Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2018 Taloussuunnitelma Kuntajohtajakokous Seutuhallitus Yhtymäkokous

2 SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT... 3 Yhteistyön strategiaperusta... 3 Tulevaisuuden kaupunkiseutu... 3 Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-sopimus... 4 Seutuyhteistyön toimintaympäristö... 4 Maakuntauudistus... 4 Väestönkehitys kaupunkiseudulla... 5 Kuntien väestön ja työllisyyden kehitys... 5 Elinkeinojen kehitys... 6 Kuntatalouden ja kansallisen talouden kehitys... 6 Kaupunkiseudun kuntien kunnallisveroprosenttien kehitys... 6 Kansallinen MAL-verkosto... 6 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET Lisää kilpailukykyä... 7 Kasvulle kestävä rakenne... 7 Hyvinvoiva yhteisö... 8 SEUTUYHTEISTYÖN MUUT TAVOITTEET Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen... 9 Muu seutuyhteistyö... 9 KANSALLISEN MAL-VERKOSTON TAVOITTEET TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Talousarvion osat Talousarvion tehtäväkokonaisuudet ja sitovuus Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta KÄYTTÖTALOUSOSA Seutuyksikkö Kansallinen MAL-verkosto TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA TALOUSSUUNNITELMA LIITE, Alustava hankerahan käyttösuunnitelma

3 YLEISPERUSTELUT Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä toimii kuntayhteistyötä toteuttavana organisaationa. Jäsenkuntia ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Kuntayhtymän tehtävänä on syventää jäsenkuntien seudullista ajattelua ja valmistella kunnille seudullisia ratkaisuehdotuksia yhteistyöhyötyjen konkretisoimiseksi. Kuntayhtymä on perustettu huolehtimaan - kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä - kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä - yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta - jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta - aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan - muista yhteisesti sovittavista seutuyhteistyöhön liittyvistä tehtävistä. Yhteistyön strategiaperusta Tulevaisuuden kaupunkiseutu Jäsenkunnat hyväksyivät keväällä 2017 Tulevaisuuden kaupunkiseutu -seutustrategian ohjaamaan yhteistyötä seuraavan kymmenen vuoden aikajänteellä. Ensimmäisen toimenpiteitä täsmentävän toimeenpano-ohjelman jäsenkunnat hyväksyivät vuosille Vuosittain toteutus konkretisoituu kuntayhtymän talousarvion toiminnallisissa tavoitteissa. Strategiassa visio, pääviestit ja tavoitteet on määritelty seuraavasti: 3

4 Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-sopimus Kuntayhteistyötä ohjaa strategian lisäksi kaupunkiseudun valtuustojen 2015 hyväksymä Rakennesuunnitelma Se kuvaa kaupunkiseudun tavoitteellisen yhdyskuntarakenteen ja jaksottaa toteuttamisen eri vuosikymmenille. Rakennesuunnitelma ohjaa kuntien ja niiden eri toimialojen toimenpiteet yhteisen rakennevision suuntaan. Lopputuloksena on kilpailukykyisempi, yhtenäisempi ja kestävän kasvun kaupunkiseutu. MAL-sopimuksella konkretisoidaan rakennesuunnitelman lähivuosien toimenpiteet. Sopimus on osa valtion ja suurten kaupunkiseutujen yhteistyömenettelyä ja on jo kolmannella kaudellaan MAL-sopimus on myös kuntien keskinäinen sopimus yhteen sovitettavista asioista. Seuraavan sopimuskauden valmistelut alkavat loppuvuodesta Seutuyhteistyön toimintaympäristö Talousarviovuosi 2018 on kuntayhtymän 12. toimintavuosi. Kuntayhtymän perusrahoitus ja henkilöstöresurssit ovat olleet vakiintuneella noin miljoonan euron tasolla jo viisi vuotta. Kuntayhtymä on omalta osaltaan vastannut kuntien kiristyneeseen talouteen. Viiden vuoden aikana kuntien maksuosuuksien muutos on ollut -1,3-0,0 %. Maakuntauudistus Maakuntauudistuksen 2016 käynnistynyt esivalmisteluvaihe päättyy , kun väliaikaishallinto aloittaa uudistuksen toimeenpanon valmistelun. Itsehallinnolliset maakunnat aloittavat toimintansa vuoden 2020 alussa. Tulevaisuuden kunnan roolissa korostuvat uudella tavalla elinvoiman kehittäminen ja hyvinvoinnin monipuolinen edistäminen. Tämä näkyy myös seutuyhteistyössä, jonka uudistuvat painopisteet ovat Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategiassa. 4

