Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Vuosikertomus 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Vuosikertomus 2013"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2013

2 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Vuosikertomus 2013

3 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) pähkinänkuoressa: työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö työpajakentän ja sosiaalisen työllistämisen toimialan kehittäjä yksi Opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämistä nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksista toimintaa rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä kehittämishankkeita RAY ja ESR jäsenorganisaatioita 218 työntekijöitä 14 Visio 2014: Valtakunnallinen työpajayhdistys ry on vahva vaikuttaja, haluttu yhteistyökumppani, uuden tiedon tulkitsija ja työpajapalveluiden suunnannäyttäjä. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Vuosikertomus 2013 Toimitus ja taitto: Seija Juntunen Valokuvat: TPY:n henkilöstö, Anna Autio (s. 8), Mediapaja/Lahden nuorisopalvelut (s. 9) Paino: Painotalo C-4, Vaajakoski Painotyössä on käytetty FSC-sertifioitua paperia.

4 Sisällys 1 Toiminnanjohtajan katsaus Yleistä yhdistyksestä Jäsenpalvelut Verkostotoiminta Jäsentapahtumat Kansainvälinen toiminta Kehittäminen ja koulutus Hanketoiminta Koulutustoiminta Julkaisutoiminta Muu kehittämistoiminta Vaikuttaminen Nuorisotakuun toteutumisen seuraaminen Vaikuttamistyötä työkokeilusäädösten muuttamiseksi Osaamisen kasvun tunnistamisen ja oppilaitosyhteistyön kehittäminen Työpajatoiminnan laadun ja saatavuuden kehittämistoiminta Yritysyhteistyön kehittäminen Matalan kynnyksen pajapalveluiden juurruttaminen ja resursointi Yhteistyön tiivistäminen vaikuttajiin, päättäjiin ja muihin sidosryhmiin Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta ( ) Tiedonhallinnan määräaikainen kehittämistyö Tiedotus ja markkinointi Tukipalvelut Johtaminen Sisäinen kehittäminen Taloushallinto Henkilöstö- ja hallintopalvelut Liitteet Jäsenorganisaatiot Henkilöstön liikkuminen kentällä... 32

5 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS 1 Toiminnanjohtajan katsaus Työpajat nähdään usein syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja aikuisten toiminnan areenoina. Osallisuus voidaan nähdä syrjäytymisen tai osattomuuden vastakohtana. Oikean työn, tekemisen ja työpajayhteisöön liittymisen kautta syntyy kokemuksia osallisuudesta. Osallisuuden kokemukset vahvistavat sitoutumista ja elämänhallinnan kokemusta ja lisäävät motivaatiota. Ne mahdollistavat työskentelyn, jolla tähdätään työkyvyn, osaamisen kasvun ja ammatillisuuden vahvistumiseen. Työn kautta syntyneitä positiivisia kokemuksia omasta osallisuudesta voidaan pajatyöllä vahvistaa, ylläpitää ja lisätä. Valtakunnallinen työpajayhdistys (TPY) uskoo tekemällä oppimiseen. Yhdistys on jo pitkään ollut kehittämässä toimintamalleja, joilla olemassa oleva sekä työskentelyn myötä syntyvä osaaminen ja sen kasvu saadaan selkeämmin näkyväksi. TPY edistää työllään työpajojen asemaa tunnistettuna ja tunnustettuna yksilöllisen koulutuspolun osana. Käytännössä tämä tarkoittaa tukea työpajoilla tehtävälle oppimisympäristön tunnistamistyölle, opinnollistamiseen liittyvän tietouden ja osaamisen levittämistä sekä työpajojen ja oppilaitosten tekemän sopimuksellisen yhteistyön vahvistamista. TPY:n 16. toimintavuoden läpileikkaavana teemana oli Osaamisen kasvulla osallisuuteen. Yhdistyksen toiminnassa osallisuutta synnyttävää osaamisen kasvun tunnistamista on tuettu monin eri tavoin. Vuoden teema on näkynyt yhdistyksen perustyössä mm. ALU-verkostojen ja valtakunnallisten teemaverkostojen toiminnassa, jäsentapahtumissa sekä koulutuksissa. Valtakunnallista kehittämistyötä toteutettiin myös Tekemällä oppii - ja Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -hankkeissa. Lisäksi toteutettiin vahvaa teemaan liittyvää tiedotus- ja vaikuttamistyötä. Työpajatoiminta on monimuotoista ja siksi yhdistyksen vaikuttamistyötä tehtiin toimintavuonna 2013 monella eri kärjellä. Vaikuttamistyössä seurattiin erityisesti hallitusohjelman ja muiden politiikkaohjelmien toteutumista. Toimintavuoden painopisteinä olivat nuorisotakuun toteutumisen seuraaminen, toiminnan strategisten kärkien vahvistaminen sekä matalimman kynnyksen työpajapalveluiden eli starttivalmennuksen juurruttaminen. Vuonna 2013 keskeiseen rooliin nousi myös TE-hallinnon organisaatiouudistuksen ja julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain muutoksesta aiheutuneiden ongelmien kartoittaminen ja esiin nostaminen sekä tilanteen muutokseen tähtäävä vaikuttamistyö. Laki ja erityisesti sen tiukka sovellusohje vaikeuttivat käytännössä nuorisotakuun toteuttamista ja valmentautujien ohjautumista työpajoille. Ohjeeseen saatiinkin muutos pitkien ponnisteluiden jälkeen toukokuussa Yhdistyksen 16. toimintavuosi oli vauhdikas ja täynnä toimintaa. Alkuvuonna yhdistyksessä käynnistyi OKM:n rahoittama laaja sosiaalisen vahvistamisen kehittämiskokonaisuus, jossa vuosien aikana kehitetään työpajatoiminnan, etsivän nuorisotyön ja Nuotta-valmennuksen palvelujatkumoa. Kehittämistyöllä tähdätään sosiaalista vahvistamista koskevan tietopohjan lisäämiseen, palveluiden laadullisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen sekä palveluihin liittyvien yhteistyökäytäntöjen ja palvelupolkujen kehittämiseen. Toimintavuotta 2013 leimasivat useat rekrytoinnit sekä henkilöstön ajoittainen vajaamiehitys. Tästä huolimatta suunniteltu toiminta toteutui pääosin. Toimintavuoden aikana järjestettiin lukuisia erilaisia seminaareja, tapahtumia ja tilaisuuksia. Yhdistys kävi tiivistä vuoropuhelua jäsentensä kanssa tapaamalla kentän ammattilaisia sekä toteuttamalla useita kyselyitä. Työpajatoiminnasta vietiin tietoa ja keskusteltiin laajasti niin asiantuntijoiden, virkamiesten kuin poliittisten päättäjienkin kanssa. TPY välitti viestiä, että työpajatoiminta on tehokas väline työttömyyden katkaisuun, arjen hallinnan lisäämiseen sekä koulutus- ja työmarkkinoille kiinnittymiseen. Työpajatoiminta on todistettavasti kannattavaa, taloudellista ja tuloksellista. Jokaisella tarvitsevalla tulee olla mahdollisuus laadukkaisiin ja vaikuttaviin, omiin tarpeisiin vastaaviin työpajapalveluihin ja palvelujen saatavuus ja saavutettavuus pitää turvata jatkossakin. Lämpimät kiitokset aktiiviselle jäsenistölle sekä toimeliaalle henkilöstölle vuodesta Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Mari Ahonen-Walker toiminnanjohtaja 4

6 VUOSIKERTOMUS Yleistä yhdistyksestä Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö, jonka sääntöjen mukaisena tehtävänä on ehkäistä syrjäytymistä edistämällä työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen kehitystä Suomessa. Yhdistys toimii pitkäjänteisesti toteuttaakseen missiotaan työpajatoiminnan kehittäjänä. Se vahvistaa toiminnallaan sekä työpajojen toimintaedellytyksiä että pajoilla työskentelevien ammattitaitoa. Vuosi 2013 oli yhdistyksen 16. toimintavuosi. TPY:n jäsenenä oli vuoden 2013 lopussa 218 organisaatiota. Lista jäsenistä on vuosikertomuksen liitteenä. Yhdistys palvelee jäseniään tuottamalla jäsen-, koulutus- ja kehittämispalveluita, joiden lisäksi yhdistys toteuttaa laajaa tiedotus- ja vaikuttamistyötä. TPY toimii tiiviissä yhteistyössä jäsenorganisaatioidensa ja muiden alan toimijoiden kanssa. Valtakunnallinen työpajayhdistys on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämistä nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksista. Ministeriön nuorisoyksikkö vastaa yhdistyksen toiminnan perusrahoituksesta vuotuisella toiminta-avustuksella. TPY:n valtakunnallisia kehittämishankkeita rahoittivat vuonna 2013 RAY ja Euroopan sosiaalirahasto. Yhdistyksen oma varainhankinta koostuu jäsenmaksuista sekä koulutus-, osallistumismaksu- ja julkaisutuotoista. Yhdistyksen toiminta jakautuu prosesseihin, jotka on esitetty kuvassa 1. Yhdistyksen avainprosesseja ovat jäsenpalvelut, kehittäminen ja koulutus, vaikuttaminen sekä tiedotus ja markkinointi. Lisäksi ovat muuta toimintaa mahdollistavat tukiprosessit, johon kuuluvat tukipalvelut (talous- ja henkilöstöhallinto, hallintopalvelut) sekä johtaminen. Tämän vuosikertomuksen rakenne pohjautuu yhdistyksen prosesseihin; vuosikertomuksen pääluvut 3-7 esittelevät yhdistyksen vuoden 2013 toimintaa prosesseittain. JOHTAMINEN VAIKUTTAJAT, PÄÄTTÄJÄT JÄSENORGANISAATIOT JÄSENPALVELUT KEHITTÄMINEN JA KOULUTUS VAIKUTTAMINEN TIEDOTUS JA MARKKINOINTI VAIKUTTAJAT, PÄÄTTÄJÄT JÄSENORGANISAATIOT TUKIPALVELUT Kuva 1. TPY:n toiminnan prosessit 5

