TOIMINTA JA TALOUS

Transkriptio

1 TOIMINTA JA TALOUS Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen on toteutumassa tyydyttävästi. (yht. 2 kpl) Maankäytön ja asumisen yhteistyö toteutuu vuodenloppuun mennessä hyvin. (yht. 5 kpl) Liikennejärjestelmäyhteistyössä on onnistuttu hyvin. (yht. 5 kpl) Hyvinvointipalveluyhteistyössä tavoitteet ovat toteutumassa kokonaan tai pääosin. (yht. 7 kpl) Infrapalvelujen yhteistyössä tavoitteet ovat toteutuneet tai toteutuvat pääosin. (yht. 4 kpl) Talousarvion tehtäväkokonaisuudet toteutuvat tasapainoisesti (yht. 2 kpl)

2 TOIMINNALLISET TAVOITTEET Valtuustojen hyväksymästä seutustrategiasta, rakennesuunnitelmasta 2030 ja MAL-aiesopimuksesta johdetut yhteistyötavoitteet jakautuvat asiaryhmiin seuraavasti: seutuyhteistyön yleinen kehittäminen, maankäytön ja asumisen yhteistyö, liikennejärjestelmäyhteistyö, hyvinvointipalveluyhteistyö ja infrapalvelujen yhteistyö. Lisäksi kuvataan seudullisen tietohallinnon, elinkeinojen ja osaamisen, seudullisen joukkoliikennelautakunnan jaa kansallisen MAL-verkoston toiminnan painopisteet SEUTUYHTEISTYÖN YLEINEN KEHITTÄMINEN Seutuyhteistyön toimintamalli ja strategia Tavoitetaso: Kunnat tekevät päätöksen kaupunkiseudun toimintamallin tulevaisuudesta ja jatkotoimenpiteet käynnistyvät. Kunnat ovat päättäneet valtuustoissaan , että toimintamallin jatkotoimenpiteet käynnistetään myöhemmin, kun sote-uudistuksen ratkaisut ovat selvillä. Seutuviestintä Tavoitetaso: Vuoden aikana järjestetään valtuutetuille 2 seutufoorumia, lautakuntien seutuseminaarit sekä Seutupäivä 1.6. Seutupäivä järjestettiin Orivedellä. Seutufoorumi järjestetään Työryhmien lautakuntaseminaari on toteutunut infrapalveluissa MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN YHTEISTYÖ 1. MAL-aiesopimuksen seuranta Tavoite: Sopimuksen vuosiseuranta-aineisto valmistuu kuntien ja valtio-osapuolen käyttöön. Seurantaraportti valmistui huhtikuussa. Seutuhallitus hyväksyi raportin kokouksessaan ja se esiteltiin seurantakokouksessa Rakennesuunnitelman uudistaminen Tavoite: Ehdotus rakennesuunnitelmaksi 2040 ja seudulliseksi toteuttamisohjelmaksi valmistuu kuntien päätöskäsittelyyn. Rakennesuunnitelma eteni työohjelman mukaisesti vaihtoehto- ja lausuntovaiheiden sekä seutuhallituksen hyväksymän linjaratkaisun jälkeen luonnoksen valmisteluun. Luonnos hyväksyttiin seutuhallituksessa Luonnoksesta laadittu vaikutusten arviointi valmistui myös elokuun lopussa. Ehdotus valmistuu kuntien päätettäväksi loppu vuodesta Rakennesuunnitelman toteuttaminen Tavoite: Maankäytön suunnitteluun valmistuu palveluverkko-, kaavoitus- ja kunnallisteknisiä toimenpiteitä yhteensovittava työväline kunnille.

