TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2007 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO 2007 TALOUSSUUNNITELMA

2 SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT...3 Menestyksen perusta...3 Seutuyhteistyön toimintaympäristö...3 Toimintaympäristön muutos...4 Tampereen kaupunkiseudun strategia 2016 ja tavoitetasot Seudun osaamisperusta ja innovaatioympäristö...6 Kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö...6 Seudullinen maankäytön suunnittelu ja liikennehankkeet...7 Asukaslähtöiset palvelut ja palveluyhteistyö...8 Seutuyhteistyön organisointi ja tuloksellisuus...9 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA...11 Talousarvion osat...11 Talousarvion tehtäväkokonaisuudet...11 Talousarvion sitovuus...12 Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta...12 KÄYTTÖTALOUSOSA...13 Aluekeskusohjelma...15 TULOSLASKELMAOSA...18 INVESTOINTIOSA...19 RAHOITUSOSA

3 YLEISPERUSTELUT Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä toimii kuntayhteistyötä toteuttavana organisaationa Tampereen seutukunnassa. Jäsenkuntia ovat Tampere, Kangasala, Nokia, Ylöjärvi, Lempäälä, Pirkkala ja Vesilahti. Kuntayhtymän tehtävänä on tuottaa lisäarvoa jäsenkuntien kehittämistyöhön kuntien välisiä ja seudullisia ratkaisuja edistämällä sekä seutuajattelua syventämällä. Kuntayhtymän työtä ohjaa kuntien hyväksymä seutustrategia, joka sisältää yhteistyön tiivistämisen palveluissa, maankäytön suunnittelussa ja elinkeinoelämän kehittämisessä. Kuntayhtymä on perustettu kesäkuussa 2005 huolehtimaan 1) jäsenkuntien valtuustojen hyväksymässä seutustrategiassa kuntayhtymälle asetetuista tehtävistä 2) kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä ja kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä 3) yhteisten suunnittelu ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta 4) jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta 5) aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan 6) muista yhteisesti sovittavista seutuyhteistyöhön liittyvistä tehtävistä. Menestyksen perusta Tampereen kaupunkiseudun menestys perustuu seuraaviin asioihin: toimiva ja tiivis kaupunkiseutu vahva ja monipuolinen teollinen perinne globaalisti toimiva teollisuus, teollisuuden vientivetoisuus korkeatasoinen koulutustarjonta toimiva innovaatiojärjestelmä väestön korkea koulutustaso ja edullinen ikärakenne, opiskelijoiden suuri lukumäärä hyvä sijainti ja liikenneyhteydet aktiivinen kulttuurielämä hyvä imago, asema maan vetovoimaisimpana kasvukeskuksena vahva keskuskaupunki, vireät ja kasvavat ympäryskunnat. Seutuyhteistyön toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseutu luokitellaan maan positiivisimpien kaupunkiseutujen joukkoon. Alueen elinkeinorakenne on monipuolinen ja osaamisperusta on uudistunut. Myös kulttuurielämä vahvaa ja kansainvälistyminen hyvällä tasolla. Työttömyys ylittää kuitenkin suurten kaupunkiseutujen keskiarvon. (sisäasiainministeriö 2006) 3

