DIABEETIKON JALKAHAAVA. Verman-koulutus JYVÄSKYLÄ Haavahoitaja, esh. Jalkojenhoidon at Sirpa Arvonen

Transkriptio

1 DIABEETIKON JALKAHAAVA Verman-koulutus JYVÄSKYLÄ Haavahoitaja, esh. Jalkojenhoidon at Sirpa Arvonen

2 Diabeetikon jalkaongelmat Lähde :Käypä hoito Keskeinen sisältö Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat ovat merkittävä kansanterveydellinen haitta ja sairauskulujen aiheuttaja. Diabeetikoiden määrän kasvaessa lisääntyvät myös jalkaongelmat. Mitattavissa sairashoitokuluina, avun tarpeena ja kuolleisuutena Diabetes ja sen seuraukset altistavat alaraaja-amputaatioille, joista yli puolet olisi ehkäistävissä. Diabeetikon jalkaongelmien tärkeimmät syyt neuropatia ja iskemia yhdessä ulkoisen vaurion kanssa. infektiot voivat vaikuttaa merkittävästi jalkaongelman kehitykseen. Diabetekseen jo sairastuneilla on olennaista estää perifeerisen neuropatian, tukkivan ääreisvaltimotaudin ja niiden komplikaatioiden kehittyminen kohdistaa jalkahaavoja ehkäisevät toimenpiteet riskiryhmiin, erityisesti perifeeristä neuropatiaa sairastaviin. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon moniammatillinen yhteistyö ja tehokas hoitoketju ehkäisevät diabeetikon jalan kudosvaurioita ja siten amputaatioita.

3 Epidemiologiaa: Diabeetikoista 2-5 % jalkahaava vuosittain 15-25% elämänsä aikana 5-8% haava johtaa amputaatioon Dm haavapotilaista kuolee vuoden aikana 6-15% Dm haavapotilaista 90% neuropatia n.50% tukkeava valtimosairaus samanaikainen sepelvaltimosairaus LÄHES KAIKILLA JALKAHAAVAPOTILAILLA HAAVA UUSII, ellei asianmukainen ehkäisy onnistu!

4 Diabeetikon jalkahaava Tarkoitetaan Nilkan, jalkaterän ja/tai varpaiden alueella olevaa haavaa tai kudosvauriota Taustalla on sairauteen liittyvä neuropatia ja heikentynyt verenkierto ja usein jonkinasteinen infektio Diabeetikolla Voi esiintyä laskimoperäisiä säärihaavoja tukkeuttavaa valtimosairautta valtimotulehduksia ja DM aiheuttamaa pienten valtimoiden vaurioita(angiopatia)

5 RISKIJALAN TUNNUSMERKIT: Pitkä tautihistoria Neuropatia Angiopatia, ASO, aikaisempi verisuonitoimenpide, katkokävelyoire Jalkaterän virheasennot Aikaisempi jalkahaava on elinikäinen RISKIJALKA! Nefropatia Retinopatia Huono hoitotasapaino Tupakointi Virheellinen, laiminlyöty tai kykenemättömyys omahoitoon Sopimattomat kengät Jalkojenhoidon ohjauksen tai jalojen riskikartoituksen puute Korkea ikä, miessukupuoli

6 DM jalkahaavan syitä: Sisäiset tekijät: Verensokeri epätasapaino Korkeat veren rasva-arvot, RR sekä tupakointi altistavat Diabeteksen oheissairauksille Makro- ja/tai mikroangiopatialle Neuropatia Jokin ulkoinen tekijä voi laukaista: Trauma(kivi, naula,,,) Sopimaton jalkine/sukka Virheellinen omahoito Lämpövamma/kylmä/kuu ma hoito viivästyyhaava infektoituu. syvenee lisää alaraaja amputaation riskiä

