Käypä hoito -suositus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käypä hoito -suositus"

Transkriptio

1 Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Diabetesliiton lääkärineuvoston, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön aste, luotettavuus, arvioidaan alla olevan taulukon mukaan. Suositus on tarkoitettu tukemaan päätöksiä sekä kliinisissä tilanteissa että potilasryhmien hoitoa suunniteltaessa. Paikalliset versiot saattavat tarkentaa esim. sairaanhoitopiirin käytäntöä yksityiskohdissa. Suositus ja näytönastekatsaukset päivitetään kolmen vuoden välein elektronisina, päivitystiivistelmät julkaistaan Duodecim-lehdessä. Suosituksen kirjoittajien sidonnaisuudet näkyvät elektronisissa versioissa. Kommentit ja kehittämisehdotukset voidaan lähettää Internetissä palaute tai lähettämällä se osoitteeseen Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, PL 713, Helsinki. NÄYTÖN VARMUUSASTEEN ILMOITTAMINEN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSISSA Koodi Näytön aste Selitys A Vahva tutkimusnäyttö Useita menetelmällisesti tasokkaita 1 tutkimuksia, joiden tulokset samansuuntaiset B Kohtalainen tutkimusnäyttö Ainakin yksi menetelmällisesti tasokas tutkimus tai useita kelvollisia 2 tutkimuksia C Niukka tutkimusnäyttö Ainakin yksi kelvollinen tieteellinen tutkimus D Ei tutkimusnäyttöä Asiantuntijoiden tulkinta (paras arvio) tiedosta, joka ei täytä tutkimukseen perustuvan näytön vaatimuksia 1 Menetelmällisesti tasokas = vahva tutkimusasetelma (kontrolloitu koeasetelma tai hyvä epidemiologinen tutkimus), tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. 2 Kelvollinen = täyttää vähimmäisvaatimukset tieteellisten menetelmien osalta; tutkittu väestö ja käytetty menetelmä soveltuvat perustaksi hoitosuosituksen kannanottoihin. Koko suositus näytönastekatsauksineen ja sähköisine taustamateriaaleineen on saatavissa osoitteessa PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuusviitteet typistetyssä muodossa. Vastuun ra jaus Käypä hoito -suositukset ovat parhaiden asiantuntijoiden laatimia yhteenvetoja yksittäisten sairauksien diagnostiikan ja hoidon vaikuttavuudesta. Ne eivät korvaa lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen omaa arviota yksittäisen potilaan parhaasta mahdollisesta diagnostiikasta ja hoidosta hoitopäätöksiä tehtäessä

2 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Keskeinen sisältö Suosituksen tavoite 2 Diabetekseen liittyvät jalkaongelmat ovat merkittävä kansanterveydellinen haitta ja sairauskulujen aiheuttaja. Diabeetikoiden määrän kasvaessa Suomessa myös nämä ongelmat lisääntyvät. Vaikutukset näkyvät sairaanhoitokuluina, avun tarpeena ja kuolleisuutena. Diabetes ja sen seuraukset altistavat alaraaja-amputaatioille, joista yli puolet olisi ehkäistävissä. Suomessa tehtävistä nilkan yläpuolisista alaraaja-amputaatioista noin puolet tehdään diabeetikoille (suunnilleen 450 vuodessa). Diabeetikon jalkaongelmien tärkeimmät syyt ovat neuropatia ja iskemia yhdessä ulkoisen vaurion kanssa. Lisäksi infektiot voivat vaikuttaa merkittävästi jalkaongelman kehitykseen. Diabetekseen jo sairastuneilla on olennaista estää perifeerisen neuropatian, tukkivan ääreisvaltimotaudin ja niiden komplikaatioiden kehittyminen kohdistaa jalkahaavoja ehkäisevät toimenpiteet riskiryhmiin, erityisesti perifeeristä neuropatiaa sairastaviin. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon moniammatillinen yhteistyö ja tehokas hoitoketju ehkäisevät diabeetikon jalan kudosvaurioita ja siten amputaatioita. Vuosittaisten amputaatiomäärien seuranta on tärkeä osa toiminnan tuloksellisuuden arviointia. Suosituksen tavoitteena on vähentää diabeetikoiden jalkaongelmia lisäämällä perusterveydenhuollossa näiden ongelmien riskin toteamista ja parantamalla jalkojen hoidon mahdollisuuksia yhdenmukaistaa jalkaongelmien diagnostiikkaa, hoitoa, hoitoketjuja ja hoidon porrastusta estää jalkahaavoja ja alaraaja-amputaatioita sekä vähentää jalkaongelmien aiheuttamaa sairaalahoidon tarvetta ja kuolleisuutta. Määritelmä ja rajaus Diabeetikon jalkaongelmalla tarkoitetaan tässä suosituksessa nilkan tai jalkaterän alueel la olevaa haavaa tai muuta kudosvauriota ja siihen liittyvää infektiota, joiden taustalla on neuropatia, iskemia tai molemmat. Iskemian syy on alaraajavaltimoiden arterioskleroosi, tukkiva ääreisvaltimotauti. Suosituksessa ei käsitellä säären alueen haavoja. Säären alueen haavojen hoitoa on käsitelty Käypä hoito -suosituksessa Krooninen alaraajahaava. Suosituksessa ei yleisesti tehdä eroa diabeteksen alamuotojen välillä. Lisää diabeetikon jalkaongelmaan liittyviä määritelmiä on sähköisessä tausta-aineistossa. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ym. asettama työryhmä

3 Kohderyhmä Suosituksen kohderyhminä ovat diabeetikoita kohtaava ja hoitava terveydenhuollon ammattihenkilöstö kaikilla terveydenhuollon tasoilla terveydenhuollon voimavaroista päättävät. Diabeetikon jalkaongelmien ja niiden riskitekijöiden epidemiologia Vuonna 2008 yli puoli miljoonaa suomalaista (noin 10 %) sairasti diabetesta [1, 2]. Jalkaongelmille altistavaa alaraajojen neuropatiaa esiintyy %:lla diabeetikoista ja tukkivaa ääreisvaltimotautia 9 23 %:lla. Jälkimmäisen esiintyvyys lisääntyy iän myötä [3 6]. Jalkahaavan saa vuosittain 2 5 % diabetesta sairastavista [7 11]. Koko elinaikana jalkahaava ilmenee %:lla diabeetikoista [10 12]. Haavapotilaista neuropatiaa esiintyy noin 90 %:lla ja eriasteista tukkivaa ääreisvaltimotautia %:lla [3, 4, 13]. Diabetesta sairastavista jalkahaavapotilaista kuolee vuoden seurannassa 6 15 % [14, 15]. Noin 5 8 %:lla diabeetikoista jalkahaava johtaa vuoden aikana nilkan yläpuoliseen amputaatioon [15 18]. Diabeettiset jalkainfektiot aiheuttavat enemmän sairaalahoitopäiviä kuin mikään muu diabeteksen komplikaatio [19, 20]. Alaraajan amputaatioriski on kertainen diabeetikoilla verrattuna diabetesta sairastamattomiin [21, 22]. Suomalaisessa aineistossa sääri- tai reisiamputaatioon päätyneistä diabeetikoista 90 %:lla oli alaraajan tukkiva ääreisvaltimotauti [23, 24] ja diabeetikoista 85 %:lla edeltävä jalkahaava [10, 11]. Alaraajan amputaatioita tehdään vuosittain 0,4 1,0 %:lle diabeetikoista [10, 14, 15, 25 29]. Tyypin 1 diabetesta sairastavilla alaraajaamputaation kumulatiivinen riski on 65 ikävuoden ikään mennessä miehillä 20,7 % ja naisilla 11,0 % [17]. Miksi diabeetikon jalat ovat vaarassa? Jalkaongelman riskitekijät ja patofysiologia Diabeetikon jalkaongelmien vaaraa lisäävät itse diabetekseen liittyvät tekijät (komplikaatiot ja hoitotasapaino) ja paikalliset tekijät (jalkineet ja jalkojen puutteellinen hoito). Diabeetikolla jalkahaavan ilmaantumisen vaaraa lisäävät seuraavat tekijät: Merkittävimmät riskitekijät ovat neuropatian seurauksena kehittynyt suojatunnon puutos ja aiemmin jalkaan kohdistuneen amputaation jälkitila [9, 30 32] A. Tärkeitä riskitekijöitä ovat myös diabeteksen pitkä kesto (yli kymmenen vuotta), näkövammaisuus, nefropatia, iskemia, asentovirheet, huono glukoositasapaino, miessukupuoli [9 32] ja tupakointi [33] C. Jalkahaava on keskeinen uuden jalkahaavan riskitekijä [7 9, 16] A. Diabeetikon jalkahaavan patofysiologiassa (KUVA 1) ääreishermoston neuropatialla on keskeinen merkitys. Sensorinen neuropatia johtaa jalan tuntohäiriöihin ja motorinen neuropatia asentovirheisiin, joihin liittyy usein poikkeava kävelytyyli. Lisäksi autonominen neuropatia johtaa ihon kuivumiseen ja halkeamiin. Tuntohäiriö altistaa (vähäpätöiseltä näyttävälle) ihovauriolle. Myötävaikuttavana tekijänä voivat olla huonosti istuvat kengät, kävely paljain jaloin, vierasesine kengässä tai äkillinen hankaus. Ihovaurio johtaa krooniseen jalkahaavaan, koska diabeetikko jatkaa suoja- ja kiputunnon puuttuessa vauriokohdan kuormittamista ja estää siten haavaa paranemasta. Väärä biomekaaninen kuormitus paksuntaa ihoa (kallus), mikä edelleen pahentaa kuormitusvirhettä ja johtaa usein 3

4 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Diabeettinen jalka Neuropatia Angiopatia Motorinen Sensorinen Autonominen Nivelten jäykistyminen* Asento- ja koordinaatiohäiriöt Heikentynyt suojatunto Vähentynyt hikoilu Mikroverenkierron säätely Tukkeuttava valtimotauti Virheasennot, kuormitus- ja hankausvoimat Ihon kuivuus, halkeilu* Iskemia Kovettuma Vaurio Vaurio Kuolio Jalkahaava Virheelliset jalkineet Laiminlyönti Tietämättömyys Ohjauksen puute Myötävaikuttavia tekijöitä Amputaatio Infektio KUVA 1. Diabeettisen jalkahaavan patofysiologia. * Hyperglykemia aiheuttaa kudosten jäykistymistä 4 ihonalaiseen verenpurkaumaan ja haavan syntymiseen. Alaraajan tukkiva ääreisvaltimotauti ilman neuropatiaa voi johtaa iskeemiseen haavaan, jonka aiheuttajana on useimmiten vähäpätöinen vamma, tai aiheuttaa kuolion (tyypillisimmin varvaskuolion). Haava tai kuolio on diabeetikolla tavallisin infektioportti. Infektio huonontaa haavan paranemista erityisesti iskeemisessa jalassa [18]. Alaraaja-amputaatiolle altistavat tekijät ja amputoidun ennuste Diabeetikoiden alaraaja-amputaation itsenäisiä riskiä lisääviä tekijöitä ovat aiempi amputaatio, jalkahaava, suojatunnon puutos, ääreisverenkierron häiriö, retinopatian aiheuttama näkövammaisuus, nefropatia ja miessukupuoli [26 29, 34 36] A. Tukkivaa ääreisvaltimotautia sairastavalla diabeetikolla amputaation riski on 5 10-kertainen verrattuna diabetesta sairastamattomiin valtimotautipotilaisiin [37]. Huono glukoositasapaino altistaa tukkivan ääreisvaltimotaudin ilmaantumiselle: jokaiseen HbA1 c -arvon yhden prosenttiyksikön lisäykseen liittyy %:n lisäriski sairastua tukkivaan ääreisvaltimotautiin [38 40]. Diabeetikon jalkahaavan infektio edeltää amputaatiota noin kahdessa kolmasosassa diabeetikkojen amputaatioista [41]. Amputaatioriski kasvaa sitä suuremmaksi, mitä vaikeammasta haavasta on kyse [42]. Diabeetikon iskeemisen jalkainfektion amputaatioriski saattaa olla monikymmenkertainen verrattuna ei-iskeemiseen jalkainfektioon [42] C. Diabeetikon dialyysihoitoa vaativa nefropatia lisännee alaraaja-amputaation ja kuoleman riskiä [27, 43 46] C. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ym. asettama työryhmä

