sylvestris), peltokorte (Equisetum arvense), terttualpi (Lysimachia thyrsiflora), ranta-alpi (L. vulgaris) ja rönsyleinikki. Kosteimmissa osissa on rehevää luhta- ja kosteikkokasvillisuutta. Kuvion halki kulkevan putken kohdalla on järviruoko- (Phragmites australis), leveäosmankäämi-, suursara- ja korpikastikkakasvustoja (Calamagrostis purpurea). Märissä allikoissa on haarapalpakkoa (Sparganium erectum) ja ratamosarpiota. Kuva 8. Kasvillisuuskuviot Tiereunus. Tien ja voimalinjan välinen väljäpuustoinen nuori koivikko. Tasarakenteisen valtapuuston alle on nousemassa raitaa, harmaaleppää ja koivua. Kenttäkerros on laikuittain vaihelevaa heinikkoa ja ruohostoa. Maitohorsma muodostaa etenkin tieluiskassa laajoja kasvustoja koko kuvion alueella. Korpikaislaa kasvaa runsaasti tieojassa. Heinittyneitä osia luonnehtivat nurmirölli, pujo, nurminata, niittynurmikka ja niittyleinikki. 41. Voimalinjan taimikko. Kuten kuvio 16 eli voimalinjan alusen lehtipuu- ja pajutiheikköä.
11 42. Kuusisekametsä. Lehtomaisen kankaan (OMT) sekametsää. Kuusivaltainen vanha valtapuusto on väljää. Kuusten seassa kasvaa pari mäntyä ja haapaa. Seka- ja aluspuustossa on haapaa, koivua, harmaaleppää, vaahteraa, tammea ja tuomea. Aluspuustossa on runsaasti pientä lehtipuustoa. Kuvion länsiosassa puusto nuorenee ja harmaalepän osuus latvuksessa kasvaa. Pensaskerroksessa on taikinanmarjaa ja paikoin lehtokuusamaa (Lonicera xylosteum). Laikuittain vaihtelevassa kenttäkerroksessa on sekä ruoho-, heinä- että saniaisvaltaisia osia. Laajalti runsaina kasvavat metsäkastikka, ahomatara, sananjalka, valkovuokko ja metsälauha. Kasvustoja muodostavat lillukka, mustikka ja kielo. Vähävaltaisina kasvavat kurjenkello (Campanula persicifolia), isotalvikki (Pyrola rotundifolia), ahomansikka, sinivuokko ja sudenmarja (Paris quadrifolia). 43. Lehtipuusekametsä. Harmaaleppävaltaista, tasarakenteista, metriä korkeaa lehtipuumetsää. Metsätyyppi on lehtomaisen kankaan (OMT) ja kostean lehdon (FiT) väliltä. Aluspuustossa on melko runsaasti harmaaleppää, pihlajaa ja tuomea. Kohtalaisen runsaassa pensaskerroksessa on mustaherukkaa (Ribes nigrum), terttuseljaa ja vadelmaa. Ruohovaltainen kenttäkerros on rehevää ja korkeakasvuista. Valtalajit ovat vuohenputki ja mesiangervo. Runsaina kasvavat myös rönsyleinikki, ranta-alpi, nokkonen ja hiirenporras. 44. Ruohoturvekangas. Kostean lehdon tyyppistä ruohoturvekangasta (RhtKg). Puusto on nuorta ja tiheää, hieskoivuvaltaista. Sulkeutuneessa latvuksessa on myös harmaaleppää, raitaa, tuomea ja vaahteraa. Niukassa pensaskerroksessa on paikoin koiranheittä, mustaherukkaa ja kiiltopajua. Aluskasvillisuus on mesiangervon luonnehtimaa korkeaa ja reheväkasvuista ruohostoa, jossa paikoitellen kasvavat nurmilauha, pitkäpääsara (Carex elongata), rentukka (Caltha palustris), luhtalemmikki, suo-orvokki (Viola palustris) ja harajuuri (Corallorhiza trifida). 45. Korpiturvekangas. Kuten kuvio 44, mutta hieman kuivempi, kookas- ja harvapuustoisempi. Pensaskerroksessa on jonkun verran vadelmaa ja punaherukkaa. Kenttäkerros on paikoin matalakasvuinen ja niukka aluspuuston tiheyden ja hakkuutähteiden takia. Runsaimpina kasvavat mesiangervo, rönsyleinikki, nokkonen, nurmilauha, ranta-alpi ja hiirenporras. 