Muistio Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle (SitJ)

Transkriptio

1 1 (4) HE112/2013vp Valtakunnallinen työpajayhdistys ry toiminannajohtaja Mari Ahonen-Walker Asemapäällikönkatu 1, Helsinki puh / tyopajayhdistys@tpy.fi Muistio Valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle (SitJ) HE 112/2013 vp eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle Talousarvioesitys 2014 ja nuorisotakuun toteutuminen, etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta toiminnan tuloksellisuus, resurssien riittävyys ja kipupisteet Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) kiittää sivistys- ja tiedejaostoa (SitJ) kutsusta kuulemiseen sekä mahdollisuudesta luovuttaa kirjallinen muistio asiasta. TALOUSARVIOESITYS 2014 Valtion talousarvioesityksessä työpajatoiminnalle ja etsivät nuorisotyölle esitetään: Mom nuorten työpaja ja etsivä nuorisotyö Nuorten työpajatoimintaan esitetään 13 M :a ja etsivään nuorisotyöhön 8M :a. Momentti sisältää nuorisotoimelle osoitetun 8M osuuden nuorisotakuusta. Mom Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovarat nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen Veikkausvoittovarojen kohdentaminen etsivään nuorisotyöhön on hallitusohjelman kirjauksen mukainen. Momentilta esitetään etsivälle nuorisotyölle 6 M :a. Lisäksi momentilta 1 M sosiaaliseen nuorisotyöhön eli Nuorisokeskusten toteuttamaan NUOTTA-valmennukseen. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat osa nuorisolaissa (72/2006) säädettyä nuorten sosiaalista vahvistamista. Molempia toimintoja tuetaan erityisvaltionavustuksella, ja ne toteuttavat osaltaan nuorisotakuuta. Nuorten työpajatoiminnan kokonaisrahoitus on vuosien aikana muodostunut monikanavaiseksi. Tällä hetkellä OKM:n nuorisoyksikkö avustaa työpajoja 13 M :lla. OKM on delegoinut avustusjakoa koskevan päätöksenteon kuuteen nuorisotoimesta vastaavaan ELY-keskukseen. Valtionavustus myönnetään työpajavalmentajien palkkaukseen (työ- tai yksilövalmentajat). OKM:n kanavoima valtionapu on n. 10 % nuorten työpajatoiminnan rahoituksen kokonaisvolyymista. Vuosittain toiminnassa liikkuu yhteensä 120 M eri toimialojen ja toimijoiden varoja. Näistä varoista M kohdistuu nuorten toimeentuloon ja noin M työpajatoiminnan organisointiin, henkilöstökuluihin sekä palveluihin. Etsivän nuorisotyön valtionavustus kattaa yksittäisen työntekijän palkkauskuluista noin %. Muut toiminnasta aiheutuvat kulut kattaa joko kunta tai palveluntuottaja. Valtion panostus toimintaan on siten huomattava. Etsivän nuorisotyön työntekijät kertovat, että osassa kuntia toiminta mielletään edelleen hankkeena, jolloin työsopimukset solmitaan lyhyiksi ja palvelu voi muodostua sirpaleiseksi työntekijöiden vaihtuessa tiuhaan. Toisaalta on kuntia, joissa toiminta on vakinaistettu, koska työmuodon tarve on tunnistettu. Valtionavustusta myönnetään sekä määräaikaisiin että vakinaisiin etsivän nuorisotyön työsuhteisiin. Kunta päättää, tarvitseeko se nuorten työpajatoimintaa ja/tai etsivää nuorisotyötä. Molempien toimintojen laajentuminen osoittaa, että tarve toiminnoille on tunnistettu ja nuorille halutaan luoda erilaisia polkuja yhteisöllisyyteen ja yhteiskunnan aktiiviseen jäsenyyteen. Toiminnan tasaisena pysyvä valtionrahoitus takaa toiminnan pitkäjänteisyyden, ja siten vahvistaa toimintojen laatua. Valtion pysyvä rahoitus on myös tärkeä viesti kunnille toiminnan merkityksellisyydestä.

2 NUORISOTAKUUN TOTEUTUMINEN Nuorisotakuun toteutumista on vaikea arvioida vielä - valtaosa toimista on vasta käynnistynyt ja ne ovat luonteeltaan pitkäkestoisia. Vielä ei voida sanoa, onnistuuko esimerkiksi juuri peruskoulunsa päättäneiden suosiminen yhteishaussa tai vastaavat toimenpiteet olennaisesti vähentämään järjestelmän ulkopuolelle putoamista ensimmäisessä tai toisessa nivelvaiheessa. Nykyisten toimien tuloksia voidaan siis monin osin tarkastella vasta myöhemmin. On kuitenkin selvää, että nykyisenkaltaisena toteutettu nuorisotakuu jättää edelleen vaikeimmassa asemassa jo olevat nuoret sekä lupausten että palveluiden ulkopuolelle. Esimerkiksi etsivä nuorisotyö löytää näitä nuoria ja työpajatoiminnan matalimman kynnyksen palvelut voivat auttaa heistä osaa. Etsivän nuorisotyön ja työpajojen palvelut ovat luonteeltaan joustavia ja nuorten yksilölliset tarpeet huomioivia. Nämä palvelut eivät kuitenkaan sellaisenaan ja yksin voi toteuttaa takuun kuntoutuslupausta. Etsivän työn tekijät ovat raportoineet erityisesti tapauksista, joissa he eivät pysty edistämään nuorten tilanteita, koska tarjolla ei ole nuorille soveltuvia matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluita eikä asumispalveluita. Ilman tarkoituksenmukaisia, kokonaisvaltaisia sosiaali- ja terveyspalveluita nämä nuoret eivät pysty jatkossakaan kiinnittymään palvelujärjestelmään ja ulkopuolisuus jatkuu. Kuntouttavia palveluita tulee siis kehittää ja niiden volyymia nostaa. Vain jos elämän ja arjen perusasiat - fyysinen ja psyykkinen terveys, ravinto ja asuminen - ovat kunnossa, on nuorella aito mahdollisuus löytää paikkansa tulevaisuuden koulutus- ja työmarkkinoilta. Sosiaalitoimen ohjauksella ja sen palveluilla on kasvava rooli työpajatyön arjessa. Tällä hetkellä pajalle ohjaudutaan yhä enemmän kuntoutuksellisiin palveluihin. Työpajoilla toteutetaan laajasti kuntouttavaa työtoimintaa ja sosiaalihuoltolain mukaista aktivointia. Haasteena on se, että yleisesti ottaen kuntoutuspalveluiden ajatellaan olevan suunnattu eri tavoin vammaisille tai osatyökykyisille, joiden toiminta- tai työkyvyn puute on osoitettu ja diagnosoitu. Työpajatoiminnan asiakkaista suuri osa on kuitenkin vailla diagnoosia. Työpajalle tullaan usein selvittämään sitä, missä toiminta- tai työkyvyn puute tai rajoite on, kun avoimet työ- ja koulutusmarkkinat eivät syystä tai toisesta avaudu tai aiemmat tukipalvelut keskeytyvät toistamiseen. Lisäksi osa nuorista ohjautuu palveluun te-hallinnon työ- ja koulutusmarkkinoille aktivoivissa toimenpiteissä, vaikka he tarvitsisivat kuntouttavia palveluita. Ristiriitaa löytyy siis taustaoletuksista. Ehdotamme, että nuoren kohdalla kuntoutuspalveluihin pääsyä helpotetaan siten, että nuoren elämäntilanne ja tuen tarve ovat riittäviä perusteita. Työpajat tuottavat melko laajasti matalimman kynnyksen pajapalvelua, starttivalmennusta. Starttivalmennus tuo palveluvalikoimaan siitä usein puuttuvan osan. Starttivalmennus ja sen tarjoama sosiaalinen kuntoutus on tavoitteellista ja säännöllistä matalan kynnyksen toimintaa henkilöille, jotka ovat kadottaneet päivärytminsä tai joilla on erilaisia riippuvuuksia, mielenterveysongelmia tai jotka ovat ylivelkaantuneita, asunnottomia tai vaarassa joutua asunnottomaksi. Starttivalmennuksen avulla voidaan vastata kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tarpeisiin. Starttivalmennus toimii jatkopolkuna etsivälle nuorisotyölle ja vahvistaa valmiuksia työpajalle, koulutukseen tai työelämään osallistumiseksi. Tällä hetkellä starttivalmennusta toteutetaan liiaksi hankemuotoisena, ilman pysyvää rahoitusta. Työpajojen matalan kynnyksen palveluille pitää löytyä pysyvä rahoitus, sillä tämänkaltaisilla palveluilla