TPY VUOSIKERTOMUS 2012

Transkriptio

1 T P Y VUOSIKERTOMUS 2012

2

3 Vuosikertomus 2012 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja tukea heikossa kouluttautumis- ja työllistymisasemassa olevien nuorten ja aikuisten työttömien työllistymisen edellytyksiä ja ehkäistä syrjäytymistä edistämällä työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen kehitystä Suomessa.

4 Toimitus: Dana Rautelin Kansi ja taitto: Dana Rautelin Valokuvat: Dana Rautelin ja kuva s. 4 Kirsi Alasaari Painopaikka: Painotalo C-4, Vaajakoski 2013

5 Sisällys Toiminnanjohtajan katsaus... 4 Yleistä yhdistyksestä... 5 Jäsenpalvelut... 6 Verkostotoiminta...6 Jäsentapahtumat...8 Kansainvälinen toiminta...9 Sosiaalisen työllistämisen toimialan kuntoutuskurssit...10 Jäsenprosessin kehittäminen...11 Kehittäminen Hanketoiminta...13 Koulutustoiminta...17 Julkaisutoiminta...19 Muu kehittämistoiminta...20 Vaikuttaminen Tiedottaminen ja markkinointi Tiedottaminen...25 Markkinointi...26 Tukipalvelut Johtaminen...27 Sisäinen kehittäminen...28 Taloushallinto...28 Henkilöstö- ja hallintopalvelut...32 Jäsenorganisaatiot Uudet jäsenet ja jäsenyydestä eroamiset...36

6 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS Toiminnanjohtajan katsaus Työpajatoiminta on toimintaa marginaalissa, mutta sen asema on viime vuosina tunnustettu ja tehtyä työtä arvostetaan sekä kaduilla että kabineteissa. Toiminnan esiinnousu hallitusohjelmatasolla on ainutlaatuista ja kertoo hyvästä ja pitkäjänteisestä työstä toiminnan vakiinnuttamiseksi niin kentällä kuin yhdistyksen vaikuttamistyössä. Kataisen hallitusohjelmassa työpajat on nostettu esiin koulutus-, tiede- ja kulttuuripolitiikan kohdalla, elinkeino-, innovaatio- ja työllisyyspolitiikan osiossa sekä vahvasti nuorisotakuun toteuttajana. Vuonna 2012, Valtakunnallisen työpajayhdistyksen 15. toimintavuoden teemana oli vaikuttaminen ja työpajatoiminnan vaikuttavuus. Valtakunnallinen työpajayhdistys jatkoi vaikuttamistyötään seuraten hallitusohjelman toteutumista sekä nostaen esiin työpajatoiminnan vaikuttavuutta kunnallisille päätöksentekijöille. Vuoden 2012 vaikuttamistyön yhtenä tärkeimpänä tavoitteena oli edistää nuorten yhteiskuntatakuun kehittämistä. Nuorten yhteiskuntatakuu -työryhmän ensimmäinen raportti laajoine taustoituksineen avasi uraa eri toimialojen yhteistyölle myös hallinnon tasolla tähän asti tätä yhteistyötä oli tehty lähinnä paikallisesti, työntekijätasolla, yksittäisten nuorten arjessa. TPY tervehti ilolla yhteiskuntatakuun kirvoittamaa keskustelua ja yhteisen todellisuuden rakentumista: käsityksen muodostusta siitä, millaisista ryhmistä ulkopuolisuuden uhkaa kokevien nuorten kohdalla puhutaan, paljonko näitä nuoria on ja kuinka tähän on tultu. Valtio on viime vuosina kasvattanut panostustaan työpajatoimintaan, ja viimeksi vuoden 2012 kehysriihessä työpajojen ja etsivien toiminnan rahoitusta lisättiin merkittävästi. TPY korosti kuntavaalien yhteydessä, että valtion panostus ei kuitenkaan yksin riitä, vaan työpajatoiminnan turvaamiseksi tarvitaan vahvaa resursointia myös kunnilta. Samalla muistutettiin työpajakenttää siitä, että yhteiskunnallisten resurssien rajallisuus pakottaa arvioimaan tuotettuja palveluja, josta johtuen kipeitä valintoja joudutaan tekemään ja panostuksia kohdentamaan uudelleen. Kentän tulee itse aktiivisesti nostaa esiin oman työnsä merkitystä, osaamista ja niiden vaikutusta yhteiskunnassa. Yhdistyksen 15. toimintavuosi oli täynnä toimintaa ja kautta leimasivat uudet kehittämishankkeet, runsaat rekrytoinnit, yhdistyksen perustoiminnan resurssien leikkaus että ajoittainen vajaamiehitys. Tästä huolimatta toiminta toteutui pääosin suunnitellusti ja yhdistys järjesti vuoden aikana lukuisia erilaisia seminaareja, tapahtumia ja tilaisuuksia. Jäsenpalveluissa jäsenkentälle tarjottiin monipuolisia tapahtumia ja kanavia aktiiviseen vuorovaikutukseen. Alueellista ALU-toimintaa oli käynnissä vuonna 2012 kahdeksalla maantieteellisellä alueella sekä ruotsin-/kaksikielisten pajojen ULA-verkostossa. Toiminnan maantieteellistä kattavuutta oli toimintavuonna pyrkimys lisätä, mutta määrärahojen supistuessa tästä jouduttiin luopumaan. Valtakunnallisissa teemaverkostoissa keskusteltiin työhönvalmennuksesta ja yritysyhteistyöstä, tarjottiin vertaiskehittämisen areenoja pajojen ennaltaehkäisevään päihdetyöhön sekä taide- ja kulttuurityöpajojen toiminnan kehittämiseen. Valtakunnalliset työpajapäivät järjestettiin huhtikuussa Vaasassa. Toukokuussa kokoonnuttiin Ihanko Pihalla? -tapahtumaan Hyvinkäälle. Kansainvälisessä toiminnassa tiivistettiin yhteistyötä eurooppalaisten tuotantokoulujen katto-organisaatioiden kanssa. Kehittämistoiminnassa kentälle tuotettiin koulutusta, valtakunnallisia kehittämishankkeita sekä julkaisuja. Yhdistys jatkoi jo vakiintuneiden koulutuspalvelujen tuottamista: Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet sekä lyhyemmät teemakoulutukset olivat suosittuja erityisesti alueellisesti järjestettyinä. Lisäksi koulutuksena toteutettiin työpajojen yhteisövalmennusprosesseja. Vuoden alussa yhdistyksellä oli toiminnassa kaksi RAY-rahoitteista hanketta, Maahanmuuttajatyö työpajoilla- sekä Startti parempaan elämään -hankkeet. Kevään aikana käynnistettiin kaksi uutta RAYrahoitteista hanketta. Startti parempaan elämään sai rinnalleen uuden juurruttamishankkeen ja Tekemällä oppii -hanke käynnistettiin työpajatoiminnan laadun ja määrittelytyön tueksi. Alkuvuodesta käynnistyi myös Bovallius-ammattiopiston hallinnoima ESRrahoitteinen Ammattiosaamista välityömarkkinoilta 4

7 VUOSIKERTOMUS hanke, jossa TPY oli mukana osatoimijana. Syksyllä 2012 toteutettiin pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon keskittyvä yksipäiväinen Kumppanuusfoorumi yhdessä Kuntaliiton kanssa. Toimintavuonna tuotettiin kaksi uutta julkaisua. Vaikuttamistyössä ja tiedottamisessa edistettiin nuorten yhteiskuntatakuun kehittämistyötä, starttivalmennuksen juurruttamista, työpajojen tunnustamista osana koulutusjärjestelmää sekä työpajojen yritysyhteistyön vahvistamista. Vuoden aikana tiivistettiin yhteistyötä muiden toimialan keskusjärjestöjen kanssa. Tiedottaminen tuki järjestön kehittämis- ja vaikuttamistyötä ja yhdistykselle laadittiin viestintästrategia. Jäsenviestinnän tärkein kanava oli 18 kertaa vuoden aikana ilmestynyt Pajainfo. Tukipalveluiden avulla pyrittiin toiminnan mahdollistamiseen sekä laadun jatkuvaan kehittämiseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Mari Ahonen-Walker toiminnanjohtaja Yleistä yhdistyksestä Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten perustama järjestö, jonka sääntöjen mukaisena tehtävänä on ehkäistä syrjäytymistä edistämällä työpajatoiminnan ja sosiaalisen työllistämisen kehitystä Suomessa. Yhdistys toimii pitkäjänteisesti toteuttaakseen missiotaan työpajatoiminnan kehittäjänä. Se vahvistaa toiminnallaan sekä työpajojen toimintaedellytyksiä että pajoilla työskentelevien ammattitaitoa. Vuosi 2012 oli yhdistyksen 15. toimintavuosi. Yhdistys palvelee jäseniään tuottamalla jäsen-, koulutus- ja kehittämispalveluita, joiden lisäksi yhdistys toteuttaa laajaa tiedotus- ja vaikuttamistyötä. TPY toimii tiiviissä yhteistyössä jäsenorganisaatioidensa ja muiden alan toimijoiden kanssa. TPY on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämistä nuorisotyön palvelu- ja kehittämiskeskuksista. Ministeriön nuorisoyksikkö vastaa yhdistyksen toiminnan perusrahoituksesta vuotuisella yleisavustuksella. Vuonna 2012 TPY:n valtakunnallisia kehittämishankkeita rahoittivat RAY ja Euroopan sosiaalirahasto. Yhdistyksen oma varainhankinta koostui jäsenmaksuista sekä koulutus-, osallistumismaksu- ja julkaisutuotoista. Yhdistyksen jäsenet Valtakunnallisella työpajayhdistyksellä oli vuoden 2012 lopussa 205 jäsenorganisaatiota. TPY:n jäsenyyttä haki vuoden aikana 15 organisaatiota, joista 14 oli uusia. Eroja oli 16, pääasiassa ne johtuivat organisaatiomuutoksista tai työpajatoiminnan päättymisestä. Jäsenpajojen luettelo ( ) sekä vuoden 2012 aikana jäsenyyttä hakeneet ja eronneet organisaatiot ovat vuosikertomuksen liitteenä. Jäsenpajoista oli 52 % kunnallisia tai kuntayhtymän hallinnoimia, 30 % yhdistyspohjaisia, 11 % säätiöpohjaisia ja loput 6 % muun muassa osakeyhtiöitä, sosiaalisia yrityksiä tai osuuskuntia. 5

8 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS Jäsenpalvelut Valtakunnallisen työpajayhdistyksen suurin voimavara on aktiivinen jäsenkenttä ja toimiva yhteistyö jäsenorganisaatioiden kanssa. TPY:n jäsenpalvelut suunnataan yhdistyksen jäsenorganisaatioille. Tarkoituksena on kehittää ja tuottaa jäsenistölle räätälöityjä ja tarpeisiin vastaavia palveluita. Jäsenprosessista ja sen kehittämisestä vastaa yhdistyksen järjestöpäällikkö. Jäsenpalveluilla tarkoitetaan jäsenyyteen liittyviä asioita, jäsentoimintaa sekä näihin kuuluvaa tiedontuotantoa ja kehittämistyötä. Jäsentoimintaa ovat muun muassa alueellinen ja valtakunnallinen verkostotoiminta, jäsentapahtumat sekä kansainvälinen toiminta. Valtakunnallisissa verkostoissa kehitetään yhdessä kentän kanssa työpajojen työnantajayhteistyötä, oppilaitosyhteistyötä, maahanmuuttajavalmennusta, starttivalmennusta, taide- ja kulttuurimenetelmin toteutettavaa valmennusta sekä päihdekysymyksiin ja yhteisövalmennukseen liittyvää toimintaa. Työpajatoimijoiden keskinäistä kehittämistä ja alueellista yhteistyötä mahdollistetaan ALU-verkostojen kautta. Koko työpajakentän yhteen kokoontumiselle tarjotaan puitteet vuotuisten jäsentapahtumien avulla. Jäsenpalveluihin kuuluva kansainvälinen toiminta koostuu ennen kaikkea liikkuvuuksien, oppimiskumppanuuksien ja opintovierailujen sekä eurooppalaisten kattojärjestöjen kanssa toteutettavasta yhteistyöstä. Verkostotoiminta Valtakunnallisella työpajayhdistyksellä oli vuoden 2012 aikana toiminnassa sekä alueellisia ALU-verkostoja että valtakunnallisia teemaverkostoja. Verkostojen toiminta oli säännöllistä ja suunnitelmallista ja niiden tarkoituksena oli työpajatoimijoiden yhteistyön lisääminen sekä toiminnan vahvistaminen vertaiskehittämisen avulla. ALU-verkostojen valtakunnallisesta koordinoinnista vastasi vuoden 2012 aikana yhdistyksen järjestöpäällikkö ja valtakunnallisten teemaverkostojen toiminnasta yhteisövalmentaja. Kehittämishankkeiden kautta organisoituvista hankkeista vastasi hankkeen vastuuhenkilö. ALU-verkostot Alueelliset ALU-verkostot ovat yhdistyksen vakiintunut toimintamuoto, jolla tuetaan paikallisten työpajatoimijoiden keskinäistä yhteistyötä. ALU-toiminnan tarkoituksena on työpajatoiminnan kehittäminen ja työpajatoimijoiden osaamisen lisääminen vahvistamalla sekä työpajatoimijoiden alueellista että TPY:n ja jäsenkentän välistä yhteistyötä. Vuonna 2012 yhdistyksellä oli kahdeksan paikallisen koordinaattorin vetämää, maantieteelliselle toiminta-alueelle perustuvaa ALU-verkostoa. Verkostot toimivat Kaakkois-Suomen (Kymenlaakso ja Etelä- Karjala), Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjanmaan (Pohjanmaa sekä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa), Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Päijät-Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen alueilla. Näiden lisäksi kokoontui valtakunnallinen ruotsinkielinen ULA-verkosto, jonka toiminta oli suunnattu kaksikielisille ja ruotsinkielisille työpajoille. Lapin alueen ALU-toiminnan koordinoinnista vastasi vuonna 2012 TPY, mutta varsinaista toimintaa alueella ei vaillinaisen henkilöstöresurssin vuoksi kyetty järjestämään. Alueellisiin verkostoihin kuului yhteensä noin 120 yhdistyksen jäsenorganisaatiota, jotka toimivat noin 180 kunnan alueella. ALU-verkostojen valtakunnalliset tavoitteet sovitaan puitesopimuskausittain. ALU-toimintaa ohjaavat valtakunnalliset tavoitteet perustuvat TPY:n strategisiin kehittämisen painopistealueisiin, kehittämisen kärkiin. Vuoden 2012 ALU-toiminnan valtakunnallisina kehittämisteemoina olivat työpajojen paikallisen vaikuttavuuden ja palvelujen saatavuuden lisääminen, oppilaitosyhteistyön kehittäminen yhdessä oppilaitosten ja viranomaisten kanssa sekä yritysyhteistyön kehittäminen. Valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi kullakin verkostolla oli omia, paikallisesta tarpeesta nousevia kehittämiskohteita. ALU-verkostojen toiminta koostui verkostotapaamisista, työkokouksista, koulutuksista, seminaareista ja konsultaatioista. ALU-verkostojen toteuttamissa koulutuksissa ja seminaareissa teemoina olivat muun muassa yhteiskuntatakuu, te-hallinnon sähköiset palvelut, opinnollistaminen, ratkaisukeskeinen johtaminen ja valmentava esimiesote, työturvallisuus, työhyvinvointi, velkaneuvonta sekä asiakasarviointi ja työ- ja toimintakyvyn selvitys. Osa koulutuksista oli suunnattu tietylle kohderyhmälle, kuten työvalmentajille. Lisäksi ALU-verkostojen vertaiskehittämisen erityisinä teemoina olivat oppilaitos- ja yritysyhteistyön erilaiset mallit ja hyvät käytänteet. TPY:n koulutustarjonnasta hyödynnettiin muun muassa Työ- ja yksilövalmennuksen perusteet- sekä Arviointi valmennuksessa -koulutuksia. 6

9 VUOSIKERTOMUS 2012 ALU-puitesopimuskausi päättyi vuoden 2012 lopussa. Koordinointisopimukset kilpailutettiin vuoden 2012 syksyllä, ja uusi kaksivuotinen puitesopimuskausi käynnistyy vuoden 2013 alussa. Toimintavuoden 2012 aikana järjestöpäällikkö osallistui jokaisen verkoston tapaamiseen vähintään kerran. Myös TPY:n hankkeet vierailivat ALU-verkostoissa, tiedottivat toiminnastaan ja hyödynsivät verkoston jäsenten asiantuntemusta oman toimintansa kehittämiseksi. Koordinaattoreille järjestettiin vuoden aikana kaksi yhteistä tapaamista, toinen helmikuussa ja toinen marraskuussa. Koordinaattoritapaamisten tavoitteena oli arvioida ja kehittää toimintaa edelleen. Helmikuun tapaamisessa oli edustettuna kuusi verkostoa ja marraskuun tapaamisessa seitsemän verkostoa. Tapaamisten keskeisinä teemoina olivat paikalliset kuulumiset ja kehittämistarpeet, vuoden 2012 toiminnan valtakunnalliset painopisteet, vuoden 2013 toiminnan suuntaviivat ja tavoitteet sekä ALU-toiminnan kehittäminen. Vuoden 2012 aikana ALU-toiminnan organisointia oli tarkoitus kehittää ja kohdentaa TPY:n tukea vaikuttamiseen ja vaikuttavuuteen järjestämällä verkostoille toiminnan laadun kehittämiseen ja vaikuttavuuden osoittamiseen keskittyvä koulutuskokonaisuus. Tätä kokonaisuutta ei kyetty toteuttamaan pienentyneen resurssin puitteissa vuonna Koulutuskokonaisuus järjestetään vuoden 2013 aikana nuorten sosiaalisen vahvistamisen palvelukokonaisuuden kehittämistyön kautta. Vuoden 2012 aikana kirjoitettiin ALU-toiminnan kehittämissuunnitelmaa, ja sen työstäminen jatkuu edelleen vuoden 2013 puolella. TPY:n tavoitteena oli parantaa ALU-toiminnan maantieteellistä kattavuutta käynnistämällä uusia verkostoja. Vuoden 2012 aikana uusia verkostoja ei pystytty käynnistämään. TPY ei myöskään saanut RAY:ltä hakemaansa rahoitusta ALU-toiminnan kehittämiseen. Valtakunnalliset teemaverkostot Valtakunnalliset teemaverkostot ovat määräaikaisia, tietyn teeman ympärille kerättyjä asiantuntijaverkostoja, joihin voivat osallistua Valtakunnallisen työpajayhdistyksen jäsenorganisaatioiden edustajat. Yhdistyksellä oli vuoden 2012 aikana kuusi teemaverkostoa, joista starttivalmennus-, synergia- ja maahanmuuttajavalmennuksen verkostot organisoituivat kehittämishankkeista ja taide- ja kulttuuriverkosto, seinätön valmennus- ja yhteisövalmennusverkosto jäsenpalveluista. Jäsenpalveluiden tuottamat verkostot organisoitiin yhdessä yhdistyksen paikallisen jäsenorganisaation kanssa. Taide- ja kulttuuriverkosto on tarkoitettu valmentajille, jotka työssään käyttävät erilaisia ryhmävalmennus-, taide- ja kulttuurityömenetelmiä. Verkosto tuottaa aktiivisesti sisältöä sekä rakentaa Ihanko Pihalla? taide- ja kulttuuritapahtumaa. Verkostotapaaminen järjestettiin Hyvinkäällä Ihanko Pihalla? -tapahtuman yhteydessä aiheena digitaalinen kuvankäsittely. Tapaamiseen ei saapunut osallistujia. Vuonna 2013 verkostotapaaminen toteutetaan edelleen Ihanko Pihalla? -tapahtuman yhteydessä, mutta sijoitetaan eri ajankohtaan tapahtuma-aikana, jotta valmentajat pääsevät paremmin osallistumaan siihen. Yhteisövalmennusverkosto tarjoaa vertaiskehittämisen areenan joko päihdekysymyksistä kiinnostuneille työpajatoimijoille tai yhteisövalmennusprosessin läpikäyneille organisaatioille tai molemmille. Yhteisövalmennusverkoston oli tarkoitus kokoontua vuoden aikana kahdesti, helmi- ja lokakuussa. Helmikuun verkosto järjestettiin yhteistyössä Kainuun ammattiopiston kanssa Kajaanissa. Tapaamisen teemana oli työterveyshuollon rooli päihdekysymyksissä ja päihdetietouden lisääminen ammatillisen lisäkoulutuksen avulla. Verkoston tapaamiseen osallistui vain kuusi henkilöä kolmesta eri organisaatiosta. Verkoston syksyn kokoontumista ei toteutettu vähäisen kiinnostuksen vuoksi. Verkoston toiminta päätetään vuoteen Seinätön valmennus -verkoston tarkoituksena on tarjota vertaiskehittämistä työhönvalmennusta tuottaville organisaatioille ja ns. seinättömille pajoille. Verkoston tarkoituksena on kehittää työnantajayhteistyötä, oppilaitosyhteistyötä ja tuettua oppisopimusta sekä kerätä ja vaihtaa hyviä työhönvalmennuksen käytäntöjä. Verkosto kokoontuu kahdesti vuodessa, maaliskuussa ja syyskuussa. Maaliskuun verkostotapaaminen toteutettiin yhteistyössä nuorten työpajan SVEPS:in kanssa Helsingissä. Teemana oli Tuettu työllistäminen ja seinätön valmennus yhteistyötä vai kilpailua? Tapaamiseen osallistui 27 henkilöä eri puolilta maata. Syksyn verkostotapaaminen toteutettiin Oulussa, yhdessä Oulun nuorten työpajojen, Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskuksen kanssa. Tapaamisessa keskityttiin tarkastelemaan seinätöntä valmennusta ELY-näkökulmasta ja perehdyttiin nuorten työntekijöiden rekrytoinnin kysymyksiin. Osallistujia tapaamisessa oli 39 henkilöä. Vuoden 2012 aikana verkoston rinnalla työskenteli verkostosta koottu työryhmä, joka tuotti materiaalia seinätön valmennus -mallinnukselle. Työryhmässä oli edustus Tornion Työvoimalasäätiöstä, Ylivieskan seudun Nuorten aktivointipalvelu Jelppiverkosta, Pukkilan kunnan Työllistämispalveluista, TTS:n TehoAPAJA-hankkeesta, Lahden kaupungin nuorisopalvelujen Horisontista sekä Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksesta. Työryhmän työ jatkuu vuonna 2013 muun muassa TE-hallinnon palvelu- ja lakiuudistusten vuoksi. 7

10 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS Jäsentapahtumat ALU-verkostot ja järjestöpäällikön vierailut Teemaverkostot Hankkeiden verkostot Jäsenpalvelut tuottivat vuonna 2012 kaksi vuotuista jäsentapahtumaa. Valtakunnalliset Työpajapäivät järjestettiin vuonna 2012 jo 15. kerran ja Ihanko Pihalla? työpajanuorten taide- ja kulttuuritapahtuma seitsemännen kerran. Kuntapajojen tapaaminen toteutettiin toimintavuonna yhdistettynä Kumppanuusfoorumiin. Valtakunnalliset työpajapäivät 2012 Valtakunnalliset Työpajapäivät järjestettiin Vaasassa TPY:n paikallisina kumppaneina Työpajapäivien järjestelyissä toimivat Jupiter-säätiö ja Resurscentret Föregångarna. Tapahtumapaikkana oli Kylpylähotelli Rantasipi Tropiclandia, johon kokoontui 559 työpaja-ammattilaista ja työpajatoiminnasta kiinnostunutta yli 150 organisaatiosta. Osallistujista 62 % työskenteli erilaisissa valmennus- ja ohjaustehtävissä, 28 % erilaisissa johtamis- tai kehittämistehtävissä ja loput osallistujat olivat muita ammattilaisia. Työpajapäivien teemana oli vaikuttaminen ja vaikuttavuus. Ohjelma oli rakennettu palvelemaan niin työ- ja yksilövalmentajia, toiminnan kehittäjiä kuin pajajohtoakin. Ohjelmassa panostettiin valinnaisuuteen ja tarjolla oli runsas määrä rinnakkaisseminaareja, joissa käsiteltiin muun muassa päihteitä ja puheeksiottoa, kunnan ja työpajan yhteistyötä, opinnollistamisen työkaluja, maahanmuuttajavalmennusta ja kansainvälistymistä, sosiaalitaloutta sekä työpajatoiminnan tulevaisuutta. Yhteisissä osuuksissa esille nostettiin erityisesti nuorten yhteiskuntatakuu ja työpajatoiminta sekä muut syrjäytymisen ehkäisyn keinot. Puheenvuoron pitivät muun muassa OKM:n neuvotteleva virkamies Jaana Walldén, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen ja TPY:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Palm. Työpajapäivien palautekyselyn vastausprosentti oli 36. Kokonaisuudessaan päivät onnistuivat palautteen perusteella hyvin. Erityistä kiitosta sai monipuolinen ohjelma. Jatkossa pyrimme kehittämään ilmoittautumiskäytäntöjä sekä lisäämään yhteistä ohjelma-aikaa. Vuonna 2012 haettiin tarjouskilpailulla paikallista kumppania poikkeuksellisesti vasta vuoden 2014 Valtakunnallisille Työpajapäiville. Tarjouskilpailun perusteella kumppaniksi valittiin Tuoterengas, ja näin Työpajapäivät järjestetään Lahdessa, Sibeliustalossa. Vuonna 2013 ei ole Valtakunnallisia Työpajapäiviä, sillä TPY on mukana toteuttamassa ainutlaatuista Nuori2013-tapahtumaa Jyväskylässä yhteistyössä Allianssin, Suomen ev.lut. kirkon ja Nuorisotutkimusseuran kanssa. Ihanko Pihalla? työpajanuorten taideja kulttuuritapahtuma Ihanko Pihalla? -tapahtuma tuo työpajoilla tuotettua kulttuuria ja taidetta kaiken kansan nähtäville ja kuultaville. Tapahtuman yleisöksi, kulttuuripäivää viettämään, ovat tervetulleita kaikki pajanuoret. Vuoden 2012 Ihanko Pihalla? työpajanuorten taide- ja kulttuuritapahtuma järjestettiin yhteistyössä Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön eli HRAKSin kanssa Hyvinkäällä. Tapahtuman teemana olivat suvaitsevaisuus ja kansainvälisyys. Osallistujia oli suomalaisten nuorten lisäksi Saksasta ja Ranskasta. Päivillä esittäytyivät eri taidemuodot, kuten teatteri, tanssi ja musiikki, lyhytelokuva ja animaatiot, taidekäsityöt, valokuvat ja kuvataide. Kaksipäiväiseen tapahtumaan osallistui kaikkiaan noin 400 valmentajaa ja valmentautujaa eri puolilta Suomea. Kuntapajojen tapaaminen Vuonna 2012 ei järjestetty erillistä Kuntapajojen tapaamista. Sen sijaan tapaaminen yhdistettiin Kumppanuusfoorumiin, joka järjestettiin yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. 8

11 VUOSIKERTOMUS 2012 valmentajaa. Vuoden 2012 aikana viikon pituisia liikkuvuuksia toteutui kaikkiaan viisi. Määrälliset ja laadulliset tavoitteet toteutuivat hankekokonaisuudessa hyvin, ja hanke sai rahoittajalta erityistä kiitosta osallistujien valintaprosessista. Hankkeen loppuraportti jätettiin rahoittajalle kesäkuun loppuun mennessä. Hankkeen erityisenä valtakunnallisena antina voidaan pitää sitä, että hanketta suunniteltaessa ja haettaessa tunnistettiin tarve maahanmuuttajatyön kehittämiselle suomalaisilla työpajoilla. UUSI OVI -hanketta varten kerättyä tietoa hyödynnettiin välittömästi ja TPY haki kansallista rahoitusta työpajoilla tapahtuvan maahanmuuttajatyön kehittämishankkeelle. Hanke sai RAY-rahoituksen ja se toteutuu 06/ /2013. Points de vue Intervention sociale et intégration professionnelle: points de vue des apprenants, des bénévoles et des travailleurs sociaux Jäsentapahtumat ja henkilöstön pajavierailut Kansainvälinen toiminta Valtakunnallisen työpajayhdistyksen vuoden 2012 kansainvälinen toiminta muodostui pääasiassa aiemmin haettujen kansainvälisten liikkuvuuksien ja oppimiskumppanuuksien toteuttamisesta. Vuoden aikana tiivistettiin myös yhteistyötä eurooppalaisten kattojärjestöjen kanssa sekä osallistuttiin aktiivisesti CIMOn Youth In Action -ohjausryhmän kokouksiin. Työpajoja tiedotettiin niille soveltuvista koulutuksista ja hauista. UUSI OVI työmarkkinoille maahanmuuttajien valmennuksen ja kotouttamisen kehittäminen sosiaalisen työllistämisen toimialalla LLP-Leonardo Da Vinci -ohjelmasta tuetun UUSI OVI työmarkkinoille -hankkeen ( ) ensisijaisena tavoitteena oli kehittää ja syventää sosiaalisen työllistämisen toimialalla työskentelevien valmentajien ammatillista osaamista erityisesti maahanmuuttajataustaisten valmentautujien kanssa tehtävässä työssä. TPY:n hallinnoiman hankkeen kansainvälisenä partnerina toimi saksalainen IB. Hankkeen liikkuvuuksiin osallistui yhteensä 10 sosiaalisen työllistämisen toimialalla työskentelevää Points de vue -hanke suunnattiin ylisukupolvisen työttömyyden ehkäisyyn ja sen tavoitteena oli kehittää ja vaihtaa hyviä käytäntöjä erityisesti taantuvien alueiden ja lähiöissä tehtävän työn tueksi. Hankkeen viitekehyksenä oli sosiokulttuurinen innostaminen. Hanke toteutettiin LLP-Grundtvig-oppimiskumppanuutena. Hankkeen koordinaattori oli ranskalainen Centre d Animation Social et Familial ja sen partnereina toimivat saksalainen IB, turkkilainen IBETH Egitim ve Toplumsal Hizmetler Limited Sirketi sekä TPY. TPY:n suomalaisena partnerina oli Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön eli HRAKS. Vuonna 2012 hankkeessa toteutui valmentajien ja valmentautujien liikkuvuus Suomeen sekä hankkeen päätös- ja arviointikokous Ranskaan. Toukokuussa Suomeen suuntautuneessa liikkuvuudessa oli mukana 15 osallistujaa, joista viisi oli valmentautujia. Suomen tapaaminen toteutettiin TPY:n ja HRAKSin yhteistyönä. Vierailun aikana esiteltiin suomalaista palvelujärjestelmää ja sen hyviä käytäntöjä, haasteita ja erityispiirteitä. Tapaamisen tavoitteena oli tutustuttaa hankepartnerit erityisesti suomalaiseen työpajatoimintaan ja sen hyviin käytäntöihin. Ranskassa pidettyyn hankkeen päätöskokoukseen osallistui kaksi HRAKSin valmentajaa. Hankkeen Suomelle asetetut määrälliset tavoitteet ylitettiin. Hankkeen aikana toteutettiin 15 liikkuvuutta, joista viisi valmentautujaa. Hankkeeseen sisältynyttä paikallista kehittämistyötä tehtiin HRAKSin valmentajien ja työpajanuorten yhteistyönä Hyvinkäällä. Myös laadullisesti hanke saavutti asetetut tavoitteet. Hankkeen loppuraportti toimitettiin rahoittajalle syyskuun lopussa

12 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS Wege zu Motivation und Ausbildung Euroopan sosiaalirahasto ja saksalainen LASA Brandenburg rahoittivat vuosina toteutetun hankkeen, jonka hallinnoijana toimi Internationaler Bund (Frankfurt/Oder, Saksa). Muita partnereita olivat Internationaler Bund Polska (Krakova, Puola) ja C.A.S.F/CO.TE.FOR (Bischwiller, Ranska). Yhteistyöhankkeessa kartoitettiin eri maiden peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen välisiä nivelvaihetyön malleja. Erityisesti haluttiin löytää käytäntöjä, joilla syrjäytymisvaarassa olevia nuoria voidaan tukea saattamaan peruskoulu päätökseen, löytämään oma ammattiala ja hankkimaan ammatillinen koulutus. Hankkeen pääasiallinen toiminta-aika oli vuonna 2011, mutta hankkeen tulokset kokoava loppuseminaari pidettiin Saksassa Frankfurt/Oderissa tammikuussa Vaikuttavuutta yhteistyöhön, kv. osa Bovallius-ammattiopisto hallinnoi työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa (ESR) kansainvälistä Vaikuttavuutta työpajatyöhön -hanketta. Hankkeen tavoitteena on keskittyä nivelvaihetyön kehittämiseen kansainvälisten kontaktien avulla ja siihen liittyvät opintomatkat Hollantiin, Tanskaan ja Ruotsiin. Hankkeen käytännön toteutus käynnistyi syksyn 2012 aikana. Ensimmäinen opintomatka suuntautui Hollannin Drachteniin, Groningeniin ja Amsterdamiin, ja se toteutettiin Matkan suunnitteluista ja järjestelyistä vastasi Bovallius, raportoinnista Sosiaalikehityksen tutkija. Opintomatkalle osallistui 14 henkilöä, ja TPY:stä mukana oli järjestöpäällikkö. Matkalla tutustuttiin hollantilaisiin näkemyksiin jäsentää toisen asteen ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen syitä sekä erilaisiin tukipalveluihin, jotka oli kohdennettu keskeyttämisen ehkäisemiseen ja keskeyttäneiden nuorten takaisin koulutukseen motivoimiseen. Hollantilaisessa mallissa koulutusvelvollisuus kestää 18 ikävuoteen saakka, opinnot keskeyttävät nuoret rekisteröidään ja tutkintoa suorittamattomia nuoria seurataan 23-vuotiaiksi asti. Nuorille tarjottavien tukipalvelujen keskeisiksi hyviksi käytännöiksi nousivat monialaisen yhteistyön vahva koordinaatio, tiivis työnantajayhteistyö, erilaiset arviointityökalut, joilla määritellään nuoren elämäntilannetta, resursseja ja oppimisprofiilia sekä henkilökohtaiseen ohjaukseen ja voimavaraistaviin menetelmiin panostaminen. Muu kansainvälisyys oppimisympäristöissä tapahtuva osaamisen kasvu ja sen tunnistaminen. Eurooppalainen yhteistyö johti tuotantokoulujen kansainvälisen katto-organisaation, International Production School Organisationin eli IPSO:n, perustamiseen huhtikuussa TPY ei ole uuden yhdistyksen jäsen, mutta osallistuu organisaation järjestämiin kansainvälisiin tapaamisiin. TPY ei ole sitoutunut ajamaan yhdistyksen näkemystä, jossa tuotantokoulujen tulee olla osa virallista koulutusjärjestelmää. TPY painottaa tekemällä oppimisen merkitystä virallisen järjestelmän tukena. Ensimmäinen IPSO-tapaaminen oli huhtikuun lopussa Tanskan Vejlessä, ja TPY:ltä tapaamiseen osallistui järjestöpäällikkö. Marraskuun tapaamiseen Itävallassa ei TPY osallistunut. EU:n Youth in Action -nuorisotoimintaohjelman tuella järjestettiin kansainvälinen opintovierailu Working with young job-seekers Turussa ja sen lähikunnissa. Opintovierailu toteutettiin TPY:n, CIMO:n sekä Varsinais-Suomen ALU-verkoston yhteistyönä. Vierailun tarkoituksena oli tutustuttaa osallistujat suomalaiseen työpajatoimintaan ja siihen liittyviin käytäntöihin. Osallistujina oli parikymmentä työttömien nuorten parissa toimivaa ammattilaista muun muassa Irlannista, Kroatiasta, Maltalta, Islannista, Latviasta, Tanskasta ja Virosta. Järjestöpäällikkö/toiminnanjohtaja oli jäsenenä CIMO:n Youth in Action -ohjelman ohjausryhmässä. Ohjausryhmä kokoontui kolmesti vuoden 2012 aikana. Ohjausryhmätyöskentelyn ohella TPY välitti jäsenkentälle tietoa CIMO:n koulutuksista ja hauista, jotka soveltuivat toimialalle. Toiminnanjohtaja oli myös opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämässä delegaatiossa, joka osallistui Ranskan, Saksan ja Suomen opetusministeriöiden välisen Transitions-hankkeen seminaariin Saksassa Lisäksi TPY otti vuoden aikana vastaan useita ulkomaalaisia delegaatioita, joille kerrottiin suomalaisesta työpajatoiminnasta. Sosiaalisen työllistämisen toimialan kuntoutuskurssit Vuoden 2012 aikana oli tarkoitus tehdä kysely TPY:n jäsenorganisaatioille ASLAK- ja TYK-kuntoutuskurssien järjestämistarpeesta. Kysely jäi tekemättä henkilöstövajeen vuoksi. Yhdistyksen toimintoja tarkasteltaessa päädyttiin siihen, että jatkossa TPY ei valmistele eikä hae kuntoutuskursseja. Kurssien organisointi sekä markkinointi vievät runsaasti resursseja suhteessa hyödynsaajien määrään. Vuoden 2012 aikana tiivistettiin yhteistyötä muiden eurooppalaisten, tekemällä oppimista korostavien, katto-organisaatioiden kanssa. Tanskan EU-puheenjohtajuuskauden aikana pyrittiin yhteistyön avulla nostamaan esiin tekemällä oppiminen, työvaltaisissa 10

13 VUOSIKERTOMUS 2012 Jäsenprosessin kehittäminen Vuonna 2012 toteutettiin TPY:n sähköinen jäsenkysely, jonka vastausprosentti oli 50. Kyselyllä kerättiin palautetta TPY:n toiminnasta ja palveluista. Sillä myös kartoitettiin TPY:n kehittämisen kärkien mukaisesti työpajojen kehittämistyöhön, oppilaitosyhteistyöhön ja opinnollistamiseen sekä yritysyhteistyöhön liittyviä näkemyksiä ja kehittämistarpeita. Lisäksi vastaajia pyydettiin kuvaamaan toimialaan liittämiään muutosnäkymiä ja tulevaisuudenvisioita. Kyselyn tulokset analysoidaan ja tuloksiin pohjautuvat tarvittavat kehittämistoimenpiteet jäsennetään vuoden 2013 puolella. Toimintavuonna jatkettiin jäsenpalveluiden kuvaamista IMS-järjestelmään. ALU-toiminnan kehittämiseksi on kirjoitettu toimintasuunnitelma, ja sen edelleen työstämistä sekä toimeenpanoa jatketaan vuoden 2013 puolella. Sähköinen palautekysely on kerätty Valtakunnallisten Työpajapäivien osallistujilta ja ALU-verkostojen kumppanuusorganisaatioilta. Myös muiden jäsentapahtumien ja verkostotapaamisten osallistujilta on kerätty tilaisuuksien yhteydessä palautetta. 11

14 Ihanko VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS P i h a l l a? 12

15 VUOSIKERTOMUS 2012 Kehittäminen Kehittämisprosessiin kuuluvat yhdistyksen hankkeet, koulutustoiminta sekä julkaisut. Kehittämisprosessista vastaa koulutus- ja kehittämispäällikkö. Yhdistyksen hanketoiminta oli vilkasta vuonna Aiemmin alkaneista hankkeista kaksi jatkui koko toimintavuoden ja vuoden aikana käynnistettiin kolme uutta. Toimintavuonna koulutustoiminnan keskeisiä palveluita olivat työ- ja yksilövalmennuksen perusteet, yhteisövalmennus sekä yksittäiset teemakoulutukset. Lisäksi koulutusta järjestettiin erilaisissa tapahtumissa sekä osana hankkeiden toimintaa. Työllistymisen kumppanuusfoorumi järjestettiin lokakuussa yksipäiväisenä tapahtumana yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Vuonna 2012 tuotettiin kaksi uutta julkaisua, Startti parempaan elämään -hankkeen Startti parempaan elämään starttivalmennuksen perusteet sekä verkkojulkaisuna yhteistyössä Vatessäätiön kanssa Sosiaalisen työllistämisen toimiala - palveluilla tasa-arvoa työllisyyteen. Hanketoiminta Vuonna 2012 Valtakunnallisella työpajayhdistyksellä oli käynnissä neljä omaa, RAY:n rahoittamaa kehittämishanketta: Startti parempaan elämään, Startti parempaan elämään -juurruttamishanke, Maahanmuuttajatyö työpajoilla - MaMuPaja -hanke sekä Tekemällä oppii. Lisäksi yhdistys oli osatoteuttajana Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -ESRhankkeessa, jota hallinnoi Bovallius-ammattiopisto. Hankkeet raportoivat ja dokumentoivat toimintaansa yhdistyksen johtoryhmälle ja hallitukselle neljännesvuosittaisilla raporteilla. Startti parempaan elämään -kehittämishanke ( ) Startti parempaan elämään -hanke kuului Nuorten tuetun asumisen kansalliseen sateenvarjohankkeeseen, jota koordinoi Nuorisoasuntoliitto (NAL) ry. RAY:n rahoittaman hankkeen tavoitteena oli kehittää ja mallintaa uusi valtakunnallinen työpajojen ja tuettujen asumispalvelujen yhteistoimintamalli sekä tukea syrjäytymisvaarassa olevia nuoria koulutukseen, työllistymään sekä itsenäiseen asumiseen. Hanke tarkensi vuonna 2012 starttivalmennusta toteuttavien pilottihankkeiden prosessikuvauksia ja loi täsmennettyjä starttivalmennusmääritteitä. Lisäksi luotiin kuvauksia asumispalvelun ja starttivalmennuksen yhteistoiminnoista yhteistyössä Nuorisoasuntoliiton valtakunnallisen hankkeen kanssa. Starttivalmennuksen kehittämis- ja mallinnustyötä tehtiin hankevetoisesti yhteistyössä pilottihankkeiden ja työpajojen starttivalmennusverkoston kanssa. Samanaikaisesti kehitettiin ja tuettiin myös yksittäisiä muita starttivalmennusta aloittavia tai toteuttavia työpajoja tapaamisten ja tiedottamisen avulla. Aiempaa yhteistyötä Nuorisoasuntoliiton organisoiman Nuorten tuetun asumisen kansallisen hankkeen ( ) kanssa jatkettiin Nuorisoasuntoliiton uudessa Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhankkeessa ( ). Uusi hanke toi myös uusia kumppaneita. Mukaan liittyivät Mielenterveyden keskusliitto, Sininauhaliitto, Sininauhasäätiö ja EHYT ry. Yhteistyötä tehtiin ohjausryhmissä, tiimipalavereissa ja NAL:n sekä TPY:n ydintiimikokouksissa. Yhteisesti järjestettiin kaksi valtakunnallista verkostopalaveria, jotka kokosivat yhteen kumppanitoimialojen työntekijöitä palvelujen toteuttajilta ja verkostoista. Uusien kumppaneiden myötävaikutuksella oli mahdollista luoda uusia toimintaverkostoja starttivalmennuksen moniammatillisen toiminnan kehittämiseksi. Startti parempaan elämään -hankkeen projektipäällikkö osallistui ESTER-hankkeen Espoon Nuoret pudokkaat -osakokonaisuuden pientyöryhmään. Pienryhmässä tiedotettiin starttivalmennuksesta, tuettiin välillisesti uusia tuetun asumisen muotoja, laajennettiin verkostoja ja saatettiin hyvien käytäntöjen toteuttajia yhteen. Hanke vieraili toimintavuonna seuraavilla työpajoilla: Joensuun nuorisoverstas ja Starttityöpaja, Kuopion Tukeva-työvalmennussäätiö, VAMOS nuorten toimintakeskus, Tampereen Silta-valmennuksen Starttityöpaja, Hyvinkään HOPE ja Maarianhaminan Nuorisotyöpaja Katapult. Starttivalmennuspalvelun kehittämistyö sai positiivista palautetta. Kiitosta sai muun muassa kentän äänen kuuleminen ja osallisuus kehitystyöhön, palvelujen määrittäminen (starttiryhmän koko, annetaan aikaa nuorille, verkostojen huomioiminen, käytännön läheisyys) ja mahdollisuus mentoripalvelun käyttöön. Muutamia negatiivisia palautteita tuli siitä, että hanke ei tuonut starttivalmennukseen valmennusta kokonaan rahoittavaa tahoa. Hankkeen piti suunnitelman mukaisesti päättyä julkaisun valmistuttua helmikuussa 2012, mutta han- 13

16 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS ke jatkui koko toimintavuoden ajan. Tiedon kerääminen ja prosessoiminen dialogissa palveluntoteuttajien ja hankehenkilöstön välillä saatettiin myöhemmin vuoden aikana julkaisuasuun ja starttijulkaisu valmistui joulukuussa. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat seuraavat organisaatiot: opetus- ja kulttuuriministeriöstä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston nuorisoyksikkö, Oulun kaupungin nuorisoasiainkeskus, Helsingin Diakoniaopisto, Silta- Valmennusyhdistys ry, Helsingin Opetusviraston nuorten työpajojen Sininen verstas, Joensuun Nuorisoverstas ry, Omnian nuorten työpajat Espoosta, Nuorisoasuntoliitto ry (NAL). Koska hanke oli päättymisvaiheessa, ohjausryhmä ei kokoontunut vuonna Hankkeesta jätettiin RAY:lle loppuraportti, ja hanke päättyi joulukuussa Starttivalmennuksen kaltaiselle toimintamallille oli laaja kysyntä paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Hankkeen myötävaikutuksella luotu mallinnus otettiin vastaan positiivisena ja odotettuna osana nuorten palveluja kehittävää toimintaa. Juurruttamishanke jatkaa hankkeessa kehitettyjen starttivalmennusmallien juurruttamista ja levittämistä. Startti parempaan elämään -juurruttamishanke ( ) Startti parempaan elämään -juurruttamishankkeen tavoitteena on levittää matalimman kynnyksen starttivalmennuksen ja asumispalveluiden yhteistoimintamalli valtakunnallisesti. Hanketta rahoittaa RAY. Juurruttaminen tapahtuu käytännössä Startti parempaan elämään -kehittämishankkeessa ( ) kehitettyjen starttivalmennus- ja asumispalvelutoimintamallien ja tuotetun julkaisun pohjalta. Julkaisu starttivalmennuksen perusteista valmistui vuoden 2012 lopussa ja sen levittäminen jäsenorganisaatioille tapahtuu vuoden 2013 keväällä. Hankekumppanuus ja yhteiset tavoitteet Nuorisoasuntoliiton (NAL) kanssa jatkuvat Startti parempaan elämään -juurruttamishankkeessa. Juurruttamishanke käynnistyi maaliskuun lopussa Aluksi hanke vieraili pilottihankkeen starttiyksiköissä ja teki kohdevierailuja TPY:n jäsenpajoille. Hankkeen alussa täsmennettiin toimintasuunnitelmaa, tehtiin itsearviointi- ja vaikuttamissuunnitelma ja luotiin itsearvioinnille indikaattorit. Suunnitelmissa keskeiseksi hankkeen tavoitteeksi asetettiin hankkeen palveluiden markkinointi toimijakentälle. Suunnitelmat käytiin läpi ja hyväksyttiin hankkeen ohjausryhmässä, joka kokoontui kerran syksyllä Ohjausryhmän jäseniä olivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Helsingin Diakonissalaitoksen VAMOS nuorten toimintakeskus, Kuopion kaupungin työllisyyspalvelut, Joensuun Nuorisoverstas ry, Nuorisoasuntoliitto ry (NAL), Silta-Valmennusyhdistys ry sekä TPY. Hanke kiersi TPY:n alueellisissa ALU-verkostoissa ja teki kohdennettuja markkinointivierailuja jäsenpajoille. Markkinointivierailukohteet valikoituivat usein yksiköiden omista yhteydenotoista tai yksiköiden sijainnista markkinointikierroksen matkan varrella. Hanke osallistui yhdistyksen vuoden 2012 jäsentapahtumiin sekä Työllistymisen kumppanuusfoorumiin. Lisäksi hanke järjesti hankekumppaninsa Nuorisoasuntoliiton kanssa valtakunnallisen verkostotapaamisen. Startti parempaan elämään -juurruttamishankkeen määrällisenä tavoitteena on käynnistää starttivalmennuksen kehittämis- ja juurruttamisprosesseja 16 yksikössä. Tavoitteisiin on kirjattu, että kaksi ensimmäistä prosessia käynnistyisi syksyllä Nämä prosessit käynnistyivät Heinolan starttipajalla ja Petäjäveden työpajalla. Prosessien tukemiseksi hankkeessa allekirjoitettiin mentorointisopimukset Kuopion Tukeva-työhönvalmennussäätiön ja HDL:n VAMOS-toimintakeskuksen kanssa alkaen vuoden 2012 loppuun, vuoden lisäoptiolla. Hanke järjesti vuonna 2012 yhteensä 31 tapahtumaa, joihin osallistui 273 henkilöä. Näissä luvuissa ei ole mukana edellä mainittuja yhdistyksen suurempia tapahtumia, vaan osallistujamäärät koostuivat ALU-verkostotapaamisista, kohdevierailuista, starttivalmennusverkostosta ja Asumispalvelutoimijoiden kanssa järjestetystä verkostotapaamisesta. Hankkeen markkinointi- ja vierailukohteet vuonna 2012 olivat Jyränkölän Setlementti mediapaja Heinola, Heinolan työpajat ja starttipaja, Tuoterengas Lahti, Itä-Hämeen työvoiman palvelukeskus, Sininauhasäätiö, Hyvinkään työpajat (Ihanko Pihalla?), Kotkan rannikkopajat, Joensuun Nuorisoverstas, Tukevasäätiön startti Kuopio (mukana Iisalmen toimijat), Ahvenanmaan työpaja, Joutsan TyöVarikko, Silta- Valmennus Tampere, Työpaja Hanslankarit Suomussalmi, ALU-Päijät-Häme Asikkala, ALU-Satakunta, Petäjäveden työpaja, ALU-Pohjois-Pohjanmaa, Lahden työllisyyspalvelut ja Dynamo, Saarijärven työpajat, Parik-Säätiö Kouvola, Intoa työstä Imatra, ALU- Kaakkois-Suomi, ALU-Varsinais-Suomi Naantali, ALU-Pirkanmaa Monitoimikeskus 13 Tampere, VA- 14

17 VUOSIKERTOMUS 2012 MOS Helsinki, Oulainen Jelppiverkko, Kokkotyösäätiö Kokkola, Villa Elba Kokkola ja Limingan työpaja. Starttivalmennusverkosto on matalimman kynnyksen pajapalveluiden oma verkosto. Se on avoin sekä TPY:n jäsenorganisaatioiden valmentajille, etsiville nuorisotyöntekijöille että näiden sidosryhmien edustajille. Vuoden 2012 aikana verkosto pohti starttivalmennustoiminnan mallinnusta ja toiminnan dokumentointia. Tavoitteena oli saattaa starttivalmennuksen määrittely- ja mallinnustyö loppuun ja starttivalmennusopas julkaistuksi. Verkosto kokoontui vuoden 2012 aikana kerran. Tapaaminen järjestettiin syyskuussa Tampereella yhteistyössä Silta-Valmennusyhdistys ry:n Nuorten Startin kanssa. Aiheena oli starttivalmennuksen määrittely, vaikuttaminen ja levitystyö. Tapaamisessa esiteltiin Startti parempaan elämään -hankkeen ja starttivalmennusverkoston kehitystyön tuloksena syntynyttä starttivalmennuksen kuvausta. Ryhmätyössä ja koostekeskustelussa paneuduttiin osallistujien kokemuksiin ja näkemyksiin starttivalmennuksen määrittelystä, vaikuttamistyöstä ja levityksestä. Starttivalmennusverkoston toimintaan osallistui vuoden aikana 30 TPY:n työpaja-ammattilaista ja sidosryhmän edustajaa yhteensä 14 eri organisaatiosta. Maahanmuuttajatyö työpajoilla MaMu- Paja -hanke ( ) Hankkeen päämääränä on kehittää työpajoilla tehtävää maahanmuuttajatyötä. Hanketta rahoittaa RAY. Päätavoitteena on kerätä työpajoilta parhaat käytännöt maahanmuuttaja-asiakkaiden valmennuksesta, tuottaa ja mallintaa niitä yhdessä ja levittää ne takaisin työpajojen käyttöön opaskirjan, verkoston, verkostotapaamisten ja koulutusten kautta. Toiminnan avulla vahvistetaan työpajoilla maahanmuuttajatyötä tekevien ammatillista osaamista ja lisätään monikulttuurista tietoisuutta työpajatoiminnassa sekä lisätään työpajojen sidosryhmien tietoisuutta työpajoilla tehtävästä maahanmuuttajatyöstä. Vuonna 2012 hanke toteutti suunnitellusti kaksi maahanmuuttajavalmennuksen verkostotapaamista maaliskuussa Helsingissä (18 osallistujaa) ja marraskuussa Jyväskylässä (13 osallistujaa) sekä valtakunnallisen koulutuspäivän joulukuussa Helsingissä (10 osallistujaa). Osallistujia verkostotapaamisissa ja koulutuspäivässä oli Helsingistä, Hyvinkäältä, Jyväskylästä, Keravalta, Kiteeltä, Kokkolasta, Kouvolasta, Lappeenrannasta, Naantalista, Porvoosta, Seinäjoelta, Turusta, Vaasasta ja Vantaalta. Hanke toteutti loka-marraskuussa työpajakentälle suunnatun laajan webropol-kyselyn, jossa selvitettiin maahanmuuttajavalmennuksen ja monikulttuurisuuden tilaa työpajoilla. Kyselyä hyödynnetään vertailevana aineistona työpajakentälle tehtävässä hankkeen loppukyselyssä. Hanke työsti vuoden aikana opaskirjan maahanmuuttajien valmennuksesta työpajoilla julkaisun sisällön. Opaskirjan eri raakaversioiden sisältöä tuottivat hanketyöntekijöiden lisäksi työpajakentän valmentajat ja sitä kommentoivat ulkopuoliset maahanmuuttajataustaiset kokemusasiantuntijat, TPY:n julkaisutiimi ja ulkopuolinen arvioija. Kirja päätettiin kustannustoimittaa ja näin kirjan julkaisu siirtyi suunniteltua myöhemmäksi, kevääseen Hanke teki aktiivista yhteistyötä Mamu-työryhmän kanssa. Päivän kestäviä yhteistyötapaamisia oli yhteensä kahdeksan. Työryhmään kuului 12 jäsentä, jotka olivat työ- ja yksilövalmentajia, suomen kielen opettajia ja muita maahanmuuttajavalmennuksen asiantuntijoita Helsingistä, Jyväskylästä, Kotkasta, Lappeenrannasta, Porvoosta ja Turusta. Työryhmä osallistui aktiivisesti opaskirjan sisällön suunnitteluun ja tuottamiseen sekä webropol-kyselyn suunnitteluun. Hankkeen ohjausryhmä tapasi vuoden aikana yhteensä neljä kertaa ja se ohjasi ja vahvisti hankkeen toiminnan suuntaa. Ohjausryhmän jäsenet edustivat seuraavia organisaatioita: Helsingin kaupungin maahanmuutto-osasto ja maahanmuuttajien neuvontapiste, Helsingin Diakoniaopisto, Suomen Pakolaisapu, Kotkan kaupungin työllisyyspalvelut, Kokkolan Kokkotyö-säätiö, Rauman seudun Katulähetys ry, Kotkan Sotek-Säätiö, Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry ja Pasilan Asukastalolta Kalliolan Setlementti. Hanke sai 16 työpajavierailukutsua, jotka kaikki toteutuivat. Vierailujen aikana käytiin kehitysorientoituneita ohjauskeskusteluja maahanmuuttajavalmennukseen ja monikulttuurisuuteen liittyen. Hanke vieraili Helsingissä, Hyvinkäällä, Jyväskylässä, Kankaanpäässä, Keravalla, Kotkassa, Kouvolassa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Naantalissa, Seinäjoella ja Turussa. Hanke osallistui myös lukuisiin muihin yhteistyötapaamisiin, joita oli yhteensä toistakymmentä. Vuoden 2012 aikana yhteistyössä oli mukana noin 70 jäsenorganisaatiota, joissa oli edustettuina kaikki Suomen maakunnat. Koulutuskoordinaattori aloitti hankkeessa elokuussa ja loppusyksystä hanketyöntekijät suunnittelivat yhdessä ALU-verkostojen kanssa vuoden 2013 alueellisia koulutuksia. Palautetta hankkeen toiminnasta pyydettiin aktiivisesti. Mamu-työryhmän yhteistyö oli hedelmällistä, ohjausryhmän mielestä hankkeessa oli vauhtia, verkostotapaamisten ja koulutuspäivän sisällöt olivat toiminnallisia ja niiden kautta valmentajat saivat vahvistusta, kannustusta ja työkaluja omaan työhönsä. Hankkeen työntekijät kävivät syksyllä kouluttajakoulutuksessa ja monikulttuurisuuskoulutuksessa, joista saatiin vahvistusta tulevien alueellisten koulutusten toteuttamiseen. Hanke julkaisi yhdistyksen internetsivuilla yhteenvetoja ja raportteja tapaamisistaan ja koulutuksistaan. 15

