TILINPÄÄTÖS

Transkriptio

1 1 TILINPÄÄTÖS TOIMINTAKERTOMUS TULOSLASKELMA JA TASE LIITETIEDOT Kuntajohtajakokous Seutuhallitus Yhtymäkokous

2 2 SEUTUJOHTAJAN KATSAUS TOIMINTAKERTOMUS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA ARVIO MERKITTÄVISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ YMPÄRISTÖTEKIJÄT SISÄISEN VALVONNAN SELONTEKO OLENNAISTA KUNTAYHTYMÄN TALOUDESTA Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja kokonaismenot TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Hyvinvointipalveluyhteistyö Maankäytön ja asumisen suunnitteluyhteistyö Liikennejärjestelmäyhteistyö Infrapalvelujen yhteistyö Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen Muu seutuyhteistyö ja kansallinen MAL-verkosto KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA TASE RAHOITUSLASKELMA TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUITA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOITA KOSKEVAT LIITETIEDOT LUETTELOT KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA SEUTUHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYISTÄ ALLEKIRJOITUKSET TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 28

3 3 SEUTUJOHTAJAN KATSAUS Päättynyttä yhteistyön vuotta ei voi ohittaa mainitsematta kansallisen sote-uudistuksen etenemistä. Hallituksen linjaus maaliskuussa 2014 pysäytti Tampereen kaupunkiseudulla valmistellun seutukaupunkimallin jatkotoimet. Seutuyhteistyössä keskityttiin ylläpitämään yhteistyötä sen syventämisen sijaan. Yhdyskuntarakenteen suunnittelua ohjaava rakennesuunnitelma 2040 saatiin valmiiksi, ja seutuhallitus lähetti sen kuntiin käsiteltäväksi. Helmikuun 2015 mennessä kaikkien kuntien valtuustot hyväksyvät suunnitelman. Uudistamisella hiottiin ratkaisuja lähes puolen miljoonan asukkaan kaupunkiseuduksi MAL2-sopimuksen toimenpiteitä jatkettiin. Kunnat vastasivat kaavoituksesta sekä asuntotuotannon ja pienten MAL-liikennehankkeiden toteuttamisesta. Merkittävä ja pitkään valmisteltu seudullinen uudistus oli käynnistynyt seutuliikenne. Seututoimistossa valmisteltiin puolestaan sähköisten paikkatietotyövälineiden kehittämistä sekä palveluverkon suunnittelun pääperiaatteita. MAL2-sopimuksen ministerivetoinen seurantakokous pidettiin toukokuussa Säätytalolla. Hyvinvointipalvelujen yhteistyössä aloitettiin varautuminen toisen asteen koulutuksen kansalliseen uudistukseen. Vaikka rahoitus- ja rakennelaki on vielä hyväksymättä, näyttivät kunnat alkuvuodesta 2015 vihreää valoa lukioyhteistyön syventämiselle. Toimenpiteiden valmistelu on käynnistynyt. Päättynyt vuosi toi kaupunkiseudun asukkaille kaksi uutta valinnanmahdollisuutta. Perusterveydenhuollon asiakkaaksi oli mahdollisuus kirjautua oman kunnan ulkopuolelle. Myös lapsen päivähoitopaikkaa oli mahdollista hakea koko kaupunkiseudun alueelta. Valinnanmahdollisuus kiinnosti kuntalaisia erityisesti perusterveydenhuollossa. Vuosia valmistelussa ollut vesihuoltoyhteistyö eteni, kun Tampereen kaupunki linjasi keskuspuhdistamon paikan ja seudullisen Keskuspuhdistamo Oy:n jätevesiyhteistyön hallintomalliksi. Valmistelut yhtiön perustamiseksi ovat käynnistyneet. Maan heikosta talous- ja työllisyystilanteesta huolimatta Tampereen kaupunkiseutu katsoi rohkeasti eteenpäin. Tampereen kaupungin samoin kuin kehyskuntien keskustavisiot etenivät ja hankkeet hahmottuivat. Tampereella raitiotien suunnittelu eteni kehitysvaiheeseen. Innovatiivisin visio liittyi kuitenkin Tampere-Pirkkala -lentokentän kehittämiseen AiRRport-konseptin mukaisesti. Vision toteutuminen kytkisi kaupunkiseudun uudella tavalla kansainvälisyyteen. Usealla mittarilla kaupunkiseutumme on Suomen johtavia alueita. Kaupunkiseudun ja sen kuntien vetovoima näkyi useissa imagotutkimuksissa vuoden mittaan. Myös runsaan 4000 asukkaan väestönkasvu kertoi kaupunkiseutumme kiinnostavuudesta. Tulokset eivät synny ilman työtä ja sen tekijöitä. Kiitän päättäjiä, kuntajohtajia ja asiantuntijoita kuluneesta vuodesta. Päivi Nurminen

