LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
|
|
- Pasi Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 NUMMI-PUSULA PUSULA PIPPURIN ALUE LUONTO- JA MAISEMASELVITYS Karttaako Oy Mikko Siitonen
2 1. JOHDANTO Selvitysalueeseen kuuluu noin 60 hehtaarin laajuinen alue Nummi-Pusulan Pusulan kirkonkylän kaakkoispuolella (kansikuva). Alue rajoittuu luoteessa Pusulan taajamaalueeseen, muualla metsiin tai peltoihin. Pääosa selvitysaluetta on tällä hetkellä metsätalousmaata. Alueella on myös äskettäin viljelykäytöstä poistunutta peltoa. Alueelle on ensi vaiheessa tarkoitus sijoittaa uusia omakotitalotontteja jatkamalla nykyistä taajamaalueen pientaloasutusta etelään. Tulevaisuudessa väljää pientaloasutusta laajennetaan tarpeen mukaan itään. 2. SELVITYKSEN TAVOITTEET JA TYÖMENETELMÄT Selvitys toimii maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena selvityksenä asemakaavoitusta varten. Selvityksessä on erityisesti huomioitu seuraavat luonto- ja maisema-arvoihin vaikuttavat tekijät: Luonnonsuojelulain mukaiset suojeltavat luontotyypit Metsälain mukaiset merkittävät elinympäristöt Vesilain kohteet EU:n luontodirektiivin (Liite II, IVa) lajien esiintymät EU:n lintudirektiivin (Liite 1a) lajit Uhanalaisten ja suojeltujen lajien esiintymät Yllä lueteltujen ns. lakikohteiden lisäksi selvityksessä on tarkasteltu seudulla ja alueella kiinnostavaa (harvinaista, erityisen vaateliasta tai kulttuurihistoriallisesti merkittävää) lajistoa. Paikallisesti merkittävät lähiluontokohteet on huomioitu selvityksessä. Suur- tai lähimaiseman kannalta arvokkaat kohteet tai kuviot on tarvittaessa rajattu erikseen. Lisäksi alueelta paikannettiin joukko erityisen järeitä mäntyjä, koivuja ja haapoja, sekä suurimpia siirtolohkareita. Hyvät näköalapaikat ja maastoon syntyneen ulkoilupoluston kulku kartoitettiin muun työn ohessa.. Nummi-Pusulan yleiskaavan luontoselvityksessä (Enviro Oy 2010) on tarkasteltu selvitysaluetta yleispiirteisesti. Selvityksessä on myös referoitu aikaisempi kirjallisuus, varsin kattavasti. Nummi-Pusulan kunnasta tehdyssä kasviston ruutukartoituksessa on aluetta koskevia kasvihavaintoja. Selvitysalueella tehtiin maastoinventointi Alue kuvioitiin luontotyyppien perusteella ja kultakin kuviolta kartoitettiin kasvillisuus, kasvisto ja mahdollisuuksien mukaan myös eläimistö. Työn tarkkuus oli erilainen alueen itä- ja länsiosassa. Lännessä pyrittiin suureen yksityiskohtaisuuteen tavoitteena asemakaavatason detaljisuunnittelu. Idässä pyrittiin tunnistamaan arvokohteet ja kuvaamaan yleisemmin potentiaalisesti merkittävät kokonaisuudet. Linnustoa voitiin vuodenajasta johtuen tarkastella vain yleispiirteisesti. Geomorfologiasta ja geologiasta tehtiin joitain huomioita. Aluetta koskevat uhanalaistiedot on tarkistettu ympäristöhallinnon Hertta tietokannasta. Selvityksen laati biologi Mikko Siitonen.
3 3. TULOSTEN YHTEENVETO Selvityksessä ei havaittu uhanalaisia tai erityisesti suojeltavia lajeja. Hertta tietokannan mukaan kuvioiden 9 ja 10 alueella esiintyy liito-oravaa. Viimeisimmät varmistetut havainnot ovat vuodelta Tässä selvityksessä jälkiä liito-oravan oleskelusta selvitysalueella ei löydetty, vaikka asiaan kiinnitettiin erityistä huomiota. Alue tutkittiin myös elokuussa 2010 (Enviro Oy 2010) ilman havaintoja lajista. Vuodenaika ei toisaalta ollut kummallakaan kerralla liito-oravan etsimisen kannalta otollinen, joten laji todennäköisesti edelleen esiintyy alueella. Kuvioilla kasvava metsä sopii liito-oravan elinympäristöksi, ja sopivaa elinympäristöä löytyy lähialueilta enemmänkin. Kartassa esitetty rajaus on minimirajaus elinympäristön suojelun kannalta. Selvitysalueelta rajattiin useita joko kasvillisuudeltaan, puustoltaan tai maisema-arvoiltaan kiinnostavia luontokohteita (Ks. tarkemmat kuvaukset kuviokohtaisista kuvauksista, luku 5). Nämä voidaan ryhmitellä seuraavasti: Kalliometsät: Kuvio 3. Vanhaa luonnontilaisen kaltaista metsää ja merkittäviä maisema- ja virkistyskäyttöarvoja. Erityisen arvokkaita ovat Ruoksuon länsipuolisen harjanteen louhikkoiset ja osin jyrkänteiset kallioalueet. Niitä voi luonnehtia metsälakikohteiksi. Lehdot: Kuvio 10. Liito-oravan mahdollista elinpiiriä ja kasvillisuudeltaan merkittävä (mm. kotkansiipilehtoa). Kuvio 15. Kasvillisuudeltaan ja puustoltaan merkittävä kohde. Alueen tuntumassa selvitysalueen ulkopuolella on ollut uhanalaisen röyhysaran (Carex appropinguata) esiintymä. Kuvio 19. Edustava puronvarsilehto, mm. kotkansiipilehtoa. Kuvio 26. Lehtokorpi ja kostealehto, jonka puusto on luonnontilaisen kaltaista. Perinnebiotoopit: Kuvio 12. Entinen hakamaa tai metsälaidun peltoalueen metsäsaarekkeessa. Kuvio on maisemallisesti ja puustoltaan merkittävä. Kuvio 22. Entinen hakamaa tai metsälaidun. Alue on sekä kasvillisuudeltaan, puustoltaan että maiseman kannalta arvokas ja muodostaa kokonaisuuden kuvioiden 33 ja 34 kanssa. Kuvio 33. Runsaslajinen, osin paahteinen keto. Kohde on etenkin kasvistollisesti merkittävä ja siellä kasvaa mm. silmälläpidettävää (NT) ketoneilikkaa (Dianthus deltoides). Muut kohteet: Maisemallisesti ja ekologisesti arvokkaat, järeät puut ja puuryhmät. Näitä kirjattiin ja paikannettiin kuvioilta 2b, 5, 9b, 14, 24 ja 26.