3 Työvälineen kehittäminen kytkettiin keväästä 2014 lähtien sähköisen rakennesuunnitelmakartan kehitystyöhön sekä seudullisen paikkatiedon hankkeeseen. Sähköinen kartta laaditaan uudesta rakennesuunnitelmasta ja sen toteutusohjelmasta vuoden 2014 aikana. 4. Seudullinen paikkatietotuotanto Tavoite: Paikkatiedon hyödyntäminen yhdyskuntarakenteen suunnittelussa selvitetään ja luodaan yhteinen toimintamalli. Soveltaminen käynnistyy käynnistyi Tampereen kaupunkiseudun paikkatietohanke. Hankkeessa saatetaan seudun kuntien paikkatietoaineisto sille tasolle, että tieto on seudulla yhdenmukaista ja avoimesti sekä helposti haettavissa ja monipuolisesti sovellettavissa suunnittelussa ja päätöksenteossa mennessä hankkeessa on selvitetty seudullinen paikkatiedon tuottamisen ja soveltamisen tarve yhdessä seututyöryhmien kanssa. 5. Erityisryhmien asuminen Tavoite: Erityisryhmien asumista koskeva ohjelmatyö käynnistyy nykytilakartoituksen (2013) jatkona. Kuntajohtajakokous päätti , että erityisryhmien asumisen palvelustrategiaa ei ole tarvetta laatia ja että kuntien vastaavat asiantuntijat edistävät asiaa konkreettisten yhteistyötapausten kautta. LIIKENNEJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖ 1. Joukkoliikennekokonaisuus Tavoite: Joukkoliikenteen kehittämistä (ml. raideliikenne) koskeva kokonaisratkaisu tehdään rakennesuunnitelman yhteydessä. Joukkoliikennejärjestelmän kehittämistä on valmisteltu rakennesuunnitelman uudistamisen yhteydessä. Rakennesuunnitelma 2040 valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Tampereen kaupungin valtuusto päätti jatkaa raitiotien suunnittelua. 2. Lähijunaliikenne Tavoitteet: VR-seutulippukokeilu vakiintuu ja myös Orivesi ja Tampere liitetään seutulippualueeseen. Neuvottelut lisävuoroista käynnistyvät Tampereen, LVM:n ja VR:n välillä. VR-seutulippukokeilua on jatkettu kokeilualueella toistaiseksi. Kehityshanke nettilipunmyynnistä ja clearingin automatisoinnista on käynnistetty ja hankkeen valmistuttua alueen laajentaminen on mahdollista vuoden 2015 alussa. LVM on käynnistänyt neuvottelut VR:n ostoliikennesopimuksen sisällöstä ja Tampereen seudun lähiliikenne on mukana neuvotteluissa. 3. Kävely- ja pyöräily Tavoitteet: Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman toteuttaminen etenee, ja kunnat ja ELY aloittavat pyöräilyn laatukäytävien toteuttamisen. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa esitetyistä kärkitoimenpiteistä on priorisoitu kuusi keskeisintä vuosien aikana toteutettavaa toimenpidettä ja niiden toteuttaminen on aloitettu. Seudullisen pyöräilyn viitoitussuunnitelman laatiminen on käynnissä. Ensimmäiset opasteet asennetaan vielä syksyn 2014 aikana Tampereen kaupungin alueelta alkaen. Kävelyn ja pyöräilyn seudullisen seurantajärjestelmän suunnittelutyö on käynnistetty. Tampere-Kangasala ja Tampere-Pirkkala pää-

4 reittien rakennussuunnitelmien laadinta on aloitettu ja rakentaminen on aloitettu Tampere- Kangasala -välillä. 4. Matkaketjut Tavoite: Matkaketjujen sujuvuutta parannetaan mm. liityntäpysäköinnin ja pysäkki-infrastruktuurin kehittämisellä. Pirkanmaan liitossa on keväällä 2014 valmistunut liityntäpysäköintiselvitys. Selvityksessä esitetyt merkittävimmät liityntäpysäköintipaikkatarpeet huomioidaan rakennesuunnitelmassa 2040 ja maakuntakaavassa Selvitys Tampereen seudun pysäkkiverkon kehittämisestä on valmistunut tammikuussa Tarkempi suunnittelu on Pirkkalan suunnan osalta valmistunut ja Kangasalan suunnan osalta käynnissä. Pysäkkikatosten uusiminen ja pyöräpysäköinti pysäkkien yhteyteen toteutetaan MAL-hankkeena Tampereen kaupunki on kesällä 2014 uusinut noin 40 pysäkkikatosta omana työnä. 