7 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS 3 Jäsenpalvelut Valtakunnallisen työpajayhdistyksen suurin voimavara on aktiivinen jäsenkenttä ja toimiva yhteistyö jäsenorganisaatioiden kanssa. TPY:n jäsenpalvelut suunnataan yhdistyksen jäsenorganisaatioille, joita toimintavuoden 2013 lopussa oli 218. Jäsenorganisaatiot on lueteltu liitteessä 1. Jäsenistä kunnallisia ja kuntayhtymien työpajoja oli noin 54 %, yhdistyspohjaisia 30 %, säätiöitä 11 % ja muita toimijoita, kuten esimerkiksi osuuskuntia ja osakeyhtiöitä, yhteensä 5 %. TPY:n jäsenpalveluilla tarkoitetaan jäsenyyteen liittyviä asioita, jäsentoimintaa sekä näihin kuuluvaa tiedontuotantoa ja kehittämistyötä. Jäsentoimintaa ovat muun muassa alueellinen ja valtakunnallinen verkostotoiminta (luku 3.1.), jäsentapahtumat (3.2.) ja kansainvälinen yhteistyö (3.3). Jäsenpalvelujen tarkoituksena on kehittää ja tuottaa jäsenistölle räätälöityjä ja tarpeisiin vastaavia palveluita. Jäsenprosessista ja sen kehittämisestä vastaa yhdistyksen järjestöpäällikkö. Jäsenprosessin painopisteet vuonna 2013 olivat työpajatoiminnan laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen sekä ALU-verkostotoiminnan kehittäminen ja laajentaminen koko maan kattavaksi. Toimintavuoden aikana tehostettiin ja systematisoitiin työpajakentältä saatujen viestien ja palautteiden keräämistä sähköisten palautekyselyiden ja tiedonkeräyslomakkeiden avulla. Lomakkeen teemat liittyivät paitsi osaamisen kasvuun ja osallisuuteen, myös työpajojen käytännön toiminnan haasteisiin ja onnistumisiin. Kyselyistä saatuja tietoja hyödynnettiin jäsenpalveluiden, kehittämistoiminnan ja vaikuttamistyön kehittämisessä. Vuonna 2013 aloitettiin myös edellisen vuoden syksyllä toteutetun jäsenkyselyn analyysia Verkostotoiminta TPY:n verkostotoiminnassa kehitetään yhdessä kentän kanssa muun muassa työpajojen työnantajayhteistyötä, oppilaitosyhteistyötä, starttivalmennusta ja seinätöntä valmennusta. Verkostotoimintaa on sekä alueellisella (ALU-verkostot) että valtakunnallisella tasolla (teemaverkostot). Verkostojen toiminta on säännöllistä ja suunnitelmallista ja niiden tarkoituksena on työpajatoimijoiden yhteistyön lisääminen sekä toiminnan vahvistaminen vertaiskehittämisen avulla. ALU-verkostot Alueellisten ALU-verkostojen avulla tuetaan pajatoimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Vuonna 2013 yhdistyksellä oli yhdeksän alueellisen koordinaattorin johdolla toimivaa verkostoa, jotka toimivat seuraavilla alueilla: Kaakkois-Suomi (Kymenlaakso ja Etelä-Karjala), Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa (Etelä- ja Keski-Pohjanmaa), Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Päijät-Häme, Satakunta ja Varsinais-Suomi. Näiden lisäksi kokoontui ruotsinkielinen ULA-verkosto, joka toimii ruotsinkielisellä rannikkoalueella. ALU-verkostot toimivat noin 180 kunnan alueella ja niihin kuuluu yhteensä noin 120 yhdistyksen jäsenorganisaatiota. ALU-verkostojen valtakunnalliset tavoitteet sovitaan puitesopimuskausittain. Uusi kaksivuotinen puitesopimuskausi käynnistyi vuoden 2013 alussa. ALU-toimintaa ohjaavat valtakunnalliset tavoitteet perustuvat TPY:n strategisiin kehittämisen painopistealueisiin. ALU-toiminnan valtakunnallisina kehittämisteemoina vuonna 2013 olivat työpajatoiminnan laadun ja vaikuttavuuden parantaminen, oppimisympäristöajattelun vahvistaminen ja oppilaitosyhteistyön kehittäminen sekä yritysyhteistyön kehittäminen. Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi kullakin verkostolla on omia, paikallisista tilanteista ja tarpeista nousevia kehittämiskohteita. ALU-verkostojen toiminta koostui verkostotapaamisista, työkokouksista, koulutuksista, seminaareista ja konsultaatioista. Vuodelle 2013 suunniteltu koulutuskokonaisuus liittyen laadun kehittämiseen ja vaikuttavuuden kasvattamiseen jouduttiin perumaan ALU-toimintaan kohdennetun määrärahanleikkauksen takia. Nämä koulutukset toteutettiin osana TPY:n sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoimintaa: syksyllä järjestettiin verkostoille koulutuskokonaisuuksia toiminnan itsearvioinnista ja laadun kehittämisestä. Myös TPY:n hankkeet tarjosivat ALU-verkostoille koulutuksia. Toimintavuonna järjestöpäällikkö ja sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminnan henkilöstö osallistuivat useisiin ALU-verkoston tapaamisiin. ALUkoordinaattoreille järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista, joissa keskeisinä teemoina olivat paikalliset kuulumiset ja kehittämis- ja koulutustarpeet. 6

8 VUOSIKERTOMUS 2013 Valtakunnalliset teemaverkostot Valtakunnalliset teemaverkostot ovat määräaikaisia, tietyn ajankohtaisen ja kentän tarpeisiin vastaavan teeman ympärille koottuja asiantuntijaverkostoja. Teemaverkostojen toimintaan voivat osallistua TPY:n jäsenorganisaatioiden edustajat. Yhdistyksellä oli toimintavuonna kaikkiaan viisi teemaverkostoa, joista jäsenpalvelujen kautta organisoituivat taide- ja kulttuuriverkosto, seinätön valmennus -verkosto sekä uusi osaamisen kerryttämisen verkosto. Näiden lisäksi toimivat starttivalmennus- ja maahanmuuttajavalmennuksen verkostot, joiden järjestämisestä vastasivat TPY:n kehittämishankkeet. Jäsenpalveluiden tuottamat verkostot organisoidaan yhdessä TPY:n paikallisten jäsenorganisaatioiden kanssa. Tapaamisten paikkakunnat ja yhteistyön vastuut kiertävät verkostoissa. Seinätön valmennus -verkosto Seinätön valmennus -verkosto saattaa yhteen työhönvalmennusta tuottavat ja ns. seinättömät työpajatoimijat. Verkostossa kehitetään seinätöntä valmennusta ja yritysyhteistyötä sekä kootaan ja vaihdetaan hyviä työhönvalmennuksen käytäntöjä. Verkosto kokoontuu kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Toimintavuonna järjestettiin verkostotapaaminen maaliskuussa Tampereella yhteistyössä Tampereen kaupungin työllisyydenhoidon palveluyksikön Typan kanssa. Tapaamisen aiheena oli Kunta oppimisympäristönä työnantajayhteistyön hyviä käytäntöjä kuntasektorilla. Verkostotapaamiseen osallistui 36 toimijaa. Syksyn tapaaminen jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Tapaaminen siirrettiin vuodelle Osa seinättömän valmennuksen verkostotoimijoista osallistui TPY:n julkaiseman Seinätön valmennus työpajalla -julkaisun tuottamiseen. Osaamisen kerryttämisen -verkosto Toimintavuonna TPY käynnisti uuden osaamisen kerryttämisen verkoston, jossa yhdistyvät tuetun oppisopimuksen kehittäminen, osaamisen tunnistamisen sekä oppilaitosyhteistyön kysymykset. Vuoden aikana järjestettiin kaksi verkostotapaamista. Huhtikuussa Lappeenrannassa järjestetty tapaaminen käsitteli tuettua oppisopimusta. Tapaamiseen osallistui 20 henkilöä. Tapaaminen järjestettiin yhteistyössä Laptuote-säätiön ja Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -hankkeen kanssa. Syksyn tapaaminen järjestettiin kaksipäiväisenä Synergiaseminaarina, johon osallistui 57 henkilöä. Seminaarin aiheina olivat oppilaitos-työpajayhteistyön kehittäminen ja erilaisten toiminnallisten oppimisympäristöjen toimintojen opinnollistaminen. Lisäksi aiheena oli myös osaamistodistuksen valtakunnallisen mallin kehittäminen. Syksyn verkostotapaaminen järjestettiin yhteistyössä Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -hankkeen kanssa. Taide- ja kulttuuriverkosto Taide- ja kulttuuriverkosto on tarkoitettu valmentajille, jotka käyttävät työssään erilaisia taide- ja kulttuurityömenetelmiä. Vuonna 2013 verkosto kokoontui Lahdessa toukokuussa, Ihanko Pihalla? työpajanuorten taide- ja kulttuuritapahtuman yhteydessä. Verkostotapaamiset vuonna 2013 ALU-verkostot Teemaverkostot Hankkeiden verkostot 7