4 Järeitä maisemallisesti merkittäviä siirtolohkareita esiintyy kuvioilla 3 ja 7. Hyviä näköalapaikkoja on kuvioilla 3 ja 16. Liito-oravametsää lukuun ottamatta kohteet ovat vain paikallisesti arvokkaita. Kaavoituksen yhteydessä kohteet kannattaa mahdollisuuksien mukaan säilyttää rakentamattomina ja kaavoittaa esimerkiksi puistometsiksi. Voi myös harkita eräiden kohteiden rauhoittamista METSO-ohjelman kautta. 4. YLEISKUVAUS Selvitysalueeseen kuuluu noin 60 hehtaarin laajuinen alue Nummi-Pusulan kunnassa, Pusulan Kirkonkylän kaakkoispuolella. Alue rajautuu luoteessa osittain Pusulan taajama-alueeseen, mutta on tällä hetkellä käytännössä rakentamatonta metsä- ja peltomaata. Alueen länsiosan läpi kulkee vähän käytetty tilustie ja itäosassa pari umpeutuvaa metsätienpohjaa. Peltojen laiteilla on kaksi latoa. Ruoksuon länsipuolisen harjanteen lakea seurailee paljon kuljettu metsäpolku, josta haarautuu kevyemmin käytettyjä sivupolkuja länteen tilustielle. Nummi-Pusula sijaitsee kasvimaantieteellisesti eteläboreaalisen vyöhykkeen eteläosassa, ns. vuokkovyöhykkeen alueella. Alueellisessa uhanalaistarkastelussa se asettuu vyöhykkeelle 2a (Etelä-Boreaalinen, Lounaismaa ja rannikko). Maisemakuvaltaan selvitysalue edustaa mäkimaata. Alueella tai sen reunamilla kohoaa kolme huomattavaa kallioytimistä kumparetta, joiden välin jää vaihtelevan levyisiä laaksoja ja notkoja. Suhteelliset korkeuserot ovat huomattavia, metriä notkojen pohjilta mäkien lakiosiin mitattuna. Avohakkuiden ja matalien jyrkänteiden takia monelta laelta avautuu laajahko näköala useaan ilmansuuntaan. Peltoalueidenkin maasto on loivasti kumpuilevaa eikä laajoja tasamaita esiinny. Vallitseva maalaji on hienoainesmoreeni. Peltoalueet on raivattu pääasiassa savi- ja hiesumaille, osaksi myös turv le. Avokallioita esiintyy yleisesti mäkien lakiosissa ja ylärinteillä, ja varinkin Ruoksuon länsipuolisen harjanteen avokalliolaikut ovat laajoja. Varsinaisia soita (turvemaita) ei selvityslueella ole, mutta alue rajautuu laajahkoon, jo turvekankaaksi kuivuneeseen Ruoksuohon pohjoisessa. Ruoksuo on entinen letto, jonka kasvisto on ollut rikas (vrt. Enviro Oy 2010). Pieniä korpimaisia soistumia selvitysalueella esiintyy etenkin kuvioilla 7 ja 17; yleensä kyse on kalliopainannesoista. Pienveden rajoittuvat pariin vaatimattomaan oja- ja purosystemiin, joista pysyvävetisin on Ruoksuon peltojen halki etelästä virtaava oja. Kallioperä itse selvitysalueella on karu, mutta aivan alueen koillisrajan tuntumassa sijaitsevat Kalkkimäen kasvistollisesti arvokkaat entiset kalkkikivikaivokset. Kalkkivaikutus tuntuu selvitysalueen koillisosassa kasvillisuuden yleisenä rehevyytenä, mutta maankäytön takia (avohakkuut) kasvillisuus on toistaiseksi taantunut korkeiksi ruohikoiksi, heinikoiksi ja vesakoiksi. Kalkkimäkeä ja sen kasvistoa on kuvattu tarkemmin Enviro Oy:n selvityksesä (Enviro Oy 2010). Uhanalaisia lajeja sieltä ei ole tavattu. Kasvillisuus metsissä edustaa pääasiassa lehtomaista ja tuoretta kangasta. Koska rehevä moreenikangas vaihtuu usein suoraan kalliomännikköön, ei kuivia ja kuivahkoja kankaita mainittavasti esiinny. Eri kokoisia lehtolaikkuja tapaa sen sijaan yleisesti lehtomaisen
5 kankaan lomassa, peltojen reunamilla ja purovarsissa. Kosteat (saniais- ja mesingervotyyppi) ja tuoreet (yleensä käenkaali-oravanmarjatyyppi) lehtotyypit vallitsevat. Pellon metsäsaarekkeissa esiintyy myös kuivaa kulttuurivaikutteista lehtomaista metsää ja metsittyvissä pellon reunuksissa vuohenputkityyppiä. Alueen koillisosassa laajat ja sinänsä rehevät lehdot ovat hakkuiden seurauksena voimakkaasti muuntuneet ja vaateliaampi lehtolajisto ainakin väliaikaisesti kadonnut tai taantunut. Metsäiset suot rajoittuvat muutamaan korpimaiseen soistumaan ja Ruoksuon kuivuneisiin laiteisiin. Avosoita ei ole. Metsien puusto on enimmäkseen taimikkoa tai nuorta kasvatusmetsää. Alueen itäosan laajat nuoret kasvatusmetsät ovat yleensä istutettuja ja harvennusten jäljiltä tasarakenteisia. Suhteellisen vanhaa metsää esiintyy laikuttaisesti etenkin selvitysalueen länsiosassa. Joillain kuvioilla esiintyy huomattavia luonnonmetsän piirteitä (lahopuustoisuutta, edellisen puusukupolven ylispuita, kerroksellisuutta). Tällaisia ovat etenkin kuviot 1, 3, 5, 9b ja 26. Peltojen metsäsaarekkeiden puustossa puolestaan näkee jälkiä entisestä hakamaa- tai metsälaidunkäytöstä. Aukoissa ja nuorissa taimikoissa on usein säilytetty tavallista runsaammin jättöpuustoa. Rehevän maaperän takia ne kuitenkin ovat vahvasti heinittyneitä ja vesakoituneita. Puulajistoltaan metsät ovat hyvin vaihtelevia. Vanhan metsän laikut ovat yleensä mäntyvaltaisia kalliometsiä tai rehevämpiä mänty-kuusi sekametsiä. Varttuneissa taimikoissa ja nuorissa kasvatusmetsissä kasvaa mänty- tai kuusivaltaista puustoa, sekapuuna usein runsaasti koivua ja joskus hieman haapaa. Nuorissa taimikoissa vallitsevat koivu ja pihlaja, joskin ne yleensä on lisäksi istutettu kuuselle. Etenkin peltojen laiteilla ja saarekkeissa tapaa pienialaisia vanhoja koivuvaltaisia lehtimetsiköitä, seassa haapaa ja harmaaleppää. Raitaa kasvaa yksittäin sekapuuna rehevillä mailla, tuomea ja harmaaleppää puronvarsilehdoissa sekä alueen koillisosan vesakoissa. Kuviolla 24 kasvaa harmaaleppävaltainen metsikkö. Tervaleppiä kasvaa yksittäin Ruoksuon reunamissa. Jalopuita ei esiinny joitain yksittäisiä, pihoilta karanneita tammentaimia lukuunottamatta. Kulttuuri- ja puolikulttuuriympäristöjen kasvillisuus on selvitysalueella kiinnostavaa. Ruoksuon ja Kallioahon viljelysaukeiden reunamilla ja saarekkeissa esiintyy vanhasta maankäytöstä kertovia metsiköitä ja niittylaikkuja. Kaikkia ei ole rajattu omiksi kuvioikseen. Usein näillä kuvioilla ja laikuilla on huomattava maisemallinen ja ekologinen merkitys peltoalueen maisemakuvan ja monimuotoisuuden lisääjinä. Varsinkin molemmat Ruoksuon saarekkeet (kuvio 12 sekä 22,33,34) ovat puustoltaan ja kasvillisuudeltaan hyvin vaihtelevia ja runsaslajisia. Erityisen merkittävä on ketomainen alue (kuvio 33) isomman saarekkeen länsireunassa. Selvitysalueen kasvillisuus on kokonaisuutena rehevää mutta lajistoltaan melko tavanomaista. Verraten vaateliaista tai harvinaisista lajeista alueella esiintyvät mm. lehtotähtimö (kuvio 10 ja 24), kotkansiipi (Matteuccia struhiopteris) kuviolla 10 ja 19, sekä ketoneilikka (NT) kuviolla 33. Kuvion 2 länsiosasa kasvaa joitain pähkinäpensaita. Muita kiinnostavia lajihavaintoja olivat jänönsalaatti (Mycelis muralis) kuvioilla 9 ja 10, mäkilehtoluste (Brachypodium pinnatum) kuvioilla 23 ja 24, sekä aholeinikki (Ranunculus polyanthemos) kuviolla 33.