5 Jalan kliininen tutkiminen ja riskiluokitus Diabeetikon jalan perustutkimus ei vie kauan: 1. Kirjaa aiemmat amputaatiot ja aiemmat jalkahaavat. 2. Tutki jalan rakenne (ks. suosituksen kohta Jalan biomekaaninen tutkiminen ja jalkineiden tutkiminen). 3. Tutki jalan suojatunto monofilamentin avulla (ks. suosituksen kohta Neuropatian arviointi). 4. Arvioi jalan verenkierto vähintään sykkeiden palpaatiolla (ks. suosituksen kohta Verenkierron arviointi). 5. Tarkista jalkineet. 6. Kirjaa löydökset. 7. Arvioi riskiluokka vuosittain (ks. KUVA 2). Kliininen tutkimus tulee tehdä vähintään kerran vuodessa, tarvittaessa useammin, paikallisesti sovitun työnjaon mukaisesti. Tavoitteena ovat riskiluokitustaulukon mukaiset tarkistukset. Huomio tulee kuitenkin kohdistaa riskiluokkien 2 3 potilaisiin, sillä valtaosa ongelmista esiintyy näissä riskiluokissa. Diabeetikon jalan riskiluokitus: Riskiluokitus ennustaa diabeetikon jalkahaavan ja amputaation ilmaantuvuutta [25, 47 50] A ja jopa kuolleisuutta [50]. Riskiluokkiin 2 ja 3 kuuluu jopa % diabeetikoista keskimäärin kymmenen vuoden sairastamisen jälkeen [25, 47, 51, 52]. * Arvioon vaikuttavat kuitenkin tutkittu potilasaineisto, potilaiden hoitotasapaino ja tautityyppi. Neuropatian arviointi Arvioidaan sensorisen, motorisen ja autonomisen neuropatian oireita ja löydöksiä. Perifeerisen sensorisen neuropatian oireita ovat hyperestesia polttava tai pistävä kipu parestesia kuuma- ja kylmätuntemukset. Kaikille näille on ominaista taipumus korostua yöaikaan. Motorinen neuropatia ilmenee lihasten huonona toimintana ja jalkaterän asentomuutoksina (ks. suosituksen kohta Virheasennot ja suosituksen nettiversion kuvat). Autonominen neuropatia ilmenee ihon kuivumisena ja halkeiluna ja oikovirtauksen aiheuttamana turvotuksena ja laskimoiden täyteytenä. Neuropatiaa ei voi diagnosoida pelkästään anamneesin perusteella. Jalkojen huolellinen neurologinen tutkiminen on välttämätöntä. Sensorista neuropatiaa voidaan tutkia 10 g:n monofilamenttitutkimuksella ja värinätuntoa 128 Hz:n ääniraudalla. Monofilamenttitutkimus on paras tutkimus neuropaattisen jalkariskin toteamiseksi. Se ennustaa vähintään yhtä hyvin diabeetikon jalkahaavaumia kuin värinätunnon kynnysmittaus ja paremmin kuin kylmä- ja lämpötunnon kynnysmittaukset [53]. Monifilamenttitutkimuksen suorittaminen, ks. suosituksen nettiversion kuva. Ks. myös kohta Charcot n jalan etiologia, diagnostiikka ja hoito. Verenkierron arviointi Diabeetikkojen valtimotukokset esiintyvät jopa 100 %:lla säären valtimoissa ja noin 80 %:lla polvitaivevaltimossa ja pinnallisessa reisivaltimossa [54]. Kriittiseen iskemiaan viittaavat jalan parantumaton haava tai kuolio yöllinen, makuuasennossa ilmaantuva lepokipu, joka helpottaa pystyyn noustessa, yksinään tai yhdessä pohjekivun tai jalan puutumisena ilmenevän katkokävelyn kanssa. Diabeetikoilla hapenpuutteen aiheuttama oireisto (katkokävely- ja lepokipuoireet) saattaa neuropatian takia puuttua kokonaan. Kliinisessä arviossa kiinnitetään huomio jalan lämpötilaan, ihon väriin ja mahdollisiin kuolioihin. Diabeetikon autosympatektomia voi 5

6 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS Riskiluokka Suojatunto puuttuu Rakennevirhe Pulssien puute Aiempi haava tai amputaatio Toimet 0 EI EI EI EI Tarkastus ja riskiluokitus vuosittain Perusohjaus 1 Haavariski kaksinkertainen KYLLÄ 1 EI EI EI Tarkastus vastaanotolla vähintään vuosittain Perusohjaus ja jalkojen omaseuranta Jalkineohjaus Säännölliset käynnit jalkaterapeutilla Omahoidon tehostus Tarkastus vastaanotolla Verenkierron selvittely 2 Haavariski yli viisinkertainen 3 Haavariski yli kymmenkertainen KYLLÄ KYLLÄ KYLLÄ TAI EI TAI EI Vähintään toinen näistä 2 EI MERKITYSTÄ EI KYLLÄ 3 Säännölliset käynnit jalkaterapeutilla Valmius ongelmien hoitoon Tarkastus joka vastaanottokäynnillä KUVA 2. Diabeetikon jalkojen riskiluokitus. Suojatunto tutkitaan monofilamenttitutkimuksella. Verenkierto on heikentynyt, jos toinen tai kumpikin jalkaterän syke puuttuu. Perusohjauksella tarkoitetaan diabeetikolle annettavaa jalkojenhoidon ohjausta, joka voidaan toteuttaa myös ryhmäohjauksena. Jalkaterapeutilla tai jalkojenhoitajalla käyntien tarve määritetään yksilöllisesti (ks. myös näytönastekatsaus Diabeetikon jalkojen riskiluokitus: Diabeetikoiden jalkojen yksinkertainen kliininen riskiluokitus ennustaa jalkahaavan ja amputaation ilmaantumista A). 6 vääristää ihon lämpö- ja värireaktioita (ks. Käypä hoito suositus Krooninen alaraaja haava). Diabeetikon tukkiva ääreisvaltimotauti on usein polven alapuolista, jolloin taudille muuten tyypillisiä löydöksiä (esimerkiksi muutokset karvoituksessa, kynsissä ja lihaksissa) ei välttämättä esiinny. Sykkeiden palpaatio (ks. Käypä hoito -suositus Krooninen alaraajahaava) Arvioidaan aina vuosiseurannan yhteydessä: * jos molemmat nilkkasykkeet tuntuvat kiistatta, on kliinisesti merkittävä valtimotauti epätodennäköinen [55] * jos palpaatiolöydös on epävarma, lisätutkimukset ovat tarpeen. Nilkka-olkavarsipainesuhde (ankle-brachial index, ABI): Nilkan ja olkavarren systolisten verenpaineiden suhde (ABI) alle 0,9 viittaa tukkivaan valtimotautiin (ks. Käypä hoito -suositus Krooninen alaraajaiskemia, valmistuu myöhemmin). ABI yli 1,3 (raja-arvoiksi esitetty arvoja 1,15 1,4) viittaa valtimon seinää jäykistävään mediaskleroosiin ja siitä johtuvaan pseudohypertensioon [56], joka saattaa heikentää kliinisen arvion luotettavuutta. ABI-mittauksen voi tehdä asiaan perehdytetty terveydenhuollon ammattihenkilö. Mittatikkutesti (ks. Käypä hoito -suositus Krooninen alaraajaiskemia, valmistuu myöhemmin) on käyttökelpoinen lisätutkimus, jos mediaskleroosi vääristää ABI-arvoja [57 59] C. Mittatikkutestillä etsitään sitä korkeutta (1 cm vastaa 0,75 mmhg:n systolista verenpainetta), jossa nilkan tason dopplerääni häviää jalkaa vaakatasosta kohotettaessa (tarkemmin Käypä hoito -suosituksessa Krooninen alaraajaiskemia, joka valmistuu myöhemmin). Isovarpaan systolinen verenpaine: Erikoissairaanhoidossa tehtävä lisätutkimus on muun muassa isovarpaan sys- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ym. asettama työryhmä

7 tolisen verenpaineen mittaus, joka antaa diabeetikon ääreisverenkierrosta luotettavamman kuvan kuin nilkan tasolta mitattu paine. Normaali isovarvaspaine on noin 30 mmhg matalampi kuin olkavarresta mitattu [37] ja normaali varvas-olkavarsipainesuhde on (toe-brachial index, TBI) yli 0,7. Jalan biomekaaninen tutkiminen ja jalkineiden tutkiminen Tavoitteena on tunnistaa merkittävä rakennepoikkeama ja sen yhteys ihomuutoksiin. Arvioidaan ihomuutokset: känsät, kovettumat (KUVA 3, apuna tarvittaessa pedogrammi). Arvioidaan akillesjänteen kireys: polven ollessa ojentuneena nilkkanivelen dorsifleksion tulee olla yli 90 astetta. Arvioidaan jalkaa sekä seistessä että kävellessä. Arvioidaan jalkineiden sopivuus ja mahdolliset vierasesineet, ks. sähköinen taustaaineisto. Ehkäisy ja riskipotilaan jalkojen hoito Valtaosa amputaatioista olisi estettävissä tehokkaalla varhaisella diagnostiikalla ja hoidolla [60]. Tärkein hoito on diabeetikon jalkaongelmien ehkäisy. Ehkäisy ja seuranta tulee aloittaa jo silloin, kun diabetes todetaan. Terveydenhuollon ammattilaisen tekemät säännölliset jalkojen seulontatutkimukset ovat tärkeitä jalkariskien toteamiseksi (ks. suosituksen kohta Jalan kliininen tutkimus ja jalkariskin arviointi ja KUVA 2). Potilasohjaus ja omahoito Potilasohjauksen tavoitteena on sitouttaa potilas omatoimiseen jalkojen hoitoon ja seurantaan ja ehkäistä näin jalkaongelmia, kuten haavoja ja amputaatiota. Potilasohjaus saattaa vähentää kovettumia painealueilla [61] B. Potilasohjaus saattaa vähentää diabeetikon jalkahaavoja suuren riskin potilailla, mutta tutkimusnäyttöä tästä ei ole [62 64] D. Suuren riskin potilaat tarvitsevat aina huolellista seurantaa. Valikoiduilla suuren riskin potilailla jalkapohjien ihon omatoiminen päivittäinen lämpömittaus infrapunamittarilla auttaa haavariskin arvioinnissa [65 68] A. Uremiaan liittyvää diabeetikon alaraajaamputaatioriskiä voidaan vähentää jalkaongelmien ehkäisyllä ja varhaisella hoidolla [43 46, 69] C. Kaikkien diabeetikkoja hoitavien terveydenhuollon ammattilaisten (lääkärien, jalkaterapeuttien sekä jalkojen-, terveyden-, sairaan-, diabetes-, lähi- ja perushoitajien) tulee kyetä antamaan potilasohjausta jalkojen hoidossa. Ongelmien esiintyessä tulee potilas ohjata jalkaterapeutille, jalkojenhoitajalle tai jatkohoitoon. Yksilöllinen ohjaus ja opetus ovat osoittautuneet paremmaksi kuin pelkät kirjalliset ohjeet [61]. Ks. myös sähköinen taustaaineisto. Ryhmäopetusta voidaan antaa yksilöllisen opetuksen lisänä. Tällöin syntyy mahdollisuus keskusteluun ja kokemusten vaihtoon. Opetuksen tulee sisältää toimintaohjeet riskitilanteiden varalle aikatauluineen. Jalkojenhoidon ohjauksen tulee sisältää samat asiat kuin jalkojentutkimuslomake (ks. DEHKO:n lomakkeen pohjalta muokattu jalkojentutkimuslomake). Jalkojen omahoito-ohje potilaalle (ks. myös sähköiset tausta-aineistot): Omahoitotottumusten tarkistus Jalkojen perushoito Jalkojen päivittäistarkistus ja ohjeet poikkeavien löydösten ilmaantuessa Poikkeavien löydösten (esimerkiksi ihorikko, haava, kynnen ympäristön punoitus, kipu) ilmaantuessa raaja on asetettava heti lepoon ja potilaan on otettava yhteyttä sovittuun hoitopaikkaan parin 7