46. Rämeturvekangas. Vanhaa männikköä kasvava rämeturvekangas (RtKg). Valtapuusto on tasarakenteista ja väljää. Hieskoivuvaltaisen aluspuuston koko ja tiheys vaihtelevat kuvion eri osissa, mutta enimmäkseen aluspuusto on 2-4 metriä korkeaa. Kuvion pohjoisosassa hieskoivua on myös ylemmässä latvukerroksessa. Kuusen ja pihlajan osuus aluspuustossa on vähäinen. Varpuvaltaisessa aluskasvillisuudessa vallitsevina vuorottelevat mustikka, suopursu ja juolukka. Näiden seassa on yleisesti etelänvariksenmarjaa (Empetrum nigrum ssp. nigrum), puolukkaa ja lakkaa (Rubus chamaemorus). Pohjakerroksessa metsälajit seinäsammal, kangaskynsisammal ja metsäkerrossammal ovat laajalti kokonaan syrjäyttäneet suosammalet. Vähiten kuivuneissa osissa rahkasammalten osuus pohjakerroksen peittävyydestä nousee 50 %:iin. 47. Lehtipuumetsä. Nuorta lehtomaisen kankaan (OMT) rauduskoivu-haapa metsää radan ja pihan välissä. Kosteus vaihtelee tuoreesta kosteaan. Tasarakenteisen valtapuuston alla on kohtalaisesti pientä aluspuustoa (haapa, koivu, pihlaja). Pensaskerroksessa on pieniä vadelmakasvustoja. Kenttäkerros on rehevää ja korkeaa. Valtalajit ovat vuohenputki ja metsäkorte (Equisetum sylvaticum). Melko runsaina kasvavat myös metsäkurjenpolvi (Geranium sylvaticum), rönsyleinikki ja aitovirna (Vicia sepium). 48. Ruohoturvekangas. Lehtipuustoista hieskoivuvaltaista ruohoturvekangasta (RhtKg). Aluspuustostossa on eri kokoista pihlajaa, harmaaleppää, tuomea ja raitaa. Kuvion itäreunalla on muutama iso ylispuumänty. Saniaisten luonnehtima aluskasvillisuus on varjostuksen takia niukkaa. Hiirenportaalla on runsas kasvusto muita osia valoisamman ojan kohdalla.
12 Muualla kasvaa harvakseltaan metsäalvejuurta, mustikkaa, korpi-imarretta (Phegopteris connectilis) ja metsäimarretta. 49. Lehtosekametsä. Metsittynyt vanha talon paikka ja tuoreen lehdon (OMaT) sekametsä. Kookkaassa valtapuustossa on rauduskoivua, kuusta, haapaa ja mäntyä. Etenkin pientä aluslehtipuustoa, tuomea, vaahteraa, koivua ja haapaa, on runsaasti. Vanhalla pihalla kasvaa pari omenapuuta. Kohtalaisen hyvin kehittyneessä laikuittaisessa pensaskerroksessa on vadelmaa, metsäruusua (Rosa majalis), lehtokuusamaa, taikinanmarjaa ja pihasyreeniä. Ruohovaltainen rehevä aluskasvillisuus vaihtelee kuvion eri osissa. Pihan ulkopuoliset osat ovat käenkaali-sinivuokko (HeOT) tyypin lehtoa. Kenttäkerroksessa runsaina kasvavat valkovuokko, sinivuokko, kielo, vuohenputki, mustikka ja metsäkurjenpolvi. Lehtoindikaattoreista niukkoina kasvavat mustakonnanmarja (Actaea spicata), sudenmarja, lehto-orvokki (Viola mirabilis), jänönsalaatti (Mycelis muralis) ja koiranheisi. 50. Tiereunus. Väljä- ja kookaspuustoista rämeturvekangasta (RtKg) tien ja voimalinjan välissä. Valtapuina kasvavat mänty ja hieskoivu. Aluspuusto ja pensaskerros miltei puuttuvat harvennusten jäljiltä. Varpuvaltaisen sulkeutuneen kenttäkerroksen muodostavat puolukka, juolukka, mustikka ja suopursu. Paikkalantien eteläpuolinen alue: 51. Kenttäketo. Radanvarren metriä leveä kuiva kenttäketo. Hiekkakenttä on hiljattain muokattu ja tasoitettu, joten alue on vielä aukkoisesti ja niukasti kasvittunut. Ensimmäisinä paikalle ovat levinneet neidonkieli (Echium vulgare), ukontulikukka (Verbascum thapsus), ketomaruna (Artemisia campestris), kyläkarhiainen (Carduus crispus), karvaskallioinen (Erigeron acer), ahosuolaheinä, nurmirölli (Agrostis capillaris), ketomasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. vulneraria), ketokeltto (Crepis tectorum)ja keltamaite (Lotus corniculatus). Kasvittuminen on vasta alkuvaiheessa, joten kasvillisuudessa on nopeasti muuttuvaa. 52. Metsittynyt pelto. Pitkälle metsittynyt kosteapohjainen pelto. Nuori laikuittainen lehtipuutiheikkö ja pensaikko kattavat suurimman osan alueesta. Runsaimmat lajit ovat harmaaleppä, hieskoivu, kiiltopaju, halava ja mustuvapaju (Salix myrsinifolia). Isoja haapoja, hies- ja rauduskoivuja kasvaa harvakseltaan ylispuustossa. Lehtomaisen rehevä ja runsas kasvillisuus on kehittymässä kosteaksi suurruoholehdoksi (FiT). Mesiangervo muodostaa laajoja tiheitä kasvustoja. Seuralaisina korkeassa ruohostossa kasvavat huopaohdake (Cirsium helenoides), suo-orvokki ja vuohenputki. Paikoin on myös punakoisoa (Solanum dulcamara), hiirenporrasta, metsäalvejuurta ja nokkosta.
