Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma luonnos. Seutuhallitus Seutuhallitus Yhtymäkokous

Transkriptio

1 1 Talousarvio 2014 Taloussuunnitelma luonnos Seutuhallitus Kuntajohtajakokous Yhtymäkokous Seutuhallitus Yhtymäkokous

2 2 SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT... 3 Tampereen kaupunkiseudun strategia Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus sekä seudulliset suunnitelmat... 3 Kuntauudistus ja kaupunkiseudun elinvoimaselvitys... 4 Kansallinen MAL-verkosto... 4 Seutuyhteistyön toimintaympäristö... 4 Kuntien väestön kehitys... 4 Elinkeinojen kehitys... 5 Kuntien työllisyyden kehitys... 5 Kuntien talouden kehitys... 5 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET SEUTUYHTEISTYÖN YLEINEN KEHITTÄMINEN... 7 MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN YHTEISTYÖ... 7 HYVINVOINTIPALVELUYHTEISTYÖ... 8 LIIKENNEJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖ... 8 TIETOHALLINNON YHTEISTYÖ... 9 JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELUYHTEISTYÖ... 9 ELINKEINOJEN JA OSAAMISEN SEUTUYHTEISTYÖ KANSALLINEN MAL-VERKOSTO TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Talousarvion osat Talousarvion tehtäväkokonaisuudet ja sitovuus Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta KÄYTTÖTALOUSOSA Seutuyksikkö Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL)-verkosto TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA TALOUSSUUNNITELMA

3 3 YLEISPERUSTELUT Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä toimii kuntayhteistyötä toteuttavana organisaationa. Jäsenkuntia ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Kuntayhtymän tehtävänä on syventää jäsenkuntien seudullista ajattelua ja valmistella kunnille seudullisia ratkaisuehdotuksia yhteistyöhyötyjen konkretisoimiseksi. Kuntayhtymä on perustettu huolehtimaan - kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä - kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä - yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta - jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta - aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan - muista yhteisesti sovittavista seutuyhteistyöhön liittyvistä tehtävistä. Tampereen kaupunkiseudun strategia 2020 Seudullista yhteistyötä ohjaa jäsenkuntien 2011 hyväksymä seutustrategia. Siinä määritellään yhteistyön visio, toimintaperiaatteet sekä tavoitteet. Seutuyhteistyön visio on: Vetovoimainen Tampereen kaupunkiseutu sujuvan elämän, kestävän kasvun ja yhteistyön edelläkävijä Strategian tavoitteet ulottuvat vuoteen 2014 ja ne on kohdistettu strategian pääteemoihin, joita ovat: elinkeinot ja osaaminen, maankäyttö, asuminen ja liikenne sekä palvelut. Tavoitteet tarkennetaan toimenpiteiksi vuosittain kuntayhtymän ja muiden vastuutahojen talousarviossa. Vuoden 2014 aikana arvioidaan kuntayhtymän toiminta ja strategia liittyen kuntien elinvoimaselvitykseen ja sen perusteella tehtäviin ratkaisuihin. Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus sekä seudulliset suunnitelmat Tampereen kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen ensimmäinen MAL-aiesopimus solmittiin vuosille 2011 ja Sopimusmenettelyä on jatkettu vuosille Sen mukaan maankäyttöyhteistyön sitovuutta lisätään, maankäytön toteuttaminen ja liikenne kytketään entistä tiiviimmin yhteen. Myös ARA vuokra-asuntotuotantoa tulee vahvistaa. MAL-aiesopimuksella edistetään kaupunkiseudun rakennesuunnitelman 2030 ja siihen liittyvien liikenteen ja asumisen ohjelmien toteuttamista. Rakennesuunnitelma 2030 uudistetaan vuoden 2014 aikana vuoteen 2040 ulottuvaksi.