5. Asenteet ja liikkumistottumukset Tavoitteet: Liikkumisen ohjauksen toimintamalli vakiintuu kaupunkiseudulla. Liikkumisen ohjauksen alustavaa toimintamallia on käsitelty liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksessa kesäkuussa ja kokouksen päätöksen mukaisesti kunnat varautuvat talousarvioissaan 2015 liikkumisen ohjauksen palveluiden hankintaan. Toiminnan suunnittelu käynnistyy syksyllä HYVINVOINTIPALVELUYHTEISTYÖ 1. Palveluverkon pääperiaatteet Tavoite: Linjaukset palveluverkon suunnittelusta ja toteuttamisesta laaditaan rakennesuunnitelman yhteydessä. Palveluverkon suunnittelun ja toteuttamisen pääperiaatteiden luonnos on hyväksytty seutuhallituksessa Pääperiaatteita esitellään rakennesuunnitelman valtuustoinfojen yhteydessä syyskuussa Pääperiaatteet hyväksytään osana rakennesuunnitelmaa Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Tavoite: Kuntien ja PSHP:n vuonna 2012 hyväksymän uuden ohjausvälineen toimeenpanon ja seurannan menettelyt kehittyvät. Kaupunkiseudun kuntayhtymän puitteissa luotu ja 2013 käynnistetty seurantamenettely on siirretty vuoden 2014 osalta Tampereen kaupungin vastuulle. 3. Sote-uudistus Tavoite: Toimitaan keskustelufoorumina kuntien sote-palveluiden järjestämistavan valmistelussa. Kaupunkiseudun kuntayhtymän sote-työryhmä on toiminut säännöllisenä yhteistyö- ja keskustelufoorumina sote-uudistukseen liittyen. Sote-uudistuksen vaikutuksista valmistellaan keskusteluteema seutufoorumiin Katsaus hyvinvointiteknologian innovaatioihin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä on valmistunut.

5 4. Kasvatuksen ja opetuksen kehittämistoiminta Tavoite: Käynnistetään kuntien kasvatuksen ja opetuksen hanketoiminnan kokoaminen seudulliseen yksikköön. Kasvatuksen ja opetuksen kehittämistoimintojen kokoamisen suunnitelma on valmistumassa ja tarkoitus hyväksyä syyskuussa Seudullisen yksikön on tarkoitus aloittaa toimintansa Tampereen kaupungin puitteissa vuonna Toisen asteen koulutusyhteistyö Tavoite: Toimintamalli lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyölle valmistuu ja otetaan kunnissa käyttöön. Keskusteltu toisen asteen koulutusyhteistyöstä ja järjestäjäverkon uudistuspaineista on käynnissä. Kuntajohtajakokouksen käsittelyn mukaisesti sivistysjohtajat valmistelevat kartoituksen, jossa huomioidaan taloudelliset, sivistykselliset, kasvatukselliset ja elinkeinopoliittiset näkökulmat yhteistyön jatkokehittämisen perustaksi. Asiasta käydään myös strategista keskustelua kuntajohtajakokouksen ja seutuhallituksen toimesta syksyn 2014 aikana. 6. Päivähoidon vapaa hakeutuminen Tavoite: Kunnat avaavat seudullisen hakumahdollisuuden keväällä Hakeutumisesta laaditaan seurantaraportti. Seudullinen päivähoitoon haku toteutettiin kevään 2014 aikana. Haun avaaminen ei johtanut merkittäviin hakijamääriin. Osittain myös kaupunkiseudun pula päivähoitopaikoista vaikeutti hoitopaikkojen osto- ja myyntisopimusten tekoa. Hakeutujaluvut ja muut huomattavat kokemukset hakuun liittyen raportoidaan syksyn 2014 aikana. 