7 Diabeetikon jalan tutkiminen Lähde: Käypähoito /Diabeetikon jalkaongelmat Jalan kliininen tutkiminen ja riskiluokitus Kirjaa aiemmat amputaatiot ja aiemmat jalkahaavat. Tutki jalan rakenne Tutki jalan suojatunto monofilamentin avulla Arvioi jalan verenkierto vähintään sykkeiden palpaatiolla Tarkista jalkineet ja sukat Kirjaa löydökset ja muutokset Arvioi riskiluokka vuosittain Suositus tutkimuksesta kerran vuodessa, tarvittaessa useammin Katso riskiluokitustaulukko Jalkojen tutkimuslomake

8 Hoitajan tulee arvioida jalan verenkierto osatakseen tehdä paikallishoidon päätöksiä ja lääkäriin ohjauksen: Kriittiseen iskemiaan viittaavat jos jalan parantumaton haava( 2 viikkoa) tai kuolio ( haavan reunat hyvin tummat ja haava suurenee) yöllinen, makuuasennossa ilmaantuva lepokipu, joka helpottaa pystyyn noustessa, yksinään tai yhdessä pohjekivun tai jalan puutumisena ilmenevän katkokävelyn kanssa. (Neuropatia voi peittää oireita) (tyypillisesti potilaat nousevat istumaan tai kävelemään, dementoituneen ihmisen sekavuus) Huomioi jalan lämpötila ja lämpöraja, ihon väri ja raja ja kuoli. Diabeetikon autosympatektomia voi vääristää ihon lämpö- ja värireaktioita Diabeetikon tukkiva ääreisvaltimotauti on usein polven alapuolista, jolloin taudille muuten tyypillisiä löydöksiä (esimerkiksi muutoksia karvoituksessa, kynsissä ja lihaksissa) ei välttämättä esiinny. Sykkeiden palpaatio jos molemmat nilkkasykkeet tuntuvat kiistatta, on kliinisesti merkittävä valtimotauti epätodennäköinen jos palpaatiolöydös on epävarma, lisätutkimukset ovat tarpeen. Nilkka-olkavarsipainesuhde (ankle-brachial index, ABI): Nilkan ja olkavarren systolisten verenpaineiden suhde (ABI) alle 0.9 viittaa tukkivaan valtimotautiin ABI yli 1.3 (raja-arvoiksi esitetty arvoja ) viittaa valtimon seinää jäykistävään mediaskleroosiin. Mittatikkutesti Lisätutkimus, jos mediaskleroosi vääristää ABI-arvoja Mittatikkutestillä etsitään sitä korkeutta (1 cm vastaa 0.75 mmhg:n systolista verenpainetta), jossa nilkan tason dopplerääni häviää jalkaa vaakatasosta kohotettaessa Isovarpaan systolinen verenpaine: Erikoissairaanhoidossa tehtävä lisätutkimus on muun muassa isovarpaan systolisen verenpaineen mittaus, joka antaa diabeetikon ääreisverenkierrosta luotettavamman kuvan kuin nilkan tasolta mitattu paine. Normaali isovarvaspaine on noin 30 mmhg matalampi kuin olkavarresta mitattu Lähde: / Diabeettinen jalkahaava

9 Kolme paikkaa (seulontatutkimuksena): Tutkittavat kohdat jalkapohjan puolelta: I. varvas I. varpaan metatarsaalinivel V-varpaan metatarsaalinivel 10 paikkaa: Tutkittavat kohdat: varpaat. I, III ja V metarsaaliluiden päät I, III ja V jalan keskialueelta sisä- ja ulkosyrjä kantapää jalan plantaaripuoli SUOJAAVAN TUNNON HÄVIÄMINEN MISSÄ TAHANSA KOHDASSA MERKITSEE SUURTA RISKIÄ ASIAKKAAN JALOILLE.