4 Väestö Tampereen seudun väestönkehtiys on positiivista ja seutukunnan asema maan toiseksi suurimpana kasvukeskuksena on edelleen vahvistunut. Viiden viimeisen vuoden aikana seutukunnan väestömäärä on lisääntynyt yli asukkaalla. Seutukunnan väkiluku oli vuoden 2005 lopussa henkilöä, jossa oli kasvua asukasta edelliseen vuoteen verrattuna. Lähes kaikki Tampereen naapurikunnat ylsivät määrällisellä kasvullaan Suomen 15 eniten kasvaneen kunnan joukkoon. Tampereen osuus koko seutukunnan kasvusta on pienentynyt kolmannekseen. Tampereen kasvu on ollut kuitenkin sekä määrällisesti että suhteellisesti mitattuna hyvällä tasolla suurten kaupunkien vertailussa. Muuttoliike Seutuistumiskehitys, jossa yhä suurempi osa alueen muuttovirrasta suuntautuu Tampereen naapurikuntiin, on jatkunut voimakkaana vuodesta 1999 lähtien. Kysymys on työssäkäyntialueen sisäisestä muuttoliikkeestä, mikä koskee lähinnä lapsiperheitä ja perustuu pääasiallisesti asumiseen. Seutukunnan sisäinen muuttoliike on ollut Tampereelle tappiollinen. Tulevaisuuden uusien asuinalueiden (mm. Vuores) odotetaan pienentävän Tampereelta asumisen takia pois muuttavien joukkoa. Työssäkäynti Tampereen seutukunta muodostaa maassamme poikkeuksellisen tiiviin työssäkäyntialueen. Tampereen työpaikkaomavaraisuusaste oli 120 % ja seutukunnan työllisistä keskimäärin 43,6 % käy Tampereella töissä ja seutukunnan työpaikoista 75 % sijaitsee Tampereella. Tampereen työssäkäyntialue on seutukuntaa laajempi käsittäen yhteensä 17 kuntaa. Aluekeskuksen ja muun työssäkäyntialueen välinen työmatkaliikenne on vilkasta. Pendelöintitilastojen mukaan muista kunnista käy Tampereella töissä lähes henkilöä. Naapurikunnista tulevien osuus oli noin 66 prosenttia. Vastaavasti yli tamperelaista kävi muualla töissä. Toimintaympäristön muutos Kaupunkiseudun toimintaympäristön muutostekijät kytkeytyvät jäsenkunnissa tapahtuviin muutoksiin kuten väestön ja talouden kehitykseen. Myös kansalliset ja kansainväliset suuntaukset kuten seutuistuminen ja kansainvälistyminen sekä teknologian kehittyminen ohjaavat seutuyhteistyön tavoitteita. globaali kilpailu ihmisistä, yrityksistä ja investoinneista tietoyhteiskunta: tiedon, osaamisen ja oppimisen merkitys kilpailukykytekijänä jatkuva teknologinen muutos kehittymisen välttämättömyys väestörakenteen muutokset, erityisesti vanhusväestön kasvava osuus kuntien henkilöstön eläköitymiskehitys työttömyyden hoito ympäristökysymykset arvojen ja arvostusten muuttuminen, palvelutarpeiden eriytyminen 4

5 Suomen kunta ja palvelurakenne siirtyy Puitelain hyväksymisen myötä toimeenpanovaiheeseen Hankkeen tavoitteena on aikaansaada kuntien palveluille riittävän vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi. Näkökulmina ovat em. lisäksi palveluiden laatu, saavutettavuus ja teknologian hyödyntäminen. Tarkastelun kohteina ovat kuntajaotuksen muutokset sekä kuntarajat ylittävä yhteistyö. Tampereen kaupunkiseudun kunnat laativat Tampereen kaupungin johdolla ja seutuyhtymän tuella mennessä yhteistyösuunnitelman maankäytön, asumisen ja liikenteen seudullisesta yhteensovittamisesta sekä palvelujen käytön lisäämisestä yli kuntarajojen. Yhteistyösuunnitelman laadintaan osallistuu Tampereen seutukunnan kuntien lisäksi Oriveden kaupunki, jonka kanssa käydään yhteistyöprosessin aikana keskustelut kuntayhteistyön syventämisestä. Yhteistyösuunnitelman laadintaa ohjaa seutuhallituksesta, Oriveden kaupungin edustajasta ja Tampereen kaupunginhallituksen puheenjohtajasta/pormestarista muodostettu ohjausryhmä. Kunnat valmistelevat lisäksi Paras hankkeen mukaiset toimeenpanosuunnitelmat mennessä. Tampereen kaupunkiseudun strategia 2016 ja tavoitetasot 2007 SEUTUYHTEISTYÖN TYÖNÄKY Tampereen kaupunkiseutu kehittää vetovoimaansa kilpailukykyisenä uutta luovan osaamisen, kulttuurin ja yrityselämän kasvukeskuksena. Kaupunkiseutu vahvistaa rakennettaan monimuotoisen asumisen ja työssäkäynnin alueena,eläminen on turvallista ja liikkuminen helppoa. Kaupunkiseutu uudistaa arjen sujumista helpottavia palveluja yhteistyössä. Kilpailukykyisen toimintaympäristön luom inen yrityksille ja osaajille Tasapainoisen ja to im iv an yhdyskuntarakenteen suunnittelu ja toteuttaminen H yvinvointipalvelujen saannin turvaaminen ja toteutustapojen uudistaminen Kansainvälisyys, tietoyhteiskuntakehitys, viihtyisyys Seutustrategiassa kuvataan teemat, jotka Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat valinneet yhteistyökohteiksi. Teemat ovat 1. Seudun osaamisperusta ja innovaatioympäristö 2. Kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö 3. Seudullinen maankäytön suunnittelu ja liikennehankkeet 4. Asukaslähtöiset palvelut ja palveluyhteistyö 5. Seutuyhteistyön organisointi ja tuloksellisuus 6. Kansainvälisyys 7. Tietoyhteiskuntakehitys 8. Turvallisuus ja viihtyisyys. 5