4 4 Kuntauudistus ja kaupunkiseudun elinvoimaselvitys Hallituksen kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Uudistuksen keskeisiä elementtejä ovat kuntalain kokonaisuudistus, kuntarakennelaki, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki, kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus ja kuntien tehtävien arviointi. Kaupunkiseudun kunnat ovat käynnistäneet kuntarakennelain selvitysvelvollisuuden mukaisen omaehtoisen elinvoimaselvityksen vuoden 2013 alussa. Selvityksessä arvioidaan erilaisia rakenneja toimintavaihtoehtoja, jotka vahvistavat kaupunkiseudun menestymistä. Selvitys johtopäätöksineen ja toimenpidesuosituksineen valmistuu tammikuussa 2014 ja käsitellään kuntien valtuustoissa tämän jälkeen. Selvityksen valmistuttua vuoden aikana voidaan odottaa ratkaisuja seutuyhteistyön sisällöstä, laajuudesta ja muodoista tuleville vuosille. Kansallinen MAL-verkosto Kuntayhtymän isännöimä kansallinen MAL-verkosto toimii kaupunkiseutujen ja ministeriöiden välisenä yhteistyöalustana. Verkoston toiminta perustuu kansalliseen kaupunkipolitiikkaan ja jäsenseutujen tarpeisiin. Mukana on 15 kaupunkia tai seutua eri puolilta Suomea. Rahoittajina toimivat verkostoon kuuluvien jäsenalueiden lisäksi TEM, YM, LVM, Suomen Kuntaliitto ja ARA. Seutuyhteistyön toimintaympäristö Kuntien väestön kehitys Tampereen kaupunkiseudun väestönkehityksen ennakoidaan jatkuvan positiivisena. Kaupunkiseutu on varautunut suunnitelmissaan, että vuonna 2030 seudulla olisi asukkaita Tämä toteutuu noin hengen vuosikasvulla. Vuotuinen väestönkasvu on tällä vuosituhannella ollut keskimäärin hieman yli Tilastokeskus ennustaa kaupunkiseudulle vuoteen 2030 mennessä asukasta, eli hieman kuntien omaa varaumaa pienempää kasvua. Vuoden 2013 väestönkasvu näyttää suuntautuvan keskuskaupunkiin aiempia vuosia vahvemmin. Ilmiö on tuttu edelliseltä talouden taantumajaksolta 90-luvun lopussa. Myös kehyskunnat kasvavat edelleen. Kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2013 alussa henkilöä, jossa on kasvua asukasta (1,2 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Väestö kunnittain Kangasala Lempäälä Nokia Orivesi Pirkkala Tampere Vesilahti Ylöjärvi Kaupunkiseutu

5 5 Elinkeinojen kehitys Kaupunkiseudulla jatkuu tulevina vuosina ICT-alan murros, joka merkitsee alan työpaikkojen supistumista. Vuoden 2013 lopulla myös aiemmin vahva konepajateollisuus kääntyi laskuun. Teknologiateollisuuden odotetaan jatkavan vahvana. Palveluala jatkaa kasvuaan ja mm. seudulla vaikuttavan terveysklusterin odotetaan tuovan uusia avauksia. Kuntien työllisyyden kehitys Elokuun 2013 lopussa työttömyystilanne Pirkanmaalla (13,0 %) oli koko maata (11,1 %) heikompi, eikä tilanteessa ole näkyvissä elpymisen merkkejä. Työttömien työnhakijoiden määrä on vuonna 2013 korkeimmalla tasolla kymmeneen vuoteen. Pirkanmaan sisällä Tampereen kaupunkiseudun työttömyysaste oli korkein. Koko maan tarkastelussa Pirkanmaalla oli tapahtunut suurin suhteellinen kasvu (22,5 %) työttömien työnhakijoiden määrässä vuositasolla. Maan 20 suurimman kaupungin vertailussa Tampereen kaupungin työttömyysaste (15,7 %) oli jaetulla kolmannella tilalla Joensuun kanssa. Edellä olivat vain Kotka (15,9 %) ja Lahti (15,8 %). Työttömyysaste-% elokuussa muutos% Kangasala 7,8 10,3 2,5 Lempäälä 8,0 9,9 1,9 Nokia 10,6 12,9 2,3 Orivesi 9,4 10,6 1,2 Pirkkala 8,2 9,9 1,7 Tampere 13,3 15,7 2,4 Vesilahti 6,7 9,1 2,4 Ylöjärvi 8,0 10,3 2,3 Kaupunkiseutu 11,5 11,5 0,0 Pirkanmaa 10,2 13,0 2,8 Koko maa 9,1 11,1 2,0 Kuntien talouden kehitys Hallituksen vuoden 2013 valtionosuuksien leikkaukset kiristivät kuntataloutta ja leikkaukset jatkuvat vuonna Leikkaus merkitsee laskennallisesti 1,25 prosenttiyksikön korotusta kunnallisveroon. Samanaikaisesti kuntien tehtävien määrää lisätään mm. oppilas- ja opiskelijahuollon sekä lastensuojelun osalta. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kuntatalous tulee pysymään alijäämäisenä. Vuosikatteen ennustetaan heikkenevän entuudestaan ja velkaantumisen jatkuvan. Etenkin väestörakenteen muutokseen liittyvät paineet korostavat peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä.