10 Diabeetikon jalkojen riskiluokitus (Diabetesliitto)

11 Kosketustuntoa tutkitaan yleensä ns.monofilamenttilangalla. Se on jäykkä muovilanka, jolla kosketetaan jalan ihoa tietyistä kohdista sellaisella voimalla, että lanka taipuu. Normaalisti pitäisi tuntea kaikki kosketukset. Monofilamenttitutkimuksen TEKEMINEN: Käytä 10 g:n filamenttia. Älä koske haavaumiin, kovettumiin, arpiin tai nekroottiseen kudokseen, vaan liikuta filamenttia niiden ympärillä. Pidä filamenttia kohtisuorassa ihoa ja etene seuraavasti: 1) kosketa ihoa 2) taivuta filamenttia ihoa vasten ja käytä pehmeätä, kevyttä liikettä. 3) nosta pois iholta Jokaisen vaiheen tulisi kestää n.1,5 sekuntia. Video kosketustunnon testaus

12 Neuropatia 23-42% diabeetikoista jos sairaus on ollut 20 vuotta joka toisella Arvellaan, että hermosoluihin kertyy sokeria, mikä muuttuu sorbitoliksi (sokerialkoholi) ja hermojen sisältämä valkuainen sokeroituu Lisäksi ilmeisesti hermoihin menevien pienten valtimoiden ahtautuminen myötävaikuttaa Perimmäinen syy on edelleen selvittämättä

13 Kuinka diabeettinen polyneuropatia ilmenee? Neuropatian muoto Seuraus Ilmeneminen TUNTOHERMOVAURIO= Sensorinen neuropatia Kosketus- ja kiputunto heikkenevä, paine ja lämpö) Esiintyy hermosärkyä Jalan kuormituspiikit jäävät huomiotta Asento (huojunta) tasapaino varpaita kipristämällä LIIKEHERMOVAURIO= Motorinen neuropatia TAHDOSTA RIIPPUMATTOMAN HERMOSTON VAURIO Autonominen neuropatia Jalkaterässä asentomuutos (vasaravarpaat ja rasvapatja siirtyy ja kutistuu Jalkaterän lihakset surkastuvat Jalkapohjassa ja jalkapöydällä kireät jänteen-varpaat koukistuvat Nivelissä liikerajoitusta ja jäykistyminen Hikoilu vähenee tai lakkaa Hiussuonten toimintahäiriö Jalkapöydän alueen oikovirtaus valtimoista laskimoihin lisääntyy (Täyteläiset laskimot, lämmin punakka jalkaterä ja turvotus) Syntyy virheasentoja, luiset ulokkeet ( vasaravarpaat, kaarijalka, levinnyt päkiä, vaivaisenluu) ja kovettumia ja känsiä, painepiikit Paine lisääntyy päkiänivelten alla Lihakset ja rasvapatja kovettuvat(glykosylaatio) Jalkaterät jäykät ja joustamattomat Iho kuivuu ja halkeilee (ragadit) Neuroartropatia (Charcot n jalka)

14 Diabeettinen polyneuropatia Alkaa raajojen kärkiosista. Oireita alkaa esiintyä, kun sairaus on ollut n. 10 v, Haavan syntyyn vaikuttavat: Ø Neuropatiasta johtuen suojatunnon puute valtimotauti infektio puutteellinen hoitoon sitoutuminen Ø Alaraajoissa olevat virheasennot Ø Tasapaino-kuopimisoire

15 CHARGOT N JALKA(Charcot n neuro-osteoartropatia) Tulehdus alkaa akuutisti jalkaterässä tai nilkassa ja voi kestää kuukausia Haavautumisriski Aiheuuttaa luiden ja nivelten tuhotumista ja virheasentoa Tulehdus hiipuu ja virheasento ei lisäänny Tauti pysähtyy. Luutuu virheasentoon johon se on kävellessä asettunut Oireet: Taikinamainen turvotus, kuumotus, punoitus. Kipua voi ilmetä lievänä tai kohtalaisena Varhainen diagnoosi merkityksellinen hoidon onnistumiselle. (Luotettava menetelmä dgpuuttuu)