9 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS 3.2. Jäsentapahtumat TPY:n jäsenpalvelut tuottivat toimintavuonna kolme jäsentapahtumaa. Tammikuussa TPY oli mukana järjestämässä Nuori2013-tapahtumaa Jyväskylässä. Lahdessa pidettiin Ihanko Pihalla? työpajanuorten taide- ja kulttuuritapahtuma kahdeksannen kerran ja kuntatyöpajojen oma kehittämisseminaari Helsingissä neljännen kerran. Toimintavuonna ei poikkeuksellisesti järjestetty Valtakunnallisia Työpajapäiviä. Toimintavuonna valmisteltiin kuitenkin jo seuraavan kevään tapahtumaa. Nuori tapahtuma TPY järjesti nuorisotoimialan yhteen kokoavan Nuori2013-suurtapahtuman Jyväskylässä yhteistyössä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon (Kasvatus- ja perheasiat) ja Nuorisotutkimusseuran kanssa. Tapahtuman tarkoituksena oli toimijatahojen 8 yhteistyön lisääminen ja raja-aitojen madaltaminen sekä osallistujien ammatillinen kehittyminen. Nuori2013-tapahtumassa oli noin 2500 osallistujaa, joista työpajakentän toimijoita oli yli 350. Muut osallistujat olivat järjestöjen, kuntien, seurakuntien, työpajojen ja nuorisotutkimuksen edustajia. TPY tuotti Nuori2013-tapahtumaan seminaariohjelmaa, jonka aiheena olivat työnantajayhteistyön hyvät käytännöt työpajatoimijoiden ja yrittäjien näkökulmista sekä työpajatoiminnan ja koulutusjärjestelmän suhteen tarkastelu ohjauskäsitysten ja työotteiden kautta. Lisäksi esiteltiin työpajatoiminnan ja starttivalmennuksen perusteita sekä tarjottiin välineitä maahanmuuttajavalmennukseen, monialaisen toimintamallin juurruttamiseen ja osaamisen kasvun tunnistamiseen opinnollistamisen avulla. Työpajatoimintaa ja valmennuksen käytäntöjä esiteltiin toiminnallisten ja elämyksellisten työpajojen kautta. Lisäksi tapahtuman visuaalisessa ilmeessä oli vahva työpajojen kädenjälki.

10 VUOSIKERTOMUS 2013 Ihanko Pihalla? työpajanuorten taide- ja kultt uuritapahtuma Ihanko pihalla?2013 työpajanuorten taide- ja kultt uuritapahtuma järjestetti in Lahdessa yhteistyössä Lahden kaupungin nuorisopalveluiden kanssa. Tapahtuman teemana oli osallisuus, ja päivien tapahtumissa painott uivat teatt eri ja musiikki. Tapahtumaan osallistui ennätysmäärä 620 henkilöä. Kuntapajaseminaari Jäsenpalvelut ja TPY:n Tekemällä oppii -hanke järjesti vät Kuntapajaseminaarin eli keskustelu- ja koulutusti laisuuden kunti en työpajatoimijoille. Tilaisuuden tavoitt eena oli tarjota välineitä oppimisympäristöajatt elun vahvistamiseen ja työpajapedagogiikan kehitt ämiseen. Seminaarilla pyritti in myös vastaamaan työpajakentältä nousseeseen tarpeeseen vahvistaa kunnallisten jäsenorganisaati oiden ja yhdistyksen vuoropuhelua. Kampanjat Ylen radio- ja TV-ohjelmissa, Ylen verkkosivuilla sekä erillisillä kampanjasivuilla. Lisäksi TPY oli mukana Apu-lehden juhlavuoden kunniaksi järjestämässä kampanjassa Työpajanuorille työtä. Kampanja toteutetti in yhteistyössä Perheyritysten liiton kanssa. Kampanjan tavoitt eena oli saada yrityksiä työllistämään työpajalla työskenteleviä nuoria. TPY:n tehtävänä oli etsiä yrityksille heidän tarpeisiinsa sopiva työpaja lähialueelta ja saatt aa työpaja ja yritys kontakti in toistensa kanssa. Kampanja työllisti lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa kymmenenkunta työpajalla työskentelevää nuorta. TPY oli vuonna 2013 mukana kahdessa nuorten työllistämistä edistävässä kampanjassa. Toinen kampanjoista oli Ylen Nuorille töitä nyt! -kampanja. TPY:n tuotti kampanjaan ti etoa työpajatoiminnasta, sen monimuotoisuudesta ja työpajoilla tehtävästä nuoria työllistävästä valmennustyöstä. Jäsenistö eri puolilla Suomea osallistui materiaalin tuott amiseen. Kampanja toi esiin työpajatyötä valtakunnallisesti. Kampanja kesti kymmenen viikkoa ja näkyi 9

11 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS 3.3. Kansainvälinen toiminta Toimintavuonna 2013 TPY painotti kansainvälisessä toiminnassaan eurooppalaisten kattojärjestöjen kanssa toteutettavan yhteistyön ja yhteisen vaikuttamistyön kehittämistä. Yhdistys osallistui Kansainvälisen tuotantokouluyhdistyksen, International Production School Association (IPSO), kokoukseen Ranskan Lyonissa toukokuussa Toimintavuoden aikana TPY haki IPSOn jäsenyyttä ja se vahvistettiin IPSOn kokouksessa marraskuussa. IPSO haki ja toteutti henkilöstön liikkuvuuksia EU:n Leonardo-liikkuvuusohjelmasta. TPY ei itse osallistunut ohjelmaan, mutta etsi Suomesta partneriorganisaation. Suomen osuuden liikkuvuudet toteutti Silta-Valmennusyhdistys ry Tampereelta. Toiminnanjohtaja oli mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön Kiinaan suunnanneessa asiantuntijadelegaatiossa. Asiantuntijavierailut perustuvat pitkäkestoiseen OKM:n nuorisoyksikön ja All-China Youth Federationin (ACYF) väliseen yhteistyöhön. Toukokuussa toteutuneen matkan teemana oli nuorisojärjestöjen kehittäminen. Lisäksi toiminnanjohtaja oli jäsenenä CIMO:n Youth in Action -ohjelman ohjausryhmässä. Ohjausryhmä 10 kokoontui kolmesti vuoden aikana. TPY:llä otettiin vastaan ja välitettiin vierailupaikkoja työpajatoimintaan tutustuville ulkomaisille ryhmille. Jäsenorganisaatioiden omaa kansainvälistymistä tuettiin välittämällä tietoa mm. CIMO:n työpajatoimialalle soveltuvista hauista ja koulutuksista. TPY osallistui myös Bovallius-ammattiopiston Vaikuttavuutta yhteistyöhön, kansainvälinen osa -hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena on etsiä hyviä toimintamalleja maista, joiden koulutusjärjestelmä ja kulttuuri ovat lähellä suomalaista. Erityinen painopiste on nuorten syrjäytymisen torjuminen käyttäen vaihtoehtoisia kouluttautumistapoja. Hankkeessa kartoitetaan hyviä nivelvaiheen käytäntöjä opintovierailujen kautta. Vuonna 2013 hanke järjesti opintomatkat Tanskaan ja Ruotsiin. Tanskassa opintomatkan kohteena olivat tuotantokoulut sekä maahanmuuttajille suunnatut palvelut. Ruotsista etsittiin keinoja sektorirajat ylittävään monialaisen yhteistyön kehittämiseen ja lisäksi käytännön työkaluja haasteellisten nuorten kohtaamiseen. TPY:n vastuulla oli toteuttaa osaltaan opintomatkoilta saatujen toimintamallien analyyseja sekä hankkeesta saatujen kokemusten raportointia ja levittämistä.

12 VUOSIKERTOMUS Kehittäminen ja koulutus Valtakunnallisen työpajayhdistyksen kehittämisprosessiin kuuluvat hanketoiminta (4.1.), koulutustoiminta (4.2.) sekä julkaisutoiminta (4.3.). Kehittämistoiminnassa näkyivät vahvasti TPY:ssä tunnistetut kehittämisen strategiset painopisteet sekä yhdistyksen vuoden 2013 teema Osaamisen kasvulla osallisuuteen. Kehittämisprosessista vastaa yhdistyksen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Kehittämisprosessin painopisteet vuonna 2013 olivat: (1) työpajojen laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen, (2) alueellisen verkostotoiminnan kehittäminen, (3) työpajojen rooli koulutusjärjestelmän tukena ja vaihtoehtoisena oppimisympäristönä, (4) valmentajien valmennuksellisen ammattitaidon vahvistaminen, (5) starttivalmennuksen levittäminen ja juurruttaminen, (6) maahanmuuttajavalmennuksen ja suvaitsevaisuuden edistäminen sekä (7) yhteisövalmennuksen kehittäminen. Painopisteet toteutuivat toiminnassa hyvin. Työpajojen laatua ja vaikuttavuutta sekä valmentajien valmennuksellista ammattitaitoa vahvistettiin muun muassa koulutusten ja hankkeiden avulla. Työpajojen roolia koulutusjärjestelmän tukena ja vaihtoehtoisena oppimisympäristönä määriteltiin Tekemällä oppii -hankkeessa. Starttivalmennusta juurrutettiin ja levitettiin puolestaan Startti parempaa elämään -juurruttamishankkeessa. Maahanmuuttajavalmennusta kehitettiin ja monikulttuurista tietoutta lisättiin Maahanmuuttajatyö työpajoilla -hankkeessa. Lisäksi kehitettiin yhteisövalmennusta. Koulutus- ja kehittämisprosessia tehostettiin vuoden aikana kuvaamalla prosessia IMS-järjestelmään. Lisäksi kehitettiin mittareita ja palautekyselyitä toiminnasta. Myös hankkeiden raportointi- ja dokumentointikäytäntöjä yhtenäistettiin Hanketoiminta Hankkeet ovat keskeisiä yhdistyksen kehittämisprosessissa; niillä on merkittävä rooli yhdistyksessä uuden tiedon tuottajina ja tulkitsijoina. Vuonna 2013 jatkui kolme RAY:n rahoittamaa hanketta: Maahanmuuttajatyö työpajoilla -hanke, Tekemällä oppii -kehittämishanke sekä Startti parempaan elämään -juurruttamishanke. Lisäksi yhdistys oli osatoteuttajana Bovallius-ammattiopiston hallinnoimassa, ESR-rahoitteisessa Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -hankkeessa. Hankkeiden toimintaa ja liikkumista kentällä kuvataan liitteen 1 kartassa. Lisäksi vuonna 2012 RAY:lta haettiin rahoitusta uudelle ALUvoimaa - Työpajojen alueellisen verkostotoiminnan kehittämishankkeelle ( ), jonka tarkoituksena oli kehittää ALU-toimintaa ja lisätä sen maantieteellistä kattavuutta. Hanke ei saanut rahoitusta. Startti parempaan elämään -juurruttamishanke ( ) Startti parempaan elämään -juurruttamishankkeen päätavoitteena on levittää matalan kynnyksen starttivalmennusmalli ja työpajan ja asumispalveluiden yhteistoimintamalli valtakunnallisesti sekä juurruttaa valtakunnalliset toimintamallit paikallisiksi ja alueellisiksi käytännöiksi. Päätavoite jakautuu viiteen osatavoitteeseen: (1) matalan kynnyksen työpajapalveluiden käynnistämistä tuetaan valtakunnallisesti, (2) työpajatoiminnan ja asumispalveluiden yhteistoimintamallin käyttöönottoa tuetaan valtakunnallisesti, (3) työpajavalmentajien ammatillisia valmiuksia starttivalmennukseen vahvistetaan, (4) työpajojen monialaista verkostoyhteistyötä vahvistetaan ja (5) starttivalmennuksen rahoitus varmistetaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi hankehenkilöstö työskentelee aktiivisesti alueellisissa kehittämisprosesseissa, vahvistaa työpajavalmentajien ammatillista osaamista ja sidosryhmäyhteistyötä sekä vaikuttaa starttivalmennustoiminnan rahoituksen kysymyksiin. Hankehenkilöstö tekee myös oppilaitosyhteistyötä. Toimintavuonna 2013 jatkettiin edellisenä vuonna alkaneita koulutus-, vaikuttamis- ja juurruttamisprosesseja. Hankehenkilöstö työskenteli vuoden aikana 18 eri organisaation kanssa starttivalmennuksen kehittämisprosesseissa ja vieraili vuoden aikana tiiviisti kehittämisprosesseihin osallistuvilla pajoilla. Vuoden aikana hanke järjesti kolme valtakunnallista verkostotapaamista osaamisen vahvistamisen, verkostoitumisen ja hyvien käytäntöjen leviämisen tueksi. Starttivalmennusverkoston tapaaminen järjestettiin toukokuussa Kuopiossa. Tapaamisen teemana oli toiminnalliset asiakastyötä tukevat menetelmät. Hanke järjesti myös kaksi valtakunnallista 11

