REAKTIO 3 OPETTAJAN OPAS Sisällys

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "REAKTIO 3 OPETTAJAN OPAS Sisällys"

Transkriptio

1 REAKTI 3 PETTAJAN PAS Sisällys pettajalle 3 Kurssisuunnitelma (ehdotus) 5 Kurssin itsenäinen opiskelu (ehdotus) 6 Kemikaalit 6 Tehtävien ratkaisut 7 1 Kemialliset reaktiot 7 2 Reaktioyhtälö 8 Reaktioyhtälön kirjoittaminen Reaktion symbolinen ilmaisu Reaktioyhtälö reseptinä 10 Kun lähtöaine loppuu kesken Reaktion saanto Rinnakkaiset reaktiot 31 Reaktiosarjat 34 3 Reaktiotyyppejä ja mekanismeja Missä reaktio tapahtuu? Protoninsiirtoreaktiot Substituutio- eli korvautumisreaktiot Hiili hiili-kaksoissidosten reaktiot Kondensaatio- ja hydrolyysireaktiot Hiiliyhdisteiden hapetus-pelkistysreaktiot Yhteenveto 58 4 Kaasut 62 Kaasulait 62 Kaasun moolimassa 68 Kaasun tiheys 69 Kaasut ja stoikiometria 71 Palaminen 77 5 Enerian muutokset kemiallisessa reaktiossa Reaktiot ja eneria Enerialajit kemiallisissa reaktioissa Aineen rakenneosien eneriat Entalpian muutos ilmoittaa vapautuvan tai sitoutuvan lämpömäärän Muodostumisentalpia Sidoseneria 96 1

2 6 Reaktionopeus Reaktionopeus Törmäysteoria. Siirtymätila. Aktivoitumiseneria. 104 ppilastöiden ja demojen kommentteja ja selityksiä 108 Luvun 3 demot 108 DEM DEM DEM Luvun 6 demot (s. 143) 110 DEMT hjeistus työhön 4 (Veden eliminaatio omenahaposta) 111 hjeistus työhön 7 (Reaktionopeus) 111 Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt 113 Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus 113 Miten mittaustarkkuus ilmoitetaan? 113 Likiarvolaskennan säännöt 113 Kymmenpotenssimerkintä 115 Yksikönmuunnokset 115 Tehtäviä 118 Vastaukset 119 Kertausta 120 Kemiallinen kaava 120 Reaktio 120 Reaktioyhtälön kirjoittaminen 121 Saanto 125 2

3 pettajalle Reaktio 3 -kirja jatkaa Reaktio-sarjan aloittamaa konstruktivistista lähestymistapaa, jossa oppiminen nähdään tiedon vaiheittaisena rakentumisena ja ankkuroitumisena oppijan mieleen. Kertauskysymysten avulla palautetaan mieliin joitakin aikaisempien kurssien asioita, jotka muodostavat keskeisen uuden tiedon rakentumisalustan 3. kurssilla. Kurssin aihepiirinä on kemiallinen reaktio. Sitä lähestytään eri näkökulmista, mitä voidaan ilmentää seuraavalla kaaviolla. Reaktioyhtälö reseptinä Molekyyliyhdisteiden reaktiotyyppejä Enerian muutokset kemiallisessa reaktiossa Reaktion symbolinen ilmaisu KEMIALLINEN REAKTI Reaktion nopeus Luvussa 1 luodaan yleiskatsaus kemiallisen reaktion kulkuun, merkitykseen ja hyödyntämiseen teollisuuden eri aloilla. Luvun 2 keskeinen tavoite on oppia reaktion symbolisen ilmaisun taitoja. Merkkikielen avaamisen jälkeen siirrytään tarkastelemaan reaktioyhtälöä reseptinä eli stoikiometrisiä laskuja. Ne on jaettu selkeisiin alaluokkiin oppimisen helpottamiseksi. Tehtäviä on paljon, joten niitä voidaan laskea koko kurssin ajan ja tulevillakin kursseilla. Tehtävät on laadittu siten, että ne valaisisivat kemian merkitystä arkielämässä ja vaihtelevissa sovelluskohteissa sekä olisivat lisäksi ratkaisijastakin mielenkiintoisia. Luvussa 3 keskitytään pääasiassa oraanisten yhdisteiden reaktioihin. Epäoraanisten yhdisteiden reaktioihin palataan tarkemmin Reaktio 4 -kirjassa. Luku sisältää uuden opetussuunnitelman mukaisesti keskeisiä reaktioita, reaktiotyyppejä ja mekanismeja. Luvun rakennetta on tässä laitoksessa selkeytetty ja ylikurssiasiaa on karsittu. Jokaisesta reaktiotyypistä esitellään aluksi taulukkomuodossa esimerkkireaktiot, tyypilliset reaoivat funktionaaliset ryhmät ja tavallisimmat reaenssit tai olosuhteet. Näitä ennakkojäsentäjiä kannattaa hyödyntää myös kertauksen välineinä. Luvun alussa kerrataan kovalenttinen sidos ja hybrisaatiotyypit sekä esitellään kolme uutta funktionaalista ryhmää. Reaktiomekanismien opiskeleminen aloitetaan 1. kurssissa käsitellyistä protoninsiirtoreaktioista. Mekanismien piirtäminen on selitetty mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja oppijaa piirtämisprosessiin ohjaten. Tarkempi mekanismi käydään läpi ainoastaan protoninsiirtoreaktioista ja yksinkertaisista substituutioreaktioista. Luvussa on runsaasti havainnollistavia raafisia esimerkkejä eri yhdistetyyppien reaktioista ja niiden esitystavoista. Sisältöä täydentävät monipuoliset tietolaatikot mm. haloeeniyhdisteistä ja oranometalliyhdisteistä. 3

4 Luvun lopussa on yhteenveto reaktiotyypeistä. Tämä auttaa opiskelijoita hahmottamaan kokonaiskäsityksen koko luvusta ja helpottaa tehtävien ratkaisemista. Kaasut käsitellään luvussa 4. Luku voidaan myös opiskella stoikiometrian jatkona 2. luvun jälkeen. Kaasulaskut lasketaan yleistä tilanyhtälöä käyttäen, kuten uuteen opetussuunnitelmaan on kirjattu. Tämä johtuu siitä, että kaasut ovat hyvin harvoin luonnossa tai teollisuusprosesseissa NTP-olosuhteissa. Tehtävät on laadittu niin, että muuntokerrointa, V m = 22,4 l, ei käytetä. Tehtäviä on paljon, joten opiskelijat voivat käyttää niitä esimerkiksi valmistautuessaan kurssikokeeseen. Luvun 5 aiheena ovat enerianmuutokset ja 6. luvussa reaktionopeus. Enerianmuutoksiin liittyen esitellään aluksi keskeiset enerialajit, sitten aineen rakenneosien eneriat ja jatketaan lopuksi reaktioentalpian käsittelyllä. Muodostumisentalpia, sidoseneria ja polttoaineet käsitellään omina alalukuinaan. Syventäviä sisältöjä ovat poltto- ja räjähdysaineiden eneriat ja elävien oranismien eneriantuotto. ppaassa on esimerkki tuntisuunnitelmasta. Jos kurssi suoritetaan tenttimällä, kokeellisuus voidaan toteuttaa kokeellisilla kotitehtävillä. Niistä kirjoitetaan työselostus tai essee. Kemikaaliluettelo helpottaa opettajaa kurssin esivalmistelussa. ppilastöitä on runsaasti, ja niistä opettaja voi valita sopiviksi katsomansa. Työt voidaan tehdä pareittain tai pienissä ryhmissä. Jotta työn 7 (reaktionopeus) ehtii tehdä kahdessa tunnissa, on syytä jakaa oppilaat ryhmiin tekemään eri osioita. Tällöin mittaustulokset kootaan taulukkoon, jotta ne ovat kaikkien oppilaiden käytettävissä. Tässä oppaassa on ohjeistus ja koontipohjat työn nopeuttamiseksi ja laskujen opastukseksi. Kurssissa 3 on paljon stoikiometrisiä laskutehtäviä. Tässä oppaassa on mittaustarkkuuteen, likiarvolaskennan sääntöihin ja lopputuloksen pyöristämiseen liittyvä yhteenveto. Sen voi tarpeen vaatiessa monistaa oppilaille ja/tai ottaa esille muulla tavoin esimerkiksi opetuksen yhteydessä tai kokeen valmistelutunnilla. Tehtäväpankin tehtävistä voi koota kurssikokeen tai käyttää niitä kertausmateriaalina. Kurssikokeeseen voi käyttää myös niitä kirjan tehtäviä, joita oppitunneilla ei ole ennätetty käsitellä. 4

5 Kurssisuunnitelma (ehdotus) Luku Ajankäyttö ja työt 1 2 h Työ h h h 3.1, h h h h h Työ h h 4.1, h h Työ 5 5.2, h h h 5.6, h 6 2 h Työ 7 2 h 5

6 Kurssin itsenäinen opiskelu (ehdotus) Teoria Luetaan luvut 1 6. Tehtävät Luvut 1 2: 1, 3 9, 11 14, 16 18, 26, 27, 29, 31 32, 34, 35, 37 Luku 3: 39, 41, 46 48, 51, 53, 56, 57 60, 63 64, 68 71, 75, 77, 79 81, 84, Luku 4: 93 94, 96 97, , 105, 107, , Luku 5: , 120, , 125, , , , , Luku 6: , 155, 157, , Kokeellinen kotitehtävä: Tehtävä 66 tehdään kotona ja työstä laaditaan essee. Esseen kirjoitusohjeet Reaktio 1 -kirjassa. ppilastyöt: 1, 5 ja 7 tehdään koulussa omalla ajalla tai muun ryhmän mukana. Kemikaalit bromivesi Br 2 (aq) etanolia etikkahappoanhydridi fenoliftaleeniliuos kaliumferrisyanidi eli kaliumheksasyanoferraatti(iii), K 3 Fe(CN) 6, 0,005 M KMn 4 -liuos (0,79 KMn 4 /1 dm 3 H 2 ) tippapulloissa kuivattuja kananmunankuoria manesiummetallinauha maissinjyviä manaanisulfaattia MnS 4 H 2 tunnetunväkevyinen natriumhydroksidiliuos NaH(aq), jonka konsentraatio on suuruusluokkaa 1 M 0,1 M natriumhydroksidiliuos NaH(aq) oksaalihappoa 0,7 M oksaalihappoliuos tippapulloissa (88 C 2 H H 2 /1 dm 3 H 2 ) omenahappoa parafiiniöljyä rauta(iii)nitraatti Fe(N 3 ) 3 9H 2 rauta(iii)kloridi-liuos FeCl 3 (aq) väkevä rikkihappo H 2 S 4 ruokaöljyä salisyylihappoa 1 M vetykloridihappoliuos HCl(aq) 2,0 M vetykloridihappoliuos HCl(aq) tislattua vettä 6

7 Tehtävien ratkaisut 1 Kemialliset reaktiot 1. Mieti, miksi kaikki kemialliset reaktiot tarvitsevat tapahtuakseen a) lämpöä b) aikaa c) kosketuksen reaoivien aineiden välillä. 2. Millä eri tavoin kemiallinen reaktio voidaan havaita? Tarkastele Reaktio 1-kirjan työtä 2 (s. 144). 3. Mistä havaitset kemiallisen reaktion tapahtuvan, kun a) bensiini palaa auton polttomoottorissa b) kakku kypsyy c) komposti maatuu? a) Bensiinin palamisreaktiossa syntyvät pakokaasut (C 2 ja H 2 ) oavt eri aineita kuin lähtöaineet (bensiini ja happi). Kemiallinen eneria muuttuu lämpöeneriaksi. b) Taikinan koostumus muuttuu koko ajan kakun kypsyessä kemiallisten reaktioiden seurauksena. c) Kompostin maatuessa sen koostumus koko ajan muuttuu. Koostumus ei voi muuttua itsestään, vaan se on seurausta aineiden muuttumisista toisiksi aineiksi. Komposti lämpenee, koska hajoamisreaktioissa kemiallista eneriaa muuttuu lämpöeneriaksi. 4. Etsi kynttilän palamiseen liittyvää tietoa internetistä. Mitä kemiallisia muutoksia ja mitä fysikaalisia ilmiöitä palamiseen liittyy? 7