5 Väestönkehitys kaupunkiseudulla Kaupungistuminen pitää yllä kaupunkiseudun väestönkasvua. Keskuskaupungin vetovoima on lisääntynyt, mutta myös kehyskunnat jatkavat kasvuaan. Kasvuvoima ei tavoita kuitenkaan kaikkia seudun kuntia. Kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2016 lopussa henkilöä, jossa on kasvua asukasta (1,1 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Tampereen kasvu oli asukasta ja kehyskuntien asukasta. Vuoden 2017 alusta syyskuun loppuun Tampereen kasvu on ollut asukasta ja kehyskuntien kasvu on ollut 428 asukasta. Tampereen kaupunkiseudun väestönkasvu jatkaa Rakennesuunnitelman mukaisella linjalla kohti asukkaan tasoa vuoteen 2040 mennessä. Kuntien väestön ja työllisyyden kehitys Lokakuun 2017 lopussa työttömyystilanne kaupunkiseudulla (11,5 %) oli edelleen koko maata (7,3 %) heikompi. Tampereen kaupunkiseudulla työttömyysaste oli vähän korkeampi kuin Pirkanmaalla (11,0 %). Kaupunkiseudun työttömyystilanne on kuitenkin parantunut huomattavasti kaikissa kunnissa vuoden aikana. Vuoden 2016 lokakuun lopussa työttömyysaste oli 15,4 %. Tampereen kaupunkiseutu on vuodesta 2017 alkaen ollut työ- ja elinkeinoministeriön työllisyydenhoidon kuntakokeilualueena. Väestö 1.1. Työttömyysaste-% lokakuussa Muutos Muutos % Kangasala ,9 % Lempäälä ,9 % Nokia ,1 % Orivesi ,0 % Pirkkala ,3 % Tampere ,4 % Vesilahti ,6 % Ylöjärvi ,2 % Kaupunkiseutu ,1 % muutos% Kangasala 12,1 8,7-3,4 Lempäälä 11,4 7,3-4,1 Nokia 14,1 9,8-4,3 Orivesi 13,0 10,3-2,7 Pirkkala 10,5 7,4-3,1 Tampere 17,5 13,5-4,0 Vesilahti 10,5 7,5-3,0 Ylöjärvi 11,3 7,9-3,4 Kaupunkiseutu 15,4 11,5-3,9 5

6 Elinkeinojen kehitys Pirkanmaan ja kaupunkiseudun talous olivat maltillisessa kasvussa vuoden 2016 aikana. Tuolloin alkanut kasvu on vuoden 2017 alkupuoliskolla ollut ripeää. Kasvua on syntynyt kaikilla toimialoilla. Erityisesti teknologiateollisuus on kasvanut merkittävästi, vaikka toimiala olikin vielä taantumassa vuonna Yritysten odotukset ovat optimistiset vuoden loppuun ja vuodelle Kaupunkiseudun vetovoima, kasvava väestö ja isot julkiset investoinnit luovat pohjaa myös yritysten menestymiselle. Kuntatalouden ja kansallisen talouden kehitys Valtionvarainministeriön kuntatalous katsauksen mukaan kuntatalous on vahvistunut tilinpäätöksissä 2016 ja vahvistuva trendi jatkuu vuonna Tähän ovat vaikuttaneet kuntien omat sopeutustoimet ja arvioitua parempi verotulojen kehitys. Kuntien välillä on suuria eroja. Kuntatalous heikkenee kuitenkin jo vuodesta 2018 alkaen maakuntauudistuksen voimaantuloon saakka. Tämä aiheuttaa paineita verotuksen nostamiseen, investointien arviointiin ja entistä tehokkaampien toimintatapojen ja pysyvien säästöjen etsintään. Suomen kansantalous kasvoi 1,4 % v Kasvun lähteinä olivat yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston riippumattoman ennusteen mukaan v Suomen talous kasvaa 2,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvu hidastuu vuodelle 2018 ollen n. 2,1 %. Myönteisestä suhdanteesta huolimatta julkinen talous jää edelleen alijäämäiseksi vuonna Tämän jälkeen kasvun odotetaan hidastuvan n. prosenttiin vuodessa aina vuoteen 2021 asti. Kaupunkiseudun kuntien kunnallisveroprosenttien kehitys TAE 2018 Muutos Kangasala 21,00 21,00 21,00 21,00 -- Lempäälä 20,50 20,50 20,50 20,50 -- Nokia 19,75 19,75 20,00 20,50 + 0,5 Orivesi 21,50 22,25 22,25 22,00 -- Pirkkala 20,00 20,00 20,00 20,00 -- Tampere 19,75 19,75 19,75 19,75 -- Vesilahti 21,50 21,50 21,50 21,50 -- Ylöjärvi 20,50 20,50 20,50 20,50 -- Kansallinen MAL-verkosto Kuntayhtymän hallinnoima kansallinen MAL-verkosto toimii kaupunkiseutujen ja ministeriöiden välisenä yhteistyöalustana. Verkoston toiminta perustuu kansalliseen kaupunkipolitiikkaan ja jäsenseutujen tarpeisiin. Mukana on 16 kaupunkiseutua eri puolilta Suomea. Rahoittajina toimivat verkostoon kuuluvien jäsenalueiden lisäksi YM, Liikennevirasto, Suomen Kuntaliitto ja ARA. 6