13 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS verkostopäivää yhdessä NAL:n Nuorten asumisen ennaltaehkäisyhankkeen ( ) kanssa. Asumisen toimijoille ja työpajahenkilöstölle suunnatut verkostopäivät olivat toukokuussa Jyväskylässä ja lokakuussa Helsingissä. Toimintavuonna Startti parempaan elämään -hanke toteutti kaksi koulutuskokonaisuutta; päihdekoulutuksen sekä sosiaalisia ja oppimisen ja elämänhallinnan taitoja tukevan koulutuksen. Päihdekoulutukset järjestettiin Kouvolassa, Tampereella ja Rovaniemellä ja niihin osallistui 56 henkilöä. Oppimistaitojen, sosiaalisten taitojen sekä elämänhallinnan tukemisen koulutukset järjestettiin Oulussa, Jyväskylässä ja Hyvinkäällä. Niihin osallistui 40 henkilöä. Koulutuspalautteen mukaan koulutuksiin osallistuneet olivat tyytyväisiä koulutuksiin ja kokivat saaneensa niistä työkaluja arjen työhön. työpajaa. Kehittämiskäyntikertoja vuoden aikana oli 48. Hanke järjesti yhden valtakunnallisen tapahtuman (Kuntapaja-seminaari), kaksi alueellista kehittämispäivää (paikkakuntina Pieksämäki ja Nastola), viisi kehittämisprosesseihin liittyvää paikallista koulutusta (Suonenjoki, Pielavesi, Joroinen, Helsinki ja Tampere) sekä yhden työpajavierailun (Jyväskylä). Näiden lisäksi hanke oli kertomassa työstään viidessä paikallisessa tapahtumassa, kahdessa alueellisessa tapahtumassa (Kouvola ja Tampere) sekä valtakunnallisilla Next Step-messuilla. Hankkeen tilaisuuksissa ja tapahtumissa oli kaikkiaan 325 osallistujaa ja lisäksi arviolta noin 150 messuvierasta, yhteensä 475 osallistujaa. Hanke osallistui myös TPY:n ALU-koordinaattorien kokoukseen marraskuussa Helsingissä ja välitti tietoa hankkeesta ALU-verkostoille. Hankkeen järjestämiin tapahtumiin osallistui vuoden aikana yhteensä 209 henkilöä. Hanke teki aktiivista vaikuttamistyötä osallistumalla erilaisiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin, joissa starttivalmennukseen liittyviä teemoja nostettiin esille. Hanke toteutti myös kyselyn TPY:n jäsenpajoille starttivalmennuksesta. Lisäksi hanke teki itsearviointisuunnitelman ja määritteli sopivia indikaattoreita. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Hankkeessa tapahtui vuoden loppupuolella henkilöstövaihdoksia, kun sekä projektipäällikkö että projektityöntekijä vaihtuivat. Hanke oli myöhässä suunnitellusta aikataulustaan, johtuen muun muassa hankehenkilöstön vaihtumisesta. Hanketta rahoittaa RAY. Tekemällä oppii työpajapedagogiikan sekä työpajojen toimintaedellytysten kehittämishanke ( ) Tekemällä oppii -hankkeen päätavoitteena on työpajatoiminnan ja työpajoilla tehtävän valmennustyön erityispiirteiden tunnistaminen ja määritteleminen sekä työpajojen toimintaedellytysten ja toiminnan laadun parantaminen. Päätavoite jakautuu kahteen osatavoitteeseen: (1) työpajapedagogiikan eli työpajatoiminnan ja työpajoilla käytettävien menetelmien määritteleminen ja (2) työpajojen toimintaedellytysten ja toiminnan laadun parantaminen. Hankkeessa työskentelevät projektipäällikkö ja projektityöntekijä. Hanketta rahoittaa RAY. Toimintavuonna 2013 Tekemällä oppii -hankkeessa jatkettiin edellisenä syksynä käynnistettyjä kehittämisprosesseja. Vuoden aikana oli käynnissä 11 kehittämisprosessia, joissa oli mukana yhteensä 15 Työpajapedagogiikan määrittelemisen tueksi hankkeelle vuonna 2012 koottu määrittelyryhmä jatkoi toimintaansa vuonna Toimintavuoden aikana työryhmässä vieraili asiantuntijoita OKM:stä, TEM:stä, Kelasta sekä Kuntaliitosta. Määrittelyryhmä kokoontui toimintavuonna viisi kertaa ja sai työnsä päätökseen. Työpajapedagogiikan määritelmäksi muodostui: Työpajapedagogiikka tarkoittaa joustavissa oppimisympäristöissä tapahtuvaa yksilön edellytysten mukaista, tekemällä oppimista korostavaa, yhteisöllistä ja suunnitelmallista valmennusta. 12

14 VUOSIKERTOMUS 2013 Työpajapedagogiikkaa käsittelevä kirja kirjoitettiin toimintavuoden aikana. Kirjan julkaisu ja siihen liittyvän koulutuspaketin tuottaminen siirtyivät seuraavalle vuodelle. Levittämistyö käynnistettiin painamalla esite, jota jaettiin loppuvuonna eri tilaisuuksissa. Tämän lisäksi levittämistyöhön liittyvistä koulutuksista tiedotettiin yhdistyksen sähköisen uutiskirjeen, Pajainfon, ja ALU-ryhmien kautta. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Maahanmuuttajatyö työpajoilla -hanke (MaMuPaja) ( ) RAY:n rahoittaman MaMuPaja -hankkeen päätavoitteena oli kehittää työpajoilla tehtävää maahanmuuttajatyötä. Hankkeessa mallinnettiin työpajojen maahanmuuttajatyötä ja levitettiin osaamista yksittäisiltä työpajoilta koko toimialalle. Hankkeen avulla haluttiin vahvistaa työpajoilla maahanmuuttajatyötä tekevien työ- ja yksilövalmentajien ammatillista osaamista, lisätä monikulttuurista tietoisuutta työpajatoiminnassa ja lisätä työpajojen sidosryhmien tietoisuutta työpajoilla tehtävästä maahanmuuttajatyöstä. Hanke kokosi Mamu-työryhmän, joka kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Työryhmän avulla hanke keräsi työpajoilta työryhmän avulla parhaat käytännöt maahanmuuttaja-asiakkaiden valmennuksesta, mallinsi niitä ja julkaisi tuloksista Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla -opaskirjan. Hyviä käytänteitä levitettiin myös mamu-verkoston ja koulutusten kautta. Hankkeen mamu-verkosto kokosi yhteen maahanmuuttajien valmennuksesta kiinnostuneita työpajatoimijoita. Verkostossa tarjottiin koulutusta aiheesta, jaettiin hyviä käytäntöjä ja kokemuksia. Mamu-verkosto kokoontui vuoden aikana suunnitellusti kaksi kertaa. ULA-päivillä. Lisäksi hanke teki työpajakentälle webropol-kyselyn hankkeen toiminnasta. Hankkeessa lisättiin myös sidosryhmien tietoisuutta työpajoilla tehtävästä maahanmuuttajatyöstä; hankehenkilöstö teki yhteistyötä muun muassa TE-palveluiden kanssa. Tiedottamis- ja levittämistyötä sidosryhmille tehostettiin painamalla ja jakamalla Maahanmuuttajavalmennus työpajoilla -sidosryhmäesite. Vuoden 2013 toimintasuunnitelmassa mainittua mediaviestintää ei toteutettu, vaan tietoa levitettiin työpajoille ja sidosryhmille, mikä on hankesuunnitelman mukaista tiedon levittämistä. Hankkeessa työskentelivät projektipäällikkö ja koulutuskoordinaattori. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Hanke päättyi suunnitellusti vuoden 2013 lopussa. Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -hanke ( ) TPY on osatoteuttajana Bovallius-ammattiopiston hallinnoimassa Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -hankkeessa. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ESR. Hanke levittää ja edelleen kehittää aiemmissa hankkeissa pilotoitua opinnollistamisen prosessia työpajoille ja muille välityömarkkinatoimijoille. Opinnollistamisen myötä työssä oppimisen ympäristöissä tunnistettu ja hankittu osaaminen pystytään ottamaan paremmin huomioon ja hyödyntämään sekä valmentautujan kuntoutumis- että työllistymispolun osana. Hankkeessa kehitetään aiemman osaamisen kartoittamisen, suunnitelmallisen kerryttämisen sekä dokumentoinnin käytäntöjä. Lisäksi hankkeessa tunnistetaan oppimisympäristöjä ja kehitetään ja juurrutetaan yhtenäistä osaamisperustaista toimintatapaa ja yhteistyön perustaa välityömarkkinaorganisaatioiden ja niiden sidosryhmien välille. Hanke järjesti koulutuksia työpajojen valmentajille. Hanke piti myös ruotsinkielisen koulutuksen Vuonna 2013 hankkeessa jatkettiin kehittämistyötä ja toimintamallin levittämistä alueellisten tarpeiden mukaan. TPY:llä oli hankkeessa yksi työntekijä alkuvuodesta. Paikallisia opinnollistamisen koulutustilaisuuksia ja opinnollistamispalavereja järjestettiin 12 paikkakunnalla (Espoo, Hankasalmi, Helsinki, Huittinen, Järvenpää, Kouvola, Lahti, Oulu, Porvoo, Savitaipale, Vaasa ja Vantaa). Laajamittaisia opinnollistamisprosesseja toteutettiin viidessä eri organisaatiossa seitsemällä paikkakunnalla. Hankkeessa työstettiin syksystä 2013 alkaen valtakunnallista osaamistodistusmallia. Hankkeen hyviä käytäntöjä 13