4 4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa Yleistä Tampereen kaupunkiseutu on ollut maamme suurin, monipuolisin ja nopeimmin kasvava seutu pääkaupunkiseudun jälkeen, ja kaupunkiseutu säilytti vetovoimansa myös vuonna Kaupunkiseudun väestönkasvu (1,1 %) jatkui selvästi valtakunnan väestönkasvua (0,4 %) nopeammin. Kaikkiaan väestö lisääntyi asukkaalla, joista Tampereen osuus oli asukasta. Vuoden 2014 lopussa kaupunkiseudulla oli asukasta, joista Tampereella ja kehyskunnissa Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä huolehtii perussääntönsä mukaan kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä kaupunkiseudulla. Käytännössä kuntayhtymä organisoi kuntien välistä yhteistyötä asiantuntija-, kuntajohto- ja luottamushenkilötasolla. Toiminnan painopisteet ovat maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä hyvinvointi- ja teknisten palvelujen alueilla. Kuntayhtymä toteuttaa kaupunkiseudun visiota: Vetovoimainen Tampereen kaupunkiseutu sujuvan elämän, kestävän kasvun ja yhteistyön edelläkävijä. Seutustrategia 2020 Seutuyhteistyö perustuu jäsenkuntien hyväksymään seutustrategiaan 2020 (SH ), joka ohjaa omalta osaltaan vuosittain kuntayhtymän talousarviossa asetettavia konkreettisia toiminnallisia tavoitteita. Seutustrategian tarkistaminen on ajankohtaista kuluvan valtuustokauden aikana. MAL-aiesopimus (maankäyttö, asuminen ja liikenne) Kaupunkiseudun kuntien ja valtion välinen MAL-sopimusmenettely on jo toisella sopimuskaudellaan ( ). Vuodelta 2013 hyväksytyssä seurannassa todettiin, että maankäytön ja liikenteen tavoitteita on toteutettu hyvin. Asuntotuotannon tavoitteissa ei ole onnistuttu yhtä hyvin. Vuoden 2015 aikana aloitetaan seuraavan sopimuksen valmistelu. Rakennesuunnitelma 2040 Työskentely Rakennesuunnitelman 2030 päivittämiseksi vuoteen 2040 ulottuvaksi leimasi kattavasti kuntayhtymän työskentelyä koko vuoden. Työ kosketti kaikkia kuntayhtymän asiantuntijatyöryhmiä, joiden panos oli merkittävä koko työskentelyn ajan. Päivitetty Rakennesuunnitelma 2040 hyväksyttiin seutuhallituksessa joulukuussa Jäsenkunnat hyväksyvät sen valtuustoissaan tammihelmikuussa 2015.

5 Seudullinen edunvalvonta ja kansallinen kehittäminen 5 Kuntayhtymä kokosi vuoden aikana seutuhallituksen käsittelyyn mm. tavoitteet valtion talousarvioon vuodelle 2015, lausunnon kansalliseen lentoliikennestrategiaan ja aloitettiin hallitusohjelmatavoitteiden valmistelu uudelle hallituskaudelle. Maakuntakaavaa uudistetaan samanaikaisesti rakennesuunnitelman kanssa, joten erityistä huomiota kiinnitettiin rakennesuunnitelman ratkaisujen viemiseksi maakuntakaavaan. Seutuhallitukselle esiteltiin myös AiRRport visio Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittämiseksi Suomen toiseksi kansanväliseksi lentokentäksi. Seutufoorumissa esiteltiin Suomen kasvukäytävää (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere), johon kaupunkiseudun kunnat, pl. Orivesi, ovat liittyneet. Vuoden 2014 muita kärkihankkeita Joukkoliikennejärjestelmän seudullinen kokonaisratkaisu on valmistunut osana Rakennesuunnitelmaa Lähijunaliikenteen VR-seutulippukokeilua on jatkettu kokeilualueella (Lempäälän ja Nokian suunnat) toistaiseksi. Alueen laajentaminen edellyttää nettilipunmyynnin toteuttamista ja clearingin automatisointia. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa esitettyjen kärkitoimenpiteiden toteuttaminen on aloitettu. Seudullisen pyöräilyn viitoitussuunnitelman laatiminen on käynnissä, ja liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt seudulle kokeiluluvan uusien opastetyyppien käyttöön. Hyvinvointipalvelujen palveluverkon suunnittelun pääperiaatteet hyväksyttiin osana Rakennesuunnitelmaa Jäsenkunnat toteuttivat valmistelussa olleen seudullisen päivähoitoon hakeutumisen kevään 2014 aikana. Kasvatuksen ja opetuksen kehittämistoimintojen seudullinen organisointi on hyväksytty seutuhallituksessa Toiminta on aloitettu Tampereen kaupungin organisaatiossa, ja tarvittava henkilöstö rekrytoitu suunnitelmien mukaisesti 2015 alusta. Toisen asteen koulutuksen muutoksiin valmistauduttiin. Infra-palvelujen tuotteistus käynnistyi lokakuussa katujen ja kevyen liikenteen väylien ylläpitoa ja hoitoa koskien. TAPRE-hankkeessa (Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi) valmistuneiden kiinteistönpidon hyvien menetelmien pilotointi ja testaus jatkuivat kunnissa. Niiden avulla energiatehokkuutta toteutetaan rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa, käytössä, kunnossapidossa ja huollossa. Paikkatiedon hyödyntämistä koskevan hankkeen loppuraportti hyväksyttiin kuntajohtajakokouksessa Hankkeesta käsiteltiin mm. MAL-tietojen esittämistä karttapohjaisena ja organisoitiin paikkatietoasiantuntijoiden verkosto. Sekä MAL-aiesopimuksen että rakennesuunnitelman toteuttamisen seurata kehittyvät paikkatietopohjaisemmaksi.