8 2 Reaktioyhtälö Reaktioyhtälön kirjoittaminen 5. Kirjoita reaktioyhtälöt reaktioille, joissa a) ammoniakkikaasu NH 3 reaoi vetykloridikaasun kanssa muodostaen kiinteää ammoniumkloridia b) fosfori P reaoi happikaasun kanssa muodostaen kiinteää difosforipentoksidia c) litium reaoi veden kanssa muodostaen litiumhydroksidia ja vetykaasua d) manesium reaoi metanolin kanssa muodostaen manesiummetoksidia M(CH 3 ) 2 ja vetykaasua. a) NH 3 () + HCl() NH 4 Cl(s) b) P(s) + 2 () P 2 5 (s) c) 2 Li(s) + 2 H 2 (l) 2LiH(aq) + H 2 () d) M(s) + 2 CH 3 H(l) M(CH 3 ) 2 + H 2 () 6. Kirjoita reaktioyhtälöt seuraaville reaktioille. Lähtöaineiden ja tuotteiden olomuotoja ei tarvitse merkitä näkyviin. a) metyyliamiinin ja veden välinen protoninsiirtoreaktio b) butaanihapon (voihapon) ja dietyyliamiinin välinen protoninsiirtoreaktio a) CH 3 NH 2 + H 2 CH 3 NH 3 + H b) CH 3 CH + (CH 3 ) 2 NH 2 CH 3 C NH 3 ( CH 3 ) Reaktion symbolinen ilmaisu 7. Tasapainota reaktioyhtälöt. a) S 2 () + 2 () S 3 () b) Al(s) + F 2 () AlF 3 (s) c) HN 3 (aq) + Ba(H) 2 (aq) Ba(N 3 ) 2 (aq) + H 2 (l) d) HI(aq) + Ba(H) 2 (aq) BaI 2 (aq) + H 2 (l) a) 2 S 2 () + 2 () 2 S 3 () b) 2 Al(s) + 3 F 2 () 2 AlF 3 (s) c) 2 HN 3 (aq) + Ba(H) 2 (aq) Ba(N 3 ) 2 (aq) + 2H 2 (l) d) 2 HI(aq) + Ba(H) 2 (aq) BaI 2 (aq) + 2 H 2 (l) vaiheittain a) Jokaista alkuainetta on reaktioyhtälön kummallakin puolella yhtä paljon. Tasapainotus voidaan suorittaa vaiheittain yksi alkuaine kerrallaan. Samalla 8

9 huolehditaan, että jo tasapainotettuja alkuaineita ei enää tule lisää. Yleensä on paras aloittaa niistä alkuaineista, joita on vain yhdessä lähtöaineessa/reaktiotuotteessa. Tässä rikki on sellainen alkuaine. Tasapainotetaan S 2 () + 2 () S 3 () S, kpl 1 1, kpl 2? 3 kerroin ½ happikaasulle, jotta happiatomien määrä on sama S 2 () + ½ 2 () S 3 (), kpl kerrotaan 2:lla, jotta kertoimet pienimpiä positiivisia kokonaislukuja c) HN 3 (aq) + Ba(H) 2 (aq) Ba(N 3 ) 2 (aq) + H 2 (l) 2 S 2 () + 2 () 2 S 3 () Tasapainotetaan HN 3 (aq) + Ba(H) 2 (aq) Ba(N 3 ) 2 (aq) + H 2 (l) N 1 2 kerroin 2 2 HN 3 (aq) + Ba(H) 2 (aq) Ba(N 3 ) 2 (aq) + H 2 (l) HN 3 :lle Ba = kerroin 2 H 2 :lle 2 HN 3 (aq) + Ba(H) 2 (aq) Ba(N 3 ) 2 (aq) + 2 H 2 (l) H = =4 Tasapainotettu reaktioyhtälö on 2 HN 3 (aq) + Ba(H) 2 (aq) Ba(N 3 ) 2 (aq) + 2 H 2 (l) d) HI(aq) + Ba(H) 2 (aq) BaI 2 (aq) + H 2 (l) Tasapainotetaan HI(aq) + Ba(H) 2 (aq) BaI 2 (aq) + H 2 (l) I 1 2 kerroin 2 HI:lle 2 HI(aq) + Ba(H) 2 (aq) BaI 2 (aq) + H 2 (l) Ba kerroin 2 2 HI(aq) + Ba(H) 2 (aq) BaI 2 (aq) + 2 H 2 (l) H 2 :lle H = HI(aq) + Ba(H) 2 (aq) BaI 2 (aq) + 2 H 2 (l) Tasapainotettu reaktioyhtälö on 2 HI(aq) + Ba(H) 2 (aq) BaI 2 (aq) + 2 H 2 (l) 8. Tasapainota reaktioyhtälöt. a) Fe 2 3 (s) + C() Fe(s) + C 2 () b) N 2 () + H 2 () NH 3 () 9

10 a) Fe 2 3 (s) + 3 C() 2 Fe(s) + 3 C 2 () b) N 2 () + 3 H 2 () 2 NH 3 () 9. Tasapainota täydellisen palamisen reaktioyhtälöt. a) CH 3 CH 3 (l) + 2 () C 2 () + H 2 (l) b) CH 3 H(l) + 2 () C 2 () + H 2 (l) c) C 6 H 6 (l) + 2 () C 2 () + H 2 (l) a) CH 3 CH 3 (l) + 2 () C 2 () + H 2 (l) C: C 2 () + H 2 (l) CH 3 CH 3 (l) + 2 () 5 C 2 () + H 2 (l) H: C 2 () + 6 H 2 (l) CH 3 CH 3 (l) + 2 () 5 C 2 () + 6 H 2 (l) :? CH 3 CH 3 (l) () 5 C 2 () + 6 H 2 (l) b) CH 3 H(l) + 2 () C 2 () + H 2 (l) C: C 2 () + H 2 (l) CH 3 H(l) + 2 () 2 C 2 () + H 2 (l) H: C 2 () + 3 H 2 (l) CH 3 H(l) + 2 () 2 C 2 () + 3 H 2 (l) : 1? CH 3 H(l) () 2 C 2 () + 3 H 2 (l) c) C 6 H 6 (l) + 2 () C 2 () + H 2 (l) C: 6 1 C 6 H 6 (l) + 2 () 6 C 2 () + H 2 (l) H: 6 2 C 6 H 6 (l) + 2 () 6 C 2 () + 3 H 2 (l) :? C 6 H 6 (l) + (15/2) 2 () 6 C 2 () + 3 H 2 (l) 2 2 C 6 H 6 (l) () 12 C 2 () + 6 H 2 (l) 2.2 Reaktioyhtälö reseptinä 10. Yhteyttävä kasvi muodostaa vedestä ja hiilidioksidista fotosynteesireaktion avulla lukoosia ja happikaasua. a) Kirjoita reaktioyhtälö. b) Laske syntyvän lukoosin ainemäärä, kun hiilidioksidia kuluu yksi mooli. c) Kuinka monta rammaa lukoosia syntyy 100,0 :sta hiilidioksidia? 10

11 a) Tasapainotetaan C 2 () + H 2 (l) C 6 H 12 6 (aq) + 2 () C 1 6 kerroin 6 C 2 :lle 6 C 2 () + H 2 (l) C 6 H 12 6 (aq) + 2 () H 2 12 kerroin 6 H 2 :lle 6 C 2 () + 6 H 2 (l) C 6 H 12 6 (aq) + 2 () = 18 6? Kerroin 6 2 :lle 6 C 2 () + 6 H 2 (l) C 6 H 12 6 (aq) () Tasapainotettu reaktioyhtälö on 6 C 2 () + 6 H 2 (l) C 6 H 12 6 (aq) () b) Ainemäärien suhde on n(c 6 H 12 6 )/n(c 2 ) = 1/6, joten n(c 6 H 12 6 ) = (1/6) n(c 2 ) Ts. yhdestä moolista hiilidioksidia syntyy 1/6 moolia lukoosia. c) n(c 2 ) = 100,0 /(12, ,00) / = 2,2722 Reaktioyhtälön kertoimet Ainemäärät, kun 1 C 2 reaoi Ainemäärät, kun 2,2722 C 2 reaoi 6 C 2 () + 6 H 2 (l) C 6 H 12 6 (aq) () /6 =1 6/6 = 1 1/6 6/6 = 1 2,2722 (käytettävissä) 1/6 2,2722 (lasketaan) n(c 6 H 12 6 ) = 1/6 n(c 2 ) = 1/6 2,2722 = 0,37870 M(C 6 H 12 6 ) = n M = 0,37870 (6 12, , ,00) / = 68, Kolmessa peräkkäisessä kokeessa etanolia CH 3 H, propaania C 3 H 8 ja 2-butanoni CH 3 CCH 3 poltettiin täydellisesti. Reaktiotuotteina poltoissa syntyi hiilidioksidia ja vettä. a) Kirjoita tasapainotettu reaktioyhtälö kunkin polttoaineen palamiselle. b) Mikä polttoaineista tuottaa suurimman ainemäärän vettä, kun polttoainetta käytetään 1,5 moolia? a) 1) CH 3 H + 2 C 2 + H 2 Tasapainotetaan CH 3 H + 2 C 2 + H 2 C, kpl kerroin 2 C 2 :lle CH 3 H C 2 + H 2 H, kpl kerroin 3 H 2 :lle CH 3 H C H 2, kpl 1? kerroin 3 2 :lle CH 3 H C H 2 11

12 Tasapainotettu reaktioyhtälö on CH 3 H C H 2 Vaihtoehtoinen tapa: Kirjoitetaan reaktioyhtälön kertoimien paikalle pienet kirjaimet kertoimiksi. a CH 3 H + b 2 c C 2 + d H 2 Yhtälön kummallakin puolella on jokaista alkuainetta oltava yhtä paljon. Lasketaan atomit ja muodostetaan kullekin alkuaineelle oma yhtälö. Muodostuneesta yhtälöryhmästä ratkaistaan kertoimet a, b, c ja d. Yhtälöryhmä: hiili: a 2 = c 1 vety: a ( ) = d 2 happi: a 1 + b 2 = c 2 + d 1 joka sievenee muotoon hiili: 2a = c vety: 6a = 2d, josta d = (6/2) a = 3a happi: a + 2b = 2c + d Sijoitetaan kaksi ensimmäistä kolmanteen, jolloin a + 2b = 2c + d = 2 2a + 3a 2b = 4a + 3a a = 6a b = 3a Eli b = 3a, c = 2a ja d = 3a. Kun a = 1, ovat muutkin kertoimet kokonaislukuja ja kertoimet ovat: a = 1, b = 3, c = 2 ja d = 3. Tasapainotettu reaktioyhtälö on: CH 3 H C H 2 2) C 3 H C 2 + H 2 Tasapainotetaan C 3 H C 2 + H 2 C, kpl 3 1 kerroin 3 C 2 :lle C 3 H C 2 + H 2 H, kpl 8 2 kerroin 4 H 2 :lle C 3 H C H 2, kpl? kerroin 5 2 :lle C 3 H C H 2 Tasapainotettu reaktioyhtälö on: C 3 H C H 2 12

13 3) CH 3 CCH C 2 + H 2 Tasapainotetaan CH 3 CCH C 2 + H 2 C, kpl kerroin 4 C 2 :lle CH 3 CCH C 2 + H 2 H, kpl kerroin 4 H 2 :lle CH 3 CCH C H 2, kpl 1? kerroin 5½ 2 :lle CH 3 CCH 3 + 5½ 2 4 C H 2 kerrotaan 2:lla, jotta kertoimet pienimpiä kokonaislukuja 2 CH 3 CCH C H 2 Tasapainotettu reaktioyhtälö on: 2 CH 3 CCH C H 2 b) Kun polttoainetta käytetään 1,5, syntyy vettä: 1) CH 3 H C H 2 1 mooli polttoainetta tuottaa 3 moolia vettä, joten 1,5 moolia polttoainetta tuottaa 1,5 3 moolia = 4,5 moolia vettä. 2) C 3 H C H 2 1 mooli polttoainetta tuottaa 4 moolia vettä, joten 1,5 moolia polttoainetta tuottaa 1,5 4 moolia = 6,0 moolia vettä. 3) Kertoimet reaktioyhtälössä Kertoimet, kun 1 2-butanonia palaa Kertoimet, kun 1,5 2-butanonia palaa 2 CH 3 CCH C H /2 = 1 8/2 1,5 (käytettävissä) 8/2 1,5 (lasketaan) 1,5 moolia polttoainetta tuottaa 1,5 (8/2) moolia = 6,0 moolia vettä. Suurimman veden ainemäärän tuottavat propanoni ja 2-butanoni eli polttoaineet 2 ja Kuinka monta rammaa rauta(iii)oksidia muodostuu, kun 10,0 metallista rautaa reaoi täydellisesti happikaasun kanssa? Tasapainottamaton reaktioyhtälö on Fe(s) + 2 () Fe 2 3 (s). a) Tasapainotettu reaktioyhtälö 4 Fe(s) () 2 Fe 2 3 (s) n(fe) = m/m = 10,0 /55,85 / = 0,

