Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma Kuntajohtajakokous Seutuhallitus Yhtymäkokous

2 2 SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT... 3 Tampereen kaupunkiseudun strategia Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus sekä seudulliset suunnitelmat... 3 Kansallinen MAL-verkosto... 4 Seutuyhteistyön toimintaympäristön muutos... 4 Rakenteelliset uudistukset... 4 Kaupunkiseudun elinvoimaselvitys... 4 Kuntien väestön ja työllisyyden kehitys... 4 Elinkeinojen kehitys... 5 Kuntien talouden kehitys... 5 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen... 7 Maankäytön ja asumisen yhteistyö... 7 Liikennejärjestelmäyhteistyö... 8 Hyvinvointipalveluyhteistyö... 8 Infrapalvelujen yhteistyö... 9 Tietohallinnon yhteistyö... 9 Joukkoliikenteen suunnitteluyhteistyö... 9 Elinkeinojen ja osaamisen seutuyhteistyö... 9 Kansallinen MAL-verkosto TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Talousarvion osat Talousarvion tehtäväkokonaisuudet ja sitovuus Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta KÄYTTÖTALOUSOSA Seutuyksikkö Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL)-verkosto TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA TALOUSSUUNNITELMA

3 3 YLEISPERUSTELUT Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä toimii kuntayhteistyötä toteuttavana organisaationa. Jäsenkuntia ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Kuntayhtymän tehtävänä on syventää jäsenkuntien seudullista ajattelua ja valmistella kunnille seudullisia ratkaisuehdotuksia yhteistyöhyötyjen konkretisoimiseksi. Kuntayhtymä on perustettu huolehtimaan - kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä - kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä - yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta - jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta - aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan - muista yhteisesti sovittavista seutuyhteistyöhön liittyvistä tehtävistä. Tampereen kaupunkiseudun strategia 2020 Seudullista yhteistyötä ohjaa jäsenkuntien 2011 hyväksymä seutustrategia. Siinä määritellään yhteistyön visio, toimintaperiaatteet sekä tavoitteet. Seutuyhteistyön visio on: Vetovoimainen Tampereen kaupunkiseutu sujuvan elämän, kestävän kasvun ja yhteistyön edelläkävijä Strategian tavoitteet on jaettu pääteemoihin, joita ovat: maankäyttö, asuminen ja liikenne, palvelut sekä elinkeinot ja osaaminen. Tavoitteet tarkennetaan toimenpiteiksi vuosittain kuntayhtymän ja muiden vastuutahojen talousarviossa. Vuoden 2015 aikana arvioidaan kuntayhtymän toiminta ja strategia. Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus sekä seudulliset suunnitelmat Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen ensimmäinen MAL-aiesopimus solmittiin vuosille 2011 ja Sopimusmenettelyä on jatkettu vuosille Sen mukaan maankäyttöyhteistyön sitovuutta lisätään, maankäytön toteuttaminen ja liikenne kytketään entistä tiiviimmin yhteen. Myös ARA vuokra-asuntotuotantoa tulee vahvistaa. MAL-aiesopimuksella edistetään kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2040 ja siihen liittyvien liikenteen ja asumisen ohjelmien toteuttamista. MAL-aiesopimus on tarkoitus uudistaa vuoden 2015 aikana.