6 6 Kaupunkiseudun kuntien kunnallisveroprosenttien kehitys 2013 TAE 2014 Muutos Kangasala 20,00 20,50 + 0,5 Lempäälä 20,50 20,50 -- Nokia 19,75 19,75 -- Orivesi 20,50 21,50 + 1,0 Pirkkala 20,00 20,00 -- Tampere 19,00 19,75 + 0,75 Vesilahti 20,50 21,50 + 1,0 Ylöjärvi 19,75 20,50 + 0,75

7 7 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2014 Valtuustojen hyväksymästä seutustrategiasta, rakennesuunnitelmasta 2030 ja MALaiesopimuksesta johdetut yhteistyötavoitteet jakautuvat asiaryhmiin seuraavasti: seutuyhteistyön yleinen kehittäminen, maankäytön ja asumisen yhteistyö, liikennejärjestelmäyhteistyö, hyvinvointipalveluyhteistyö ja infrapalvelujen yhteistyö. Lisäksi kuvataan seudullisen tietohallinnon, Tredean, seudullisen joukkoliikennelautakunnan jaa kansallisen MAL-verkoston toiminnan painopisteet SEUTUYHTEISTYÖN YLEINEN KEHITTÄMINEN Seutuyhteistyön toimintamalli ja strategia Tavoitetaso: Kunnat tekevät päätöksen kaupunkiseudun toimintamallin tulevaisuudesta ja jatkotoimenpiteet käynnistyvät. Seutuviestintä Tavoitetaso: Vuoden aikana järjestetään valtuutetuille 2 seutufoorumia, lautakuntien seutuseminaarit sekä Seutupäivä 1.6. MAANKÄYTÖN JA ASUMISEN YHTEISTYÖ 1. MAL-aiesopimuksen seuranta Tavoite: Sopimuksen vuosiseuranta-aineisto valmistuu kuntien ja valtio-osapuolen käyttöön. 2. Rakennesuunnitelman uudistaminen Tavoite: Ehdotus rakennesuunnitelmaksi 2040 ja seudulliseksi toteuttamisohjelmaksi valmistuu kuntien päätöskäsittelyyn. 3. Rakennesuunnitelman toteuttaminen Tavoite: Maankäytön suunnitteluun valmistuu palveluverkko-, kaavoitus- ja kunnallisteknisiä toimenpiteitä yhteensovittava työväline kunnille. 4. Seudullinen paikkatietotuotanto Tavoite: Paikkatiedon hyödyntäminen yhdyskuntarakenteen suunnittelussa selvitetään ja luodaan yhteinen toimintamalli. Soveltaminen käynnistyy Erityisryhmien asuminen Tavoite: Erityisryhmien asumista koskeva ohjelmatyö käynnistyy nykytilakartoituksen (2013) jatkona.