6 Seutustrategian toimeenpaneminen edellyttää strategiaa konkretisoivien työ /toimeenpano laadinta. Tätä tarkoitusta varten seutuhallinnossa työskentelee viisi asiantuntijatyöryhmää. Yhteistyötä konkretisoivat työohjelmien tekeminen annetaan seutuhallinnon työryhmien tehtäväksi. Talousarvion 2007 tavoitteet ja resurssit ovat yhteistyötä toteuttavia tulevan vuoden kärkihankkeita ja toimenpiteitä. Vuoden 2007 tavoitteet tulee johtaa myös jäsenkuntien talousarvioihin ja käyttösuunnitelmiin. Seudun osaamisperusta ja innovaatioympäristö Strategiset päämäärät: Kaupunkiseudun osaamisperusta on vahva ja monipuolinen. Se uudistuu edelläkävijänä toimintaympäristön muutoksia ennakoivasti. Yrityselämän ja tutkimus ja koulutuslaitosten yhteistyö on tiivistä ja tuloksellista. Innovaatioympäristö on kansainvälisesti korkeatasoinen ja tuottaa seudun yrityselämälle kilpailuetua. Tampereen kaupunkiseutu on edelläkävijä palvelutuotannon toimintatapojen uudistamisessa. Se hyödyntää seudun innovaatioympäristöä uudistumisessaan. Kuntayhtymän rooli osaamisen ja innovaatioiden kehittämisessä liittyy hyvinvointipalvelujen liiketoiminnan ja uusien tuotantotapojen edistäminen osana hyvinvointiklusteria. Hvklusterissa osaamiskeskusohjelma keskittyy hyvinvointipalvelujen tutkimukseen, kansainvälisten kärkien synnyttämiseen sekä kansallisesti merkittäviin hv hankkeisiin. Oskehankkeiden kohteena ovat erityisesti yksityisen kysynnän kautta kanavoituvat hyvinvointipalvelut. Aluekeskusohjelman rahoitusta kohdistetaan osaamisen perustan vahvistamiseen sekä palvelujen tilaamisessa että tuottamisessa. Erityisenä kohteena ovat kuntien kautta kanavoituvat hyvinvointipalvelut, tilaajastrategiat, hankintamallit ja tilaajaosaaminen. Tavoitetasot vuodelle 2007 Johtamiskohde Tavoitetaso 2007 Hyvinvointipalvelujen tuotantotapojen uudistaminen Seudullinen hankintastrategiatyö käynnistynyt Palvelujen hankintaosaaminen lisääntyy Kilpailukykyinen yritysten toimintaympäristö Strategiset päämäärät: Seudullisessa elinkeinopolitiikassa korostetaan vahvuusklusterien kehittämistä. Kuntien erilaiset lähtökohdat ja vahvuudet otetaan huomioon. 6