15 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS esiteltiin seminaareissa ja yhteistyöfoorumeissa, kuten Valtakunnallisessa Kumppanuusfoorumissa sekä Nuori2013 -tapahtumassa. Lisäksi TPY:n hanketyöntekijä kirjoitti Avartajat-hankkeen julkaisuun kaksi artikkelia. Hankkeen käytännön työ jatkuu Bovallius-ammattiopiston työntekijöiden panoksella. TPY jatkaa hankkeen osatoteuttajana. Vuoden lopussa STM myönsi hankkeelle jatkorahoitusta vuoden 2014 loppuun Koulutustoiminta TPY järjestää koulutuksia paitsi osana yhdistyksen perustoimintaa, myös kehittämishankkeissa sekä Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminnassa (Sova). Hankkeiden ja Sovan koulutukset esitellään vuosikertomuksen luvuissa 4.1. ja 5.8. TPY:n koulutusten tavoitteena on vahvistaa työpajatoiminnan perusteiden tuntemusta, parantaa työpajatoiminnan laatua ja vaikuttavuutta sekä tukea työpajojen valmennushenkilöstön valmennuksellisen osaamisen kehittymistä. Koulutustoiminnan kehittämisen painopistealueena toimintavuonna oli Työpajat palvelutuotannon osaajiksi, johon sisältyy seuraavat osa-alueet: laadukkaat ja vaikuttavat palvelut, organisaatio-osaaminen ja valmentajien ammatillinen osaaminen. Koulutustoimintaa toteutettiin vuonna 2013 pääasiassa alueellisina ja paikallisina koulutuksina eri puolilla Suomea. Kouluttajina toimivat yhdistyksen oma henkilöstö. Yhdistyksen perustoimintaan kuuluvat, yhteisövalmentajan pitämät koulutukset painottuivat työ- ja yksilövalmennuksen perusteisiin, yksittäisiin teemakoulutuksiin sekä yhteisövalmennukseen. Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet -koulutus Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet -koulutus on kaksipäiväinen työpajakentän valmentajille suunnattu peruskoulutus, jossa perehdytään muun muassa työpajatoiminnan ja työ- ja yksilövalmennuksen peruskäsitteistöön, tavoitteelliseen valmennukseen ja arvioinnin merkitykseen valmennuksen työkaluna. Koulutuksessa tuetaan myös valmentajien ammatillisen identiteetin vahvistumista. Teemakoulutukset Toimintavuonna 2013 toteutui neljä yksipäiväistä teemakoulutusta, mikä oli 50 % asetetusta tavoitteesta. Kaikki vuoden teemakoulutukset olivat Arviointi valmennuksessa -koulutuksia. Koulutukset pidettiin Lahdessa, Tampereella, Laukaassa ja Helsingissä. Yhteensä teemakoulutuksiin osallistui 91 eri henkilöä 18 eri organisaatiosta. Yhteisövalmennus Yhteisövalmennuksen tavoitteena on vahvistaa monialaisen verkoston, kuntien ehkäisevän päihdetyön ja työpajojen yhteistyötä. Yhteisövalmennus osallistaa ja sitouttaa valmennusyhteisön jäsenet päihdeasioiden käsittelyyn, antaa perustietoa päihteistä ja päihteiden riskikäytöstä työelämässä, rakentaa ja päivittää yhteisön yhteisiä päihdepelisääntöjä sekä kehittää yhteisön päihdetoimintamallia ja hoitoon ohjausta. Yhteisövalmennuksen avulla tuetaan toimialan itseymmärryksen syntyä omasta roolista ennaltaehkäisevän päihdetyön kentässä. Vuonna 2013 yhteisövalmennuksen kehittämisen painopistealueet olivat alueellisen yhteistyön kehittäminen ehkäisevän päihdetyön kentällä, monialainen verkostoyhteistyö, yhteisövalmennus -toimintamallin juurruttaminen sekä päihdekysymysten kiinnittyminen osaksi valmennusarkea. Tavoitteena oli toteuttaa 10 yhteisövalmennusprosessia vuoden aikana. Tavoite saavutettiin. Toimintavuonna yhteisövalmennukseen osallistui noin 200 eri henkilöä, joista 101 oli työpajojen valmentautujia. Yhteisövalmennusprosesseja toteutettiin seuraavilla paikkakunnilla: Laitila, Salo, Mikkeli, Hanko, Kajaani, Hartola, Rauma ja Helsinki. Koulutukset ja yhteisövalmennukset vuonna 2013 Toimintavuonna toteutui kuusi työ- ja yksilövalmennuksen perusteet -koulutusta, mikä oli 75 % vuodelle asetetusta tavoitteesta. Koulutukset järjestettiin Loviisassa, Mikkelissä, Alavudella, Helsingissä, Rokualla ja Suolahdella. Koulutuksiin osallistui 128 henkilöä 44 eri organisaatiosta. 14

16 VUOSIKERTOMUS 2013 Toimintavuoden aikana yhteisövalmentaja keskittyi valmennusprosessien toteutuksen ohella yhteisövalmennuksen edelleen kehittämiseen sekä laajemmin ehkäisevän päihdetyön rakenteiden ja yhteistyön kehittämiseen. Yhteisövalmentaja mm. osallistui aktiivisena jäsenenä STM:n aloitteesta kootun työryhmän työskentelyyn. Työryhmän tarkoituksena oli jäsentää ja kuvata järjestöjen roolia ehkäisevän päihdetyön toimijakentällä. Työryhmä tuotti kuvauksen kentästä, toimijoista ja toimijoiden välisestä yhteistyöstä Julkaisutoiminta Vuoden aikana tuotettiin kaksi uutta julkaisua: Maahanmuuttajatyö työpajoilla -opaskirja sekä Seinätön valmennus työpajalla. Lisäksi päivitettiin julkaisua STL - Sosiaalisen työllistämisen Laadunarviointimalli, joka uudistetun painoksen nimi on Sosiaalisen Työllistämisen Laadunarviointimalli Laatutyön tueksi julkaistiin netissä webropol-versiona STL-mallin sovellus Vasta-alkajan STL Muu kehittämistoiminta Valtakunnallinen Kumppanuusfoorumi Valtakunnallinen Kumppanuusfoorumi on laaja verkostoitumisen ja yhteisen dialogin rakentamisen areena työpaja- ja muille sosiaalisen työllistämisen kentän toimijoille ja heidän yhteistyökumppaneilleen. Vuoden 2013 Kumppanuusfoorumi järjestettiin Helsingissä. Teemana oli TPY:n teemavuoteen liittyen Osallisuuden kasvulla työelämään. Tapahtumaan osallistui 124 pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten ja työhön kuntoutujien kanssa työskentelevää valmennuksen, työllistämisen ja kuntoutuksen ammattilaista, virkamiestä ja päättäjää. Kumppanuusfoorumissa keskusteltiin muun muassa työllisyyskokeilujen onnistumisesta sekä siitä, miten matalapalkkaisille ja vähän koulutetuille voitaisiin saada lisää töitä ja miten maahanmuuttajien työelämäosallisuutta voitaisiin lisätä. Mahdollisuusrahasto Toimintasuunnitelmasta poiketen TPY jakoi Mahdollisuusrahastosta tukea keväällä 2013 saatuaan rahastoon lahjoituksen yksityishenkilöltä. Lahjoittaja kohdensi varat, yhteensä 5 561,16 euroa, lappilaisten nuorten tukemiseen. Haku suunnattiin siten TPY:n Lapissa sijaitseville jäsentyöpajoille. Hakijoita oli kaksi, Nuorten työpaja Pellosta ja Nuorten työpaja Posiosta. Molemmille hakijoille myönnettiin euroa, yhteensä euroa. Vuodelle 2014 jäi jaettavaksi 3 561,16 euroa. 15