13 Kuva 9. Kasvillisuuskuviot 51 ja Kasvisto Alueelta löydettiin 354 putkilokasvitaksonia. Määrä on alueen kokoon nähden huomattavan korkea. Suurta lajimäärää selittää kulttuurivaikutus ja erilaisten luontotyyppien suuri määrä. Alueella on eri metsätyyppien lisäksi kosteikkoja, pientareita ja niittyjä, kallioita, vesikasvillisuutta ja savipohjainen kenttä. Jaloista lehtipuista alueella kasvavat tammi (Quercus robur), vaahtera (Acer platanoides) ja pähkinäpensas (Corylus avellana). Näistä niukkana Kirkkokallion kallionaluslehdossa (kuvio 2) kasvava pähkinäpensas on saattanut levitä alueelle luontaisesti, mutta tammi ja vaahtera ovat mitä ilmeisemmin lähistön pihapuista levinneitä. Tammea ja vaahteraa kasvaa yleisesti lähes koko selvitysalueella. Vaahtera on yksi valtapuista Kirkkomäen tyven kallionaluslehdossa ja paikoin länsirinteen metsissä. Tammea kasvaa enimmäkseen aluspuustossa yksittäin pieninä puina. Isoja tammia on piha-alueilla. Alueen rehevien metsien pensas- ja kenttäkerroksessa on vaateliaita lehtokasveja. Alueen pohjoispään lehtosekametsässä (kuvio 47) kasvavat lehto-orvokki (Viola mirabilis), mustakonnanmarja (Actaea spicata), lehtokuusama (Lonicera xylosteum) ja jänönsalaatti (Mycelis muralis). Kirkkokallion kallionaluslehdossa kasvaa edellä mainitun pähkinäpensaan ja mustakonnanmarjan lisäksi koiranheittä (Viburnum opulus) ja sinivuokkoa (Hepatica nobilis). Alueelta ei tunneta uhanalaisten kasvien esiintymiä. Kasvistossa on kuitenkin useita maakunnallisesti harvinaisia lajeja. Harvinaista lähteikköpoimulehteä (Alchemilla glabra) kasvaa voimalinjan alla kosteikkonotkossa (kuvio 32). Saman notkon pohjoispuolella, kausikuivan pikkupuron reunalla (kuvioiden 14 ja 16 rajalla) on pieni kasvusto kaislasaraa (Carex rhynchophysa). Vataa (Myosoton aquaticum) kasvaa alueen pohjoisosan entisellä suolla, rämeja korpiturvekankaan vaihettumisvyöhykkeessä (kuvio 44).
14 Selvitysalueen länsireunaa sivuavat radan varren kenttäkedot ovat kasvistollisesti erityisen monipuolisia. Hiekka- ja sorapohjaisilla radan reunuksilla kasvaa monia harvinaisia niittyjen, ketojen ja avoimien paisteisten paikkojen kasveja, kuten kissankita (Chaenorhinum minus), hietapitkäpalko (Cardaminopsis arenosa), neidonkieli (Echium vulgare), ukontulikukka (Verbascum thapsus), ketomaruna (Artemisia campestris), karvaskallioinen (Erigeron acer), ketomasmalo (Anthyllis vulneraria ssp. vulneraria), ketokeltto (Crepis tectorum) ja keltamaite (Lotus corniculatus). Radanvarren kenttäketojen merkittävimpiä harvinaisuuksia ovat edellä mainittujen kasvien lisäksi kelta-apila (Trifolium aureum) ja keltasauramo (Anthemis tinctoria). Kelta-apilalla on muutamia kasvustolaikkuja valtatie 10:n sillan pohjoispuolella. Keltasauramoa kasvaa yhden aarin alueella sillan tuntumassa. Radan varren kasvistoon voidaan lukea myös harvinainen törrösara (Carex muricata), jolla on pieni kasvusto sivuradan varressa, Kirkkokallion kallionaluslehdon (kuvio 2) metsänreunassa. Vesikasvillisuutta on kaava-alueen keskellä olevassa kalliomäkien välisen kosteikkonotkon allikossa (kuvio 32) ja selvitysalueen pohjoisosan suo-ojissa (kuvio 46). Ensiksi mainitussa paikassa kasvavat muun muassa vesirutto (Elodea canadensis), karvalehti (Ceratophyllum demersum), ratamosarpio (Alisma plantago-aquatica), vesitähti (Callitriche sp.), leveäosmankäämi (Typha latifolia), isovesiherne (Utricularia vulgaris) ja pikkulimaska (Lemna minor). Suo-ojissa on pikkuvitaa (Potamogeton berchtoldii) ja harvinaista isolimaskaa (Spirodela polyrhiza) Arvokkaat luontotyyppikohteet Alue 1. Kirkkokallio. Arvokas alue koostuu kolmesta arvokkaasta luontotyypistä: kalliomäen lakiosasta, kallionaluslehdosta ja kalliorinteen kuloalueesta. Alueen arvo perustuu sekä maisemaan että edustaviin kasvillisuustyyppeihin ja huomionarvoisten kasvien esiintymiin. Kallion