8 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 8 vuorokauden kuluessa, ellei paranemisen merkkejä todeta. Jalkavoimistelu virheasentojen ehkäisemiseksi Kynsien hoito Sukkien valinta Jalkineiden valinta * Yksilöllisesti valmistettujen erityisjalkineiden tarve on pysyvä. Ehkäisy hoitolaitoksissa Pitkittyneessä vuodelevossa (sairaalahoito) jalkojen (neuropaattisten) painehaavojen vaara on suuri. Jo muutaman tunnin paikallaan makuu voi aiheuttaa suuren riskin potilaalle vaikeasti hoidettavan painehaavan kantapään alueelle. Painehaavojen ehkäisyssä oleellisinta on paineen ja kitkan kevennys, joihin on käytettävissä erilaisia tekniikoita ja apuvälineitä. Virheasennot Virheasentoon liittyy usein luinen uloke, jonka kohdalle kehittyy neuropaattisessa jalassa kovettuma tai haava paineen ja hankauksen seurauksena (KUVA 3). Diabetekseen liittyvien jalan asentovirheiden syitä ovat: Motorinen perifeerinen neuropatia, joka johtaa jalkaterän pienten lihasten ( intrin sics ) toiminnan huononemiseen ja aiheuttaa ns. vasaravarvas-epämuodostuman (KUVA 3). Yhden tai useamman varpaan amputointia seuraava jalkaterän toiminnan ja kuormitustilanteen muutos. Charcot n neuro-osteoartropatian aiheuttamat jalkaterän keskiosan hankalat luiset ulokkeet (tyyppipaikka) (ns. keinutuolijalka, ks. suosituksen kohta Charcot n jalan etiologia, diagnoosi ja hoito). Diabeetikolla saattaa olla myös muita kuin diabetekseen liittyviä virheasentoja (esimerkiksi vaivaisenluut), jotka voivat myös altistaa haavalle. Pohjelihaksen tai akillesjänteen kireys lisää kuormitusta päkiäalueella, kuormittaa jalkaterän jousto- tai lukitusmekanismia ja altistaa jalan rakenteen pettämiselle. Tavalliset virheasennot, kuten vaivaisenluut tai vasaravarvasvirheasennot sekä iän myötä kehittynyt lattajalkaisuus (talipes calcaneoplanovalgus) ovat usein ilmentymiä jalan biomekaniikan häiriöstä ja rakenteen pettämisestä. Niihin liittyy luisten ulokkeiden syntyminen ja painekuormituksen muutokset. Synnynnäisessä kaarijalkavirheasennossa (talipes cavovarus) korkea jalkaholvi (jalan sisäkaari) ja jalan jäykkyys lisäävät päkiäalueen kuormitusta. Vastaavia ongelmia voi syntyä myös halvauksen tai tapaturman jälkitilana. Virheasentojen konservatiivinen hoito Jalan virheasennon konservatiiviseen hoitoon kuuluvat (ks. myös sähköinen taustaaineisto) jalkineopastus jalan suojaus (ei avojaloin, varvasortoosit jne.) ja ihon hyvä hoito omatoiminen harjoittelu ja venyttely. Virheasennon konservatiivinen hoito (myös kevennyshoito) voidaan toteuttaa myös perusterveydenhuollossa. Kevennyshoidolla voitaneen ehkäistä diabeetikoiden jalkahaavoja [70] C. Tarkoituksena on poistaa ylikuormituskohdista paine ja hankaus (KUVA 3). Kevennyshoito valitaan yksilöllisesti: * luista uloketta keventävä ja asentoa korjaava tukipohjallinen * väliaikainen hoitokenkä tai yksilöllinen jalkine Ks. myös sähköinen tausta-aineisto ja suosituksen nettiversion kuvat. Lievä virheasento * Ei edellytä yksilöllistä jalkinetta. * Voidaan käyttää tavallista jalkinetta ja tarvittaessa yksilöllistä pohjallista tai tehdasvalmisteista erityisjalkinetta. Hankala virheasento * Käytetään yksilöllisesti valmistettuja Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ym. asettama työryhmä

9 KUVA 3. Kuormitusalueet. Jalan anatomia on keskeinen kuormitusalueita määräävä tekijä. Myös jalkineet voivat aiheuttaa ihon kuormitusta ja haavataipumusta. Havainnekuvat mukaillen kansainvälistä Diabetic Foot Consensus 2007-julkaisua, luvan kuvan käyttöön on myöntänyt Karel Bakker, Chair IDF CS/IWGDF. Lähde: International Consensus on the Diabetic Foot and Practical Guidelines on the Management and Prevention of the Diabetic Foot 2007 by the International Working Group on the Diabetic Foot - DVD (2007) jalkineita, joissa pohjallisen muotoilun ohella jalkineen muoto, tuennat, ulkopohjan muoto ja jalkineen jäykkyys on huomioitu. * Yksilöllisesti valmistettujen erityisjalkineiden tarve on pysyvä. Varvasortoosi * Suoristetaan varvasrivistö tai suojataan varpaita, ellei niiden asentoa voida korjata apuvälineellä. * Yksilöllinen varvasortoosi voidaan valmistaa myös puuttuvien varpaiden tilalle parantamaan jäljellä olevien varpaiden toimintakykyä ja estämään paine- ja hankausvaurioita. Potilas voi saada jalkinekustannuksiin maksusitoumuksen perusterveydenhuollosta tai erikoissairaanhoidosta paikallisesti sovitun käytännön mukaan. Virheasennon kirurginen korjaus Virheasennon kirurgista korjausta harkitaan, jos kyseessä on merkittävä virheasento, jonka hallitseminen kevennyshoidolla on vaikeaa haavan uhka on jatkuva (toistuvat ihon kuormitusmuutokset) tai haava uusiutuu asianmukaisesti toteutetusta konservatiivisesta kevennyshoidosta huolimatta. Tavoitteena on paineen vähentäminen suurimman kuormituksen ja kovettuman tai haavan alueella sekä kuormituksen jakaminen siten tasaisemmin laajemmalle alueelle. Leikkausta harkittaessa on punnittava riskit ja odotettavissa olevat hyödyt yksilöllisesti sekä varmistettava ääreisverenkierron riittävyys (ks. suosituksen kohdat Verenkierron arviointi ja Amputaatiot sekä Käypä hoito -suositus Leikkausta edeltävä arviointi). Korjausleikkaus on yleensä yhdistelmä jänteisiin ja luihin tai niveliin kohdistuvia toimia (jänteen pidennys, siirto, katkaisu). Leikkauksessa pyritään yksinkertaisiin ja mahdollisimman vähän kajoaviin toimenpiteisiin [71, 72] (lisätietoja sähköi- 9

10 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 10 sessä tausta-aineistossa) ottaen huomioon toimenpiteiden aiheuttamat haitat. Akillesjänteen pidennys vähentää merkittävästi päkiäalueen neuropaattisen haavan uusiutumisen riskiä [73]. Akillesjänteen pidennyksen seurauksena voi olla kantapään seudun kuormituksen lisääntymisen aiheuttama kantapään haava [75]. Diabeetikon jalkateräkirurgia ei ole päiväkirurgiaa. Jatkohoidon (jalalle varaaminen) on oltava selvästi maltillisempaa kuin diabetesta sairastamattomilla haavan huonomman paranemisen sekä osteotomioiden ja artrodeesien hitaamman luutumisen vuoksi. Charcot n neuro-osteoartropatian riski leikkauksen jälkeen on suuri [76]. Korjaavan kirurgian edellytyksistä ks. suosituksen kohta Haavan kirurginen hoito ja Käypä hoito -suositus Leikkausta edeltävä arviointi. Diabeetikon jalkahaavan luokittelu ja hoito Diabeetikon jalkahaavan kliininen luokka ennustaa haavan paranemista [42, 77 80] A. Diabeetikon jalkahaavan kliiniseen arviointiin on useita erilaisia luokituksia. Texasin yliopiston luokitus [79] on yksinkertainen ja kattavin, joten sen käyttöä suositellaan. * Wagnerin luokitus [79] ei huomioi iskemian ja infektion merkitystä pinnallisessa tai jänteeseen tai nivelkapseliin ulottuvassa haavassa. * PEDIS-luokitus on IWGDF:n (The International Working Group of the Diabetic Foot) ensisijaisesti tutkimustarkoitukseen käytetty luokitus, joka ottaa huomioon myös haavan koon neliösenttimetreinä ja haavaan liittyvän infektion vaikeusasteen [47]. Diabeetikon jalkahaava luokitellaan kliinisesti (Texasin luokitus, taulukko 1) [79] huomioiden haavan syvyys (mihin rakenteisiin haava ulottuu) infektoituminen (ks. suosituksen kohta Määritelmiä) alaraajan iskemia (ks. suosituksen kohta Verenkierron arviointi). Diabeetikon jalkahaavan hoito tulee aloittaa viivytyksettä, sillä haavan koko [81 83] A ja kesto [82 84] A ovat merkittäviä haavan paranemista ennustavia tekijöitä. Haavan hoito perustuu haavaan kohdistuvan painekuormituksen vähentämiseen, paikallishoitoon, verenkierron parantamiseen ja tarvittaessa revisio- ja rekonstruktiiviseen kirurgiaan, joista yksityiskohtaisemmin jäljempänä. Kevennys haavan hoidossa Kevennyshoidot nopeuttavat päkiän alueen diabeettisen neuropaattisen haavan paranemista [18, 70, 85 87] B. Välittömänä kevennyksenä ovat lepo, sauvat ja askelien vähentäminen. Painekuormitusta korjaava kevennys toteutetaan yksilöllisesti muotoilluilla kevennyspohjallisilla, hoitokengillä, ilmakevennetyillä lastoilla, avattavilla tai umpinaisilla lasikuidusta tehdyillä kevennyskipseillä (ks. sähköinen taustaaineisto). Kevennyskipsihoidon yhteydessä tulee aina käyttää sauvoja kuormituksen vähentämiseksi. Huono myöntyvyys hoitojalkineen tai muun kevennysapuvälineen käyttöön on usein hoidon epäonnistumisen syynä [87 89] B. Umpinainen kevennyskipsi tai ei-avattava kevennysväline nopeuttaa haavan paranemista verrattuna ilmakeventeiseen lastaan ja hoitokenkään 28, [87, 90]. Ohje kevennyshoidon toteuttamisesta ja tekniikoista on esitetty sähköisessä taustaaineistossa Kevennyspohjallisen valmistaminen. Hoitokengän oikea käyttö tulee opettaa ja sitä pitää valvoa. Komplikaatioiden (neuropaattiset hankaumat, iskemia, hermopinteet) mahdollisuus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ym. asettama työryhmä