4 4 Kansallinen MAL-verkosto Kuntayhtymän isännöimä kansallinen MAL-verkosto toimii kaupunkiseutujen ja ministeriöiden välisenä yhteistyöalustana. Verkoston toiminta perustuu kansalliseen kaupunkipolitiikkaan ja jäsenseutujen tarpeisiin. Mukana on 16 kaupunkiseutua eri puolilta Suomea. Rahoittajina toimivat verkostoon kuuluvien jäsenalueiden lisäksi YM, LVM, Suomen Kuntaliitto ja ARA. Seutuyhteistyön toimintaympäristön muutos Rakenteelliset uudistukset Hallituksen tavoittelema kuntauudistus on leimannut kuntien toimintaympäristöä viime vuosina. Uudistus sisältää kuntarakennelain, kuntalain, valtionosuuslain sekä mm. sote-järjestämislain uudistamisen. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain muutokset vaikuttavat merkittävistä kuntakentän tulevaisuuden murrokseen. Vuonna 2015 kunnat keskittyvät mm. sotealueiden käynnistämisen valmisteluun sekä 2017 aloittavien tuotantoalueiden valmisteluun. Valtion tavoittelee rakenteellisia uudistuksia myös toisen asteen ja vapaan sivistystyön rakenteissa sekä mm. rakennusvalvontapalvelujen alueellistamisessa Toteutuessaan uudistukset tulevat muuttamaan kunnan perustehtävää merkittävästi. Kaupunkiseudun elinvoimaselvitys Kaupunkiseudun kunnat toteuttivat vuoden 2013 aikana laajan kaupunkiseudun tulevaisuuden elinvoimaisuutta koskevan selvityksen, joka luovutettiin kunnille tammikuussa Jatkotoimenpiteistä päätetään vuoden 2015 aikana, kun tärkeimmät kuntien toimintaympäristöä koskevien lakien muutokset ovat selvillä. Vuoden aikana odotetaan myös ratkaisuja seutuyhteistyön sisällöstä, laajuudesta ja muodoista tuleville vuosille (Odotetaanko?). Kuntien väestön ja työllisyyden kehitys Tampereen kaupunkiseudun väestönkehityksen ennakoidaan jatkuvan positiivisena. Kaupunkiseutu on varautunut suunnitelmissaan, että vuonna 2030 seudulla olisi asukkaita Tämä toteutuu noin hengen vuosikasvulla. Vuotuinen väestönkasvu on tällä vuosituhannella ollut keskimäärin hieman yli Tilastokeskus ennustaa kaupunkiseudulle vuoteen 2030 mennessä asukasta, eli hieman kuntien omaa varaumaa pienempää kasvua. Edellisen vuoden tapaan, väestönkasvu näyttää edelleen suuntautuvan keskuskaupunkiin, mutta myös kehyskunnat jatkavat kasvuaan. Kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2014 alussa henkilöä, jossa on kasvua asukasta (1,2 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Elokuun 2014 lopussa työttömyystilanne Pirkanmaalla (14,1 %) oli koko maata (12,2 %) heikompi, ja Tampereen kaupunkiseudulla työttömyysaste oli maakunnan korkein. Tampereen kaupungin työttömyystilanne on edelleen yksi huonoimmista vertailtaessa maan 20 suurinta kaupunkia, eikä

5 lähitulevaisuus näytä työllisyyden määrän ja rakenteen osalta kovin suotuisalta. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua nopeasti talouden kehityksen myötä. 5 Väestö kunnittain Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Kaupunkiseutu Työttömyysaste-% elokuussa muutos% Kangasala 10,3 11,3 1,0 Lempäälä 9,9 10,5 0,6 Nokia 12,9 13,3 0,4 Orivesi 10,6 12,8 2,2 Pirkkala 9,9 10,8 0,9 Tampere 15,7 16,6 0,9 Vesilahti 9,1 9,6 0,5 Ylöjärvi 10,3 11,8 1,5 Kaupunkiseutu 11,5 14,7 3,2 Pirkanmaa 13,0 14,1 1,1 Koko maa 11,1 12,2 1,1 Elinkeinojen kehitys Yksi kaupunkiseudun elinkeinojen peruspilareista, teknologiateollisuus, jatkaa murroksessa ja irtisanomiset ovat lisääntyneet. Tilanne ei ole heikko, mutta Nokian muutoksen seurauksena markkinoille on syntynyt paljon uusia innovaatioita kehittäviä yrityksiä, ja uudistuminen on hidasta. Konepajateollisuuden tilanne jatkuu vakavana taantuman vaikuttaessa negatiivisesti tilauskantaan. Biotieteiden ja -teknologian osaaminen on vahvaa Tampereen kaupunkiseudulla, ja sen odotetaan nousevan tulevaisuudessa merkittäväksi elinkeinoelämän osa-alueeksi. Kuntien talouden kehitys Vuoden 2014 aikana myös kuntatalous on kohdannut ankaria paineita, toisaalta korottaa kunnallisverotusta, ja toisaalta etsiä entistä tehokkaampaa toimintaa ja konkreettisia säästöjä. Kuntien talouden kantokyky vuodelle 2015 on selvästi aikaisempia vuosia heikompi. Alkuvuoden varovaisen positiiviset ennusteet talouden kasvusta ovat vuoden kuluessa kääntyneet huonompaan suuntaan. Ja vaikka ensi vuoden suhteen ollaan optimistisempia, kasvun odotetaan olevan hyvin vaatimatonta. Valtio jatkaa säästämistä kuntien läpi, ja valtionosuuksia leikataan myös tulevana vuonna. Samalla kunnilla on velvollisuus toteuttaa valtion asettamat 1 miljardin euron sopeuttamistoimet. Kaikkiaan kuntien taloudellinen liikkumavara on tiukempi kuin aikaisempina vuosina.