laella on edustavaa ketokasvillisuutta, johon kuuluvat muun muassa mäkitervakko, viherjäsenruoho, hopeahanhikki, kissankäpälä ja kevätkynsimö. Metsäpaloalueet ovat nykyään harvinaisia ja siksi arvokkaita luontotyyppejä. Palanutta puuta sisältävät kuloalueet ovat monille uhanalaisille hyönteisille ja sienille potentiaalisia elinympäristöjä. Kirkkokallion kallionalusmetsä on puustoltaan melko luonnontilainen ja kasvillisuudeltaan edustava tuore lehto. Huomionarvoisista kasveista lehdossa kasvavat pähkinäpensas, mustakonnanmarja ja törrösara. Kallionalusmetsä on osa pikkutikan reviiriä. Kokonaisuutena alue on paikallisesti arvokas (P). Alue 2. Radanvarren lehtometsikkö. Selvitysalueen pohjoispäässä sijaitseva metsikkö on pienialainen, mutta lehtokasvillisuus on edustavaa ja pinta-alaan nähden monipuolista. Alueen erityisarvona on järeä, vanha lehtipuuvaltainen puusto lahovikaisine puineen. Huomionarvoiseen kasvistoon kuuluvat lehto-orvokki ja jänönsalaatti, joita ei kasva muualla suunnittelualueella. Yhtä edustavia lehtometsiköitä on Hämeenlinnassa ainoastaan suojelualueilla. Lehtipuuvaltainen tuore lehto on paikallisesti arvokas (P) ja taajama-alueella edustava lähiluontokohde.
15 Kuva 10. Arvokkaat luontotyyppikohteet (alueet 1-3). Alue 3. Paikkalantien metsikkö. Metsittyvälle pellolle syntynyt kosteapohjainen, rehevä ja tiheäpuustoinen lehtipuumetsikkö on arvokas taajama-alueen lähiluontokohde. Puusto on saanut pitkään kehittyä hoitamattomana, ja lahopuukierto on päässyt itseharvenemisen kautta käyntiin. Kyseisen kaltaiset rehevät pensaikkoiset lehtipuumetsiköt ovat esimerkiksi yölaulajille sopivia elinympäristöjä. Metsikkö on ilmeisesti osa alueella havaitun pikkutikan reviiriä. Alueen arvoluokkana on lähiympäristöstä poikkeava kohde (P-).
HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK
HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN ASEMAKAAVAN 2. LAAJENNUS LUONTOSELVITYS 21454YK Air-Ix Ympäristö Oy 13.10.2005 Sanna Tolonen Kettumäen asemakaavan 2. laajennus 2/6 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ 3 2 MAISEMA 3 3 MAA-
LisätiedotEERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS. 1. Tausta ja tavoitteet
1 EERIKKILÄN URHEILUOPISTON ALUEEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 1. Tausta ja tavoitteet Eerikkilän urheiluopiston osayleiskaava-alueen luontoselvitys laadittiin kesällä 2008 ja se liittyy alueen tulevan
LisätiedotSimpsiön Rytilammen ympäryskasvit Aili Tamminen
Simpsiön Rytilammen ympäryskasvit 22.7.2004 Aili Tamminen Kasvit on pyritty tunnistamaan ranta alueella kävellen, välillä piipahtaen vesirajan tuntumassa ja taas siirtyen kauemmas n. 10 15 metrin etäisyydelle
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO. Mietoinen
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI SAAREN KARTANO Mietoinen Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Saaren kartano sijaitsee Mietoisten kunnassa, Saarisen kylässä peruskarttakoordinaattien X=6724 37 ja Y=54720 välillä
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen. Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Äänekosken Paadenlahden suunnittelualueen luontoarvojen perusselvitys Valkolehdokki on Luonnonsuojelulailla rauhoitettu Suomen Luontotieto Oy 19/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue...
LisätiedotMetsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa
Metsäalan luonnonhoitotutkinnon tutkintovaatimukset 3 opintoviikkoa Hyväksytty metsätalouden luontoryhmän kokouksessa 5.5.1998. Metsäalan luonnonhoitotutkinto (3 opintoviikkoa); Kohderyhmänä metsurit,
LisätiedotLuontoselvityksen lisäosa
Luontoselvityksen lisäosa Sodankylän asemakaavan laajennusalue, urheilupuisto. Teuvo Pääkkölä Airix Ympäristö Oy Sisällysluettelo Johdanto... 3 2. Uhanalaiset lajit ja perinnebiotoopit... 4 3. Luontotyypit...
LisätiedotLuontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta
Luontoselvitys Riihimäen Arolammen eteläisestä kehätievaihtoehdosta Timo Metsänen ja Evita Reitti Luontoselvitys Metsänen Myllypohjankatu 11 15300 Lahti 2 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3 ALUEEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotSoltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys
YMPÄRISTÖKESKUS Soltorpin luonnonsuojelualueen luontoselvitys 2010 VANTAAN KAUPUNKI Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Ympäristökeskus Pakkalankuja 5, 01500 Vantaa Tekijä: Jarmo Honkanen 3 Sisällysluettelo
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotAVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea)
AVAUSKUVA (Jaakonvillakko Senecio jacobaea) Iivari Koukosen valokuvakasvio Yhteensä 52 kasvia. Kuvaukset tehty 29.7-5.8.2015 mammalan maisemissa Heinolan Lusissa, sekä Marjoniemen mökillä Kasvien tunnistamisessa
LisätiedotSIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS
SIIRTOLAPUUTARHAN LUONTOSELVITYS SEINÄJOEN KAUPUNKI 2018 1. YLEISTÄ Tämän maastokatselmuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö kartassa 1 kuvatulla alueella sellaisia luontoarvoja, että ne olisi
LisätiedotHyvinkään Sveitsinpuiston luonnonsuojelualueen kasvillisuuskartoitus ja metsäsuunnitelma 2008
Hyvinkään Sveitsinpuiston luonnonsuojelualueen kasvillisuuskartoitus ja metsäsuunnitelma 2008 Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2008 Johdanto... 3 Suunnitteluperiaatteita... 6 Puustorakenteen luonnontilan kehittäminen...
LisätiedotLUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014
LUONTOKARTOITUS Kartoituksen teki Kristiina Peltomaa luontokartoittaja (eat). Työ tehtiin elokuussa 2014 Venesjärvi 3:145 Kuvio 1 Mustikkatyyppi (MT) Pääpuulajina tukkipuukokoinen mänty seassa kuusta.
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys. Suomen Luontotieto Oy 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja
Kemin Pajusaaren laitosalueen luontoarvojen perusselvitys Kivitasku pesii sunnittelualueella 18/2010 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Tutkimusalue... 3 3. Aineisto ja menetelmät... 3 4.
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotHämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys
2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle
LisätiedotKasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa
Salo, K. 2004. Kasvisukkessio huuhtakaskialueilla Kolin kansallispuistossa. Julkaisussa: Lovén, L. (ed.). 2004. Tutkittu ja tuntematon Koli. Kolin kansallispuiston tutkimusseminaari 24.-25.4.2002. Metsäntutkimuslaitoksen
LisätiedotMaininta Sijainti kuvissa viittaa luontoselvityksen Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 kuva-aineistoon.
Ote Faunatica Oy:n selvityksestä Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010 Utdrag ur Faunatica Oy:s utredning Sibbo, Tallmo delgeneralplaneområdets naturinventeringar år 2010 Billagan
LisätiedotVirrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
Aallokas Oy 26.6.2017 Y-tunnus 2678475-5 Virrat KOULUKESKUKSEN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LUONTOSELVITYS 1. Menetelmät 1.1. Selvitetyt luontoarvot Luontoselvityksen tarkoitus oli löytää tutkimusalueelta luontokohteet,
LisätiedotMyllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi. Luontoselvitys
Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys Myllyniemen ranta-asemakaavan kumoaminen Hyrynsalmen kunnan Hyrynjärvi Luontoselvitys 1. Tausta Myllyniemen suunnittelutyön
LisätiedotVihdin kunta. Verisuon läjitysalue. Luontoselvitys
Vihdin kunta Verisuon läjitysalue Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 4.9.2009 4.9.2009 Luontoselvitys 1 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tutkimusalueen sijainti ja yleiskuvaus... 2 3 Tutkimusmenetelmät...
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus
Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston luontokatselmus Seinäjoen kaupungin Nurmon kaupunginosakeskuksen Mäntypuiston alueelle harkitaan kaavamuutosta. Alueen luontoarvojen selvittämiseksi
LisätiedotVirrat. Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys
Virrat Keituri-Vihriälän alueen luontoselvitys Teppo Häyhä 25.0.202 Sisällys JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 2 2. Kallio- ja maaperä... 2 2.2 Maankäyttö... 2 2.3 Vesistöt... 3 2.4 Metsät ja suot...
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotSiirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos
Siirin ja Mykkäsen kasvillisuuskartoituksia kesällä 2011 Luonnos Heli Jutila Mykkäsen alue Kohteeseen tutustuttiin 17.9.2011. Mykkäsenvuoren (Jutila ym. 2000; kuvio 55; nyt 102) avokalliomäellä on mäntyvaltaista
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotJollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma. Markku Koskinen ja Jyri Mikkola
Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelma Markku Koskinen ja Jyri Mikkola Sisältö 1 Johdanto 1 2 Maanomistus- ja suojelutilanne 1 3 Menetelmät 1 4 Alueen kuvaus 1 4.1 Hydrologinen tila.............................
LisätiedotHämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila
Hämeenlinnan Äikäälän luontoselvityksen täydennyksiä Metsärinne Stampi väli Heli Jutila Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 20 2012 1 Kannen kuva: Puron varsi Äikäälän Stampin eteläpuolisen oja varren lehtoa
LisätiedotENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012
1 ENONKOSKEN KUNTA Ahlström Oy Pahkalahden ranta-asemakaava luontoselvitys EKOTONI KY 14.7 2012 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS 3.1 KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotLUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos. Luontoselvitys
LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos Luontoselvitys Katumantie 2, asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu
LisätiedotLentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro kasvistoarvoista
1 Lentävänniemi eteläosan, asemakaava-alueen nro. 8354 kasvistoarvoista Johdanto Selvitysalueen kasvillisuutta, kasvistoa ja avainbiotooppeja inventoitiin vuoden 2012 syyskesällä. Alueelta ei löydetty
LisätiedotMIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN. 30.11. 2008 Jouko Sipari
MIEHIKKÄLÄ LUONTOSELVITYS MUURIKKALAN OSAYLEISKAAVAA VARTEN 30.11. 2008 Jouko Sipari 1 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 2 2. Menetelmät... 2 3. Suunnittelualueen geomorfologia... 2 4. Suunnittelualueen nykyinen
LisätiedotKYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KYYNIJÄRVEN ALUEEN KASVILLISUUSSELVITYS 2016 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133
Rantayleiskaavan muutoskohteet VAHVAJÄRVI 892-401-1-133 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 4 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotUPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys
UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1 2 UPM OYJ Sotkamon kunta Hietasen-Tipasjärven ranta-asemakaava Tipasjärvien alueen luontoselvitys 1. Tausta
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI LAITILA SAVEMÄKI
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI LAITILA SAVEMÄKI Turussa 30.8.1999 Tanja Aalto Tutkimuskohde Savemäki sijaitsee Soukaisten kylässä Laitilan kunnassa peruskarttakoordinaattien X=675637 ja Y=153741 välillä (pk-lehti
LisätiedotSUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS
KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009. Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja
Naantalin Suovuoren asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2009 Yleiskuva alueelta Suomen Luontotieto Oy 26/2009 Jyrki Oja, Satu Oja Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tutkimusalue...
LisätiedotNokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013
Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu 21 37100 NOKIA Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Luontoselvitys M. Ranta Talaskuja 14 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 miraranta@hotmail.fi TAUSTATIETOJA
LisätiedotMittakaava 1: Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: : : km
Koivusuon luonnonpuisto LPU070006 Koitajoen alue FI0700043 Ristisuo SSA0700033, SSO070194 Iljansuo Mittakaava 1:150000 0 Koordinaattij rjestelm : KKJ-yk Nurkkapisteen koordinaatit: 6972859:3708530-7000309:3737630
LisätiedotHill Side Golf Luontoselvitys 2009
Hill Side Golf Luontoselvitys 2009 Silvestris luontoselvitys oy 3.9.2009 Silvestris luontoselvitys oy Hill Side Golf luontoselvitys 2009 2 (8) Sisältö 1. Luontoselvitykset tavoite ja menetelmät...3 2.
LisätiedotToivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen
0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotVT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS
Vastaanottaja Jämsän kaupunki Asiakirjatyyppi Luontoselvitys Päivämäärä 2.10.2014 VT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS VT 9 JA 24 RISTEYSALUEIDEN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS Päivämäärä
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA. Laitila
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI UNTAMALA Laitila Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Tutkimuskohde sijaitsee Untamalan kylässä Laitilassa peruskarttakoordinaattien X= 6755 13-14 ja Y= 534 77-535 08 välillä (pk-lehti
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotVihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144. Luontoselvitys
Vihdin kunta Enärannan eteläosan asemakaava N 144 Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy 24.11.2008 24.11.2008 Enäranta, luontoselvitys 1 (11) Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Selvitysalueen sijainti ja yleiskuvaus...
LisätiedotRantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI
Rantayleiskaavan muutoskohteet MARJONIEMI 892-405-1-123 Uurainen 2016 Mia Rahinantti Sisällys 1. Taustaa... 2 2. Maastoinventointi... 2 3. Vaikutusarviointi... 3 4. Kuvia kohteesta... 3 5. Kasvillisuusluettelo...
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Naantalin Lammasluodon asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012
Naantalin Lammasluodon asemakaava-alueen luontoarvojen perusselvitys 2012 Satakieli kuuluu alueen pesimälinnustoon Suomen Luontotieto Oy 13/2012 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotAsemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla
n a t a n s o y Kalimenkyläntie 212 90820 Kello Lassi Kalleinen gsm +358 407 592 277 lassi.kalleinen@gmail.com y= 1833650-6 Asemakaavamuutosalueen luontoselvitys Nokkalan koulun kohdalla Asemakaavamuutosalueen
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011
HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 28.12.2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Lähtöaineistot ja menetelmät...