8 8 LIIKENNEJÄRJESTELMÄYHTEISTYÖ 1. Joukkoliikennekokonaisuus Tavoite: Joukkoliikenteen kehittämistä (ml. raideliikenne) koskeva kokonaisratkaisu tehdään rakennesuunnitelman yhteydessä. 2. Lähijunaliikenne Tavoitteet: VR-seutulippukokeilu vakiintuu ja myös Orivesi ja Tampere liitetään seutulippualueeseen. Neuvottelut lisävuoroista käynnistyvät Tampereen, LVM:n ja VR:n välillä. 3. Kävely- ja pyöräily Tavoitteet: Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman toteuttaminen etenee, ja kunnat ja Ely aloittavat pyöräilyn laatukäytävien toteuttamisen. 4. Matkaketjut Tavoite: Matkaketjujen sujuvuutta parannetaan mm. liityntäpysäköinnin ja pysäkkiinfrastruktuurin kehittämisellä. 5. Asenteet ja liikkumistottumukset Tavoitteet: Liikkumisen ohjauksen toimintamalli vakiintuu kaupunkiseudulla. HYVINVOINTIPALVELUYHTEISTYÖ 1. Palveluverkon pääperiaatteet Tavoite: Linjaukset palveluverkon suunnittelusta ja toteuttamisesta laaditaan rakennesuunnitelman yhteydessä. 2. Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Tavoite: Kuntien ja Pshp:n vuonna 2012 hyväksymän uuden ohjausvälineen toimeenpanon ja seurannan menettelyt kehittyvät. 3. Sote-uudistus Tavoite: Toimitaan keskustelufoorumina kuntien sote-palveluiden järjestämistavan valmistelussa. 4. Kasvatuksen ja opetuksen kehittämistoiminta Tavoite: Käynnistetään kuntien kasvatuksen ja opetuksen hanketoiminnan kokoaminen seudulliseen yksikköön. 5. Toisen asteen koulutusyhteistyö Tavoite: Toimintamalli lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyölle valmistuu ja otetaan kunnissa käyttöön. 6. Päivähoidon vapaa hakeutuminen Tavoite: Kunnat avaavat seudullisen hakumahdollisuuden keväällä Hakeutumisesta laaditaan seurantaraportti.

9 9 7. Sähköisen toimintatavan edistäminen Tavoite: Käynnistetään yhden uuden sähköisen palvelun toteuttaminen kuntien hyvinvointipalveluissa seudullisen tietohallinnon kanssa. INFRAPALVELUJEN YHTEISTYÖ 1. Palvelukiinteistöjen energiatehokkuus Tavoite: Kuntien energiatehokkuustyötavat kehittyvät 2013 päättyneen TAPRE (Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi) -hankkeen tuloksia jalkauttamalla. 2. Korjausrakentaminen Tavoite: Palvelukiinteistöjen korjausrakentamisen seudullinen suunnittelu aloitetaan sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen osalta. 3. Tuotteistaminen Tavoite: Yhdyskuntateknisten palveluiden tuotteistaminen käynnistyy vuonna 2013 tehdyn esiselvityksen pohjalta. 4. Ilmasto- ja energiatehokkuustyö Tavoite: Seudullisessa ilmastotyössä edistetään sopeutumisen ja varautumisen suunnittelua. TIETOHALLINNON YHTEISTYÖ Seudullisen tietohallinnon hoitamisesta vastaa Tampereen kaupunki. Vuonna 2014 tietohallinnon seudullisen johtoryhmällä on kolme painopistettä. Ensimmäistä, asiakkaan vapaan valinnan ja liikkuvuuden mahdollistaminen, toteutetaan alueellinen potilastietorekisterin ja kansallinen sähköinen potilastiedon arkiston kautta. Toinen painopiste on seudulliset oppimisympäristöt, joka tarkoittaa käytännön toimina yhteisen opetusverkko/työasemapalvelun kehittämistä sekä päivähoidon työn-/toiminnanohjauksen kehittämistä. Kolmas painopiste on seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen seudullisen lippu- ja maksatusjärjestelmän kautta. Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELUYHTEISTYÖ Joukkoliikenteen operatiivisista tehtävistä vastaa Tampereen kaupungin seudullinen joukkoliikenneyksikkö ja -lautakunta. Seutuliikenteen siirtymäajan liikennesopimukset päättyvät Pirkkalan ja Vesilahden sekä pääosin Lempäälän, Nokian ja Kangasalan alueilla. Päättyvät liikenteet korvataan alkaen joukkoliikennelautakunnan tilaamana liikenteenä. Samassa yhteydessä seudulliseen tariffijärjestelmään tehdään muutoksia koskien ajanjaksoa Seudulliseen taksavyöhykemalliin on tavoite siirtyä alkaen. Liikenteiden käynnistys ja samassa yhteydessä toteutettavien tariffijärjestelmän muutoksien toimeenpano on keskeinen tehtävä vuonna Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle.