saavutetaan suurimmat kustannussäästöt tulevaisuudessa. (kts. VTV:n toiminnantarkastuskertomus 146/2007 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy s. 59, 90-94) Merkittävästi lisääntyneen nuorisotyöttömyyden myötä on nähtävissä, että nuorisotakuun työllistymistä tukevat toimenpiteet eivät tässä taloudellisessa tilanteessa ole onnistuneet saattamaan nuoria avoimille työmarkkinoille toivottavissa määrin. Koko kuluneen vuoden ajan työ- ja elinkeinohallinnon lainsäädännön ja organisaation muutos on vaikeuttanut asiakasohjautumista. Työpajat ovat tästä syystä olleet laajasti vajaakäytössä kevään 2013 aikana, eikä tilanne ole vielä täysin korjautunut. On myös todettava, että esimerkiksi vahvempaa tukea tarvitsevien ammattikoulutettujen nuorten avuksi käytettäviä työvoimapoliittisia keinoja on aiempaa vähemmän, työkokeilun (ja siten työpajapalvelun) rajautuessa heiltä pois. Nuorisotakuuseen sisältyvän koulutustakuun koulutuspaikkojen suuntaaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelman kautta tapahtuva koulutuspaikkojen lisääminen on hyvä, mutta ei riittävä toimenpide. Koulutustakuussa tukeudutaan pitkälti perinteiseen oppilaitosmuotoiseen koulutukseen. Jokaisesta nuorten ikäluokasta noin 15 % jää ilman ammatillista tutkintoa. Tässä joukossa on paljon tekemällä oppijoita, maahanmuuttajia sekä nuoria, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksia. Jotta koulutustakuu toteutuisi myös näiden nuorten osalta, tarvitaan 2 (4)

3 nykyistä monipuolisempien opetusmenetelmien ja oppimisympäristöjen hyödyntämistä tarvitaan erityisesti työvaltaista oppimista ja opetusta sekä ohjauksellisten tukipalveluiden vahvistamista. TPY pitää hyvänä aikeita laajentaa ja lisätä oppisopimusta koskemaan entistä vahvemmin myös nuoria. Työpajakentälle on kertynyt kokemusta, jonka mukaan osa nuorista tarvitsee yksilöllistä tukea opintojensa suorittamiseksi. Tästä syystä TPY pitää tärkeänä tuetun oppisopimuksen kehittämistä ja resursointia oppisopimuksen rinnalla. Tuettu oppisopimus on nuorelle tarjottavaa yksilöllisesti räätälöityä lisätukea ja ohjausta, jonka avulla hän voi edetä opinnoissaan suunnitellusti. Tuettua oppisopimusta varten tulisi olla käytössä erillinen rahoitusinstrumentti, jolla nuorille voidaan hankkia tukea tarvittaessa. Työpajat ja niiden valmennushenkilöstö voivat osaltaan toimia yksilöllisen tuen tarjoajina. TPY huomauttaa, että koulutustakuun toimenpiteistä puuttuu muualla hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Osa ammattikouluttamattomista nuorista on työvoimapoliittisissa toimenpiteissä työvaltaisissa oppimisympäristöissä (kuten työpajoilla) tai avoimilla työmarkkinoilla eripituisissa työsuhteissa. Koulutustakuun toteutuksessa ei ole huomioitu tätä työssä kertyvää ammatillisen osaamisen kasvua. Osaamisen kasvun tunnistamista ja tunnustamista varten tulee luoda mekanismi, joka mahdollistaa myös koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevien osaamisen kasvun tunnustamisen muodollisiksi tutkinnoiksi tai niiden osiksi. Yhtenä tunnistamisen ja tunnustamisen paikkana voisi toimia kehitteillä oleva avoin ammattiopisto. Sen avulla voitaisiin tehdä näkyväksi muissa oppimisympäristöissä tapahtuva ammatillisen osaamisen kasvu, ja yhä useampi nuori voisi hankkia ammatillisen pätevyyden työtä tekemällä. Lisäksi avoin ammattiopisto voisi toimia ammatillisten näyttöjen vastaanottajana. Tällä hetkellä koulutusjärjestelmän ulkopuolella olevalle yksittäinen ammatillisen osaamisen kasvua osoittava näyttö maksaa paljon, ja taloudellisista syistä ne ovat osalle nuorista tavoittamattomissa. Esimerkiksi työpajoilla joudutaan etsimään rahoittajaa yksilökohtaisesti kunkin nuoren kunkin näytön kohdalla erikseen, eikä rahoituksen löytymisessä aina onnistuta. Vaihtoehtoisten oppimisympäristöjen huomioiminen ja osaamisen kasvun laajamittainen tunnistaminen ja tunnustaminen vahvistaisivat nuorisotakuun vaikuttavuutta, toisivat järjestelmään joustavuutta ja toteuttaisivat Kataisen hallitusohjelmaan kirjattuja toisen asteen ammatilliseen koulutukseen liittyviä tavoitteita. ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA TYÖPAJATOIMINTA toiminnan tuloksellisuus, resurssien riittävyys ja kipupisteet Työpajatoiminta ja siihen läheisesti linkittyvä etsivä nuorisotyö ovat toimintaa yhteiskunnallisen järjestelmän väleissä ja reuna-alueilla. Nykyaikainen työpajatoiminta asemoituu OKM:n hallinnonalan koulutus- ja nuorisopolitiikan ohella vahvasti työllisyys- ja sosiaalipolitiikan alueille. Erityiskysymyksissä maahanmuuttajatyö sijoittuu TEMin hallinnonalalle ja rikosseuraamusasiat OM:n alalle. Työpajojen valmennustyölle ja etsivälle nuorisotyölle on ominaista hallinnolliset ja organisatoriset sektorirajat ylittävä monialaisuus ja -ammatillisuus. Valmentautujien näkökulmasta toiminta tapahtuu neutraalilla, ei kenenkään maalla. Työmuotojen vahvuus piilee juuri järjestelmän rajapinnoilla toimimisessa. Siellä missä työllisyys kohtaa sosiaalisen, koulutus työllisyyden, sosiaalinen työllisyyden - ja missä yksilön kasvu kohtaa yhteisöön liittymisen. Yksittäisen työpajan palvelutarjonta ei aina kata koko palettia, mutta toimijoiden kentästä muodostuu kokonaisuus, joka valmentaa ihmisiä asiakaslähtöisesti ja suunnitelmallisesti kohti hyvää elämää sekä avoimia työ- ja koulutusmarkkinoita. Eri hallinnonalat tarkastelevat toiminnan tuloksellisuutta eri näkökulmista. Nuorisotyön näkökulmasta tarkasteltuna työpajan valmennuksella vahvistetaan nuoren minuutta, sosiaalista vahvistumista ja omatahtista yksilöllistä kasvua, mutta samalla tuetaan työtaitoja, yleisiä työelämätaitoja sekä ryhmässä toimimisen valmiuksia. Opetustoimi tarkastelee työpajojen työtä pitkälti koulupudokkuuden ja sen ehkäisyn näkökulmasta. Sosiaalitoimen näkökulmasta pajoille tullaan ratkomaan arjen hallinnan ongelmia ja vahvistamaan yleisiä työelämätaitoja. Työhallinnon tavoitteena pajatyölle on tulevan ammattialan selkiytyminen ja työtaitojen oppiminen. Palvelun ajatellaan olevan niille, joiden kiinnittyminen työmarkkinoille johtuu joko puutteellisesta tai vanhentuneesta ammattitaidosta - yleisten työelämätaitojen heikkous ei nykyisellään ole syy ohjautua työpajapalveluun. Työpajatoiminnassa yhdistyvät ja toteutuvat eri hallinnonalojen tavoitteet ja palveluodotukset. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta ei voida tarkastella pelkästään perinteisillä mittareilla eli työhön ja koulutukseen sijoittumisina. 3 (4)

4 Nuorisotakuun toteuttajana sekä nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat yksilöllisiä, joustavia, ja aina yksittäisen nuoren tarpeista lähteviä. Molemmat ovat muodoltaan non stop -toimintaa, jolloin palveluihin virtaa nuoria tasaisesti ympäri vuoden. Nuorten työpajatoiminta kattaa tällä hetkellä 85 % kunnista (kartta liitteessä 1). Työpajat voivat olla kunnallisia, seutukunnallisia tai kuntayhtymän, säätiön, yhdistyksen tai jonkin muun toimijan ylläpitämiä. Lisäksi kunnallinen työpaja voi sijoittua kunnallishallinnossa esimerkiksi nuorisotoimen, sivistystoimen, sosiaalitoimen, teknisen toimen, keskushallinnon tai työllisyyspalveluiden alalle. Sekä työpajojen että etsivän nuorisotyön toiminnan tunnuslukuja seurataan vuosittain OKM:n toteuttamalla laajalla valtakunnallisella kyselyllä. Vuoden 2012 kyselyn perusteella voidaan työpajatyöstä todeta mm. seuraavaa: Pajoilla oli valmentautujina kaikkiaan alle 29-vuotiasta nuorta. Nuorten työpajatoimintaan