7 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2018 Jäsenkunnat hyväksyivät keväällä 2017 Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategian ja sen toteutusohjelman, jotka ohjaavat tavoitteiden asettamista vuodelle Tavoitteissa on huomioitu myös rakennesuunnitelman 2040 ja MAL3- sopimuksen toteuttaminen. Lisäksi kuvataan seutuyhteistyön yleinen kehittäminen, seudullisen tietohallinnon, joukkoliikennelautakunnan ja elinkeinojen kehittämisen sekä kansallisen MAL-verkoston painopisteet Lisää kilpailukykyä Seutustrategian pääviesti: Vahvistamme kansainvälistymistä elinvoiman lisäämiseksi. Edistämme monipuolista osaamista ja uusia työmahdollisuuksia. Toimenpiteitä suunnataan hyvän saavutettavuuden, houkuttelevan osaamis- ja innovaatioympäristön, monipuolisen elinkeinorakenteen sekä aluetaloutta vahvistavan yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikan edistämiseen. 1. Lentoliikenteen kehittämishanke jatkuu, ja kunnat varautuvat rahoittamaan hanketta. Valmistaudutaan arvioimaan hankkeen tuloksia 2019 alussa. Huolehditaan myös edunvalvonnasta. 2. Edistetään 3. raiteen rataosuuden suunnittelun jatkamista käynnissä olevan Riihimäki- Tampere -rataselvityksen jatkona sekä Tampere - Helsinki -junayhteyden nopeuttamista. Huolehditaan edunvalvonnasta. 3. Tuetaan kaupunkiseudun työllisyyskokeilun tavoitteiden saavuttamista. Huolehditaan myös edunvalvonnasta. 4. Kaupunkiseudun edunvalvontatyö kehittyy. Laaditaan tilannekuva kaupunkiseudun edunvalvonnasta ja asetetaan tavoitteet systemaattiselle edunvalvontatyölle. Lisäksi selvitetään seututasoinen yrittäjyyskilpailun järjestämisen edellytyksiä Pirkanmaan ja Suomen Yrittäjien kanssa Kasvulle kestävä rakenne Seutustrategian pääviesti: Edistämme väestönkasvua ja hyödynnämme kaupungistumista. Lisäämme seudun houkuttelevuutta asuin- ja toimintaympäristönä. Käytämme resursseja viisaasti ja hillitsemme ilmastonmuutosta. Toimenpiteitä suunnataan toimivan yhdyskuntarakenteen edistämiseen, rajattoman sijoittumisalueeseen ja tasapainoisten asuntomarkkinoiden edistämiseen. 1. MAL3-sopimuksen vuosiseuranta valmistuu ja MAL4 -sopimuksen valmistelun aikataulu ohjelmoidaan yhdessä valtion kanssa. 2. Rajaton sijoittumisalue -työ eli elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiili, valmistuu ja käsitellään kunnissa. 3. Seudullinen viherrakenteen yleissuunnitelma valmistuu ja käsitellään kunnissa sekä sovitaan jatkotoimenpiteet kompensaatioiden toteutuksesta Ely-keskuksen kanssa. 7