14 Kertoimet reaktioyhtälössä Kertoimet, kun 1 Fe reaoi Ainemäärät, kun 0,17905 Fe reaoi 4 Fe(s) () 2 Fe 2 3 (s) /4 = 1 ¾ 2/4 0,17905 (käytettävissä) 2/4 0,17905 (lasketaan) Reaktioyhtälön kertoimista päätellään, että n(fe 2 3 ) = ½ 0,17905 = 0, ja M(Fe 2 3 ) = n M = 0, (2 55, ,00) / = 14,3 13. Kamelin kyttyrään varastoitunut rasva on sekä enerian että veden lähde. Rasvan reaktio hapen kanssa on hidasta palamista, joka tuottaa hiilidioksidia ja vettä. a) Kirjoita tasapainotettu reaktioyhtälö, kun kamelin kyttyrässä oleva rasva on tristeariinia C 57 H b) Laske kamelin metabolian tuottaman veden massa, kun kameli kuluttaa 1,0 k:n tristeariinia C 57 H a) C 57 H C 2 + H 2 Tasapainotetaan reaktioyhtälö: Tasapainotetaan C 57 H C 2 + H 2 C, kpl 57 1 kerroin 57 C 2 :lle C 57 H C 2 + H 2 H, kpl kerroin 55 H 2 :lle C 57 H C H 2, kpl 6? = 169 kerroin 81½ # 2 :lle C 57 H ½ 2 57 C H 2 kerrotaan 2:lla, jotta kertoimet pienimpiä 2 C 57 H C H 2 kokonaislukuja # (169 6)/2 = 81½ Tasapainotettu reaktioyhtälö on: 2 C 57 H C H 2 b) M(C 57 H ) = 1,0 k ja ainemäärä n(c 57 H ) = m(c 57 H )/M(C 57 H ) = 1000 /[(57 12, , ,00) 1 ] = 1,

15 Kertoimet reaktioyhtälössä Kertoimet, kun 1 C 57 H reaoi Ainemäärät, kun 1,1217 C 57 H reaoi 2 C 57 H C H /2 = 1 110/2 1,1217 (käytettävissä) (110/2) 1,1217 (lasketaan) Veden ainemäärä on: n(h 2 )/n(c 57 H ) = 110/2, josta n(h 2 ) = (110/2) n(c 57 H ) = 61,6972 Veden massa M(H 2 ) = n(h 2 ) M(H 2 ) = 61,6972 (2 1, ,00) /= 1,1 k 15. Jodia I 2 (s) voidaan valmistaa manaanidioksidista ja kaliumjodidista rikkihappopitoisessa liuoksessa: Mn 2 (s) + 2 KI(s) + 2 H 2 S 4 (aq) MnS 4 (aq) + K 2 S 4 (aq) + 2 H 2 (l) + I 2 (s) Kuinka monta rammaa jodia voidaan valmistaa, kun reaktioon käytetään: a) 250 cm 3 1,75 /dm 3 rikkihappoliuosta b) 75,0 kaliumjodidia? a) Lasketaan rikkihapon ainemäärä: n = c V. 3 n (H2S 4) = 0,250 dm 1,75 = 0, dm Reaktioyhtälö: Mn 2 (s) + 2 KI(s) + 2 H 2 S 4 (aq) MnS 4 (aq) + K 2 S 4 (aq) + 2 H 2 (l) + I 2 (s) 2 1 0,4375 laske käytettävissä keskirivi: reaktioyhtälön kertoimet alarivi: ainemäärät Reaktioyhtälön kertoimista päätellään, että syntyvän jodin ainemäärä on puolet käytettävissä olevan rikkihapon ainemäärästä. n( I 2) = 1 n( H2S 4) = 1 0,4375 = 0, m( I2 ) = n M = 0,21875 ( 2 126,90) = 55,518 55,5 Vastaus: Jodia voidaan valmistaa 55,5. 15

16 b) Lasketaan kaliumjodidin ainemäärä. m 75,0 n = = = 0,45180 M (39, ,90) Reaktioyhtälö: Mn 2 (s) + 2 KI(s) + 2 H 2 S 4 (aq) MnS 4 (aq) + K 2 S 4 (aq) + 2 H 2 (l) + I 2 (s) 2 1 0,45180 laske käytettävissä keskirivi: reaktioyhtälön kertoimet alarivi: ainemäärät Reaktioyhtälön kertoimista päätellään, että syntyvän jodin ainemäärä on puolet käytettävissä olevan kaliumjodidin ainemäärästä. 1 1 n( I 2 ) = n( KI ) = 0,45180 = 0, m( I2 ) = n M = 0, ( 2 126,90) = 57, ,3 Vastaus: Jodia voidaan valmistaa 57, a) Kalsiumkarbidia CaC 2 voidaan valmistaa poltetusta kalkista Ca ja hiilestä. Samalla muodostuu myös hiilimonoksidia. Kirjoita reaktioyhtälö. b) Kalsiumkarbidi CaC 2 reaoi veden kanssa, jolloin muodostuu etyyniä ja kalsiumhydroksidia. Kuinka monta rammaa etyyniä syntyy, kun lähtöaineena on 2,4 kalsiumkarbidia? a) Tasapainotetaan Ca(s) + C(s) CaC 2 (s) + C() Ca C? = 3 kerroin 3 C:lle Ca(s) + 3 C(s) CaC 2 (s) + C() Tasapainotettu reaktioyhtälö on: Ca(s) + 3 C(s) CaC 2 (s) + C() b) Tasapainotetaan reaktioyhtälö: Tasapainotetaan CaC 2 (s) + H 2 (l) C 2 H 2 () + Ca(H) 2 (aq) Ca 1 1 C 2 2 H = 4 kerroin 2 vedelle CaC 2 (s) + 2 H 2 (l) C 2 H 2 () + Ca(H) 2 (aq) CaC 2 (s) + 2 H 2 (l) C 2 H 2 () + Ca(H) 2 (aq) 16

17 Tasapainotettu reaktioyhtälö on: CaC 2 (s) + 2 H 2 (l) C 2 H 2 () + Ca(H) 2 (aq) n(cac 2 ) = m/m = 2,4 /[(40, ,01) /] = 0,0374 n(c 2 H 2 ) = n(cac 2 ) M(C 2 H 2 ) = n(c 2 H 2 ) M(C 2 H 2 ) = n(cac 2 ) M(C 2 H 2 ) = 0,0374 (2 12, ,008) / = 0,9748 = 0, Kaupasta voi ostaa tuotteita liikahappoisuuteen eli kansankielellä närästykseen. Joissakin tuotteissa on vatsahappoa neutraloivana aineena alumiinihydroksidia Al(H) 3. Al(H) 3 (s) + HCl(aq) AlCl 3 (aq) + H 2 (l) a) Tasapainota reaktioyhtälö. b) Kuinka monta rammaa vatsan vetykloridihappoa voidaan neutraloida 0,500 rammalla alumiinihydroksidia? c) Montako rammaa alumiinikloridia ja vettä muodostuu, kun 0,500 Al(H) 3 reaoi? a) Tasapainotetaan reaktioyhtälö: Tasapainotetaan Al(H) 3 (s) + HCl(aq) AlCl 3 (aq) + H 2 (l) Al kerroin 3 vedelle Al(H) 3 (s) + HCl(aq) AlCl 3 (aq) + 3 H 2 (l) H 3 +? = 6 kerroin 3 HCl:lle Al(H) 3 (s) + 3 HCl(aq) AlCl 3 (aq) + 3 H 2 (l) Cl 3 3 Al(H) 3 (s) + 3 HCl(aq) AlCl 3 (aq) + 3 H 2 (l) Tasapainotettu reaktioyhtälö on: Al(H) 3 (s) + 3 HCl(aq) AlCl 3 (aq) + 3 H 2 (l) b) n(al(h) 3 ) = m/m = 0,500 /[(26, , ,008) /] = 0,00640 Kertoimet reaktioyhtälössä Ainemäärät, kun 0,00640 Al(H) 3 reaoi Al(H) 3 (s) + 3 HCl(aq) AlCl 3 (aq) + 3 H 2 (l) ,00640 (käytettävissä) 3 0,00640 (lasketaan) 1 0,00640 (lasketaan) 3 0,00640 (lasketaan) n(hcl) = 3 n(al(h) 3 ) m(hcl) = n(hcl) M(HCl) = 3 n(al(h) 3 ) M(HCl) = 3 0,00640 (1, ,45) / = 0,701 c) n(alcl 3 ) = n(al(h) 3 ) m(alcl 3 ) = n(alcl 3 ) M(AlCl 3 ) = n(al(h) 3 ) M(AlCl 3 ) = 0,00640 (26, ,45) / = 0,855 17

18 n(h 2 ) = 3 n(al(h) 3 ) m(h 2 ) = n(h 2 ) M(H 2 ) = 3 n(al(h) 3 ) M(H 2 ) = 3 0,00640 (2 1, ,00) / = 0, Hiilidioksidin poistamiseksi avaruusaluksesta voidaan käyttää menetelmää, jossa C 2 - kaasun annetaan reaoida kiinteän natriumhydroksidin kanssa, jolloin muodostuu natriumkarbonaattia ja vettä. a) Kirjoita reaktioyhtälö. b) Kuinka monta rammaa hiilidioksidia voidaan poistaa 1,0 k:lla natriumhydroksidia? a) 2 NaH(s) + C 2 () Na 2 C 3 (s) + H 2 (l) b) n(nah) = 1000 /(22, ,00 + 1,008) / = 25,0012 Kertoimet reaktioyhtälössä Kertoimet, kun 1 NaH reaoi Ainemäärät, kun 25,0012 NaH reaoi 2 NaH(s) + C 2 () Na 2 C 3 (s) + H 2 (l) /2 = 1 ½ ½ ½ 25,0012 (käytettävissä) ½ 25,0012 (lasketaan) Reaktioyhtälön kertoimista päätellään, että n(c 2 ) = ½ n(nah) = 12,5006 ja m(c 2 ) = n(c 2 ) M(C 2 ) = 12,5006 (12, ,00) / = Lämpökynttilän eli tuikun tilavuus on 14 ml. Tuikku palaa täydellisesti muodostaen reaktiotuotteina vettä ja hiilidioksidia. Kuinka monta rammaa vettä muodostuu, kun tuikku on valmistettu puhtaasta steariinihaposta C 17 H 35 CH? Steariinihapon tiheys on 0,94 k/dm 3. Tasapainotetaan C 17 H 35 CH + 2 C 2 + H 2 C 18 1 kerroin 18 C 2 :lle C 17 H 35 CH C 2 + H 2 H 36 2 kerroin 18 H 2 :lle C 17 H 35 CH C H 2 2? = 54 kerroin 26 2 :lle C 17 H 35 CH C H 2 Tasapainotettu reaktioyhtälö: C 17 H 35 CH C H 2 m(c 17 H 35 CH) = ρ V = 0,94 k/dm 3 0,014 dm 3 = 0,01316 k = 13,16 M(C 17 H 35 CH ) = (18 12, , ,00) / = 284,468 / n(c 17 H 35 CH ) = m/m = 13,16 /(284,468/) = 0,

19 Kertoimet reaktioyhtälössä Ainemäärät, kun 0,0462 C 17 H 35 CH reaoi C 17 H 35 CH C H ,0462 (käytettävissä) 18 0,0462 (lasketaan) Reaktioyhtälön mukaan n(h 2 ) = 18 0,0462 = 0,832 m(h 2 ) = n M = 0,832 (2 1, ,00) / = Asetaldehydi eli etanaali CH 3 CH (tiheys = 0,788 /cm 3 ) on neste, jota käytetään esimerkiksi hajuvesien, hajusteiden, väriaineiden ja muovien tuotannossa. Sitä voidaan valmistaa etanolin ja hapen välisellä reaktiolla: CH 3 H(l) + 2 () CH 3 CH(l) + H 2 (l) a) Tasapainota reaktioyhtälö. b) Mikä on tarvittavan etanolin tilavuus (tiheys = 0,789 /cm 3 ), kun asetaldehydiä tuotetaan 25,0 litraa? a) Tasapainotetaan CH 3 H(l) + 2 () CH 3 CH(l) + H 2 (l) C 2 2 H = 6 1? = 2 kerroin ½ 2 :lle CH 3 H(l) + ½ 2 () CH 3 CH(l) + H 2 (l) kerrotaan koko reaktioyhtälö 2:lla 2 CH 3 H(l) + 2 () 2 CH 3 CH(l) + 2 H 2 (l) Tasapainotettu reaktioyhtälö on: 2 CH 3 H(l) + 2 () 2 CH 3 CH(l) + 2 H 2 (l) b) V(CH 3 H) =? ρ(ch 3 H) = 0,789 /cm 3 V(CH 3 CH) = 25,0 l ρ(ch 3 CH) = 0,788 /cm 3 m(ch 3 CH) = ρ V n(ch 3 CH) = m/m = (ρ V)/M = (0,788 cm 3 25, cm 3 )/ [(2 12, , ,00) /] = 447,198 n(ch 3 H) = n(ch 3 CH) V(CH 3 H) = m/ρ = n(ch 3 H) M(CH 3 H)/ρ(CH 3 H) = n(ch 3 CH) M(CH 3 H)/ρ(CH 3 H) = 447,198 (2 12, , ,00) //(0,789 /cm 3 ) = 26,1 cm 3 19