11 taulukko 1. Haavan luokittelu. Haavan syvyysluokitus tehdään revision jälkeen. Haavan syvyys Haavan etiologinen ryhmittely Texasin yliopiston luokituksen mukaan Wagnerin luokka Puhdas haava Haavan infektio Haavan iskemia Haavan infektio ja iskemia Iho ja ihonalaiskudos 1 A1 B1 C1 D1 Jänne tai nivelkapseli 2 A2 B2 C2 D2 Luu tai nivelontelo 3 A3 B3 C3 D3 Osittainen kuolio 4 Koko jalan kuolio 5 tulee huomioida. Jalkineiden asianmukaisella valinnalla voidaan mahdollisesti ehkäistä haavojen uusiutumista [91] C. Haavan paikallishoito Iskeemisen raajan kuivaa haavanekroosia ei tule poistaa ennen verisuonikirurgisia toimenpiteitä, ellei katteen alla ole märkää. Paikallishoitojen valinnalla yksinään ei voida vaikuttaa haavan paranemiseen [92, 93] A. Neuropaattisen haavan paikallishoito ei poikkea muun kroonisen haavan hoidosta (ks. Käypä hoito -suositus Krooninen alaraajahaava), mutta haava tulee tarkistaa riittävän usein mahdollisen infektion havaitsemiseksi. * Neuropaattisen haavan ympärillä oleva kallus ja haavassa oleva nekroottinen kudos tulee poistaa [94 97] C. * Haavanhoitotuotteen tulee pitää haavapinta kosteana, mutta se ei saa hautoa. * Erilaisten haavanhoitotuotteiden paremmuudesta toisiinsa verrattuna ei ole näyttöä, jos tuote on valittu oikein haavan kliinisen kuvan mukaisesti (ks. Käypä hoito -suositus Krooninen alaraajahaava). * Haavanhoitotuotteen tulisi olla käytössä miellyttävä, haavapintaa vahingoittamaton, haavaan tarttumaton ja kustannuksiltaan kohtuullinen. Toukkahoitoa [97, 98], paikallisesti käytettäviä kasvutekijävalmisteita [99 101] C ja tekoihoa [102, 103] C voidaan harkita erityistilanteissa, mutta tutkimusnäyttö niiden hyödystä on vähäinen. Ks. myös taulukko 2. Haavan kirurginen hoito Luisen virheasennon korjaaminen saattaa edistää diabeettisen haavan paranemista ja estää haavan uusiutumista [104, 105] C. Lisätietoja on sähköisissä tausta-aineistoissa. Revisiokirurgia (haavan puhdistaminen) Kirurginen revisio on tärkeä osa haavaa puhdistavaa paikallishoitoa. Sen tavoitteena on puhdas granuloiva haavapohja [95, 96, 106]. * Poikkeus: iskeemisen raajan kuivaa mustaa kudosta ei pidä poistaa ennen verisuonikirurgisia tutkimuksia ja mahdollista hoitoa. Kirurgisella revisiolla haavasta voidaan poistaa tehokkaasti ja nopeasti nekroottinen tai infektoitunut kudos, mikä edistää haavan paranemista [95, 96, 106]. Revisioleikkaus voidaan tehdä yksinkertaisin välinein ja useinkin vuoteenvieritoimenpiteenä ilman erityistä aneste siaa. Laajemmat ja kivuliaat toimenpiteet edellyttävät leikkaussaliolosuhteita. Korjaava kirurgia (haavan sulkeminen) Diabeettisen jalkahaavan kirurgista hoitoa tulee harkita, jos * haavan paraneminen ei ole edistynyt suotuisasti 1 2 kuukauden tehokkaalla toteutuneella konservatiivisella hoidolla tai * haava on kookas tai ulottuu luuhun tai jänteeseen (haavaluokka Texas A2 tai vaikeampi), koska tällaisten haavojen 11

12 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS taulukko 2. Haavan paikallishoito. Haavan tyyppi Hyödyllinen Saattaa olla hyödyllinen, mutta tutkimusnäyttö vähäinen Ei tutkimusnäyttöä hyödystä Haitallinen Iskeeminen Kuiva paikallis hoito Katetta ei tule poistaa, ellei alla märkää Kostea paikallishoito Okklusii vinen haava sidos Kuiva haava sidos Neuropaattinen Mekaani sen rasituksen poisto Ympäröi vän kalluksen poisto Haava pinnan nekroottisen kudoksen poisto Haava pinnan kosteana pitävä haava sidos Pieni molekyylinen hepariini Ylipaine happihoito Kasvutekijät (rhpdgf, G-CSF, autologinen verihiutalevalmiste) Tekoiho Alipaine imuhoito Toukkahoito Prostaglandiinianalogit Ylipaine happihoito Muut kasvutekijät (EGF, FGF) rhpdgf = ihmisen rekombinantti verihiutalekasvutekijä G-CSF = granulosyyttiryhmiä stimuloiva kasvutekijä EGF = epidermaalinen kasvutekijä FGF = fibroblastikasvutekijä 12 luonnollinen paraneminen konservatiivisella hoidolla on epätodennäköistä [42, 77 80] A. Korjaavan kirurgian edellytykset: Haavassa ei saa olla hoitamatonta infektiota korjausleikkaukseen ryhdyttäessä. Glukoositasapainon pitää olla hyvä (ks. Käypä hoito -suositus Leikkausta edeltävä arviointi). Mahdollinen ravitsemushäiriö ja perussairaudet on hoidettu kuntoon. Alaraajojen valtimoiden tila on selvitettävä aina, jotta leikkaushaavojen paranemismahdollisuudet voitaisiin ennakoida (ks. Käypä hoito -suositus Leikkausta edeltävä arviointi). Jos leikkauksen jälkeisen haavainfektion riski arvioidaan suurentuneeksi, perioperatiivinen mikrobilääkehoito saattaa olla hyödyllistä, mutta tutkimusnäyttö tästä puuttuu. Antibiootin valinnan tulisi perustua haavasta otettuun tuoreeseen bakteeriviljelynäytteeseen. Potilaan on ymmärrettävä leikkauksenjälkeisen hoidon vaatimukset. Korjaavan kirurgian menetelmät: Koko haava ja sen mukana kaikki huono ja mahdollisesti infektoitunut kudos poistetaan kirurgisesti. Syntynyt kudospuutos voidaan sulkea suoraan, peittää ihosiirteellä tai paikallisella iho- tai lihaskielekkeellä. Jos raajan verenkierto on riittävä, paranemistulokset ovat yleensä hyvät [94, 105, 107, 108] D. Mikrovaskulaarisen kielekkeen käyttöä harkitaan erityistapauksissa [109]. Haavan kirurgisen hoidon yhteydessä tarvitaan usein samanaikaisia ortopediskirurgisia toimenpiteitä luiden ja nivelten virheasennon ja instabiliteetin sekä jännetasapainon korjaamiseksi, jotta jalan toiminta ja ihon kestokyky turvattaisiin leikkauksen jälkeen (ks. suosituksen kohta Virheasennon kirurginen korjaus). Leikkauksenjälkeinen hoito Korjausleikkaus jalan kuormitusalueella edellyttää yleensä vähintään 3 4 viikon kuormituskieltoa. Haavojen parannuttua potilas tarvitsee yleensä pysyvästi yksilöllisesti rakennetun pohjallisen tai jalkineen haavan uusiutumisriskin minimoimiseksi [110]. Ks. myös sähköinen tausta-aineisto. Diabeetikon jalkahaavan muu hoito Ylipainehappihoito saattaa edistää haavan paranemista ja vähentää nilkan yläpuolisen Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ym. asettama työryhmä

13 amputaation riskiä sellaisissa haavoissa, joihin liittyy infektio tai iskemia [ ] C. Ylipainehappihoitoa on käsitelty tarkemmin sähköisessä tausta-aineistossa. Alipaineimuhoito saattaa nopeuttaa erityisesti diabeetikon jalkahaavan leikkauksenjälkeistä paranemista [ ] C. Hoitoon ryhdyttäessä haavassa ei saa olla merkittävää infektiota tai kudoskuoliota. Valtaosa vaikuttavuusnäytöstä perustuu sellaisiin haavoihin, joihin ei ole liittynyt merkittävää alaraajaiskemiaa. Alipaineimuhoitoa on käsitelty tarkemmin sähköisessä tausta-aineistossa. Pieniannoksinen pienimolekyylinen hepariini saattaa edistää haavan paranemista diabeetikoilla, joilla on valtimoverenkierron vajaus mutta kirurginen korjaus ei ole mahdollista [127] C. Neuropatian hoito kuuluu diabeetikon jalkahaavan hoitoon (ks. Käypä hoito suositus Diabetes). Alaraajan hermopinteiden vapautus saattaa estää haavojen syntyä sekä amputaatioita parantamalla tuntoa, mutta tutkimusnäyttö on vielä vähäistä [128]. Valtimoverenkiertoa parantava hoito Konservatiivinen hoito Tupakasta vieroittaminen (ks. Käypä hoito -suositus Tupakointi, nikotiiniriippuvuus ja vieroitushoidot) Ääreisvaltimotaudin monitekijäinen hoito, ks. Käypä hoito -suositus Diabetes, kohta Ateroskleroosi). Valtimokirurginen hoito aiheet ja toteutus Valtimokirurgisen konsultaation aiheet, ks. taulukko 3. Valtimokirurgisen hoidon aiheita ovat (ks. Käypä hoito -suositus Krooninen alaraajaiskemia, valmistuu myöhemmin): Kriittinen (jalan elinkelpoisuutta uhkaava) iskemia. * Haavajalan nilkasta mitattu systolinen verenpaine mmhg voi viitata kriittiseen iskemiaan, mutta jos jalassa ei ole haavaa, rajana voidaan pitää painetta mmhg [37, 129, 130]. * Haavan tai varvasamputaation paranemisedellytykset ovat heikentyneet, jos isovarvaspaine on alle 55 mmhg [ ], vaikka kriittisen iskemian rajana on pidetty varvaspainetta 30 mmhg [37]. * Haavan paranemisedellytykset ovat huonot, jos haavan vieressä transkutaaninen happiosapaine (TcpO2) on alle 30 mmhg [ ] B, [139]. Verenkiertoa elvyttävä toimenpide kannattaa, jos TcpO2 on alle 40 mmhg [134]. * Revaskularisaatiolla voidaan ehkäistä sääri- tai reisiamputaatioita [140], erityisesti iäkkäillä [141]. Iskemiaa pahentavat liitännäisongelmat: * neuropaattis-iskeeminen haava, erityisesti munuaisen siirtoa odottavalla potilaalla (ks. taulukko 3) * iskeemisen haavan infektio (ks. taulukko 3) * vaikeassa (septisessä) jalkainfektiossa (ks. taulukko 3) antibioottihoito ja revisio päivystystoimenpiteenä ennen verisuonikirurgista toimenpidettä (verisuonileikkaus 2 5 päivää antibioottilääkityksen aloituksen jälkeen) [55]. Revaskularisaatiolla pyritään ensisijaisesti rakentamaan yhtenäinen valtimolinja jalkaterään asti (ks. Käypä hoito -suositus Krooninen alaraajaiskemia, valmistuu myöhemmin). Ahtautuneet valtimot ja lyhyet tukokset pyritään avaamaan ensi sijassa suonensisäisesti. Pitkät tukokset korjataan ohitusleikkauksin mieluiten käyttäen ohitteena laskimoa. * Suuri leikkausriski, lyhyt elinajanennuste ja siirteeksi kelpaavan laskimon puuttuminen puoltavat laajempienkin tukosten suonensisäistä hoitoa [129, 142]. * Uremia ja sepelvaltimotauti yhdessä huonontavat kriittisen iskemian ennustetta niin paljon, että yleensä ky- 13

14 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS taulukko 3. Erikoissairaanhoitoon lähettämisen aiheet, kiireellisyys ja hoitopaikka (hoitopaikka ratkaistaan alueellisesti). Kiireellisyysluokka Ongelma Mihin lähetetään Päivystyslähete Kiireelliset potilaat 1 7 vuorokautta Kiireettömät potilaat yli 8 vuorokautta Keskivaikea tai vaikea jalkainfektio (haava tai ei haavaa) Akuutti alaraajaiskemia Kriittinen iskemia tai iskeeminen haava (sykkeet eivät palpoidu) Nopeasti etenevä diabeettinen haava (ei iskemiaa) Akuutti Charcot n jalka tai epäily siitä Diabeetikon jalkahaava, joka ei ole reagoinut konservatiiviseen hoitoon Hoitoa edellyttävät virheasennot (haava tai ei haavaa) Kevennyshoidon erityisarvion tarve (esimerkiksi pohjallis- ja jalkinekysymykset) Krooninen osteomyeliitti ilman haavaa Etiologialtaan epäselvä jalkahaava (ei neuropatiaa eikä iskemiaa) Kirurgian päivystys, tarvittaessa sisätautitai infektiolääkärin konsultaatio Verisuonikirurgian päivystys Verisuonikirurgia Sisätautien jalkapoliklinikka tai moniammatillinen diabetesjalkatyöryhmä Sisätautien jalkapoliklinikka tai moniammatillinen diabetesjalkatyöryhmä Sisätautien jalkapoliklinikka tai moniammatillinen diabetesjalkatyöryhmä Ortopedian/plastiikkakirurgian poliklinikka Sisätautien jalkapoliklinikka tai moniammatillinen diabetesjalkatyöryhmä Infektiopoliklinikka tai moniammatillinen diabetesjalkatyöryhmä Ihotautipoliklinikka tai sisätautien poliklinikka 14 seeseen tulevat enintään suonensisäiset hoidot [143, 144]. Itsenäisesti selviytyvien potilaiden ääreisverenkierron parantaminen verisuonikirurgisin keinoin on kustannustehokkaampaa kuin sääri- tai reisiamputaatio [145]. Onnistuneen verisuonikirurgisen toimenpiteen jälkeen selviytyminen itsenäisesti on paljon todennäköisempää kuin nilkan yläpuolisen amputaation jälkeen [146]. Laitoshoidossa olevia liikuntakyvyttömiä potilaita ei pidä yrittää revaskularisoida. Amputaatiot Amputaation välittömiä tavoitteita ovat elinkelvottoman kudoksen poistaminen kivun lievittäminen valitun amputaatiotason paraneminen ja hyvä tynkä. Nilkan yläpuolisen primaariamputaation aiheita ovat entuudestaan huomattavasti rajoittunut liikuntakyky, jota amputaatio ei olennaisesti huononna odotettavissa oleva elinikä alle 12 kuukautta etenevä kuolio metatarsaalitason yläpuolella potilaan henkeä välittömästi uhkaava kuolio (laaja kudostuho ja septinen infektio) revaskularisoituvan valtimon puuttuminen kriittisesti iskeemisessa raajassa potilaan tutkittuaan verisuonikirurgi on todennut revaskularisaation mahdottomaksi. Amputaatiotason valinta: Jalkaterän säästävä osittainen amputaatio (minor amputation) voi olla parempi vaihtoehto kuin nilkan yläpuolinen amputaatio, jos leikkaushaavan paranemiselle on olemassa edellytykset [ ] C. Nilkan yläpuolinen amputaatio (major amputation) tehdään, jos jalkaterä ei ole säästettävissä. Kun tavoitteena on proteesikuntoutus, pyritään nilkan yläpuolella ensisijaisesti sääriamputaatioon, toissijaisesti polven eksartikulaatioon. Reisiamputaatio tulee kyseeseen, jos alemman tason amputaatio ei verenkier- Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ym. asettama työryhmä