8 4. Kaupunkiseudun ilmasto- ja energiatavoitteiden päivitys valmistuu ja tavoitteet hyväksytään kunnissa. Kunnat varmistavat toteutuksen. 5. Raitiotien seudullisten laajenemissuuntien selvitystyö valmistuu hyödynnettäväksi MALsuunnittelussa. 6. Tarjoudutaan kokeilualueeksi Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailuttamisessa/valmistaudutaan Etelä-Suomen taajamajunaliikenteen kilpailuttamiseen toimimalla aktiivisesti yhteistyössä LVM:n kanssa. Huomioidaan kilpailutuksessa raitiotien ja lähijunaliikenteen operointiyhteistyön mahdollisuudet. Tesoman aseman suunnittelu etenee. Lisäksi huolehditaan edunvalvonnasta raidekapasiteetin lisäämiseksi Tampere-Nokia välillä. 7. Käynnistetään seudullinen monialainen arkiliikunnan ohjelman laadinta (SeutuLiike), johon integroidaan kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimet sekä liikenneturvallisuuden toimenpiteet. 8. Satamaverkon seudullisen kehittämistä vauhdittava toimintamalliselvitys valmistuu ja sovitaan toimenpiteistä. 9. Pysäköinnin seudulliset periaatteet ml. liityntäpysäköinnin edistäminen valmistuvat hyödynnettäväksi kuntien suunnittelussa. 10. Edistetään sähkölatauspisteitä koskevan seudullisen suunnitelman (2017) toteutumista kunnissa (TEM tukee investointeja sähköautojen julkisiin latauspisteisiin vuosina yhteensä 4,8 miljoonalla eurolla osana biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihanketta). 11. Kohtuuhintaista vuokra-asumista koskeva kaavoituksen ja tontinluovutuksen toimintamalli kunnille valmistuu. 12. Paikkatietopohjainen asuntotuotannon ennakointi ja seuranta seututasolla tehostuvat ja tiedon hyödyntäminen paranee. Hyvinvoiva yhteisö Seutustrategian pääviesti: Uudistamme palveluja digitalisaation ja kokeilujen avulla. Korostamme kuntalaisten hyvinvointia ja yhdessä tekemistä yhteisömme menestystekijänä. Toimenpiteitä kohdistetaan helpon asioinnin ja toimijoiden aktiivisuuden edistämiseen. 1. Edistetään houkuttelevan hyvinvointi- ja matkailuympäristön kehittymistä seudullisten vapaa-aikareitistöjen ja verkostojen (satama-, ulkoilu-, pyöräily-, latu- ja museoverkosto) kehittämisellä. 2. Kaupunkiseudun varhaiskasvatuksen tiekartan valmistelu käynnistyy ja yhteiset käytännöt lisääntyvät. 3. Seutuopistojen (Pirkan opisto ja Tampereen seudun opisto) rakenne- ja toimintauudistuksen vaikutukset arvioidaan ja päätetään jatkotoimenpiteistä. Arvioinnissa huomioidaan Kangasalan kunnan opistoratkaisu osana Valkeakoski-opistoa sekä Oriveden opisto. 4. Koulujen työ- ja loma-aikojen uudistamisen tarvetta selvitetään yhteistyössä kansallisten ja paikallisten toimijoiden kanssa. Hanke on Tampereen lyseon lukion Eurooppa-linjan työelämäprojekti Edunvalvontakohde. 8