6 Yleensä lehtojen valtalajisto on varsin vaatimatonta. Kosteissa lehdoissa vallitsevat hiirenporras, mesiangervo, metsäkorte, vadelma, metsäalvejuuri ja korpi-imarre. Tuoreiden lehtojen (hakkaamattomien) valtalajistoon kuuluvat yleensä käenkaali, oravanmarja, ahomansikka, metsäorvokki, nuokkuhelmikkä, metsäimarre, illukka, sinivuokko ja varmaan myös valkovuokko. Parilla paikalla savipohjaisissa lehdoissa lehtokorte tai vuohenputki kasvaa valtalajina. Kuivissa lehtomaisissa metsissä vallitsee usein kielo yhtenäisinä kasvustoina. Linnustosta ei kartoitusajankohdasta johtuen saatu tarkkaa käsitystä. Epäsuorasti voi arvioida, että alueen metsäsaarekkeiden ja ojasysteemien kirjomat peltoalueet ovat linnustollisesti kiinnostavia. Hajahavaintoja tehtiin mm. hiirihaukasta (Kallioahon peltoaukea), uuttukyyhkystä (Ruoksuon itäreuna), keltasirkusta ja pajusirkusta. Maininnan arvoisesta metsälinnustosta nähtiin tai kuultiin tiltaltti (kuvio 9), hemppo (kuvio 9 tai 10), mustapääkerttu (kuvio 24), rautiainen (kuvio 17) ja käpytikka (7). Teeren jätöksiä esiintyi kuvioilla 16 ja 17. Pellot eivät ainakaan tällä hetkellä ole viljelykäytössä eteläisimpiä lukuun ottamatta. Osa entisistä pelloista (mm. kuvio 8) on metsittymässä. Teiden varsilla ja peltojen reunamilla on hieman niitty- ja piennarkasvillisuutta, mutta enimmäkseen erilaisia reunuspensaikkoja ja - metsiköitä. 5. KUVIOKOHTAISET KUVAUKSET Kuviokartat seuraavilla sivuilla. Kuvio 1. Tuoreen ja lehtomaisen kankaan nuorehkoa metsää. Kuviolla kasvaa koivu-, kuusi- ja mäntyvaltaista metsää, sekapuuna hieman raitaa ja kookasta pihlajaa. Puuston yleisilme on melko luonnonmukainen ja alueella kasvaa myös joitain edellisen puusukupolven järeitä jättöpuita: koivuja, mäntyjä ja kuusia. Maapuuta esiintyy kohtalaisesti, mm. ekologisesti arvokkaita kookkaita kuusimaapuita. Kasvistoon kuuluvat mm. sinivuokko ja sudenmarja. Kuvio 2. Laaja kuvio Ruoksuon länsipuolisen harjanteen rinteillä on nuorta, osin hyvin tiheää koivuvaltaista taimikkoa. Sekapuuna esiintyy runsaasti mutta paikoittaisesti mäntyä, kuusta tai haapaa, sekä kaikkialla pihlajaa. Osa-alueella 2b on hakkuissa säilytetty runsaasti mäntyjä maisema- ja jättöpuina, muualla jättöpuita on vain vähän. Kuvion (2b) eteläpäässä kasvaa alarinteessä rinnakkain kaksi huomattavan vanhaa ja järeää mäntyä. Kasvillisuus vaihtelee ylärinteiden tuoreesta kankaasta alarinteen lehtomaisen kankaaseen. Länsirinteessä kasvaa joitain pähkinäpensaita, tammen taimia ja vaahteroita. Kuvion 2b jättöpuusto on maisemallisesti arvokasta ja muodostaa varttuessaan vaikuttavan ylispuupetäjikön kasvavan valtapuuston päälle.
7 Kuviokartta, länsiosa
8 Kuviokartta, koko alue Kuvio 3. Harjanteiden lakialueiden kanerva- tai jäkälätyypin kalliomänniköitä. Useampiosaisen kuvion puusto on vanhaa, erirakenteista ja yleisilmeeltään luonnontilaisen kaltaista. Mäntymaapuuta esiintyy paikoitellen kohtalaisesti. Kuvion lähimaisemalle luonteenomaisia ovat jäkäliköt, isot katajat, lukuisat siirtolohkareet ja louhikot sekä matalat jyrkänteet. Osaalueella 3b puustossa esiintyy runsaasti haapaa. Harjanteen polku kulkee kuvion läpi ja sen varressa on epävirallisia tauko- ja leiripaikkoja. Polun varresta avautuu näköaloja sekä itään että länteen, mutta näkymät sulkeutuvat nopeasti ympäröivien taimikoiden (kuvio 2) varttumisen seurauksena. Luontokohteina kuviota voi luonnehtia metsälakikohteeksi. Lakimetsinä niiden maisemallinen merkitys on suuri muuten taimikoiden vallitsemalla harjanteella. Kuvio 4. Tuoreen kankaan jyrkkä rinnemetsä. Kuvion ylärinteessä kasvaa melko vanhaa mäntypuustoa, joka alarinnettä kohti vaihtuu kuusikoksi. Lisäksi kuusta kasvaa tiheänä väli- ja aluspuustona koko kuviolla. Alarinteen kasvillisuus on lehtomaista ja sen lajistoon kuuluvat mm. lehto-orvokki, lehtokorte, sinivuokko, tesma ja sormisara. Kuvio 5. Nuorehkoa mänty- ja kuusivaltaista, kuivahkon ja tuoreen kankaan metsää. Koivua ja joitain kookkaita raitoja kasvaa sekapuuna. Kuviolla esiintyy yksittäin huomattavasti vanhempia, osin kilpikaarnaisia edellisen puusukupolven mäntyjä. Kasvistossa tavattiin
9 vanhoja metsiä luonnehtivaa yövilkkaa. Kuvioon on rajattu mukaan tien eteläpuolinen reunusmetsikkö ja -pensaikko. Kuvio 6. Varttunutta, paikoin hyvin tiheää metsää kasvava jyrkkä rinne. Valtapuuna kasvaa kuusta ja koivua, ylärinteessä mäntyä. Pellon reunassa esiintyy runsaasti myös haapaa. Kuusi muodostaa tiheää välipuustoa ja alikasvosta. Kasvillisuus vaihettuu pellon reunan lehtomaisesta kankaasta ylärinteen kuivaksi kankaaksi. Laella on myös pieniä kalliolaikkuja. Lehtomaisella kankaalla kasvaa runsaasti mm. niittykellukkaa, metsävirnaa ja sormisaraa. Kuvion itälaidassa kulkee polku. Kuvio jatkuu etelään selvitysalueen ulkopuolelle já liittyy laajempaan vanhan metsän alueeseen (Ks. Enviro Oy 2010). Kuvio 7. Kasvillisuudeltaan ja puustoltaan hyvin vaihteleva ja laaja taimikkokuvio. Alueella kasvaa noin kolmimetristä, äskettäin harvennettua koivu- ja pihlajavaltaista taimikkoa. Laikuittaisesti sekapuuna esiintyy runsaasti mäntyä, harmaaleppää ja kuusta. Kuviolla on useita jättöpuuryhmiä, joissa kasvaa vaihtelevan korkuista sekapuustoa (kuusta, mäntyä, raitaa ja pihlajaa). Ryhmät on sijoitettu kalliolaikkujen ja kosteikkopainanteiden kohdalle (esim. 7b). Yksittäispuina kasvaa lisäksi kookkaitakin mäntyjä ja koivuja. Lahopuuta on jonkin verran, enimmäkseen mäntykeloja ja koivupökkelöitä. Pääosa kuviosta