Tampereen kaupunkiseudun elinvoimaa vahvistettava

Transkriptio

1 TIEDOTE Tampereen kaupunkiseudun elinvoimaa vahvistettava Maakuntauudistuksen toteutuessa Pirkanmaan ja koko Suomen etu on, että Tampereen kaupunkiseudun elinvoimakehitystä ei jarruteta hallinnollisin ratkaisuin. Kaupunkiseudulla tulee olla jatkossakin omat välineet ja resurssit alueensa kehittämiseksi. Tämän vuoksi kaupunkiseudun seutuhallitus on kevään aikana kirkastanut näkemystään elinvoiman tekijöistä ja tavoittelee niiden säilyttämistä kuntien käsissä. Kaupunkiseutu muodostuu kahdeksasta kunnasta Tampere, Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Pirkkala, Nokia, Vesilahti ja Ylöjärvi ja seudun kokonaisväestö on asukasta. Näkemyksemme on, että pääkaupunkiseudun erityisasema ei riitä yksin vastaamaan Suomen haasteisiin kuten kaupungistumiseen, kansainvälistymiseen ja talouden kasvuun. Näiden ilmiöiden kasautuminen suurille kaupunkiseuduille on jo käynnissä ja se vahvistuu edelleen, toteaa seutuhallituksen puheenjohtaja, Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen. (Timo Aro: Kaupunkien ja kaupunkiseutujen merkitys itsehallintoalueita muodostettaessa, Tämän vuoksi Tampereen kaupunkiseutu tavoittelee pääkaupunkiseudun tapaan mahdollisuutta omaan erityisratkaisuun elinvoima-asioissa osana tulevan maakunnan valmistelua. Elinvoima-asiat tulisi maakuntauudistuksen yhteydessä vastuuttaa siten, että Tampereen kaupunkiseutu 1. järjestää alueensa elinkeinojen kehittämisen ja työllisyydenhoidon palvelut, 2. vastaa alueellaan maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän suunnittelusta ja 3. neuvottelee jatkossakin suoraan valtion kanssa MAL-sopimukset (maankäyttö, asuminen ja liikenne) sekä KASVU-sopimukset ja vastaa niiden toteutuksesta. "Haluamme kiinnittää päättäjien huomiota myös Suomen kasvukeskusten yhdenvertaisuustekijöihin samoin kuin kuntayhteistyön mahdollistamiseen siellä, missä on näyttöjä sen onnistumisesta. Tampereen kaupunkiseutu on tästä hyvä esimerkki, toteaa Pirkkalan pormestari Helena Rissanen, joka toimii seutuhallituksen varapuheenjohtajana. Tampereen kaupunkiseutu kasvaa nopeasti, ja alueella varaudutaan noin uuteen asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Väestö, asuminen, korkeakoulut, liikenne, työpaikat, innovaatiot ja maahanmuutto keskittyvät suuriin kaupunkikeskuksiin, jotka ovat jo nyt maakuntia vahvempia toimijoita. Maakuntauudistuksessa on kaavailtu 18 maakuntaa. Tampereen kaupunkiseutu on asukasluvultaan ( ) suurempi kuin näistä 14. Kaupunkiseudun kunnallishallitukset kokoontuvat 5.9. Tampere-taloon jo toista kertaa kuluvana vuonna linjaamaan seudun tulevaisuutta. Seudullisuus on 10 vuoden aikana syventynyt, ja kunnilla on nyt aito halu rakentaa kaupunkiseutua kokonaisuutena. Olisi tuhlausta jättää tämä yhteistyöinvestointi nyt hyödyntämättä, painottaa seutujohtaja Päivi Nurminen. Lisätiedot: Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen, p Pirkkalan pormestari Helena Rissanen, p Seutujohtaja Päivi Nurminen, p Lue kaupunkiseudun elinvoimaviesti kokonaisuudessaan Tampereen kaupunkiseudun nettisivuilla (