10 ELINKEINOJEN JA OSAAMISEN SEUTUYHTEISTYÖ Seudullisen elinkeinoyhteistyön strategiset tavoitteet on määritelty seutustrategiassa. Yhteistyön sisältöä ja toimijoiden työjakoa tarkentava seudullinen elinkeino-ohjelman valmistelu on käynnistetty Seudullisia työvälineitä ovat em. lisäksi INKA-ohjelma sekä Kasvu-sopimus. Ne suuntaavat seudullista elinkeinopolitiikkaa teollisuuden uusiutumiseen sekä älykkään kaupungin kehittämiseen. Myös hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen kehittämisalustat ovat seudullisen elinkeinopolitiikan sisältönä. Operatiivisesta elinkeinoyhteistyöstä vastaa Tredea Oy. Sen painopisteitä em. lisäksi ovat investointien, pääomien ja yritysten houkuttelu sekä nykyisen yritys- ja osaamisperustan turvaaminen ja uuden yritystoiminnan synnyttäminen. Tredea huolehtii myös alueen kansainvälisestä näkyvyydestä keskeisillä foorumeilla rakentamalla yhdessä seudun toimijoiden kanssa All Bright! viestintää ja markkinointia. Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. 10 KANSALLINEN MAL-VERKOSTO (maankäyttö, asuminen ja liikenne) Kaupunkiseudun kuntayhtymä hallinnoi ministeriöiden ja alueiden muodostamaa vapaaehtoista MAL-verkostoa. Työllä tuetaan jäsenyhteisöjen MAL-yhteensovittamistyötä, madalletaan organisaatio- ja aluetasojen välisiä raja-aitoja sekä jalkautetaan uusinta tutkimustietoa kaupunkiseuduille kestävän ja elinvoimaisen yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. MAL-verkoston toimintaa suuntaa rahoittajista koottu ohjausryhmä. Vuonna 2014 verkosto jatkaa toimintasuunnitelman mukaisia toimintamuotoja, joita ovat asiantuntijaseminaarit, aihekohtaiset työpajat, kaupunkiseutujen sparraus ja hanketoiminta, julkaisut ja aktiivinen viestintä. Verkoston asiasisällöt painottuvat 2014 seuraaviin kysymyksiin: - MAL(PE)-aiesopimusseurannan kehittäminen, elinkeinojen ja palvelujen näkökulman yhteensovittaminen MAL-suunnitteluun - asemanseutujen kehityshankkeiden yhteensovittaminen kaupunkikehityshankkeisiin - täydennysrakentamisen tuki ja hyvien esimerkkien levittäminen - hyvien käytäntöjen levittäminen kansainvälisistä MAL-malleista - verkoston arviointi ja toimintamallin suunnittelu 2015 eteenpäin.