kuuluu kasvillisuudeltaan tuoreisiin ja lehtomaisiin kankaisiin. Kuviolla on myös useita kalliolaikkuja ja pieniä soistumia. Kasvistoltaan ne ovat karuja, mutta soistumissa tapaa mm. maariankämmekkää. Kuvio 8. Peltoheitto jossa kasvillisuus on kehittynyt suurruohoniityksi. Kuvion kasvisto on runsaslajinen, valtalajeina vadelma, karhunputki, koiranputki, maitohorsma, metsäkorte, niittykellukka, niittylauha, mesiangervo, rohtovirmajuuri, metsäkurjenpolvi, niittynätkelmä, hiirenvirna, särmäkuisma, ojakärsämö, niittyleinikki ja rönsyleinikki. Lajiston runsauden takia niityn kukinta on pitkäaikaista ja vaihtelevaa. Niityn läpi kulkee harjanteen laelle menevä polku. Kuvio 9. Pääosin lehtomaista kangasta edustava kuusivaltainen varttuneen metsän kuvio. Sekapuuna esiintyy runsaasti mäntyä sekä niukemmin koivua ja puumaista raitaa. Pellon reunassa esiintyy harmaaleppää ja haapaa metsiköinä. Alueella kasvaa myös runsaasti tammen taimia. Kasvisto on varsin monipuolista ja valtalajistoon kuuluvat mm. käenkaali, lillukka, ahomansikka, metsäorvokki, oravanmarja, metsäalvejuuri ja metsäkorte. Kuviolla esiintyy myös vaateliaampaa lajistoa, kuten lehtotähtimöä, lehtokuusamaa ja runsaasti jänönsalaattia. Kuvio ilmeisesti kuuluu liito-oravan elinpiiriin vaikka tässä kartoituksessa merkkejä lajin esiintymisestä ei havaittu. Kuvion pohjoisosassa (9b) kasvillisuus muuttuu karummaksi ja puusto luonnontilaisemman kaltaiseksi. Kuusi muodostaa vaihtelevan korkuisen valtapuuston. Osa-alueella kasvaa kymmenkunta ylispuumäntyä, joista on huomattavan järeitä ja vanhoja. Koko kuviolla esiintyy järeitä kuusimaapuita ja yksi suuri mäntykelo. Koko kuvio on arvokas potentiaalisena liito-oravan elinpiirinä ja jossain määrin myös kehittyvänä vanhan metsän kohteena (9b). Arvokkain osa kuviosta on merkitty kuviokarttaan. Kuvion itärajaa seurailee harjanteelle nouseva polku. Kuvio 10. Savipohjainen lehto ojaksi kaivetun purouoman ympärillä. Kuvion puusto on kuusikkoa jossa purouoman luona ja pellon reunassa kasvaa myös harmaaleppää. Tuomi,
10 punaherukka ja lehtokuusama muodostavat pensastoa. Kasvistoltaan lehto on selvitysalueen vaateliain, joskaan ei runsaslajisin. Valtalajeina kasvavat hiirenporras, käenkaali, lehtokorte, korpi-imarre ja kotkansiipi. Muuta lajistoa edustavat lehtotähtimö kevätlinnunsilmä, metsäorvokki, ahomansikka, vadelma, käenkukka, rentukka, metsäimarre, sormisara, jänönsalaatti, metsäalvejuuri ja metsäkorte. Lehtotyyppiä on vaikea yksilöidä, ehkä lähinnä Käenkaali-hiirenporras tyypin saniaislehto. Kuvio kuulu liito-oravan todennäköiseen elinpiiriin ja muodostaa kokonaisuutena paikallisesti arvokkaan luontokohteen. Alueen sivuitse kulkee polku ja ajoura. Kuvio 11. Lehtomaisen kankaan nuorta ja voimakkaasti harvennettua metsää. Valtapuina kasvavat koivu ja mänty, haapaa kasvaa ryhminä. Harvennuksen jälkeen kuviolle on noussut tiheä nuorennus, valtalajeina harmaaleppä, haapa, raita, tuomi ja kuusi. Valtalajeina kenttäkerroksessa esiintyvät mm. kielo ja lillukka. Kuvio 12. Pellon ympäröimä metsäsaareke. Kuviolla kasvaa aukkoista ja erirakenteista sekametsää, valtapuina koivu, haapa, mänty ja kuusi. Puustossa on entisen hakamaan tai metsälaitumen piirteitä, mm. järeitä vanhoja ylispuukoivuja ja kuusia sekä pylväskatajia. Myös kasvillisuus on sekoitus kuivan niityn ja kuivan lehdon kasvillisuutta. Kielo kasvaa laajalti valtalajina ja muodostaa yhtenäisiä peitteitä. Kuviolla on huomattava maisemallinen merkitys kumpareen laella avotilan keskellä (ks. myös kuvio 22). Kuvio 13. Voimakkaasti vesakoitunut hakkuuaukko pellon ja varttuneen kuusikon välissä. Pari metrinen vesakko ja taimikko koostuu koivusta, harmaalepästä, raidasta ja pihlajasta. Alueella on pari jättöhaapaa ja -koivua. Kasvillisuus muistuttaa lehtomaista kangasta. Kuvio 14. Järeää, harvaa koivikkoa kasvava kostea lehto ja kuivahtanut lehtokorpi. Lehtotyyppi vaihtelee mesiangervolehdosta käenkaali-oravanmarjatyyppiin. Kuviolla kasvaa sekapuuna haapaa ja alikasvoksena paikoin kuusta ja tuomea. Yksi haapa on poikkeuksellisen kookas. Kasvillisuus on monimuotoista ja osin vaateliasta. Käenkaali, oravanmarja, mesiangervo, metsäorvokki, sinivuokko, nuokkuhelmikkä, lillukka, hiirenporras, peltokorte, rohtovirmajuuri, niittykellukka, vadelma, korpikaisla ja ahomansikka kasvavat valtalajeina maaston kosteusolojen mukaan vaihdellen. Kuviolla esiintyy myös harvinaisen puoleisia lajeja, kuten kangaskorte ja jänönsalaatti hyvin runsaana. Ojassa kasva hieman mätässaraa. Kuvio 15. Kasvillisuudeltaan mesiangervolehtoa ja käenkaali-oravanmarja tyyppiä (rinne, 15b) edustava lehtokuvio. Valtapuusto on melko vanhaa, ryhmittäistä ja kerroksellista, valtalajeina kuusi ja harmaaleppä. Sekapuuna esiintyy haapaa ja koivua. Paikoin kasvaa puumaiseksi varttunutta pajukkoa (mm. mustuvapaju). Kasvillisuus on selvitysalueen lehdoista runsaslajisin: metsäkorte, mesiangervo, käenkaali, sudenmarja, lehtokuusama, vadelma, viitakastikka, vuohenputki, sinivuokko, metsäkurjenpolvi, niittykellukka, tesma, nuokkuhelmikkä, ahomansikka, metsäorvokki, lillukka, kielo ja sormisara. Selvitysalueen ulkopuolelta kuvion läheltä on kasvanut 1990-luvun alussa uhanalaista röyhysaraa (Carex appropinguata). Paikkaa ei tässä yhteydessä tutkittu tarkemmin, sillä lajia on elokuun lopulla vaikea tunnistaa muun saraikon seasta. Lisäksi röyhysaraa etsittiin vuoden 2010 inventoinnissa eikä lajia enää löydetty (Enviro Oy 2010).