20 20. Taululiitu on kalkkikiven CaC 3 ja kipsin CaS 4 seos. Kalkkikivi liukenee laimeaan vetykloridihappoon, mutta kipsi ei. CaC 3 (s) + HCl(aq) CaCl 2 (aq) + C 2 () + H 2 (l) a) Tasapainota reaktioyhtälö. b) Kuinka monta rammaa hiilidioksidia muodostuu, kun 12,3 :n liidunpala liuotetaan ylimäärään vetykloridihappoa? Liuenneessa liidussa on 69,7 m-% kalkkikiveä. c) Kuinka monta massa-% toisessa liituerässä on kalkkikiveä, kun 4,38 ramman liidunpala tuotti liuetessaan 1,31 rammaa hiilidioksidia? Tasapainotetaan reaktioyhtälö: Tasapainotetaan CaC 3 (s) + HCl(aq) CaCl 2 (aq) + C 2 () + H 2 (l) Ca 1 1 C = 3 H 1 2 kerroin 2 HCl:lle CaC 3 (s) + 2 HCl(aq) CaCl 2 (aq) + C 2 () + H 2 (l) Cl CaC 3 (s) + 2 HCl(aq) CaCl 2 (aq) + C 2 () + H 2 (l) Tasapainotettu reaktioyhtälö on: CaC 3 (s) + 2 HCl(aq) CaCl 2 (aq) + C 2 () + H 2 (l) b) m(liitu) = 12,3, josta 69,7 m-% on CaC 3 :a. m(cac 3 ) = (69,7 %/100 %) 12,3 = 8, n(cac 3 ) = m/m = 8,573 /[(40, , ,00) -1 ] = 0,08565 n(c 2 ) = n(cac 3 ) m(c 2 ) = n(c 2 ) M(C 2 ) = n(cac 3 ) M(C 2 ) = 0,08565 (12, ,00) / = 3,77 c) m(liitu) = 4,38 m-% CaC 3 =? m(c 2 ) = 1,31 n(c 2 ) = m/m = 1,31 /[(12, ,00) /] = 0,02976 n(cac 3 ) = n(c 2 ) m(cac 3 ) = n(cac 3 ) M(CaC 3 ) = n(c 2 ) M(CaC 3 ) = 0,02976 (40, , ,00) / = 2,979 m-%(cac 3 ) = [M(CaC 3 )/M(liitu)] 100 % = (2,979 /4,38 ) 100 % = 68,0 % 20

21 21. Kun epäpuhdasta sinkkimetallia käsiteltiin ylimäärällä rikkihapon vesiliuosta, muodostui sinkkisulfaattia (ZnS 4 ) ja vetykaasua. a) Laadi reaktioyhtälö. b) Mikä on sinkkimetallin puhtausprosentti, kun 3,86 ramman näytteestä saatiin 0,109 vetykaasua? c) Mitä oletuksia laskussa tulee tehdä? (yo s2004) a) Zn(s) + H 2 S 4 (aq) ZnS 4 (aq) + H 2 () b) Reaktioyhtälön perusteella n(h 2 ) = n(zn). Vetykaasun ainemäärä on n(h 2 ) = 0,109 /(2 1,008 /) = 0, Sinkkiä tarvitaan m(zn) = 0, ,41 / = 3,536. Puhtausprosentti on tällöin (3,536 /3,86 ) 100 % 91,6 %. c) Laskuissa edellytetään, että sinkki ei sisällä sellaisia epäpuhtauksia, kuten epäjaloja metalleja, jotka rikkihapon kanssa reaoidessaan muodostavat vetykaasua. Myös muut stoikiometrian oletukset ovat voimassa. 22. Veden bioloinen hapenkulutus BHK ilmoitetaan hapen kulutuksena (m) tietyn vesinäytteen tilavuutta (dm 3 ) kohden eli BHK = M( 2 )/V(näyte). Tutkittavan vesinäytteen ureapitoisuus oli 1,08 /100 dm 3. Laske veden BHK, kun urean ja hapen välinen reaktio on (NH 2 ) 2 C H 2 C N H 3 + n((nh 2 ) 2 C) = 1,08 /(2 14, , , ,00) / = 0,0179 Kertoimet reaktioyhtälössä Kertoimet, kun 1 ureaa reaoi Ainemäärät, kun 0,0179 ureaa reaoi (NH 2 ) 2 C H 2 C N H ,0179 (käytettävissä) 4 0,0179 (lasketaan) Reaktioyhtälön perusteella n( 2 ) = 4 n((nh 2 ) 2 C) = 4 0,0179 = 0,07192 m( 2 ) = n( 2 ) M( 2 ) = 0, ,00 / = 2,3016 Vesinäyte kuluttaa happea 2, m/100 dm 3 BHK = 2, m/100 dm 3 = 23 m /dm 3 21

22 23. Eräs vatsan happovaivoihin myytävä lääke sisältää vaikuttavana aineena natriumvetykarbonaattia NaHC 3 sekä joukon täyteaineita. 0,500 :n suuruinen tabletti jauhettiin ja liuotettiin 50,0 cm 3 :iin 0,190 /dm 3 vetykloridihappoon: NaHC 3 (s) + HCl(aq) NaCl(aq) + H 2 (l) + C 2 (). Reaoimatta jäänyt vetykloridihappo titrattiin 0,128 /dm 3 väkevyisellä natriumhydroksidilla NaH. Sitä kului neutralointiin 47,1 cm 3. a) Laadi vetykloridihapon ja natriumhydroksidin välisen neutralointireaktion yhtälö. b) Kuinka monta massaprosenttia natriumvetykarbonaattia NaHC 3 tabletti sisälsi? a) HCl + NaH? HCl(aq) + NaH(aq) NaCl(aq) + H 2 (l) b) Lasketaan tabletin liuotukseen käytetyn HCl:n ainemäärä: n( HCl) = cv = 0, dm = 9, dm Lasketaan takaisintitrauksesta reaoimatta jääneen vetykloridin ainemäärä a-kohdan neutraloitumista kuvaavan reaktioyhtälön perusteella: n(hcl) reaoimaton = n( NaH) = cv = 0,128 47,1 10 dm = 6, dm Lasketaan natriumkarbonaatin kanssa reaoineen HCl:n ainemäärä: HCl HCl HCl 9,50 6, n n n 3, = = = ( ) ( ) ( ) ( ) 3 3 reaoinut reaoimaton Tehtävän reaktioyhtälöstä päätellään, että n NaHC = n(hcl) = 3, ja m ( ) 3 3 reaoinut 3 ( ) = n M = ( ) NaHC 3 3, ,99 1,008 12, ,00 = 0, Tabletissa on natriumvetykarbonaattia: m(nahc 3 ) 0, m-% = 100 % = 58,32171 m-% 58,3 m-% m tabletti 0,500 ( ) Vastaus: Tabletissa on 58,3 m-% natriumvetykarbonaattia. 22

23 Kun lähtöaine loppuu kesken 24. Virvoitusjuomatehtaalla on kappaletta 3,55 dl:n vetoisia pulloja, pullonkorkkia ja litraa appelsiinilimsaa. a) Kuinka monta virvoitusjuomapulloa näistä tarpeista voidaan valmistaa? b) Mitä tarpeita jää vielä varastoon ja kuinka paljon? c) Rajoittaako tuotantoa pullojen, korkkien vai juoman määrä? n(pullo) = kpl V(pullo) = 3,55 dl n(korkki) = kpl V(limsa) = l a) Limsaa riittää dl/3,55 dl = ,8 pullolliseen. Pulloja Korkkeja Limsaa n käytössä kpl kpl l Jos kaikki pullot kuluvat, tarvitaan kpl korkkeja ,55 dl = l limsaa; Jos kaikki limsa pullotetaan, tarvitaan kpl pulloja b) Varastoon jää: pulloja: ( ) kpl = 6375 kpl korkkeja: ( ) kpl = 7360 kpl limsaa: ( ,7) l = 0,3 l c) Tuotantoa rajoittaa juoman määrä kpl korkkeja loppuu kesken ,55 dl = ,7 l limsaa 25. Titaani(IV)oksidin Ti 2 puhdistus on tärkeä osa puhtaan titaanimetallin valmistusta. Puhdistuksessa titaani(iv)oksidi reaoi hiilen ja kloorikaasun kanssa tuottaen titaanitetrakloridia TiCl 4 ja hiilimonoksidia. a) Kirjoita tasapainotettu reaktioyhtälö. b) Päättele reaktioyhtälön avulla, mikä seuraavista alkutilanteista tuottaa eniten titaanitetrakloridia TiCl 4. Mieti, toimiiko jokin lähtöaine reaktiota rajoittavana reaenssina. Perustele vastauksesi ainemäärien avulla. 1) 1,5 Ti 2 + 2,1 C + 4,4 Cl 2 2) 1,6 Ti 2 + 2,5 C + 3,6 Cl 2 3) 2,0 Ti 2 + 2,0 C + 2,0 Cl 2 4) 3,0 Ti 2 + 3,0 C + 3,0 Cl 2 23

24 a) Reaktioyhtälö: Ti 2 + C + Cl 2 TiCl 4 + C Tasapainotetaan Ti 2 + C + Cl 2 TiCl 4 + C Ti kerroin 2 C:lle Ti 2 + C + Cl 2 TiCl C C = 2 kerroin 2 C:lle Ti C + Cl 2 TiCl C Cl 2 4 kerroin 2 Cl 2 :lle Ti C + 2 Cl 2 TiCl C Tasapainotettu reaktioyhtälö on: Ti C + 2 Cl 2 TiCl C b) 1) 1,5 Ti 2 + 2,1 C + 4,4 Cl 2 Ti C + 2 Cl 2 TiCl C käytössä on, 1,5 2,1 4,4 1,5 Ti 2 tarvitsee 3,0 raj. 3,0 2,1 C tarvitsee 1,05 2,1 1,05 4,4 Cl 2 tarvitsee 2,2 raj. 4,4 raj. 2) 1,6 Ti 2 + 2,5 C + 3,6 Cl 2 Ti C + 2 Cl 2 TiCl C käytössä on, 1,6 2,5 3,6 1,6 Ti 2 tarvitsee 3,2 raj. 3,2 2,5 C tarvitsee 1,25 2,5 1,25 3,6 Cl 2 tarvitsee 1,8 raj. 3,6 raj. 3) 2,0 Ti 2 + 2,0 C + 2,0 Cl 2 Ti C + 2 Cl 2 TiCl C käytössä on, 2,0 2,0 2,0 2,0 Ti 2 tarvitsee 4,0 raj. 4,0 raj. 2,0 C tarvitsee 1,0 2,0 1,0 2,0 Cl 2 tarvitsee 1,0 2,0 1,0 4) 3,0 Ti 2 + 3,0 C + 3,0 Cl 2 Ti C + 2 Cl 2 TiCl C käytössä on, 3,0 3,0 3,0 3,0 Ti 2 tarvitsee 6,0 raj. 6,0 raj. 3,0 C tarvitsee 1,5 3,0 1,5 3,0 Cl 2 tarvitsee 1,5 3,0 1,5 Eniten titaanitetrakloridia tuottaa tapaus 4) 3,0 Ti 2 + 3,0 C + 3,0 Cl 2 24