9 5. Kuntien tilojen käyttöä edistetään käynnistämällä seudullinen digihanke paikkojen ja tilojen käytön varaamiseksi. 6. Vahvistetaan kuntien hyvinvointityötä rakentamalla uuden kunnan roolia tukeva seudullinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietopohja, joka vahvistaa myös maakuntayhteistyötä. 7. Laaditaan kustannustenjakoperiaatteet ja sopimusmallit kuntien raja-alueiden suunnitteluun ja toteutukseen. 8. Selvitetään digipalvelujen yhteistyömahdollisuudet infrapalveluissa. 9. Tehdään esiselvitys kuntien infrapalvelujen yhteistyömahdollisuuksista. SEUTUYHTEISTYÖN MUUT TAVOITTEET 2018 Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen Kehitetään prosessia jolla seutustrategian toteuttaminen kytkeytyy kuntien talousarvioihin ja toteutusohjelmiin. Prosessia tukee seudullinen toteutustyöryhmä. Strategian toteutumista seurataan vuosittain. 1. Järjestetään Seutufoorumi ja Seutupäivä sekä kunnanhallitusten yhteinen työseminaari. 2. Jatketaan seutuperehdytystä kuntien yhteisillä lautakuntaseminaareilla. 3. Lisäksi edistetään kuntien ja maakuntien toimivaa työnjakoa ja hyvien käytäntöjen jakamista. 4. Seutuhallitus ja kuntajohtajakokous perehtyvät syksyllä 2017 onnistuneeseen kansainväliseen kaupunkiseutukohteeseen. Muu seutuyhteistyö Seudullisesti edistetään myös joukkoliikenteen, elinkeinojen kehittämisen ja tietohallinnon yhteistyötä. Operatiivisina toimijoina ovat Tampereen kaupungin seudullinen joukkoliikenne yksikkö ja - lautakunta, Business Tampere ja seudullinen tietohallinnon johtoryhmä. Uusi seutustrategia ohjaa mainittujen seudullisten toimijoiden yhteistyötä. Vuositavoitteet kukin toimija hyväksyy itse. Huomiota kiinnitetään siihen, miten toimijoiden tavoitteet toteuttavat seutustrategiaa. Vuoden 2018 yhdistäviä teemoja ovat digitalisaation vauhdittaminen, maakuntauudistukseen valmistautuminen, raideliikenteen edistäminen sekä matkailun edistämisen näkökulmat ja tiivistyvä edunvalvontayhteistyö. Seudullisesta joukkoliikenteen, Business Tampereen ja tietohallinnon toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. 9

10 KANSALLISEN MAL-VERKOSTON TAVOITTEET 2018 Kaupunkiseudun kuntayhtymä hallinnoi kansallista maankäytön, asumisen ja liikenteen MALverkostoa. Työllä tuetaan kaupunkien ja muiden kaupunkiseutujen MALPE-integraatiota sekä keskustelua kaupungistumisen vaikutuksesta kaupunkiseutujen kehittämistyöhön. MAL-verkoston toiminnan rahoittavat jäsenyhteisöt ja toimintaa ohjaa ministeriöedustajista, Kuntaliitosta, Liikennevirastosta, Arasta, Aalto-yliopistosta ja seitsemästä kaupunkiseutuedustajasta koottu ohjausryhmä. Ohjausryhmä kokoontuu vuosittain 4-6 kertaa. Kaikkiaan verkostossa on 17 jäsenkaupunkia tai -seutua. Toiminta jakaantuu vuonna 2018 kolmeen kehittämiskokonaisuuteen: 1. Verkoston perustoimintaan ja hanketyöhön 2. Tulevaisuuden kaupunkiseudut - Elinvoimakunnat ja resurssiviisas yhdyskunta kaupungistuvassa Suomessa (TEM:n AIKO-ohjelma) 3. Edistetään kaupunkiseutujen tulevaisuuden MALPE-suunnittelua ja yhteensovittamismenetelmien kehittämistä kaupungistumisilmiön paineessa.( BEMINE-ohjelma) MAL-verkoston asiasisällöt painottuvat 2018 hiilineutraalia yhdyskuntaa ja kaupunkiseutujen elinvoimaa kehittäviin teemoihin: - Asemanseutujen kehittäminen ja monitoimijainen alustakehitys - Monimuotoiset tulevaisuuden asumisen ja asuntotuotannon suunnat - Älykkäät, resurssitehokkaat ja hyvinvointia lisäävät liikennejärjestelmät - Maankäytön suunnittelun uudet ideat ja muuntuva yhdyskuntarakenne Läpäisevinä teemoina vuonna 2018 ovat digitaalisuus, yhteisöllisyyden ja osallisuuden uudet muodot sekä elinvoimaprofiilit suunnittelun välineinä. 10