2 TIEDOTE Tampereen kaupunkiseudun seutuhallitus Ikonen Anna-Kaisa, Tampereen kaupunki, puheenjohtaja Rissanen Helena, Pirkkalan kunta, I varapuheenjohtaja Perämaa Ari, Vesilahden kunta, II varapuheenjohtaja Aaltonen Mikko, Tampereen kaupunki Aleksovski Atanas, Tampereen kaupunki Heinämäki Anna-Kaisa, Tampereen kaupunki Joensivu Leena, Ylöjärven kaupunki Jokila Killi, Lempäälän kunta Kork Jarmo, Nokian kaupunki Lyytinen Heikki, Kangasalan kunta Mäkinen-Aakula Marjo, Oriveden kunta Sasi Ilkka, Tampereen kaupunki Silvennoinen Seppo, Tampereen kaupunki

3 Tiedotteen 5.9 perustelumuistio TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLE MAHDOLLISUUS ERITYSRATKAISUUN ELINVOIMA-ASIOISSA Suomi tarvitsee vahvan kakkoskeskuksen. Tampereen kaupunkiseutu on Suomen kakkoskeskus, kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin tärkeä moottori. Se muodostuu kahdeksasta kunnasta - Tampere, Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Pirkkala, Nokia, Vesilahti ja Ylöjärvi. Seutu on asukasluvultaan ( ) suurempi kuin 14 kaavaillusta 18 maakunnasta. Alueen kaupungistuminen ja kasvu ovat nopeaa ja erot muihin kaupunkiseutuihin lisääntyvät tulevaisuudessa. Elinvoiman keskittäminen yksin pääkaupunkiseudun varaan jättää hyödyntämättä Tampereen seudun merkittävät resurssit. Investoinneilla, väestönkasvulla, työ-, palvelu- ja asuntomarkkinoilla mitattuna Tampereen kaupunkiseutu on Suomen kakkoskeskus ja erityisen vahva alue Suomen viennin kannalta. Seudun keskus, Tampere, investoi ja kansainvälistyy nopealla vauhdilla ja sen elinkeinoelämä vetää puoleensa ulkomaisia yrityksiä ja osaajia. Seudullinen MAL-suunnittelu vastaa kaupungistumisen haasteisiin. Kehittyneet yhteistyörakenteet ovat kaupunkiseudun kuntien investointi jo 10 vuoden ajalta. Yhteistyö on toimivaa ja tuloksellista. Kaupunkiseudulla on aikoinaan valmisteltu muun muassa yhteistä Seutukaupunki-mallia, jonka jatkovalmistelu jäi hallituksen maakuntauudistuksen linjausten alle. Em. perusteella Tampereen kaupunkiseudulla tulee olla pääkaupunkiseudun tapaan mahdollisuus omaan eritysratkaisuun elinvoima-asioissa. Elinvoima-asiat tulisi maakuntauudistuksen valmistelun yhteydessä vastuuttaa siten, että Tampereen kaupunkiseutu 1. järjestää alueensa elinkeinojen kehittämisen ja työllisyydenhoidon palvelut, 2. vastaa alueellaan maankäytön, asumisen ja liikennejärjestelmän suunnittelusta 3. neuvottelee jatkossakin suoraan valtion kanssa MALsopimukset (maankäyttö, asuminen ja liikenne) sekä KASVUsopimukset ja vastaa niiden toteutuksesta.