15 tosyistä ole mahdollinen tai jos potilas ei ole kuntoutettavissa käveleväksi. Uremia heikentänee kirurgisen hoidon onnistumista [147, 148]. Leikkauskuolleisuus nilkan yläpuolisen amputaation yhteydessä oli suomalaisessa aineistossa 12 % ja yhden vuoden kuolleisuus jopa 50 % [23, 150]. Amputoidun potilaan kuntoutus: Kuntoutustarve tulee arvioida jo ennen amputaatiota. Ennen amputaatiotason valintaa arvioidaan, onko mahdollisuutta protetisaatioon ja mobilisaatioon (liikkuva potilas) vai ei. Toimenpiteen jälkeen pyritään mahdollisimman varhaiseen mobilisaatioon. Amputaation jälkeen tulee jäljellä olevan jalan toimintakyvyn säilyttämiseen kiinnittää erityistä huomiota. Jalkainfektion hoito Jalkainfektion riskitekijöitä ovat [41] haavat, jotka * ulottuvat luuhun saakka * ovat olleet avoinna yli kuukauden * ovat uusiutuneet * ovat traumaperäisiä tukkiva ääreisvaltimotauti Jalkainfektio käynnistyy useimmiten ihon rikkoumasta (trauma, hiertymä, hautuma, neuropaattinen painehaava). Siksi pienetkin ihovauriot tulee hoitaa viipymättä. Jalkainfektio voi levitä lihasaitioissa nopeas ti ja johtaa hallitsemattomaan, henkeä uhkaavaan infektioon. Jalkainfektio leviää luuhun (osteomyeliitti) noin %:ssa tapauksista [41, 151]. Määritelmiä Jalkahaavaan liittyviä kliinisen infektion merkkejä ovat [152, 153] märän eritys tai vähintään kaksi seuraavaa oiretta tai löydöstä: punoitus, kuumoitus, turvotus, kipu, haavan hidastunut paraneminen tai paha haju. Infektion kliiniset merkit voivat olla vähäisiä, mikä johtuu hyperglykemiaan liittyvästä leukosyyttien heikentyneestä toiminnasta, tukkivasta ääreisvaltimotaudista ja neuropatiasta. Infektioon voi liittyä myös systeemioireita, kuten kuumetta tai yleiskunnon heikkenemistä [153]. Diabeetikon jalkainfektiot luokitellaan syvyyden mukaan seuraavasti: Pinnallinen jalkainfektio on ihoon tai faskian yläpuolella sijaitsevaan pehmytosa kudokseen rajoittuva [154] (Texas 1B/D). Syvä jalkainfektio ulottuu faskiaan, lihakseen, jänteeseen, luuhun tai niveliin [19] (Texas 2 3B/D). Diabeetikon jalkainfektio voi olla kliiniseltä vaikeusasteeltaan [19, 155, 156] lievä keskivaikea (jalkaa uhkaava) vaikea (henkeä uhkaava) Kriittinen alaraajaiskemia voi muuttaa lievemmän infektion nopeasti vaikeaksi. Mikrobiologinen näytteenotto infektiota epäiltäessä Bakteeriviljelynäyte tulee aina ottaa syvämärkänäytteenä [ ] B. Haava puhdistetaan mekaanisesti. Näyte otetaan puhdistetun haavan pohjalta kudospalana rengasveitsellä tai kauhalla. Keskivaikeaa tai vaikeaa jalkainfektiota epäiltäessä otetaan aina veriviljelynäyte. Bakteeriviljelyn löydöstä tulkittaessa tulee huomioida mistä näyte on otettu (haavan pinnalta vai kudoksen tai ontelon sisältä) mikä on löydettyjen bakteerien taudinaiheuttamiskyky (virulenssi) ovatko haavan paranemisedellytykset heikentyneet (huono verenkierto, haavassa nekroottista kudosta, luuta tai vierasesine) mikä on infektion vaikeusaste onko viljelynäyte otettu infektion pahenemis- vai paranemisvaiheessa onko mikrobilääkehoito ollut käytössä näytteenoton aikaan tai ennen sitä. Ks. myös sähköinen tausta-aineisto Bak- 15

16 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 16 teeri viljelynäytteiden ottaminen kroonisista jalkahaavoista. Mikrobilääkehoidon aiheet ja valinta Mikrobilääkehoito on aiheellinen epäiltäessä infektiota. Antibiooteista ei näytä olevan hyötyä kliinisesti infektoitumattoman jalkahaavan hoidossa [161] D. Mikrobilääkehoidon on aina katettava Staphylococcus aureus ja beetahemolyyttiset streptokokit [19, 22, 153, 156, 162, 163] riippumatta siitä, mikä on bakteeriviljelyvastaus. Lievässä jalkainfektiossa saavutetaan hyvä tulos pelkästään grampositiivisiin aerobisiin bakteereihin tehoavalla hoidolla [156,160] C. Keskivaikean tai vaikean infektion mikrobilääkehoidon tulee olla laajakirjoinen [153, 164]. Keskivaikean ja vaikean infektion hoidossa ei ole näyttöä tietyn mikrobilääkkeen tai lääkeyhdistelmän paremmuudesta, kun on vertailtu laajakirjoisia hoitoja [151, ] C. Lisäksi on huomioitava edeltävä mikrobilääkehoito ja resistenttien bakteerien esiintyminen sekä potilaan muu lääkehoito, mahdollinen immunopuutos ja munuaisten toiminta. Antibioottihoidon kesto Hoitoaika riippuu kliinisen infektion vaikeusasteesta, mahdollisen osteomyeliitin esiintymisestä ja kirurgisen hoidon onnistumisesta. Jos infektioon liittyy bakteremia, on se otettava huomioon hoidon kestossa (erityisesti S. aureus). Akuutin jalkainfektion leikkaushoito Keskivaikeassa ja vaikeassa (septisessä) jalkainfektiossa on arvioitava välittömän leikkaushoidon tarve (kirurginen puhdistus ja revisio, märkäontelon tyhjennys ja alaraajan eriasteiset amputaatiot, ks. sähköinen tausta-aineisto). Syvän jalkainfektion välitön kirurginen hoito saattaa vähentää nilkan yläpuolisten amputaatioiden tarvetta [177, 178] D. Jos raajassa on iskeeminen etenevä infektio, tulee kuolleen kudoksen poisto tehdä päivystystoimenpiteenä tai tarvittaessa jalkaterän alueen amputaatio jättäen haava auki ja pyrkiä verisuoni rekonstruktioon 48 tunnin kuluessa [179]. Riittävä perifeerinen verenkierto ja haavan pinnallisuus ennustavat haavan paranemista ilman amputaatiota [180] B. Jalkainfektion liitännäishoito Granulosyyttiryhmiä stimuloivan kasvutekijän (G-CSF) systemaattisen käytön hyödystä ei ole luotettavaa tutkimusnäyttöä [165, ] C. Ylipainehappihoidosta saattaa olla hyötyä diabeettisen jalkainfektion hoidossa [ ] C. Ylipainehappihoidon tehoa arvioineissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ole eritelty infektioiden roolia haavojen paranemisessa. Osteomyeliitti Osteomyeliitillä tarkoitetaan tässä suosituksessa kaikkia luuinfektioita, kuten luun pinnan infektiota (periosteiitti), luun infektiota (osteiitti) ja luuytimen infektiota (osteomyeliitti). Osteomyeliittiä tulee epäillä, jos jalkahaavan pinta-ala on yli 2 x 2 cm2 haava on ollut avoin kuusi viikkoa asianmukaisesta kevennyshoidosta huolimatta lasko on yli 70 ilman muuta syytä haava ulottuu lähelle luun pintaa potilaalla on aiemmin todettu samassa jalassa osteomyeliitti metallisondi osuu haavan pohjaa tunnusteltaessa luuhun (sonditesti): * Sonditestin tuloksen arviointi riippuu osteomyeliitin ennakkotodennäköisyydestä [ ] C. Jos edellä mainitut kliiniset ehdot täyttyvät, vahvistaa positiivinen testitulos osteomyeliitin epäilyä. Negatiivinen tulos ei sulje Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ym. asettama työryhmä

17 pois osteiitin mahdollisuutta. Osteomyeliitin diagnostiikka: Osteomyeliitin parhaasta diagnostisesta menetelmästä ei toistaiseksi ole konsensusta [188] (Internet-linkki Charcot n jalka on erotusdiagnostinen ongelma. Kuvantamistutkimusta valittaessa tulee huomioida muutoksen ikä, sijainti ja osteomyeliittiepäilyn vahvuus [156, ] C. Ohjeita kuvantamisesta, ks. sähköinen tausta-aineisto ja suosituksen nettiversio. Luubiopsialla voidaan varmistaa osteomyeliitin diagnoosi (kultainen standardi) [188]. * Luubiopsiasta saadaan sekä histologinen että mikrobiologinen näyte. * Radiologi tai kliinikko ottaa näytteen luubiopsianeulalla ehjän ihon läpi. * Luusta voidaan ottaa bakteeriviljelynäyte myös haavan paikallishoidon tai kirurgisen toimenpiteen yhteydessä, mutta viljelytulosta tulkittaessa on silloin huomioitava, että näyte on saattanut kontaminoitua haavan pintaflooralla eikä edusta yksinomaan luun bakteereja. Mikrobiologinen etiologia ja diagnostiikka: * Tärkein taudinaiheuttaja on S. aureus [188]. Se on katettava aina empiirisessä mikrobilääkehoidossa. * Pintaviljelynäyte ei ole luotettava mikrobiologinen tutkimusmenetelmä selvitettäessä osteomyeliitin aiheuttajaa [195, 196] * Mikäli luubiopsia ei ole saatavissa, otetaan kudospalanäyte (kyrettinäyte). Osteomyeliitin hoito: Osteomyeliitin parasta hoitoa (antibioottihoidon laatu, kirurginen tai konservatiivinen hoito) ei tutkimusten perusteella voida määrittää [156,188] A. * Hoito perustuu tilanteen yksilölliseen arviointiin ja mikrobietiologiaan. * Jos osteomyeliittiin liittyy paise tai vaikea kuolioiva kudostulehdus, sen alkuvaiheen kirurginen revisio saattaa parantaa hoitotuloksia ja vähentää amputaatiota [188]. * Ensisijaisesti käytetään grampositiivisiin bakteereihin, etenkin S. aureukseen tehoavia mikrobilääkkeitä [197]. * Ei ole riittävää tutkimusnäyttöä hoidon pituuden tai antotavan (laskimoon vai suun kautta) merkityksestä. * Kokemusperäisen tiedon perusteella mikrobilääkehoitoaika riippuu kirurgisen hoidon onnistumisesta. * Hoitoaika on 2 5 päivää, jos infektoitunut luu ja pehmytkudos voidaan kirurgisesti poistaa kokonaan [156]. * Hoitoaika on 2 4 viikkoa, mikäli infektoitunut luu voidaan poistaa kirurgisesti mutta jäljellä on vielä pehmytosainfektio [153, 156]. * Ellei leikkausta tehdä, suositellaan pitkää, vähintään kolme kuukautta kestävää mikrobilääkehoitoa [153, 156]. Kroonisen infektion (osteomyeliitin) kirurgisesta hoidosta on tietoa sähköisessä tausta-aineistossa. * Tavoitteena on haavan ja sairaan luun poisto sekä haavan sulku sopivalla menetelmällä sen jälkeen. Charcot n jalan etiologia, diagnoosi ja hoito Charcot n jalalla (Charcot n neuro-osteoartropatialla) tarkoitetaan akuuttina jalkaterän tai nilkan tulehduksena alkavaa tilaa, joka johtaa luiden ja nivelten tuhoutumiseen ja virheasentoon. Ensimmäinen tulehdusvaihe vaihe voi kestää kuukausia, ja sen aikana luu tai nivel taikka molemmat tuhoutuvat (stage I: dissolution). Toisessa vaiheessa tulehdus hiipuu eikä virheasento enää lisäänny (stage II: coalescence). Kolmannessa vaiheessa tauti pysähtyy, mutta syntynyt virheasento jää pysyväksi (stage III: resolution). Tämä vaurioittaa tavallisimmin jalkaterän 17