16 Valtimosuonia ahtauttava tauti: Mikroangiopatia: Hiussuonissa virtaus vähenee, suonen seinämät jäykistyvät hapen puute Kudoksessa Liittyy retinopatiaan ja nefropatiaan Makroangiopatia = ateroskleroosi = Valtimokovettumatauti DM tyypillisesti säären ja jalkaterän suonissa Yleisempää ja nuoremmilla ja etenee nopeammin Perifeerinen iskemia ja tärkein amputaation riskitekijä. Vaikeusaste yhteydessä haavan paranemiseen Diabeetikolla ei tyypillistä katkokävelyoiretta Välttämättä esiinny

17 Tukkiva valtimotauti ASO: Esiintyvyys lisääntyy iän myötä Voi ahtauttaa lantion alueen ja reisien suuria valtimoita Säären kolmea nilkan tasolle vievää valtimorunkoa Jalkateränalueen ja varpaiden pieniä valtimoita Tyypin 2 tauti painottuu suuriin valtimoihin Tyypin 1 taudissa valtimotauti on tavallista säären ja jalkaterän valtimoissa

18 Ennen diabeettisen jalkahaavan hoidon aloittamista selvitetään: Hoidon alussa selvitettävä onko jalkahaavan taustalla angiopatia ja/tai neuropatia. Onko infektio? Lääkärin tekemä haavadiagnoosi määrää hoitolinjan. Moniammatillinen hoitotiimi

19 Diabeetikon jalkahaavapotilaan perustutkimus: Mieti mikä syy voi olla haavan taustalla! Kengät ja sukat sekä kysele omahoitotottumukset Jos asiakas kävelee, katso pystyasento, tasapaino ja kävely Tutki: Jalkaterän malli ja asento ja raajojen ulkonäkö, väri ja lämpimyys(raja) Iho, rasvapatjat, kuormituspiikit Kynnet Palpoi sykkeet/doppler Nivelten liikkuvuus ja laatu: I-säteen toiminta, I- varpaan ojentuminen, Nilkan koukistus Lihasten toiminta: Varpaiden harittaminen, jalkaterien sisä- ja ulkokierto Jalkapohjien kuormittuminen: painepiikit Infektiot

20 Haava aste Haavan etiologinen ryhmittely Texasin yliopiston luokituksen mukaan H A A V A L U O K K A A B C D 0- aste Ehjä iho, uhkaava haava tai parantunut haava I-aste II-aste III-aste Pinnallinen haava, ei ulotu luuhun, jänteeseen tai nivelkapseliin Haava ulottuu jänteeseen tai nivelkapseliin Haava ulottuu luuhun tai niveleeseen + infektio + infektio + infektio + infektio +iskemia +infektio +iskemia +iskemia +infektio +iskemia +iskemia +infektio +iskemia +infektio +iskemia +iskemia Haavan syvyysluokitus tehdään revision jälkeen. Lähde:Haava2/2004 /V. Juutilainen ( taulukko mukaeltu)

21 Iskeeminen jalkahaava Tyypillisesti raajan kärkiosassa Varpaat, kantapää ja jalan ulkoreuna Voi olla myös sääressä Liittyy kipu Iho ohut ja väri muuttunut. Jalassa tunnettavissa lämpöraja Syke ei tunnu/kuulu

22 Iskeemisen jalkahaavan tunnisteita: Yleensä katkokävelyoire ( pumpulissa kävely tukos säären suonissa) Leposärky Jalka viileä kalpea, sinertävä ja haava kipeä (neuropatia voi peittää kipua) Mustat haavat, varpaat, kantapäät ABI ei luotettava diabeetikolla, pulssit puuttuvat Ei kallusta Tyypillisesti jalassa ei virheasentoja

23 Neuropaattisen haavan muodostuminen: Väärä biomekaaninen kuormitus paksuntaa ihoa (kallus), mikä edelleen pahentaa kuormitusvirhettä ja johtaa usein ihonalaiseen verenpurkaumaan ja haavan syntymiseen.