7. Sähköisen toimintatavan edistäminen Tavoite: Käynnistetään yhden uuden sähköisen palvelun toteuttaminen kuntien hyvinvointipalveluissa seudullisen tietohallinnon kanssa. Tavoitteen toteuttamiskohteeksi valitun päivähoidon mobiilin läsnäolonseurantajärjestelmän koekäyttö on käynnissä Nokialla ja Pirkkalassa syyskuun 2014 puoliväliin saakka. Koekäytön jälkeen päätetään jatkotoimenpiteistä. INFRAPALVELUJEN YHTEISTYÖ 1. Palvelukiinteistöjen energiatehokkuus Tavoite: Kuntien energiatehokkuustyötavat kehittyvät 2013 päättyneen TAPRE (Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi) -hankkeen tuloksia jalkauttamalla. Hankkeen kehitysvaiheen päätyttyä 2013 on kaupunkiseudun kunnissa kesäkuussa 2014 järjestetty koulutus, jonka kohteina olivat kuntien hankkeeseen valitut palvelukiinteistöt. Loppuraportti valmistuu vuoden loppuun mennessä. Menetelmien pilotointi jatkuu vuosia ja sitä edistetään ja seurataan yhteistyössä.

6 2. Korjausrakentaminen Tavoite: Palvelukiinteistöjen korjausrakentamisen seudullinen suunnittelu aloitetaan sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen osalta. Vuoden 2014 loppuun mennessä valmistellaan esitys verkostohankkeesta, jolla pyritään ottamaan valtakunnalliset korjausrakentamisen hyväksi havaitut menetelmät käyttöön seudulla kustannustehokkaasti. Korjausrakentamisessa korostuvat energiatehokkuus, sisäilmasto-olosuhteet ja turvallisuus. 3. Tuotteistaminen Tavoite: Yhdyskuntateknisten palveluiden tuotteistaminen käynnistyy vuonna 2013 tehdyn esiselvityksen pohjalta. Tuotteistuksen tekijä on kilpailutettu ja hankintapäätös tehdään seutuhallituksessa Tarkoituksena on tuotteistaa liikennealueiden (tiet ja kevyen liikenteen väylät) ylläpito eli saada aikaan yhteiset tuotekortit, kustannusrakenne, urakkatarjouspyyntömalli ja toimintaperiaatteet. 4. Ilmasto- ja energiatehokkuustyö Tavoite: Seudullisessa ilmastotyössä edistetään sopeutumisen ja varautumisen suunnittelua. Seudullinen sopeutumisen ja varautumisen suunnittelutyö käynnistetään syksyn aikana. TIETOHALLINNON YHTEISTYÖ Seudullisen tietohallinnon hoitamisesta vastaa Tampereen kaupunki. Vuonna 2014 tietohallinnon seudullisen johtoryhmällä on kolme painopistettä. Ensimmäistä, asiakkaan vapaan valinnan ja liikkuvuuden mahdollistaminen, toteutetaan alueellinen potilastietorekisterin ja kansallinen sähköinen potilastiedon arkiston kautta. Toinen painopiste on seudulliset oppimisympäristöt, joka tarkoittaa käytännön toimina yhteisen opetusverkko/työasemapalvelun kehittämistä sekä päivähoidon työn- /toiminnanohjauksen kehittämistä. Kolmas painopiste on seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen seudullisen lippu- ja maksatusjärjestelmän kautta. Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. Seudullisen tietohallinnon sopimusta käsiteltiin kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa Uudessa sopimuksessa yhteistyö laajeni koskemaan myös Hämeenkyrön kuntaa. JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELUYHTEISTYÖ Joukkoliikenteen operatiivisista tehtävistä vastaa Tampereen kaupungin seudullinen joukkoliikenneyksikkö ja -lautakunta. Seutuliikenteen siirtymäajan liikennesopimukset päättyvät Pirkkalan ja Vesilahden sekä pääosin Lempäälän, Nokian ja Kangasalan alueilla. Päättyvät liikenteet korvataan alkaen joukkoliikennelautakunnan tilaamana liikenteenä. Samassa yhteydessä seudulliseen tariffijärjestelmään tehdään muutoksia koskien ajanjaksoa Seudulliseen taksavyöhykemalliin on tavoite siirtyä alkaen. Liikenteiden käynnistys ja samassa yhteydessä toteutettavien tariffijärjestelmän muutoksien toimeenpano on keskeinen tehtävä vuonna Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. Joukkoliikenteen seutuyhteistyöstä on raportointi kuntajohtajakokouksessa. Raportoinnissa korostuu toteutetun joukkoliikenneuudistuksen arviointiin.