6 Seutuhallitus 6 Seutuhallitus alkaen: jäsen varajäsen Ikonen Anna-Kaisa pj. Tampere Siren Elina Tampere Rissanen Helena 1. vpj. Pirkkala Skogberg Pertti Pirkkala Perämaa Ari 2. vpj. Vesilahti Arvela Ari Vesilahti Aaltonen Mikko Tampere Virtanen Sirkkaliisa Tampere Aleksovski Atanas Tampere Kivistö Anneli Tampere Elovaara Tiina Tampere Silvennoinen Seppo Tampere Joensivu Leena Ylöjärvi Kaminen Tuomo Ylöjärvi Jokila Killi Lempäälä Petäkoski-Hult Tuula Lempäälä Kork Jarmo Nokia Tomminen Antti Nokia Lyytinen Heikki Kangasala Kouhia Raimo Kangasala Mäkinen-Aakula Marjo Orivesi Jokinen Kaarina Orivesi Parviainen Olli-Poika Tampere Kajan Maija Tampere Sasi Ilkka Tampere Helin Matti Tampere Seutuhallituksen kokousten esittelijänä toimi seutujohtaja Päivi Nurminen ja sihteerinä seutusihteeri Juhani Pohjonen. Kuntajohtajakokouksen edustajana seutuhallituksen kokouksiin osallistui puheenjohtaja, konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. Seutuhallitus kokoontui kerran kuukaudessa heinäkuuta lukuun ottamatta. Päättäjien seminaarit piirtävät tulevaisuutta Vuoden 2014 aikana järjestettiin kaksi kaikille seudun kunnallisvaltuutetuille tarkoitettua päättäjätilaisuutta ja Ensimmäisessä tilaisuudessa luovutettiin kunnille Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu selvitys. Marraskuun seutufoorumi järjestettiin teemoilla Millainen on tulevaisuuden kunta? Miltä näyttää Tampereen kaupunkiseutu 2040? Järjestyksessään viides Seutupäivä järjestettiin Orivedellä. Paikalla oli n. 200 henkilön joukko, joka koostui seudun valtuutetuista, kuntajohtajista, seudullisten työryhmien jäsenistä sekä sidosryhmien ja median edustajista. MAL-verkosto Maankäytön, asumisen ja liikenteen kansallinen teemaverkosto, MAL-verkosto, jatkoi toimintaansa viidettä vuotta. Kuntayhtymä on verkoston vastuullinen toteuttaja. Verkostossa toimivat 16 kaupunkiseutua, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Suomen kuntaliitto. liikennevirasto sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus.