17 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS 5 Vaikuttaminen Työpajatoiminta on monimuotoista ja tästä syystä yhdistyksen vaikuttamistyötä on tehty toimintavuonna 2013 monella eri kärjellä. Vaikuttamistyössä seurattiin erityisesti hallitusohjelman ja muiden politiikkaohjelmien toteutumista. Toimintavuoden painopisteinä olivat nuorisotakuun toteutumisen seuraaminen, toiminnan strategisten kärkien vahvistaminen sekä matalimman kynnyksen työpajapalveluiden eli starttivalmennuksen juurruttaminen. Vuonna 2013 keskeiseen rooliin nousi myös TE-hallinnon organisaatiouudistuksen ja julkisen työvoima- ja yrityspalvelulain muutoksesta aiheutuneiden ongelmien kartoittaminen, esiin nostaminen ja tilanteen muutokseen tähtäävä vaikuttamistyö Nuorisotakuun toteutumisen seuraaminen Nuorisotakuuseen latautui suuria odotuksia aidosti monialaisista avauksista nuorille tarjottavien palveluiden suhteen. TPY totesi jo valmisteluvaiheen kannanotoissaan, että eri hallinnonalojen palveluiden tulisi olla nuorten käytettävissä tarvelähtöisesti. Toimintavuoden 2013 aikana tehdyssä vaikuttamistyössä korostettiin, että nuorten tulee voida siirtyä joustavasti ja tuetusti palvelusta toiseen ja tarjottavien palveluiden kirjon on oltava riittävän laaja ja monipuolinen. Nuorisotakuuseen liittyvässä vaikuttamistyössä kiinnitettiin toimintavuonna 2013 huomiota koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmaan. TPY pitää koulutustakuuseen liittyvää koulutuspaikkojen suuntaamista ammattikouluttamattomille ja nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta tapahtuvaa koulutuspaikkojen lisäämistä hyvänä, mutta ei riittävänä toimenpiteenä. Koulutustakuussa tukeudutaan edelleen pitkälti perinteiseen oppilaitosmuotoiseen koulutukseen. Vuoden aikana TPY korosti, että tarvitaan nykyistä monipuolisempien opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen hyödyntämistä tarvitaan erityisesti työvaltaista oppimista ja opetusta sekä ohjauksellisten tukipalveluiden vahvistamista. TPY pitää hyvänä aikeita laajentaa ja lisätä oppisopimusta koskemaan entistä vahvemmin myös nuoria. TPY katsoo, että oppisopimuksen rinnalla tulisi huolehtia tuetun oppisopimuksen kehittämisestä ja lisäresursoinnista. Tuettu oppisopimus tarkoittaa nuorelle tarjottavaa yksilöllisesti räätälöityä lisätukea ja ohjausta, jonka avulla hän voi edetä opinnoissaan suunnitellusti. Toimintavuonna TPY korosti, että koulutustakuun piirissä tulisi luoda mekanismi, joka mahdollistaisi myös koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevien osaamisen kasvun tunnustamisen muodollisiksi tutkinnoiksi tai niiden osiksi sekä mahdollistaisi nuorelle maksuttomat ammatilliset näytöt. Toimintavuonna 2013 TPY esitti huolen, että toistaiseksi nuorisotakuun toimenpiteitä ja palveluita on ollut tarjolla vain niille nuorille, jotka itse pystyvät hakeutumaan palveluiden piiriin. TPY:n näkemyksen mukaan nuorisotakuun toimeenpanossa tulisi huomioida nykyistä paremmin monialaisia palveluita tarvitsevat ja vielä palveluiden ulkopuolella olevat nuoret. TPY totesi lausunnoissaan ja muissa kannanotoissaan, että sekä etsivän nuorisotyön että työpajojen palvelut ovat luonteeltaan joustavia ja nuorten yksilölliset tarpeet huomioivia, mutta ne eivät kuitenkaan sellaisenaan ja yksin voi toteuttaa nuorisotakuun kuntoutuslupausta. Ilman tarkoituksenmukaisia, kokonaisvaltaisia sosiaali- ja terveys- ja asumispalveluita nämä nuoret eivät pysty jatkossakaan kiinnittymään muihin palveluihin. Vain jos elämän ja arjen perusasiat - fyysinen ja psyykkinen terveys, ravinto ja asuminen - ovat kunnossa, on nuorella aito mahdollisuus löytää paikkansa yhteiskunnan täysvaltaisena jäsenenä ja tulevaisuuden koulutus- ja työmarkkinoiden aktiivisena toimijana. Nuorisotakuuseen liittyen TPY on vienyt tietoa työpajakentän käytännön kokemuksista ja hyvistä toimintatavoista eduskunnan eri valiokunnille, valtakunnalliselle nuorisotakuu-työryhmälle, Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssi ry:n nuorisotakuun taustaryhmälle, TEM:in virkamiehille sekä työministeri Ihalaiselle. Lisäksi osallistuminen ja puheenvuorot erilaisissa seminaareissa ovat levittäneet tietoa työpajatoiminnan mahdollisuuksista, hyvistä käytännöistä ja toiminnan kohtaamista haasteista nuorisotakuun toteuttamisessa Vaikuttamistyötä työkokeilu säädösten muuttamiseksi Yhtä aikaa nuorisotakuun kanssa astui voimaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki. Uudessa laissa työkokeilu korvasi työharjoittelun ja työelämävalmennuksen. Laki ja erityisesti sen tiukka 16

18 VUOSIKERTOMUS 2013 sovellusohje vaikeuttivat käytännössä nuorisotakuun toteuttamista ja nuorten ohjautumista työpajoille koko toimintavuoden 2013 ajan. Lain ensimmäisessä sovellusohjeessa nuoren ohjautuminen työpajalle oli mahdollista vain, jos nuori tuli kokeilemaan sen ammattialan työtehtäviä, joihin hän suunnitteli kouluttautuvansa. Näin koulutusurastaan epävarmat nuoret rajattiin kokonaan palvelun ulkopuolelle. Lisäksi ohjeessa todettiin, että ammattikoulutetuille nuorille ei pidä tarjota työkokeilua lainkaan. TPY ajoi ohjeistuksen joustavoittamista työpajatoiminnan kohdalla. TPY:n näkemyksen mukaan työkokeilun pitää olla mahdollista sekä nuorille, jotka eivät tiedä ammattiuraansa että ammattikoulutetuille nuorille, jotka haluavat palveluun osallistua. TPY teki vaikuttamistyötä työkokeilusäädösten muuttamiseksi sekä viranomaiskanavia että poliittisia väyliä myöten. Kun ponnistelut eivät tuottaneet toivottua tulosta, vaikuttamistyötä tehtiin myös tiedotusvälineiden kautta. Viestiä vietiin sekä Helsingin Sanomien mielipidepalstalla ( ), Ylen tv-uutisissa ( ) että MTV3:n Kymmenen uutisissa ( ). Julkisuudessa korostettiin työpajojen merkitystä monimuotoisena valmennuksen tarjoajana ja kerrottiin haasteista, joita muuttunut lainsäädäntö asettaa työpajojen toiminnalle ja Nuorisotakuun toteutumiselle. Neuvotteluja ohjeen muuttamiseksi jatkettiin ja toukokuussa saatiinkin tarkennus työpajojen ja TE-palveluiden yhteistyöhön. Uusittu ohje paransi niiden nuorten asemaa, joilla on epäselvyyksiä urasuunnitelmien suhteen, mutta ammattikoulutettujen kohdalle ohjeeseen jäi loivennuksen jälkeenkin melko tiukka muotoilu. Kaikkiaan TPY kartoitti toimintavuoden aikana kolmesti jäsenten kokemuksia lain toimeenpanosta ja soveltamisesta paikallisesti. Kyselyt tehtiin tammi-, maalis- ja syyskuussa. Vastausten perusteella työpajalle ohjautui TE-toimesta syyskuussa yhä merkittävästi vähemmän valmentautujia kuin aiemmin, vaikka asiakasvirrat ovatkin kohentuneet alkuvuoden huonosta tilanteesta. Valtakunnallisesti oli nähtävissä, että alkuvuodesta valmentautujia ei ohjautunut juurikaan työpajoille tiukkojen ohjeistusten sekä TEpalveluiden organisaatiouudistuksen vuoksi. Loppuvuodesta asiakasohjaus toimi joillakin alueilla, mutta edelleen nähtiin, että lain tulkinnassa ollaan tiukkoja ja työkokeilua pajalle ehdotetaan toimenpiteenä liian harvoin. Lisäksi pajajaksojen pituudet olivat kauttaaltaan lyhentyneet merkittävästi. Omien selvitysten lisäksi TPY auttoi Yleä työpajatoimintaa koskevan kyselyaineiston keräämisessä loppuvuodesta TPY myös esitti näkemyksen työkokeilusta eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle valtion talousarvioon liittyen. Viestinä oli, että asiakasohjaus työpajoille on kohentunut alkuvuodesta, mutta ongelmia on edelleen laajasti. TE-toimi ohjaa merkittävästi vähemmän asiakkaita työpajoille kuin aiemmin, ja pajajaksot ovat keskimäärin lyhentyneet. Samalla nostettiin esiin huoli muun muassa vastavalmistuneiden, vahvempaa tukea tarvitsevien tilanteesta sekä seinättömän valmennuksen kohtaamista ongelmista. Tasa-arvonäkökulmasta puheeksi nostettiin myös nuorisotakuun kuntoutustoimien riittämättömyys ja koulutustakuun oppilaitospainotteisuus Osaamisen kasvun tunnistamisen ja oppilaitosyhteistyön kehittäminen Osaamisen kasvun tunnistaminen on yksi TPY:n vaikuttamistyön osa-alue. Yhdistys toi esille, että monin paikoin työpajatoiminta on jo nyt erinomainen koulutuksen järjestäjän ja koulutusjärjestelmän tuki. Työpajan erityisyytenä on vahva, henkilökohtainen valmennuksellisuus, jo olemassa olevan osaamisen ja sen kasvun tunnistaminen sekä työpajaympäristöjen opinnollistaminen. Työpajat ovat yhteisöllisiä, toiminnallisia ja työvaltaisia oppimis- ja ohjausympäristöjä. Yhdessä oppilaitosten kanssa toimintaa kehittämällä yhteistyöstä on mahdollista saada aiempaa laajempaa ja vaikuttavampaa. Toimintavuoden lausunnoissaan TPY nosti esiin, että mm. hallitusohjelmassa sekä eurooppalaisessa koulutuspolitiikassa keskeisenä pidetty aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen jäävät toistaiseksi kokonaan käyttämättä esimerkiksi nuorisotakuun keinovalikoimassa. TPY korosti vaikuttamistyössään vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen ja tekemällä oppimisen merkitystä osaamisen kasvussa. Yhdistys totesi kannanotoissaan, että jokaiselle on voitava rakentaa hänelle soveltuva, yksilöllinen koulutuspolku, joka johtaa työelämään. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kysymyksissä on verkostoiduttu ja suunnattu vaikuttamistyötä erityisesti OKM:öön ja OPH:een Työpajatoiminnan laadun ja saatavuuden kehittäminen Vaikuttamistyön yhtenä keskeisenä tavoitteena vuoden 2013 aikana on ollut levittää ajantasaista tietoa työpajatoiminnasta ja sen hyvistä käytännöistä valtakunnallisesti. 17

