VANTAAN KAUPUNKI Pöytäkirja 6/2012 Sosiaali- ja terveysvirasto Vanhusneuvosto

Transkriptio

1 VANTAAN KAUPUNKI Pöytäkirja 6/2012 Sosiaali- ja terveysvirasto Vanhusneuvosto Aika klo Paikka Sosiaali- ja terveystoimi, Peltolantie 2 D, 3. kerros, Iso kokoushuone Osallistujat: Simo Hiekkalinna, puheenjohtaja klo ja Länsi-Vantaan Kansalliset Seniorit ry Maija-Leena Mero, puheenjohtaja klo Myyrmäen Eläkkeensaajat ry Riitta Ahlroth Vantaan Muistiyhdistys ry Paula Hakanen Tikkurilan Seudun Eläkkeensaajat ry Aila Heikkilä klo 15 saakka Vantaan Ikivihreät ry Raimo Huvila Vanhusten Kotiapusäätiö Aki Kulokivi Rekolan Eläkkeensaajat ry Sirkka Laaksonen Simonkylän Eläkkeensaajat ry Lauri Leppänen Vantaan Sotaveteraanit ry Taisto Lipponen Vantaan Kristilliset Eläkeläiset ry Marja Paavilainen Diakoniasäätiö Foibe Hilkka Pokki klo saakka Suomen Punainen Risti Tikkurilan osasto ry Eija Salmenkivi Itä-Vantaan Kansalliset Seniorit ry Maija-Liisa Thuneberg Vantaan Senioriopettajat ry Elina Urasola klo 15 saakka Eläkeliiton Seutulan yhdistys ry Martti Vekuri Tikkurilan Rintamaveteraanit ry Jaakko Vesanen Vantaan veteraani- ja reserviläisjärjestöjenyhteistoimikunta (Vetres) Taimi Viiala Itä-Hakkilan Eläkkeensaajat ry Maila Viro Hakunilan seudun Eläkkeensaajat ry Pertti Vuorio Etelä-Vantaan Eläkeläiset ry Ritva Väyrynen Tikkurilan Eläkeläiset ry Ole Åhlgren Vanda Svenska Pensionärer rf Kaupungin toimialojen ja seurakunnan edustajat Matti Lyytikäinen Sosiaali- ja terveystoimi Eija Miettinen Vantaan seurakuntayhtymä Heljä Punnala Vapaa-aika ja asukaspalvelujen toimiala Hans Markelin Maankäytön ja ympäristön toimiala Anne Aaltio, sihteeri Sosiaali- ja terveystoimi Poissa olivat: Aune Kilkki Jukka Saari Kaisa Väyrynen Vantaan julkisen alan eläkeläiset ry Tilakeskus Sivistystoimi 1

2 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös: Todettiin kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kyseessä on vanhusneuvoston toimikauden viimeinen kokous, tämän vuoksi valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Päätös: Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Eija Salmenkivi ja Elina Urasola. 4. Esityslistan hyväksyminen Päätös: Hyväksyttiin kokouksen esityslista työjärjestykseksi. 5. Edellisen pöytäkirjan hyväksyminen Liite 1 Vanhusneuvoston pöytäkirja Päätös: Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja 6. Ikäihmisten kuntoutus avopalveluissa ja sairaalassa 6.1. Kuntoutus avopalveluissa johtava ylilääkäri Anita Korhonen Kuntoutuksen perusperiaate: Terapiapalveluiden tarjonta perustuu aina yksilölliseen tarvearvioon ja käytettävissä oleviin resursseihin. Ikä ei poissulje palveluiden piiriin pääsyä, mutta pelkästään iän perusteella ei palveluita tarjota, jos terapiasta ei ole odotettavissa asiakkaalle toimintakyvyn parantumista tai muuta vaikuttavuutta. Kuntoutusyksikön palvelut ovat: kuulontutkimus kun epäillään kuulon heikentyneen ravitsemusterapia yhteistyö ruokapalveluiden kanssa ja tarv. yksilöllinen ravitsemussuunnitelma toimintaterapia vaikeavammaisille ja pitkäaikaissairaille