6 6 Kaupunkiseudun kuntien kunnallisveroprosenttien kehitys 2014 TAE 2015 Muutos Kangasala 20,50 21,00 +0,50 Lempäälä 20,50 20,50 -- Nokia 19,75 19,75 -- Orivesi 21,50 22,25 +0,75 Pirkkala 20,00 20,00 -- Tampere 19,75 19,75 -- Vesilahti 21,50 21,50 -- Ylöjärvi 20,50 20,50 --

7 7 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2015 Valtuustojen hyväksymästä seutustrategiasta 2020, rakennesuunnitelmasta 2040 ja MALaiesopimuksesta johdetut yhteistyötavoitteet jakautuvat asiaryhmiin seuraavasti: seutuyhteistyön yleinen kehittäminen, maankäytön ja asumisen yhteistyö, liikennejärjestelmäyhteistyö, hyvinvointipalveluyhteistyö ja infrapalvelujen yhteistyö. Lisäksi kuvataan seudullisen tietohallinnon, elinkeinojen ja osaamisen, seudullisen joukkoliikennelautakunnan ja kansallisen MAL-verkoston toiminnan painopisteet SEUTUYHTEISTYÖN YLEINEN KEHITTÄMINEN 1. Seutuyhteistyön toimintamalli ja strategia Tavoitetaso: Varaudutaan seutustrategian arviointiin ja päivitykseen yhteistyötilanteen mukaan. Seutuhallitus tutustuu seudullisten asioiden hallintaan verrokkialueella. 2. Seutuviestintä Tavoitetaso: Vahvistetaan seutuviestinnän toimenpiteitä ja niiden seurantaa. Vuoden aikana järjestetään valtuutetuille 2 seutufoorumia, lautakuntien seutuseminaarit sekä Seutupäivä 1.6. MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN YHTEISTYÖ 1. MAL-aiesopimus Tavoite: Sopimusosapuolet toteuttavat aiesopimuksessa esitettyjä tavoitteita. Seuranta-aineisto vuodesta 2014 valmistuu sopimusosapuolten ja seurantakokouksen käyttöön. Uusi aiesopimus valmistuu vuonna 2016 alkavalle kaudelle. 2. Rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen Tavoite: Rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen käynnistyy kunnissa tarvittavien yleiskaavojen ja muiden kuntakohtaisten toimenpide- ja kaavoitusohjelmien laadinnalla. Toteuttamisen edistymistä seurataan sähköisellä kartalla. 3. Maapoliittiset periaatteet Tavoite: Seudulliset maapoliittiset tavoitteet ja välineet päivitetään tukemaan rakennesuunnitelman toteuttamista. 4. Seudullinen paikkatieto Tavoite: Toimintamalli sähköisen ja karttapohjaisen MAL-aineiston ylläpitämiseen ja hyödyntämiseen valmistuu ja otetaan käyttöön. 5. Asuntopolitiikka ja -tuotanto Tavoite: Kartoitetaan menetelmiä asuntotuotannon laadun kehittämiseen ja hinnan hillintään. Käynnistetään menetelmien soveltamiseen liittyviä toimenpiteitä.