24 Neuropaattinen jalkahaava Tyypillistä: Kuormitusalueella ( usein edeltää känsä, kovettuma) Sykkeet tunnettavissa Kivuton Kallus Jalka lämmin yleensä pulssit tuntuvat Iho kuiva Haava kivuton Haavan reunassa kallus voi olla takkuuntunut Voi olla syvä Haavan pohja voi olla punainen tai kostea keltainen Haava erittää vähän tai kohtalaisesti

25 Diabeetikon haavan paranemiseen vaikutta vaikuttavat: Systeemiset tekijät : (korkea verensokeri, neuropatia, ääreisverenkierron sairaus) Paikalliset tekijät: (Kudoksen huono hapettuminen, toistuva trauma, haavassa kuollutta kudosta)

26 Ravitsemus Diabeetikon haaste on sovittaa yhteen Ø ruokavalio Ø lääkitys Ø muu hoito Ø liikunta Ø mahdollista muu erityisruokavalio. Ø Ø Suomen Haavanhoitoyhdistys ry. ehkäisyyn ja hoitoon /koulutus ja tutkimus / materaiaaliarkisto /Ravitsemussuositukset painehaavojen Ø Ravitsemussuunnittelijan konsultointi Ø Proteiinin tarve: suositus terveelle aikuiselle 0,8g/kg/vrk Riskilomakkeet apuna haavapotilas palovammapotilas 1-1,5g/kg/vrk 2,0 g/kg/vrk Lisäravinteet, lisäys tavalliseen ruokaan, proteiinijauheet, port.maitotaloustuotteet, marjat hedelmät

27 Alkoholin vaikutus ihoon Verensokerin epävakaus Saa aikaan punoitusta iholla. Turvotusta Teleangiektaasi ( hiussuonten laajeneminen) Alkoholin käyttöön voi liittyä epäsäännölliset elämäntavat,traumoja vaurioista yleisimpiä ovat erilaiset hermostovauriot

28 Tupakan vaikutus haavan paranemiseen Tupakointi lisää ihon rappeutumista -estämä hapen kulun -iho kuivuu -heikentää pintaverenkierron ja aineenvaihdunnan -vähentää ihon kimmoisuuden ja kiinteyden kannalta tärkeiden valkuaisaineiden toimintaa

29 Verensokerin vaikutus infektion esiintymiseen Valkosolujen toiminta huononee suhteessa verensokeri tasoon. Kriittinen verensokeritaso tutkimuksissa 12,2mmol/l Hyvä verensokeri( 3,8-8,3 mmol/l ) näyttää osittain korjaavan muutoksia

30 Näyttöön perustuva haavahoitokäytäntö= Parhaan mahdollisen hoito-, lääke-, ravitsemustieteen soveltamista hoidossa Arvioi potilaan tilanne Tunnista ongelmat Valitse hoitomenetelmät Arvioi hoidon vaikuttavuus ja toimivuus

31 Diabeettisen jalkahaavan paikallishoito sisältää: Kuormitus pois haava-alueelta Haavan pesu ja mekaaninen puhdistus Ihon hoito Turvotuksen poistaminen Ominaisuuksiltaan tarkoituksenmukainen haavasidos (ei okklusiivista tai semiokklusiivista, ei syövyttäviä tuotteita) kasvutekijä-valmisteiden ja keinoihon käyttö jalkojen voimisteleminen sukkien ja kenkien sopivuus ja kunto Yksilölliset kevennykset ja seuranta ELINIKÄISEN RISKIJALAN SEURANTA RISKITEKIJÖIDEN ELIMINOINTI

32 Diabeettisen jalkahaavan konservatiivisen hoidon tavoitteet: Neuropaattisen jalkahaavan hoidossa tärkeää on poistaa haavaa ylläpitävä mekaaninen rasite tai kuormitus - haavan paraneminen konservatiivisella paikallishoidolla - haavan reunassa ehjä iho Iskeemisessä jalkahaavassa hoidon tavoite on -haavalla ei ole painetta -verenkierron parantuminen -haava ei infektoidu -haavan reunoissa ehjä iho Hoito perustuu lääkärin haavadiagnoosiin Jalkahaavojen arviointi moniammatillista yhteistyötä ja Jos haavassa ei kahdessa viikossa ole selkeää paranemista ohjattava lääkäriin!