4 Elinvoima edellyttää maankäytön ja liikenteen ohjausvälineitä Kunnilla tulee jatkossakin olla päävastuu maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta. Tämän tulee sisältää maapolitiikan tehtävät sekä yleispiirteisen kaavoituksen ja seudullisen liikennejärjestelmäsuunnittelun tehtävät (vastaava tehtävä Uudellamaalla hoitaa HSL, jonka erityisasema on määritelty alueiden kehittämislaissa) Seututason suunnittelulla varmistetaan kaupunkiseudulla yhdyskuntarakenteen ohjaus. Tampereen kaupunkiseudulla varaudutaan noin uuteen asukkaaseen vuoteen 2040 mennessä. Erityiskysymyksiä ovat etenevä kaupungistuminen ja liikennejärjestelmän suunnittelu. Seudullisessa suunnittelussa tähän on vastattu rakennesuunnitelmilla tai yhteisillä yleiskaavoilla. Kuntien tulee jatkossakin saada keskenään sopia seudullisen maankäytön ja tavoitteista ja toteutuksesta. Vastaavat välineet tulee sisällyttää lainsäädäntöön. MAL-sopimusmenettelyä tulee jatkaa kaupunkiseutujen suunnittelukysymysten ratkaisemiseksi. Sopimusmenettelyllä vahvistetaan yhdyskuntarakenteen kestävä kehittyminen. Sopimuksen seuranta osoittaa, että kehitys on edennyt valtion ja kuntien tavoitteiden mukaan. Menettely tulee jatkossakin säilyä suurten kaupunkiseutujen ja valtion välisenä ohjausvälineenä. Kaupunkiseutu on luonteva alue työllisyyspalvelujen järjestäjäksi Tampereen kaupunkiseutu on myös yhtenäinen työmarkkina-alue, jonka työttömyys on rakenteellisesti korkea. Seudulla on kehittynyt vapaaehtoiselta pohjalta työllisyydenhoidon yhteistyömalli. Nyt Tampereen kaupunkiseutu kehittää työllisyyspalvelujen uusia toimintamalleja työllisyyden kuntakokeilussa yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Työttömyyden ilmiöt kasaantuvat kaupunkiseuduille, joihin muutetaan myös työllistymisen toivossa. Nopea työllistyminen lisää alueen elinvoimaa. Kaupunkiseudulla on seudullisia rakenteita myös elinkeinopalveluissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Näiden kautta uusia toimintatapoja voidaan kehittää. Elinvoiman kannalta on olennaista, että kaupunkiseudulla on riittävä toimintavapaus eli järjestämisvastuu tai laaja tuottamisvastuu työllisyydenhoidon palveluissa. Kaupunkiseudut ovat elinkeinojen kehitysalustoja Hallituksen linjauksen mukaan yksi maakunnan tehtävä on jatkossa elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön

5 kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys- ja neuvontapalvelut. Lisäksi maakunta edistää maaseudun elinkeinoja. Elinkeinoja koskevassa työn- ja resurssienjaossa kaupunkiseudulle tulee varmistaa jatkossakin riittävä rahoituspohja ja muut toimintaedellytykset kasvun, innovaatioiden sekä liiketoiminnan aikaansaamiseksi. Kaupunkiseudut ovat parhaita alustoja mm. digitalisaation kehittymiselle. Työnjako toimijoiden välillä tulee olla jatkossa selkeä. Kuntien palvelut ovat yritysten tarvitsemia lähipalveluita, jotka liittyvät tontteihin, toimitiloihin, lupiin ja infrastruktuuriin. Kaupunkiseudun tehtäviä ovat kuntien ja yritysten tarpeista lähtevät strategiset kehityshankkeet ja seudullisen infrastruktuurin varmistaminen. Kaupunkiseuduilla on erityisen merkittävä rooli myös uuden liiketoiminnan kokeiluissa ja kehitysalustoissa. Näitä voidaan edistää muun muassa kuntien innovatiivisella hankintapolitiikalla. Myös kansainvälisten verkostojen hallinta tulee hoitaa kaupunkiseudulla. Jakelu Ministeri Juha Rehula ja Ministeri Anu Vehviläinen erityisavustajineen Projektijohtaja Tuomas Pöysti Sote-muutosjohtaja Sinikka Salo ja maakuntamuutosjohtaja Pauli Harju Kuntaliitto, toimitusjohtaja Jari Koskinen, varatoimitusjohtajat Hanna Tainio ja Timo Reina VM, kansliapäällikkö Päivi Laajala STM, kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee Pirkanmaan kansanedustajat Media