7 ELINKEINOJEN JA OSAAMISEN SEUTUYHTEISTYÖ Seudullisen elinkeinoyhteistyön strategiset tavoitteet on määritelty seutustrategiassa. Yhteistyön sisältöä ja toimijoiden työjakoa tarkentava seudullinen elinkeino-ohjelman valmistelu on käynnistetty Seudullisia työvälineitä ovat em. lisäksi INKA-ohjelma sekä Kasvu-sopimus. Ne suuntaavat seudullista elinkeinopolitiikkaa teollisuuden uusiutumiseen sekä älykkään kaupungin kehittämiseen. Myös hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen kehittämisalustat ovat seudullisen elinkeinopolitiikan sisältönä. Operatiivisesta elinkeinoyhteistyöstä vastaa Tredea Oy. Sen painopisteitä em. lisäksi ovat investointien, pääomien ja yritysten houkuttelu sekä nykyisen yritys- ja osaamisperustan turvaaminen ja uuden yritystoiminnan synnyttäminen. Tredea huolehtii myös alueen kansainvälisestä näkyvyydestä keskeisillä foorumeilla rakentamalla yhdessä seudun toimijoiden kanssa All Bright! viestintää ja markkinointia. Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. Tredean toiminnasta on raportoitu kuntajohtajakokouksessa ja Tredean strategian valmistelu jatkuu. KANSALLINEN MAL-VERKOSTO (maankäyttö, asuminen ja liikenne) Kaupunkiseudun kuntayhtymä hallinnoi ministeriöiden ja alueiden muodostamaa vapaaehtoista MALverkostoa. Työllä tuetaan jäsenyhteisöjen MAL-yhteensovittamistyötä, madalletaan organisaatio- ja aluetasojen välisiä raja-aitoja sekä jalkautetaan uusinta tutkimustietoa kaupunkiseuduille kestävän ja elinvoimaisen yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. MAL-verkoston toimintaa suuntaa rahoittajista koottu ohjausryhmä. Vuonna 2014 verkosto jatkaa toimintasuunnitelman mukaisia toimintamuotoja, joita ovat asiantuntijaseminaarit, aihekohtaiset työpajat, kaupunkiseutujen sparraus ja hanketoiminta, julkaisut ja aktiivinen viestintä. Verkoston asiasisällöt painottuvat 2014 seuraaviin kysymyksiin: - MAL(PE)-aiesopimusseurannan kehittäminen, elinkeinojen ja palvelujen näkökulman yhteensovittaminen MAL-suunnitteluun - asemanseutujen kehityshankkeiden yhteensovittaminen kaupunkikehityshankkeisiin - täydennysrakentamisen tuki ja hyvien esimerkkien levittäminen - hyvien käytäntöjen levittäminen kansainvälisistä MAL-malleista - verkoston arviointi ja toimintamallin suunnittelu 2015 eteenpäin. MAL-verkoston toiminta on pääosin toteutumassa tavoitteiden mukaisesti. Verkosto toteutti MALaisopimusmenettelyn tueksi selvitystyön MAL(PE)-aiesopimusten sitoutumiseen vaikuttavista tekijöistä. Työn teki korkeakouluharjoittelija Niina Ojaniemi (toukokuu-elokuu). Lisäksi verkosto toteutti alkuvuoden toiminnassa erityisesti Täydennysrakentamisen ja Asemanseutujen kehittämisen painopisteitä. Verkoston arviointi ja toimintamallin suunnittelu ovat jääneet toteutumatta vuoden 2013 normaalia pienemmän budjetin vuoksi. Ohjausryhmässä on keskusteltu verkoston toiminnan ja rahoituksen tulevaisuudesta 2014 eteenpäin. On todettu, että verkosto on jäsenilleen kannattava toimintamalli ja tarpeellinen myös jatkossa