19 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS Kuten yhdistys lausunnossaan Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle totesi, työpajojen valmennustyölle on ominaista hallinnolliset ja organisatoriset sektorirajat ylittävä monialaisuus ja -ammatillisuus. Työmuotojen vahvuus piilee juuri toimimisessa järjestelmän rajapinnoilla: siellä missä työllisyys kohtaa sosiaalisen, koulutus työllisyyden, sosiaalinen työllisyyden ja missä yksilön kasvu kohtaa yhteisöön liittymisen. Yksittäisen työpajan palvelutarjonta ei aina kata koko palettia, mutta toimijoiden kentästä muodostuu kokonaisuus, joka valmentaa ihmisiä asiakaslähtöisesti ja suunnitelmallisesti kohti hyvää elämää sekä avoimia työ- ja koulutusmarkkinoita. Yhdistys on korostanut, että työpajapalveluiden pitää olla yhdenvertaisesti saavutettavissa koko maassa riippumatta kotikunnan taloudellisesta tilanteesta. Työpajatoiminnan tarve on kasvanut viime vuosien aikana tasaisesti riippumatta esimerkiksi nuorisotyöttömyyden vaihteluista. TPY on tyytyväinen valtion työpajoille ja etsivään työhön suuntaamiin resursseihin, mutta pitää huolestuttavana etsivän työn rahoituksen riippuvuutta veikkausvoittovaroista. Yhdistys kiinnitti toimintavuonna huomiota myös siihen, että vuonna 2013 näihin toimintoihin käytettiin yhteensä 27 M, josta nuorisotakuun osuus oli merkittävät 30 %. TPY esitti huolensa siitä, kuinka nykyisten toimintojen rahoitus ja toiminnan mahdollinen laajentuminen turvataan jatkossa. TPY viestitti toimintavuonna vahvasti, että nuorisotakuun täysimääräinen toteuttaminen vaatii, että etsivän nuorisotyön ja työpajan palvelut ovat jatkossakin sekä saatavissa että saavutettavissa koko Suomessa Yritysyhteistyön kehittäminen TPY toi toimintavuonna vaikuttamistyössään esiin sitä, että eri hallinnonalat tarkastelevat toiminnan tuloksellisuutta eri näkökulmista. Nuorisotyön näkökulmasta tarkasteltuna valmennuksen tavoitteena on vahvistaa nuoren minuutta, sosiaalista vahvistumista ja omatahtista yksilöllistä kasvua, mutta samalla kehittää työtaitoja, yleisiä työelämätaitoja sekä ryhmässä toimimisen valmiuksia. Opetustoimi on tarkastellut työpajojen työtä lähinnä koulupudokkuuden ja sen ehkäisyn näkökulmasta. Sosiaalitoimen näkökulmasta valmennuksen tavoitteena on arjen hallinnan ja yleisten työelämätaitojen vahvistaminen. Työhallinnon tavoitteena on nuoren tulevan ammattialan selkiytyminen ja työtaitojen oppiminen, ja palvelun ajatellaan olevan niille, joiden kiinnittyminen työmarkkinoille johtuu joko puutteellisesta tai vanhentuneesta ammattitaidosta. TPY on vienyt eteenpäin viestiä, jonka keskeisenä sisältönä on, että työpajatoiminnassa yhdistyvät ja toteutuvat eri hallinnonalojen tavoitteet ja palveluodotukset. Näin toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ei voida yksinomaan tarkastella perinteisillä mittareilla eli työhön ja koulutukseen sijoittumisina. Työvaltaisen oppimisen ja koulutukseen ohjautumisen lisäksi työpajat tarjoavat yksilöllisen väylän työelämään. TPY:n vaikuttamistyössä korostetaan, että valmentautujalla tulee olla mahdollisuus siirtyä avoimille työmarkkinoille oman tarpeensa ja kykynsä mukaisesti. Yhdistys pyrki toimintavuonna vahvistamaan jäsentensä vertaiskehittämistä myös yritysyhteistyön kohdalla. Valtakunnallisesti TPY edisti vuonna 2013 yritysyhteistyötä A-lehtien Työpajanuorille työtä - ja YLE:n Nuorille nyt! -kampanjoiden avulla Matalan kynnyksen työpajapalveluiden juurruttaminen ja resursointi Matalan kynnyksen monialainen valmennus, starttivalmennus, tarjoaa nykyisestä palveluvalikoimasta usein puuttuvan osan. Starttivalmennus on matalan kynnyksen tavoitteellista ja säännöllistä toimintaa henkilöille, jotka ovat kadottaneet päivärytminsä tai joilla on erilaisia riippuvuuksia, mielenterveysongelmia tai suuria puutteita arjenhallinnassa. Starttivalmennus on pitkäjänteinen, kokonaisvaltainen, monialainen ja -ammatillinen kuntoutusprosessi, joka toimii jatkopolkuna esimerkiksi etsivälle työlle ja vahvistaa yksilön valmiuksia työpajalle, koulutukseen tai työelämään. Eräänä keskeisenä yhdistyksen vaikuttamistyön kärkenä toimintavuonna oli matalan kynnyksen pajapalveluiden eli starttivalmennuksen juurruttaminen 18

20 VUOSIKERTOMUS 2013 ja sille soveltuvien, kestävien rahoituskanavien löytäminen. Nuorisotakuu nosti toiminnan ensi kertaa valtion rahoituksen piiriin. TPY pitää tätä erittäin hyvänä avauksena, mutta palvelun kokonaistarpeesta käsin katsottuna riittämättömänä resursointina. Työpajojen matalan kynnyksen starttivalmennukselle tulee TPY:n näkemyksen mukaan löytää pysyvä rahoitus esimerkiksi osana kunnan sosiaalipalveluja. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden vaikuttavuus voidaan varmistaa vain vakiintuneella rahoitusmallilla. Asiassa tehtiin toimintavuonna vaikuttamistyötä erityisesti sosiaali- ja terveysministeriöön sekä Kuntaliittoon Yhteistyösuhteiden tiivistäminen vaikuttajiin, päättäjiin ja muihin sidosryhmiin TPY:n vaikuttamistyö perustuu tietoon ja visionsa mukaisesti yhdistys näkyy ja kuuluu silloin, kun tarvitaan työpajatoiminnan valtakunnallista asiantuntijaa. Vaikuttamistyössään TPY on aidosti jäsentensä asialla. Vaikuttamistyötä tehtiin pääasiassa henkilökohtaisten tapaamisten sekä seminaariosallistumisten ja puheenvuorojen kautta. Työpajatoiminnasta keskusteltiin niin asiantuntijoiden, virkamiesten, poliittisten päättäjien kuin kentän toimijoiden kanssa. Toimintavuoden aikana TPY näkyi valtakunnallisissa medioissa ja myös taustoitti useita alueellisia työpajajuttuja. Lisäksi henkilöstö kirjoitti artikkeleita Nuorisotutkimusseuran Nuorisotakuu-pamflettiin ja Avartajat-hankkeen julkaisuun Osaamista yksilöllisillä poluilla. Toimintavuoden 2013 aikana yhdistys antoi kuusi asiantuntijalausuntoa: TEM /2905/ /2012 Täydennys työ- ja elinkeinoministeriön linjauksiin nuorisotakuun toteuttamisesta TE-hallinnossa OKM/24/010/2013: Esitys opiskelijavalintarekisterilain ja koulutusta koskevien lakien sekä yhteishakuasetuksen muuttamisesta eduskunnan sivistysvaliokunnalle: HE eduskunnalle 112/2013 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2014/ koulutustakuu, nuorten aikuisten osaamisohjelma Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle (SitJ) : HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle Talousarvioesitys 2014 ja nuorisotakuun toteutuminen, etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta toiminnan tuloksellisuus, resurssien riittävyys ja kipu-pisteet eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnalle: HE 112/2013 vp valtion talousarvioksi vuodelle eduskunnan tarkastusvaliokunnalle: TRO6/2012, Nuorten syrjäytyminen. Tietoa, toimintaa ja tuloksia? TPY on jäsenenä Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:ssä sekä Suomen sosiaalipedagoginen seura ry:ssä. Lisäksi toimintavuonna TPY liittyi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n sekä IPSO Internatonal Production School Organisationin jäseniksi. TPY on myös edustajana THL:n asettamassa toimitusneuvostossa, jonka tehtävänä on seurata, ohjata, ideoida ja edistää Kuntouttavan työtoiminnan käsikirjan kehittämistä Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta (Sova) Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminnan tarkoituksena on kehittää OKM:n sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuutta, johon kuuluvat työpajatoiminta, etsivä nuorisotyö ja Nuotta-valmennus. Kehittämistyöllä on kolme keskeistä tavoitetta ja osaprosessia: sosiaalista vahvistamista koskevan tietopohjan lisääminen (määrittelyprosessi), sosiaalisen vahvistamisen palveluiden laadullisen vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen (vaikuttavuusprosessi) sekä sosiaalisen vahvistamisen palveluihin liittyvien yhteistyökäytäntöjen ja palvelupolkujen kehittäminen (yhteistyöprosessi). Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminta käynnistyi maaliskuun 2013 alussa, kun kehittämispäällikkö aloitti tehtävässään täysiaikaisesti. Lisäksi rekrytoitiin kolme henkilöä: koordinaattori, asiantuntija ja tutkija. Toiminnan alussa jäsennettiin työn konkreettiset tavoitteet ja prosessit, tehtiin toimintasuunnitelma ja itsearviointisuunnitelma sekä koottiin ohjausryhmä ja ideatyöryhmä. Ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa, ja kehittämistoiminnalle taustoittavaa asiantuntijatukea tarjoava ideatyöryhmä neljä kertaa. Toimintavuoden aikana sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminnan määrittelyprosessissa perehdyttiin tutkimuskirjallisuuteen ja laadittiin suunnitelma käsiteanalyysin ja käsitetutkimuksen toteuttamiseksi. Lisäksi aloitettiin asiantuntijoiden haastattelut ja suunniteltiin kentän ammattilaisten ja nuorten 19