7 Elinkeinotoimen toimintamalli on tiivis, selkeä ja sitouttava. Se parantaa seudun kilpailukykyä ja kehittäjäverkoston toimintaa. Toimintamalli tukee reagointiherkkyyttä ja edelläkävijäaseman säilyttämistä. Kuntayhtymän tehtävänä elinkeinopolitiikan kehittämisessä on aluekeskusohjelman kautta tukea seudun elinkeinopoliittisten linjausten terävöittämistä sekä niiden toimeenpanoa. Lisäksi aluekeskusohjelma tukee elinkeinojen ja osaamisen työryhmän työskentelyä. Tavoitetasot vuodelle 2007 Johtamiskohde Tavoitetaso 2007 Elinkeino ja osaamistyöryhmän työskentely Työskentely käynnistetty ja toimintatavat uudistettu Työohjelma laadittu Elinkeinopoliittisen strategian toteuttaminen Seudullisen elinkeinopolitiikan toimintamalli Seudun kansainvälinen markkinointi Strategia laadittu ja hyväksytty Seudullisten elinkeinopalvelujen toimintamallivaihtoehdot selvitetty ja esitys toteutettavasta mallista tehty EU toimiston uusi toimintamalli käynnistetty Seudullinen maankäytön suunnittelu ja liikennehankkeet Paras hankkeen yhteistyösuunnitelma edellyttää Tampereen seudun kunnilta ja Oriveden kaupungilta yhteistyösuunnitelman tekemistä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Suunnitelmassa tulee esittää yhteiset tavoitteet, käytettävät toimenpiteet sekä toteutusaikataulu ja organisaatio. Yhteistyösuunnitelmassa hyödynnetään seutustrategian linjauksia. Paras hankkeen mukaisesta valmistelutyöstä vastaavat seutuhallinnon maankäyttö ja rakennetyöryhmä sekä tekninen työryhmä. Seutustrategian linjausten mukaisesti maankäytön suunnittelun yhteistyö etenee vaiheittain. Työ aloitetaan rakennemalliselvityksellä, jossa tutkitaan kaupunkirakenteen kehitysdynamiikkaa ja haasteita. Keskeisten liikennehankkeiden yhteinen priorisointi ja suunnittelu sekä niiden rahoituksen ja toteutuksen varmistaminen ovat tärkeimpiä haasteita liikennejärjestelmien kehittämisessä. Kuntayhtymä tukee aluekeskusohjelman kautta elinvoimaisen kaupunkiseudun suunnittelua ja toteutusta hankerahoituksella sekä avustaa maankäyttö ja rakennetyöryhmän työskentelyä. Strategiset päämäärät: Seudulla on yhteinen, toimiva ja hallittua kasvua sekä kestävän kehityksen periaatteita tukeva maankäytön suunnittelu. 7

8 Liikennejärjestelmät tukevat seudun toimivuutta ja tasapainoista kasvua. Tavoitetasot vuodelle 2007 Johtamiskohde Tavoitetaso 2007 Kunta ja palvelurakennehankkeen valmistelu Seudullinen maankäytön suunnittelu Maankäyttö ja rakennetyöryhmän työskentely Liikennejärjestelmien toimivuus Yhteistyösuunnitelma maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta valmis Yhteistyösuunnitelman toteutus käynnistetty rakennemalliselvityksellä Työskentely käynnistetty ja työohjelma laadittu TASE 2025 hankkeen johtopäätökset tehty ja liikennehankkeiden priorisointi tehty Asukaslähtöiset palvelut ja palveluyhteistyö Paras hanke velvoittaa kuntia laatimaan yhteisen suunnitelman palvelujen käytön lisäämisestä yli kuntarajojen. Lisäksi kunnat laativat toimeenpanosuunnitelmiensa osana kuntakohtaiset palvelutarveanalyysit sekä antavat selvityksen paleluverkon kattavuudesta ja keskeisten toimintojen järjestämisestä. Seutustrategian mukainen palveluyhteistyön suunnittelu käynnistetään hyvinvointipalvelutyöryhmässä. Seudullisen palvelustrategian kautta luodaan näkemystä yhdessä tuotettavista ja yhdessä hankittavista palveluista. Yhteistyön edellytyksiä lisätään mm. palvelujen seudullisella tuotteistamisella ja seudullisella tietojärjestelmäyhteistyöllä. Hyvinvointipalvelujen liiketoiminnan edistäminen toteutetaan aluekeskusohjelman ja osaamiskeskusohjelman yhteistyönä. Palveluyhteistyön tiivistämistä valmistelevat hyvinvointipalvelutyöryhmä alatyöryhmineen, teknisten palvelujen työryhmä sekä SeutuIt työryhmä, joiden työskentelyä koordinoidaan ja avustetaan aluekeskusohjelman kautta. Strategiset päämäärät: Asiakaslähtöisiä ja kustannustehokkaita palveluja järjestetään yhteistyössä. Seutuyhteistyö on merkittävä toimintatapa kunnan oman palvelutuotannon kehittämisessä. Palvelumarkkinoita kehitetään seudullisesti. Tavoitetasot vuodelle 2007 Johtamiskohde Tavoitetaso 2007 Kunta ja palvelurakennehankkeen toimeenpano Yhteistyösuunnitelman edellyttämä kuvaus palvelujen käytettävyydestä yli kuntarajojen valmis