33 MITÄ HAAVASTA HUOMIOIDAAN? Missä haava sijaitsee? Haavan koko? Haavan pohja? Fistellit, onkalot? Eritys, määrä, laatu? Haju? Haavan ympäristö? Haavaluokitus? Kauanko haava on ollut? Miten haava on syntynyt? Kipu? Kevennysterapia paikallishoidon lisänä

34 Neuropaattisen jalkahaavan hoito Mikäli verenkierto on riittävä, konservatiivinen paikallishoito noudattaa yleisiä avoimen haavan hoidon periaatteita. 1. Haavanpinta pidetään kosteana 2. Kuolleen kudoksen säännöllinen poisto haavapinnalta/haavan pohjalta. Punainen haava. 3. Kalluksen poisto 4. Paineen poisto /kevennys 5. Kivun hoito

35 Iskeemisen haavan hoito: Verenkierron selvitys mahdollisimman pian! Verisuonikorjaukset! Vaikea-asteinen raajaiskemia: paikallishoidon tarkoitus estää infektio Paikallishoitona mieluiten kuiva hoito Tarkasta ettei ruven alla muhi infektio Mustia nekroottisia haavoja ei saa alkaa puhdistamaan/pehmittämään ennen verenkierron selvittelyä ja lääkärin lupaa. Jalkaterän haavoissa suurta varovaisuutta! Kompressiosukat ja kiristävät sidokset usein kielletty! Mieti sidosten kiinnitystä niin, ettei se aiheuta verenkierrolle estettä! Arvioi voiko materiaali aiheuttaa ihon kostumista? Okklusiivista sidosta ei saa käyttää Kivun hoito! Vältä rasitusta

36 Ei haavaan tarttuvaa sidosta Ei suositella hydrokollidia Diabeetikon haavan paikallishoitotuotteen valinnasta Jos haavassa näkyy luuta tai jännettä pysyttävä kosteus Plantaarisen haavan peitoksi polyuretaanilevy ja kiinnitys putkisukalla. Vältetään kiristävää kierresidosta tai kalvoa Imutehoa voi lisätä allginaatilla tai hydrofoiiberillä tai hydrofobisella ensisijaisella sidoksella. Plantaaripuolella onkalohaava tuote ei saa painaa kävellessä. Iskeeminen musta haava -ensin verenkiertoselvittelyt -kuiva hoito Tukisidosten laittamisessa varovaisuutta

37 Jalkahaavainfektion riskitekijöitä: Haava ulottuu luuhun saakka Haavassa kuolluttakudosta Haava avoin yli kuukauden Haava uusiintuu Traumahaava Tukkiva ääreisvaltimotauti Huono hoitotasapino Tupakka

38 Infektoituneen jalkahaavan hoitoperiaatteita Lepo, kevennyskenkä Näytteenotto Kirurginen reviisio /mekaaninen puhdistus Märkäkertymän poisto Paikallishoito etiologian mukaan (erityisjalkinetarve, virheasentojen korjaus, seuranta) Antibiootti Verensokeri 6-10mmol/l (merkistys oleellinen!) Verenkierron arviointi

39 Ennaltaehkäisy Hyvä hoitotasapaino, hyvä hoitosuhde Ihon rasvaus Lopeta tupakointi Syö terveellisesti Liiku Tarkasta iho ja jalkojen iho säännöllisesti Sopivat käyttötarkoituksen mukaiset jalkineet ja sukat, kevennykset, orteesit Hyvä hoitosuhde: hoida/hoidata jalat ja kynnet säännöllisesti Jos mietit, pitäisikö mennä jalkatrauman takia lääkäriin-mene lääkäriin!