25 26. Bariumkloridin ja rauta(iii)sulfaatin Fe 2 (S 4 ) 3 reaktiossa syntyy veteen liukenematonta valkoista sakkaa, joka on bariumsulfaattia. 3 BaCl 2 (aq) + Fe 2 (S 4 ) 3 (aq) 3 BaS 4 (s) + 2 FeCl 3 (aq) Laske syntyvän bariumsulfaatin massa, kun reaktioon käytetään 100,0 bariumkloridia ja 50,0 rautasulfaattia? 3 BaCl 2 (aq) + Fe 2 (S 4 ) 3 (aq) 3 BaS 4 (s) + 2 FeCl 3 (aq) Lasketaan lähtöaineiden ainemäärät. n(bacl 2 ) = m/m(bacl 2 ) = 100,0 /(137, ,45) / = 0,4802 n(fe 2 (S 4 ) 3 ) = m/m(fe 2 (S 4 ) 3 ) = 50,0 /(2 55, , ,00) / = 0,1250 Verrantona: n(bacl 2 )/n(fe 2 (S 4 ) 3 ) = 3/1, joten n(bacl 2 ) = 3 n(fe 2 (S 4 ) 3 ). Ts. yksi mooli rauta(iii)sulfaattia kuluttaa kolme moolia bariumkloridia, joten 0,1250 rauta(iii)sulfaattia kuluttaa 3 0,1250 = 0,3750 bariumkloridia eli se riittää. Vastaavasti yksi mooli bariumkloridia kuluttaa 1/3 moolia rauta(iii)sulfaattia, joten 0,4802 bariumkloridia kuluttaa 1/3 0,4802 = 0,1600 rauta(iii)sulfaattia eli se ei riitä. Rauta(III)sulfaatti on siis reaktiota rajoittava tekijä ja bariumkloridia on ylimäärin. Tai: kertoimet reaktioyhtälössä kertoimet, kun 1 Fe 2 (S 4 ) 3 reaoi ainemäärät, kun 0,1250 Fe 2 (S 4 ) 3 reaoi ainemäärät, kun 1 BaCl 2 reaoi ainemäärät kun 0,4802 BaCl 2 reaoi 3 BaCl 2 (aq) + Fe 2 (S 4 ) 3 (aq) 3 BaS 4 (s) + 2 FeCl 3 (aq) ,1250 = 0,3750 ; riittää 0,1250 (käytettävissä) 3 0,1250 = 0,3750 ; lasketaan 3/3 = 1 1/3 3/3 = 1 2/3 0,4802 (käytettävissä) 1/3 0,4802 = 0,1600 ; rajoittaa Bariumsulfaattia syntyy: n(bas 4 ) = 3 0,1250 m(bas 4 ) = n(bas 4 ) M(BaS 4 ) = 3 0,1250 (137, , ,0) / = 87,5 25

26 27. Kalsiumhydroksidi eli sammutettu kalkki Ca(H) 2 on halvin kaupallisesti käytetty emäs. Sitä käytetään teollisuudessa, maataloudessa ja ympäristön happamoitumista torjuttaessa. Tankkiauto joutui onnettomuuteen ja 1000 litraa 6 M vetykloridihappoa HCl valui maahan. Palokunta levitti valuma-alueelle 200 k kalsiumhydroksidia. Neutraloituiko kaikki happo? V(HCl) = 1000 l = 1000 dm 3 c(hcl) = 6 M m(ca(h) 2 ) = 200 k Käytetään konsentraation lauseketta: c = n/v ja ainemäärän lauseketta n = m/m. n(hcl) = c V = 6 dm dm 3 = 6000 n(ca(h) 2 ) = m/m = /[(40, , ,008) /] = 2699,2 n(h ) = 2 n(ca(h) 2 ) = 5398,4 Neutraloituminen: H H 2 H 2 ts. yksi mooli oksoniumioneja neutraloi yhden moolin hydroksidi-ioneja. Tässä n(hcl) on suurempi kuin n(h-) eli kaikki happo ei neutraloitunut. Tai: Neutraloituminen: HCl + Ca(H) 2 H 2 + CaCl 2 Tasapainotetaan HCl + Ca(H) 2 H 2 + CaCl 2 Cl 1 2 kerroin 2 HCl:lle 2 HCl + Ca(H) 2 H 2 + CaCl kerroin 2 H 2 :lle 2 HCl + Ca(H) 2 2 H 2 + CaCl 2 H = = 4 2 HCl + Ca(H) 2 2 H 2 + CaCl 2 Tasapainotettu reaktioyhtälö on: 2 HCl + Ca(H) 2 2 H 2 + CaCl 2 Hapon täydelliseen neutraloitumiseen kuluisi: 2 HCl + Ca(H) 2 2 H 2 + CaCl 2 kertoimet reaktioyhtälössä ainemäärät, kun 1 HCl reaoi 2/2 = 1 ½ 2/2 1/2 ainemäärät, kun 6000 HCl reaoi 6000 käytettävissä ½ 6000 (lasketaan) (tai verrantona: n(ca(h) 2 /n(hcl) = 1/2) Siis n(ca(h) 2 ) = ½ n(hcl) = ½ 6000 = Palokunta käytti vain 2699,2 Ca(H) 2 :a eli kaikki happo ei neutraloitunut. Lisää olisi tarvittu = 301 eli 22,2 k. 26

27 28. Kaliumnitraattia käytetään puutarhassa ja pelloilla lannoitteena, koska se sisältää kaksi kasveille tärkeää ravinnetta: kaliumin ja typen. Kaliumnitraattia valmistetaan sekoittamalla kaliumkloridia, typpihappoa ja happikaasua: KCl(aq) + HN 3 (aq) + 2 () KN 3 (aq) + Cl 2 () + H 2 (l) a) Tasapainota reaktioyhtälö. b) Kuinka monta kilorammaa kaliumnitraattia voidaan valmistaa, kun kaliumkloridia on 50,0 k ja 65 m-%:sta typpihappoa 50,0 k? c) Kuinka monta kilorammaa sivutuotteena syntyvää kloorikaasua b-kohdan reaktiosta saadaan? a) KCl(aq) + HN 3 (aq) + 2 () KN 3 (aq) + Cl 2 () + H 2 (l) Tasapainotetaan KCl(aq) + HN 3 (aq) + 2 () KN 3 (aq) + Cl 2 () + H 2 (l) Cl 1 2 kerroin 2 KCl:lle 2 KCl(aq) + HN 3 (aq) + 2 () KN 3 (aq) + Cl 2 () + H 2 (l) K 2 1 kerroin 2 KN 3 :lle 2 KCl(aq) + HN 3 (aq) + 2 () 2 KN 3 (aq) + Cl 2 () + H 2 (l) H 1 2 kerroin 2 HN 3 :lle 2 KCl(aq) +2 HN 3 (aq) + 2 () 2 KN 3 (aq) + Cl 2 () + H 2 (l) N ? = 7 kerroin ½ 2 :lle 2 KCl(aq) +2 HN 3 (aq) + ½ 2 () 2 KN 3 (aq) + Cl 2 () + H 2 (l) kerrotaan koko yhtälö 2:lla 4 KCl(aq) +4 HN 3 (aq) + 2 () 4 KN 3 (aq) + 2 Cl 2 () + 2 H 2 (l) Tasapainotettu reaktioyhtälö on: 4 KCl(aq) + 4 HN 3 (aq) + 2 () 4 KN 3 (aq) + 2 Cl 2 () + 2 H 2 (l) b) m(kcl) = 50,0 k n(kcl) = m/m = 50, /[(39, ,45) /] = 670,69 m(hn 3 ) = (65 %/100 %) 50,0 k = 32,5 k n(hn 3 ) = m/m = 32,5 103 /[(1, , ,00) /] = 515,72 kertoimet reaktioyhtälössä ainemäärät kun 1 KCl reaoi ainemäärät, kun 670,69 KCl reaoi ainemäärät, kun 515,72 HN 3 reaoi 4 KCl(aq) + 4 HN 3 (aq) + 2 () 4 KN 3 (aq) + 2 Cl 2 () + 2 H 2 (l) /4 = 1 4/4 = 1 1/4 4/4 = 1 2/4 2/4 670,69 (käytettävissä) 515,72 670,693 rajoittaa 515,72 515,72 (lasketaan b) 2/4 515,72 (lasketaan c) (käytettävissä) (Tai verrantona reaktioyhtälöstä n(kcl)/n(hn 3 ) = 4/4, eli nyt typpihapon ainemäärä rajoittaa reaktion.) 27

28 Reaktioyhtälöstä n(kn 3 )/n(hn 3 ) = 4/4 eli n(kn 3 ) = n(hn 3 ) ja KN 3 :a voi nyt muodostua 515,72. m(kn 3 ) = n(kn 3 ) M(KN 3 ) = n(hn 3 ) M(KN 3 ) = 515,72 [(39, , ,00) /] = 52,1 k c) Kloorikaasua syntyy: n(cl 2 )/n(kn 3 ) = 2/4, joten n(cl 2 ) = (2/4) n(kn 3 ) = (1/2) n(kn 3 ) m (Cl 2 ) = n(cl 2 ) M(Cl 2 ) = (1/2) n(kn 3 ) M(Cl 2 ) = ½ 515,72 [2 35,45 /] = 18,3 k 2.3 Reaktion saanto 29. Reaktioseoksessa on 20,0 natriumvetykarbonaattia NaHC 3 ja 50,0 cm 3 6 M vetykloridihappoa HCl. Ne reaoivat keskenään. NaHC 3 (s) + HCl(aq) NaCl(aq) + H 2 (l) + C 2 () a) Laske natriumkloridin teoreettinen saanto. b) Mikä on reaktion saantoprosentti, kun natriumkloridin todellinen saanto oli 12,3? a) Lasketaan lähtöaineiden ainemäärät. n(nahc 3 ) = m/m = 20,0 /[(22,99 + 1, , ,00) /] = 0, Vetykloridihapon ainemäärä lasketaan kaavasta c = n/v. n(hcl) = c(hcl) V(HCl) = 6 /dm 3 50, dm 3 = 0,30 Reaktioyhtälön kertoimien perusteella: reaktioyhtälön kertoimet käytössä, NaCl voidaan valmistaa, NaHC 3 (s) + HCl(aq) NaCl(aq) + H 2 (l) + 2 () ,2380 rajoittaa 0,2380 0,30 0,2380 Natriumkloridia voidaan siis tuottaa enintään 0,2380, joten teoreettinen saanto on: m(nacl, teor) = n M = 0,2380 (22, ,45) / = 13,91 b) Reaktion saantoprosentti on: todellinen saanto 12,3 saantoprosentti = 100 % = 100 % = 88,48... % = 88,5 % teoreettinen saanto 13,9 28

29 30. Zn Cr 2 3 -katalyytin ollessa mukana hiilimonoksidista ja vedystä voidaan 400 C:n lämpötilassa ja 15 MPa:n paineessa valmistaa metanolia. C() + 2 H 2 () CH 3 H(l) a) Reaktorissa oli 72,0 k hiilimonoksidia ja 5,50 k vetykaasua. Mikä on reaktion teoreettinen saanto? b) Reaktion saantoprosentti oli 90,4 %. Mikä oli reaktion todellinen saanto? a) Lasketaan lähtöaineiden ainemäärät: n(c) = m/m = 72, /[( ,00) /] = 2, n(h 2 ) = m/m = 5, /[(2 1,008) /] = 2, Reaktioyhtälön kertoimien perusteella: C() + 2 H 2 () CH 3 H(l) reaktioyhtälön 1 kertoimet 2 1 käytössä, 2, , , C tarvitsee H 2, 2, , = 5, ei riitä 2, H 2 tarvitsee C, ½ 2, = 1, riittää 2, H 2 tuottaa ½ 2/2 = 1 ½ 2, H 2 tuottaa 2, ½ 2, Metanolia voidaan siis tuottaa ½ 2, , joten m(ch 3 H) = n M = ½ 2, (12, , ,00) / = 4, = 43,7 k b) Reaktion todellinen saanto todellinen saanto saantoprosentti = 100% teoreettinen saanto saantoprosentti teoreettinen saanto 90,4 % 43,7 k todellinen saanto = = = 39,5 k 100 % 100 % 31. Suihkumoottorin turbiinin lavat voidaan jäykistää piinitridillä Si 3 N 4. Sitä voidaan valmistaa seuraavalla reaktiolla: Si(s) + N 2 () Si 3 N 4 (s) a) Tasapainota reaktioyhtälö. b) Laske synteesin teoreettinen saanto, kun 4,00 piitä ja 3,00 typpikaasua reaoi. c) Mikä on synteesin saantoprosentti, kun tuotetta saatiin 4,92? 29

30 a) Tasapainotetaan reaktioyhtälö: Tasapainotetaan Si(s) + N 2 () Si 3 N 4 (s) Si 1 3 kerroin 3 Si:lle 3 Si(s) + N 2 () Si 3 N 4 (s) N 2 4 kerroin 2 N 2 :lle 3 Si(s) + 2 N 2 () Si 3 N 4 (s) Tasapainotettu reaktioyhtälö on: 3 Si(s) + 2 N 2 () Si 3 N 4 (s) b) m(si) = 4,00 n(si) = m/m = 4,00 /(28,09 /) = 0,1423 m(n 2 ) = 3,00 n(n 2 ) = m/m = 3,00 /(2 14,01 /) = 0,1070 kertoimet reaktioyhtälössä ainemäärät kun 1 Si reaoi ainemäärät, kun 0,1423 Si reaoi ainemäärät, kun 1 N 2 reaoi ainemäärät, kun 0,1070 N 2 reaoi 3 Si(s) + 2 N 2 () Si 3 N 4 (s) /3 = 1 2/3 1/3 0,1423 (käytettävissä) 2/3 0,1423 = 0,0949 1/3 0,1423 (lasketaan) 3/2 2/2 =1 ½ 3/2 0,1070 = 0,1605 (rajoittaa) 0,1070 (käytettävissä) Synteesin teoreettisen saannon rajoittaa Si. n(si 3 N 4 ) = (1/3) 0,1423 = 0,0474 m(si 3 N 4 ) = n M = 0,0474 (3 28, ,01) / = 6,660 6,66 c) M(todellinen saanto) = 4,92 todellinen saanto saantoprosentti = 100 % teoreettinen saanto 4,92 % = 100 % = 73, % = 73,9 % 6,66 30

31 2.4 Rinnakkaiset reaktiot 32. Puutarhan kalkitukseen voidaan käyttää dolomiittikalkkia, joka on kalsiumkarbonaa tin ja manesiumkarbonaatin seos. Kuumennuksessa kumpikin karbonaatti hajoaa vastaavaksi oksidiksi. a) Laadi reaktioyhtälöt. b) Kun 0,876 dolomiittikalkkia kuu mennettiin, saatiin jäännös, jonka massa oli 0,477. Kuinka monta massaprosenttia manesiumkarbonaattia dolomiittikalkki sisälsi? (yo k2003) a) CaC 3 (s) Ca(s) + C 2 () MC 3 (s) M(s) + C 2 () b) m(cac 3 ) + m(mc 3 ) = 0,876 m(ca) + m(m) = 0,477 Reaktioyhtälöiden perusteella: n(ca) = n(cac 3 ) ja n(m) = n(mc 3 ) m = n M n 1 100,09 / + n 2 84,42 / = 0,876 n 1 56,08 / + n 2 40,31 / = 0,477 Yhtälöparista saadaan ratkaistua n 2 = n(mc 3 ) = 0, Manesiumkarbonaatin massa on m(mc 3 ) = 0,00199 (24, , ,00) / = 0,16779 Dolomiitin manesiumpitoisuus on 100 0,16779 /0,876 19,2 % tai toinen ratkaisutapa: M(CaC 3 ) = (40, , ,00) / = 100,09 / M(MC 3 ) = (24, , ,00) / = 84,32 / M(Ca) = (40, ,00) / = 56,08 / M(M) = (24, ,00) / = 40,31 / massa, ainemäärät, kun 1 CaC 3 hajoaa ainemäärä (n = m/m), kun CaC 3 on x CaC 3 (s) Ca(s) + C 2 () x x/100,09 x/100,09 MC 3 (s) M(s) + C 2 () massa, (0,876 x) ainemäärät, kun 1 MC 3 hajoaa ainemäärä (n = m/m), kun MC 3 on x (0,876 x)/84,32 (0,876 x)/84,32 31

32 Reaktioyhtälöistä: n(ca) = n(cac 3 ) ja n(m) = n(mc 3 ) m(jäännös) = m(ca) + m(m) = n(ca) M(Ca) + n(m) M(M) 0,477 = (x/100,09) 56,08 / + [(0,876 x)/84,32] 40,31 / 0, ,09 84,32 = 84,32 x 56, ,09 (0,876 x) 40,31 josta x = 0,7079 = M(CaC 3 ) ja m(mc 3 ) = 0,876 x = 0,876 0,708 = 0,168 Dolomiittikalkki sisältää manesiumkarbonaattia: (0,168 /0,876 ) 100 % = 19,178 % = 19,2 % 33. Natriumkloridin NaCl ja kaliumkloridin KCl seosta punnittiin 1,0000. Näyte liuotettiin veteen ja liuokseen lisättiin ylimäärin hopeanitraattia AN 3. Tällöin kaikki kloridi-ionit saostuivat hopeakloridina ACl. Saostumaa syntyi 2,1476. a) Laadi reaktioyhtälöt. b) Laske alkuperäisen näytteen massaprosenttinen koostumus. Piirrä kuva tilanteesta. Malli: Reaktio 3, s. 26, esimerkki 6. m(seos) = 1,0000 jossa m(nacl) = x m(kcl) = (1,0000 x) ja m(acl) = 2, H 2 + AN 3 ACl(s) a) Laaditaan saostumisen reaktioyhtälöt: 1) NaCl(aq) + AN 3 (aq) ACl(s) + NaN 3 (aq) 2) KCl(aq) + AN 3 (aq) ACl(s) + KN 3 (aq) b) NaCl:n ainemäärä on: m(nacl) x x n ( NaCl ) = = = M(NaCl) 58,44 ( 22, ,45) joten reaktiosta 1 tulevan kloridin ainemäärä on n(cl ) 1 = n(nacl) ja edelleen tästä syntyvän hopeakloridin ainemäärä on n(cl ) 1 = n(nacl) = n(acl) 1 KCl:n ainemäärä on: m(kcl) (1,0000 x) 1,0000 x n ( KCl ) = = = M(KCl) 74,55 ( 39, ,45) joten reaktiosta 2 tulevan kloridin ainemäärä on n(cl ) 2 = n(kcl) ja edelleen tästä syntyvän hopeakloridin ainemäärä on n(cl ) 2 = n(kcl) = n(acl) 2 Tunnetaan syntyvän ACl saostuman massa, joten: m(acl) = 2,1476 = m(acl) 1 + m(acl) 2 = [n(nacl) + n(kcl)] M(ACl) x 1,0000 x 2,1476 = + ( 107, ,45) 58,44 74,55 32

33 Ratkaistaan yhtälöstä x: 2,1476 x 1,0000 x = + 143,32 58,44 74,55 65, ,44 = 16,11 x x = 0, ,4248 Seoksessa on natriumkloridia x = 0,4248 ja kaliumkloridia (1,0000 x) = (1,0000 0,4348) = 0, ,5752 Seoksen massaprosenttinen koostumus: 0, m-% NaCl = 100 % = 42, ,48 m-%. 1,0000 0, m-% KCl = 100 % = 57, ,52 m-% 1,0000 Vastaus: Seoksessa on natriumkloridia 42,48 m-% ja kaliumkloridia 57,52 m-%. 34. Kun 25,0 metaanin ja etaanin seosta paloi täydellisesti, syntyi 71,3 hiilidioksidia. Kuinka monta a) rammaa b) m-% seos sisälsi metaania? a) Reaktioyhtälöt: 1. CH 4 () () C 2 () + 2 H 2 (l) 2. C 2 H 6 () () 4 C 2 () + 6 H 2 (l) Merkitään: m(ch 4 ) = x, jolloin m(c 2 H 6 ) = 25,0 x. Moolimassat: M(CH 4 ) = 16,042, M(C H ) = 30, ja M(C 2 ) = 44,01 m 71,3 Hiilidioksidin ainemäärä: n(c 2) = = = 1,62009 M 44,01 n(c 2 ) = 1,62009 on peräisin reaktioista 1 ja 2, joten n(c 2 ) 1 + n(c 2 ) 2 = n(c 2 ) Reaktioyhtälöistä päätellään, että 1 CH 4 tuottaa 1 C 2 ja 1 C 2 H 6 tuottaa 4 = 2 C 2 2 Kirjoitetaan yhtälö: x 25,0 x = 1, ,042 30,068 0, x + 1, , x = 1, , x = 0,04281 x = 10,242 10,2 b) m-%(ch 4 ) = 10, % 40,069 % 40,1% 25,0 = 33

34 Reaktiosarjat 35. Erästä freonia, difluorodiklorometaania, voidaan valmistaa seuraavasti: CH 4 + Cl 2 CCl 4 + HCl CCl 4 + HF CCl 2 F 2 + HCl. Määritä reaktioyhtälöiden kertoimet ja laske tarvittavan kloorikaasun massa, kun valmistetaan 0,156 difluorodiklorometaania. Tasapainotetaan reaktioyhtälöt: Tasapainotetaan CH 4 + Cl 2 CCl 4 + HCl C 1 1 H 4 1 kerroin 4 HCl:lle CH 4 + Cl 2 CCl HCl Cl = 8 kerroin 4 Cl 2 :lle CH Cl 2 CCl HCl Tasapainotetaan CCl 4 + HF CCl 2 F 2 + HCl C 1 1 Cl = 3 kerroin 2 HCl:lle CCl 4 + HF CCl 2 F HCl F 1 2 Kerroin 2 HF:lle CCl HF CCl 2 F HCl H 2 2 CCl HF CCl 2 F HCl Lasketaan reaktioyhtälöt puolittain yhteen: CH Cl 2 CCl HCl CCl HF CCl 2 F HCl CH Cl HF CCl 2 F HCl m(cl 2 ) =? m(ccl 2 F 2 ) = 0,156 n(ccl 2 F 2 ) = m/m = 0,156 /[(12, , ,00) /] = 0, kertoimet reaktioyhtälössä ainemäärät, kun tuotetaan 0, CCl 2 F 2 CH Cl HF CCl 2 F HCl , (lasketaan) 0, (käytettävissä) m(cl 2 ) = n(cl 2 ) M(Cl 2 ) = 4 0, (2 35,45 /) = 0, ,366 34

35 36. Rikkihappo on maailman eniten valmistettu teollisuuskemikaali. Hapon valmistus perustuu reaktiosarjaan, jossa rikki hapetetaan ensin rikkidioksidiksi ja edelleen vanadiinioksidin (V 2 5 ) läsnä ollessa rikkitrioksidiksi. Kun rikkitrioksidi reaoi veden kanssa, saadaan rikkihappoa. a) Laadi prosessissa tapahtuvien reaktioiden yhtälöt. b) Miten rikin hapetusaste muuttuu reaktioiden aikana ja mikä merkitys vanadiinioksidin käytöllä on? c) Kuinka monta tonnia rikkihappoa voidaan enintään valmistaa, kun lähtöaineena on 2,5 tonnia rikkiä? Kuinka paljon happea tällöin kuluu? d) Suurin osa tuotetusta rikkihaposta kuluu fosforilannotteiden valmistamiseen. Tällöin niukkaliukoinen kalsiumfosfaatti muutetaan rikkihapon avulla paremmin liukenevaksi kalsiumvetysulfaatiksi. Esitä myös tämä reaktioyhtälö. (yo k2002) a) S(s) + 2 () S 2 () 2 S 2 () + 2 () V S 3 () S 3 () + H 2 (l) H 2 S 4 (aq) b) Rikin hapetusluku muuttuu seuraavasti: 0 +IV +VI S S 2 S 3 Kiinteä vanadiinioksidi toimii katalyyttinä ja nopeuttaa rikkidioksidin hapettumista rikkidioksidiksi. c) Tasapainotetaan reaktioyhtälöt. 2 S(s) () 2 S 2 () V 2 S 2 () + 2 () S 3 () 2 S 3 () + 2 H 2 (l) 2 H 2 S 4 (aq) Reaktioyhtälöistä nähdään, että n(h 2 S 4 ) = n(s). Rikkihapon massa on m(h 2 S 4 ) = (2, k 98,1 /)/32,1 / = 7, k = 7, k Reaktioyhtälöiden perusteella n( 2 )/n(s) = 3/2, josta n( 2 ) = (3/2) n(s) n( 2 ) = 1½ n(s) m( 2 ) = n( 2 ) M( 2 ) = (3/2) [M(S)/M(S)] M( 2 ) m( 2 ) = 3/2 [2, k/32,07 / ] (2 16,00 /) = 3, k. d) Ca 3 (P 4 ) H 2 S 4 Ca(H 2 P 4 ) CaS 4 35