9 Hyvinvointipalvelutyöryhmän työskentely Palveluyhteistyön tiivistäminen Työryhmän työskentely käynnistetty ja työohjelma 2008 valmis Hyvinvointipalvelujen seudullinen strategia hyväksytty Seudullinen palveluverkko kuvattu Seudullisten palvelujen hallinnointi Vaihtoehtoiset hallintomallit seudullisille palveluille selvitetty Päätösesitys työterveyshuollon seudullisesta toteutuksesta tehty Päätösesitys eläinlääkintähuollon seudullisesta toteutuksesta tehty Palvelujen tuotteistaminen Terveydenhuollon vastaanottotoiminnan tuotteistus valmis Uusi sote palvelu tuotteistettu seudullisesti Teknisten palvelujen työryhmän työskentely Vesihuollon seudulliset ratkaisut SeutuIt työryhmän työskentely Tietojärjestelmäyhteistyö Työryhmän työskentely käynnistetty ja työohjelma laadittu Vesihuollon seudullisen toimintamallin vaihtoehdot selvitetty Työryhmän työskentely käynnistetty ja työohjelma laadittu Seudun tietohallintostrategia laadittu Tietojärjestelmäyhteistyö sos. ja terv. huollossa syventynyt Yksi uusi seudullinen verkkopalvelu käynnistetty Seutuyhteistyön organisointi ja tuloksellisuus Kehittyvät ja lisääntyvät seudulliset toiminnot edellyttävät seututasoista suunnittelua, päätöksenteon valmistelua ja täytäntöönpanoa sekä yhteistyön koordinointia. Seututason yhteistyörakenteet muodostuvat luottamushenkilöistä koostuvista toimielimistä ja kunnallisjohtajista muodostuvasta työvaliokunnasta sekä seutuhallinnon ja jäsenkuntien rajapinnassa työskentelevästä asiantuntijatyöryhmistä. Seutuajattelua aktivoidaan myös jäsenkunnissa ja ns. seutufoorumeilla. Seutuhallinnon valmistelu ja toimeenpanotehtävistä vastaa seutujohtaja yhdessä seutuhallinnon työryhmien puheenjohtajiston ja sihteerien kanssa. Kuva 1. Seutuyhteistyön organisoituminen 9

10 Yhtymäkokous Tarkastuslautakunta Seutuhallitus Seutufoorumi Sihteeristö Työvaliokunta S e u t u y k s i k k ö Seututyön johtam inen Tukipalvelut Maankäyttö ja rakennetyöryhmä Hyvinvointipalvelujen tr Teknisten palvelujen tr Elinkeinojen ja osaamisen tr Seutu ICT tr Seutuyksikön tehtävät vuonna 2007 liittyvät kuntayhtymän yhteistyörakenteiden ylläpitämiseen, hyvien hallintokäytäntöjen käyttöönottoon, johtamisjärjestelmän ja viestinnän kehittämiseen. Lisäksi seutuyksikkö johtaa Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman toteuttamista. Tavoitetasot vuodelle 2007 Johtamiskohde Tavoitetaso 2007 Seutuyhteistyön johtamisjärjestelmän kehittäminen Kuntayhtymän hallinto ja taloussääntö sekä toimintasäännöt hyväksytty Kuntayhtymän hankekriteerit ja hankehallinnan malli hyväksytty Kuntayhtymän ja jäsenkuntien suunnittelu ja seurantajärjestelmä kytketty Viestinnän kehittäminen avattu Seutu Generalia luentosarja toteutettu 10

11 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Talousarvion osat Kuntayhtymän talousarviosta ja suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän talousarvio muodostuu yleisperusteluista, käyttötalous ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi ja rahoitusosasta. Käyttötalousosassa kuvataan kuntayhtymän varsinaista toimintaa. Käyttötalousosassa yhtymäkokous hyväksyy kuntayhtymän eri tehtäväkokonaisuuksille määrärahat ja tuloarviot. Käyttötalousosassa esitetään myös aluekeskusohjelmaan liittyvien hankkeiden määrärahat sekä seutuyhteistyön strategian toteuttamiseksi tarvittavat määrärahat. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kuntayhtymän tilikauden tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosa sisältää kuntayhtymän investointisuunnitelmat talousarvio ja taloussuunnitelmavuosille. Investointiosan määrärahat yhtymäkokous hyväksyy investointihankkeittain. Kuntayhtymällä ei ole talousarviovuonna investointeja. Rahoitusosassa esitetään kuntayhtymän käyttötalous, tuloslaskelma ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta, eli varsinaisen toiminnan kassavirta. Rahoitusosaan merkitään myös antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan talousarvion vaikutusta maksuvalmiuteen. Talousarvion tehtäväkokonaisuudet Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä jakautuu talousarvion käyttötalousosassa kahteen tehtäväkokonaisuuteen, seutuyksikkö ja aluekeskusohjelma. Seutuyksikkö on tehtäväkokonaisuus, joka pitää sisällään kuntayhtymän hallinnon sekä sosiaali ja terveysministeriön rahoituksella toimivan seudullisen tuotteistushankkeen henkilöstöineen. Tehtäväkokonaisuuteen aluekeskusohjelma on budjetoitu mm. aluekeskusohjelman koordinoinnin tehtävät sekä seutustrategiaa toteuttavien hankkeiden rahoitusta sekä asiantuntijatyöryhmien koordinoinnin tehtävät. 11