8 8 LIIKENNEJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖ 1. Raitiotieliikenne Tavoite: Selvitetään rakennesuunnitelman mukaisen raitiotielinjauksen 2. vaiheen (Pirkkala ja Ylöjärvi) toteuttamisen edellytykset. 2. Lähijunaliikenne Tavoite: Valmistellaan esitys lähijunatarjonnasta ja siitä kunnille kohdistuvien kustannusten jaosta. Selvitetään rakennesuunnitelman mukaisten uusien asemapaikkojen toteutuksen edellytyksiä. 3. Bussiliikenne Tavoite: Käynnistetään joukkoliikenteen palvelutasomäärittely sisältäen liityntäpysäköinnin kehittämisen. 4. Kävely ja pyöräily Tavoite: Liikkumisen ohjauksen -palvelu kattaa koko kaupunkiseudun. Kävelyn ja pyöräilyn vaikuttavuudesta saadaan seurantatietoa. 5. Tavaraliikenne Tavoite: Selvitetään tavaraliikenteen toimivuutta ja roolia liikennejärjestelmässä kaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla HYVINVOINTIPALVELUYHTEISTYÖ 1. Palveluverkon pääperiaatteet Tavoite: Kunnat soveltavat seudullisia periaatteita palveluverkon suunnittelussa. Työryhmän seuraa periaatteiden toteutumista valitsemiensa seurantakohteiden tai indikaattoreiden kautta. 2. Sote-uudistus Tavoite: Toimitaan yhteistyöfoorumina kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon kehittämisessä. Tuetaan sote-palvelujen tietohallintotyötä. 4. Toisen asteen koulutusyhteistyö Tavoite: Valmistaudutaan toisen asteen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistukseen. 5. Päivähoitopalvelut Tavoite: Edistetään yksityisen päivähoitotarjonnan syntymistä ja kuntien yhteisiä menettelyjä niiden hallinnassa. 6. Sähköisen toimintatavan edistäminen Tavoite: Edistetään yhden sähköisen palvelun käyttöönottoa hyvinvointipalveluissa yhdessä seudullisen tietohallinnon kanssa.

9 9 INFRAPALVELUJEN YHTEISTYÖ 1. Rakennusvalvonta Tavoite: Edistetään kuntien rakennusvalvonnan yhteisten käytäntöjen syntymistä. 2. Tilapalvelut Tavoite: Lisätään kuntien palvelurakennusten suunnittelu-, käyttö- ja kunnossapito-osaamista 3. Yhdyskuntatekniset palvelut Tavoite: Seudullinen tuoterakenne liikennealueiden ylläpitoon valmistuu ja otetaan kunnissa käyttöön. Valmistellaan tuotteistamishankkeen jatkamista. 4. Ilmasto- ja energiatehokkuustyö Tavoite: Jatketaan ilmastonmuutoksen sopeutumisen ja varautumisen suunnittelua. 5. Vesihuoltoyhteistyö Tavoite: Yhteistyön kuntien jätevesi- ja puhdasvesiratkaisuissa etenee. TIETOHALLINNON YHTEISTYÖ Seudullisen tietohallinnon hoitamisesta vastaa Tampereen kaupunki. Vuonna 2015 tietohallinnolla on seudullisesti kolme painopistettä: 1) Asiakkaan vapaan valinnan ja liikkuvuuden mahdollistaminen, 2) Seudulliset oppimisympäristöt ja 3) Seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen. Tietohallinnossa keskeisenä ict asiana on ratkaisut perustietotekniikan, järjestelmäpalvelujen sekä data ja puhepalvelujen hankinnoissa. Uudet toimijat aloittavat v lopussa ja v alusta. Tietohallinto pyrkii mukauttamaan toimintaansa vastaamaan sote uudistuksen haasteisiin. Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELUYHTEISTYÖ Joukkoliikenteen operatiivisista tehtävistä vastaa Tampereen kaupungin seudullinen joukkoliikenneyksikkö ja -lautakunta. Vuonna 2015 valmistellaan mm. seudulliseen taksavyöhykemalliin siirtymistä, mikä on tarkoitus toteuttaa Vuonna 2015 valmistaudutaan myös 2016 kesällä päättyvien Ylöjärven ja Oriveden suunnan siirtymäajan liikennesopimuksien korvaavien palvelujen järjestämiseen. Lisäksi seurataan tehtyä liikennemuutosta. Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. ELINKEINOJEN JA OSAAMISEN SEUTUYHTEISTYÖ Operatiivisesta elinkeinoyhteistyöstä vastaa Tredea Oy. Seudullista kuntayhteistyötä sekä elinkeino-, teollisuus- ja innovaatiopolitiikan sisältöjä ja työnjakoa on tarkennettu. Tredea Oy:n painopisteitä ovat investointien, pääomien ja yritysten houkuttelun lisäksi matkailumarkkinointi ja kehittäminen sekä nykyisen yritys- ja osaamisperustan turvaaminen. Seudullisia työvälineitä ovat mm. Innovatiiviset kaupungit ohjelma, jonka tavoitteena on vastata yritysten uudistumiseen ja kansainvälistymiseen sekä yhdistää kaupunkien kehitysalustat ja julkiset hankinnat alueellisen liiketoiminnan kehittämiseen. Kuuden suurimman kaupungin pohjautuva 6Aika-hanke tähtää kaupunkien tietovarantojen avaamiseen ja avoimen datan hyödyntämiseen liiketoiminnassa.