40 y Kulmakivenä jalkojen ja ihon tutkiminen vuosittain ja/tai tarvittaessa terveydenhuollossa Riskiluokitus Ohjaus ja omaseuranta päivittäin Pienten vaurioiden hoito heti Riskipotilaille suositeltavaa ennaltaehkäisykäynnit - Samankaltaisia

41 POTILAAN OHJAUS: Muutokset haavassa tai jalassa Yleiskunto Tupakoinnin lopetus Jalkojen tarkistus ja hoito Ehjä iho Potilaan ohjaus Kengät ja sukat Ihon hoito Saunominen / uiminen Asento ja liikehoito Tukisidokset/hoitosukat Kävely

42 POTILAAN OHJAUS: TUPAKOINTI JALKOJEN TARKISTUS ja HOITO KENGÄT JA SUKAT ASENTO JA LIIKEHOITO KÄVELY TUKISIDOS IHON HOITO EHJÄ IHO MUUTOKSET HAAVSSA TAI JALASSA SAUNOMINEN JA UIMINEN YLEISKUNTO Käypähoito-suositus lopetuksen tukemiseksi Omatoimisesti päivittäin peili apuna, Säännöllisesti jalkojenhoito Kädellä tunnustellen jalkaan. Sopivuus ja toimivuus tarkistettava. Haava kevennykset, rakenne muutokset jalassa yksilölliset mittatilauskengät. Kenkä joka vuodenajalle ja sisälle Iskeeminen jalka ja valtimoverenkierron kipu helpottuu jalkojen roikotuksesta. Varpaiden ja jalkaterän voimistelu parantaa verenkiertoa ja ylläpitää liikelaajuuksia ja lihaskuntoa. Turvotuksen hoitona lievä kohoasento tai jalat vaakatasossa sängyllä. Ei paljasjaloin. Jos iskemia kipurajaan saakka. Neuropatia huomioi kevennykset, hidas ja lyhyt askel. Keppi tai muu askelen keventäjä apuna. Huomioitava ehjä jalka( rasitus, trauma) Mikäli j alassa tulehdus- vältetään liikkumista kunnes lievittyy Verenkiertoselvittelyjen jälkeen turvotuksen hoitona Pesuveden lämpö koitettava. Ei suuria lämpövaihteluita. Hyvä jalkahygienia pesu ja kuivaus. Rasvaus. Ei varvasväleihin, Varvaserottajat. Pienetkin traumahaavat hoidetaan heti Haavan ikä. Muutokset, oireet, hakeuduttva lääkäriin Ei avonaisen haavan kanssa. Vettä läpäisemätön haavatuote haavalle. Verensokeritaso (3,8-6mmol/l) Monipuolinen ravinto. Normaalipaino, sairauksien hyvä hoito. Infektiot hoidettava huolella. Liikunta Lähde: Haava4/2001 mukaellen Helvi Hietanen Diabeettisen jalkahaavan ehkäisystä ja hoidosta

43 Lähteet: Diabeetikon jalkaongelmat Käypä hoito -suositus Julkaistu: Tila: päivityksessä HAAVAHOIDON PERIAATTEET. V.Juutilainen., H.Hietanen., 2012 Sanoma Pro Oy,Hki JALKATERVEYS M.Stolt, A.Flink.,R.Saarikoski., P.Väyrynen,(toim.) 2017Kustannus Oy Duodecim EWMA Dokumentti: Haavan puhdistaminen. Päivitetty yleiskatsaus ja selvitys puhdistuksen päätehtävistä Vulnus Fennica A.Iivanainen.,S.Seppänen. EDITA HAAVA. H.Hietanen, ym., 2002.WSBookwell Oy Haava 2001/4,9-11, Annikki Valasti, Haava 2013/1, 10-13, 28-29, Diabetes 2003, ,VII Haavapäivät,Luther, luentomoniste Kansallinen Diabetes-jalka-symposium , Helsinki, luentotiivistelmä Kansallinen Diabeetikon jalka -symposium Tampere, luentotiivistelmä