18 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 18 keskiosaa (articulationes tarsometatarsales, articulatio talonavicularis tai a. cuneonavicularis) mutta voi esiintyä myös nilkassa, kantaluussa tai jalkaterän etuosassa [198]. Charcot n jalka ilmenee vain niillä diabeetikoilla, joilla on perifeerinen neuropatia [ ] C lienee ylipainoisilla tavallisempi kuin normaalipainoisilla saattaa ilmetä raajan revaskularisaation jälkeen * on harvinainen iskeemisessa raajassa melko usein ennakoi Charcot n neuroartropatian ilmaantumista myös toiseen jalkaan ilmaantuvuus on noin 8,5 tapausta tuhatta diabeetikkoa kohti vuodessa [12]. Patogeneesi: Laukaisevana tekijänä on jokin tulehduksen aiheuttava tekijä, tavallisimmin trauma [201, 203], mutta sen voi laukaista myös infektio, haava tai leikkaus (kuten varvasamputaatio) [76, 204]. * Neurotraumaattisen hypoteesin mukaan aiheuttajana on tunnottoman jalan toistuva, vähäinen trauma. * Neurovaskulaarisen teorian mukaan autonomiseen neuropatiaan liittyvä arteriolitason häiriö johtaa lisääntyneeseen verenvirtaukseen ja altistaa vauriolle vähäisen trauman jälkeen [205, 206]. Poikkeavan voimakas paikallinen tulehdusvaste ja sen aiheuttama luun hajoaminen ovat keskeisiä [207, 208]. * Luutuhossa sytokiinien (muun muas sa tuumorinekroositekijä alfa, interleukiini 6, receptor activator of nuclear factor kappa B ligand eli RANKL) pitoisuuksien suureneminen johtaa osteoklastien ja osteoblastien lisääntyneeseen aktiivisuuteen ja edelleen luun paikallisesti lisääntyneeseen aineenvaihduntaan [209]. * Osalla diabeetikoista tämä noidankehä aktivoitunee herkemmin kuin muilla [ ]. Charcot n jalan diagnoosi Varhainen diagnoosi vaikuttanee merkittävästi hoitotulokseen [210]. Potilasta tulee informoida Charcot n jalan mahdollisuudesta ja korostaa varhaisen hoitoon hakeutumisen tärkeyttä. Diabeetikon punoittavaa, kuumoittavaa ja turvonnutta jalkaa on pidettävä Charcot n jalkana kunnes toisin osoitetaan. Taudin alkua edeltää viikkoja tai jopa kuukausia aiemmin esiintynyt pieni tai kohtalainen trauma tai poikkeava rasitus (joskus rasitusmurtuma esimerkiksi os navicularessa). Akuutin trauman yhteydessä ilmaantunut poikkeavan suuri luutuho suhteessa vammaenergiaan viittaa myös Charcot n jalkaan. Tyypillistä on nivelen dislokoituminen ja murtuma jalkaterän keskiosassa. Luotettavaa menetelmää Charcot n jalan diagnosoimiseksi ei ole. Diagnoosi perustuu kliinisten löydösten ohella natiiviröntgen- ja magneettikuvalöydökseen. Keskeisiä kliinisiä merkkejä ovat tulehduksen aiheuttama taikinamainen turvotus, punoitus ja kuumoitus. Myös lievää tai kohtalaista kipua voi esiintyä [211]. Jalan lämmön kohoaminen on todettavissa käsin koettamalla (erottanee luotettavasti 0,5 1,0 C:n eron). Taudin seurannassa käytetään iholämpömittareita [211]. Akuutissa vaiheessa jalkojen lämpötilaero yli 2,0 C on diagnostinen [212]. Radiologiset tutkimukset ovat diagnostiikan apuvälineitä. Jalkaterän röntgenkuvat voivat aivan taudin alkaessa olla normaalit, sillä luun destruktiota ei vielä ole nähtävissä. Tulehdus- tai dissoluutiovaiheessa alkuviikkoina röntgenkuvissa on nähtävissä luun tuhoutuminen ja nivelen sijoiltaanmeno (subluksaatio tai luksaatio). Seurannassa todetaan kuormitetun jalkaterän röntgenkuvauksella jalan ryhdin muutos ja luiden ja nivelten konsolidoituminen. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ym. asettama työryhmä

19 Magneettikuvaus on alkuvaiheessa paras diagnoosin varmistava varhaisvaiheen tutkimus. * Se näyttää vaurioituneiden luiden turvotuksen (signaalinvahvistuma T2-rasvasuppressiosarjassa tai STIRsekvenssissä), piilevät murtumat ja nivelten turvotuksen [213]. * Se on sensitiivinen muttei spesifinen Charcot n jalan toteamisessa [214]. * Magneettikuvauksessa näkyvä diabeetikon rasitusosteoartropatia voi olla viite alkavasta Charcot n jalasta. * Taudin kulkua seurattaessa magneettikuvaus lienee luotettava tutkimus kliinisen arvion tukena [213]. Erotusdiagnostiikassa tulee huomioida infektio (selluliitti), syvä laskimotromboosi ja kihti [210, 212]. Charcot n jalkaan ei liity yleisoireita, kuten kuumetta tai yleistilan heikkenemistä. Charcot n jalassa CRP-pitoisuus pysyy usein normaalina tai suurenee vain vähän [215]. Iho on yleensä ehjä. Varhainen diagnoosi on edellytys onnistuneelle hoidolle. Charcot n jalan konservatiivinen hoito Jalan lepo, immobilisaatio ja varaamattomuus ovat Charcot n jalan tärkein hoito. Tutkimusnäyttöä eri hoitojen tehosta on niukasti [212, 216, 217]. Immobilisaation toteutus: Potilaalle valmistetaan lasikuidusta tai muovista hyvin istuva kipsisaapas. Charcot n jalan kipsaus on vaativaa kipsimestarin työtä. Kipsisaapas tulee vaihtaa aluksi viikoittain ihon tarkastamiseksi ja turvotuksen vähentyessä kipsin istuvuuden varmistamiseksi. Jos akuutissa tulehdusvaiheessa olevassa Charcot n jalassa on haava, toteutetaan immobilisaatio ortoosilla haavan hoidon mahdollistamiseksi. Immobilisaatiota ja varaamattomuutta jatketaan, kunnes tulehdusvaihe on rauhoittunut (useimmiten 3 6 kuukautta) [201, 210]. Tämän arviointi perustuu ensisijassa kliinisiin merkkeihin. Punoitus ja pinkeä turvotus häviävät yleensä muutamassa viikossa. Turvotus vähenee edelleen ja ihon lämpötila laskee vähitellen. Lämpötilaeron tulee olla toiseen jalkaan verrattuna enintään 1,0 C ennen kuin immobilisaatio voidaan lopettaa. Magneettikuvauksessa todettava luuturvotusmuutosten väheneminen on merkki tulehduksen rauhoittumisesta. Kipsihoidon jälkeen aloitettava mobilisaatio toteutetaan usein ortoosilla tukien nilkkaa ja jalkaterää. Kuormitus aloitetaan asteittain arvioiden esimerkiksi päivittäistä askelmäärää. Jalan tilannetta seurataan huolella; liian varhain aloitettu tai liian runsas kuormitus johtaa tulehduksen aktivoitumiseen, jolloin rasitusta tulee vähentää [212]. Taudin parannuttua (luun sklerosoiduttua) potilas siirtyy yksilöllisten ortopedisten jalkineiden käyttöön. Tämän jälkeenkin tulee jalkaa seurata taudin mahdollisen aktivoitumisen ja haavariskin vuoksi. Jos tauti on diagnosoitu alkuvaiheessa ja hoito onnistuu hyvin, syntynyt epämuodostuma voi olla niin vähäinen, että potilas voi käyttää normaaleja jalkineita. Luuaineenvaihduntaan kohdistuva bisfosfonaattilääkehoito (pamidronaatti, alendronaatti) saattaa jossain määrin nopeuttaa akuutin vaiheen rauhoittumista, mutta luotettavaa tutkimusnäyttöä tästä ei vielä ole [218, 219]. Charcot n jalan leikkaushoito Kirurgisen hoidon aiheet: toistuva haava virheasennon seurauksena kelvollisista jalkineista ja asianmukaisesta kevennyksestä huolimatta nilkan tai jalkaterän keskiosan vaikea instabiili virheasento, joka ei ole hallittavissa erityisjalkinein tai ortoosein heti diagnosoitu neuroartropaattinen trauma, esimerkiksi tarsometatarsaa- 19

20 KÄYPÄ HOITO -SUOSITUS 20 linen murtumaluksaatio tai kantaluun avulsiomurtuma [220]. Kirurgista hoitoa harkitaan yleensä vasta tulehdusvaiheen rauhoituttua. Tulehdusvaiheessa tehtyihin leikkauksiin liittyy lisääntynyt komplikaatioriski (leikkaushaavojen paranemisen ja luutumisen ongelmat). Poikkeuksena haava tai sen uhka akuutissa Charcot n jalassa tai neuroartropaattinen trauma, esimerkiksi tarsometatarsaalinen murtumaluksaatio tai kantaluun avulsiomurtuma [220]. Leikkaushoidon tavoitteena on ehkäistä haavan syntyä sekä parantaa rasituksensietoa ja toimintakykyä. Yksilölliset ortopediset jalkineet ovat tarpeen onnistuneenkin leikkauksen jälkeen. Kirurgisen hoidon tekniikat: Haavan aiheuttajana olevan plantaarisen luisen ulkoneman poisto eli eksostosektomia, johon voidaan liittää akillesjänteen pidennys. Jalan keski- ja takaosan asentoa korjaavat ja jalkaa stabiloivat artrodeesit [ ]. * Toimenpide on teknisesti hankala ja hitaan luutumisen vuoksi edellyttää pitkäkestoista leikkauksen jälkeistä kipsi-immobilisaatiota ja potilaan hyvää yhteistyökykyä. * Huonon luutumisen takia on pyrittävä artrodeesin vahvaan kiinnitykseen [221]. * Myös ulkoista kiinnitystä voidaan käyttää [223, 224]. Amputaatio * Toistuvat haavat ja niihin liittyvät infektiot voivat johtaa vaikeaan infektioon, jonka ainoana hoitomahdollisuutena on sääriamputaatio. * Amputaatio voi tulla kyseeseen myös vaikeasti epämuotoisen ja instabiilin nilkan tai jalkaterän hoitona. Sääriproteesi saattaa olla tällaisessa tilanteessa toiminnallisesti parempi ratkaisu kuin jatkuvaa seurantaa edellyttävä ja usein toistuvia sairaalahoitoja ai heuttava epämuotoinen ja toiminnallisesti heikko jalka. Leikkaushoidon tuloksellisuudesta ei ole kunnollista tutkimustietoa, vaan hoitoperiaatteet perustuvat toistaiseksi kliiniseen kokemukseen. Mihin Charcot n jalka johtaa? Charcot n neuro-osteoartropatia johtaa tavallisimmin virheasentoon, jonka seurauksena hankalasti hoidettavan haavan ilmaantumisen riski kasvaa merkittävästi. Noin kolmen vuoden seurannassa %:lle potilaista syntyy haava [225, 226] vuoden seurannassa haavoja on esiintynyt peräti 67 %:lla potilaista [227]. Sääriamputaatioon joudutaan lähes 10 %:ssa tapauksista [225, 227]. Valtaosa (ainakin 70 %) potilaista tarvitsee yksilölliset ortopediset jalkineet. Liikuntakyky heikkenee pysyvästi tai liikuntamäärä vähenee jalkaan liittyvien ongelmien vuoksi. Ongelmat ovat yleensä sitä vähäisempiä, mitä varhaisemmin on päästy oikeaan diagnoosiin [227, 228]. Diabeetikon jalkaongelman hoidon järjestäminen ja edellytykset Hoidon porrastus Hyvä porrastus ja oikea-aikaisuus tehostavat hoitoa ja säästävät resursseja. Edellytyksenä ovat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon moniammatillinen jalkojenhoito-organisaatio ja kirjallisesti sovittu aluekohtainen työnjako (hoitoketjut). Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon tehtävät ja työnjako esitetään jäljempänä. Perusterveydenhuollon tehtävät Perusterveydenhuollon toiminnassa korostuvat diabeetikoiden jalkaongelmien ehkäisy tunnistus hoidon varhainen aloittaminen Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja ym. asettama työryhmä