10 Toiminnasta raportoidaan kolme kertaa vuodessa ja vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. 10 KANSALLINEN MAL-VERKOSTO 2015 (maankäyttö, asuminen ja liikenne) Kaupunkiseudun kuntayhtymä hallinnoi ministeriöiden ja alueiden muodostamaa vapaaehtoista MAL-verkostoa. Työllä tuetaan jäsenyhteisöjen MAL-yhteensovittamistyötä, madalletaan organisaatio- ja aluetasojen välisiä raja-aitoja sekä jalkautetaan uusinta tutkimustietoa kaupunkiseuduille kestävän ja elinvoimaisen yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. MAL-verkoston toimintaa suuntaa rahoittajista koottu ohjausryhmä. Vuonna 2015 verkosto jatkaa toimintasuunnitelman mukaisia toimintamuotoja, joita ovat asiantuntijaseminaarit, aihekohtaiset työpajat, kaupunkiseutujen sparraus ja hanketoiminta, julkaisut ja aktiivinen viestintä. Tarkoitus on suunnitella toimintamallia vuodesta 2015 eteenpäin. Verkoston asiasisällöt painottuvat 2015 seuraaviin kysymyksiin: - MAL-aiesopimusseurannan kehittäminen sekä elinkeinojen ja palvelujen näkökulman vahvistaminen MAL(PE)-suunnittelussa - asemanseutujen kehityshankkeiden yhteensovittaminen kaupunkikehitykseen - asuntotuotannon ja asuinympäristöjen laadun parantaminen - täydennysrakentaminen ja tiivis yhdyskuntarakenne

11 11 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Talousarvion osat Kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän talousarvio muodostuu yleisperusteluista, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Käyttötalousosassa kuvataan kuntayhtymän varsinaista toimintaa. Käyttötalousosassa yhtymäkokous hyväksyy kuntayhtymän eri tehtäväkokonaisuuksille meno- ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kuntayhtymän tilikauden tulorahoitus riittää käyttömenoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Kuntayhtymällä ei ole talousarviovuonna 2014 rahoitusmenoja tai suunnitelman mukaisia poistoja. Investointiosa sisältää kuntayhtymän investointisuunnitelmat talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosille. Kuntayhtymällä ei ole taloussuunnitelmakaudella investointeja. Rahoitusosassa esitetään kuntayhtymän käyttötalous-, tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta, eli varsinaisen toiminnan kassavirta. Rahoitusosaan merkitään myös antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan talousarvion vaikutusta maksuvalmiuteen. Talousarviolla 2014 ei ole vaikutusta kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Talousarvion tehtäväkokonaisuudet ja sitovuus Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymällä on kaksi tehtäväkokonaisuutta, joiden nettobudjetoidun talousarvion toimintakate on yhtymäkokoukseen nähden sitova. Talousarviossa esitetään toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle. Tavoitetasot ovat yhtymäkokoukseen nähden sitovia. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion toteutumista seurataan kuntayhtymän tasolla toteutettavalla raportoinnilla. Raportoinnilla seurataan sekä taloudellisen tuloksen että toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Taloudellisen tuloksen ja toiminnallisten tavoitetasojen toteutumisesta raportoidaan yhtymäkokoukselle kerran talousarviovuoden aikana. Tavoitetasojen toteutumisesta raportoidaan seutuhallitukselle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousarviovuodelta raportit ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Tavoitteiden raportointi toimitetaan myös jäsenkunnille.