lyhyitä toimintaterapiajaksoja, apuvälinepalvelut, asunnonmuutostyösuositukset (VPL), lähiympäristössä toimimisen arviointi, omaisten ja lähiympäristön ohjaus, yksilöllisten tukien valmistus/hankinta Kotona asuville ikäihmisille ohjaus ja seurantakäynnit, apuvälinepalvelut, asunnonmuutostyöt (SHL), omaisten ja lähiympäristön ohjaus puheterapia afasia eli puheen tuoton tai ymmärtämisen vaikeus esim. aivohalvaukseen liittyen sekä nielemisongelmien tutkiminen, hoito ja henkilöstön ohjaus fysioterapia yksittäinen terapeutti työskentelee useassa ei työpisteessä: hoivaasuminen, palvelutalot, kotihoito, päivätoiminta. Vanhankodeissa ft tutkiminen ja ft-suunnitelman laatiminen, mm. toimintakyvyn arviointi, apuvälitarpeen kartoitus ja hankinta, ohjaus ja neuvonta, terapeuttinen harjoittelu ryhmissä 2 x /vi osastolla tai kuntosalissa. Konsultointi, hoitoneuvottelut, hoitajien tukeminen liikkumissuunnitelman laatimisessa 2

3 Palvelutaloissa, kotihoidossa ja päivätoiminnassa ft tutkiminen ja ftsuunnitelman laatiminen kotikäyntinä ja tarvittaessa kotikäyntinä. Monialainen yhteistyö mm. hoitohenkilökunnan kanssa, yhteinen asiakkaan toimintakyvyn arviointi (vastuuhoitaja), kuntoutumista ja toimintakykyä edistävän työtavan tukeminen, henkilöstön ohjaus ja kouluttaminen Veteraanikuntoutus: avokuntoutus, päiväkuntoutus, laitoskuntoutus, kotikuntoutus Ostopalveluina hankitaan mm. pidempikestoisia kuntoutusjaksoja KELAn kuntoutusvastuulta kunnalle siirtyneille vaikeavammaisille sekä pitkäaikaissairaille, joiden kotona selviytyminen edellyttää pitkäkestoista tai jaksotettua terapiaa. Vuoden 2013 ostopalvelumäärärahasta on vähennetty 50% eli 300 ja tämä tulee huomattavasti vaikeuttamaan palveluiden järjestämistä Liite 2 Anita Korhosen esityksen diat Keskustelussa nousu esille seuraavat aiheet: Kuinka paljon Kela tukee 65 vuotta täyttäneiden kuntotutusta. Vastaus Juha Jolkkonen: Kela on hankkinut eri sairausryhmille kohdennettujen kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien palvelut kolmen ja neljän vuoden sopimuskaudelle vuosiksi 2013?2017. Kuntoutuspalveluja hankittiin yhteensä 21: lle eri sairausryhmälle. Kuntoutusta toteuttamaan valittiin 58 palveluntuottajaa. Kurssien määrä lisättiin lähes kaikissa sairausryhmissä. Vuonna 2013 kursseja on tarjolla yhteensä noin Kuluvana vuonna vastaavia kursseja oli yhteensä noin Osa sairausryhmäkohtaisista kursseista järjestetään eduskunnan vuosittain myöntämällä rahamäärällä. Rahoitusta on lisätty vuodelle 2013 omaishoitajille sekä kuntoutujille, joilla on mm. aivohalvaus, Aspergerin oireyhtymä, ADHD, autismi, mielenterveyden ongelma tai liikehäiriö. Myös ikääntyneiden monisairaiden kursseihin on myönnetty lisää varoja. Vuoden 2013 alusta alkavat uudistuneet kurssipalvelut omaishoitajille sekä kuntoutujille, jotka sairastavat mm. aivoverenkiertohäiriöitä, autismia, Aspergerin oireyhtymää, ADHD:tä, hengityselinsairauksia, diabetesta, MUISTISAIRA- UKSIA, fibromyalgiaa, liikehäiriösairauksia, nivel- ja selkärankareumaa, sydänsairauksia, uniapneaa, työuupumusta