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka

DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT. Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka DIABEETTISEN JALKAHAAVAN PAIKALLISHOIDOT Jalkaterapeutti Anna-Leena Tapio TYKS, sisätautien klinikka Esityksen sisältö Riskiluokitus ja sen tekeminen Miten jalkahaavoja voi ennaltaehkäistä? Miten diabeetikon

Lisätiedot

Diabeettisen jalan kirurginen hoito www.emedicproject.eu

Diabeettisen jalan kirurginen hoito www.emedicproject.eu 26.9.2012 Tarja Niemi, plastiikkakirurgi TYKS Diabeettisen jalan kirurginen hoito www.emedicproject.eu Sidonnaisuudet Plastiikkakirurgian erikoislääkäri VSSHP Krooninen haava -hoitoreitin pj VSSHP Esityksen

Lisätiedot

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016

Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Diabeetikon jalkaongelmien ennaltaehkäisy ja hoito Jalkaterapeutti Anne Räsänen 2016 Vaaranmerkit Omahoito - Ongelmia aiheuttavat Huono hygienia, hoitamattomat kynnet ja iho Virheelliset hoitotottumukset

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Alueellinen haavakoulutuspäivä 05.03.2014 Kerttu Saha Sairaalamikrobiologi, kliininen mikrobiologia Haavakontaminaatio -> kolonisaatio-> kriittinen kolonisaatio

Lisätiedot

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta

Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Bakteeriviljelynäyte kroonisesta haavasta Alueellinen haavakoulutuspäivä 03.03.2015 Kerttu Saha Kliininen mikrobiologia Krooninen alaraajahaava (=säärihaava) Tärkeimpiä kroonisen haavan tyyppejä ovat verenkiertopohjaiset

Lisätiedot

Diabeetikon jalkahaava

Diabeetikon jalkahaava Diabeetikon jalkahaava Helvi Hietanen Kaikkien tekstien ja kuvien käyttö muuhun kuin opiskelijan henkilökohtaiseen käyttöön ( 5.5.2014) kielletty. Luentoa ei saa kopioida työpaikkansa tms. opetusaineistoon.

Lisätiedot

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Espoon jalkaterapiatoiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Jalkojenhoito ja jalkaterapia, mistä on kyse Jalkojenhoito: Lähihoitaja, joka osaa

Lisätiedot

Diabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016

Diabeetikon jalkahaava. Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 Diabeetikon jalkahaava Juha Pitkänen thx-verisuonikirurgi MKS 10.3.2016 diabetes on vakava pienten suonten tauti FAKTOJA Diabeteksen Käypä hoito suositus 15-25%:lle diabetikoista jossain elämänvaiheessa

Lisätiedot

DEHKO-raportti 2003:6. Diabeetikon jalkojenhoidon laatukriteerit. Diabeetikon jalkojenhoidon laatukriteerityöryhmä

DEHKO-raportti 2003:6. Diabeetikon jalkojenhoidon laatukriteerit. Diabeetikon jalkojenhoidon laatukriteerityöryhmä DEHKO-raportti 2003:6 Diabeetikon jalkojenhoidon laatukriteerit Diabeetikon jalkojenhoidon laatukriteerityöryhmä Suomen Diabetesliitto ry Tampere 2003 2 ESIPUHE Diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman,

Lisätiedot

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS

HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso

Lisätiedot

HAAVAN KEVENTÄMINEN ERI KEINOIN

HAAVAN KEVENTÄMINEN ERI KEINOIN HAAVAN KEVENTÄMINEN ERI KEINOIN EHKÄISEVÄ JA HOITAVA KEVENNYSHOITO -> tavoite on poistaa mekaaninen paine kuormitusalueelta ja jakaa sitä jalan muihin osiin. Haavat ei parane tehokkaasti jos kudoksia ei

Lisätiedot

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS

Tekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes

Käypä hoito -indikaattorit, diabetes 1 Käypä hoito -indikaattorit, diabetes Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat useaan suositukseen: Diabetes (2013), Diabeettinen nefropatia (2007), Diabeettinen retinopatia (2014), Diabeetikon

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,

Lisätiedot

Diabetespotilaiden jalkojen hoidon toteutuminen

Diabetespotilaiden jalkojen hoidon toteutuminen Ulla Netti, Aino Piispanen Diabetespotilaiden jalkojen hoidon toteutuminen riskiluokka 3:n potilaat Helsingissä Metropolia Ammattikorkeakoulu Jalkaterapeutti AMK Jalkaterapia Opinnäytetyö 9.11.2015 Tiivistelmä

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007

TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA. Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 TEKONIVELLEIKKAUS COXASSA Marita Mikkola Minna Nyrhi 06.09.2007 Poliklinikka Potilaat tulevat Coxaan terveyskeskus-, sairaala- tai yksityislää ääkärin lähetteelll hetteellä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi.

Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. idslofi04.12/06.2 Tehty yhteistyönä tri Jan Torssanderin kanssa. Läkarhuset Björkhagen, Ruotsi. Galderma Nordic AB. Box 15028, S-167 15 Bromma. Sweden Tel +46 8 564 355 40, Fax +46 8 564 355 49. www.galdermanordic.com

Lisätiedot

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco

Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014 Haavakipu Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014 Haavakivun luokittelu -akuuttikipu eli lyhytkestoinen kipu -krooninen kipu eli pitkäkestoinen kipu -nosiseptiivinen eli kudosvauriokipu -neuropaattinen

Lisätiedot

PAINEHAAVAN HOITOPERIAATTEET EPUAP ( European Pressure Ulcer Advisory Panel)

PAINEHAAVAN HOITOPERIAATTEET EPUAP ( European Pressure Ulcer Advisory Panel) PAINEHAAVAN HOITOPERIAATTEET EPUAP ( European Pressure Ulcer Advisory Panel) MÄÄRITELMÄ Painehaava Painehaava on paikallinen vaurio iholla tai sen alla olevassa kudoksessa. Vaurion on aiheuttanut paine,

Lisätiedot

MONIAMMATILLISEN HAAVAKESKUKSEN VAIKUTUS DIABEETTISTEN JALKAINFEKTIOIDEN HOIDOSSA

MONIAMMATILLISEN HAAVAKESKUKSEN VAIKUTUS DIABEETTISTEN JALKAINFEKTIOIDEN HOIDOSSA MONIAMMATILLISEN HAAVAKESKUKSEN VAIKUTUS DIABEETTISTEN JALKAINFEKTIOIDEN HOIDOSSA Miska Laakso Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Elokuu 2015 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet. Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Evidence based medicine näyttöön perustuva lääketiede ja sen periaatteet Eeva Ketola, LT, Kh-päätoimittaja Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Tiedon tulva, esimerkkinä pneumonia Googlesta keuhkokuume-sanalla

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS

NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS NÄYTTÖÖN PERUSTUVA POTILASOHJAUS HANKE 2009-2011 TEKONIVELPOTILAAN OHJAUS Hanke- esittely Tekonivelpotilaan hoitoketju Mitä potilasohjaus on? Nivelrikko sairautena ja nivelrikon hoito polvi ja lonkka Käypähoitosuositukset

Lisätiedot

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen

Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen 20.5.2002 2845/4/00 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Kaija Tanttinen-Laakkonen LEIKKAUKSEN ODOTUSAJAN PITUUS, VOIMAVAROJEN VARAAMINEN PÄIVYSTYS- LEIKKAUKSIA

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala

RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma. Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala RASITUSKOKEEN TULKINTA Kliinikon näkökulma Kai Kiilavuori LKT, kardiologi HYKS, Jorvin sairaala Sidonnaisuudet Ei aiheeseen liittyviä sidonnaisuuksia Tutkimusrahoitus Novartis Luennoitsija Sanofi-Aventis,

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Verisuonikirurgisen Yhdistyksen asettama työryhmä Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon, jonka näytön

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN

MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN MITEN POTILAAN KUVAAMAT OIREET LIITTYVÄT TEKONIVELKOMPLIKAATIOIHIN Kokemukseen pohjautuvaa tietoa tarkoitettu fysioterapeuteille, jotka suorittavat t määräaikaistarkastuksia ä i k t k i tekonivelpotilaille

Lisätiedot

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Primovist (dinatriumgadoksetaatti) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Primovist (dinatriumgadoksetaatti) 05/2013, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 2. Julkisen yhteenvedon osiot 2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Magneettikuvaus (MK) on yksi useasta

Lisätiedot

Diabeetikon jalkahaavan ennaltaehkäisy ja hoito

Diabeetikon jalkahaavan ennaltaehkäisy ja hoito Diabeetikon jalkahaavan ennaltaehkäisy ja hoito Kirjallinen hoito-ohje hoitohenkilökunnalle Kirsi Aallosvirta Anne Heikkinen Terhi Heiskanen Elina Hemminki Opinnäytetyö.. Valitse kohde. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Alipaineimuhoito diabeettisen jalkahaavan hoidossa. sairaala, plastiikkakirurgian klinikka

Alipaineimuhoito diabeettisen jalkahaavan hoidossa. sairaala, plastiikkakirurgian klinikka Alipaineimuhoito diabeettisen jalkahaavan hoidossa Vesa Juutilainen, HYKS Töölön sairaala, plastiikkakirurgian klinikka Endopäivät 2008 Terminologiaa V.A.C., Vacuum Assisted Closure NPWT, Negative Pressure

Lisätiedot

Pieni tietopaketti painehaavoista hoitohenkilökunnalle

Pieni tietopaketti painehaavoista hoitohenkilökunnalle Pieni tietopaketti painehaavoista hoitohenkilökunnalle SISÄLLYSLUETTELO IHO 3 HAAVA 4 HAAVAN LUOKITTELU 5 HAAVAN PARANEMINEN 6 PAINEHAAVA JA DIAGNOSTIIKKA 7-8 SYVYYSLUOKITUS 9-10 PAINEHAAVOJEN ENNALTAEHKÄISY

Lisätiedot

DIABEETIKON JALKOJEN TUTKI- MINEN

DIABEETIKON JALKOJEN TUTKI- MINEN DIABEETIKON JALKOJEN TUTKI- MINEN Toimintaohje terveydenhuollon ammattilaisille Taina Leppä Vilma Nylander Opinnäytetyö Maaliskuu 2014 Hoitotyön koulutusohjelma Hoitotyön suuntautumisvaihtoehto TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Diabeetikoiden riskijalkojen tutkiminen ja hoito terveyskeskuksissa

Diabeetikoiden riskijalkojen tutkiminen ja hoito terveyskeskuksissa Jenni Honkanen, Liisi Laitinen, Sanna Talola Diabeetikoiden riskijalkojen tutkiminen ja hoito terveyskeskuksissa Opinnäytetyö Jalkaterapian koulutusohjelma Marraskuu 2007 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä

Lisätiedot

Apuaineet: Yksi gramma sisältää 1,56 mg metyyliparahydroksibentsoaattia (E 218) ja 0,17 mg propyyliparahydroksibentsoaattia (E 216), ks. kohta 4.4.