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä

Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Rannikkopajat Nuorten työpajatoimintaa ja Etsivää nuorisotyötä Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti, Miehikkälä ja 1.5.2007 lähtien Virpi Jonsson työpajajohtaja, Rannikkopajat

Lisätiedot

Ajankohtaista Syöte

Ajankohtaista Syöte Ajankohtaista Syöte 12.11.2014 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Mari Ahonen-Walker, toiminnanjohtaja Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö Perusrahoituksesta

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry STRATEGIA 2015-2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö, joka sääntöjen mukaisena tehtävänä on ehkäistä

Lisätiedot

TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ

TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ TPY:N ALUEELLINEN TOIMINTA JA SIIHEN LIITTYVÄ YHTEISTYÖ Alueelliset työpajapäivät Tampereella 10.6. Anna Kapanen, jäsenpalvelupäällikkö Valtakunnallinen työpajayhdistys Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (kesäkuu

Lisätiedot

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.

Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä. Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo

NASTOLA 27.8.2013. Alueellinen kehittämispäivä. Tuija Hämäläinen & Susanna Palo NASTOLA 27.8.2013 Alueellinen kehittämispäivä Tuija Hämäläinen & Susanna Palo Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö OKM:n nimeämän nuorisotyön palvelu-

Lisätiedot

Työpaja- pedagogiikka

Työpaja- pedagogiikka Työpaja- pedagogiikka LAHTI 28.10.2014 Susanna Palo 28.10.2014 TPY = Valtakunnallinen työpajayhdistys? TEKEMÄLLÄ OPPII -hanke Työpajapedagogiikka Työpajatoiminnan määrittely ja asemointi palvelujärjestelmässä

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014. Laatua yhteistyöstä ja verkostoista

Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Toimintasuunnitelma vuodelle 2014. Laatua yhteistyöstä ja verkostoista Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Laatua yhteistyöstä ja verkostoista SISÄLTÖ Yleistä yhdistyksestä... 1 Tiivistelmä vuoden 2014 toimintasuunnitelmasta... 3 1. Jäsenpalvelut...

Lisätiedot

Katsaus ajankohtaisiin valtakunnallisiin kehittämisteemoihin

Katsaus ajankohtaisiin valtakunnallisiin kehittämisteemoihin Katsaus ajankohtaisiin valtakunnallisiin kehittämisteemoihin Uudenmaan ELY - Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämispäivä 11.11.2013 Mari Ahonen-Walker, Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. Työpaja toimintaympäristönä. Esite työpajojen sidosryhmille. ja yhteistyökumppaneille.

TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA. Työpaja toimintaympäristönä. Esite työpajojen sidosryhmille. ja yhteistyökumppaneille. TYÖPAJAPEDAGOGIIKKA VALMENNUKSEN PEDAGOGISIA LÄHTÖKOHTIA TYÖPAJALLA Työpaja toimintaympäristönä Työpaja on joustava valmennus-, toiminta-, työ- ja oppimisympäristö. Työpajan perustehtävänä on valmentaminen,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Viestintästrategia

Viestintästrategia Hallituksen hyväksymä 1.11.2016 Viestintästrategia 2017 2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Sisällys Johdanto... 1 Strategian lähtökohdat... 1 Viestinnän kohderyhmät ja tekijät... 2 Viestinnän toimintaperiaatteet...

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM

TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM TYP-lain toimeenpano missä mennään? TYP-päivät Lappeenrannassa 27.10.2015 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz, TEM Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Yhteistoimintamalli, jossa TE-toimisto,

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä

Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Yhdessä me se tehdään verkostojen rooli AMKE yhteisössä Tellervo Tarko, AMKE ry Mikä on AMKE? Mikä on järjestö Ihmisten yhteenliittymä, joka on organisoitunut

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Ajankohtaista TPY:ssä

Ajankohtaista TPY:ssä Ajankohtaista TPY:ssä Alueelliset nuorten työpajapäivät Pikku-Syöte 16.-17.11.2016 Jäsenpalvelupäällikkö Anne Välimaa Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Mikä TPY Vaikuttamistyötä työpajakentän hyväksi

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä

Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä Oppimisympäristöjen ja osaamisen tunnistaminen työpajoilla -havaintoja ja huomioita työpajoille tehdystä kyselystä NAO-seminaari 30.9.2015, Turku Aineisto Kysely lähetettiin kaikkiaan 224 TPY:n jäsenorganisaatiolle

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2012

Etsivä nuorisotyö 2012 OPETUS JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2012 Trenditiedot 2008-2012 Erik Häggman 2013 [KIRJOITA YRITYKSEN OSOITE] Sisältö 1. Johdanto... 5 2. Etsivän nuorisotyön palvelujen saatavuus 2008 2012...

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille Valtionavustushankkeiden 2016 aloitusseminaari Hankeryhmät Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen ja Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus

EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat. Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus EU-ohjelmakausi ja paikallisen kehittämisen suuntaviivat Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Etelä-Savon ELY keskus 070514 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015

Nuorten Ohjaamot. Kohtaamo-hanke 15.9.2015 Nuorten Ohjaamot Kohtaamo-hanke NUORISOTAKUU ESR-OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 NUORTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISKOKOKONAISUUS Ohjaamo-toiminta ja verkko-ohjaus (Kohtaamo) kehittää Ohjaamoja ja verkko-ohjausta

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö ALUEELLISET ETSIVÄN NUORISOTYÖN PÄIVÄT 9.-10.11.2016 Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö Outi Rautio Pellon kunta Lapin ALUkoordinaatiotyö Tiedottaminen Alueelliset työkokoukset ja

Lisätiedot

Talousarvioesitys Nuorisotyö

Talousarvioesitys Nuorisotyö 91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä ja nuorisopolitiikan yhteensovittamisesta valtakunnan tasolla. Tukenaan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli Valmistelussa

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Reformin ehdotusten perusteella täsmentyneet valtionavustustoiminnan suuntaviivat osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys

Reformin ehdotusten perusteella täsmentyneet valtionavustustoiminnan suuntaviivat osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen valtionavustushankkeiden työstö- ja kehittämisseminaari Reformin ehdotusten perusteella täsmentyneet valtionavustustoiminnan suuntaviivat osaamisperusteisuus

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Matalan kynnyksen työpajapalveluista startti parempaan elämään

Matalan kynnyksen työpajapalveluista startti parempaan elämään Matalan kynnyksen työpajapalveluista startti parempaan elämään Pirjo Oulasvirta-Niiranen 24.5.2016, Pohjois-Suomen Kumppanuusfoorumi Startti parempaan elämään -juurruttamishanke (2012 2016) Päätavoite:

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin

Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Katsaus Opetushallitukselle toimitettujen AmKesujen sisältöihin Joensuu 3.12.2014 Minna Bálint Alueelliset suunnitelmat Opetushallitukseen toimitettu 16 alueellista suunnitelmaa Suunnitelmat sisällöltään

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013

Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia

Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Etelä-Savon alueellinen verkostotapaaminen Mikkeli 19.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueilla tapahtuu, Etelä-Savo (2013) 19.2.Työhyvinvoinnin peruskäsitteet ja siitä saatu hyöty

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskus (Taike) edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff

Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Monialaisella yhteistyöllä laadukkaita palveluita nuorille Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus, koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatti Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus TIEDON

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen

Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen 15.3.2010 Aija Rinkinen opetusneuvos Opetushallitus Valtioavustuksen jakautuminen ja toimijat, tehostettu ja erityinen tuki I Aalto ( 2008 2009) - Kuntia mukana

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella. Toimenpiteitä kuvataan tavoitteiden yhteydessä. Tässä esityksessä

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon

Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon LAATUA LAIVALLA Miten edistämme toiminnan vaikuttavuutta? ammatillisen koulutuksen laatuseminaari 22.-24.8.2012, laatuverkosto Valtionavustuksella tukea laatustrategian toimeenpanoon Opetusneuvos Leena

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot