TPY VUOSIKERTOMUS 2011

Transkriptio

1 T P Y VUOSIKERTOMUS 2011

2 Vuosikertomus 2011 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja tukea heikossa kouluttautumis- ja työllistymisasemassa olevien nuorten ja aikuisten työttömien työllistymisen edellytyksiä ja ehkäistä syrjäytymistä edistämällä työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen kehitystä Suomessa.

3 Toimitus: Dana Rautelin Kansi ja taitto: Dana Rautelin Painopaikka: Painotalo C-4, Vaajakoski 2012

4 Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus... 4 Jäsenpalvelut... 5 Verkostotoiminta...5 Jäsentapahtumat...7 Kansainvälinen toiminta...9 Aslak-kuntoutus...10 Jäsenprosessin kehittäminen...10 Kehittämisprosessi Hanketoiminta...12 Koulutustoiminta...14 Julkaisutoiminta...15 Vaikuttaminen Jäsenyydet Tiedotusprosessi Hallinto Hallitus...19 Kevätkokous...19 Syyskokous...19 Henkilöstö...19 Talous Tuotot...20 Kulut...20 Tuloslaskelma...21 Tase...22 Jäsenorganisaatiot Uudet jäsenet ja jäsenyydestä eroamiset...27

5 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS RY (TPY) - TOIMINTAVUOSI 2011 Toiminnanjohtajan katsaus Valtakunnallisen työpajayhdistyksen toiminnan teema vuonna 2011 oli valmennus työpajoissa. TPY:n strategiassa on strategisiksi päämääriksi määritelty työpajat osana koulutusjärjestelmää, palvelutuotannon ja ammatillisen osaamisen vahvistaminen sekä yritysyhteistyön kehittäminen. TPY näyttäytyi julkisuudessa erilaisten tilaisuuksien kautta ja tuli päättäjille entistä tutummaksi lausuntojensa myötä. TPY antoi lausunnon opetushallitukselle työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon perusteiden luonnoksesta, ehdotuksen Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmälle nuorten työllisyyden edistämiseksi ja yhteiskuntatakuun tehostamiseksi, lausunnon opetus- ja kulttuuriministeriölle Lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmaluonnokseen , lausunnon eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden 2012 budjetista ja nuorten yhteiskuntatakuusta sekä lausunnon eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle vuoden 2012 budjetista. Eduskuntavaaleissa TPY lobbasi hallitusohjelmatavoitteita, teki vaalikyselyn puolueille sekä järjesti vaalipaneelin. Vuoden aikana TPY osallistui Valmentavan ja sosiaalisen työllistämisen yhteistyöryhmän toimintaan. Ryhmä vieraili puolueiden eduskuntaryhmissä. Jäsentoiminnassa käynnistettiin vuoden aikana uudet ALU-verkostot Satakuntaan ja Pohjois-Pohjanmaalle entisen yhdeksän verkoston rinnalle. Lisäksi TPY organisoi neljää teemaverkostoa, jotka olivat Starttivalmennus-, Taide- ja kulttuuri-, Yhteisövalmennus- ja Seinätön paja -verkosto, joka aloitti toimintansa vuonna Valtakunnalliset Työpajapäivät järjestettiin 14. kerran. Ne kokosivat Kittilään huhtikuussa 500 osallistujaa. Yhteistyössä Kittilän, Kolarin ja Muonion kuntien sekä Sodankylän Seita-säätiön kanssa järjestettyjen päivien aihe oli TPY:n teemavuoden mukaisesti valmennus. Noin 250 työpajanuorta ja valmentajaa eri puolilta Suomea kerännyt työpajanuorten kulttuurifestivaali Ihanko Pihalla? järjestettiin yhteistyössä kuopiolaisen Tukeva-säätiön starttitoiminnan kanssa. Nivelvaihe- ja oppilaitosyhteistyön parissa työskentelevien oma tapahtuma, Synergiaseminaari, järjestettiin syyskuussa Espoossa. Kuntapajojen tapaaminen toteutettiin lokakuussa teemalla työpajojen paikka palveluverkostossa, toiminnan laatu ja vaikuttavuus. Perinteinen Kumppanuusfoorumi, teemanaan työhön kuntoutuminen, pidettiin Paasitornissa marraskuussa. TPY toteutti strategisia tavoitteitaan muun muassa hanketoiminnan avulla. Käynnissä olivat Startti parempaan elämään -kehittämishanke (rahoittaja RAY), kesäkuussa käynnistynyt Maahanmuuttajatyö työpajoilla -hanke (RAY) sekä Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön -hanke (ESR). Lisäksi Bovallius-ammattiopiston hallinnoima Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -hanke käynnistyi loppuvuonna 2011 (sosiaali- ja terveysministeriön ESR-rahoitus). TPY toteutti vuonna 2011 kolmea kansainvälistä hanketta. UUSI OVI ja Points de vue -hankkeiden rahoitus tuli EU:n elinikäisen oppimisen (LLP) -ohjelmasta. Wege zu Motivation und Ausbildung -hankkeessa TPY oli yhteistyökumppanina. Kansainvälisen toiminnan tavoitteena oli tarjota jäsenille kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä ja lisätä osallistujien valmennuksellista ammattitaitoa. Toimintavuosi 2011 sisälsi myös henkilöstömuutoksia. Jari Kivirinta valittiin projektipäälliköksi Startti Parempaan Elämään -hankkeeseen tammikuussa. Maahanmuuttajatyö työpajoilla -hankkeen projektipäällikkönä kesäkuun alussa aloitti Petri Puroaho. TPY: n uutena tiedottajana aloitti elokuussa 2011 Dana Rautelin. Toiminnanjohtaja Markku Hassinen siirtyi toisiin tehtäviin syyskuun lopussa 2011 ja loppuvuoden vt. toiminnanjohtajana toimi talous- ja hallintopäällikkö Annukka Virtanen. TPY:n hallitus valitsi kokouksessaan allekirjoittaneen toiminnanjohtajaksi vuoden 2012 alusta. TPY on ollut hyvissä käsissä. Tästä kertoo paljon se, että uutena toiminnanjohtajana minun on ollut helppo hypätä mukaan liikkuvaan junaan. Paljon on toki opittavaa, mutta kuten on tapana sanoa tekemällä oppii. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Heikki Rantala toiminnanjohtaja 4

6 VUOSIKERTOMUS 2011 Jäsenpalvelut Valtakunnallisen työpajayhdistyksen jäsenpalveluilla tarkoitetaan jäsenyyteen liittyviä asioita, jäsentoimintaa sekä jäsenpalveluiden kehittämistä. Jäsentoimintaa ovat muun muassa alueellinen ja valtakunnallinen verkostotoiminta, jäsentapahtumat, kansainvälinen toiminta liikkuvuuksineen ja oppimiskumppanuuksineen sekä toimialan henkilöstölle suunnatut ASLAK- ja TYKkuntoutuskurssit. Jäsenpalveluista vastasi järjestöpäällikkö. Yhdistyksen jäsenpalvelut on suunnattu yhdistyksen jäsenorganisaatioille, joita vuoden 2011 lopussa oli 209. Jäsenpajoista oli 54 % kunnallisia tai kuntayhtymän hallinnoimia, 29 % yhdistyspohjaisia, 11 % säätiöpohjaisia ja loput 6 % muun muassa osakeyhtiöitä, sosiaalisia yrityksiä tai osuuskuntia. TPY:n jäsenyyttä haki vuoden 2011 aikana 19 organisaatiota, joista 16 oli uusia. Eroja oli kuusi, ja pääasiassa ne johtuivat organisaatiomuutoksista. Kaikkiaan TPY:n jäsenmäärä kasvoi vuoden 2011 aikana 13 organisaatiolla. Verkostotoiminta Valtakunnallisella työpajayhdistyksellä oli vuonna 2011 toiminnassa 11 alueellista ALU-verkostoa sekä neljä valtakunnallista teemaverkostoa. ALU-verkostojen valtakunnallisesta koordinoinnista vastasi vuoden 2011 aikana yhdistyksen järjestöpäällikkö ja valtakunnallisten teemaverkostojen toiminnasta yhteisövalmentaja. ALU- verkostot Alueelliset ALU-verkostot ovat yhdistyksen vakiintunut toiminnan muoto. Vuoden 2011 aikana käynnistyi kaksi uutta alueellista verkostoa ja näin yhdistyksellä oli vuonna 2011 toiminnassa 11 paikallisen koordinaattorin johdolla toimivaa verkostoa. Näistä kymmenen toimi maantieteellisen alueen perusteella Kaakkois-Suomen (alueena Kymenlaakso ja Etelä-Karjala), Keski-Suomen, Lapin, Pirkanmaan, Pohjanmaan (alueena Pohjanmaa, Keski- ja Etelä-Pohjanmaa), Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan*, Päijät-Hämeen, Satakunnan* ja Varsinais-Suomen alueilla. Lisäksi ALU-verkostoihin kuului ruotsinkielinen ULA-verkosto, joka toimi valtakunnallisesti ja oli suunnattu TPY:n kaksikielisille ja ruotsinkielisille jäsenorganisaatioille. *uudet verkostot Vuoden 2011 aikana oli pyrkimyksenä käynnistää 1 2 uutta alueellista verkostoa, mikä toteutettiin. ALU-toiminnan maantieteellistä kattavuutta oli tarkoitus kehittää edelleen, ja pidemmän aikavälin tavoitteena oli, että yhdistyksellä olisi 15 toimivaa alueellista verkostoa. Tätä tavoitetta varten vuonna 2011 alettiin valmistella ALU-toiminnan kehittämissuunnitelmaa, jonka työstö jatkuu edelleen vuoden 2012 aikana. ALU-toiminnan valtakunnallisina teemoina olivat vuonna 2011 työpajojen paikallisen vaikuttavuuden ja palvelujen saavutettavuuden lisääminen, kouluyhteistyön kehittäminen yhdessä oppilaitosten ja viranomaisten kanssa sekä yritysyhteistyön kehittäminen. ALU-verkoston alueelliset tavoitteet liittyivät verkoston osaamisen vahvistamiseen koulutusten, työkokousten, seminaarien ja keskinäisen kehittämisen sekä konsultaatioiden avulla, tilaaja tuottaja-osaamisen ja toiminnan laadun kehittämiseen sekä muihin alueellisista tarpeista nouseviin teemoihin. ALU-verkostojen valtakunnalliset tavoitteet sovitaan puitesopimuskausittain ja nyt voimassa oleva puitesopimuskausi jatkuu vuoden 2012 loppuun. Toiminnan valtakunnalliset tavoitteet perustuvat yhdistyksen strategiaan ja ulottuvat vuoden 2014 loppuun. Verkostoille tuotettiin vuoden aikana materiaalipaketti TPY:stä ja ALU-toiminnasta sen esittelemisen tueksi. Lisäksi verkostoille tarjottiin materiaalia oman vaikuttamistilaisuuden järjestämiseksi eduskuntavaalien alla. Materiaali sisälsi tapahtumajärjestämisen ABC:n, kysymyspatteriston sekä oheismateriaalipaketin. Muutama verkosto järjestikin vaikuttamistilaisuuden alueellaan. Järjestöpäällikkö osallistui yhdeksään alueverkoston tapaamiseen toimintavuoden aikana. Lisäksi koordinaattoreille järjestettiin vuoden aikana kaksi tapaamista Helsingissä. Helmikuun tapaamiseen osallistui seitsemän ja marraskuun tapaamiseen kymmenen koordinaattoria. Tapaamisten keskeisinä teemoina olivat paikalliset kuulumiset ja kehittämistarpeet, vuoden 2011 toiminta valtakunnallisesti, vuoden 2012 toiminnan ääriviivat ja toiminnan tulevaisuuden skenaariot. Starttivalmennusverkosto Starttivalmennusverkosto on matalan kynnyksen pajapalveluiden oma verkosto. Viime vuosina verkosto on pohtinut starttitoiminnan mallinnusta ja toiminnan dokumentointia. Vuoden 2011 aikana yhdistyksen tavoitteena oli asemoida starttivalmennus osaksi työllistymis- ja kuntoutuspalvelujen sekä työpajojen valmennuspalvelujen kenttää. Työpajayhdistys neuvotteli vuoden 2011 aikana sekä sosiaali- ja terveys- että opetus- ja kulttuuriministeriöiden kanssa starttivalmennuksen asemoimisesta suomalaiseen palvelujär- 5

7 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS jestelmään. Vaikuttamistyön tuloksena muun muassa Lapsi- ja nuorisotyön kehittämisohjelmassa ( ) mainittiin alueellisen ja paikallisen toiminnan suuntaviivoissa nuorille suunnattujen matalan kynnyksen monialaisten palvelujen kehittäminen ja resursoiminen (LANUKE 2011, 21). Starttivalmennusverkosto oli avoin sekä TPY:n jäsenorganisaatioiden valmentajille, etsiville nuorisotyöntekijöille että näiden sidosryhmien edustajille. Verkosto kokoontui vuoden 2011 aikana kahdesti. Maaliskuun tapaaminen järjestettiin Hyvinkäällä yhteistyössä Hyvinkään kaupungin Nuorten työpajatoiminta HOPEn kanssa ja tapaamisen aiheena oli starttivalmennuksen dokumentointi ja sopimuksellisuus. Syyskuun tapaaminen järjestettiin Raumalla yhteistyössä Rauman nuorten työpajan kanssa. Tapaamisen aiheena oli starttivalmennuksen asiakasprofiili sekä -arviointi. Tapaamisten rakentamisessa ja toteutuksessa tehtiin tiivistä yhteistyötä Startti parempaan elämään -kehittämishankkeen kanssa. Kaikkiaan Starttivalmennusverkoston toimintaan osallistui vuoden aikana 37 TPY:n työpaja-ammattilaista ja sidosryhmän edustajaa yhteensä 13 eri organisaatiosta. Taide- ja kulttuuriverkosto Taide- ja kulttuuriverkosto on tarkoitettu valmentajille, jotka työssään käyttävät erilaisia taide- ja kulttuurityömenetelmiä. Verkosto toimii aktiivisesti myös Ihanko Pihalla? taide- ja kulttuuritapahtuman sisällöntuottamisessa sekä tapahtuman rakentamisessa. Verkostotapaaminen järjestettiin Kuopiossa Ihanko Pihalla? -tapahtuman yhteydessä. Tapaamisessa oli sekä toiminnallinen osuus että vierailijan toteuttama luento-osuus, joka käsitteli taidelähtöisten menetelmien käytön dokumentointia ja toiminnan vaikuttavuutta tilaajan näkökulmasta. Verkostotapaamisessa tarkasteltiin dokumentointia ryhmätehtävän avulla, prosessikuvauksia tekemällä ja muutoksen mittareita kuvaamalla. Verkostoon osallistui kaikkiaan 15 valmentajaa yhdeksästä eri organisaatiosta. Yhteisövalmennusverkosto Yhteisövalmennusverkoston tavoitteena on tarjota vertaiskehittämisen areena päihdekysymyksistä kiinnostuneille työpajatoimijoille ja/tai yhteisövalmennusprosessin läpikäyneille organisaatioille. Yhteisövalmennusverkoston oli tarkoitus kokoontua vuoden aikana kahdesti, helmi- ja lokakuussa. Näistä syksyn tapaaminen ei toteutunut. Helmikuussa verkosto kokoontui Iissä, yhteistyössä Iipajan kanssa. Tapaamisen teemana oli työelämän doping: masennus työikäisten haasteena, työelämässä jaksaminen ja piristeiden käyttö. Tapaamisessa perehdyttiin lääkehoidon perusteisiin ja uusimpiin tuuliin sekä lääkkeiden väärin- ja sekakäyttöön erityisesti psyykkisten sairauksien sekä päihderiippuvuuden hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden osalta. Verkoston tapaamiseen osallistui 21 TPY:n jäsenorganisaatioiden edustajaa ja kaksi sidosryhmän edustajaa. Osallistujia oli kaikkiaan viidestä eri organisaatiosta. Syksyn verkostotapaaminen Kaarinassa peruuntui vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Seinätön paja -verkosto Vuonna 2011 käynnistettiin uusi verkosto, jonka tarkoituksena on tarjota vertaiskehittämisen mahdollisuus työhönvalmennusta tuottaville tahoille ja ns. seinättömille pajoille. Verkoston tarkoituksena on kehittää yritysyhteistyötä, tuettua oppisopimusta sekä kerätä ja vaihtaa hyviä työhönvalmennuksen käytäntöjä. Verkosto kokoontui vuoden 2011 aikana kahdesti, maaliskuussa ja syyskuussa. Käynnistyvälle verkostolle varattiin mahdollisuus kokoontumiseen kolmannen kerran vuoden aikana ja tämä mahdollisuus hyödynnettiin käynnistämällä loppuvuodesta työryhmä tekemään pohjatyötä verkostolle. Työryhmä mallintaa seinätöntä valmennusta myös vuoden 2012 aikana. Verkosto käynnistyi maaliskuussa 2011 Torniossa. Tapaaminen toteutettiin yhteistyössä Tornion Työvoimalasäätiön kanssa teemalla työnantajayhteistyö. Tapaamisessa keskityttiin seinätön paja -toiminnan määrittelyyn sekä työnantajayhteistyön kehittämiseen työpajoilla. Yritysyhteistyötä oli yrityksen näkökulmasta avaamassa paikallinen yrittäjä. Syksyn tapaaminen toteutettiin Lahdessa, yhteistyössä Lahden kaupungin nuorisopalvelujen Horisontin kanssa. Tapaamisen teemana oli seinättömän valmennuksen mallintaminen. Verkostotapaamisessa kuultiin kokemuksia seinättömästä pajatoiminnasta Lahdessa sekä tuetun oppisopimuskoulutuksen järjestämisestä Päijät-Hämeessä yhteistyössä seinättömän pajan kanssa. Toiminnan jäsentämisen terävöittämiseksi ja seinättömän työpajan mallintamisen tueksi koottiin pientyöryhmä. Työryhmän jäsenet valittiin mahdollisimman monenlaisista organisaatioista eri seutukunnista. Ryhmässä oli edustus Tornion Työvoimalasäätiöltä, Ylivieskan seudun Nuorten aktivointipalvelu Jelppiverkosta, Pukkilan kunnan Työllistämispalveluista, TTS:n TehoAPAJA-hankkeesta, Lahden kaupungin nuorisopalvelujen Horisontista sekä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksesta. Työryhmän tavoitteena oli mallintaa seinätön valmennus hyödyntäen Seinätön paja -verkoston asiantuntijuutta. Pienryhmän sihteerinä ja kokoonkutsujana toimi yhteisövalmentaja. Seinätön paja -verkosto tavoitti vuoden 2011 aikana 86 TPY:n jäsenorganisaation työpaja-ammattilaista sekä 20 sidosryhmien edustajaa. Verkostotapaamisiin osallistui toimijoita kaikkiaan 31 eri organisaatiosta. 6

8 VUOSIKERTOMUS 2011 Jäsentapahtumat Jäsenpalvelut tuotti vuonna 2011 kolme jo vuotuiseksi muodostunutta jäsentapahtumaa. Valtakunnalliset Työpajapäivät järjestettiin vuonna 2011 jo 14. kerran, Ihanko Pihalla? työpajanuorten taide- ja kulttuuritapahtuma kuudennen kerran sekä kuntapajojen oma tapaaminen toisen kerran. Kokonaisuudessaan jäsentapahtumat tavoittivat yli 770 osallistujaa. Valtakunnalliset Työpajapäivät Valtakunnalliset Työpajapäivät järjestettiin Kittilän Levillä TPY:n kumppaneina Työpajapäivien järjestelyissä olivat Kittilän, Muonion ja Kolarin kunnat työpajoineen sekä Sodankylän Seita-säätiö. Tapahtumapaikkana oli kongressikeskus Levi Summit, johon kokoontui lähes 500 työpaja-ammattilaista lähes 150:stä eri organisaatiosta. Osallistujista 45 % oli työtai yksilövalmentajia, 40 % työpajatoiminnan johtajia tai erilaisia kehittäjiä ja loput 15 % muita alan ammattilaisia. Työpajapäivien teemana oli valmennuksellisen osaamisen kasvattaminen ja työhyvinvoinnin lisääminen. Kaikkiaan ohjelmaa oli yli 30 tuntia. Tarjolla oli kiinnostavia luentoja ja rinnakkaisseminaareja, joissa olivat aiheina muun muassa aikuisten ohjaaminen opintielle, lappilainen pajayritysyhteistyö, yhteinen työhyvinvointimme, työhyvinvoinnin johtaminen sekä vertaisarviointi. Äijä-pajassa pohdittiin pajoilla tehtävää miestyötä ja nuotanvedossa sosiaalista nuorisotyötä. nähtäville ja kuultaville. Päivillä esittäytyvät eri taidemuodot muun muassa teatteri, tanssi ja musiikki, lyhytelokuva ja animaatiot, taidekäsityöt, valokuvat ja kuvataide. Tapahtuman yleisöksi, kulttuuripäivää viettämään, ovat tervetulleita kaikki pajanuoret. Vuoden 2011 Ihanko Pihalla? työpajanuorten taide- ja kulttuuritapahtuma järjestettiin yhteistyössä Tukeva-työvalmennussäätiön kanssa Kuopion Kulttuuriareena 44:llä Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui kaikkiaan noin 250 valmentajaa ja valmentautujaa eri puolilta Suomea. Vuoden 2012 Ihanko Pihalla? -yhteistyökumppaniksi valikoitui kevään aikana Hyvinkään kaupungin Nuorten työpajatoiminta HOPE. Kuntapajojen tapaaminen Jäsenpalveluiden tavoitteena on kehittää jäsenille suunnattuja räätälöityjä palveluita. Syyskuussa 2011 järjestettiin yksipäiväinen keskustelu- ja koulutustilaisuus kuntapajatoimijoille. Tilaisuuden tavoitteena oli vahvistaa vuoropuhelua kunnallisten jäsenorganisaatioiden ja yhdistyksen välillä sekä tarjota kuntapajatoimijoille areena vertaiskehittämiseen. Tapaamisen teemana oli pajojen paikka palveluverkossa. Tapahtuma oli ensisijaisesti suunnattu työpajajohdolle sekä pajatyön kehittäjille. Päivään osallistui kolmisenkymmentä pajatoimijaa 30:stä eri organisaatiosta. Työpajapäivien palautekyselyn vastausprosentti oli 58. Kokonaisuudessaan päivät onnistuivat palautteen perusteella hyvin ja erityistä kiitosta saivat sekä tapahtuman puitteet että toisen päivän ohjelma. Jatkossa pyrimme kehittämään päiviin liittyvää ennakkotiedotusta, tapahtuman rakennetta ja ruokailun sujuvuutta. Vuoden 2012 Työpajapäivien järjestäjäkumppanin haku oli käynnissä tammikuussa 2011 ja määräaikaan mennessä tarjouksen jätti kolme jäsenorganisaatiota tai niiden muodostamaa ryhmää. Näistä vuoden 2012 tapahtumapaikkakunnaksi valittiin Vaasa ja kumppaniksi Jupiter-säätiö sekä Resurcentret Föregångarna. Tieto julkaistiin vuoden 2011 Valtakunnallisten Työpajapäivien lopuksi. Samalla ilmoitettiin myös, että vuonna 2013 ei järjestetä erillisiä Työpajapäiviä, vaan TPY on mukana toteuttamassa Nuori2013-tapahtumaa Jyväskylässä yhteistyössä Allianssi ry:n, Kirkkohallituksen ja Nuorisotutkimusseura ry:n kanssa. Ihanko Pihalla? työpajanuorten taide- ja kulttuuritapahtuma Ihanko Pihalla? -tapahtuman tavoitteena on tuoda työpajoilla tuotettua kulttuuria ja taidetta kaiken kansan 7

9 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS Valtakunnalliset Työpajapäivät 8

10 VUOSIKERTOMUS 2011 Kansainvälinen toiminta Kansainvälisen toiminnan tavoitteena on tarjota jäsenille kokemuksia kansainvälisestä yhteistyöstä ja lisätä osallistujien valmennuksellista ammattitaitoa. Vuonna 2011 Valtakunnallinen työpajayhdistys toteutti kaksi eri kansainvälistä hanketta, jotka rahoitettiin EU:n elinikäisen oppimisen (LLP) -ohjelmasta. Lisäksi TPY osallistui ESR-rahoitteiseen Wege zu Motivation und Ausbildung -hankkeeseen osatoimijana ja teki aktiivista yhteistyötä CIMOn ja SALTO Inclusion Centren kanssa. UUSI OVI työmarkkinoille maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla Maahanmuuttajataustaisten valmentautujien määrä työpajoilla on kasvanut koko 2000-luvun. Leonardo Da Vinci -ohjelmasta tuettavan UUSI OVI -hankkeen ensisijaisena tavoitteena on kehittää ja syventää sosiaalisen työllistämisen toimialalla työskentelevien valmentajien ammatillista osaamista erityisesti maahanmuuttajataustaisten valmentautujien kanssa tehtävässä työssä. Hankkeessa toteutettavan kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on löytää uusia, suomalaiseen kontekstiin sovellettavia toimintatapoja, joiden avulla työpajajakso tukisi maahanmuuttajataustaisten valmentautujien kotoutumista aiempaa paremmin. Hankeaika on TPY:n hallinnoiman hankkeen kansainvälisenä partnerina oli saksalainen IB. Hankkeen liikkuvuuksiin osallistui vuonna 2011 yhteensä kuusi sosiaalisen työllistämisen toimialan ammattilaista, jotka kohtaavat työssään säännöllisesti maahanmuuttajavalmentautujia tai joiden työ liittyy läheisesti maahanmuuttajatyön kehittämiseen. Ensimmäinen ryhmämuotoinen liikkuvuus toteutui Hankkeen toinen liikkuvuus toteutuu vuoden 2012 alussa. Points de vue -Intervention sociale et intégration professionnelle: points de vue des apprenants, des bénévoles et des travailleurs sociaux TPY on partnerina Grundtvig-oppimiskumppanuutta toteuttavassa Points de vue -hankkeessa, jonka hakijana on ranskalainen Centre d Animation Social et Familial. Muita hankepartnereita ovat saksalainen IB ja turkkilainen IBETH Egitim ve Toplumsal Hizmetler Limited Sirketi. Hanke toteutetaan , mutta suuri osa sen liikkuvuuksista ajoittui vuodelle Oppimiskumppanuus on suunnattu ylisukupolvisen työttömyyden ehkäisyyn. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja vaihtaa hyviä käytäntöjä erityisesti taantuvien alueiden ja lähiöissä tehtävän työn tueksi. Hankkeen viitekehyksenä on sosiokulttuurinen innostaminen. TPY:n suomalaiseksi hankekumppaniksi valittiin avoimen haun kautta Hyvinkään kaupungin Nuorten työpajatoiminta HOPE. Hankkeeseen liittyviä liikkuvuuksia toteutui vuoden aikana 11, joista viisi oli valmentautujia. Liikkuvuudet suuntautuivat Turkkiin Istanbuliin ( , 2 liikkuvuutta) sekä Saksaan Frankfurt Oderiin ( , 9 liikkuvuutta). Liikkuvuuksien lisäksi hankkeessa tehtiin erilaisia välija etätehtäviä (mm. kysely, toiminnan kuvaus ja järjestelmien kuvaukset). Vuonna 2011 suunniteltiin myös hankkeeseen liittyvää Suomen osuutta, joka toteutuu toukokuussa Wege zu Motivation und Ausbildung TPY on kumppanina Euroopan sosiaalirahaston ja saksalaisen LASA Brandenburgin rahoittamassa kansainvälisessä hankkeessa. Hankkeen hallinnoijana toimii Internationaler Bund (Frankfurt/Oder, Saksa) ja muita yhteistyökumppaneita ovat Internationaler Bund Polska (Krakova, Puola) ja C.A.S.F/CO.TE.FOR (Bischwiller, Ranska). Yhteistyöhankkeessa kartoitetaan eri maiden peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen välisiä nivelvaihetyön malleja. Erityisesti halutaan löytää toimivia käytäntöjä tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria saattamaan peruskoulu päätökseen, löytämään oma ammattiala ja hankkimaan ammatillinen koulutus. Hankkeessa toteutui vuoden 2011 aikana viisi vierailua hankkeen eri kumppanimaihin. Suomesta mukana oli yksi TPY:n edustaja. Hankkeen tutustumisvierailut toteutuivat Saksassa Frankfurt Oderiin ( ), Puolassa Krakovaan ( ), Ranskassa Bischwilleriin ( ) sekä Suomessa Helsinkiin ja Tampereelle ( ). Lisäksi pidettiin Frankfurt Oderissa hankkeen tuloksia kokoava tapaaminen. Suomessa vierailijat tutustuivat suomalaiseen opetusjärjestelmään, etsivään nuorisotyöhön ja nuorten yhteiskuntatakuuseen opetus- ja kulttuuriministeriössä. Helsingin Diakoniaopistolla tutustuttiin lisäksi valmentavaan ja ohjaavaan koulutukseen ja Allianssitalolla Valtakunnallisen työpajayhdistyksen toimintaan. Käytännön työpajatoimintaan vierailijat pääsivät tutustumaan Helsingin kaupungin opetusviraston Sinisellä verstaalla, VAMOS-toimintakeskuksessa sekä Silta-Valmennusyhdistyksessä Tampereella. Hankkeen tulokset kokoava loppuseminaari pidetään Saksassa Frankfurt Oderissa Muu kansainvälisyys ja liikkuvuudet TPY suunnitteli toteuttavansa syksyn 2011 aikana Etelä-Eurooppaan suuntautuvan opintomatkan yhdessä Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMO:n kanssa. Opintomatka saa rahoituksen EU:n nuorisotoimintaohjelma Youth in Actionista. Tämän toteuttaminen siirtyy vuoteen 2012 ja muuttuu niin, että eurooppalaiset nuorisoalan toimijat tulevat Suo- 9

11 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS meen tutustumaan työpajatoimintaan. Vuoden aikana jäsenorganisaatioille välitettiin tietoa CIMO:n ohjelma- ja partnerihauista, EVS:stä sekä muista kansainvälisyyteen liittyvistä koulutuksista. TPY teki yhteistyötä myös SALTO Inclusion Resource Centren kanssa. Lokakuussa Belgian Antwerpenissä SALTOn järjestämään kansainväliseen Bridges to Work -seminaariin osallistui TPY:n edustajana yhdistyksen hallituksen jäsen Niina Veko. Tanskan tuotantokoulujen yhdistyksen aloitteesta käynnisteltiin pienimuotoista yhteistyötä eurooppalaisten kollegoiden kanssa ja lähestyttiin Tanskan opetusministeriä Tanskan EU-puheenjohtajuuskauden aluksi yhteisen kehittämisen nimissä. TPY:llä kävi vuoden aikana myös joitakin kansainvälisiä delegaatioita tutustumassa työpajatoimintaan. Toimintaa esiteltiin muun muassa saksalaisille toimittajille sekä virolaisille nuorisoalan toimijoille. Aslak-kuntoutus Vuonna 2010 käynnistynyt TPY:n ja VATES-säätiön yhteinen sosiaalisen työllistämisen ammattilaisille suunnattu Aslak-kuntoutuskurssi jatkui vuodelle Kurssin kuntoutuslaitoksena toimi Verve Oulussa. Kuntoutukseen osallistui 9 henkilöä ja kuntoutuspäiviä oli neljässä jaksossa yhteensä 17 vuorokautta. Kurssin valtakunnallisuudesta johtuen TPY:n järjestöpäällikkö ja toiminnanjohtaja edustivat työnantajia kuntoutuskurssin viimeisellä jaksolla huhtikuussa Vuoden 2011 aikana oli tarkoitus tehdä kysely TPY:n ja VATESsäätiön jäsenorganisaatioille ASLAK- ja TYK -kuntoutuskurssien järjestämistarpeesta, mutta selvitys siirtyy vuodelle Jäsenprosessin kehittäminen Vuoden 2011 valtakunnalliseen työpajakyselyyn oli tarkoitus liittää tulevaisuutta käsittelevä osio, jossa olisi kartoitettu pajatoimijoiden tulevaisuusorientaatiota ja toimialan muutosnäkymiä. Kyselyn tavoitteena olisi ollut selvittää, millaisia muutoksia toimijat olettavat kohtaavansa tulevaisuudessa ja millaista tukea he muutosprosessiin tarvitsevat. Osa vastaajista oli lisäksi tarkoitus haastatella tiedon syventämiseksi. Selvityksen tavoitteena olisi lisätä jäsenten äänen kuulumista yhdistyksen toiminnassa sekä kehittää jäsen-, koulutus- ja kehittämispalveluita vastaamaan jäsenkentän tarpeita. Tätä kyselyä ei toteutettu varsinaisen kyselyn laajuuden ja kuormittavuuden vuoksi. Kysely siirretään soveltuvin osin osaksi yhdistyksen jäsenkyselyä, joka toteutetaan alkuvuodesta Jäsenpalveluihin liittyi useita sähköisiä palautekyselyitä. Osallistujien palautetta pyydettiin muun muassa Työpajapäiviltä huhtikuussa ja ALU-verkostojen kumppanuusorganisaatioilta vuodenvaihteessa TPY:n sähköinen palautekysely kaikille jäsenorganisaatioille siirtyi alkuvuoteen Tämän lisäksi myös muista jäsentapahtumista sekä muun muassa Seinätön paja -verkostolta kerättiin osallistujapalautetta. 10

12 Ihanko VUOSIKERTOMUS 2011 P i h a l l a? 11

13 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS Kehittämisprosessi Kehittämisprosessiin kuluvat yhdistyksen hankkeet, koulutustoiminta sekä julkaisut. Yhdistyksen kehittämishankkeissa vuonna 2011 nousivat tärkeimpinä teemoina esiin työpajoilla toteutettava matalan kynnyksen starttivalmennus, vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen tunnistaminen ja opinnollistaminen sekä työpajoilla maahanmuuttajien kanssa tehtävä valmennustyö. Vuoden 2011 aikana yhdistyksen koulutustoiminta virkistyi uusien koulutustuotteiden käyttöönoton myötä. Työpajojen henkilöstölle suunnatut, työpajatoiminnan ja valmennuksen perusteisiin liittyvät koulutukset otettiin kentällä vastaan erittäin hyvin. Lisäksi jo paikkansa vakiinnuttanut yhteisövalmennus oli edelleen erittäin suosittua. Vuoden aikana TPY:n koulutukset tavoittivatkin reilusti yli 400 henkilöä noin 80 eri organisaatiosta. Tämän lisäksi koulutusta oli tarjolla erilaisissa tapahtumissa ja pienemmissä tapaamisissa. Kehittämisprosessista vastasi koulutus- ja kehittämispäällikkö. Hanketoiminta Vuonna 2011 Valtakunnallisella työpajayhdistyksellä oli käynnissä kaksi omaa kehittämishanketta: Startti parempaan elämään ja Maahanmuuttajatyö työpajoilla. Lisäksi yhdistys oli mukana yhteistyökumppanina vuoden 2011 lopussa päättyneessä Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön ja marraskuussa käynnistyneessä Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -hankkeissa. Kumpikin yhteistyöhanke oli Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) rahoittama. Vuoden 2011 alkupuolella käynnistyväksi suunnitellulle LaaVa Laatua ja Vaikuttavuutta työpajoille -hankkeelle RAY ei myöntänyt rahoitusta. Startti parempaan elämään ( ) Startti parempaan elämään -hanke on Suomen hallituksen asettamaan asunnottomuuden puolittamisohjelmaan liittyvä yhteistyöhanke. Hanke on osa Nuorisoasuntoliitto NAL ry:n koordinoimaa Nuorten tuetun asumisen kansallista hanketta. RAY:n rahoittaman hankkeen tavoitteena on kehittää ja mallintaa työpajoilla toteutettavaa starttivalmennusta sekä kehittää uusi valtakunnallinen työpajojen ja tuettujen asumispalvelujen yhteistoiminnan malli. Vuoden 2011 aikana Startti parempaan elämään -hanke jatkoi läheistä yhteistyötä Espoon Omnian nuorten työpajojen, Helsingin Diakonissalaitoksen, Joensuun Nuorisoverstas ry:n, Tampereen Silta-Valmennusyhdistys ry:n sekä Kuopion Tukeva-säätiön kanssa. Työpajat kehittivät osana omaa toimintaansa starttivalmennuksen sisältöjä sekä starttivalmennuksen ja asumisohjauksen yhteistoimintamallia. Paikallisista kokemuksista kerättyä tietoa hyödynnettiin Starttivalmennus-julkaisussa, jota projektipäällikkö työsti vuoden 2011 aikana. Julkaisu ilmestyy vuoden 2012 alkupuolella. Yhteistyö- ja verkostotapaamiset olivat olennainen osa hankkeen toimintaa. Startti parempaan elämään -hanke toimi aktiivisesti TPY:n Starttivalmennusverkostossa ja tuotti sisältöä verkoston tapaamisiin. Yhteistyössä Nuorisoasuntoliiton kanssa järjestettiin yhteistyön edellytyksiä lisääviä verkostotapaamisia Joensuussa, Kuopiossa, Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Lohjalla ja Espoossa. NAL:n Nuorten tuetun asumisen kansallisen hankkeen ja TPY:n Startti parempaan elämään -hankkeen yhteinen päätösseminaari kokosi syyskuussa Vantaalle reilut sata palveluntuottajaa ja päättäjää. Yhteistyönä järjestettiin myös molempien hankkeiden merkittävimpien kumppanien ja ohjausryhmien yhteinen verkostotapaaminen marraskuussa Mäntsälässä. Tapaamisessa käytiin läpi aikaansaannoksia ja katsastettiin mahdollisia yhteistyönäkymiä jatkoa ajatellen. Lisäksi projektipäällikkö toimi aktiivisesti NAL:n ja TPY:n hankkeiden yhteistyöryhmässä, joka kokoontui 1 2 kertaa kuukaudessa. Hankkeen toiminnan myötä tietoisuus starttivalmennuksesta lisääntyi ja kiinnostus toimintamallia kohtaan laajentui, josta oli osoituksena useat pyynnöt osallistua matalan kynnyksen palveluja kehittävien hankkeiden suunnittelutyöhön. Hankkeessa tehtiin vuoden 2011 aikana arviointitutkimus, jossa perehdyttiin tarkemmin Kuopion ja Joensuun paikallisiin toimintamalleihin. Tutkimuksen toteutuksesta vastasivat Päivi Harinen (Itä- Suomen yliopisto), Tuula Joro ja Terhi Halonen. Tutkimus toteutettiin nuorten, palveluntoteuttajien ja verkostohenkilöiden haastatteluina. Arviointitutkimuksen tulokset kootaan erilliseen tutkimusraporttiin, minkä lisäksi sen osatuloksia tullaan näkemään osana hankkeessa tuotettavaa Starttivalmennus-julkaisua. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuonna 2011 yhden kerran. Ohjausryhmään kuuluivat Jaana Walldén (opetus- ja kulttuuriministeriö), Anneli Koistinen (Oulun kaupunki), Maija Laukkanen (Silta-Val- 12

14 VUOSIKERTOMUS 2011 mennusyhdistys ry), Hanna Laurila (Helsingin Diakoniaopisto), Tarja Taskinen (Helsingin kaupunki), Ulla Mänttäri-Tikka (Joensuun nuorisoverstas), Kyösti Pajari (Omnia), Sari Timonen (NAL) ja Anne Välimaa (TPY). MaMuPaja Maahanmuuttajatyö työpajoilla ( ) Maahanmuuttajatyö työpajoilla -hanke käynnistyi RAY:n rahoituksella kesäkuussa 2011, jolloin hankkeen projektipäällikkö aloitti työnsä. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on kartoittaa työpajojen maahanmuuttajatyön osaamista, kehittää työpajoilla tehtävää maahanmuuttajavalmennusta ja vahvistaa valmentajien monikulttuurista ammatillista osaamista sekä lisätä työpajojen sidosryhmien tietoisuutta työpajoilla tehtävästä maahanmuuttajatyöstä. Hankkeen aikana mallinnetaan yhteistyössä yhdistyksen jäsenorganisaatioiden kanssa maahanmuuttajille suunnattua valmennusta ja levitetään tuotettu tietopääoma takaisin työpajojen käyttöön ja koko toimialan osaamiseksi maahanmuuttajien kanssa työtä tekevien työpajojen verkoston, opaskirjan ja työpajavalmentajille suunnattujen koulutusten avulla. Kesän ja syksyn 2011 aikana yhteistyöhön lähti mukaan yli 60 jäsenorganisaatiota, mikä kattaa alueellisesti kaikki Suomen maakunnat. Syksyllä 2011 hankkeessa tehtiin alkukartoitus, johon osallistui noin 80 % yhteistyökumppaneista. Sen tulokset levitettiin välittömästi takaisin pajakentälle. Kartoituksesta saatiin paljon hyödyllistä tietoa, jota voidaan jatkossa hyödyntää verkostossa, opaskirjassa ja tulevissa koulutuksissa. Syksyllä järjestettiin hankkeen ensimmäinen verkostopäivä, jossa verkostoitumisen lisäksi pohdittiin yhdessä, miten roolivaihtoharjoituksen kautta voidaan paremmin ymmärtää maahanmuuttaja-valmentautujaa ja mitä erityistä tukea maahanmuuttajataustainen henkilö tarvitsee pajajakson aikana. Osallistujia oli yhteensä parikymmentä ja he tulivat Kymenlaaksosta, Uudeltamaalta, Keski-Pohjanmaalta, Pirkanmaalta, Keski-Suomesta ja Etelä-Karjalasta. Lisäksi hankkeen projektipäällikkö osallistui aktiivisesti alan seminaareihin ja loi verkostoa erityisesti maahanmuuttajataustaisiin henkilöihin ja heitä edustaviin järjestöihin. Syksyllä 2011 aloitti toimintansa ns. Mamu-työryhmä, joka työsti yhdessä hankkeen projektipäällikön kanssa syksyllä 2012 julkaistavaa maahanmuuttajavalmennuksen opaskirjaa. Työryhmään kuului 9 työpajalla työskentelevää valmentajaa Lappeenrannasta, Turusta, Jyväskylästä, Kotkasta ja Helsingistä. Työryhmä tapasi syksyllä kolme kertaa ja työsti opaskirjan sisältöä aktiivisesti. Lisäksi 13-jäseninen ohjausryhmä tapasi syksyn aikana kaksi kertaa. Ohjausryhmän jäseniä vuonna 2011 olivat Marko Kerola (Rauman seudun Katulähetys ry), Eija Grönholm (Kotkan kaupungin työllisyysyksikkö), Christina Huotari (Helsingin kaupungin maahanmuuttajien neuvontapiste), Hanna Laurila (Helsingin Diakoniaopisto), Pia Lindfors (Suomen Pakolaisapu), Seinab Omar (Kalliolan Setlementti), Saadia Radouai (Kalliolan Setlementti), Asta Rentola (Suomen nuorisoyhteistyö - Allianssi ry), Pia-Stina Repo (Sotek-säätiö), Matleena Sierla (Helsingin kaupungin maahanmuutto-osasto) sekä Anne Välimaa (TPY). Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön ( ) Vaikuttavuutta työpajayhteistyöhön oli valtakunnallinen Länsi-Suomen ELY-keskuksen rahoittama ESRhanke, jonka hallinnoijana toimi Bovallius-ammattiopisto. Hankkeessa jatkettiin Opequal-hankkeessa aloitettua nivelohjauksen toimintamallin kehittämistä sekä ammatillisten opintojen osien siirtämistä työpajoilla tapahtuvaksi. Hankkeen tavoitteena oli kehittää vaihtoehtoisia, työvaltaisen oppimisen väyliä niille nuorille, joille perinteinen luokkamuotoinen ammattiin opiskelu ei sovellu. Kohderyhmänä hankkeessa olivat opintojensa kanssa vaikeuksiin joutuneet ja sellaiset nuoret, jotka eivät ole löytäneet jatkopolkua peruskoulun jälkeen. Vuoden 2011 aikana TPY levitti hankkeen hyviä käytäntöjä omia tiedotuskanaviaan käyttäen, osallistui hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn sekä oli mukana järjestämässä Synergia-verkoston tapaamista. Synergia-seminaari järjestettiin Espoossa Seminaarin teemana olivat toiminnalliset menetelmät ammatillisen osaamisen hankkimisessa, joustavat koulutuspolut ja monialainen yhteistyö. Tavoitteena oli lisätä toimintojen avoimuutta, toimijoiden välistä yhteistyötä, tietoisuutta koulutuspolkujen moninaisuudesta sekä kohottaa toiminnallisen oppimisen statusta. Seminaarissa oli noin 80 osallistujaa ympäri maata. Ammattiosaamista välityömarkkinoilta ( ) Ammattiosaamista välityömarkkinoilta on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama ESR-hanke, jota hallinnoi Bovallius-ammattiopisto. Hankkeessa yhteistyökumppaneina ovat Valtakunnallinen työpajayhdistys, VATES-säätiö, Mielenterveyden keskusliitto ry, Suomen kierrätyskeskusten yhdistys ry sekä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy. Hanke käynnistyi marraskuussa 2011, mutta TPY:ssä operatiivinen toiminta käynnistyy vasta alkuvuodesta Hankkeeseen tulee TPY:lle yksi työntekijä. 13

15 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli, jonka avulla jo olemassa oleva ja työpajoilla tai muissa oppimiseen soveltuvissa ympäristöissä hankittu osaaminen pystyttäisiin ottamaan paremmin huomioon. Hankkeen tarjoama kehittämisen ja toiminnan malli parantaa vaihtoehtoisilla, toiminnallisen oppimisen tavoilla hankitun osaamisen vertailtavuutta perinteisen, oppilaitoksissa hankitun osaamisen kanssa. Tunnistamalla ja dokumentoimalla olemassa oleva osaaminen ja vaihtoehtoisilla tavoilla opitut tiedot ja taidot yhteisen opetussuunnitelmakielen avulla tuetaan tehokkaimmin asiakkaiden omaa kehitystä ja työllistymistä. Hanke tukee oppimisympäristöjen tunnistamista ja opinnollistamista työpajoilla ja muissa välityömarkkinoilla toimivissa organisaatioissa konsultoinnin, koulutuksen, verkostotoiminnan ja tukimateriaalien avulla. Koulutustoiminta Valtakunnallisen työpajayhdistyksen koulutustoiminta käynnistyi vuoden 2011 alusta täydellä teholla. Aiempien vuosien kehittämistyön tuloksena vuoden alusta otettiin käyttöön useita koulutustuotteita, joiden tavoitteena on vahvistaa työpajatoiminnan perusteiden tuntemusta sekä tukea työpajojen valmennushenkilöstön valmennuksellisen osaamisen kehittymistä. Uusien koulutustuotteiden lisäksi jo paikkansa vakiinnuttanut yhteisövalmennus jatkui erittäin suosittuna. Koulutustoiminnan pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda yhdistyksen tuottamista koulutuksista selkeä koulutustuotteiden kokonaisuus, joka vastaa kentän tarpeisiin. Uudet koulutustuotteet Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet vakiinnutti vuoden 2011 aikana asemansa työpajakentän peruskoulutuksena. Kaksipäiväisessä, pääasiassa työpajakentän valmennushenkilöstölle suunnatussa peruskoulutuksessa perehdytään työpajatoiminnan ja työ- ja yksilövalmennuksen peruskäsitteistöön sekä valmennuksen perusteisiin. Koulutus antaa välineitä valmennustyöhön sekä vahvistaa valmennushenkilöstön ammatti-identiteettiä. Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet -koulutusta järjestettiin vuoden aikana Helsingissä kaikille avoimina koulutuspäivinä neljä kertaa, minkä lisäksi koulutusta järjestettiin tilausten mukaan yksittäisissä organisaatioissa tai alueellisesti. Yhteensä koulutus saavutti noin 150 henkilöä. Vuoden 2011 aikana otettiin käyttöön useita yksipäiväisiä, tiettyyn aiheeseen keskittyviä koulutustuotteita eli ns. teemakoulutuksia. Vuoden aikana teemakoulutuksia toteutettiin kaikille avoimina koulutuspäivinä kaksi kappaletta: yksi Erilaiset oppijat työpajoilla -koulutus ja yksi Arviointi valmennuksessa -koulutus. Lisäksi teemakoulutuksia toteutettiin tilattuna myös yksittäisissä organisaatioissa tai alueellisesti. Syksyn 2011 aikana pilotoitiin myös uusi, narratiiviseen eli tarinalliseen menetelmään perustuva koulutustuote Perustehtävällä tulevaisuuteen. Yhteensä muut koulutukset tavoittivat yli 80 henkilöä. Yhteisövalmennus Perinteinen, yhdessä organisaatiossa toteutettu yhteisövalmennusprosessi nostaa päihdekysymykset koko yhteisön käsiteltäväksi. Yhdessä laadittu päihdeohjelma vahvistaa työpajayhteisöä kaikilla osa-alueilla: työpajaa perustehtävän toteuttamisessa, valmennushenkilöstöä arjen työskentelyssä ja valmentautujia oman elämänsä parhaina asiantuntijoina. Yhteisövalmennusprosessin kulku räätälöidään jokaisen työpajan mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaisesti. Perinteisesti yhteisövalmennusprosessi toteutui Tunturi-Lapissa Muonion, Enontekiön ja Kittilän työpajoilla sekä Vantaalla, TTS TehoAPAJA- hankkeessa. Henkilöstölle suunnatun yhteisövalmennuksen tavoitteena on antaa työvälineitä päihteiden riskikäytön tunnistamiseen ja päihteidenkäytön puheeksiottoon. Puheeksiotto koetaan edelleen usein hankalaksi, ei ainoastaan työpaikoilla vaan perhe- ja ystäväpiireissäkin. Asiallinen tieto päihdeilmiöstä voi madaltaa puheeksioton kynnystä, mutta lupa puhua päihteistä työpajalla syntyy vain yhdessä puhumalla. Henkilöstölle suunnattu yhteisövalmennusprosessi toteutui Työpaja Apajassa Kotkassa, ALU-verkoston järjestämänä Oulussa, Tervolan kunnan työpajalla sekä Kuntoutuskeskus Petreassa Turussa. Työpajan verkostolle suunnattu yhteisövalmennus on kokonaisuus, jossa yhdessä tarkastellaan päihteiden näkymistä työelämässä ja työpajoilla sekä laaditaan verkostolle yhteistä toimintamallia päihdekysymyksissä. Verkostolle suunnattu yhteisövalmennus toteutui Oriveden kaupungin ja Nastolan kunnan työpajoilla sekä Kouvolassa Kouvolan seudun ammattiopiston järjestämänä. Yhteisövalmennus tavoitti vuoden 2011 aikana osallistujia 20 eri organisaatiosta. Yhteensä yhteisövalmennukseen osallistui yli 60 työpajahenkilöstön jäsentä, yli 100 valmentautujaa ja 20 muiden organisaatioiden (mm. ELY- keskus, ammatillinen oppilaitos) edustajaa. Työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon kehittäminen Työpajakentällä toimiville valmentajillekin soveltuva Työvalmennuksen erikoisammattitutkinto hyväksyttiin opetus- ja kulttuuriministeriön asetuskokoelmaan vuoden 2009 lopussa ja se liitettiin erikoisammattitut- 14