tai mielenterveyden ongelmia. Uudistuneita kurssipalveluja on tarjolla myös lapsille, joilla on niveltulehdus sekä aikuisille, joilla on jokin syöpäsairaus. OMAISHOITAJIEN PARIKURSSEILLE VOI JATKOSSA OSALLISTUA MYÖS HOIDET- TAVA OMAINEN, JOLLOIN OMAISHOITAJIEN KURSSILLE OSALLISTUMINEN ON HELPOMPAA ILMAN HOITOJÄRJESTELYJÄ. Uutena kurssipalveluna alkavat vuonna 2013 nuorille mielenterveyden häiriötä sairastaville tarkoitetut kuntoutuskurssit. Kurssit kohdennetaan 16?22- vuotiaille ja 23?30-vuotiaille. Kurssien tavoitteena on tukea nuoren opiskelu-, työ- ja toimintakykyä. MYÖS YLI 65-VUOTIAIDEN MAHDOLLISUUS OSALLISTUA KELAN KURSSIMUO- TOISEEN KUNTOUTUKSEEN PARANEE JATKOSSA, SILLÄ USEIDEN KURSSIEN IKÄ- RAJOJA ON LAAJENNETTU TAI KOKONAAN POISTETTU. ESIMERKIKSI MUISTI- 3

4 SAIRAUKSIA SAIRASTAVIEN OSALLISTUMINEN KURSSILLE ON MAHDOLLISTA 76- VUOTIAAKSI SAAKKA. Vuoden 2013 kursseihin voi tutusta verkossa ation[2]. Kuntoutusta järjestäväistä palveluntuottajista saa tietoja Lisätietoja medialle: Kelan terveysosaston kuntoutusryhmä, suunnittelija Pirjo Tikka, puh kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren, puh Kelan viestintä Puhelinpalvelu medialle puh (arkisin klo 9-16), Onko strateginen painopiste Kotona Asumisen tuesta uhattuna kuntoutushenkilökunnan siirtojen ja talous- ja velkaohjelman vuoksi? Vastaus: Juha Jolkkonen, Matti Lyytikäinen, Anita Korhonen Henkilökunnan siirrot ovat sisäisiä työjärjestelyissä tehtäviä muutoksia, joilla ei ole vaikutuksia asiakkaiden suuntaan. Kotona asumisen tukeminen on keskeinen tavoite. Kunnan saamat valtionosuudet eivät ole korvamerkittyjä. Näin ollen poliittiset päätökset vaikuttavat siihen, miten valtionosuusrahat kunnan omassa päätöksenteossa ohjautuvat eri palveluiden toteuttamiseen. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus ja mahdollisesti ensi vuonna voimaan astuva vanhuspalvelulaki ohjaavat kuntia kuntoutuksen järjestämisessä. Kuntoutuksessa etsitään yhteistyötahojen kanssa keinoja talous- ja velkaohjelman aiheuttaminen riskivaikutusten ennakoimiseksi ja minimoimiseksi. Pääseekö kuulontutkimukseen ilman lähetettä? Vastaus: Anita Korhonen Kyllä pääsee. Jos kuulon alenema alkaa äkillisesti ja siihen liittyy muita oireita, on syytä hakeutua päivystykseen. Päätös: Merkittiin tiedoksi avopalveluissa tapahtuva ikääntyneiden kuntoutuksen esittely ja siihen liittyvä keskustelu 6.2. Kuntoutus sairaalassa johtava ylilääkäri Juha Jolkkonen Sairaalapalvelut vastaavat kaikesta perusterveydenhuollon sairaalatoiminnasta Vantaalla. Sairaalatoiminnankin ensisijainen tavoite on sairauksien hyvän hoidon ja terveydentilan kohentamisen ohella toimintakyvyn palauttaminen ja kotona asumisen mahdollistaminen. Sairaalapalveluissa on yhteensä 196 potilaspaikkaa yhdeksällä eri tavoin erikoistuneella sairaalaosastolla Katriinan sairaalassa ja Peijaksen sairaalan yhteydessä. Lisäksi kotisairaala voi hoitaa noin 10 potilasta samanaikaisesti. Katriinan sairaalan päiväsairaalassa on kaksi ryhmää; kolme kertaa viikossa ja kaksi kertaa viikossa kokoontuvat ryhmät. Sairaalatoiminta perustuu vahvasti moniammatilliseen työhön, ja sairaalan yksiköissä on lääkäreiden ja sairaan- ja lähihoitajien lisäksi mm. fysio-, toiminta- ja 4

5 puheterapeutteja sekä sosiaalihoitajia. Sairaalapalveluissa työskentelee 14 fysioterapeuttia ja 1 kuntohoitaja, 2 toimintaterapeuttia ja 2 puheterapeuttia. Lisäksi neuropsykologipalveluja hankitaan tarvittaessa ostopalveluna. Sairaalassa on myös monipuolinen kuntoutusvälineistö. Toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä työ on kuntoutumisen perusta. Fyysinen, henkinen ja sosiaalinen toimintakyky muodostavat kokonaisuuden, jonka kaikki osa-alueet huomioidaan sairaalajakson aikana. Potilaan omia voimavaroja hyödynnetään mahdollisimman paljon, ja tavoitteena on "normaali" elämä, kuten ruokailut ruokapöydässä, TV:n katselu yleisissä tiloissa, WC-käynnit, omien vaatteiden ja jalkineiden käyttö jne. Tavoitteena on luopua mm. käsitteistä "vuodepotilas" ja "vuodeosasto". Itsemääräämisoikeus on erityisen tärkeää, ja passiivista, ainoastaan hoitoa ja kuntoutusta vastaanottavan potilaan roolista pyritään eroon. Sairaalahoito tulee kyseeseen vain silloin, kun muut vaihtoehdot on selvitetty eivätkä ne ole riittäviä. Sairaalahoitoon tulee nykyisin iäkkäämpiä, hauraampia ja monisairaampia potilaita kuin aiemmin. Siitä huolimatta sairaalahoidon jälkeen lähes 70 % potilaista palaa aiempaan asumiseensa. Sairaalahoitojakson pituus on keskimäärin noin 25 vuorokautta, mutta vaihtelu on suurta. Sairaalapalvelut käyttää lisäksi Kaunialan sairaalasta 5 paikkaa lyhytaikaiseen sairaalahoitoon ja kuntoutukseen. Keskustelussa nousu esille seuraavat aiheet: Miten käytännössä toimitaan, että kuntoutus suunnitellaan ja toteuttetaan laaja-alaisesti? Vastaus: Juha Jolkkonen Kuntoutus - näkökulma on osastojen kaikkea toimintaa leimaava periaate ja ilmennee siis kaikkien henkilökuntaryhmien työssä. Erityisiä toimintatapoja ovat: hoitojakson alussa pidettävä aloitusvartti, joka käynnistää potilaan hoitojakson, moniammatillisessa tiimikokouksessa pureudutaan syvemmin asiakkaan hoidon ja siis myös kuntoutuksen suunnitteluun, samoin hoitoneuvotteluissa, joissa myös asiakas ja hänen läheisensä voivat olla mukana. Kuntotus näkökulma on esillä myös lääkärin kierroilla. Miten Kaunialan sairaala on sairaalapalvelujen käytössä? Vastaus: Juha Jolkkonen Parhaillaan on selvittelyn alla, miten Vantaa tulevaisuudessa käyttää Kaunialaa. Tällä hetkellä menetellään niin, että sairaalapalveluihin tulevista lähetteistä poimitaan sellaiset asiakkaat, jotka hyötyisivät eniten Kaunialan tarjoamista mahdollisuuksista. Lisäksi keskustelussa vanhusneuvoston jäsen toi esille että sairaalapalvelujen kuntoutuskäytännöt ovat laadukkaita ja toimivat hyvin. Vapaaehtoistoimintaan tarvittaisiin lisää toimijoita, jotta esimerkiksi sairaalan ulkopuolella oleva liikuntarata tulisi vielä enemmän potilaiden käyttöön. Päätös: Merkittiin tiedoksi sairaalapalvelujen kuntoutuksen esittely ja siihen liittyvä keskustelu. 5

6 6.3. Ikäihmisten omaehtoisen liikunnan tukeminen - Valmisteltu puheenvuoro Liikuntapalvelujen asiantuntijajäsen Heljä Punnala esitteli omaehtoisen liikunnan mahdollisuuksia Vantaalla. Keskustelussa nousi esille seuraavat asiat: Milloin uusia osallistujia otetaan senioriryhmiin? Vastaus: Kevätkauden ilmoittautumiset alkavat Onko Hakunilassa kuntosalissa HUR laitteita Vastaus: Osa laitteista on HUR-laitteita Myyrmäen Arkin laitekantaan toivotaan uudistamista Vastaus: Arkki on nuorisotoimen ylläpitämää toimintaa. Osaa Myyrmäen laitteita ollaan laittamassa kierrätykseen. Anne Pakarinen liikuntatoimesta tekee parhaillaan kartoitusta kaupungin tiloissa toimivista kuntosaleista. Selvityksen jälkeen kuntosalitoiminnan kehittämiseen saadaan parempi ote ja voidaan kehittää ns. lähikuntosalien toimintaa myös senioreiden näkökulmasta. Onko talous- ja velkaohjelmalla muita vaikutuksia kuin Havukosken allasvuokrauksen irtisanominen? Vastaus: Mainittu allasvuokrauksen irtisanominen on tällä hetkellä ainoa mainittava velkaohjelman vaikutuksesta tehtävä muutos. Myönteistä palautetta saavat Petikon ulkoilualueen kunnostus ja Kanniston olotilan kuntosali (nuorisopalvelujen hallinnoima). Hakunilan terveysasemalla oleva seniorikuntosali koetaan myös hyvänä, koska sinne on erityisen vaivatonta liikkua. Tosin sen laitekanta kaipaa uudistamista. Erittäin myönteisenä koetaan myös Koivukylän vanhustenkeskuksen seniorikuntosali. Koivukylän vanhustenkeskus on Vantaalla ensimmäinen Viksun periaatteella rakennettu vanhustenkeskus ja yhteistyö eri toimijoiden keksken koetaan hyväksi ja toimivaksi malliksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi puheenvuoro ja keskustelu ikääntyvien omaehtoisen liikunnan tukemisesta 7. Sosiaali- ja terveystoimen ajankohtaiset asiat vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Matti Lyytikäinen 7.1 Tehostettu kotihoito Vantaan kaupungin Vanhusten palvelurakenteen kehittämisohjelmaan sisältyy tavoite kehittää akuuttia, lyhytaikaista kotihoitoa. Uusi toimintansa aloittava Tehostetun kotihoidon -toimintayksikkö on Vantaalla kahden tulosyksikön rajapintaan rakentuva toiminnallinen kokonaisuus, jossa palvellaan tulosyksiköiden yhteisiä asiakkaita. Yksikkö rakentuu nykyisten kotiutustiimien, kotihoidon yöhoidon ja kotisairaalan henki- 6

7 lökunnasta yhdistämällä nämä toiminnot uudeksi tehostetun kotihoidon kokonaisuudeksi. Muutos toteutetaan kustannusneutraalisti. Tehostettu kotihoito mahdollistaa asiakkaan kotona asumisen äkillisissä terveydentilan tai toimintakyvyn muutoksissa ja varhaisen kotiutumisen sairaalasta. Yksikkö arvioi asiakkaan tarvitseman hoidon- ja palvelutarpeen ja hoitaa määräajan ympärivuorokautisesti kotona tai asumisyksiköissä. Tehostetun kotihoidon myötä asiakas saa aiempaa monipuolisemmat palvelut keskitetysti kotiutumisten ja kotona asumisen mahdollistamiseksi. Uusi toimintamalli vähentää asiakkaalle rasittavia päivystyskäyntejä ja sairaalahoitojaksoja ja lisää hänen turvallisuudentunnettaan tehostamalla kotiin annettavia palveluja akuuteissa tilanteissa sekä kotiutuksissa. Asiakkaalla