7 Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Kuntayhtymällä ei ole korko-, valuutta eikä luottoriskejä. Kuntayhtymällä ei myöskään ole likviditeettiriskiä vaan maksuvalmiuden ylläpitämiseksi on voitu osoittaa, jäsenkuntien suostumuksella, riittävät kassavarat huomioiden kuntayhtymän toiminnan vakiintunut taso. Vahinkoriskien varalta kuntayhtymällä on yritysvakuutus. Kuntayhtymän toimintaan ei liity ympäristöriskejä. Käytännössä seutuyhteistyötä toteutetaan käyttäen asiantuntijatyöryhmiä ja työskentely on kehittämishankkeita. Kullakin työryhmällä on asioiden valmistelua ja työryhmien välistä tiedonkulkua edistävä asiantuntijasihteeri. Käytännön työ on siis kehittämiseen liittyvää asiantuntijatyötä ja leimallisesti projektiluonteista. Projektit vaihtelevat ajallisesti muutaman kuukauden kestoisista yli vuodenkin mittaisiin. Projekteihin osallistuu kuntayhtymän omien asiantuntijoiden lisäksi kuntien johtavia viranhaltijoita ja usein myös ulkopuolisia konsultteja. Projekteihin liittyviin toiminnallisiin riskeihin kuntayhtymä on varautunut laatimalla projektinhallintaohjeet, jotka seutujohtaja on vahvistanut. Projektiohjeet ovat keskeinen osa uuden henkilöstön perehdytysmateriaalia Ympäristötekijät Kuntayhtymän omalla välittömällä toiminnalla ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kuntayhtymän asiantuntijatyönä valmistelevilla yhdyskuntarakenteen suunnitelmilla on vaikutusta tulevaisuuden ympäristön kehitykseen. Ympäristötekijöiden ja kestävän kehityksen merkitys on huomioitu kaikessa kuntayhtymän toteuttamassa yhdyskuntarakenteeseen vaikuttavassa suunnittelussa Sisäisen valvonnan selonteko Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa seutuhallitus. Seutuhallitus on tehnyt päätökset kuntayhtymän nimenkirjoitusoikeuksista, pankkitilin käyttöoikeuksista, myöntänyt luottokorttien käyttöoikeudet, päättänyt kuntayhtymän tilaus- ja hankintavaltuudet sekä hankintamenettelyt sekä päättänyt kirjanpidon ja palkanlaskennan tositteiden ja kirjausten hyväksymiskäytännön. Käytännössä sisäisestä valvonnasta vastaa seutujohtaja, joka osallistuu kaikkien seutuhallinnon toimintaa ja varainkäyttöä koskevien päätösten valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Seutujohtajan varahenkilönä toimii seutusihteeri, joka osallistuu myös kaikkien päätösten valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Tilivelvollisina asioiden valmistelijoina seutujohtaja ja seutusihteeri vastaavat, että seutuhallinnon toiminta ja varainkäyttö vastaa säädöksiä, on tehokasta ja taloudellista sekä noudattaa hyvää hallintotapaa.

8 Konkreettisesti varainhoidon sisäinen valvonta toteutuu kuntayhtymän laskujen hyväksymisen yhteydessä. Seutujohtaja hyväksyy kaikki kuntayhtymän laskut maksatukseen. Tiliöinnistä vastaa seutusihteeri. Kuntayhtymällä ei ole käteisvaroja. Taloushallinnon päivittäispalveluista on ostopalvelusopimus Tampereen kaupungin taloushallinnon palvelukeskuksen kanssa. Palvelusopimus kattaa sähköisen ostolaskujen kierrätyksen, kirjanpidon, palkanlaskennan ja maksuliikenteen. Taloushallinnon palveluista on palvelun toteuttajan kanssa käyty läpi palveluprosessit, niiden kuvaukset ja laadun varmistus. Vuosittain pidetään asiakasneuvottelu ajankohtaisista asioista taloushallinnon palvelukeskuksen vastaavien henkilöiden kanssa. Taloushallinnon päivittäispalvelujen lisäksi kuntayhtymä seuraa itsenäisesti tulojen ja menojen toteutumista. Kuntalain 13 :n 3a kohdan mukaisesti yhtymäkokous hyväksyi kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Olennaista kuntayhtymän taloudesta Vuosi 2014 oli kuntayhtymän kahdeksas kokonainen toimintavuosi. Seutuyksikön kautta organisoitavan seutuyhteistyön laajuus on vakiintunut noin 1, 0 milj. euron tasolle, joka merkitsee 2,8 euroa/kaupunkiseudun asukas. Vuosien 2011 ja 2012 alijäämäisten tilinpäätösten jälkeen vuosi 2013 päättyi runsaat euroa ylijäämäisenä. Myös vuoden 2014 tilinpäätös näyttää ylijäämää, yhteensä runsaat euroa. Kaikkiaan kuntayhtymän taloudellinen kehitys oli tasapainoista vuonna Kuntayhtymällä oli vuoden vaihteessa palkattuna yhteensä 10 (10 v. 2013) henkilöä, joista kaksi oli kansallisen MAL-verkoston henkilöstöä. Vakinaisessa virka- tai työsuhteessa oli 7 henkilöä. Loput 3 toimea oli täytetty määräaikaisina. Kuntayhtymän maksuvalmius oli (154) päivää. Keskimäärin maksuvalmius oli vuoden 2014 aikana 108 päivää. Kuntien maksuosuuksien kehitys TP 2012 TP 2013 Muutos % TP 2014 Muutos % Yhteensä , ,3 Kangasala , ,7 Lempäälä , ,2 Nokia , ,3 Orivesi , ,0 Pirkkala , ,5 Tampere , ,4 Vesilahti , ,2 Ylöjärvi , ,4