16 VUOSIKERTOMUS 2011 kintojen luetteloon vuoden 2010 alusta. Vuoden 2011 aikana Opetushallituksen työryhmä kehitti sisältöjä tulevaan tutkintoon ja antoi oman esityksensä tutkinnon rakenteeksi. Työpajakenttää työryhmässä edusti Erkki Sipilä Silta-Valmennusyhdistys ry:stä. Työpajayhdistys tuki työryhmän työskentelyä muun muassa tuottamalla tietoa työpajakentältä sekä antamalla lausunnon esitetystä tutkintorakenteesta. Työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon perusteet astuivat voimaan Mahdollisuusrahasto Valtakunnallinen työpajayhdistys jakoi vuoden 2011 aikana taloudellista tukea nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen ja heidän elämäntilanteensa parantamiseen. Itä-Suomen ja Kainuun alueille jaettavat varat oli saatu lahjoituksena. Tukea myönnettiin yhteensä euroa Varkauden urheiluseurat ry:n Kimppa työpajoille, Savonlinnan kaupungin nuorisoverstaalle, Rautavaaran työraitti ry:lle, Hyvärilän nuorisokeskuksen Nuortenpaja Apajalle, Itelliset ry:lle, INTOa Työstä ry:n Nuorten työpaja Kompassille sekä Työpaja Hanslankareille. että erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä on tärkeää yhteistyö etsivän nuorisotyön, työpajojen ja koulun kesken. Kuntoutuksen ja kuntoutumisen maailmaan johdatteli koulutuspäällikkö Matti Tuusa Kuntoutussäätiöltä. Palvelujen tilaajan näkökulmaa sekä lainsäädännön että arkitodellisuuden tasolta toivat lakimies Heidi Giss Kelasta, sosiaaliohjaaja Hilla-Maaria Sipilä Espoon työvoiman palvelukeskuksesta sekä henkilöstöjohtaja Anssi Niemelä Jyväskylän kaupungilta. Palvelujen organisointiin, tuottamiseen ja vaikutusten arviointiin taas johdateltiin Kumppaniksi ry:n, Rovaniemen Monitoimikeskus -säätiön ja Jupiter-säätiön puheenvuoroissa. Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi Työhön kuntoutumisen kumppanuusfoorumi pidettiin Helsingissä Paasitornissa. Kumppanuusfoorumi nosti esiin työhön kuntoutumisen ajankohtaisia kysymyksiä ja herätti keskustelua kuntoutumiseen tähtäävien palvelujen tarpeellisuudesta ja sisällöstä. Seminaariin osallistui noin 120 osatyökykyisten ja työhön kuntoutujien kanssa työskentelevää valmennuksen ja kuntoutuksen ammattilaista, virkamiestä ja päättäjää. Peruspalveluministerin tervehdyksen seminaariväelle tuonut valtiosihteeri Sinikka Näätsaari muistutti, että pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset ja syrjäytymisvaarassa olevat ovat yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa. Kuntoutuksessa vastuu jakautuu useille tahoille, jolloin kuntoutusketjun täytyy toimiakseen olla katkeamaton. Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Eveliina Pöyhönen kertasi hallituksen linjauksia hyvinvoinnin turvaamiseksi ja muistutti, Julkaisutoiminta Vuonna 2011 julkaistiin yksi yhdistyksen verkkosivuilta ladattavissa oleva verkkojulkaisu. Koko ajan tälläkin hetkellä Nuorten tarinoita työpajoilta kokoaa yhteen työpajanuorten omia tarinoita, runoja, piirroksia ja kuvia. Julkaisun ulkoasun suunnittelivat Svenska Produktionsskolan SVEPSin nuoret. Vuoden aikana työstettiin Sosiaalisen työllistämisen toimialan käsitteet -julkaisun päivitystä ja uusi kirja saatiin sisällöllisesti valmiiksi loppuvuodesta. Kirja julkaistaan alkuvuodesta 2012 verkkojulkaisuna. Myös Startti parempaan elämään -hankkeessa valmisteltu kirja siirtyi julkaistavaksi alkuvuodesta Vuoden 2011 toimintasuunnitelmassa mainittu Työ ja yksilövalmennuksen perusteet -koulutuksen tarpeisiin tuotettu työkirja siirrettiin toteutettavaksi myöhemmin. TPY:n julkaisuista neljä käännettiin vuoden 2011 aikana ruotsin kielelle. Ruotsinkielisten julkaisujen tuottamisesta vastasi ULA Ungdom/Lärande/Arbete -hanke. TPY:n kotisivuilla oli toimintavuonna tarjolla 10 painettua julkaisua, joista kaksi oli maksullisia ja muut maksuttomia, pelkän postimaksun hinnalla tilattavia. Ladattavia verkkojulkaisuja oli tarjolla 12 kappaletta, joista neljä oli ruotsinkielisiä. Verkkosivujen kautta tilattuja kirjoja postitettiin vuoden aikana noin 400 kappaletta. Lisäksi kirjoja jaettiin seminaareissa ja tapahtumissa. 15

17 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS Vaikuttaminen Valtakunnallisen työpajayhdistyksen vaikuttamistyön keskeisenä tavoitteena on päättäjien ja hallinnon työpajatoiminnan tuntemuksen kasvattaminen sekä aktiivinen vaikuttaminen niihin päätöksiin ja lakeihin, joilla koko sosiaalisen työllistämisen toimialaa säädellään. Kuluneen vuoden aikana yhdistys vaikutti uuden hallituksen ohjelmaan, nuorten yhteiskuntatakuun kehittämiseen sekä työpajojen rahoitukseen ja osallistui aktiivisesti eduskuntavaalikeskusteluun pitämällä esillä omia vaalitavoitteitaan. Työpajayhdistys oli asettanut vuoden 2010 lopulla kolme hallitusohjelmatavoitetta: nuorten yhteiskuntatakuu koskemaan kaikkia, työpajapalvelut koko maata kattaviksi ja työpajoissa tapahtuva oppiminen tukemaan virallista koulutusjärjestelmää. TPY edisti tavoitteitaan ennen vaaleja lobbaamalla puolueita ja ehdokkaita. Hallitusneuvotteluissa puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto edisti TPY:n tavoitteita ja hallitusohjelman kirjauksissa työpajatoiminta onkin vahvasti esillä. Yksi hallituksen kärkihankkeita on nuorten yhteiskuntatakuu; ohjelmassa luvataan lisätä koulutuksen yksilöllisyyttä ja joustavuutta siten, että toisen asteen ammatillinen koulutus on mahdollista suorittaa joustavasti joko oppilaitoksessa, oppisopimuksella, näyttötutkintona, työpajassa tai näitä yhdistäen. TPY antoi lausunnon Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman luonnokseen ja sai ohjelmaan kirjaukset matalan kynnyksen monialaisten palvelujen kehittämisestä ja resursoinnista sekä tuetun oppisopimuksen käytön mahdollistamisesta. Runsaasti lausuntoja Opetushallitukselle: Lausunto työvalmennuksen erikoisammattitutkinnon perusteiden luonnoksesta. Lausunnossa kiinnitettiin huomiota koulutukseen hakeutuvien pohjakoulutusvaatimuksiin, joita pidettiin liian suppeina sulkien ulos työvalmentajan tehtävissä työskentelevät. Lisäksi työvalmennuksen määrittelyssä oli jätetty pois työn keskeisin sisältö, eikä tutkinnon sisältö vastaa tarpeeksi hyvin kentällä työskentelevien työvalmentajien arjen todellisuutta ja työtehtävien vaatimuksia. Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmälle: Ehdotus nuorten työllisyyden edistämiseksi ja yhteiskuntatakuun tehostamiseksi. Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmä pyysi kommentteja nuorten työllisyyden edistämiseksi ja yhteiskuntatakuun tehostamiseksi. Työpajayhdistys esitti, että kuntien tulee luoda yhteistyössä koko maan kattavat, alueelliset, kuntarajat ylittävät työpajapalvelut osana kuntien peruspalveluja. Toimenpiteiden soveltuvuus ja oikea-aikaisuus tulee varmistaa, matalan kynnyksen palvelujen saatavuutta tulee parantaa ja työmarkkinatuen 6 kuukauden sääntöä väljentää. Työpajojen ja oppilaitosten välisiä suoritusten arviointimenetelmiä tulee kehittää ja työvoiman palvelukeskuksen toimintamalli tulee levittää koko maan kattavaksi. Opetus- ja kulttuuriministeriölle: Lausunto Valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopoliittiseen kehittämisohjelmaan Ohjelmaluonnoksessa oli TPY:n mielestä hyviä kirjauksia työpajatoiminnan ja etsivän työn resursoinnista ja tarpeellisuudesta. Lapsi- ja nuorisopoliittiseen ohjelmaan esitettiin lisättäväksi seuraavat asiat: kehitetään ja resursoidaan matalan kynnyksen monialaisia palveluja nuorille sekä parannetaan mahdollisuuksia tuetun oppisopimuksen käyttöön. Eduskunnan valiokunnille: työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle: Lausunto valtion talousarvioksi vuodelle 2012, Nuorten yhteiskuntatakuu. Lausunnossa esitettiin, että nuorten yhteiskuntatakuussa huomioidaan erityistä tukea tarvitsevat nuoret. Työpajayhdistys esitti resurssien suuntaamista työpajapalveluihin siten, että palvelu on saavutettavissa valtakunnallisesti. Lisäksi tulisi edistää monialaista yhteistyötä ja lisätä palvelutarpeen arviointia työpajoilla, vaihtoehtoisia oppimisympäristöjä ja tekemällä oppimisen mahdollisuuksia, työvoimapoliittisen koulutuksen ja tuetun oppisopimuksen lisäämistä sekä matalan kynnyksen palveluita eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle: Lausunto valtion talousarvioksi vuodelle Työpajayhdistys esitti, että valtion talousarviossa huomioidaan erityisesti monialaisia palveluja ja pidempiä työhön kuntoutumisen polkuja tarvitsevat ihmiset suuntaamalla rahoitusta sektorirajat ylittävien palveluiden kehittämiseen ja resursoimiseen. Julkilausumat ja kannanotot Työpajapäivillä Kittilässä annettiin julkilausuma, jossa esitettiin toimenpiteitä nuorten syrjäytymisen kasvun pysäyttämiseksi. Yhdistys on huolissaan etenkin palvelujen ulkopuolella olevien nuorten tilanteesta julkaistiin kannanotto VM:n budjettiesityksessä esitettyjen määrärahojen leikkauksista etsivään nuo- 16

18 VUOSIKERTOMUS 2011 risotyöhön ja työpajatoimintaan. Kannanotossa vaadittiin määrärahaleikkauksien perumista. Yhdistys oli kuultavana Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän kokouksessa ja esitti, että nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanossa huomioidaan monialaisia palveluja ja pidempiä työllistymispolkuja tarvitsevat nuoret. Kuulemisessa korostettiin työpajapalvelujen saavutettavuuden tärkeyttä, palvelutarpeen arviointia ja jatkopolkujen rakentamista tarvelähtöisesti ja joustavasti, vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen kehittämistä sekä monialaisia matalan kynnyksen palveluja. Vuonna 2011 järjestettiin eduskuntavaalit. TPY osallistui aktiivisesti keskusteluun ja edisti vaalitavoitteidensa toteutumista. TPY lähetti eduskuntavaaleihin liittyen kyselyn kaikille puolueille. Puolueilta kysyttiin kantaa eriarvoisuuden lisääntymiseen yhteiskunnassa, nuorten syrjäytymiseen, työpajatoimintaan, välityömarkkinoihin ja työllisyyteen. Puolueiden vastaukset julkaistiin nettisivulla. Yhdistys järjesti Helsingissä vaalikeskustelun, jossa käytiin vilkasta keskustelua. Vaalipaneeliin osallistuivat Fatberhe Hetemaj (Kok), Timo Juurikkala (Vihr), Antti Kaikkonen (Kesk), Mikaela Nylander (RKP), Sari Palm (KD), Sirpa Puhakka (Vas), Pekka Tuuri (SDP) ja Timo Elo (PS). CIMOn Youth in Action nuorisotoimintaohjelman ohjausryhmä toiminnanjohtaja Markku Hassinen ( asti), järjestöpäällikkö Mari Ahonen-Walker ( alkaen) Oikeus oppimiseen -neuvottelukunta järjestöpäällikkö Mari Ahonen-Walker Hallitusohjelman kärkenä on köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen sekä niistä seuraavien terveysongelmien kaventaminen. Työpajayhdistyksen vaikuttamistyön päämääränä on nyt vaikuttaa siihen, että hallitusohjelman tavoitteet saavutetaan, työpajatoiminnan resurssit turvataan ja toimintaa kehitetään. Jäsenyydet 2011 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Suomen sosiaalipedagoginen seura ry Valmentavan ja sosiaalisen työllistämisen yhteistyöryhmä 17

19 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS Tiedotusprosessi T iedotus- ja markkinointi ovat yhdistyksen perustoimintaa, joka tukee vaikuttamistyötä sekä jäsen- ja kehittämistoimintaa. Ulkoinen viestintä vahvistaa kuvaa Valtakunnallisesta työpajayhdistyksestä asiantuntijana ja toimialan kehittäjänä. Viestinnällä lisätään yhdistyksen ja työpajakentän tunnettavuutta ja pyritään vaikuttamaan päätöksentekijöihin. Sisäinen viestintä tukee jäsenjärjestöjä sekä muita toimialan ammattilaisia tiedon avoimena välittäjänä. Viestinnästä ja markkinoinnista vastasi tiedottaja, joka teki yhteistyötä toiminnanjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten kanssa. Yhdistyksen viestinnän tavoitteita vuonna 2011 olivat työpajatoiminnan tunnettavuuden lisääminen, profiilin nostaminen sekä sen kannattavuuden, vaikuttavuuden ja valmennusosaamisen esiintuominen ja päättäjien tiedoksi saattaminen. Vuoden aikana TPY laati runsaasti lausuntoja ja muutamia kannanottoja. Yhdistys vieraili muun muassa eduskunnan valiokunnissa antamassa lausuntoja. TPY toimi myös luotettavana median asiantuntijana, jota lehdistö, tv ja radio hyödynsivät säännöllisesti vuoden aikana. Sisäisen viestinnän kohderyhmänä olivat ensisijaisesti jäsenorganisaatiot, joille välitettiin ajankohtaista tietoa TPY:n tapahtumista, koulutuksista ja julkaisuista sekä uutisia ja tapahtumia toimialalta. Pääviestintäkanavia olivat uutiskirje PajaInfo ja järjestön verkkosivut PajaInfo ilmestyi vuoden aikana 14 kertaa. Sen postituslistalla oli vuoden lopussa n. 480 sähköpostiosoitetta. Verkkosivustolta löytyi tietoa muun muassa yhdistyksen arvoista ja monipuolisesta toiminnasta. Verkkosivuja päivitettiin säännöllisesti. Blogi-osio toimi sivustolla kiinnostavana vaikuttamiskanavana. Toimintavuoden aikana siihen kirjoittivat sekä puheenjohtaja että toiminnanjohtaja. Työpajatieto taas oli verkkosivuston itsenäinen kokonaisuus, joka toimi työpajatoiminnan tietopankkina. Työpajatietoa ylläpidettiin vuoden aikana päivittämällä tietoja. Markkinointimateriaaleja uusittiin syksyllä. TPY:n visuaalisen ilme uudistui, kun yleisesite, juliste, roll up, käyntikortit ja power point -pohjat saivat uuden yhtenevän ilmeen. TPY:n graafisten töiden suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi tiedottaja. 18

20 VUOSIKERTOMUS 2011 Hallitus Hallinto Hallituksen puheenjohtajana toimi kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto ja varapuheenjohtajana Varsinais-Suomen pajakoordinaattori Taina Laaksonen. Varsinaisia jäseniä vuonna 2011 olivat henkilöstövalmentaja, luovuuskouluttaja Tuija Hämäläinen Keski-Suomen työpajayhdistys ry:stä, toiminnanjohtaja Samuel Juntunen Tornion työvoimalasäätiöstä, yksilövalmentaja Joanna Juurakko Paukun pajalta, kuraattori Jasmina Salonen Hyvinkään Nuorten työpaja HOPEsta ja projektipäällikkö Virpi Ulmanen Laptuote -säätiöltä. Varajäseninä vuonna 2011 olivat toimialajohtaja Maija Laukkanen Silta-Valmennusyhdistyksestä, projektipäällikkö Anna Lyra-Katz Helsingin kaupungin opetusvirastosta ja toiminnanjohtaja Niina Veko Valtti-työpajasta. Hallituksen sihteerin tehtävistä vastasi toiminnanjohtaja Markku Hassinen saakka ja vs. toiminnanjohtaja Annukka Virtanen Hallitus kokoontui varsinaiseen kokoukseen kahdeksan kertaa vuoden aikana, lisäksi pidettiin kaksi sähköpostikokousta. Syyskuussa hallitus ja TPY:n henkilökunta kokoontuivat yhteisille strategiapäiville Heurekaan Tikkurilaan. Kevätkokous Valtakunnallinen työpajayhdistys ry:n kevätkokous pidettiin Helsingissä. Kokouksessa oli edustettuna 17 jäsenorganisaatiota äänimäärän ollessa 35. Kevätkokous hyväksyi yhdistyksen vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2010 sekä myönsi tili- ja vastuuvapauden hallitukselle. Kokouksen aluksi Turun yliopiston tulevaisuudentutkimuksen keskuksen professori Sirkka Heinonen luennoi kokousväelle tulevaisuuden työmarkkinoiden vaatimuksista ja työntekijöihin kohdistuvista osaamisvaatimuksista. Syyskokous Yhdistyksen syyskokous pidettiin Helsingissä. Kokouksessa oli edustettuna 35 jäsenorganisaatiota äänimäärän ollessa 64. Syyskokous hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle 2012 sekä valitsi hallituksen puheenjohtajan ja hallitukseen erovuoroisten jäsenten tilalle kolme varsinaista ja kolme varajäsentä. Hallituksen puheenjohtajaksi vuosille valittiin kansanedustaja Sari Palm. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi vuosille valittiin Lahden kaupungin nuorisopalvelujen päällikkö Jaana Lehtinen, toiminnanjohtaja Niina Veko ja Varsinais-Suomen työpajakoordinaattori Taina Laaksonen. Hallituksen varajäseniksi vuodelle 2012 valittiin suunnittelija Heidi Halm, projektipäällikkö Karoliina Koskinen ja projektipäällikkö Joanna Juurakko. Henkilöstö TPY:ssä työskenteli vuonna 2011 kaikkiaan 9 työntekijää, joista seitsemän vakituisessa ja kaksi määräaikaisessa työsuhteessa. Henkilöstökulut sivukuluineen olivat yhteensä ,04 euroa. Toiminnanjohtaja Markku Hassinen vs. toiminnanjohtaja Annukka Virtanen Jäsenprosessi Mari Ahonen-Walker, järjestöpäällikkö Outi Hedemäki, yhteisövalmentaja (25 % työajalla) Koulutus- ja kehittämisprosessi Anne Välimaa, koulutus- ja kehittämispäällikkö Outi Hedemäki, yhteisövalmentaja (75 % työajalla) Kehittämishankkeet Startti parempaan elämään Jari Kivirinta, projektipäällikkö Maahanmuuttajatyö työpajoilla Petri Puroaho, projektipäällikkö Tiedotusprosessi Marja Hautaluoma, tiedottaja Dana Rautelin, tiedottaja Tukiprosessi Annukka Virtanen, hallinto- ja talouspäällikkö