on mahdollista saada yhä useammin tarvitsemansa hoito kotona. Uuden yksikön tavoitteena on vähentää ja lyhentää asiakkaiden päivystys ja sairaalakäyntejä, jolloin näiden käyntien kustannukset vähenevät. Keskustelussa nousi esille seuraavat asiat: Vähentääkö tehostetun kotihoidon käynnistyminen terhokodin palvelujen käyttöä? Vastaus: Ei välttämättä, koska ikäihmisten määrän kasvaessa tarvitaan lisää myös saattohoitoa. Tehostetun kotihoidon käynnistäminen parantaa kotona toteutuvaa saattohoitoa. Päätös: Merkittiin tiedoksi selvitys kotihoidon uudistuksesta ja siihen liittyvä keskustelu. 7.2 Raportti Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kustannusten vertailu 2011 Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku ja Tampere ovat vertailleet 65 ja 75 vuotta täyttäneen väestön käyttämiä kunnan järjestämiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ja niiden kustannuksia vuosittain vuodesta Oulu liittyi vertailutyöhön mukaan vuonna Raportin pääpaino on 75 vuotta täyttäneiden palvelurakenteen ja asukaskohtaisten kustannusten tarkastelussa. Palvelurakennetta on katsottu myös "Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen" (STM, 2008) vuodelle 2012 kaavaileman tavoitetilanteen näkökulmasta. Kuuden suurimman kaupungin 75 vuotta täyttäneiden asukkaiden määrä kasvoi vuosien 2007 ja 2011 välisenä aikana noin 8,6 %. Ikäryhmä kasvoi eniten Vantaalla, jopa 23,8 %. Vuodesta 2010 vuoteen 2011 vantaalaisten 75 vuotta täyttäneiden määrä lisääntyi 5,6 %. Vuoden 2011 lopussa Vantaan väestöstä 4,6 % oli täyttänyt 75 vuotta. Joulukuussa 2011 vanhuspalvelujen piirissä oli 22 % 75 vuotta täyttäneistä vantaalaisista. Kunnan järjestämien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ikävakioidut kustannukset olivat Kuusikon kaupungeissa keskimäärin euroa 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Vantaa käytti vuonna 2011 vanhuspalveluihin euroa 75 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. 75 vuotta 7

8 täyttäneiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen deflatoidut kustannukset ovat vähentyneet 1,3 % vuodesta 2010, vaikka vanhusväestö on kasvanut. Vantaan palvelurakenteen painopiste on siirtynyt tavoitteiden mukaan kevyempään suuntaan. 75 vuotta täyttäneistä vantaalaisista 91,8 % asui joulukuussa 2011 omassa kodissaan tai kevyessä tai keskiraskaassa palveluasumisessa, kun laatusuosituksen (STM, 2008) valtakunnallinen tavoite on %. Kotihoidon kentän ja palvelutalojen säännöllisen kotihoidon piirissä oli 8,7 % 75 vuotta täyttäneestä vantaalaisesta väestöstä , kun edellisenä vuonna peittävyys oli 8,1 %. Omaishoidontuen kattavuus oli 75 vuotta täyttäneillä 3,5 %, mikä on edellisen vuoden (2010 3,6 %) tasolla ja Kuusikko-kuntien keskitasoa. Seniorineuvola ja muistikoordinaattoritoiminta vakiintuivat syksyllä Pitkäaikaishoito on vähentynyt Vantaalla tavoitteiden mukaisesti ja se painottuu asumispalveluihin. 