11 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Talousarvion osat Kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän talousarvio muodostuu yleisperusteluista, toiminnallisista tavoitteista, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Käyttötalousosassa kuvataan kuntayhtymän varsinaista toimintaa. Käyttötalousosassa yhtymäkokous hyväksyy kuntayhtymän eri tehtäväkokonaisuuksille meno- ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kuntayhtymän tilikauden tulorahoitus riittää käyttömenoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosa sisältää kuntayhtymän investointisuunnitelmat talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosille. Rahoitusosassa esitetään kuntayhtymän käyttötalous-, tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta, eli varsinaisen toiminnan kassavirta. Rahoitusosaan merkitään myös antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan talousarvion vaikutusta maksuvalmiuteen. Talousarvion tehtäväkokonaisuudet ja sitovuus Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymällä on kaksi tehtäväkokonaisuutta, joiden nettobudjetoidun talousarvion toimintakate on yhtymäkokoukseen nähden sitova. Talousarviossa esitetään toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle. Tavoitetasot ovat yhtymäkokoukseen nähden sitovia. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion toteutumista seurataan kuntayhtymän tasolla toteutettavalla raportoinnilla. Raportoinnilla seurataan sekä taloudellisen tuloksen että toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Taloudellisen tuloksen ja toiminnallisten tavoitetasojen toteutumisesta raportoidaan yhtymäkokoukselle kerran talousarviovuoden aikana. Tavoitetasojen toteutumisesta raportoidaan seutuhallitukselle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousarviovuodelta raportit ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Tavoitteiden raportointi toimitetaan myös jäsenkunnille. 11

12 KÄYTTÖTALOUSOSA Seutuyksikkö Seutuyksikön menot ja tulot 2018 Seutuyksikön henkilöstömenot muodostuvat 8 henkilön palkka- ja henkilösivukuluista. Henkilöstön osaamisen kehittämiseen on varattu 1000 euroa/hlö. Seutuyksikköön on budjetoitu myös seutuhallituksen, yhtymäkokouksen ja tarkastuslautakunnan kokouspalkkiot ja ansiomenetyskorvaukset. Vuosittain varaudutaan 1-2 korkeakouluharjoittelijan palkkaamiseen. Henkilöstömenot on budjetoitu siten, että ne vastaavat laskennallisesti kunnallisen työehtosopimuksen tasoa ja ennakkoon ilmoitettuja sosiaalisivukulujen muutoksia. KIKY-sopimuksen mukaiset lomarahaleikkaukset on huomioitu talousarviossa. Palvelujen ostot muodostuvat ICT-palveluista, posti- ja telepalveluista, kirjanpidon, maksuliikenteen ja palkanlaskennan palveluista, sekä painatuksiin, ilmoituksiin ja viestintään liittyvistä palveluista. Palvelujen ostoissa ovat mukana myös seutuyksikön henkilöstön matkustukseen ja koulutukseen liittyvät kulut sekä erilaisten tapahtumien, mm. seutufoorumin ja seutupäivän, järjestämiseen liittyvät kulut. Palvelujen ostoihin on budjetoitu euron sitomaton hankeraha, jolle seutujohtaja hyväksyy käyttösuunnitelman. Rahalla hankintaan lisäosaamista seutuyhteistyöhön, ja varaudutaan mm. määräaikaisen paikkatietoasiantuntijan palkkaan ja osaamisen kehittämiseen. Aine-, tarvike-, tavara-, ja muut menot muodostuvat seutuyksikön tarvitsemista käyttökulutustavaroista. Toimitilavuokra on budjetoitu käytettyjen neliöiden mukaan. Seutuyksikön toimintatuotot muodostuvat jäsenkuntien asukasmäärän suhteessa laskutettavista maksuosuuksista. Kuntayhtymän käyttömenojen osalta jäsenkuntien maksuosuus on 100 % kokonaiskustannuksista. Vuoden 2018 talousarvio on seutuyksikön osalta laadittu siten, että kuntien maksuosuudet pysyvät vuoden 2017 tasolla. 12