11 11 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Talousarvion osat Kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän talousarvio muodostuu yleisperusteluista, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Käyttötalousosassa kuvataan kuntayhtymän varsinaista toimintaa. Käyttötalousosassa yhtymäkokous hyväksyy kuntayhtymän eri tehtäväkokonaisuuksille meno- ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kuntayhtymän tilikauden tulorahoitus riittää käyttömenoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Kuntayhtymällä ei ole talousarviovuonna 2014 rahoitusmenoja tai suunnitelman mukaisia poistoja. Investointiosa sisältää kuntayhtymän investointisuunnitelmat talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosille. Kuntayhtymällä ei ole taloussuunnitelmakaudella investointeja. Rahoitusosassa esitetään kuntayhtymän käyttötalous-, tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta, eli varsinaisen toiminnan kassavirta. Rahoitusosaan merkitään myös antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan talousarvion vaikutusta maksuvalmiuteen. Talousarviolla 2014 ei ole vaikutusta kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Talousarvion tehtäväkokonaisuudet ja sitovuus Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymällä on kaksi tehtäväkokonaisuutta, joiden nettobudjetoidun talousarvion toimintakate on yhtymäkokoukseen nähden sitova. Talousarviossa esitetään toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle. Tavoitetasot ovat yhtymäkokoukseen nähden sitovia. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion toteutumista seurataan kuntayhtymän tasolla toteutettavalla raportoinnilla. Raportoinnilla seurataan sekä taloudellisen tuloksen että toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Taloudellisen tuloksen ja toiminnallisten tavoitetasojen toteutumisesta raportoidaan yhtymäkokoukselle kerran talousarviovuoden aikana. Tavoitetasojen toteutumisesta raportoidaan seutuhallitukselle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousarviovuodelta raportit ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Tavoitteiden raportointi toimitetaan myös jäsenkunnille.

12 12 KÄYTTÖTALOUSOSA Seutuyksikkö Käyttötalousosa muodostuu vuonna 2014 seutuyksiköstä ja kansallisesta MAL-verkostosta. Seutuyksikön toimintatuotot muodostuvat jäsenkuntien asukasmäärän suhteessa laskutettavista maksuosuuksista. Kuntayhtymän käyttömenojen osalta jäsenkuntien maksuosuus on 100 % kokonaiskustannuksista. Seutuyksikön henkilöstömenot muodostuvat seutujohtajan, seutusihteerin, seutusuunnittelupäällikön, liikennejärjestelmäinsinöörin, hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikön, infrapalvelujen kehittämispäällikön ja seutuassistentin palkka- ja henkilösivukuluista. Seutuyksikköön on budjetoitu myös seutuhallituksen, yhtymäkokouksen ja tarkastuslautakunnan kokouspalkkiot ja ansiomenetyskorvaukset. Henkilöstömenot on budjetoitu siten, että ne vastaavat laskennallisesti kunnallisen työehtosopimuksen tasoa, ja että henkilöstömenoissa on tavoitteena saavuttaa vapaaehtoisin palkattomin viikon palkatonta lomaa vastaavat säästöt. Palvelujen ostot muodostuvat mm. kuntayhtymän atk-palveluista, posti- ja telepalveluista, kirjanpidon, maksuliikenteen ja palkanlaskennan palveluista, sekä painatuksiin, ilmoituksiin ja viestintään liittyvistä palveluista. Palvelujen ostoissa ovat mukana myös seutuyksikön henkilöstön matkustukseen ja koulutukseen liittyvät kulut sekä erilaisten tapahtumien, mm. seutufoorumin ja seutupäivän, järjestämiseen liittyvät kulut. Vuoden 2013 lopulla seututoimiston neuvottelutiloja laajennettiin, mikä hieman korottaa vuokran tasoa vuodelle Palvelujen ostoihin on budjetoitu euron sitomaton hankeraha, jolle seutuhallitus hyväksyy käyttösuunnitelma. Aine-, tarvike-, tavara-, ja muut menot muodostuvat seutuyksikön tarvitsemista käyttökulutustavaroista. Toimitilavuokra on budjetoitu käytettyjen neliöiden mukaan. Kaikkiaan vuoden 2014 talousarvio on seutuyksikön osalta laadittu siten, että kuntien maksuosuudet laskevat 0,3 prosenttia vuodesta Tuloslaskelma seutuyksikkö TA 2014 SEUTUYKSIKKÖ TAE 2013 TAE 2014 Muutos Muutos % Myyntitulot/kunnat ,3 % Muut tuet ja avust ,0 % Tulot yht ,3 % Palkat ja palkkiot ,6 % Sivukulut ,1 % Henk.kulut yht ,5 % Palvelujen ostot ,9 % Vuokrat ,0 % Tarv., yms ,0 % Kaluston hankinta ,0 % Menot yht ,3 % Toimintavuoden tulos ,0 %