tulee nuoria 17 eri statuksella tai eri toimijan/viranomaisen lähetteellä. Eniten nuoria ohjautui työpajalle työhallinnosta (53%) sekä lisäksi mm. toisen asteen oppilaitoksista, KELA:n, sosiaalitoimien sekä etsivän nuorisotyön kautta. Itsenäisesti, ilman lähettävää viranomaistahoa työpajalle tuli lähes 800 nuorta. Pajoilla puhuttiin vuoden aikana lähes 80 eri äidinkieltä. OKM:n ilmoituksen mukaan 75% osaa sijoittui pajajakson jälkeen joko koulutukseen, työhön tai muuhun nuoren tarvetta vastaavaan aktiiviseen toimintaan. Etsivä nuorisotyö puolestaan kattaa vuonna % Suomen kunnista (kartta liitteessä 1). Toimintaan myönnetään valtionavustusta OKMstä ja toiminnan tuloksia seurataan vuosittain tehtävällä valtakunnallisella kyselyllä. Vuoden 2012 kyselyn mukaan etsivä nuorisotyö oli kontaktissa nuoreen, joista nuorta tarvitsi pidempiaikaista tukea palveluihin pääsemiseksi. Peruspalveluiden arviointiraportin 1 mukaan vain 29 % työpajoista pystyi ottamaan vastaan kaikki niille ohjautuvat valmentautujat. Tilanpuute ja liian vähäinen henkilökunta olivat tärkeimmät syyt siihen, ettei kaikkia halukkaita pystytty ottamaan työpajalle. Toisaalta jo aiemmin mainittu laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta mutkisti asiakasohjausta ja työpajoilla raportoitiin tästä johtuvaa tyhjäkäyntiä runsaasti kevään 2013 aikana. Valtakunnallinen työpajayhdistys pitää tärkeänä sitä, että työpajapalvelut ovat yhdenvertaisesti nuorten saavutettavissa koko maassa riippumatta kotikunnan taloudellisesta tilanteesta. Työpajatoiminnan tarve on kasvanut viime vuosien aikana tasaisesti riippumatta nuorisotyöttömyyden vaihteluista. Yhdistys on tyytyväinen valtion työpajoille ja etsivään työhön suuntaamiin resursseihin, mutta pitää huolestuttavana etsivän työn rahoituksen riippuvuutta veikkausvoittovaroista. Yhdistys kiinnittää huomiota myös siihen, että tällä hetkellä toimintoihin käytetään yhteensä 27 M, josta nuorisotakuun osuus on merkittävät 30 %. Nyt tulee miettiä, kuinka nykyisten toimintojen rahoitus ja toiminnan mahdollinen laajentuminen turvataan jatkossa. Nuorisotakuun täysimääräinen toteuttaminen sekä sen piiriin tulevien uusien nuorten että jo syrjäytymisen vaaravyöhykkeellä olevien nuorten osalta vaatii, että etsivän nuorisotyön ja työpajan palvelut ovat jatkossakin sekä saatavissa että saavutettavissa koko Suomessa. 4 (4) Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on järjestö, joka edustaa lähes 220 työpajaorganisaatiota Suomessa. Suuri osa jäsenistä on kunnallisia (54 %), mutta lisäksi työpajatoimintaa toteutetaan mm. yhdistyksissä, säätiöiden ylläpitämissä sosiaalisen työllistämisen yksiköissä sekä koulutuskuntayhtymien ylläpitämissä työpajoissa. Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän työ- ja yksilövalmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan. Työpajat ovat käytännössä monialaisen yhteistyön perusyksikköjä kunnissa. Työpajojen valmentautujina on monenlaisia ryhmiä, kuten työttömät nuoret ja aikuiset, joita puuttuu ammatillinen koulutus tai työkokemus, ammatinvaihtajat, työ- ja toimintakyvyltään heikentyneet työnhakijat, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat, pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset sekä työmarkkinoille integroitumisessa tukea tarvitsevat maahanmuuttajat. Valmentautujat ovat työpajalla esimerkiksi työkokeilussa, palkkatuella, työvoimakoulutuksessa, Kelan kuntoutuksessa, kuntouttavassa työtoiminnassa, oppisopimuskoulutuksessa tai ammattioppilaitosten tai peruskoulujen opiskelijoina. 1 Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta c20709b5837

5 Valtion avulla tuettu etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta vuonna 2013 LIITE 1