13 Seutuyksikön budjetin kehitys Kuntayhtymä on vastannut kiristyneen kuntatalouden haasteisiin, ja kuntien maksuosuudet on pidetty samalla tasolla vuodesta 2015 lähtien. Kustannusten nousu on katettu supistamalla hankerahaa. Tämä on tarkoittanut seutuyhteistyön joidenkin hankkeiden kulujen kohdentumista suoraan kuntien toimialabudjetteihin vaihtelevin jakoperustein. Toiminnan käynnistyessä hankerahan tavoitetaso oli 1 euro/asukas. Vuonna 2018 sitä on 0,51 euroa/asukas. Tuloslaskelma seutuyksikkö TA 2018 SEUTUYKSIKKÖ TAE 2017 TAE 2018 Muutos Muutos % Myyntitulot/kunnat ,00 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,00 % Palkat ja palkkiot ,77 % Sivukulut ,46 % Henk.kulut yht ,18 % Palvelujen ostot ,30 % Vuokrat ,50 % Tarv., yms ,80 % Kaluston hankinta ,00 % Menot yht ,00 % 13

14 Kansallinen MAL-verkosto Kansallinen MAL-verkosto tukee seutujen yhdyskuntarakenteen suunnittelua kehittämällä MALohjauskeinoja, -suunnitteluprosesseja ja toteutuksen välineitä sekä levittämällä hyviä käytäntöjä. Toimintatapoina ovat työpajat, asiantuntijaseminaarit ja kehityshankkeet. Kuntayhtymä on verkoston isäntäorganisaatio, mutta verkoston rahoitus perustuu kokonaisuudessaan jäsenalueiden maksuihin ja muiden organisaatioiden, mm. miniteriöt, maksamiin avustuksiin. MAL-verkostolla ei ole vaikutusta kuntayhtymän tuloksen muodostumiseen. Kansallisen MAL-verkoston toimintaan sisältyvät myös AIKO-hanke ja Suomen Akatemian rahoittaman BEMINE-hanke. AIKO-hanke on osa TEM:in alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen ohjelmaan. BEMINE-hankkeessa tutkitaan kaupungistumista ja kehitetään työkaluja yhdyskuntasuunnitteluun ja MALPE-kokonaisuuden integrointiin. MAL-verkoston henkilöstömenot muodostuvat projektipäällikön ja erikoissuunnittelijan palkka- ja henkilösivukuluista. Palvelujen ostot muodostuvat mm. atk-palveluista, posti- ja telepalveluista, kirjanpidon, maksuliikenteen ja palkanlaskennan palveluista, sekä painatuksiin, ilmoituksiin ja viestintään liittyvistä palveluista. Palvelujen ostoissa ovat mukana myös henkilöstön matkustus- ja koulutuskulut sekä erilaisten tapahtumien järjestämiseen liittyvät kulut ja konsulttipalkkiot. Aine-, tarvike-, tavara- ja muut menot muodostuvat käyttökulutustavaroista. Toimitilavuokra on budjetoitu käytettyjen neliöiden mukaisessa suhteessa. Tuloslaskelma MAL-verkosto TA 2018 MAL-VERKOSTO TAE 2017 TAE 2018 Muutos Muutos % Myyntitulot/verk.jäsenet ,00 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,00 % Palkat ja palkkiot ,43 % Sivukulut ,42 % Henk.kulut yht ,09 % Palvelujen ostot ,91 % Vuokrat ,42 % Tarv., yms ,33 % Kaluston hankinta ,00 % Menot yht ,00 % 14

15 TULOSLASKELMAOSA Kuntayhtymän yhdistetystä tuloslaskelmasta käy ilmi, että vuoden 2018 tulos on euroa alijäämäinen. Kuntayhtymän muuttoon uusiin toimitiloihin ja tilojen käyttöön ottoon liittyviin uudishankintoihin on varauduttu kahden aikaisemman tilipäätöksen yhteydessä, jolloin on voitu kerryttää ylijäämää kuntayhtymän taseeseen yhteensä euroa. Vuoden 2018 talousarviolla ei ole merkittävää vaikutusta kuntayhtymän taloudelliseen tilanteeseen tai maksuvalmiuteen. KUNTAYHTYMÄ TAE 2017 TAE 2018 Muutos Muutos % Myyntitulot ,00 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,00 % Palkat ja palkkiot ,53 % Sivukulut ,05 % Henk.kulut yht ,03 % Palvelujen ostot ,05 % Vuokrat ,29 % Tarv., yms ,23 % Kalusto ,00 % Menot yht ,00 % Toimintakate 0 0 Vuosikate 0 0 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos INVESTOINTIOSA Poistojen alaiset investoinnit ovat kalustohankinnat Tampellan toimitiloihin. Investointi poistetaan 3 vuoden tasapoistona. Investointimenot euroa TAE 2017 TAE 2018 TASU 2019 TASU

16 RAHOITUSOSA Kuntayhtymän tulorahoitus perustuu jäsenkuntien maksuosuuksiin. Tulorahoituksella katetaan käyttömenot, jolloin kuntayhtymän vuosikate on nolla. Kuntayhtymän kokonaistalous ja vuoden 2018 rahoitusosa on suunniteltu niin, että sillä ei ole merkittävää vaikutusta kuntayhtymän maksuvalmiuteen eikä jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien maksuosuudet pysyvät edellisvuoden tasolla vuonna TAE 2018 TAE 2017 muutos muutos väestö % SY Yhteensä Yhteensä euroa % Yhteensä ,0 Kangasala , ,8 Lempäälä , ,2 Nokia , ,0 Orivesi , ,1 Pirkkala , ,2 Tampere , ,3 Vesilahti , ,7 Ylöjärvi , ,9 Rahoituslaskelma vuosille TAE 2017 TAE 2018 TASU 2019 TASU 2020 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta tulorahoituksen vuosikate investoinnit Rahoitustoiminnan kassavirta lainakannan muutokset omanpääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

17 TALOUSSUUNNITELMA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta on budjetoitu vuoden 2017 laajuisena koko taloussuunnittelukaudelle Mikäli seutuyhteistyön toimintatapaan arvioidaan tarvittavan muutoksia, huomioidaan ne erikseen tulevissa budjeteissa. Taloussuunnitelmakaudella kuntayhtymällä toteutuu käyttöomaisuusinvestointeja uusiin toimitiloihin muuttoon ja tilojen käyttöön ottoon liittyen. Kaikkiaan investointi on euroa ja se poistetaan 3 vuoden tasapoistona. Kuntayhtymällä ei ole varauksia, lainoja eikä rahastoja. Taloussuunnitelmakauden seutuyksikön rahoitus perustuu kuntien maksamiin osuuksiin. MAL-verkoston osalta rahoitus perustuu jäsenalueiden maksamiin maksuosuuksiin, Ympäristöministeriön, Liikenne- ja viestintäministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sekä Suomen Kuntaliiton maksuosuuksiin sekä TEM:n ja Suomen Akatemian hankerahoitukseen. Kuntien maksuosuuksia ei käytetä MAL-verkoston rahoittamiseen. Muuttoon liittyvien investointien poistot katetaan aiempina vuosina kerrytetyllä ylijäämällä. TALOUSSUUNNITELMA KUNTAYHTYMÄ TA 2017 TAE 2018 TASU 2019 TASU 2020 Myyntitulot/kunnat , , , ,00 Muut tuet ja avust. 0,00 0,00 0,00 0,00 Tulot yht , , , ,00 Palkat ja palkkiot , , , ,00 Sivukulut , , , ,00 Henk.kulut yht , , , ,00 Palvelujen ostot , , , ,00 Vuokrat , , , ,00 Tarv., yms , , , ,00 Kalusto , , , ,00 Menot yht , , , ,00 Toimintakate Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilikauden yli- / alijäämä Vaikutus maksuvalmiuteen on esitetty rahoitusosassa. 17

18 LIITE, Alustava hankerahan käyttösuunnitelma. Seutujohtaja vahvistaa lopullisen käyttösuunnitelman vuodelle Talousarvioesityksen mukaan hankerahaa on käytettävissä euroa. MIN MAKS Edunvalvonnan kehittäminen selvitys + suositukset Elinkeinojen seudullinen vetovoimaprofiili Viherrakenteen yleissuunnitelma + hiilinielut SeutuLiike -arkiliikuntaohjelman käynnistäminen Satamaverkko/jatkoselvitys Seutuopistot/jatkoselvitys ml. Kangasala/Valkeakoski Tila + paikka SEUTUVARAAMO/digihanke Digitaalisuuden edistäminen infrapalveluissa/selvitys, korkeakouluharjoittelija Infrapalvelujen seutuyhteisyön syventäminen/selvitys Kansainväliseen kaupunkiseututoteutukseen tutustuminen (KJK ja SH) Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kustannuslaskenta Paikkatiedon kehittäminen (MAL/HYPA/INFRA) YHTEENSÄ