36 37. Rakenteeltaan metaania vastaavaa piiyhdistettä, silaania, SiH 4, valmistetaan teollisesti seuraavasti: Si(s) + HCl() HSiCl 3 (l) + H 2 () HSiCl 3 (l) SiH 4 () + SiCl 4 (l) a) Tasapainota reaktioyhtälöt. (2 p) b) Kuinka monta kilorammaa silaania voidaan enintään saada, kun lähtöaineena on 1,5 k piitä? Vetykloridia on käytössä ylimäärin. (Y syksy 2007) a) Si(s) + 3 HCl() HSiCl 3 (l) + H 2 () 4 4 HSiCl 3 (l) SiH 4 () + 3 SiCl 4 (l) Lasketaan reaktiot puolittain yhteen. Kokonaisreaktio on 4 Si(s) + 12 HCl() SiH 4 () + 3 SiCl 4 (l) + 4 H 2 () b) Lasketaan piin ainemäärä. m 1500 n(si) = = = 53,39... M 28,09 Reaktioyhtälön kertoimista päätellään, että 1 1 n(sih 4) = n(si) = 53,39... = 13, m(sih 4 ) = n M = 13,34 (28, ,00) = 428,8 0,43 k 38. Tekstiilien valkaisuun myytävä valmiste sisältää tehoaineena vetyperoksidia H 2 2. Valmisteen vetyperoksidipitoisuus määritettiin epäsuoralla jodometrisellä menetelmällä. Happamaan vetyperoksidivalmisteeseen lisätään aluksi kaliumjodidia KI, josta vapautuva jodidi-ioni I reaoi jodiksi I 2 : H 2 2 (aq) + 2 H + (aq) + 2 I (aq) I 2 (aq) + 2 H 2 (l) Syntynyt jodi I 2 reaoi edelleen ylimääräisen jodidi-ionin I kanssa: I 2 (aq) + I (aq) I 3 (aq) Syntynyt trijodidi-ioni I 3 titrataan natriumtiosulfaattiliuoksella Na 2 S 2 3 : I 3 (aq) + 2 S (aq) 3 I (aq) + S (aq). 10 cm 3 valmistetta laimennettiin määritystä varten mittapullossa vedellä 1 dm 3 :ksi. 25 cm 3 tätä laimennosta kulutti titrauksessa 35,6 cm 3 0,15 /dm 3 natriumtiosulfaattiliuosta Na 2 S 2 3. Kuinka monta massaprosenttia vetyperoksidia oli alkuperäisessä valmisteessa? Valmisteen tiheydeksi myyjä ilmoittaa 1130 /dm 3. Tulos lasketaan määrityksestä eli laskussa edetään titraustuloksesta alkuperäistä näytettä kohti. Lasketaan aluksi 25 cm 3 :n osanäytteen titraukseen kuluneen tiosulfaatin ainemäärä n( S2 3 ) = c( S23 ) V ( S23 ) = 0,15 35,6 10 dm = 0, dm Reaktioyhtälöistä 1-3 päätellään, että: 1) H 2 2 (aq) + 2 H + (aq) + 2 I (aq) I 2 (aq) + 2 H 2 (l) 2) I 2 (aq) + I (aq) I 3 (aq) 3) I 3 (aq) + 2 S (aq) 3 I (aq) + S (aq) 36

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O

2. Reaktioyhtälö 3) CH 3 CH 2 COCH 3 + O 2 CO 2 + H 2 O 2. Reaktioyhtälö 11. a) 1) CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O Tasapainotetaan CH 3 CH 2 OH + O 2 CO 2 + H 2 O C, kpl 1+1 1 kerroin 2 CO 2 :lle CH 3 CH 2 OH + O 2 2 CO 2 + H 2 O H, kpl 3+2+1 2 kerroin 3 H

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2 Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 1. Neutraoitumisen reaktioyhtäö: H (aq) NaOH(aq) Na (aq) H O(). Lasketaan NaOH-iuoksen konsentraatio, kun V(NaOH) 150 m 0,150, m(naoh),40 ja M(NaOH) 39,998. n m Kaavoista

Lisätiedot

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin

Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ainemäärien suhteista laskujen kautta aineiden määriin Mitä on kemia? Kemia on reaktioyhtälöitä, ja niiden tulkitsemista. Ollaan havaittu, että reaktioyhtälöt kertovat kemiallisen

Lisätiedot

Reaktiosarjat

Reaktiosarjat Reaktiosarjat Usein haluttua tuotetta ei saada syntymään yhden kemiallisen reaktion lopputuotteena, vaan monen peräkkäisten reaktioiden kautta Tällöin edellisen reaktion lopputuote on seuraavan lähtöaine

Lisätiedot

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden

Lisätiedot

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015 Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät

5 LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät LIUOKSEN PITOISUUS Lisätehtävät Esimerkki 1. a) 100 ml:ssa suolaista merivettä on keskimäärin 2,7 g NaCl:a. Mikä on meriveden NaCl-pitoisuus ilmoitettuna molaarisuutena? b) Suolaisen meriveden MgCl 2 -pitoisuus

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006

TKK, TTY, LTY, OY, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 31.5.2006 TKK, TTY, LTY, Y, TY, VY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 1.5.006 1. Uraanimetallin valmistus puhdistetusta uraanidioksidimalmista koostuu seuraavista reaktiovaiheista: (1) U (s)

Lisätiedot

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN

Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Perjantai VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN Kemian koe, Ke3 Reaktiot ja energia RATKAISUT Kannaksen lukio Perjantai 26.9.2014 VASTAA YHTEENSÄ KUUTEEN TEHTÄVÄÄN 1. A. Selitä käsitteet ja määritelmät (lyhyesti), lisää tarvittaessa kemiallinen merkintätapa:

Lisätiedot

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus

Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe 1.4.017 Tee kuusi tehtävää. 1. Tämä tehtävä koostuu kuudesta monivalintaosiosta, joista jokaiseen on yksi oikea vastausvaihtoehto. Kirjaa vastaukseksi numero-kirjainyhdistelmä

Lisätiedot

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.

1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli. Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti

Lisätiedot

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty 1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä

Jaksollinen järjestelmä Jaksollinen järjestelmä (a) Mikä on hiilen järjestysluku? (b) Mikä alkuaine kuuluu 15:een ryhmään ja toiseen jaksoon? (c) Montako protonia on berylliumilla? (d) Montako elektronia on hapella? (e) Montako

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot

125,0 ml 0,040 M 75,0+125,0 ml Muodostetaan ionitulon lauseke ja sijoitetaan hetkelliset konsentraatiot 4.4 Syntyykö liuokseen saostuma 179. Kirjoita tasapainotettu nettoreaktioyhtälö olomuotomerkintöineen, kun a) fosforihappoliuokseen lisätään kaliumhydroksidiliuosta b) natriumvetysulfaattiliuokseen lisätään

Lisätiedot

Seoksen pitoisuuslaskuja

Seoksen pitoisuuslaskuja Seoksen pitoisuuslaskuja KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Analyyttinen kemia tutkii aineiden määriä ja pitoisuuksia näytteissä. Pitoisuudet voidaan ilmoittaa: - massa- tai tilavuusprosentteina - promilleina tai

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Liukoisuustulon käyttö 10. a) Selitä, mitä eroa on käsitteillä liukoisuus ja liukoisuustulo. b) Lyijy(II)bromidin PbBr liukoisuus on 1,0 10 mol/dm. Laske lyijy(ii)bromidin

Lisätiedot

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU

TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU Oulun Seudun Ammattiopisto Raportti Page 1 of 6 Turkka Sunnari & Janika Pietilä 23.1.2016 TITRAUKSET, KALIBROINNIT, SÄHKÖNJOHTAVUUS, HAPPOJEN JA EMÄSTEN TARKASTELU PERIAATE/MENETELMÄ Työssä valmistetaan

Lisätiedot

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x

Väittämä Oikein Väärin. 1 Pelkistin ottaa vastaan elektroneja. x. 2 Tyydyttynyt yhdiste sisältää kaksoissidoksen. x KUPI YLIPIST FARMASEUTTISE TIEDEKUA KEMIA VALITAKE 27.05.2008 Tehtävä 1: Tehtävässä on esitetty 20 väittämää. Vastaa väittämiin merkitsemällä sarakkeisiin rasti sen mukaan, onko väittämä mielestäsi oikein

Lisätiedot

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol

Bensiiniä voidaan pitää hiilivetynä C8H18, jonka tiheys (NTP) on 0,703 g/ml ja palamislämpö H = kj/mol Kertaustehtäviä KE3-kurssista Tehtävä 1 Maakaasu on melkein puhdasta metaania. Kuinka suuri tilavuus metaania paloi, kun täydelliseen palamiseen kuluu 3 m 3 ilmaa, jonka lämpötila on 50 C ja paine on 11kPa?

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 9 Sisältö ja oppimistavoitteet Johdanto sähkökemiaan Hapetusluvun ymmärtäminen Hapetus-pelkistys reaktioiden kirjoittaminen 2 Hapetusluku

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista. YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen

Vesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos

Lisätiedot

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen

Seokset ja liuokset. 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Seokset ja liuokset 1. Seostyypit 2. Aineen liukoisuus 3. Pitoisuuden yksiköt ja mittaaminen Hapot, emäkset ja ph 1. Hapot, emäkset ja ph-asteikko 2. ph -laskut 3. Neutralointi 4. Puskuriliuokset Seostyypit

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko.

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2012 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 01 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heikko happo polyproottinen

Lisätiedot

Yhdisteiden nimeäminen

Yhdisteiden nimeäminen Yhdisteiden nimeäminen Binääriyhdisteiden nimeäminen 1. Ioniyhdisteet 2. Epämetallien väliset yhdisteet Kompleksiyhdisteiden nimeäminen Kemiallinen reaktio 1. Reaktioyhtälö 2. Määrälliset laskut 3. Reaktionopeuteen

Lisätiedot

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio

luku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2

Lisätiedot

Erilaisia entalpian muutoksia

Erilaisia entalpian muutoksia Erilaisia entalpian muutoksia REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Erilaisille kemiallisten reaktioiden entalpiamuutoksille on omat terminsä. Monesti entalpia-sanalle käytetään synonyymiä lämpö. Reaktiolämmöllä eli

Lisätiedot

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino

Luku 2. Kemiallisen reaktion tasapaino Luku 2 Kemiallisen reaktion tasapaino 1 2 Keskeisiä käsitteitä 3 Tasapainotilan syntyminen, etenevä reaktio 4 Tasapainotilan syntyminen 5 Tasapainotilan syntyminen, palautuva reaktio 6 Kemiallisen tasapainotilan

Lisätiedot

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille

Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille Fysiikan, kemian ja matematiikan kilpailu lukiolaisille 28.1.2016 Kemian tehtävät Kirjoita nimesi, luokkasi ja lukiosi tähän tehtäväpaperiin. Kirjoita vastauksesi selkeällä käsialalla tehtäväpaperiin vastauksille

Lisätiedot

Kemia ja ympäristö opintojakso

Kemia ja ympäristö opintojakso 1 FILE:\EVTEK_Kemia ja ymparisto_luku5 ja 6_03102005 Opettaja: Pekka Lehtonen GSM: 050-3595099 E-mail: pekka.lehtonen@evtek.fi opintojakso Tiivistelmä oppikrjan luvuista 5 ja 6 LUKU 5: SEOKSET - Liuokset

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I

Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Kemialliset reaktiot ja reaktorit Prosessi- ja ympäristötekniikan perusta I Juha Ahola juha.ahola@oulu.fi Kemiallinen prosessitekniikka Sellaisten kokonaisprosessien suunnittelu, joissa kemiallinen reaktio

Lisätiedot

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet

Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kemiallisia reaktioita ympärillämme Fysiikan ja kemian pedagogiikan perusteet Kari Sormunen Syksy 2014 Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio on prosessi, jossa aineet muuttuvat toisiksi aineiksi: atomien

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Veden autoprotolyysin 2H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH (aq) seurauksena vedessä on pieni määrä OH ja H 3 O + ioneja, jotka toimivat varauksen kuljettajina. Jos

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla

joka voidaan määrittää esim. värinmuutosta seuraamalla tai lukemalla REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Happo-emästitraukset Määritelmä, titraus: Titraus on menetelmä, jossa tutkittavan liuoksen sisältämä ainemäärä määritetään lisäämällä siihen tarkkaan mitattu tilavuus titrausliuosta,

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

Luku 3. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Luku 3 Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 1 MIKÄ ALKUAINE? Se ei ole metalli, kuten alkalimetallit, se ei ole jalokaasu, vaikka onkin kaasu. Kevein, väritön, mauton, hajuton, maailmankaikkeuden yleisin

Lisätiedot

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph

( ) Oppikirjan tehtävien ratkaisut. Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph Oppikirjan tehtävien ratkaisut Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen ph 45. Laske liuosten hydroksidi-ionikonsentraatio (5 C), kun liuosten oksoniumionikonsentraatiot ovat a) [H O + ] 1, 1 7 mol/dm b) [H

Lisätiedot

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio.