9 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot , ,48 Toimintakulut , ,49 Toimintakate , ,99 Rahoitustuotot ja kulut Muut rahoitustuotot 8,15 11,63 Muut rahoituskulut - 665,54-414,52 Vuosikate , ,10 Tilikauden tulos , ,10 Tilikauden ylijäämä (- alijäämä) , ,10 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut -% 105,5 % 104,8 % Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Toiminnan rahavirta Tulorahoitus Vuosikate , ,10 Investointien rahavirta 00,00 00,00 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,10 Rahoitustoiminnan rahavirta Oman pääoman muutokset 00,00 00,00 Muut maksuvalmiuden muutokset , ,60 Rahoituksen rahavirta , ,60 Rahavarojen muutos , ,70 Rahavarat , ,49 Rahavarat , ,79 Tunnusluvut Kassan riittävyys, pv 164 pv 154 pv

10 Rahoitusasema ja sen muutokset Tase ja sen tunnusluvut Vastaavaa Vastattavaa Oma pääoma Peruspääoma , ,00 Ed. tilik. ylijäämä , ,57 tilik. ylijäämä , ,10 Vaihtuvat vastaavat Vieras pääoma Lyhytaikainen Lyhytaikainen Myyntisaamiset 0,00 0,00 Saadut ennakot ,00 Muut saamiset 9 457, ,80 Ostovelat , ,30 Siirtosaamiset , ,48 Muut velat , ,41 Rahat ja Siirtovelat , ,39 pankkisaamiset , ,49 Vastaavaa yht , ,77 Vastattavaa yht , ,77 Tunnusluvut omavaraisuusaste % 61,4 % 56,2 % 100 x(omapääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) (Koko pääoma - Saadut ennakot) suhteellinen velkaantuneisuus % 15,6 % 15,8 % 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) Käyttötulot Kokonaistulot ja kokonaismenot TULOT Toiminta Toimintatuotot ,28 Muut rahoitustuotot 8,15 Investoinnit 0,00 Rahoitustoiminta 0,00 Kokonaistulot yhteensä ,43 MENOT Toiminta Toimintakulut ,52 Muut rahoituskulut - 665,54 Investoinnit 0,00 Rahoitustoiminta 0,00 Kokonaismenot yhteensä ,06

11 11 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN TIIVISTELMÄ Hyvinvointipalveluyhteistyössä tavoitteet toteutuivat pääosin. Maankäytön ja asumisen yhteistyössä tavoitteet toteutuivat hyvin. Liikennejärjestelmäyhteistyössä tavoitteet toteutuivat hyvin. Infrapalvelujen yhteistyössä tavoitteet toteutuivat kokonaan. Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen on toteutunut kohtuullisen hyvin. Talous toteutui tasapainoisesti.