Apuaineet: Yksi gramma sisältää 1,56 mg metyyliparahydroksibentsoaattia (E 218) ja 0,17 mg propyyliparahydroksibentsoaattia (E 216), ks. kohta 4.4. 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI REGRANEX 0,01 % geeli 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi gramma geeliä sisältää 100 μg bekaplermiiniä*. * Rekombinantti-DNA-tekniikalla tuotettu ihmisen BB-verihiutalekasvutekijä

Lisätiedot

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014

Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä

Lisätiedot

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen

Kuntouttava työote heräämöhoidossa. OYS Kesle, Aneva/Heräämö Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Kuntouttava työote heräämöhoidossa Hilkka Seppälä, Pirkko Rissanen Vuodelevon vaikutukset potilaalle Vuodelepo ja liikkumattomuus ovat epäfysiologista ja vaikuttavat merkittävästi ihmisen psyykkiseen ja

Lisätiedot

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkälähete: uusi sähköinen työkalu. Jaro Karppinen, professori, OY Selkälähete: uusi sähköinen työkalu Jaro Karppinen, professori, OY Selkäpotilaan anamneesi Oire (tai oireet) joka tuo potilaan vastaanotolle Kivun voimakkuus Kivun sijainti Yökipu/leposärky? Mikä pahentaa

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP

TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOKETJU:K-SSHP Suomessa 500 000 diabeetikkoa Diabeteksen hoidon suorat kustannukset vievät 15 % koko terveydenhuollon menoista. Kaksi kolmannesta tästä koituu vältettävissä olevien

Lisätiedot

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta?

Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Mitä pitäisi tietää rintasyövän hoidosta ja seurannasta? Suomen yleislääkäriyhdistys 13.05.2016 Päivi Salminen-Peltola osastonylilääkäri HUS Hyvinkään sairaala Sisältö Lähettäminen ja tutkimukset perusterveydenhuollossa

Lisätiedot

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ 20.3.14 KIVUN ESIINTYVYYKSIÄ Syövän yhteydessä Kipua ensioireena 11 44 %:lla Kipua loppuvaiheessa 76 90 %:lla

Lisätiedot

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Juhapekka Soikkeli. DIABEETIKON JALKAHAAVOJEN EHKÄISY Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma. Juhapekka Soikkeli. DIABEETIKON JALKAHAAVOJEN EHKÄISY Systemaattinen kirjallisuuskatsaus KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma Juhapekka Soikkeli DIABEETIKON JALKAHAAVOJEN EHKÄISY Systemaattinen kirjallisuuskatsaus Opinnäytetyö Huhtikuu 2014 Tekijä Juhapekka Soikkeli OPINNÄYTETYÖ

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Nefrologiyhdistyksen asettama työryhmä Duodecim 2007;123(20):2510 4 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle

Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle Ohjeita polven tähystysleikkauksesta kuntoutuvalle VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää polven tähystysleikkauksen jälkeistä kuntoutumista.

Lisätiedot

Diabeetikon jalkojen omahoidon opas

Diabeetikon jalkojen omahoidon opas Diabeetikon jalkojen omahoidon opas Oma jalka on parempi kuin puujalka! Tekijät Janika Ruth hoitotyön opiskelija D4940@jamk.fi Tiina Rajamäki hoitotyön opiskelija D4936@jamk.fi Projektityö Toukokuu 2007

Lisätiedot

PAINE (p) massa (kg) x maan vetovoima (G) Pinta-ala

PAINE (p) massa (kg) x maan vetovoima (G) Pinta-ala PAINE (p) p= F A p= massa (kg) x maan vetovoima (G) Pinta-ala 2 3 4 5 6 7 Mukaeltu BRADEN - painehaavariskiluokitus 1 2 3 4 paineen kesto & voimakkuus FYYSINEN AKTIIVI- SUUS KYKY MUUTTAA KEHON ASENTOA

Lisätiedot

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE

POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE POTILASOPAS OLKAPÄÄLEIKKAUKSEEN TULEVALLE Sisällys 1. Johdanto 3 2. Normaali olan rakenne ja toiminta 4 3. Tavallisimmat vammat 5 4. Fysioterapia 5 5. Leikkaushoito 6 Leikkausta edeltävä haastattelu 6

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi

AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi AMS 700 MS -sarjan Pumpattava penisproteesi Käyttöopas AMS 700 MS sarjan pumpattava penisproteesi 1 AMS 700 MS sarjan pumpattavan penisproteesin käyttö 2-3 Mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa?..

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

käyttöohjeet PUHDISTAA

käyttöohjeet PUHDISTAA käyttöohjeet PUHDISTAA KOSTEUTTAA SUOJAA IMEE peräiset Säärihaavat Painehaavat Palovammat Ihorikot Kirurgiset haavat Traumaat kun hoitotulokset ratkaisevat ISO 9001:2008 ISO 14001:2004 PolyMem PolyMem

Lisätiedot

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto

Päänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABEETIKON JALKOJENHOITO-OHJE VENÄJÄNKIELISILLE POTILAILLE

TYYPIN 2 DIABEETIKON JALKOJENHOITO-OHJE VENÄJÄNKIELISILLE POTILAILLE KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / Sairaanhoitaja Ludmila Hyypiä Vera Karhu TYYPIN 2 DIABEETIKON JALKOJENHOITO-OHJE VENÄJÄNKIELISILLE POTILAILLE Opinnäytetyö 2010 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON

Lisätiedot

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI

HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI HAMMAS- JA PURENTAPERÄISET KIVUT 26.5.2016 PROTETIIKAN JA PURENTAFYSIOLOGIAN EHL SHEILA NIEMI TMD Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) on yhteisnimitys leukanivelten, puremalihasten,

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle

Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Ultraäänellä uusi ilme kulmille, leualle, kaulalle ja dekolteelle Mistä Ultherapy -hoidossa on kysymys? Ultherapy kohdistaa fokusoitua ultraäänienergiaa siihen ihokerrokseen, jota tyypillisesti käsitellään

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla

Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla Alipaineimuhoidon käyttö laajoissa pehmytkudosvammoissa ja avomurtumissa monivammapotilailla Töölön sairaala, plastiikkakirurgian klinikka Lea Pulliainen, LL, plastiikkakirurgi Erkki Tukiainen, professori,

Lisätiedot

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.

Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS. Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi

Lisätiedot

AIKUISTYYPIN DIABETESPOTILAAN JALKAHAAVAN ENNALTAEHKÄISY

AIKUISTYYPIN DIABETESPOTILAAN JALKAHAAVAN ENNALTAEHKÄISY AIKUISTYYPIN DIABETESPOTILAAN JALKAHAAVAN ENNALTAEHKÄISY Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Hoitotyön koulutusohjelma Forssa, syksy 2014 Erika Tamminen & Karoliina Mäkitalo TIIVISTELMÄ HAMK Forssa Hoitotyön

Lisätiedot

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat

Lisätiedot

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma. 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma 11.9.2015 Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala Potilaan vastaanotto Potilaat tulevat kiireellisellä lähetteellä (1-7 vrk) Potilaat tulevat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1

Hyvinvointia työstä 29.1.2015. www.ttl.fi. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Hyvinvointia työstä 29.1.2015 E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 1 Olkapään jännevaivojen kuntoutus Esa-Pekka Takala, ylilääkäri, Dos. E-P Takala: Olkapään jännevaivojen kuntoutus 29.1.2015 2

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa

Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Mitä uutta Käypä hoito -suosituksessa Julkaistu 11.12.2014 Jaana Suokas LT, dosentti, psykiatrian erikoislääkäri oyl, HUS/HYKS Syömishäiriöklinikka erikoistutkija, THL 20.1.2015 Sidonnaisuudet Asiantuntijapalkkiot:

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY

Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely. Jaro Karppinen, professori, OY Selkäkipupotilaan diagnostinen selvittely Jaro Karppinen, professori, OY Mistä selkäkipu johtuu? Vakava tai spesifi Vakava tauti Spesifinen tauti välilevytyrä spondylartropatiat traumat ym. Epäspesifi

Lisätiedot

Diabetes ja lääkäri. diabetes.fi. 5 2009 Marraskuu 38. vuosikerta Suomen Diabetesliitto TEEMANA DIABEETIKON JALKAONGELMAT. HbA 1c

Diabetes ja lääkäri. diabetes.fi. 5 2009 Marraskuu 38. vuosikerta Suomen Diabetesliitto TEEMANA DIABEETIKON JALKAONGELMAT. HbA 1c TEEMANA DIABEETIKON JALKAONGELMAT HbA 1c :n yksikkö muuttuu 50 vuotta elämää diabeteksen kanssa 5 2009 Marraskuu 38. vuosikerta Suomen Diabetesliitto Diabetes ja lääkäri diabetes.fi Kuva: Rodeo Tämä tapa

Lisätiedot

Kasvainsairauksien kirurginen hoito

Kasvainsairauksien kirurginen hoito Kasvainsairauksien kirurginen hoito Sari Mölsä Diplomate of European College of Veterinary Surgeons Pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Eläintenhoitajaseminaari 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN

NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN NILKKAMURTUMASTA KUNTOUTUMINEN Kuopion yliopistollinen sairaala Fysiatrian klinikka Ortopedian, traumatologian klinikka 1 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle... 3 Leikkaus... 3 Leikkauksen ja kipsauksen jälkeinen

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset

Lisätiedot

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

SINULLE DIABEETIKKO DIABEETIKON JALKOJEN HOITO

SINULLE DIABEETIKKO DIABEETIKON JALKOJEN HOITO SINULLE DIABEETIKKO DIABEETIKON JALKOJEN HOITO DIABEETIKON JALKOJEN HOITO DIABEETIKON JALKOJEN HOITO Diabeetikon on tärkeää huolehtia omasta terveydestään. Erityistä huomiota tulee kiinnittää jalkojen

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla

Särkyä sorkissa. Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Särkyä sorkissa Tarttuvat sorkkatulehdukset lihanaudoilla Sorkkavälin ajotulehdus Kantasyöpymä Sorkkavälin ihotulehdus Sorkka-alueen ihotulehdus Ennaltaehkäisy Tarttuvat sorkkasairaudet ternikasvattamossa

Lisätiedot

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA

DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Diabeetikon hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla DIABEETIKON HOIDON ALOITUS JA HOITOPOLKU SIMON TERVEYSKESKUKSESSA Simon terveyskeskuksessa noudatetaan L-PKS:n alueellista diabeetikon hoitokäytäntöä.

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala

KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT. Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala KASVOJEN ALUEEN PAHOINPITELYVAMMAT Mikko Aho Osastonylilääkäri Savonlinnan Keskussairaala SO WHAT!? YLEISIMMÄT VAMMATYYPIT KNK-LÄÄKÄRIN OSUUS, HOIDOT ENSIHOITO HOIDON KIIREELLISYYS? KASVOVAMMAT Suomessa

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä Päivitetty 10.3.2014 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta

Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Silmänpainetauti Dg, hoito ja seuranta Suomen Silmähoitajapäivät 26.8.2011 Paasitorni, Helsinki El, LT Anu Vaajanen Mikä tauti on glaukooma? Näköhermon etenevä sairaus, joka aiheuttaa vaurioita näköhermon

Lisätiedot

Verkko-opas diabeetikon jalkojen omahoitoon

Verkko-opas diabeetikon jalkojen omahoitoon Maria Koskinen ja Laura Vesalainen Verkko-opas diabeetikon jalkojen omahoitoon Metropolia Ammattikorkeakoulu Jalkaterapeutti AMK Jalkaterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö 13.11.2012 Tiivistelmä Tekijät

Lisätiedot

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa

OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA. TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa OLKAPOTILAAN FYSIOTERAPIA TYKS ARTRO Asiantuntijapalvelut ft Pia Kalpamaa KUORMITTUNEISUUS TYÖKUORMITUS TAPATURMAT ONNISTUNUT FYSIOTERAPIA Fysioterapian ajoitus 1. Akuutti trauman jälkeen Fysioterapia

Lisätiedot