8 TALOUDEN TOTEUTUMINEN Talousarvioraportissa seutuyksikön kokonaisuus näyttää ylijäämää. Jaksotetut tulot ovat toteutuneet 94%:sti ja jaksotetut menot ovat toteutuneet 86,7 %:sti. Seutuhallitus ja yhtymäkokous hyväksyivät talousarvion yhteydessä periaatteen, että henkilökunnalle suositellaan 5 palkattoman vapaapäivän pitämistä vuoden 2014 aikana. Lähes kaikki (6/8) kuntayhtymän työntekijät ovat ottaneet palkatonta vapaata vähintään 5 arkipäivää. Tämä merkitsee, että palkoissa on kertynyt tavoitteen mukaisesti säästöä yhteensä 9300 euroa. Alitusta on kertynyt myös palvelujen ostoissa ja tarvikkeissa yms. käyttömenoissa, jotka osaltaan selittävät ylijäämän syntymisen. Talousarvion mukaisia hankkeita on käynnistetty alku syksystä, mutta tilinpäätökseen kertyy säästöä/ylijäämää ennusteen mukaan n euroa. MAL-verkoston tuotot ajanjaksolle on huomioitu toteutuneiden menojen mukaisessa suhteessa. MAL-verkoston tulot ja menot ovat toteutuneet 87 %:sti. Verkostolla on aktiivinen työohjelma syksylle 2014, mutta talouden voidaan ennustaa toteutuvan tasapainoisena. MAL-verkoston taloudella ei ole vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin ennuste TA TOT TOT % SEUTUYKSIKKÖ ta/12 kk Myyntitulot/kunnat , ,00 94, ,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,0 0,00 Tulot yht , ,00 94, ,00 Palkat ja palkkiot , ,26 97, ,00 Sivukulut 66820, ,91 94, ,36 Palvelujen ostot , ,57 69, ,00 Vuokrat 36000, ,73 109, ,00 Tarv., yms , ,27 71, ,00 Kaluston hankinta 4000, ,28 126,3 7578,42 Menot yht , ,02 86, ,78 MAL-verkosto ta/12 kk Myyntitulot/alueet 60000, ,55 87, ,00 Muut tuet ja avust , ,51 87, ,00 Tulot yht , ,06 87, ,00 Palkat ja palkkiot 67670, ,22 108, ,00 Sivukulut 13530, ,60 110, ,00 Palvelujen ostot 37400, ,02 45, ,00 Vuokrat 7200, ,00 118, ,00 Tarv., yms. 2200,00 500,22 22,7 750,00 Kaluston hankinta 2670,00 0,00 0,0 0,00 Menot yht , ,06 87, ,00 KY YHTEENSÄ ta/12 kk Myyntitulot , ,55 93, ,00 Muut tuet ja avust , ,51 87, ,00 Tulot yht , ,06 93, ,00 Palkat ja palkkiot , ,48 109, ,00 Sivukulut 74070, ,51 105, ,36 Palvelujen ostot , ,59 66, ,00 Vuokrat 43200, ,73 111, ,00 Tarv., yms , ,49 64, ,00 Kaluston hankinta 6670, ,28 75,7 7578,42 Menot yht , ,08 86, ,78 +/- toimintakate 0, , ,22 muut rahoituskulut 0-569,50-569,50 +ylijäämä/-alijäämä , ,00