12 Talousarvion sitovuus Talousarvion yleisperusteluissa esitetään seutustrategiasta johdetut tavoitetasot talousarviovuodelle. Tavoitetasot ovat yhtymäkokoukseen nähden sitovia. Käyttötalousosassa esitettävät tehtäväkokonaisuudet seutuyksikkö ja aluekeskusohjelma ovat nettobudjetoituja, jolloin niiden toimintakatteet ovat yhtymäkokoukseen nähden sitovia. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion toteutumista seurataan sekä koko kuntayhtymän että tehtäväkokonaisuuksien tasolla toteutettavalla raportoinnilla. Raportoinnilla seurataan sekä taloudellisen tuloksen että strategisten tavoitteiden toteutumista. Taloudellisen tuloksen ja strategisten tavoitetasojen toteutumisesta raportoidaan yhtymäkokoukselle kaksi kertaa vuodessa. Taloudesta raportoidaan seutuhallitukselle neljä kertaa vuodessa. 12

13 KÄYTTÖTALOUSOSA Tuloslaskelma TA 2007 Seutuyksikkö Varsinainen toiminta Toimintatulot TA 2007 seutuyksikkö yhteensä TA 2007 hallinto TA 2007 tuotteistus Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Seutuyksikkö koostuu kahdesta osa alueesta, hallinto ja tuotteistus. Hallinnon toimintatuotot muodostuvat jäsenkuntien asukasmäärän suhteessa laskutettavista maksuosuuksista. Kuntayhtymän hallinnon osalta jäsenkuntien maksuosuus on 100% kokonaiskustannuksista. Hallinnon henkilöstömenot muodostuvat seutujohtajan ja seutusihteerin palkka ja henkilösivukuluista. Seutujohtajan osalta palkka ja henkilösivukuluja on osoitettu myös tuotteistukseen henkilömäärän suhteessa. Kuntayhtymän hallintoon on budjetoitu myös seutuhallituksen, yhtymäkokouksen ja tarkastuslautakunnan kokouspalkkiot. Palvelujen ostot muodostuvat mm. kuntayhtymän hallinnon atk palveluista, posti ja telepalveluista sekä painatuksiin, ilmoituksiin ja viestintään liittyvistä palveluista. Hallintoon budjetoidaan seututoimiston kiinteistökulut ja taloushallinnon päivittäispalvelut henkilömäärän suhteessa. Palvelujen ostoissa ovat mukana myös hallinnon henkilöstön matkustuk 13

14 seen ja koulutukseen liittyvät kulut sekä erilaisten tapahtumien, mm. seutufoorumin, järjestämiseen liittyvät kulut. Hallinnon aineet, tarvikkeet ja tavarat tiliryhmän kulut muodostuvat kuntayhtymän hallinnon toimistotarvikkeiden ja kirjallisuuden hankinnoista sekä lehtilaskuista. Lisäksi tiliryhmään sisältyy kuntayhtymän toimitilan kalustamista. Muista toimintamenoista suurimman erän muodostaa kuntayhtymän toimitilan vuokra, joka on budjetoitu hallinnolle, tuotteistukselle ja aluekeskusohjelmalle henkilömäärän mukaisessa suhteessa. Tiliryhmään on budjetoitu myös hallinnon osuus atk leasingmaksuista. Tuotteistus sisältää Tampereen kaupunkiseudun kunnissa toteutettavan seudullisen tuotteistushankkeen kahden suunnittelijan palkka ja henkilösivukulut. Tuotteistuksen toimintatuotot muodostuvat jäsenkuntien maksuosuuksista, jotka ovat tuotteistuksen osalta 30% hankkeen kokonaiskustannuksista. Tuet ja avustukset muodostuvat tuotteistukseen saatavasta sosiaali ja terveysministeriön rahoitusosuudesta. Haettava ministeriön rahoitusosuus on 70% hankkeen kokonaiskustannuksista. Tuotteistukseen on budjetoitu henkilömäärän suhteessa myös osa seututoimiston yleiskuluista, kuten atk kulut, painatukset ja ilmoitukset, posti ja telepalvelut ja siivouspalvelut. Tuotteistukselle on varattu määrärahaa myös matkustus ja kuljetuspalveluihin sekä osuus taloushallinnon palvelukeskuksen palvelumaksuista sekä tuotteistuksen osuus seututoimiston vuokrista. 14