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotHåkansbölen kartanon työväenmäki Matti Liski ja Niina Alapeteri Maisema-arkkitehtitoimisto Näkymä Oy PUUT 29.1.2008 LIITE 2 nro alue nro laji Suomalainen nimi halkaisija (cm) kuntoluokk a ikäluokka Muut
LisätiedotRAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN
RAUMAN KAUPUNKI RAUMAN SUSIVUOREN KASVILLISUUS- SELVITYS 2010 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Kasvillisuusselvityksen sisällöstä... 4 Kasvillisuusselvitys...
LisätiedotKASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI. Kaarina, Ravattula
KASVISTOINVENTOINTIRAPORTTI MUIKUNVUORI Kaarina, Ravattula Tanja Aalto 1999 Tutkimuskohde Muikunvuoren tutkimuskohde sijaitsee Kaarinan pohjoisosissa Ravattulassa lähellä Turun rajaa peruskarttakoordinaattien
LisätiedotTIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA
1 liite alkuperäiseen selvitykseen TIPASJÄRVIEN RANTA-ASEMAKAAVA 1. LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENTÄMINEN LISÄALUEIDEN OSALTA Lisäysalueet käsittävät kaksi pienialaista aluetta. Toinen alueista sijaitsee Pienen
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET
SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET Pekka Routasuo 20.11.2012 1 JOHDANTO Tähän selvitykseen on koottu olemassa olevista luontoselvityksistä ja ympäristöhallinnon OIVA-tietokannasta sekä
LisätiedotKÄRKÖLÄ JÄRVELÄ HÄHKÄJÄRVEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010
KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ HÄHKÄJÄRVEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 Liite 1 10.9.2010 Kuva 1. Selvitysalue Santamäeltä (kuvio 3) pohjoiseen Taustalla kuvion 2 suppia ja Hähkäjärvi (oikealla). Kuva 2. Hähkäjärventie
LisätiedotVanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa
Vanhojen kanavaympäristöjen kasviston inventointi Kaakkois-Suomessa Kutveleen kanava Kukonharjun kanava Käyhkään kanava Telataipaleen kanava 2003 FRANK HERING Helsingin yliopisto Aikuiskoulutuskeskus Kotkan
LisätiedotRANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015
RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSKOHTEET 2015 UURAINEN LUONTOSELVITYKSET 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. KUKKAROINEN 3 2.1.Lomarakennuspaikan siirto AM- alueen sisälle 3 3. SÄÄKSPÄÄ 5 3.1.Saunan rakennuspaikan
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotSuomen Luontotieto Oy. Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä. Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja
Äänekosken Hirvaskankaan tiehankkeeseen liittyvä uhanalaisen putkilokasvilajiston selvitys 2011 Purolitukkaa kasvaa Kylmäpuron ylityskohdassa Suomen Luontotieto Oy 12/2011 Jyrki Oja Sisältö 1. Johdanto...
LisätiedotSALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET. Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku
1 SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA LUONTO MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET Raportti 1/2008 Biota BD Oy Linnankatu 88 20100, Turku 2 SALON KAUPUNKI RANNIKON OSAYLEISKAAVA 2.12.2007 LUONTO 15.1 2008 1. TAUSTAA
LisätiedotSALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA
040110 SALMENNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONTOSELVITYS SUOMUSSALMEN KUNTA EKOTONI KY KIMMOKAAVA 3 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2. TAVOITTEET JA TUTKIMUSMENETELMÄT 3. LUONTOSELVITYS KALLIO- JA MAAPERÄ
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland Kantakaupungin
LisätiedotSUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
SUOMUSSALMEN KUNTA KAUNISNIEMEN HUVILAKORTTELIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KimmoKaava Ekotoni Ky 1. Tausta ja lähtökohdat Huvilakorttelin alueelle on SKOY:n toimesta laadittu ranta-asemakaava
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotRANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
SULKAVAN HÄMEENNIEMEN RANTAASEMAKAAVAN MUUTOKSEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON
LisätiedotRAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA
16T-1 RAKENNETTAVAN PYÖRÄTIEN LUONTOSELVITYS, LUUMÄKI, TIE 378 VÄLILLÄ PUUKYLÄN TEOLLISUUSALUE-PERÄLÄNRANNAN TIENHAARA Juha Saajoranta 2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1.Luontoselvityksen toteutus.3 2.Kartoitetun
LisätiedotPUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS
PUULAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOKSEN LUONTOSELVITYS www.js-enviro.fi Juha Saajoranta 2011 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. LUONTOSELVITYKSEN TOTEUTUS 2. RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSALUEEN LUONNON YLEISPIIRTEET 3. KASVILLISUUS-
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotMT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI
MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotSENAATTI-KIINTEISTÖT SIPPOLAN KOULUKODIN METSÄALUEET LUONTOARVIO
Vastaanottaja Senaatti kiinteistöt Asiakirjatyyppi Kuukausi 9/2017 SENAATTI-KIINTEISTÖT SIPPOLAN KOULUKODIN METSÄALUEET LUONTOARVIO SENAATTI-KIINTEISTÖT LUONTOARVIO Tarkastus 28.9.2017 Päivämäärä 21.9.2017
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotHAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS. Sepänkatu 9 A 7 90100
HAAPAVEDEN KAUPUNKI HUISKA - RYYPPYMÄEN KAAVARUNKO JA ASEMAKAAVA LUONTOSELVITYS Sepänkatu 9 A 7 90100 AIRIX Ympäristö Oy Pl 453 Salhojankatu 42 33101 Tampere Puh. 010-2414000 Fax 010-241 4001 etunimi.sukunimi@airix.fi
LisätiedotVuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008. Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies
Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuudenseuranta 2008 Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vantaa 2008 1 SISÄLLYS YHTEENVETO... 3 1 JOHDANTO... 4 1.1 SEURANNAN OHJAUS... 4 1.2 SATAMAHANKKEEN RAKENTAMISTILANNE...
LisätiedotTeppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä
HONGISTON ASEMAKAAVA- ALUEEN MAISEMA- JA LUONTOSELVITYS 2007 Teppo Häyhä Nina Hagner-Wahlsten Sirkka-Liisa Helminen Rauno Yrjölä Tmi Teppo Häyhä SISÄLLYSLUETTELO 1. MAISEMASELVITYS...3 1.1. Tutkimusmenetelmä...3
LisätiedotKASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila kalliomäkiniitty talon lähellä. Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset
KASVI-, HYÖNTEIS- JA ELÄINHAVAINNOT Leppävirta Anttila 6.7.2010 kalliomäkiniitty talon lähellä Luonnonkasvit ja viljelykarkulaiset alleviivatut lajit = huomionarvoisia lajeja Savossa VU = valtakunnallisesti
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotMERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE
Asiakirjatyyppi Luontoselvitys LIITE 10 Päivämäärä 5.5.2014 MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS, KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPIT RAKENTAMISALUEILLA TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS,
LisätiedotVuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta 2007
VUOSAAREN SATAMAHANKKEEN JULKAISUJA 1/2008 Vuosaaren satamahankkeen kasvillisuuden seuranta Lauri Erävuori Kukka Pohjanmies Vantaa 2008 ISSN (painettu) 1795-1836 ISSN (verkkojulkaisu) 1795-1844 Raportin
LisätiedotKOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
KOSKENKORVAN OSAYLEISKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS Turkka Korvenpää Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. LUONNONMAANTIETEELLISET JA MAISEMALLISET PIIRTEET 2 3. LUONNONSUOJELULAIN
LisätiedotLIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005
LIITE 10, Luontoselvitys I, Tervajoki, Ympäristöselvitys, Turnstone Nature, 2005 S I S Ä L L Y S Johdanto... 3 Työn suoritus sekä tutkimusmenetelmät... 3 Alueen yleispiirteet ja maisemakuva... 4 Maa- ja
LisätiedotSIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS
SIIKAJOEN KUNTA SIIKAJOKISUUN JA REVONLAHDEN YLEISKAAVA LUONTOSELVITYS AIRIX Ympäristö Oy Siikajoen kunta EY22395 Siikajokisuun ja Revonlahden yleiskaava 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA
LisätiedotLUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO
LUONTOSELVITYS SATAMONMÄKI-JÄNISKALLIO SEINÄJOEN KAUPUNKI 2015 LUONTOSELVITYS 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungissa Satamonmäen ja Jäniskallion
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS
NUMMI-PUSULA PUSULA PIPPURIN ALUE LUONTO- JA MAISEMASELVITYS Karttaako Oy Mikko Siitonen 17.1.2012 1. JOHDANTO Selvitysalueeseen kuuluu noin 60 hehtaarin laajuinen alue Nummi-Pusulan Pusulan kirkonkylän
LisätiedotNEPENMÄEN KOULUN KAAVAMUUTOS
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ Kaavoitus 9.7.2014 NEPENMÄEN KOULUN KAAVAMUUTOS PUISTOALUEIDEN YMPÄRISTÖSELVITYS REHEVÄÄ METSÄNREUNAA PYSÄKÖINTIALUEEN VIERESSÄ Vihersuunnittelu Heljä Tolvanen Joensuun kaupunki
LisätiedotLUONTOSELVITYS. Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue. Henna Koskinen
LUONTOSELVITYS Hausjärvi, Oitti: Niittylän alue Henna Koskinen 25.5.2016 Johdanto Tämä luontoselvitys on laadittu tarkoituksenaan tuoda esiin alueelta mahdollisesti löytyvät luonnonsuojelulain, metsälain,
LisätiedotPAINOKANKAAN LÄNSI- JA ETELÄOSAN LUONTOSELVITYS
Hämeenlinna PAINOKANKAAN LÄNSI- JA ETELÄOSAN LUONTOSELVITYS T:mi Teppo Häyhä Elokuu 2008 2 1. JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Painokankaan osayleiskaavan suunnittelutyötä varten. Kaava-alueelle on
Lisätiedot