12 12 KÄYTTÖTALOUSOSA Seutuyksikkö Käyttötalousosa muodostuu vuonna 2015 seutuyksiköstä ja kansallisesta MAL-verkostosta. Seutuyksikön toimintatuotot muodostuvat jäsenkuntien asukasmäärän suhteessa laskutettavista maksuosuuksista. Kuntayhtymän käyttömenojen osalta jäsenkuntien maksuosuus on 100 % kokonaiskustannuksista. Seutuyksikön henkilöstömenot muodostuvat seutujohtajan, seutusihteerin, seutusuunnittelupäällikön, liikennejärjestelmäinsinöörin, hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikön, infrapalvelujen kehittämispäällikön ja seutuassistentin palkka- ja henkilösivukuluista. Seutuyksikköön on budjetoitu myös seutuhallituksen, yhtymäkokouksen ja tarkastuslautakunnan kokouspalkkiot ja ansiomenetyskorvaukset. Henkilöstömenot on budjetoitu siten, että ne vastaavat laskennallisesti kunnallisen työehtosopimuksen tasoa. Palvelujen ostot muodostuvat mm. kuntayhtymän atk-palveluista, posti- ja telepalveluista, kirjanpidon, maksuliikenteen ja palkanlaskennan palveluista, sekä painatuksiin, ilmoituksiin ja viestintään liittyvistä palveluista. Palvelujen ostoissa ovat mukana myös seutuyksikön henkilöstön matkustukseen ja koulutukseen liittyvät kulut sekä erilaisten tapahtumien, mm. seutufoorumin ja seutupäivän, järjestämiseen liittyvät kulut. Palvelujen ostoihin on budjetoitu euron sitomaton hankeraha, jolle seutuhallitus hyväksyy käyttösuunnitelman. Aine-, tarvike-, tavara-, ja muut menot muodostuvat seutuyksikön tarvitsemista käyttökulutustavaroista. Toimitilavuokra on budjetoitu käytettyjen neliöiden mukaan. Kaikkiaan vuoden 2015 talousarvio on seutuyksikön osalta laadittu siten, että kuntien maksuosuudet laskevat 1,0 prosenttia vuodesta Tuloslaskelma seutuyksikkö TA 2015 SEUTUYKSIKKÖ TA 2014 TAE 2015 Muutos Muutos % Myyntitulot/kunnat ,01 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,01 % Palkat ja palkkiot ,73 % Sivukulut ,31 % Henk.kulut yht ,55 % Palvelujen ostot ,68 % Vuokrat ,85 % Tarv., yms ,66 % Kaluston hankinta ,00 % Menot yht ,01 %

13 13 Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL)-verkosto MAL-verkosto on kansallinen toimija, jonka päätarkoitus on tukea verkoston jäsenseutuja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä toimii verkoston isäntäorganisaationa ja hyödyntää verkoston tuoman lisäarvon kaupunkisedun omassa työssä. Muut verkostoalueet ovat mm. Turun, Oulun, Lahden ja Jyväskylän seudut. Lisäksi toimintaan osallistuu valtionhallinnon toimijoita ja Suomen Kuntaliitto. Verkoston toiminnassa korostuvat seutu- ja yhteistyönäkökulmat ja sopimuksellinen kaupunkipolitiikka. Tavoitteena on kehittää erilaisia MAL-ohjauskeinoja, -suunnitteluprosesseja ja toteutuksen välineitä sekä levittää olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Toimintatapoina ovat kaupunkiseuduille sovitettu tukityöpajat, asiantuntijaseminaarit sekä selvitys- ja kehityshankkeet. MAL-verkoston toiminnan rahoittavat LVM, YM, Suomen Kuntaliitto, ARA ja verkoston jäsenalueet. Kuntayhtymä on Tampereen kaupunkiseutua edustavana organisaationa MAL-verkostossa ja maksaa jäsenosuuden e/v. Vuonna 2015 MAL-verkoston jäsenseutujen yhteenlaskettu rahoitusosuus on euroa (58 %) ja muiden rahoittajien yhteensä euroa (42 %). MAL-verkoston henkilöstömenot muodostuvat projektipäällikön ja suunnittelijan palkka- ja henkilösivukuluista. Palvelujen ostot muodostuvat mm. atk-palveluista, posti- ja telepalveluista, kirjanpidon, maksuliikenteen ja palkanlaskennan palveluista, sekä painatuksiin, ilmoituksiin ja viestintään liittyvistä palveluista. Palvelujen ostoissa ovat mukana myös MAL-verkoston henkilöstön matkustukseen ja koulutukseen liittyvät kulut sekä erilaisten tapahtumien järjestämiseen liittyvät kulut ja konsulttipalkkiot. Aine-, tarvike-, tavara- ja muut menot muodostuvat MAL-verkoston tarvitsemista käyttökulutustavaroista. Toimitilavuokra on budjetoitu käytettyjen neliöiden mukaisessa suhteessa. Tuloslaskelma MAL-verkosto TA 2015 MAL-VERKOSTO TA 2014 TAE 2015 Muutos Muutos % Myyntitulot/verk.jäsenet ,67 % Muut tuet ja avust ,30 % Tulot yht ,65 % Palkat ja palkkiot ,76 % Sivukulut ,00 % Henk.kulut yht ,30 % Palvelujen ostot ,89 % Vuokrat ,07 % Tarv., yms ,42 % Kaluston hankinta ,00 % Menot yht ,65 %