Esimerkiksi ammoniakin valmistus typestä ja vedystä on tyypillinen teollinen tasapainoreaktio. REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 REAKTIOTASAPAINO Johdantoa: Usein kemialliset reaktiot tapahtuvat vain yhteen suuntaan eli lähtöaineet reagoivat keskenään täydellisesti reaktiotuotteiksi, esimerkiksi palaminen

Lisätiedot

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat

Lisätiedot

Lämpö- eli termokemiaa

Lämpö- eli termokemiaa Lämpö- eli termokemiaa Endoterminen reaktio sitoo ympäristöstä lämpöenergiaa. Eksoterminen reaktio vapauttaa lämpöenergiaa ympäristöön. Entalpia H kuvaa systeemin sisäenergiaa vakiopaineessa. Entalpiamuutos

Lisätiedot

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin?

kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? Esimerkki: Mihin suuntaan etenee reaktio CO (g) + H 2 O (g) CO 2 (g) + H 2 (g), K = 0,64, kun hiilimonoksidia ja vettä oli 0,0200 M kumpaakin ja hiilidioksidia ja vetyä 0,0040 M kumpaakin? 1 Le Châtelier'n

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkasta, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-11 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali

Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali Hapot ja emäkset 19 Liuos voi olla hapan, emäksinen tai neutraali happamuuden aiheuttavat oksoniumionit Monet marjat, hedelmät ja esimerkiksi piimä maistuvat happamilta. Happamuus seuraa siitä kun happo

Lisätiedot

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento

Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot. CHEM-A1250 Luento Hapettuminen ja pelkistyminen: RedOx -reaktiot CHEM-A1250 Luento 5 25.1.2017 Hapettuminen ja pelkistyminen Alun perin hapettumisella tarkoitettiin aineen yhtymistä happeen l. palamista: 2 Cu + O 2 -> 2

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3. Kaasut Kaasut REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kaasu on yksi aineen olomuodosta. Kaasujen käyttäytymistä kokeellisesti tutkimalla on päädytty yksinkertaiseen malliin, ns. ideaalikaasuun. Määritelmä: Ideaalikaasu on yksinkertainen

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

Liukoisuus

Liukoisuus Liukoisuus REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Kertausta: Eri suolojen liukeneminen veteen on tärkeä arkipäivän ilmiö. Yleensä suolan liukoisuus veteen kasvaa, kun lämpötila nousee. Tosin esimerkiksi kalsiumkarbonaatti,

Lisätiedot

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö

Kemia 3 op. Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut. Kurssin sisältö Kemia 3 op Kirjallisuus: MaoL:n taulukot: kemian sivut Kurssin sisältö 1. Peruskäsitteet ja atomin rakenne 2. Jaksollinen järjestelmä,oktettisääntö 3. Yhdisteiden nimeäminen 4. Sidostyypit 5. Kemiallinen

Lisätiedot

0, mol 8,3145 (273,15 37)K mol K. Heliumkaasun paine saadaan kaasujen tilanyhtälöstä pv = nrt. K mol kpa

0, mol 8,3145 (273,15 37)K mol K. Heliumkaasun paine saadaan kaasujen tilanyhtälöstä pv = nrt. K mol kpa 4. Kaasut 9. Palauta ieleen Reaktio 1 s. 19 olouodoista ja niiden eroista. a) Kaasussa rakenneosat ovat kaukana toisistaan, joten kaasu on aljon harveaa kuin neste. Ts. kaasun tiheys on ienei kuin nesteen

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS

KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS sivu 1/6 Kohderyhmä: Työ on suunniteltu lukiolaisille Aika: n. 1h + laskut KALIUMPERMANGANAATIN KULUTUS TAUSTATIEDOT tarkoitaa veden sisältämien kemiallisesti hapettuvien orgaanisten aineiden määrää. Koeolosuhteissa

Lisätiedot

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA

LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA LÄÄKETEHTAAN UUMENISSA KOHDERYHMÄ: Soveltuu lukion KE1- ja KE3-kurssille. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Työskentelet lääketehtaan laadunvalvontalaboratoriossa. Tuotantolinjalta on juuri valmistunut erä aspiriinivalmistetta.

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2017 DI-kemian valintakoe 31.5. Malliratkaisut Lasku- ja huolimattomuusvirheet - ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim.

Lisätiedot

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa.

c) Nimeä kaksi alkuainetta, jotka kuuluvat jaksollisessa järjestelmässä samaan ryhmään kalsiumin kanssa. Kurssikoe KE1.2, Ihmisen ja elinympäristön kemia, ke 6.4. 2016 Vastaa vain kuuteen tehtävään. Jokaisessa tehtävässä maksimi pistemäärä on kuusi pistettä (paitsi tehtävässä 7 seitsemän pistettä). Voit vapaasti

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2½ p. = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT JA PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei

Lisätiedot

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT

Kemian tentti 2017 / RATKAISUT Kemian tentti 2017 / RATKAISUT 1. Tunnista seuraavat alkuaineet a) Metallin oksidi on muotoa XO. Metalli värjää liekin tiilenpunaiseksi ja sen yhdisteet ovat käytännön elämässä varsin merkittäviä. b) Aineen

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos

REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos ympäristö ympäristö 15.12.2016 REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Ekso- ja endotermiset reaktiot sekä entalpian muutos Kaikilla aineilla (atomeilla, molekyyleillä) on asema- eli potentiaalienergiaa ja liike- eli

Lisätiedot

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250 Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo Luento 8 CHEM-A1250 Puskuriliuokset Puskuriliuos säilyttää ph:nsa, vaikka liuosta väkevöidään tai laimennetaan tai siihen lisätään pieniä määriä

Lisätiedot

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä

Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä REAKTIOT JA TASAPAINO, KE5 Tasapainotilaan vaikuttavia tekijöitä Fritz Haber huomasi ammoniakkisynteesiä kehitellessään, että olosuhteet vaikuttavat ammoniakin määrään tasapainoseoksessa. Hän huomasi,

Lisätiedot

NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA

NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA NOPEITA KONTEKSTUAALISIA TITRAUKSIA versio 2 Jaakko Lohenoja 2009 Alkusanat Tähän tekstiin on koottu sellaisia titrauksia, joita on helppoa ja nopeaa toteuttaa kemian opetuksen yhteydessä. Useimmissa titrauksissa

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta Insinöörivalinnan kemian koe MALLIRATKAISUT Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 2015 Insinöörivalinnan kemian koe 27.5.2015 MALLIRATKAISUT 1 a) Vaihtoehto B on oikein. Elektronit sijoittuvat atomiorbitaaleille kasvavan

Lisätiedot

OPETTAJAN OPAS. Sisällys Opettajalle 3 Kurssisuunnitelma 5 Tenttisuunnitelma 6 Kemikaaliluettelo 7

OPETTAJAN OPAS. Sisällys Opettajalle 3 Kurssisuunnitelma 5 Tenttisuunnitelma 6 Kemikaaliluettelo 7 PETTAJAN PAS Sisällys pettajalle 3 Kurssisuunnitelma 5 Tenttisuunnitelma 6 Kemikaaliluettelo 7 1. Atomin rakenne 8 1.1 Atomin rakenne 1.2 Elektronin eneria Työ 5 Mistä elektroni todennäköisesti löytyy?

Lisätiedot

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014

KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 2014 KE5 Kurssikoe Kastellin lukio 014 Valitse kuusi (6) tehtävää. Piirrä pisteytystaulukko. 1. a) Selvitä, mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä lyhyesti sanallisesti ja esimerkein: 1) heterogeeninen tasapaino

Lisätiedot

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA

SUMUINEN AAMU METALLINKIERRÄTYSLAITOKSELLA sivu 1/6 KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukion kurssille KE4, jolla käsitellään teollisuuden tärkeitä raaka-aineita sekä hapetus-pelkitysreaktioita. Työtä voidaan käyttää myös yläkoululaisille, kunhan

Lisätiedot

sulfatiatsoli meripihkahappoanhydridi eli dihydro-2,5- furaanidioni etanoli (EtaxA, 99 %)

sulfatiatsoli meripihkahappoanhydridi eli dihydro-2,5- furaanidioni etanoli (EtaxA, 99 %) ANTIBIOOTTISYNTEESI TAUSTAA Olet kesätöissä lääketehtaalla. Lääkefirman kemistit ovat kehittäneet antibiootin, sulfiatsolin, joka estää bakteerien foolihapon synteesiä. Foolihappoa tarvitaan esimerkiksi

Lisätiedot

1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino

1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino 1.1 Homogeeninen kemiallinen tasapaino 1. a) Mitä tarkoittaa käsite kemiallinen tasapaino? b) Miten kemiallinen tasapaino ilmaistaan reaktioyhtälössä? c) Mistä tekijöistä tasapainossa olevan reaktioseoksen

Lisätiedot

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen)

(Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) KE2-kurssi: Kemian mikromaalima Osio 1 (Huom! Oikeita vastauksia voi olla useita ja oikeasta vastauksesta saa yhden pisteen) Monivalintatehtäviä 1. Etsi seuraavasta aineryhmästä: ioniyhdiste molekyyliyhdiste

Lisätiedot

7. luokan kemia. Nimi

7. luokan kemia. Nimi 7. luokan kemia Nimi Kurssin arviointi arvosana socrative 1: turvallinen työskentely hyväksytty/hylätty socrative 2: työvälineet 410 socrative 3: kemialliset merkit 410 socrative 4: alkuaine, yhdiste,

Lisätiedot

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt

Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustarkkuus ja likiarvolaskennan säännöt Mittaustulokset ovat aina likiarvoja, joilla on tietty tarkkuus Kokeellisissa luonnontieteissä käsitellään usein mittaustuloksia. Mittaustulokset ovat aina

Lisätiedot

- Termodynaamiset edellytykset - On olemassa ajava voima prosessin tapahtumiselle - Perusta - Kemiallinen potentiaali

- Termodynaamiset edellytykset - On olemassa ajava voima prosessin tapahtumiselle - Perusta - Kemiallinen potentiaali Luento 1: Yleistä kurssista ja sen suorituksesta Tiistai 9.10. klo 10-12 Kemiallisten prosessien edellytykset - Termodynaamiset edellytykset - On olemassa ajava voima prosessin tapahtumiselle - Perusta

Lisätiedot

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET

HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Johdanto HIILIVOIMA JA HAPPAMAT SATEET Happosateesta alettiin huolestua 1960- luvulla. Pohjois- Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa havaittiin järvieliöiden kuolevan ja metsien vahingoittuvan happosateiden

Lisätiedot

Kemian koe ylioppilastutkinnossa Marja.Montonen@oph.fi 03.02.2010 MMO

Kemian koe ylioppilastutkinnossa Marja.Montonen@oph.fi 03.02.2010 MMO Kemian koe ylioppilastutkinnossa Marja.Montonen@oph.fi lkm Kemian kokeen pistejakauma kevät 07 kaikki kokelaslajit 160 140 120 100 80 60 40 20 0 1 5 9 13 17 21 25 29 33 37 41 45 49 53 pisteet 140 Kemian

Lisätiedot

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio sivu 1/7 PETTAJALLE Työn motivaatio Työssä saadaan kemiallinen reaktio näkyväksi käyttämällä katalyyttiä. Työssä katalyyttinä toimii veren hemoglobiinin rauta tai yhtä hyvin liuos joka sisältää esimerkiksi

Lisätiedot

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi

Tehtävän eri osat arvostellaan 1/3 pisteen tarkkuudella, ja loppusumma pyöristetään kokonaisiksi KEMIAN KOE 25.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Kertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat

Kertapullot. Testikaasut. Kaatopaikkakaasujen analyysikaasut. Puhtaat Kertapullot Kaasuseokset ja puhtaat kaasut kertakäyttöisissä pulloissa. Kaasuvuotohälyttimien testaukseen, instrumenttien kalibrointiin, laboratoriokäyttöön tai erilaisiin prosesseihin. Testikaasut 314456

Lisätiedot

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin.

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin. 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 15.6. 2011 klo 9-12 Nimi: Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-12. 2. Kirjoita nimesi

Lisätiedot

Oppikirjan tehtävien ratkaisut

Oppikirjan tehtävien ratkaisut Oppikirjan tehtävien ratkaisut Suolojen liukeneminen veteen 79. Tutki, mitkä seuraavista suoloista ovat niukkaliukoisia ja kirjoita kaikkien suolojen liukenemista kuvaava yhtälö. Suola KCl SrF CaSO NaOH

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011. MAL:n pistesuositus kemian reaaikokeen tehtäviin syksyä 2011. - Tehtävän eri osat arvosteaan 1/3 pisteen tarkkuudea ja oppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisää pieniä puutteita voi

Lisätiedot