75 vuotta täyttäneiden vantaalaisten laitoshoidon peittävyys on Kuusikko-kuntien toiseksi matalin (3,7 %). Erityisesti terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoidon osuus on hyvin vähäinen (0,3 %), kun sitä verrataan Oulua lukuun ottamatta muihin Kuusikon kuntiin. Vuoden 2011 kesällä avattiin Koivukylän vanhustenkeskus, jonka keskiraskas palvelutalo täytettiin asteittain loppuvuoden aikana. Geriatrista akuuttihoitoa Peijaksen sairaalan yhteydessä on kehitetty vuodesta 2008 alkaen. Elokuussa 2010 avattiin toinen geriatrinen arviointi- ja akuuttiosasto (AKOS2), joka toimi kokovuotisesti vuonna Aiempaa useammalle iäkkäälle potilaalle on voitu tarjota jatkohoito suoraan geriatrisessa akuuttiyksikössä niin, ettei hoitojaksoa erikoissairaanhoidon osastolla ole tarvittu. Erikoissairaanhoidon palveluita käytti 0,6 % 75 vuotta täyttäneistä vantaalaisista, mikä on Kuusikko-kuntien keskitasoa. Todettiin, että Kuusikkokuntien vertailussa Vantaan palvelut osoittautuvat kustannustehokkaasti ja tasapainoisesti toteutetuiksi. Käsittelyn yhteydessä nousi esille kysymys, miten kuljetuspalvelujen talous. ja velkaohjelmassa asetettu 1,3 miljoonan euron säästötavoite vaikuttaa ko. palveluun. Vastaus: Matti Lyytikäinen totesi, että kuljetuspalvelun ohjeistusta ei ole muutettu ts. tämänhetkiset kriteerit ovat käyttökelpoiset. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelun saantia on helpotettu ja varallisuusrajoja alennettu. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelu toteutuu vammaispalvelulain nojalla. Säästö pyritään saamaan kilpailutuksen kautta. Haasteellista kilpailutusta valmistellaan Vantaan ja Espoon yhteistyönä. Parhaillaan on myös menossa kutsuperiaatteella toimivien palvelulinjojen kehittämistyö. Olennaista on yksilökohtaisesti arvioida, miten kuljetuspalvelu kunkin hakijan kohdalla toteutetaan kustannustehokkaasti. Viimeisten vuosien aikana myös joukkoliikenne on kehittynyt, joka myös otetaan huomioon yksilökohtaista arviota tehtäessä. Päätös: Merkittiin tiedoksi selvitys ja keskustelu Kuusikkokuntien raporttista 8

9 7.3. Sosiaali- ja terveystoimen käyttösuunnitelma 2013 Käyttösuunnitelman valmistelu on loppusuoralla. Se on mahdollista esitellä vanhusneuvoston työvaliokunnalle lausuntoja varten. Sosiaali- ja terveystoimen johtoryhmä käsittelee käyttösuunnitelmaa olevassa kokouksessa ja sosiaali- ja terveyslautakunta käsittelee sitä olevassa kokouksessa Päätös: Päätettiin, että käyttösuunnitelma esitellään työvaliokunnalle kokouksessa, joka on klo Tiedoksi merkittävät asiat Liite 3 Vanhusneuvoston toimintasäännön luonnos Liite 4 Vanhusneuvoston toimintakertomus 2012 Vastaus Hans Markelin: Aloite joukkoliikenteessä maksuttomasti matkustamisesta ruuhka-aikojen ulkopuolella 9. Muut asiat Liite 5 Vastaus Aloite eläkeläisten toimintakyvyn säilyttäminen, 70+ sporttikortin muuttaminen 68+ sporttikortiksi Liite 6 Kuolemaan valmistautumisen seminaari Liite 7 Työvaliokunnan muistio Kiitokset toimikautensa päättävälle vanhusneuvostolle aktiivisesta toiminnasta. Vantaalla Olemme tarkistaneet pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulun mukaiseksi: Eija Salmenkivi Elina Urasola 9