13 13 Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL)-verkosto MAL-verkosto on kansallinen toimija, jonka päätarkoitus on tukea verkoston jäsenseutuja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä toimii verkoston isäntäorganisaationa ja hyödyntää verkoston tuoman lisäarvon kaupunkisedun omassa työssä. Muut verkostoalueet ovat mm. Turun, Oulun, Lahden ja Jyväskylän seudut. Lisäksi toimintaan osallistuu valtionhallinnon toimijoita ja Suomen Kuntaliitto. Verkoston toiminnassa korostuvat seutu- ja yhteistyönäkökulmat ja sopimuksellinen kaupunkipolitiikka. Tavoitteena on kehittää erilaisia MAL-ohjauskeinoja, -suunnitteluprosesseja ja toteutuksen välineitä sekä levittää olemassa olevia hyviä käytäntöjä. Toimintatapoina ovat kaupunkiseuduille sovitettu tukityöpajat, asiantuntijaseminaarit sekä selvitys- ja kehityshankkeet. Vuonna 2014 toteutetaan verkoston toiminnan arviointi, jonka pohjalta toimintamalli sovitetaan tuleviin tarpeisiin v eteenpäin. MAL-verkoston toiminnan rahoittavat TEM, LVM, YM, Suomen Kuntaliitto, ARA ja verkoston jäsenalueet. Kuntayhtymä on Tampereen kaupunkiseutua edustavana organisaationa MAL-verkostossa ja maksaa jäsenosuuden e/v. Vuonna 2014 MAL-verkoston jäsenseutujen yhteenlaskettu rahoitusosuus on euroa (46 %) ja muiden rahoittajien yhteensä euroa (54 %). MAL-verkoston henkilöstömenot muodostuvat projektipäällikön ja suunnittelijan palkka- ja henkilösivukuluista. Palvelujen ostot muodostuvat mm. atk-palveluista, posti- ja telepalveluista, kirjanpidon, maksuliikenteen ja palkanlaskennan palveluista, sekä painatuksiin, ilmoituksiin ja viestintään liittyvistä palveluista. Palvelujen ostoissa ovat mukana myös MAL-verkoston henkilöstön matkustukseen ja koulutukseen liittyvät kulut sekä erilaisten tapahtumien järjestämiseen liittyvät kulut ja konsulttipalkkiot. Henkilöstömenot on budjetoitu siten, että ne vastaavat laskennallisesti kunnallisen työehtosopimuksen tasoa, ja että henkilöstömenoissa on tavoitteena saavuttaa vapaaehtoisin palkattomin viikon palkatonta lomaa vastaavat säästöt. Aine-, tarvike-, tavara- ja muut menot muodostuvat MAL-verkoston tarvitsemista käyttökulutustavaroista. Toimitilavuokra on budjetoitu käytettyjen neliöiden mukaisessa suhteessa. Tuloslaskelma MAL-verkosto TA 2014 MAL-VERKOSTO TAE 2013 TAE 2014 Muutos Muutos % Myyntitulot/verk.jäsenet ,0 % Muut tuet ja avust ,9 % Tulot yht ,3 % Palkat ja palkkiot ,6 % Sivukulut ,9 % Henk.kulut yht ,7 % Palvelujen ostot ,8 % Vuokrat ,0 % Tarv., yms ,7 % Kaluston hankinta ,0 % Menot yht ,3 % Toimintavuoden tulos ,0 %