15 Aluekeskusohjelma Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelma on nimitetty valtioneuvoston päätöksellä ohjelmakaudelle Uudella kaudella ohjelmassa keskitytään elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä sosiaalisen pääoman kasvattamiseen seuraavin painopistein: elinkeino ja erikoistumisstrategioiden yrityslähtöinen kehittäminen ja toimeenpano elinkeinostrategioiden osaamisperustan vahvistaminen vetovoimaisten toiminta ja innovaatioympäristöjen sekä monipuolisten työmarkkinoiden kehittäminen innovaatiotoiminnan seudullisen ja kansallisen rakenteen sekä työkalujen uudistaminen ja uusien toimintamallien synnyttäminen julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden kumppanuuteen perustuvan yhteistyön vahvistaminen Aluekeskusohjelman toiminta tulevalla kaudella on keskittymistä strategisuuteen, ohjelmatyön ja verkostojen johtamiseen, toimintamallien uudistamiseen sekä kuntien luottamushenkilöiden aseman vahvistamiseen. Aluekeskusohjelman toteutusta eriytetään kaupunkiseutujen profiilien, vahvuuksien ja kehittämismahdollisuuksien mukaisesti. Eriyttämisessä huomioidaan suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuuden sisältämät tavoitteet ja periaatteet. Tampereen seudulla ohjelman sisällöt on johdettu seutustrategiasta ja ne ovat kaupunkiseudun rakenteen vahvistaminen, palveluinnovaatioiden synnyttäminen ja palveluliiketoiminnan vahvistaminen sekä seudullisen elinkeinopolitiikan terävöittäminen. Uudella ohjelmakaudella kehitetään lisäksi menettelyjä, joilla ohjelman johtamista parannetaan. Aluekeskusohjelman toteutuksessa korostetaan aluekeskusten kansallista verkottumista. Verkottumisella tavoitellaan osaamisrakenteiden vahvistamista, innovaatioympäristöjen kehittämistä ja sosiaalisen pääoman kasvattamista. Verkostoissa aluekeskukset vaihtavat tietoa ja kokemuksia aluekehityksestä. Verkostot kehittävät ja levittävät toimintamalleja, jotka tuottavat lisäarvoa tavoitteiden alueelliseen ja kansalliseen toteuttamiseen. Lisäksi verkostot kokoavat aluekeskusten lisäksi myös valtion keskus ja aluehallinnon, maakuntien, elinkeinoelämän sekä koulutus ja tutkimusorganisaatioiden toimijoita. Tampereen kaupunkiseudun osallistuminen verkostoihin päätetään aluekeskusohjelman toiminta ja taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä. Mahdollisia verkostoja ovat suurten kaupunkiseutujen verkosto, hyvinvointiverkosto ja kulttuuriverkosto (luovat alat). Tämän lisäksi vuoden 2007 aluekeskusohjelman budjetti sisältää määrärahat seutustrategian ydinteemojen koordinointiin ja toimeenpanoon sisäasiainministeriön ja Pirkanmaan liiton ohjeiden puitteissa. Tampereen kaupunkiseudun aluekeskusohjelman toiminta ja taloussuunnitelma 2007 hyväksytään seutuhallituksessa