14 14 TULOSLASKELMAOSA Kuntayhtymän yhdistetystä tuloslaskelmasta käy ilmi, että talousarviolla 2015 ei ole vaikutusta kuntayhtymän taloudelliseen tilanteeseen tai maksuvalmiuteen. KUNTAYHTYMÄ TA 2014 TAE 2015 Muutos Muutos % Myyntitulot ,40 % Muut tuet ja avust ,30 % Tulot yht ,06 % Palkat ja palkkiot ,35 % Sivukulut ,89 % Henk.kulut yht ,47 % Palvelujen ostot ,70 % Vuokrat ,06 % Tarv., yms ,13 % Kalusto ,00 % Menot yht ,06 % Toimintakate 0 0 Vuosikate 0 0 Tilikauden tulos 0 0 INVESTOINTIOSA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymällä ei ole investointeja talousarviovuonna 2015.

15 15 RAHOITUSOSA Kuntayhtymän tulorahoitus perustuu jäsenkuntien maksuosuuksiin. Tulorahoituksella katetaan käyttömenot kokonaisuudessaan, jolloin kuntayhtymän vuosikate on nolla. Kuntayhtymällä ei ole talousarviovuonna käyttöomaisuusinvestointeja eikä lainoja. Vuoden 2015 talousarvion rahoitusosalla ei ole vaikutusta kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Jäsenkuntien maksuosuudet laskevat 1,0 prosenttia vuonna TAE 2015 TAE 2014 muutos muutos väestö % SY Yhteensä Yhteensä euroa % 369 Yhteensä ,0 Kangasala , ,5 Lempäälä , ,4 Nokia , ,2 Orivesi , ,6 Pirkkala , ,9 220 Tampere , ,9 Vesilahti , ,4 Ylöjärvi , ,5 Rahoituslaskelma TAE 2014 TAE 2015 TASU 2016 TASU 2017 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta tulorahoituksen vuosikate investoinnit Rahoitustoiminnan kassavirta lainakannan muutokset omanpääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

16 16 TALOUSSUUNNITELMA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta on budjetoitu vuoden 2013 laajuisena koko taloussuunnittelukaudelle Mikäli seutuyhteistyön toimintatapaan arvioidaan tarvittavan muutoksia, huomioidaan ne erikseen tulevissa budjeteissa. Taloussuunnitelmakaudella kuntayhtymällä ei ole käyttöomaisuusinvestointeja eikä lainoja. Kuntayhtymällä ei ole poistojen alaista omaisuutta. Kuntayhtymällä ei ole varauksia eikä rahastoja. Taloussuunnitelmakauden seutuyksikön rahoitus perustuu kuntien maksamiin osuuksiin. MAL-verkoston osalta rahoitus perustuu jäsenalueiden maksamiin maksuosuuksiin sekä Ympäristöministeriön, Liikenne- ja viestintäministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sekä Suomen Kuntaliiton maksuosuuksiin. Kuntien maksuosuuksia ei käytetä MAL-verkoston rahoittamiseen. Tulorahoituksella katetaan käyttömenot kokonaisuudessaan, jolloin kuntayhtymän vuosikate on nolla. TALOUSSUUNNITELMA KUNTAYHTYMÄ TAE 2014 TAE 2015 TASU 2016 TASU 2017 Myyntitulot/kunnat , , , ,00 Muut tuet ja avust , , , ,00 Tulot yht , , , ,00 Palkat ja palkkiot , , , ,00 Sivukulut , , , ,00 Henk.kulut yht , , , ,00 Palvelujen ostot , , , ,00 Vuokrat 64800, , , ,00 Tarv., yms 21200, , , ,00 Kalusto 10000, , , ,00 Menot yht , , , ,00 Toimintakate Vuosikate Tilikauden tulos Tilikauden yli- / alijäämä