11 Kuvio 16. Korkean mäen kattava hakkuuaukko, joka kasvillisuudeltaan muistuttaa lehtomaista kangasta. Kuviolla kasvaa nuorta koivuvaltaista taimikkoa, sekapuuna pihlajaa ja harmaaleppää. Kuvio on istutettu kuuselle, lakiosassa männylle. Vanhoja mäntyjä on säilytetty yksittäin ja ryhmissä jättöpuina. Laelta avautuu laaja näköala etenkin itään Kalkkimäen maastoon ja länteen Ruoksuon yli metsäharjanteelle. Kuvio 17. Laaja, sekä kasvillisuudeltaan että puustorakenteeltaan melko yhtenäinen metsikkökuvio. Valtapuuston muodostaa osaksi istutusperäinen männikkö ja sen joukkoon luontaisesti syntynyt kuusikko varsinkin alarinteessä. Koivua kasvaa harvakseltaan sekapuuna ja haapaa pieninä ryhminä siellä täällä. Kehitysluokka vastaa varttunutta taimikkoa. Kasvillisuus vaihtelee tuoreen ja lehtomaisen kankaan välillä. Heinittymisen takia kasvisto on varsin yksitoikkoista ja niukkalajista. Notkelmiin on kehittynyt pieniä soistumia ja ylärinteessä tapaa pieniä kalliolaikkuja. Alueen läpi kulkee heikkoja polku-uria. Kuvio 18. Osittain soistunut lehtomainen kangas notkon pohjalla. Kuviolla kasvaa varttunutta kuusi- ja koivutaimikkoa, joka iältään lähenee nuorta kasvatusmetsää (ks. myös kuviot 31 ja 35). Kuvio 19. Ruoksuon pelloille laskevan kausipuron ympäristöön kehittynyt puronvarsilehto. Rinne on melko jyrkkä ja uoma osin koskimainen. Lehdossa kasvaa kookasta kuusikkoa, uoman varrella ja lähellä peltoa myös harmaaleppää, koivua ja joitain isoja raitoja. Kasvillisuustyyppi edustaa saniais- ja mesiangervolehtoa, lajistossa nimilajien lisäksi mm. korpi-imarre, kotkansiipi, metsäalvejuuri, suo-orvokki, kevätlinnunsilmä ja metsäkorte. Kuvio on kasvillisuudeltaan ja puustoltaan paikallisesti arvokas pienkohde. Etelämpänä se rajautuu hakkuuaukkoon (kuvio 7). Kuvio 20. Lehtomaisella kankaalla kasvava varttunut ja 2011 harvennettu (raudus)koivutaimikko. Ylempänä taimikko vaihettuu mäntyvaltaiseksi. Sekapuuna kasvaa hiukan harmaaleppää ja raitaa. Taikinamarja muodostaa paikoin pensastoa. Kuvio 21. Varttunutta ja melko harvaa kuusikkoa lehtomaisessa itärinteessä. Kasvillisuus vaihtelee lehtomaisesta kankaasta käenkaali-oravanmarja tyypin lehtoon. Kasvistossa vallitsevat käenkaali, oravanmarja, metsäalvejuuri, metsäkorte, metsäorvokki, lillukka, ahomansikka ja metsäimarre. Kuvio rajautuu kuvion 19 puronvarsilehtoon. Kuvio 22. Suurehkon peltojen rajaaman metsäsaarekkeen pääosa. Kuviolla kasvaa erirakenteista ja osin aukkoista metsää, jossa on nähtävissä vanhan metsälaitumen tai hakamaan piirteitä. Valtapuina kasvavat mänty ja koivu, joukossa paikoin kuusta ja harmaaleppää sekä isohkoja pihlajia. Kuvion itäpäässä harmaaleppä muodostaa metsikön ja pohjoisrinne on osin kuusikkoa. Kuviolla kasvaa useita hyvin järeitä ja vanhoja koivuja sekä muutamia yli 40 cm läpimittaisia mäntyjä, ilmeisesti laidunkauden aikaisia ylispuita. Myös lahopuuta esiintyy jonkin verran, mm. kuusikeloja. Kataja muodostaa tiheitä pensastoja ja osa katajista on melko kookkaita. Rehevillä paikoilla kasvaa pensasmaista tuomea. Kasvillisuustyyppiä voi luonnehtia kulttuurivaikutteiseksi kuivaksi lehdoksi tai lehtomaiseksi kankaaksi. Valtalajeina kasvavat mm. kielo, metsäkastikka, lillukka, nurmirölli, ahomansikka,
12 puolukka ja mustikka. Avoimemmilla paikoilla kasvaa myös niittylajistoa (ks. tarkemmin kuvio 33). Saarekkeen kaakkoiskulmassa on entinen marjatarha (kuvio 34). Koko saareke on maisemallisesti merkittävä sekä suur- että lähimaiseman kannalta. Kuvio 22 on myös puustoltaan ja osin kasvillisuudeltaan arvokas (vrt. kuvio 12). Kuvio 23. Laaja aukko jossa kasvaa koivuvaltaista nuorta tiheää taimikkoa ja vesakkoa. Runsaina sekapuina kasvavat pihlaja, harmaaleppä, kuusi ja mänty, kaksi jälkimmäistä osaksi istutettuina. Kuviolla on myös jättöpuita: mäntyjä, koivuja, raitoja ja pihlajia. Kasvillisuus edustaa lehtomaista ja tuoretta kangasta. Kuvion koilliskulman kalliopaljastumat ovat karuja, vaikka Kalkkimäen kasvistollisesti arvokkaat kalkkilouhokset sijaitsevat vain parin sadan metrin päässä. Muuten kuviolla on havaittavissa tiettyä rehevyyttä, lajistossa mm. mustakonnanmarja, mäkilehtoluste ja lehtokuusama. Kuvio 24. Mesiangervo- ja saniaistyypin lehto, jossa kasvaa vuonna 2011 harvennettua, varttunutta lehtipuutaimikkoa. Harmaaleppä vallitsee ja sekapuuna esiintyy runsaasti raitaa, tuomea, koivua ja haapaa. Kasvillisuus on huomattavan rehevää, ilmeisesti viereisen Kalkkimäen kalkkikiviesiintymien heijastuksena. Valtalajeina kasvavat hiirenporras, metsäalvejuuri, mesiangervo, käenkaali ja vuohenputki. Kuviolla kasvaa myös monia lehtolajeja runsaana, kuten mustakonnanmarja, lehtokuusama, koiranheisi, mäkilehtoluste ja tien varressa metsänätkelmä. Osa kuviosta on joskus ollut niittyä tai peltoa. Kuvio 25. Lehtomaalle tehty hakkuuaukko, jossa kasvaa nuorta tiheää taimikkoa ja vesakkoa. Taimikko on koivuvaltainen, mutta sekapuuna kasvaa runsaasti harmaaleppää ja tuomea, paikoin myös haapaa ja mäntyä. Alue on alkujaan istutettu kuuselle. Jättöpuuta on vähän, mm. yksi järeä haapa. Kasvillisuus on tällä hetkellä lehtomuuttumaa. Voimakkaan heinittymisen ja vesakoitumisen takia lehtolajisto esiintyy vähävaltaisena. Kuvio 26. Ojituksen seurauksena kuivahtanut entinen lehtokorpi, jonka kasvillisuus on muuttumassa tuoreen ja kostean lehdon suuntaan. Puusto on melko vanhaa ja kuusivaltaista, sekapuuna koivua ja harmaaleppää. Kuviolla esiintyy melko runsaasti kookasta kuusimaapuuta ja sen pohjoislaidassa kasvaa harvinaisen järeä koivu. Kasvillisuus on edustavaa joskin tavanomaista, valtalajeina mm. mesiangervo, käenkaali, hiirenporras, metsäkorte, suo-orvokki ja vadelma. Puustossa esiintyy luonnontilaisen kaltaisen metsän piirteitä ja se täyttäisi esimerkiksi METSO-ohjelman valintakriteerit. Kuvio 27. Tuoreen kankaan varttunutta kuusivaltaista metsää, jossa sekapuuna kasvaa koivua. Kuvio on paikoin soistunut. Kuvio 28. Kuusivaltaista nuorta kasvatusmetsää, jossa sekapuuna kasvaa mäntyä ja koivua. Valtapuusto on ainakin osaksi istutettua. Metsää on hoidettu intensiivisesti ja kasvillisuus on laajalti heinittynyttä. Kuvio 29. Nuorta tiheää istutettua kuusitaimikkoa. Kuviolla on äskettäin tehty ensiharvennus, mutta kuusikkoon on jätetty joitain koivuja ja harmaaleppiä. Kasvillisuus edustaa tuoretta kangasta.