18 VALTAKUNNALLINEN TYÖPAJAYHDISTYS Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -hanke ( ) Ammattiosaamista välityömarkkinoilta on Bovalliusammattiopiston hallinnoima ESR (STM) -rahoitteinen hanke, jossa Valtakunnallinen työpajayhdistys on osatoteuttajana yhdellä työntekijällä. Hanke levittää ja edelleen kehittää aiemmissa hankkeissa jo useissa työpajoissa pilotoitua opinnollistamisen toimintamallia työpajoille ja muille välityömarkkinatoimijoille. Hankkeen kehittämistoiminta TPY:n osalta alkoi helmikuun alussa 2012, kun projektityöntekijä aloitti hankkeessa. Hankkeen toimipiste oli Jyväskylässä. Virallinen rahoituspäätös hankkeelle saatiin toukokuussa ja aloituskokous pidettiin kesäkuussa. Helmikuussa järjestettiin hankkeen toimijatapaaminen Helsingissä ja koulutuspäivä toimijoille pidettiin toukokuussa. Maaliskuussa kartoitettiin opinnollistamisen tilannetta ja kehittämiskiinnostusta työpajakentälle lähetetyllä webropol-kyselyllä. Kyselystä kävi ilmi, että opinnollistamisen toimintamallin käytänteitä oli valtakunnallisesti toteutettu jo laajalti, mutta kehitystyön tarvetta oli yhä. Vuonna 2012 hanke eteni laadullisesti suunnitelmien mukaan. Käytännön opinnollistamisprosessia toteutettiin yhteistyöpajoilla ja paja oppilaitosyhteistyössä. Hankkeen yhteistyökumppaneina oli pääasiassa erilaisia työpajatoimijoita (kunta, säätiö, yhdistys- ja yrityspohjaisia), työllisyyspalveluiden ja koulutuksen edustajia sekä kehittämishankkeiden edustajia. TPY:n keräämillä osallistujalistoilla oli vuonna 2012 mukana 194 henkilöä 64 organisaatiosta. Yhteistyössä toimittiin myös hankkeen muiden osatoteuttajien Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n, Suomen kierrätyskeskusten yhdistyksen, VA- TES-säätiön, Mielenterveyden keskusliiton ja hallinnoijan Bovallius-ammattiopiston kanssa. Projektin alussa todettiin haasteeksi suunniteltu omarahoitusosuuden kerryttäminen, mikä oli ongelmallista ja vaikutti hankkeen määrällisten tavoitteiden saavuttamiseen. Pajojen rekrytointi laajamittaisiin kehitysprosesseihin oli maksullisuuden vuoksi haasteellista. Maksuttomille lyhytkoulutuksille, etäkonsultoinnille ja työkaluille oli sitä vastoin runsaasti ja laajalti kysyntää. Arjen toiminnan ja työkalujen kehitystyötä tehtiin siten yhteistyöpajojen kanssa työstäen suunniteltua vähemmän laajamittaisesti paikanpäällä ja enemmän etätyönä ja konsultoivalla otteella. Hankkeelle yllätyksenä tuli Bovalliuksen projektityöntekijän poisjäänti hankkeesta kesällä. Uutta työntekijää ei rekrytoitu, mikä lisäsi syksyyn TPY:n projektityöntekijän työpanoksen tarvetta muiden osatoteuttajien toimintojen puitteissa. Vuoden aikana opinnollistamisen toimintamallin levitystyön rinnalla kulki tekemällä oppimisen ja opinnollistamisen materiaalituotanto ja käytännön työkalujen kehittämis- ja päivitystyö. Työkaluja levitettiin laajalti. Opetussuunnitelmapohjaisia OSSU-työkaluja päivitettiin, lisättiin ja laitettiin internetjakoon yhdessä opasvideoiden kanssa. Julkaisuyhteistyötä toteutettiin Silta-Valmennusyhdistyksen Avartajat-hankkeen kanssa. Hankeen toimintamallia levitettiin hankkeen järjestämissä sekä muiden toimijoiden järjestämissä seminaareissa ja yhteistyöfoorumeissa. Ammattiosaamista välityömarkkinoilta -hankkeen Synergiaseminaariin Turussa osallistui ensimmäisenä päivänä noin 90 osallistujaa ja toisena tapahtumapäivänä noin 50 osallistujaa. Hyviä käytäntöjä jaettiin ja kehitettiin myös muiden hankkeiden ja sidosryhmien kanssa. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Ohjausryhmä muodostui hankkeen toteuttajaorganisaatioiden edustajista sekä rahoittajan edustajista. Tekemällä oppii työpajapedagogiikan sekä työpajojen toimintaedellytysten kehittämishanke ( ) RAY:n rahoittaman Tekemällä oppii -hankkeen päämääränä on työpajatoiminnan laadun kehittäminen, jotta toiminta on entistä vaikuttavampaa ja pystyy paremmin vastaamaan heikossa työmarkkina-asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden tarpeisiin. Päätavoitteena on työpajatoiminnan ja työpajoilla tehtävän valmennustyön erityispiirteiden tunnistaminen ja määritteleminen sekä työpajojen toimintaedellytysten ja toiminnan laadun parantaminen. Päätavoite jakautuu kahteen osatavoitteeseen: 1) työpajapedagogiikan eli työpajatoiminnan ja työpajoilla käytettävien menetelmien määritteleminen ja 2) työpajojen toimintaedellytysten ja toiminnan laadun parantaminen. Hanke käynnistyi maaliskuussa, jolloin projektityöntekijä aloitti työt Jyväskylän toimipisteessä. Projektipäällikkö aloitti huhtikuussa Helsingin toimipisteessä. Vuoden aikana hankehenkilökunnassa tapahtui muutoksia, josta johtuen hanke toimi vajaalla resurssilla reilut kaksi kuukautta. Toimintavuoden aikana hanke vieraili yhdeksässä ALU-verkostossa, tapasi näissä yhteensä 154 työpajakentän toimijaa ja tutustui 18 työpajan arkeen. Verkostovierailuissa kerättiin pohjatietoa sekä määrittelytyötä että kehittämisprosessien rakentamista varten. 16