12 Tavoitteiden toteutuminen Valtuustojen hyväksymästä seutustrategiasta, rakennesuunnitelmasta 2030 ja MAL-aiesopimuksesta johdetut yhteistyötavoitteet jakautuvat asiaryhmiin seuraavasti: seutuyhteistyön yleinen kehittäminen, maankäytön ja asumisen yhteistyö, liikennejärjestelmäyhteistyö, hyvinvointipalveluyhteistyö ja infrapalvelujen yhteistyö. Lisäksi kuvataan seudullisen tietohallinnon, elinkeinojen ja osaamisen, seudullisen joukkoliikennelautakunnan ja kansallisen MAL-verkoston toiminnan painopisteet vuodelta Hyvinvointipalveluyhteistyö Palveluverkon pääperiaatteet Tavoite: Linjaukset palveluverkon suunnittelusta ja toteuttamisesta laaditaan rakennesuunnitelman yhteydessä. Palveluverkon suunnittelun pääperiaatteet on hyväksytty osana Rakennesuunnitelmaa Pääperiaatteita on esitelty valtuustoinfojen yhteydessä syyskuussa Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Tavoite: Kuntien ja PSHP:n vuonna 2012 hyväksymän uuden ohjausvälineen toimeenpanon ja seurannan menettelyt kehittyvät. Kaupunkiseudun kuntayhtymän puitteissa luotu ja 2013 käynnistetty seurantamenettely on siirretty vuoden 2014 osalta Tampereen kaupungin vastuulle. Vuoden 2013 osalta Pirkanmaan terveydenhuollon alueellisen järjestämissuunnitelman seurantaryhmä hyväksyi raportin Sote-uudistus Tavoite: Toimitaan keskustelufoorumina kuntien sote-palveluiden järjestämistavan valmistelussa. Kaupunkiseudun kuntayhtymän sote-työryhmä on toiminut säännöllisenä yhteistyö- ja keskustelufoorumina sote-uudistukseen liittyen. Työryhmä on toiminut erityisesti tietohallintoyhteistyön keskustelufoorumina ja toteuttanut katsauksen hyvinvointiteknologian innovaatioihin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Kasvatuksen ja opetuksen kehittämistoiminta Tavoite: Käynnistetään kuntien kasvatuksen ja opetuksen hanketoiminnan kokoaminen seudulliseen yksikköön. Kasvatuksen ja opetuksen kehittämistoimintojen seudullinen organisointi on hyväksytty seutuhallituksessa Toiminta on aloitettu Tampereen kaupungin organisaatiossa, ja tarvittava henkilöstö rekrytoitu suunnitelmien mukaisesti 2015 alusta.

13 13 Toisen asteen koulutusyhteistyö Tavoite: Toimintamalli lukio- ja ammatillisen koulutuksen yhteistyölle valmistuu ja otetaan kunnissa käyttöön. Keskustelu toisen asteen koulutusyhteistyön syventämisestä ja järjestäjäverkosta on käynnistynyt perehtymällä toisen asteen lainsäädännön muutoksiin. Asiaa on käsitelty seutuhallituksessa 24.9 sekä kuntajohtajakokouksissa 12.9, ja Kunnille on valmistelu materiaali uudistuksen vaikutuksista ja vaihtoehtoisista etenemistavoista. Seudullisista toimenpiteistä päätetään Päivähoidon vapaa hakeutuminen Tavoite: Kunnat avaavat seudullisen hakumahdollisuuden keväällä Hakeutumisesta laaditaan seurantaraportti. Seudullinen päivähoitoon haku toteutettiin kevään 2014 aikana. Haun avaaminen ei johtanut merkittäviin hakijamääriin. Hakeutujaluvut ja muut huomattavat kokemukset raportoidaan kevään 2015 aikana. Seutuhakeutumismahdollisuus on päätetty avata vuonna 2015 kokovuotiseksi. Sähköisen toimintatavan edistäminen Tavoite: Käynnistetään yhden uuden sähköisen palvelun toteuttaminen kuntien hyvinvointipalveluissa seudullisen tietohallinnon kanssa. Tavoitteen toteuttamiskohteeksi valitun päivähoidon mobiilin läsnäolonseurantajärjestelmän koekäyttö on päättynyt ja toimittajan kanssa on päästy sopimukseen palvelun käyttöönotosta Maankäytön ja asumisen suunnitteluyhteistyö MAL-aiesopimuksen seuranta Tavoite: Sopimuksen vuosiseuranta-aineisto valmistuu kuntien ja valtio-osapuolen käyttöön. Seuranta valmistui huhtikuussa. Seutuhallitus hyväksyi raportin kokouksessaan ja se esiteltiin valtion ja kuntien yhteisessä seurantakokouksessa Kunnat käsittelivät seurantaraportin kunnallishallituksissaan kesä-elokuussa Rakennesuunnitelman uudistaminen Tavoite: Ehdotus rakennesuunnitelmaksi 2040 ja seudulliseksi toteuttamisohjelmaksi valmistuu kuntien päätöskäsittelyyn. Seutuhallitus hyväksyi Rakennesuunnitelman 2040 kokouksessaan ja esitti sen hyväksymistä kunnallishallituksille ja valtuustoille. Kunnat käsittelevät asian tammi-helmikuussa Rakennesuunnitelma sisältää toteutusohjelman. Rakennesuunnitelman toteuttaminen Tavoite: Maankäytön suunnitteluun valmistuu palveluverkko-, kaavoitus- ja kunnallisteknisiä toimenpiteitä yhteensovittava työväline kunnille. Erillistä työvälinettä ei ole kehitetty vaan tavoitetta on lähestytty sähköisen rakennesuunnitelmakartan kehitystyön ja seudullisen paikkatietohankkeen kautta. Sähköisen kartan

14 ensimmäinen versio valmistui rakennesuunnitelman valmistumisen yhteydessä. Rakennesuunnitelman toteuttamista ja seurantaa tukeva karttaversio valmistuu Ks. myös tavoite 4 Seudullinen paikkatietotuotanto Tavoite: Paikkatiedon hyödyntäminen yhdyskuntarakenteen suunnittelussa selvitetään ja luodaan yhteinen toimintamalli. Soveltaminen käynnistyy Raportointi Paikkatiedon hyödyntämistä koskeva raportointi hyväksyttiin kuntajohtajakokouksessa Hankkeesta käsiteltiin mm. MAL-tietojen esittämistä karttapohjaisena ja organisoitiin paikkatietoasiantuntijoiden verkosto. Yhteisen toimintamallin selvittämistä koskeva valmistelu on käynnissä. Erityisryhmien asuminen Tavoite: Erityisryhmien asumista koskeva ohjelmatyö käynnistyy nykytilakartoituksen (2013) jatkona. Kuntajohtajakokous totesi kokouksessaan , että tässä vaiheessa erityisryhmien asumisen palvelustrategiaa ei ole tarvetta laatia ja että kuntien vastaavat asiantuntijat edistävät asiaa konkreettisten yhteistyötapausten kautta Liikennejärjestelmäyhteistyö Joukkoliikennekokonaisuus Tavoite: Joukkoliikenteen kehittämistä (ml. raideliikenne) koskeva kokonaisratkaisu tehdään rakennesuunnitelman yhteydessä. Joukkoliikennejärjestelmän seudullista kokonaisratkaisua on valmisteltu rakennesuunnitelman uudistamisen yhteydessä. Seutuhallitus hyväksyi rakennesuunnitelmaehdotuksen kokouksessaan Lähijunaliikenne Tavoitteet: VR-seutulippukokeilu vakiintuu ja myös Orivesi ja Tampere liitetään seutulippualueeseen. Neuvottelut lisävuoroista käynnistyvät Tampereen, LVM:n ja VR:n välillä. VR-seutulippukokeilua on jatkettu kokeilualueella toistaiseksi. Alueen laajentaminen edellyttää nettilipunmyynnin toteuttamista ja clearingin automatisointia. Kehityshanke on osoittautunut odotettua kalliimmaksi, joten asian edistäminen on siirtynyt vuodelle LVM on käynnistänyt neuvottelut VR:n ostoliikennesopimuksen sisällöstä, ja Tampereen seudun lähiliikenne on mukana neuvotteluissa. Kävely- ja pyöräily Tavoitteet: Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman toteuttaminen etenee, ja kunnat ja ELY aloittavat pyöräilyn laatukäytävien toteuttamisen. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmassa esitettyjen kärkitoimenpiteiden toteuttaminen on aloitettu. Seudullisen pyöräilyn viitoitussuunnitelman laatiminen on käynnissä, ja liikenne- ja viestintäministeriö on myöntänyt seudulle kokeiluluvan uusien opastetyyppien käyttöön. Pyöräilyn