14 14 TULOSLASKELMAOSA Kuntayhtymän yhdistetystä tuloslaskelmasta käy ilmi, että talousarviolla 2014 ei ole vaikutusta kuntayhtymän taloudelliseen tilanteeseen tai maksuvalmiuteen. Toimintavuoden tulos ,0 % KUNTAYHTYMÄ TAE 2013 TAE 2014 Muutos Muutos % Myyntitulot ,2 % Muut tuet ja avust ,9 % Tulot yht ,8 % Palkat ja palkkiot ,8 % Sivukulut ,4 % Henk.kulut yht ,7 % Palvelujen ostot ,3 % Vuokrat ,0 % Tarv., yms ,4 % Kalusto ,0 % Menot yht ,8 % Toimintakate 0 0 Vuosikate 0 0 Tilikauden tulos 0 0 INVESTOINTIOSA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymällä ei ole investointeja talousarviovuonna.

15 15 RAHOITUSOSA Kuntayhtymän tulorahoitus perustuu jäsenkuntien maksuosuuksiin. Tulorahoituksella katetaan käyttömenot kokonaisuudessaan, jolloin kuntayhtymän vuosikate on nolla. Kuntayhtymällä ei ole talousarviovuonna käyttöomaisuusinvestointeja eikä lainoja. Vuoden 2014 talousarvion rahoitusosalla ei ole vaikutusta kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Jäsenkuntien maksuosuudet laskevat 0,3 prosenttia vuonna TAE 2014 TAE 2013 muutos muutos väestö % SY Yhteensä Yhteensä euroa % 364 Yhteensä ,3 Kangasala , ,7 Lempäälä , ,2 Nokia , ,5 Orivesi , ,6 Pirkkala , ,6 217 Tampere , ,4 Vesilahti , ,2 Ylöjärvi , ,4 Rahoituslaskelma TAE 2013 TAE 2014 TASU 2015 TASU 2016 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta tulorahoituksen vuosikate investoinnit Rahoitustoiminnan kassavirta lainakannan muutokset omanpääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

16 16 TALOUSSUUNNITELMA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta on budjetoitu vuoden 2013 laajuisena koko taloussuunnittelukaudelle Mikäli seutuyhteistyön toimintatapaan arvioidaan tarvittavan muutoksia, huomioidaan ne erikseen tulevissa budjeteissa. Taloussuunnitelmakaudella kuntayhtymällä ei ole käyttöomaisuusinvestointeja eikä lainoja. Kuntayhtymällä ei ole poistojen alaista omaisuutta. Kuntayhtymällä ei ole varauksia eikä rahastoja. Taloussuunnitelmakauden seutuyksikön rahoitus perustuu kuntien maksamiin osuuksiin. MAL-verkoston osalta rahoitus perustuu jäsenalueiden maksamiin maksuosuuksiin sekä Työja elinkeinoministeriön, Ympäristöministeriön, Liikenne- ja viestintäministeriön ja Suomen Kuntaliiton maksuosuuksiin. Kuntien maksuosuuksia ei käytetä MAL-verkoston rahoittamiseen. Tulorahoituksella katetaan käyttömenot kokonaisuudessaan, jolloin kuntayhtymän vuosikate on nolla. TALOUSSUUNNITELMA KUNTAYHTYMÄ TAE 2013 TAE 2014 TASU 2015 TASU 2016 Myyntitulot/kunnat , , , ,00 Muut tuet ja avust , , , ,00 Tulot yht , , , ,00 Palkat ja palkkiot , , , ,00 Sivukulut , , , ,00 Henk.kulut yht , , , ,00 Palvelujen ostot , , , ,00 Vuokrat 60000, , , ,00 Tarv., yms 22400, , , ,00 Kalusto 10000, , , ,00 Menot yht , , , ,00 Toimintakate Vuosikate Tilikauden tulos