13 Kuvio 30. Lähinnä saniaistyyppiä edustanut lehtomainen puronotko. Kuvio on avohakattu ja nyt siinä kasvaa koivuvaltaista nuorta taimikkoa. Kuusta ja harmaaleppää esiintyy runsaasti sekapuuna, paikoin vallitsevinakin. Kuviolle on jätetty jonkin verran jättöpuustoa, mutta alue on pahoin heinittynyt ja vesakoitunut. Tuomi muodostaa paikoin viitaa. Itse puro on kaivettu syväksi ojaksi. Kuvio 31. Soistunut lehtomainen kangas ja kostea lehto notkon pohjalla. Osa alueesta on aikaisemmin ehkä ollut peltoa tai niittyä. Kuviolla kasvaa tiheää, varttunutta kuusi- ja koivutaimikkoa, joka iältään lähenee nuorta kasvatusmetsää. Kuviolla kasvaa myös hieman tervaleppää (ks. myös kuviot 18 ja 35). Kuvio 32. Peltoja. Suuri osa peltoalueista on äskettäin poistunut viljelykäytöstä. Ruoksuon laaja peltoaukea on topografisesi mielenkiintoinen, osaksi avoimien ja osaksi metsäsaarekkeiden jäsentämien kumpareiden ansiosta. Ruoksuon halki virtaava runsasvetinen oja on selvitysalueen ainoa merkittävä pienvesi. Sen kasvillisuus on runsaslajista ja vaihtelevaa. Kasvistoon kuuluvat mm. leveäosmankäämi, rantapalpakko, haarapalpakko, purovita, pikkuvesitähti, korpikaisla, ojatädyke, ojasorsimo, luhtalemmikki ja viiltosara (Ks. myös kuvio 19). Kuvio 33. Metsäsaarekkeen lounaisosassa sijaitseva paahteinen keto, jonka kasvillisuus on edustavaa. Keto on osaksi avoin, mutta varsinkin reunaosissa kasvaa katajaa ja mäntyä. Raja kuvioon 22 ei ole kovin jyrkkä, vaan vastaavan tyyppisiä laikkuja esiintyy myös siellä. Kuviolla 33 kasva mm. aholeinikkiä, ketoneilikkaa (NT), kissankelloa, harakankelloa, peurankelloa, harakankeltanoa, läpikuismaa, pukinjuurta, lampaannataa, ahomataraa, ahomansikkaa ja kieloa. Kuvio on kasvistollisesti, kasvillisuudeltaan ja lähimaiseman kannalta arvokas pienkohde. Kuvio 34. Entinen marjatarha. Alueella kasva osittain villiintyneenä puna- ja mustaherukkaa, vadelmaa sekä kirsikka- ja luumupuuta. Kuvio 35. Ruoksuon kosteikkoon kuulunut poukama, joka yltää selvitysalueen puolelle. Alue on ojitusten seurauksena kuivunut turvekankaaksi. Kirjallisuus ja muut lähteet: Enviro Oy 2010: Nummi-Pusulan yleiskaavan luontoselvitys. Nummi-Pusulan kunta. Meriluoto, M & Soininen, T. 1998: Metsäluonnonarvokkaat elinympäristöt. Metsälehtikustannus, Helsinki. Savola, K. 1997: Luonnonsuojelulaki selityksineen. Lakimiesten kustannus. Helsinki. Uhanalaiset lajit: Ympäristöhallinnon HERTTA-tietokanta Liite: Valokuva-aineisto
LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu
LisätiedotNostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys
Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:
LisätiedotKÄRKÖLÄ JÄRVELÄ HÄHKÄJÄRVEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010
KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ HÄHKÄJÄRVEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 Liite 1 10.9.2010 Kuva 1. Selvitysalue Santamäeltä (kuvio 3) pohjoiseen Taustalla kuvion 2 suppia ja Hähkäjärvi (oikealla). Kuva 2. Hähkäjärventie
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti
LisätiedotKÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010
KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ SUOMEN ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2010 11.9.2010 Liite 1 Kuva 1. Selvitysalueen keskiosia (kuvio 1) kumpareelta (kuvio 2) nähtynä. Kuva 2. Vanha teollisuusrakennus ja Järveläntien
LisätiedotANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009
Liite 1 ANJALANKOSKEN KYYNELMYKSENJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA- ALUEEN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2002 Maanomistustilanne korjattu 12.2.2009 1. SELVITYSALUE JA TAVOITTEET Selvitysalue käsittää Kouvolaan yhdistyneen,
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen
LisätiedotKEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS
KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen
LisätiedotEURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013
EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi
LisätiedotEPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009
Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN
LisätiedotSYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi
SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta
LisätiedotPARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN. SVARTHOLMEN RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 2015 1 1. JOHDANTO Selvitysalue (n. 9 ha) sijaitsee Paraisten saaristossa. Kohde käsittä rakentamattoman
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö
Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -
LisätiedotIITTI KAUSALA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS POHJOINEN OSA-ALUE Karttaako Oy/Mikko Siitonen LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2014
IITTI KAUSALA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS POHJOINEN OSA-ALUE LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2014 Kuvio 4. Koivu-haapavaltaista tuoretta lehtoa Pajutien itäpuolella. Kuvio 2. Rakennustyömaa terveyskeskuksen
LisätiedotHeinijärvien elinympäristöselvitys
Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista
LisätiedotSavonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013
Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin
LisätiedotVammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004
LIITE 4 Vammalan kaupunki Kukkurin kaavaselostus liite 1 Yhdyskuntasuunnittelu PL 23 38201 VAMMALA Vammalan Vehmaisten kylän KUKKURIN LUONTOSELVITYS 31.8.2004 Tmi Mira Ranta Karkunkyläntie 179 38140 KÄRPPÄLÄ
LisätiedotMerkkikallion tuulivoimapuisto
OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2013
VIHTI, KOURLA, MOKSJÄRVI Mokskoski (1:102) RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2013 Kookkaita metsälehmuksia ja haapoja kuviolla 11. Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 2013 Sisältö: Johdanto
LisätiedotMuistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä
Muistio Vitträskin ja Jorvaksen välisistä arvometsistä 9.9.2008 Mauno Särkkä Peruskarttalehdet 2032 08, 2032 09 Kirkkonummen kunnan alueella, Vitträsk-järven ja Jorvaksen välillä on säilynyt hämmästyttävän
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS
MYRSKYLÄ LUONTO- JA MAISEMASELVITYS KIRKKOJÄRVI-SYVÄJÄRVI ALUE 3.11.2013 Maastoinventointi 28.-29.6. ja 27.7.2013 Liito-oravaselvityksen maastoinventointi 21.4.2013 1. JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Myrskylän
LisätiedotASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Tmi Marko Vauhkonen, Heinola 20.9.2009 ASIKKALAN SALONSAARENTIEN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO
LisätiedotToivosen tilan LUONTOSELVITYS. Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen
0 Toivosen tilan LUONTOSELVITYS Sastamalan kaupunki / Vesa Salonen 2014 1 Toivosen tilan luontoselvitys Toivosen tilan pohjoisreunaa Huiskonkadun yli nähtynä Raportin sisältö: Luontoselvitys... 1 Selvitysalue...
LisätiedotLUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012. HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos. Luontoselvitys
LUONTOSELVITYS 2012 16USP0127 04.06.2012 HÄMEENLINNAN KAUPUNKI Katumantie 2:n asemakaavamuutos Luontoselvitys Katumantie 2, asemakaava Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA
LisätiedotVANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...
LisätiedotPyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011
Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT
LisätiedotKALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo
KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotMonimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt
Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt Metsäkeskus 2014 Monimuotoisuudelle tärkeät suoelinympäristöt 2014 { 2 } Metsälaki Metsälaissa on lueteltu joukko suojeltuja elinympäristöjä, jotka ovat monimuotoisuuden
LisätiedotAkaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011
Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584
LisätiedotLiite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114
LisätiedotLuontokohteiden tarkistus
LAUKAAN KUNTA Luontokohteiden tarkistus Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29017 Raportti 1 (11) Pihlaja Tuomo Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Menetelmät... 1 3 Selvitysalueiden sijainti... 1
LisätiedotHämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys
2015 Hämeenlinnan Halminlahden tilojen RN:o 2:56 ja 2:76 luontoselvitys Petri Parkko 18.9.2015 1 1. Taustoja Ympäristönsuunnittelu Oy on kaavoittamassa Hämeenlinnan (Hauho) Pyhäjärven Halminlahden tilalle
LisätiedotKEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen
LisätiedotLUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU
TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET
SIPOON NEVAS GÅRDIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOKOHTEET Pekka Routasuo 20.11.2012 1 JOHDANTO Tähän selvitykseen on koottu olemassa olevista luontoselvityksistä ja ympäristöhallinnon OIVA-tietokannasta sekä
LisätiedotKIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS
Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012
LisätiedotKOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN
LisätiedotMT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI
MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN
LisätiedotVT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo
VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola
LisätiedotHYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011
HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Esa Lammi Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 28.12.2011 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN LUONTOKOHDESELVITYS 2011 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Lähtöaineistot ja menetelmät...
LisätiedotPORNAINEN ONNENTAIVAL LUONTO- JA MAISEMASELVITYS
PORNAINEN ONNENTAIVAL LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 9.12.2011 Karttaako Oy/Mikko Siitonen 1. JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Pornaisten Kirkonkylän eteläpuolella, Kirkkotien ja Mustijoen välisellä alueella.
LisätiedotPäivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET
Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1
LisätiedotLuontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee
25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi
LisätiedotLiito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.
Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on
LisätiedotSavonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:
Savonlinnan kaupunki Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012: Riihisaari, Naistenlahdentie ja Rajalahti Petri Parkko 24.9.2012 1. Selvityksen taustoja Savonlinnan kaupunki tarvitsee
LisätiedotLIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
Vastaanottaja Ilmatar Raasepori Oy Asiakirjatyyppi Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys Päivämäärä 21.9.2012 Viite 82142499-05 ILMATAR RAASEPORI OY GUMBÖLEBERGETIN LIITO-ORAVA- JA KASVILLISUUSSELVITYS
LisätiedotVESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ
VESILAHDEN SUOMELAN ASEMAKAAVAALUEEN ASIANTUNTIJA-ARVIO LUONTOSELVITYKSISTÄ Teemu Virtanen Paula Salomäki 8.10.2012 Biologitoimisto Vihervaara Oy PL 140 70101 Kuopio info@biologitoimisto.fi 1 1 Kasvillisuus...2
LisätiedotILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS. Pekka Routasuo
ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Pekka Routasuo 15.12.2015 ILVESVUORI POHJOINEN ASEMAKAAVA: LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät...
LisätiedotKÄRKÖLÄ JÄRVELÄ KIVISILLAN-RUUKINTIEN ALUE LUONTO- JA MAISEMASELVITYS. Karttaako Oy/Mikko Siitonen 7.10.2012
KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ KIVISILLAN-RUUKINTIEN ALUE LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 7.10.2012 Alli Paasikiven muistokivi Vanhatien varrella. 1 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Järvelän keskustan tuntumassa, Kivisillantien,
LisätiedotKOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,
Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha
LisätiedotLIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
LisätiedotKartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus. 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski
Kartoitusraportti Maastokäynnin perusteella tehty Latamäen luontoarvojen kartoitus 8.5.2012 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto.... 3 2. Luontoselvitys.......3 3. Tulokset.....
LisätiedotSIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009
SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
LisätiedotLEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot
Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2014
PUKKILA TORPIN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVOITUS LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2014 Kuvio 8. Maariankämmekkää ruohokorvessa. 1. JOHDANTO Selvitysalue (22,5 ha) sijaitsee Pukkilan Torpin kylässä maantie 162:en molemmin
LisätiedotNIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki
RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1
LisätiedotKorpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava
Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa
LisätiedotNokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013
Nokian kaupunki Tekninen keskus Harjukatu 21 37100 NOKIA Nokian kaupungin KOHMALAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Luontoselvitys M. Ranta Talaskuja 14 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 miraranta@hotmail.fi TAUSTATIETOJA
LisätiedotMIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI- JA SUUNNITTELUHANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011
MIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI- JA SUUNNITTELUHANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 SISÄLLYS Esipuhe Etelä-Savon metsäkeskus: METSO kohteet Mikkelin metsäsuunnitelman laadinnassa Ympäristösuunnittelu
LisätiedotKortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys
Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...
LisätiedotMERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE
Asiakirjatyyppi Luontoselvitys LIITE 10 Päivämäärä 5.5.2014 MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS, KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPIT RAKENTAMISALUEILLA TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS,
LisätiedotSIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS
SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon
LisätiedotTYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu
TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...
LisätiedotSUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS
KEURUUN-MULTIAN SUUNNITTELUKOHTEIDEN LUONTOTYYPPI- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 SAARIJÄRVEN YM. VESISTÖJEN Alueilla ei esiinny liito-oravia Suomen Luontotieto Oy 9/2014 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen
LisätiedotLAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos
RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot
LisätiedotSAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS
SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 15.12.2008 SAVONLINNAN ANDRITZIN ASEMAKAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 4 3 TULOKSET...
LisätiedotORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS
ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO
LisätiedotKattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuiston liito-oravaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 20.8.2014 P21463P003 Liito-oravaselvitys 1 (23) Tuomo Pihlaja 20.8.2014
LisätiedotPÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010
PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin
LisätiedotVESILAHDEN KUNTA Koskenkylän ja Mantereen osayleiskaava -metsäalueiden luontoselvitys 2009
VESILAHDEN KUNTA Koskenkylän ja Mantereen osayleiskaava -metsäalueiden luontoselvitys 2009 FM Kati Skippari Ympäristösuunnittelija Vesilahden kunta Tekninen toimi 2 TYÖN TAUSTAA Vesilahden Koskenkylän
LisätiedotOriveden Punkaniemi ja lähialueet
Raportti maastokäynnistä 13.9.2013 Juho Kytömäki, LuK Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Oriveden Punkaniemi ja lähialueet Tutustuin Oriveden Pukala-järven koillisrannalla sijaitsevaan Punkaniemen Veljestenlammin
LisätiedotKantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos
Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland Kantakaupungin
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS 26.8.2007. Laajennus Mäntsälänmetsän alueelle 2009
NUMMI-PUSULA SAUKKOLA Liite LESKELÄNTIEN YMPÄRISTÖ MÄNTSÄLÄNMETSÄ LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 26.8.2007. Laajennus Mäntsälänmetsän alueelle 2009 Leskeläntietä selvitysalueen itäosassa. 1. JOHDANTO Alkuperäiseen
LisätiedotLUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014
LUONTOSELVITYS 16X173577 30.9.2013 26.6.2014 RAAHEN KAUPUNKI Tokolanperän kaavarungon ja asemakaavan luontoselvitys v. 2013-2014 1 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 KASVILLISUUS 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Uhanalaiset
LisätiedotVesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma LIITE 13: Kuvioluettelo Sivu 1/26
Vesirattaanmäen hoito- ja käyttösuunnitelma 2015-2025 LIITE 13: Kuvioluettelo 23.3.2015 Sivu 1/26 101 0,70 Kuivahko kangas Taimikko yli 1,3 m Kataja Avoin alue ja näkymä (B4) Myös kelirikon aikana Rauduskoivu
LisätiedotA. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy. Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY
A. Ahlström Kiinteistöt Oy & Satawind Oy Porin Ahlaisten Lammin tuulivoimapuiston kasvillisuustarkastus 2016 AHLMAN GROUP OY Raportteja 3/2016 sisällysluettelo Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen
Lisätiedot338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)
Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun
LisätiedotPälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )
Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net
LisätiedotTooppikallio, Sastamala
Tooppikallio, Sastamala Raportti maastokäynnistä 6.4.2012 Tiina Jalkanen, Juho Kytömäki ja Jere Nieminen Yhteenveto Sastamalan Tooppikallio on Metsähallituksen/Laatumaan myytävänä oleva metsätila, jolla
LisätiedotPutkilahden luonto- ja liitooravaselvitys
2016 Putkilahden luonto- ja liitooravaselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 15.6.2016 Sisällys 1 Johdanto... 2 2 Työmenetelmät... 5 2.1 Esiselvitys... 5 2.2 Maastotyöskentely...
LisätiedotLeppälahden liito-oravaselvitys 2012
Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan
LisätiedotUPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS
UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS UPM OYJ TAMMELAN PÄÄJÄRVI LUONTOSELVITYKSEN TARKISTUS 29.4 2012 Eräitä tarkistuksia Maastotarkistukset Syksyllä 2011 (19.9) ja keväällä 2012 suoritettiin
LisätiedotKOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS
Liite 5 KOLMENKULMAN ALUEEN LUONTOSELVITYS Kolmenkulman alueen ympäristö on melko tasaista moreenimaastoa. Kaavoitettava alue on metsäistä ja alue on ollut talousmetsäkäytössä lähes kokonaisuudessaan.
LisätiedotKINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS
KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset
LisätiedotLausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
Nurmijärvi 23.5.2018 Lausunto Mika Selin rakennuttamissuunnittelija mika.selin@nuorisosaatio.fi gsm 0400 416 695 NUORISOSÄÄTIÖ I NUORISOASUNTOJEN ISÄNNÖINTI OY Lausunto Espoon Ylämyllyntie 7 luontoarvoista
LisätiedotLUONTO- JA MAISEMASELVITYS
ASKOLA MONNINKYLÄ KOIVISTON ALUE LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 9.10.2015 Maisema alueen koilliskulmasta jokilaaksoon. Räjäytetty uoma Vähijoessa (Kuvio 13). Karua kalliometsää (Kuvio 3b) alueen koillisosassa.
LisätiedotRANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015
PARAINEN(Houtsär).GRANHOLM.LUONTOJAMAISEMASELVITYS2015 MaanmittariOyÖhman/MikkoSiitonen 10.10.2015 PARAINEN. GRANHOLM RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen
LisätiedotRAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS
RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo 9.6.2016 RAJAMÄEN SÄHKÖASEMAN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 2.1 Maastotyöt... 3 3 Tulokset... 4 3.1 Luonnonolot
LisätiedotNiiralan luonto- ja linnustoselvitys
Niiralan luonto- ja linnustoselvitys ympäristöalan asiantuntija Elokuu 2014 www.osuuskuntatoimi.fi Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Luontoselvitys... 2 2.1 Menetelmät... 2 2.2 Selvitysalue... 3 2.3
LisätiedotMAKKARALAHDEN LUONTOSELVITYS
MAKKARALAHDEN LUONTOSELVITYS Ympäristövinkki Ameriikantie 875 74200 VIEREMÄ Heini Niskanen TIIVISTELMÄ... 1 1 JOHDANTO... 3 2 MENETELMÄT... 3 3. SELVITYSALUE... 3 3.1 Sijainti ja yleiskuvaus... 3 3.2 Suojeluarvot...
LisätiedotLITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS
Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll
LisätiedotSULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi
SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...
LisätiedotLUONTOSELVITYS 2013. 16X165474 28.12.2013 Täydennetty 25.11.2014. KAARINAN KAUPUNKI Piikkiön alueen luontoselvitys
LUONTOSELVITYS 2013 16X165474 28.12.2013 Täydennetty 25.11.2014 KAARINAN KAUPUNKI Piikkiön alueen luontoselvitys Kaarina Luontoselvitys Sisältö 1 JOHDANTO...1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET...1
LisätiedotK-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN
Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO
LisätiedotTAAJAMA TOIMINTOJEN VAIHTOEHTOISTEN LAAJENEMISALUEIDEN LUONTOSELVITYS VAAJASALO (KUOPIO), RANTA-TOIVALA (KUOPIO), RÄIMÄ (SIILINJÄRVI)
KUOPION SEUDUN MAAKUNTAKAAVA LUONNONSUOJELU- JA VIRKISTYSALUESEL VITYKSEN TÄYDENNYS 2003 TAAJAMA TOIMINTOJEN VAIHTOEHTOISTEN LAAJENEMISALUEIDEN LUONTOSELVITYS VAAJASALO (KUOPIO), RANTA-TOIVALA (KUOPIO),
Lisätiedot