15 pääreitin rakennussuunnitelma on valmistunut Tampere Pirkkala reitille ja käynnissä Tampere Kangasala -reitillä. 15 Matkaketjut Tavoite: Matkaketjujen sujuvuutta parannetaan mm. liityntäpysäköinnin ja pysäkki-infrastruktuurin kehittämisellä. Pirkanmaan liitossa on keväällä 2014 valmistunut liityntäpysäköintiselvitys. Selvityksessä esitetyt merkittävimmät liityntäpysäköintipaikkatarpeet on huomioitu rakennesuunnitelmassa Selvitys pysäkkiverkon kehittämisestä on valmistunut, ja tarkempi suunnittelu on Pirkkalan suunnan osalta valmistunut ja Kangasalan suunnan osalta käynnissä. Asenteet ja liikkumistottumukset Tavoitteet: Liikkumisen ohjauksen toimintamalli vakiintuu kaupunkiseudulla. Kunnat ovat varautuneet talousarvioissaan 2015 liikkumisen ohjauksen palveluiden hankintaan liikkumisen ohjauksen alustavan toimintamallin pohjalta Infrapalvelujen yhteistyö Palvelukiinteistöjen energiatehokkuus Tavoite: Kuntien energiatehokkuustyötavat kehittyvät 2013 päättyneen TAPRE (Tampereen alueen palvelurakennukset energiatehokkaiksi) -hankkeen tuloksia jalkauttamalla. TAPRE-hankkeessa valmistuneiden kiinteistönpidon hyvien menetelmien pilotointi ja testaus jatkuvat kunnissa. Niiden avulla energiatehokkuutta toteutetaan rakennusten suunnittelussa, rakentamisessa, käytössä, kunnossapidossa ja huollossa. Korjausrakentaminen Tavoite: Palvelukiinteistöjen korjausrakentamisen seudullinen suunnittelu aloitetaan sisäilmaongelmaisten kiinteistöjen osalta. Suunnittelu on aloitettu. Korjausrakentamisen hallintaan valmistui lokakuussa 2014 kolmevuotinen verkostohakemus Tekesin INKA-ohjelmaan. Verkostossa on mukana kuntien lisäksi korkeakouluja ja yrityksiä. Tuotteistaminen Tavoite: Yhdyskuntateknisten palveluiden tuotteistaminen käynnistyy vuonna 2013 tehdyn esiselvityksen pohjalta. Tuotteistus käynnistyi lokakuussa 2014 ja valmistuu mennessä. Ensimmäisessä vaiheessa on päätetty tuotteistaa katujen ja kevyen liikenteen väylien ylläpito ja hoito. Ilmasto- ja energiatehokkuustyö Tavoite: Seudullisessa ilmastotyössä edistetään sopeutumisen ja varautumisen suunnittelua.

16 16 Syksyllä käynnistettiin kysely kaupunkiseudun kuntiin eri sektoreiden sopeutumisen ja varautumisen suunnitelmien nykytilasta. Sopeutumisen ja varautumisen suunnittelussa huomioidaan valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta sopeutumissuunnitelmasta Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen Seutuyhteistyön toimintamalli ja strategia Tavoitetaso: Kunnat tekevät päätöksen kaupunkiseudun toimintamallin tulevaisuudesta ja jatkotoimenpiteet käynnistyvät. Kunnat ovat päättäneet valtuustoissaan , että jatkotyön tarpeeseen Elinvoimainen kaupunkiseutu selvityksen pohjalta palataan kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on hyväksytty ja sen vaikutukset ovat selvillä. Seutuviestintä Tavoitetaso: Vuoden aikana järjestetään valtuutetuille 2 seutufoorumia, lautakuntien seutuseminaarit sekä Seutupäivä 1.6. Seutupäivä järjestettiin Orivedellä. Seutufoorumi järjestettiin Toisen seutufoorumin korvasi tammikuussa 2014 järjestetty päättäjätilaisuus, jossa luovutettiin Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu -selvitys. Työryhmien lautakuntaseminaari on toteutunut infrapalveluissa Muu seutuyhteistyö ja kansallinen MAL-verkosto Tietohallinnon yhteistyö Seudullisen tietohallinnon hoitamisesta vastaa Tampereen kaupunki. Vuonna 2014 tietohallinnon seudullisen johtoryhmällä on kolme painopistettä. Ensimmäistä, asiakkaan vapaan valinnan ja liikkuvuuden mahdollistaminen, toteutetaan alueellinen potilastietorekisterin ja kansallinen sähköinen potilastiedon arkiston kautta. Toinen painopiste on seudulliset oppimisympäristöt, joka tarkoittaa käytännön toimina yhteisen opetusverkko/työasemapalvelun kehittämistä sekä päivähoidon työn-/toiminnanohjauksen kehittämistä. Kolmas painopiste on seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen seudullisen lippu- ja maksatusjärjestelmän kautta. Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. Seudullisen tietohallinnon sopimusta käsiteltiin kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa Uudessa sopimuksessa yhteistyö laajeni koskemaan myös Hämeenkyrön kuntaa. Joukkoliikenteen suunnitteluyhteistyö Joukkoliikenteen operatiivisista tehtävistä vastaa Tampereen kaupungin seudullinen joukkoliikenneyksikkö ja -lautakunta. Seutuliikenteen siirtymäajan liikennesopimukset päättyvät Pirkkalan ja Vesilahden sekä pääosin Lempäälän, Nokian ja Kangasalan alueilla. Päättyvät liikenteet korvataan alkaen joukkoliikennelautakunnan tilaamana liikenteenä. Samassa yhteydessä seudulliseen tariffijärjestelmään tehdään muutoksia koskien ajanjaksoa Seudulliseen taksavyöhykemalliin on tavoite siirtyä alkaen. Liikenteiden käynnistys ja samassa yhteydessä toteutettavien tariffijärjestelmän muutoksien toimeenpano on