16 Tuloslaskelma TA 2007 Aluekeskusohjelma TA 2007 Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate 0 Tehtäväkokonaisuuden aluekeskusohjelma myyntituotot muodostuvat kuntayhtymän jäsenkuntien maksuosuuksista. Tuet ja avustukset muodostuvat sisäasiainministeriön rahoitusosuudesta. Aluekeskusohjelman rahoitus jakautuu siten, että 50 prosenttia tulee kuntayhtymän jäsenkunnilta ja 50 prosenttia sisäasiainministeriöltä. Aluekeskusohjelman henkilöstömenot muodostuvat aluekeskusohjelmassa työskentelevien ja seutustrategian toimeenpanoa tukevien aluekehittämiskoordinaattorin, hyvinvointipalvelujen koordinaattorin sekä ns. seutusuunnittelijan/koordinaattorin palkka ja henkilösivukuluista. Tehtävät ovat ohjelman luoneen mukaisesti määräaikaisia. Rahoitusta voidaan käyttää myös ostopalveluna hankittavaan konsulttityöhön. Aluekeskusohjelmaan on budjetoitu myös seututoimiston johdon sihteerin palkka ja henkilösivukulut. Palvelujen ostoista suurimman erän muodostavat ostopalveluina hankittavat aluekeskusohjelman hankkeet, joita voivat olla esim. elinkeinostrategiatyö, rakennemallityö, hyvinvointiliiketoiminnan kehittäminen jne. Palvelujen ostoissa ovat mukana myös aluekeskusohjelman hallinnointiin liittyvät toimistokulut, kuten atk kulut, painatukset ja ilmoitukset, posti ja telepalvelut, henkilöstön koulutus ja matkakulut sekä aluekeskusohjelmaa koskevien seminaarien ja kokousten järjestämiseen liittyvät kulut. Aluekeskusohjelma osallistuu myös seututoimiston kiinteistökuluihin sekä taloushallinnon palvelukeskuksen palvelumaksuihin henkilömäärän mukaisessa suhteessa. 16

17 Aineet, tarvikkeet ja tavarat tiliryhmä koostuu aluekeskusohjelman toimistotarvikehankinnoista, kirjallisuudesta ja uuden toimiston kalustamiseen liittyvistä hankinnoista. Muut toimintamenot muodostuvat lähinnä kuntayhtymän toimiston vuokrakuluista, jotka on budjetoitu hallinnolle, tuotteistukselle ja aluekeskusohjelmalle henkilöstömäärän mukaisessa suhteessa. 17

18 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosaan on koottu edellä erikseen esitettyjen seutuyksikön (sisältäen hallinnon ja tuotteistuksen) ja aluekeskusohjelman tuloarviot ja määrärahat yhteensä. Tuloslaskelma TA 2007 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä TA 2006 TA 2007 TS 2008 TS 2009 Varsinainen toiminta Toimintatulot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintamenot Toimintakate Rahoitustulot ja menot Vuosikate Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän myyntituotot muodostuvat kuntayhtymän jäsenkuntien maksuosuuksista. Talousarviossa 2007 kuntien maksuosuudet pysyvät vuoden 2006 tasolla. Taloussuunnitelmakaudella kuntayhtymän menojen arvioidaan nousevan toiminnan laajenemisesta johtuen n. 2% per vuosi. Paineita asettavat mm. henkilöstömenot tupo korotuksineen. Kuntayhtymän myyntituotot sekä tuet ja avustukset nousevat vastaavasti, jolloin toimintakate on nolla. 18

19 INVESTOINTIOSA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymällä ei ole käyttöomaisuusinvestointeja talousarviovuonna. RAHOITUSOSA Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän jäsenkunnat maksoivat peruspääomasijoituksena 50 senttiä kunnan asukasta kohden. Peruspääoma jakaantui mukaisen väkiluvun suhteen seuraavasti: Kangasala euroa Lempäälä euroa Nokia euroa Pirkkala euroa Tampere euroa Vesilahti euroa Ylöjärvi euroa Kuntayhtymän jäsenkuntien peruspääomaosuus euroa näkyi vuoden 2006 rahoituslaskelmassa oman pääoman muutoksena. Asukasmääriin perustuva todellinen peruspääomasijoitus oli yhteensä euroa. Peruspääomaosuuksiin ei ole tulossa muutoksia talousarviovuonna Kuntayhtymän tulorahoitus perustuu jäsenkuntien maksuosuuksiin sekä ministeriöiltä saataviin avustuksiin. Tulorahoituksella katetaan käyttömenot kokonaisuudessaan, jolloin kuntayhtymän vuosikate on nolla. Kuntayhtymällä ei ole talousarviovuonna käyttöomaisuusinvestointeja eikä lainoja. Myöskään taloussuunnitelmakaudella ei ole suunnitelmia investoinneista tai toiminnan rahoittamisesta lainavaroin. Vuoden 2007 talousarviolla ei ole vaikutusta kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Korvausta peruspääomasta ei makseta talousarviovuonna. 19

20 Rahoituslaskelma TA 2007 Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä TA 2006 TA 2007 TS 2008 TS 2009 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Tulorahoitus Vuosikate Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Pitkäaik. lainojen muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen