OPETTAJAN OPAS. Sisällys Opettajalle 3 Kurssisuunnitelma 5 Tenttisuunnitelma 6 Kemikaaliluettelo 7

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETTAJAN OPAS. Sisällys Opettajalle 3 Kurssisuunnitelma 5 Tenttisuunnitelma 6 Kemikaaliluettelo 7"

Transkriptio

1 PETTAJAN PAS Sisällys pettajalle 3 Kurssisuunnitelma 5 Tenttisuunnitelma 6 Kemikaaliluettelo 7 1. Atomin rakenne Atomin rakenne 1.2 Elektronin eneria Työ 5 Mistä elektroni todennäköisesti löytyy? Erilaiset elektronit Elektronit asettuvat orbitaaleille Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä 1.3 Jaksollinen järjestelmä kemistin työkaluna Työ 3 Atomien ja ionien koot Työkalut, joilla ennustetaan alkuaineiden muodostamia sidoksia 1.4 Yhdisteen kaava kertoo koostumuksen Empiirinen kaava massatiedoista Yhdisteen empiirisen kaavan laskeminen Yhdisteen massaprosenttisen alkuainekoostumuksen laskeminen Polttoanalyysi Empiirisen kaavan ja ekyylikaavaan yhteys 2. Vahvat sidokset 40 Mitä sidokset ovat ja miten ne luokitellaan? 2.1. Vahvat sidokset Kovalenttinen sidos sp 3 -hybridisaatio sp 2 -hybridisaatio Aromaattiset yhdisteet sp-hybridisaatio Atomihilat 2.2. Ionisidos Ionisidoksen muodostuminen Ioniyhdisteen rakenne Työ 4 Nimeäminen 2.3. Metallisidos Työ Vahvat sidokset ja aineen ominaisuudet Kiteiset ja amorfiset aineet Sulamispiste Mekaaniset ominaisuudet Sähkönjohtokyky 1

2 3. eikot sidokset eikkojen sidosten luokittelu Molekyyliyhdisteiden ominaisuuksien selittämiseen tarvittavia käsitteitä Sidokset poolisia ekyyli pooliton 3.2 Ioni dipoli-sidos Työ Liukeneminen ja liukoisuus Työt 3, 6 Mistä tekijöistä liukoisuus riippuu? 3.4 Veden ominaisuudet ja merkitys luonnossa Työt 7, 6 4. raanisten yhdisteiden rakenne Isomeria 4.2 Rakenneisomeria Runkoisomeria Paikkaisomeria 4.3 Stereoisomeria Työ 8 cis-trans isomeria Rasvahappojen rakenne ja rasvat ravinnossa Peilikuvaisomeria eli enantiomeria Rasemoituminen: optisen aktiivisuuden rappio Muut stereoisomeerit 4.4 Molekyylien eri asennot: konformaatiot Työ 8 Demojen selityksiä 90 ppilastöiden selityksiä 91 2

3 PETTAJALLE Reaktio 1 -kirjassa aloitettu konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen pohjautuva oppiminen jatkuu Reaktio 2 -kirjassa tiedon rakentamista ja havainnollisuutta painottaen. Kirjan alussa palautetaan mieliin kertauskysymysten avulla kemian ensimmäisen kurssin keskeisiä sisältöjä, joiden varaan uutta tietoa ankkuroidaan ja lavennetaan. Loojen avulla annetaan toiminnallisia ohjeita sekä opettajalle että oppilaille. Lukujen lopussa olevat palauta mieleesi -kysymykset ja yhteenvetokaaviot ovat tukena kertauksessa, tietokokonaisuuksien rakentamisessa ja oppimisprosessien ohjaamisessa. Kirjan alussa muistutetaan Reaktio 1:n alussa esitetyistä kemian opiskeluun liittyvistä ohjeista. Tarkoituksenmukaisten ja tehokkaiden kemian tiedon rakentamis- ja työtapojen oppiminen helpottaa sisältöjen ymmärtämistä, mieleen painumista ja parantaa oppimisen laatua. Demonstraatiot ja oppilastyöt selventävät kemian mikromaailmaa kuvaavan teorian ja käytännön välistä yhteyttä. Laboratoriokäytänteiden sekä havainnoinnin ja niiden selittämisen taitojen oppiminen on oleellinen osa kemian opiskelua. Kirjassa on runsaasti erilaisia harjoitustehtäviä, joiden vaikeustaso vaihtelee. Tehtävät on laadittu aloittaen helpoimmista tehtävistä ja edeten vaikeampiin. Tehtäviä laadittaessa on otettu huomioon, että opiskelija voi hakea vastauksia kysymyksiin kirjan tekstin perusteella. pettaja voi valita käyttöön kulloisenkin opetusryhmän perusteella vaikeustasoltaan sopivia tehtäviä. Asioissa edetään rakentaen uutta tietoa aiemmin opitun pohjalta. Kirja soveltuu myös itsenäiseen opiskeluun. Luvussa 1 opiskellaan alkuaineen ja ionien elektronikonfiuraatiot kvanttimekaanisen atomimallin pohjalta ja tutustutaan jaksolliseen järjestelmään kemistien työkaluna. Yhdisteen kaavan määrittäminen massaprosenttisesta alkuainekoostumuksesta ja polttoanalyysitiedoista lopettavat ensimmäisen luvun. Luvussa 2 täydennetään 1. kurssissa aloitettua vahvojen sidosten käsittelyä. Kovalenttisten - ja -sidosten eron ja ekyylien muodon ennustamisen mallina on hybridisaatio. Aromaattisista yhdisteistä on lisätietopaketti sp 2 -hybridisaation yhteydessä. Ionisidoksen jälkeen perehdytään yhdisteiden nimeämissääntöihin ja hapetusluvun laskemiseen. Mukana on myös lisätietopaketti moniatomisten ionien rakenteista. Metallisidos esitellään uutena vahvana sidoksena. Luvun lopussa tarkastellaan, miten vahvat sidokset vaikuttavat aineen ominaisuuksiin. Luvussa 3 teemana ovat ekyylien poolisuus/poolittomuus ja heikot sidokset sekä kyseisten käsitteiden avulla selitettävät aineen ominaisuudet. Kokoavasti opiskellaan liukoisuus ja siihen vaikuttavat tekijät. Tästä jatketaan veden ominaisuuksiin ja merkitykseen luonnossa. Pesuaineiden eli tensidien rakenteiden ja toiminnan esittely päättävät luvun. Luvussa 4 perehdytään eri isomerian lajeihin ja ekyylin eri asentoihin eli konformaatioihin kurssin alkuosan tietoja soveltaen. Luvussa on myös lisätietopaketit NMR-spektrometriasta, tuoksujen kemiasta ja optisen aktiivisuuden kokeellisesta mittaamisesta. Vaikka optisen aktiivisuuden mittaaminen ja NMR-spektrometria onkin merkitty lisätietoaineistoksi, näissä tietolaatikoissa on kuitenkin esitetty perinteisesti tärkeitä käsitteitä NMR:sta, optisesta 3

4 aktiivisuudesta ja kiertokulmasta ja ne voidaan myös perustellusti käydä läpi varsinaisen tekstin ohella. Luvun läpikäyntiin sopivat hyvin vaihtelua tuovat työmenetelmät, kuten ekyylimallitusharjoitukset, ryhmätyöt tai esitelmät. Luvussa 5 ovat oppilastöiden työohjeet. Kooste työturvallisuusohjeista löytyy Reaktio 1 -kirjasta. hjeet kannattaa palauttaa mieleen ennen töiden aloittamista. Töissä opiskelijoiden tulee käyttää työtakkia, suojalaseja ja suojakäsineitä. Jokaisessa työohjeessa on selvitys jätteiden hävittämisestä. Tässä oppaassa on töihin liitetty lisämateriaalia, jota voi hyödyntää esim. kertauksen ja mieliin palautuksen apuna. Kertaustehtävät on tarkoitettu kokeeseen valmistautumista varten. Kaikkiin kertaustehtäviin on ratkaisut kirjan lopussa. saan harjoitustehtävistä ei ole vastausta eikä ratkaisua, jotta oppimisprosessi ei muuttuisi jäljentämiseksi. Toisaalta osaan harjoitustehtävistä löytyy täydelliset malliratkaisut ja laskutehtäviin vastaukset kirjan lopusta päättelyn ja tiedon ankkuroinnin tueksi. Tuntisuunnittelu Kurssin aikana opettaja voi tehdä painotuksia oppilasryhmän taidot huomioon ottaen. Alla on esitelty yksi vaihtoehto kurssin läpikäymiseksi. ppilastöitä voi käyttää myös demonstraatioluontoisesti havainnollistamaan ja selventämään opittavaa asiaa. Arviointi Kurssiarvosanan perustana voi käyttää esimerkiksi seuraavia seikkoja: koearvosana kurssikoe työ- ja opiskelutaitojen kehittyminen työselostukset, raportit, selostukset tuntiaktiivisuus leellista on, että arviointi on monipuolista ja tukee laadukasta oppimista. Tekijät 4

5 KURSSISUUNNITELMA (ehdotus) 1. Atomin rakenne 1.1 Atomin rakenne 1 h 1.2 Elektronin eneria Työ 5 2 h 1.3 Jaksollinen järjestelmä kemistin työkaluna Työ 3 3 h 1.4 Yhdisteen kaava kertoo koostumuksen 3 h 2. Vahvat sidokset 2.1. Vahvat sidokset 6 h 2.2. Ionisidos Työ 4 1 h 2.3. Metallisidos Työ 2 1 h 2.4. Vahvat sidokset ja aineen ominaisuudet 1 h 3. eikot sidokset 3.1 eikkojen sidosten luokittelu 1 h 3.2 Ioni dipoli-sidos Työ 1 1 h 3.3 Liukeneminen ja liukoisuus Työt 3, 6 1 h 3.4 Veden ominaisuudet ja merkitys luonnossa Työt 7, 6 1 h 4. raanisten yhdisteiden rakenne 4.1 Isomeria 1 h 4.2 Rakenneisomeria 1 h 4.3 Stereoisomeria Työ 8 1 h 4.4 Molekyylien eri asennot: konformaatiot Työ 8 1 h yht. 26 h 5

6 Tenttisuunnitelma kemian 2. kurssille. Luku 1 Tehtävät Alkuaineiden elektronirakenne ja jaksollinen järjestelmä 1 3, 5, 6, 9 11 Atomisäde ja ionisäde Ionisaatioeneria 17 22, 24 Elektroniaffiniteetti Elektroneatiivisuus 30, 31 Empiirinen kaava massatiedoista 33, 34 Empiirinen kaava massaprosenttisesta koostumuksesta Yhdisteen massaprosenttisen koostumuksen laskeminen Polttoanalyysi Molekyylikaava empiirinen kaava moolimassa Yhdistelmiä Luku 2 Kemialliset sidokset 58, 59 Kovalenttinen sidos 61, 63 65, 67 71, Atomihilat 83, 84 Ionisidos 88 90, 92 94, apetusluvut Metallisidos Vahvat sidokset ja aineen ominaisuudet 111, 112, Luku 3 eikot sidokset 118, 119, , 126 Ioni-dipolisidos 129, 130, 133 Liukeneminen ja liukoisuus , Kiteytyminen 149 Veden ominaisuudet ja merkitys luonnossa 152, 153 Pesuaineet ja tensidit 155, 157 Luku 4 Rakenneisomeria Stereoisomeria Konformaatiot Koko lukua koskevat tehtävät 179, Kokeelliset kotitehtävät 109 ja 127 tehdään kotona ja töistä laaditaan essee Reaktio 1:n sivulla 153 olevan ohjeen mukaan. 6

7 KEMIKAALILUETTEL 10 % ammoniakkiliuos N 3 (aq) ammoniumkloridi asetoni askorbiinihappo bariumkloridi BaCl 2 0,5 M bariumkloridiliuos BaCl 2 (aq) 1 % dimetyylilyoksiimin isopropanoliliuos etanoli 0,1 M hopeanitraattiliuos AN 3 (aq) jäämurskaa tai lunta (mieluiten kovaa, vanhaa lunta) kaliumjodidi 1,0 M kaliumkarbonaattiliuos K 2 C 3 (aq) 0,1 M kaliumkloridiliuos KCl(aq) 10 % kaliumkromaattiliuos K 2 Cr 4 (aq) kaliumnitraatti KN 3 0,1 M kaliumnitraattiliuos KN 3 (aq) kaliumsulfaatti K 2 S 4 kalsiumkloridi CaCl 2 kidevedellinen kuparisulfaatti CuS ,1 M kuparisulfaattiliuos CuS 4 (aq) 0,1 M litiumkloridiliuos LiCl (aq) lyijy(ii)nitraatti Pb(N 3 ) 2 0,1 M manesiumkloridiliuos MCl 2 (aq) 0,1 M manesiumnitraattiliuos M(N 3 ) 2 (aq) maleiinihappo natriumkloridi, NaCl 0,1 M natriumkloridiliuos NaCl(aq) kylläinen natriumsulfaattiliuos Na 2 S 4 (aq) nikkeliä sisältäviä esineitä sokeri 0,1 M strontiumkloridiliuos SrCl 2 (aq) urea väkevä vetykloridihappo vichyvesi kloridi-ioneja sisältävä liuos (Voi olla myös elintarvikkeesta tehty suolauuteliuos.) 7

8 Tehtävien ratkaisut LUKU 1 Alkuaineiden elektronirakenne ja jaksollinen järjestelmä 1. a) Miksi yhdelle orbitaalille voi sijoittaa vain kaksi elektronia? b) Mikä on Paulin kieltosääntö? c) Mikä on undin sääntö? d) Mitä tarkoittaa merkintä [Ne]? e) Miksi atomin ulkoelektronit ovat kemistille tärkeämpiä kuin sisemmät elektronit? a) Kukin orbitaali kuvataan kolmen kvanttiluvun avulla, mutta elektronin kuvaamiseen tarvitaan vielä neljäs kvanttiluku, spinkvanttiluku. Spinkvanttiluvulla on vain kaksi mahdollista arvoa, ½ ja ½, joten yhdelle orbitaalille voi sijoittaa vain kaksi elektronia eli elektroneilla pitää olla vastakkaissuuntaiset spinit. b) Paulin kieltosääntö: samassa atomissa jokaisella elektronilla on oma neljästä kvanttiluvusta muodostuva kuvaus. Ts. samassa atomissa jokaisella elektronilla on oma henkilötunnus. c) undin sääntö: Elektronit täyttävät samaeneriset orbitaalit siten, että parittomien elektronien lukumäärä on mahdollisimman suuri. Tällöin elektroneilla on myös samansuuntaiset spinit. Vertaa: ululainen onnikka linja-auto: paripenkit täyttyvät siten, että jokainen matkustaja istuu nenä menosuuntaan omaan penkkiinsä kunnes on aivan pakko mennä kaverin viereen. d) Merkintä on lyhennys alkuaine neonin elektronikonfiuraatiosta eli 1s 2 2s 2 2p 6. Jalokaasun elektronirakenne eli oktetti. e) Ulkoelektronit ovat kauempana ytimestä, joten ne osallistuvat kemiallisten sidosten muodostumiseen ja kemiallisiin reaktioihin. Sisemmät elektronit ovat lähempänä ydintä ja suojassa näiltä ilmiöiltä. Katso kuva sivulta Millä kolmannen jakson alkuaineella on a) kolme ulkoelektronia b) yhteensä yhdeksän p-elektronia c) neljä 3p-elektronia d) kaksi 3s-elektronia, mutta ei yhtään 3p-elektronia? Kolmannen jakson alkuaineilla on jo täysi neonin elektronikonfiuraatio [Ne] ja lisäksi niillä täyttyvät 3s- ja 3p-orbitaalit. a) kolme ulkoelektronia on 13 Al:lla; 3s 2 3p 1 b) yhteensä yhdeksän p-elektronia on 15 P:lla ; 2p 6 3p 3 c) neljä 3p-elektronia on 16 S:llä; [Ne]3s 2 3p 4 d) kaksi 3s-elektronia, mutta ei yhtään 3p-elektronia on 12 M:lla; [Ne]3s 2. 8

9 3. Kirjoita seuraavien alkuaineiden elektronikonfiuraatiot. a) litium b) alumiini c) fosfori d) happi e) bromi f) tantaali a) 3 Li: 1s 2 2s 1 tai [e] 2s 1 b) 13 Al: 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 1 tai [Ne] 3s 2 3p 1 Tarkistus: Z elektronien lukumäärä yläindeksien summa: c) 15 P: 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 3 tai [Ne] 3s 2 3p 3 d) 8 : 1s 2 2s 2 2p 4 tai [e] 2s 2 2p 4 e) 35 Br: 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 4s 2 3d 10 4p 5 tai [Ar] 4s 2 3d 10 4p 5 f) 73 Ta: 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 4s 2 3d 10 4p 6 5s 2 4d 10 5p 6 6s 2 4f 14 5d 3 tai [Xe] 6s 2 4f 14 5d 3 4. Kirjoita seuraavien alkuaineiden elektronikonfiuraatiot. a) I b) Fe c) Ne d) Si e) a) 53 I: 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 4s 2 3d 10 4p 6 5s 2 4d 10 5p 5 tai [Kr] 5s 2 4d 10 5p 5 b) 26 Fe: 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 4s 2 3d 6 tai [Ar] 4s 2 3d 6 c) 10 Ne: 1s 2 2s 2 2p 6 d) 14 Si: 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 2 tai [Ne] 3s 2 3p 2 e) 80 : 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 4s 2 3d 10 4p 6 5s 2 4d 10 5p 6 6s 2 4f 14 5d 10 tai [Xe] 6s 2 4f 14 5d Tunnista alkuaine, jonka elektronikonfiuraatio on a) 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 1 b) 1s 2 2s 2 2p 5 c) 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 4s 2 3d 10 4p 6 5s 2 4d 10 5p 2. Tunnista jaksollisesta järjestelmästä elektronikonfiuraation avulla ja tarkista: Z yläindeksien summa a) Z 13 eli alkuaine on alumiini, Al b) Z 9 eli alkuaine on fluori, F c) Z 50 eli alkuaine on tina, Sn. 6. Tunnista alkuaine, jonka elektronikonfiuraatio on a) [Ar] 4s 2 3d 3 b) [Ar] 4s 2 3d 10 4p 5 c) [Ne] 3s 2 3p 4. Tunnista jaksollisesta järjestelmästä elektronikonfiuraation avulla ja tarkista: Z yläindeksien summa a) [Ar] 4s 2 3d 3 ; Z , joten alkuaine on 23 V, vanadiini b) [Ar] 4s 2 3d 10 4p 5 ; Z , joten alkuaine on 35 Br, bromi c) [Ne] 3s 2 3p 4 ; Z , joten alkuaine on 16 S, rikki 9

10 7. Montako paritonta elektronia on seuraavissa alkuaineatomeissa? a) Ba b) Bi c) Ne d) S e) Co a) 56 Ba: [Xe] 6s 2 ; 6s, ei parittomia elektroneja b) 83 Bi: [Xe] 6s 2 4f 14 5d 10 6p 3 ; 6p, 3 paritonta elektronia c) 10 Ne: 1s 2 2s 2 2p 6 ; 2p ei parittomia elektroneja d) 16 S: 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 4 ; 3p, 2 paritonta elektronia e) 27 Co: 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 4s 2 3d 7 ; 3d, 3 paritonta elektronia 8. Mikä yhteinen piirre on seuraavilla alkuaineilla? a) Li, Na, K, Rb, Cs ja Fr b) F, Cl, Br, I ja At a) Alkuaineet kuuluvat samaan ryhmään, alkalimetalleihin, ja niiden uloin elektronikonfiuraatio on ns 1. Eli kaikilla on yksi ulkoelektroni. b) Alkuaineet kuuluvat samaan ryhmään, haloeeneihin, ja niiden uloin elektronikonfiuraatio on ns 2 np 5. Eli kaikilla on seitsemän ulkoelektronia. 9. Mihin jaksollisessa järjestelmässä sijoittuvat alkuaineet, a) joiden suurin elektroneilla miehitetty pääkvanttiluku on neljä b) joiden ulkoelektronikonfiuraatio on ns 2 np 3 c) joilla on yksi pariton p-elektroni d) joilla täyttyy d-orbitaali e) joilla täyttyy 5p-orbitaali? a) 4. jaksoon b) 15. ryhmään eli typpiryhmään c) 13. tai 17. pääryhmään d) d-lohkoon eli siirtymäalkuaineisiin e) 5. jakson p-lohkoon 10. Kirjoita seuraavien ionien elektronikonfiuraatiot. a) I b) S 2 c) 2 a) 53 I : 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 4s 2 3d 10 4p 6 5s 2 4d 10 5p 6 [Xe] b) 16 S 2 : 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 [Ar] c) 8 2 : 1s 2 2s 2 2p 6 [Ne] 10

11 11. Kirjoita seuraavien ionien elektronikonfiuraatiot. a) M 2 b) Zn 2 c) Al 3 a) 12 M 2 : 1s 2 2s 2 2p 6 3s 0 tai 1s 2 2s 2 2p 6 [Ne] b) 30 Zn 2 : 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 4s 0 3d 10 tai 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 3d 10 c) 13 Al 3 : 1s 2 2s 2 2p 6 3s 0 3p 0 tai 1s 2 2s 2 2p 6 [Ne] 12. a) Kirjoita talliumin elektronikonfiuraatio. b) Yhdisteissään tallium esiintyy Tl -ionina ja Tl 3 -ionina. Päättele elektronikonfiuraation perusteella, miksi tallium suosii näitä ionimuotoja. a) 81 Tl:n elektronikonfiuraatio on [Xe] 6s 2 4f 14 5d 10 6p 1 b) Tl:n uloimmat elektronit ovat 6s- ja 6p-orbitaaleilla. Tl -ioni syntyy, kun Tl luovuttaa 6pulkoelektroninsa. Tl 3 -ioni syntyy, kun Tl luovuttaa vielä kaksi 6s-ulkoelektroniaan. Tallium suosii kyseisiä ionimuotoja, koska pysyvämpiä ja enerialtaan edullisempia ovat elektronikonfiuraatiot, joissa uloimmat orbitaalit ovat tyhjiä. 13. ppilasryhmä yritti selvittää, minkä atomin tai ionin elektronikonfiuraatio on 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 4s 0 3d 7. Ryhmän jäsenet antoivat eri vastauksia: Mikko vastasi Mn-atomin, Sari Co 2 -ionin, Antti Ni 2 -ionin ja Ulla Cu 2 -ionin. liko joku oikeassa? Mikko vastasi Mn-atomi: 25 Mn:lla elektroneja on 25 ja konfiuraatio on 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 4s 2 3d 5. Eli Mikko vastasi väärin. Sari vastasi Co 2 -ioni: 27 Co 2 :lla elektroneja on 25 ja konfiuraatio on 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 4s 0 3d 7.Eli Sari vastasi oikein. Antti vastasi Ni 2 -ioni: 28 Ni 2 :llä elektroneja on 26 ja konfiuraatio on 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 4s 0 3d 8. Eli Antti vastasi väärin. Ulla vastasi Cu 2 -ioni: 29 Cu 2 :lla elektroneja on 27 ja konfiuraatio on 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 4s 0 3d 9. Eli Ulla vastasi väärin. Atomisäde ja ionisäde 14. Miksi jaksollisessa järjestelmässä havaitaan atomisäteen kasvavan, kun a) kuljetaan ryhmässä alaspäin b) kuljetaan jaksossa oikealta vasemmalle? a) Ryhmässä alaspäin kuljettaessa alkuaineiden ulkoelektronit sijoittuvat aina yhtä suuremman pääkvanttiluvun omaavalle orbitaalille kauemmas ytimestä, joten atomisäde kasvaa. b) Jaksossa oikealta vasemmalle kuljettaessa protonien ja elektronien määrä pienenee, joten samalla protonien ja elektronien välinen sähköinen vetovoima pienenee ja atomisäde kasvaa. 11

12 15. Tarkastellaan kaliumatomia ja kaliumionia. a) Miten niiden rakenteet eroavat toisistaan? b) Kumpi on suurempi? a) Kaliumatomin 19 K elektronikonfiuraatio on [Ar]4s 1 ja kaliumionin K [Ar]4s 0 eli [Ar]. Atomilla on yksi elektroni enemmän kuin ionilla. Atomi on sähkövaraukseton, ionin varaus on 1. b) Kaliumatomissa on 19 protonia ja 19 elektronia, kaliumionissa 19 protonia ja 18 elektronia. Sähköinen vetovoima protonien ja elektronien välillä on ionissa suurempi, joten ioni on pienempi. Kaliumatomi on siis suurempi. 16. Tarkastellaan klooriatomia ja kloridi-ionia. a) Miten niiden rakenteet eroavat toisistaan? b) Kumpi on suurempi? a) Klooriatomin 17 Cl elektronikonfiuraatio on [Ne]3s 2 3p 5 ja kloridi-ionin 17 Cl [Ne]3s 2 3p 6 [Ar] Kloridi-ionissa on yksi elektroni enemmän. Atomi on sähkövaraukseton, ionin varaus on 1. b) Klooriatomissa on 17 protonia ja 17 elektronia, kloridi-ionissa 17 protonia ja 18 elektronia. Sähköinen vetovoima protonien ja elektronien välillä on atomissa suurempi, joten atomi on pienempi. Kloridi-ioni on siis suurempi. 17. nko sulfidi-ioni S 2 suurempi kuin kloridi-ioni? Sulfidi-ionin 16 S 2 elektronikonfiuraatio on [Ne]3s 2 3p 6 [Ar] ja kloridi-ionin 17 Cl [Ne]3s 2 3p 6 [Ar] Sulfidi-ionissa on 16 protonia ja 18 elektronia, kloridi-ionissa on 17 protonia ja 18 elektronia. Sähköinen vetovoima on protonien ja elektronien välillä suuremmasta protonien lukumäärästä johtuen suurempi kloridi-ionissa, joten se on pienempi. Eli sulfidi-ioni on kloridi-ionia suurempi. Ionisaatioeneria 18. Mitä tarkoittaa atomin ensimmäinen ionisaatioeneria? Ionisaatioeneria on pienin eneria, joka tarvitaan irrottamaan uloin elektroni kaasumaisesta atomista. Esimerkiksi Na() Na () e IE kj/ 12

13 19. Minkä ryhmän alkuaineilla on alhaisin ensimmäinen ionisaatioeneria? Pienin ionisaatioeneria on 1. ryhmän alkuaineilla eli alkalimetalleilla. Niillä on vain yksi ulkoelektroni ja sen luovuttamalla ne pääsevät edeltävän jalokaasun elektronirakenteeseen. 20. Kummalla seuraavien parien alkuaineista on alhaisempi ensimmäinen ionisaatioeneria? a) M vai S b) F vai Li c) Ba vai M Li Na K Rb Cs Fr (223) 4 Be M Ca Sr Ba Ra Sc Y La Ac Ti Zr L 72 f A 104 Ku 23 V Nb Ta a 24 Cr Mo W Mn Tc (97) 75 Re Fe Ru s Co Rh Ir 28 Ni Pd Pt Cu A Au Zn Cd B Al Ga In Tl C Si Ge Sn Pb N P As Sb Bi F S Se Te 17 Cl Br I Po (209) 85 At (210) 2 e Ne Ar Kr Xe Rn (222) a) 12 M ja 16 S ovat samassa jaksossa. Ionisaatioeneria kasvaa jaksossa vasemmalta oikealle, joten 12 M:n ensimmäinen ionisaatioeneria on alhaisempi. b) 9 F ja 3 Li ovat samassa jaksossa. Ionisaatioeneria kasvaa jaksossa vasemmalta oikealle, joten 3 Li:n ensimmäinen ionisaatioeneria on alhaisempi. c) 56 Ba ja 12 M ovat samassa ryhmässä. Ionisaatioeneria kasvaa ryhmässä alhaalta ylöspäin, joten 56 Ba:n ensimmäinen ionisaatioeneria on alhaisempi. 21. Kumpi alkuaineista muodostaa positiivisen 1-arvoisen ionin helpommin? a) Na vai Cs b) Na vai Si c) Si vai Cl 13

14 a) 11 Na ja 55 Cs kuuluvat samaan pääryhmään. Ionisaatioeneria kasvaa ryhmässä alhaalta ylöspäin, joten Cs:n ionisaatioeneria on pienempi ja se luovuttaa helpommin yhden elektronin. b) 11 Na ja 14 Si kuuluvat samaan 3. jaksoon. Ionisaatioeneria kasvaa jaksossa vasemmalta oikealle, joten Na:n ionisaatioeneria on pienempi ja se luovuttaa helpommin yhden elektronin. c) 14 Si ja 17 Cl ja kuuluvat samaan 3. jaksoon. Ionisaatioeneria kasvaa jaksossa vasemmalta oikealle, joten Si:n ionisaatioeneria on pienempi ja se luovuttaa helpommin yhden elektronin. 22. Järjestä seuraavat alkuaineet kasvavan ionisaatioenerian mukaiseen järjestykseen: Te, Pb, Cl, S ja Sn Li Na K Rb Cs Fr (223) 4 Be M Ca Sr Ba Ra Sc Y La Ac Ti Zr L 72 f A 104 Ku 23 V Nb Ta a 24 Cr Mo W Mn Tc (97) 75 Re Fe Ru s Co Rh Ir 28 Ni Pd Pt Cu A Au Zn Cd B Al Ga In Tl C Si Ge Sn Pb N P As Sb Bi F S Se Te 17 Cl Br I Po (209) 85 At (210) 2 e Ne Ar Kr Xe Rn (222) Ionisaatioeneria kasvaa ryhmässä alhaalta ylöspäin ja jaksossa vasemmalta oikealle, joten kasvavan ionisaatioenerian mukainen järjestys on Pb Sn Te S Cl. 23. Natriumin ja manesiumin kaksi ensimmäistä ionisaatioeneriaa ovat: Alkuaine IE 1 kj/ IE 2 kj/ Na M a) Miksi natriumin IE 2 on paljon suurempi kuin IE 1? b) Miksi manesiumin kahden ensimmäisen ionisaatioenerian erotus on paljon pienempi kuin natriumin kahden ensimmäisen ionisaatioenerian erotus? 14

15 Katso Esimerkki 2 sivu 22. a) 11 Na: 1s 2 2s 2 2p 6 3s 1 Na() Na () e IE kj/ Poistuva elektroni on uloin eli 3s 1 -elektroni. Koska se on ensimmäinen elektroni orbitaaleilla, joiden n 3, se poistuu helposti. Syntyvän Na -ionin elekktronikonfiuraatio on 1s 2 2s 2 2p 6, eli sama kuin jalokaasu neonin. Na () Na 2 () e IE kj/ IE 2 IE 1, koska nyt poistetaan elektroni hyvin pysyvältä elektronirakenteelta. (Kaikki orbitaalit, joiden n 2 ovat täynnä oktetti.) Syntyvän Na 2 -ionin elektronikonfiuraatio on 1s 2 2s 2 2p 5. b) 12 M: 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 M() M () e IE kj/ Poistuva elektroni on uloin eli toinen 3s 2 -elektroneista. Syntyvän M -ionin elekktronikonfiuraatio on: 1s 2 2s 2 2p 6 3s 1. M () M 2 () e IE kj/ Syntyvän M 2 -ionin elektronikonfiuraatio on 1s 2 2s 2 2p 6. IE 1 ja IE 2 eivät eroa paljon toisistaan, koska toinen elektroni poistetaan samalta 3sorbitaalilta ja tuloksena on pysyvä elektronirakenne eli oktetti. 24. a) Minkä perustilaisen alkuaineen elektronikonfiuraatio on [Ar]4s 2 3d 10 4p 2? (1 p.) b) Kuinka monella alkuaineella on perustilassa elektronikonfiuraatio, jossa 1. kuori on täysi, mutta 3. kuorella ei ole yhtään elektronia? (1 p.) c) Anna f 4 -ionin koko elektronikonfiuraatio. (2 p.) d) Millaisia orbitaaleja pääkvanttiluvulla (pääeneriatasolla) n 2 voi esiintyä? (1 p.) e) Paulin kieltosääntö. (2 p.) f) Miksi ensimmäinen ionisaatioeneria on aina pienempi kuin toinen? (1 p.) (LuTK valintakoetehtävä 2009) a) Järjestysluku Z , joten alkuaine on ermanium, Ge. b) Alkuaineita on yhdeksän, neonista aroniin. c) 72 f:n elektronikonfiuraatio on 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 4s 2 3d 10 4p 6 5s 2 4d 10 5p 6 6s 2 4f 14 5d 2. Uloimmat elektronit ovat 6s-, 4f- ja 5d-orbitaaleilla. yväksyttäviä f 4 -ionin elektronikonfiuraatioita ovat seuraavat: 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 4s 2 3d 10 4p 6 5s 2 4d 10 5p 6 4f 14, jolloin 2 elektronia poistuu sekä 6s- että 5d-orbitaaleilta tai 1s 2 2s 2 2p 6 3s 2 3p 6 4s 2 3d 10 4p 6 5s 2 4d 10 5p 6 6s 2 4f 12, jolloin kaksi elektronia poistuu sekä 5d- että 4f-orbitaaleilta. d) Pääkvanttiluvulla n 2 voi esiintyä s- ja p-orbitaaleja. e) Saman atomin jokaisella elektronilla on oma neljästä kvanttiluvusta muodostuva kuvaus. ( Jokaisella orbitaalilla voi olla korkeintaan kaksi elektronia, joilla on vastakkaissuuntaiset spinit.) f) Elektroni on helpompi irrottaa neutraalilta atomilta kuin kationilta. Positiivinen varaus sitoo elektronin tiukemmin, jolloin ionisaatioeneria kasvaa. 15

16 25. Alla olevassa taulukossa on esitetty viiden alkuaineen A E (huomaa, että kirjaimet eivät ole alkuainesymboleja) 1., 2., 3. ja 4. ionisaatioeneria: Alkuaine Ionisaatioeneria (kj/) Ensimmäinen Toinen Kolmas Neljäs A B C D E a) Mikä alkuaineista A E muodostaa ionisidoksellisen kloridin XCl? b) Mikä alkuaineista A E on maa-alkalimetalli? c) Mikä alkuaineista A E muodostaa kovalenttisen kloridin XCl 3? Vastaukset perusteltava. (LuTK valintakoetehtävä 2002) a auttaa, jos piirtää x-akselille IE:n järjestysluvun ja y-akselille IE:n arvon (kj/). INISAATIENERGIAT ionisaatioeneria kj/ Sarja1 Sarja2 Sarja3 Sarja4 Sarja monesko ionisaatioeneria Kuvaajassa: sarja1 on alkuaine A, sarja2 alkuaine B jne. Ionisaatioeneria: minimieneria, joka tarvitaan, kun atomista tai ionista poistetaan yksi elektroni kaasufaasissa. Elektronin poistaminen jalokaasun elektronirakenteesta vaatii paljon eneriaa, joten helpommin poistuvat elektronit ja niiden lukumäärä on havaittavissa kuvaajasta. a) Ionisidoksellinen XCl: Cl haloeeni jaksollisen järjestelmän oikeassa laidassa. Se muodostaa ionisidoksen jaksollisen järjestelmän vasemmassa laidassa olevan, heikosti elektroneatiivisen metallin kanssa. X:n täytyy olla alkalimetalli (kaava XCl) eli luovuttaa helposti 1 ulkoelektroni. Listassa C täyttää ehdon. 16

17 b) Maa-alkalimetalli luovuttaa helposti kaksi uloimman s-orbitaalin elektronia. Listassa B täyttää ehdon. c) Kovalenttinen XCl 3 : Kloori sitoutuu kovalenttisesti jaksollisen järjestelmän oikeassa laidassa olevien epämetallien kanssa. Nyt X jakaa kolme elektroniparia kolmen klooriatomin kanssa. Kuvaajasta voi päätellä, että A täyttää ehdon. Elektroniaffiniteetti 26. Vastaa oppikirjan taulukon avulla, kumpi muodostaa 1-arvoisen ionin helpommin. a) kloori vai jodi b) vety vai happi a) Kloori, koska sen elektroniaffiniteetti on neatiivisempi. b) appi, koska sen elektroniaffiniteetti on neatiivisempi. 27. Selitä elektronikonfiuraation avulla, miksi a) fluorin elektroniaffiniteetti on neatiivinen ja suuri, 328 kj/ b) neonin elektroniaffiniteetti on positiivinen c) litiumin elektroniaffiniteetti on neatiivinen, mutta sitä seuraavan alkuaineen berylliumin positiivinen. a) F: 9 1s2 2s 2 2p 5 Elektroniaffiniteetti on eneria, joka vapautuu tai sitoutuu, kun kaasumaiseen atomiin lisätään yksi elektroni. F() e F () EA 328 kj/ Syntyvän fluoridi-ionin elektronikonfiuraatio on: 1s 2 2s 2 2p 6 [Ne] eli oktetti, joten fluoriatomilla on voimakas halu ottaa vastaan yksi elektroni. b) 10 Ne atomin elektronikonfiuraatio on: 1s 2 2s 2 2p 6 eli oktetti, joten neonatomilla ei ole tarvetta ottaa vastaan elektronia. Elektronin liittäminen vaatii paljon eneriaa eli elektroniaffiniteetti on positiivinen. c) 3 Li: 1s 2 2s 1 ja 4 Be: 1s 2 2s 2 Litiumatomiin elektroni liittyy helposti vajaalle 2s-orbitaalille, mutta vaikeasti berylliumatomin korkeammalla enerialla olevaan 2p-orbitaaliin. Elektroneatiivisuus 28. Mikä alkuaineista on elektroneatiivisin? a) S, Cl, Se vai Br b) Li, Be, B vai Al c) Ga, Ge, As vai Si d) Na, M, K vai Ca a) S, Cl, Se, Br: Cl on elektroneatiivisin b) Li, Be, B, Al: B on elektroneatiivisin c) Ga, Ge, As, Si: As on elektroneatiivisin d) Na, M, K, Ca: M on elektroneatiivisin 17

18 29. Järjestä alkuaineet kasvavan elektroneatiivisuuden mukaan. a), F, S b) C, Al, Si c) Br, Sn, Te d) Be, C, Ca a) S F b) Al Si C c) Sn Te Br d) Ca Be C 30. Mikä seuraavista sidoksista on poolinen? a) B Cl b) Cl Cl c) P F d) Sb e) Br a) B Cl; elektroneatiivisuusero 2,0 3,0 1,0, joten sidos on poolinen b) Cl Cl; elektroneatiivisuusero 3,0 3,0 0,0, joten sidos on pooliton c) P F; elektroneatiivisuusero 2,1 4,0 1,9, joten sidos on poolinen d) Sb; elektroneatiivisuusero 1,9 1,9 0,0, joten sidos on pooliton e) Br; elektroneatiivisuusero 3,5 2,8 0,7, joten sidos on poolinen Poolisia sidoksia ovat a, c ja e. 31. Järjestä sidokset kasvavan poolisuuden mukaan. a) F, F, Be F b) C S, B F, N c) Cl, S Br, C P a) F; elektroneatiivisuusero 2,1 4,0 1,9 F; elektroneatiivisuusero 3,5 4,0 0,5 Be F; elektroneatiivisuusero 1,5 4,0 2,5 Kasvava poolisuus: F F Be F b) C S; elektroneatiivisuusero 2,5 2,5 0,0 B F; elektroneatiivisuusero 2,0 4,0 2,0 N ; elektroneatiivisuusero 3,0 3,5 0,5 Kasvava poolisuus: C S N B F c) Cl; elektroneatiivisuusero 3,5 3,0 0,5 S Br; elektroneatiivisuusero 2,5 2,8 0,3 C P; elektroneatiivisuusero 2,5 2,1 0,4 Kasvava poolisuus: S Br C P Cl Empiirinen kaava massatiedoista 32. Alkuaineanalyysin tuloksena saatiin, että 5,000 ramman suuruinen näyte sisälsi 1,278 hiiltä, 0,318 vetyä ja 3,404 rikkiä. Mikä on tutkitun yhdisteen empiirinen kaava? 18

19 Empiiriseen kaavaan tarvitaan alkuaineiden ainemäärien suhteet. m(c) 1,278 n(c) 0,10641 M(C) 12,01 m() 0,318 n() 0,31548 M() 1,008 m(s) 3,404 n(s) 0,10614 M(S) 32,07 Jaetaan kaikki ainemäärät pienimmällä eli n(s) 0,10614:llä, tällöin: n(c) 0, ,003 n(s) 0,10614 n() 0, ,972 n(s) 0,10614 n(s) 0, n(s) 0,10614 Suhteet pyöristyvät kokonaisluvuiksi 1:3:1 eli yhdisteen empiirinen kaava on C 3 S. 33. Makeutusaineena käytettävä natriumsyklamaatti sisältää 6,625 C, 1,112, 1,2876 N, 2,949 S, 4,412 ja 2,114 Na. Laske yhdisteen empiirinen kaava. Empiiriseen kaavaan tarvitaan alkuaineiden ainemäärien suhteet. m(c) 6,625 n(c) 0,55162 M(C) 12,01 m() 1,112 n() 1,10317 M() 1,008 m(n) 1,2876 n(n) 0, M(N) 14,01 m(s) 2,949 n(s) 0, M(S) 32,07 m() 4,412 n() 0,27575 M() 16,00 m(na) 2,114 n(na) 0, M(Na) 22,99 19

20 Jaetaan kaikki ainemäärät pienimmällä eli n(n):llä, tällöin: n(c) 0, ,002 n(n) 0, n() 1, ,00 n(n) 0, n(n) 0, n(n) 0, n(s) 0, ,001 n(n) 0, n() 0, ,000 n(n) 0, n(na) 0, ,001 n(n) 0, Suhteet pyöristyvät kokonaisluvuiksi 6:12:1:1:3:1, eli yhdisteen empiirinen kaava on C 6 12 NS 3 Na. 34. Chilipippurin tulisuuden aiheuttava yhdiste sisältää 70,78 C, 4,59 N, 8,91 ja 15,72. Mikä on yhdisteen empiirinen kaava? Empiiriseen kaavaan tarvitaan alkuaineiden ainemäärien suhteet. m(c) 70,78 n(c) 5,8934 M(C) 12,01 m(n) 4,59 n(n) 0,32762 M(N) 14,01 m() 8,91 n() 8,8393 M() 1,008 m() 15,72 n() 0,9825 M() 16,00 Jaetaan kaikki ainemäärät pienimmällä eli n(n):llä, tällöin: n(c) 5, ,989 n(n) 0,32762 n(n) 0, n(n) 0,32762 n() 8, ,980 n(n) 0,32762 n() 0,9825 2,999 n(n) 0,32762 Suhteet pyöristyvät kokonaisluvuiksi 18:1:27:3, eli yhdisteen empiirinen kaava on C N 3. 20

21 35. Yhdiste sisältää 4,38 M, 5,56 P ja 10,06. Mikä on yhdisteen empiirinen kaava? t Empiiriseen kaavaan tarvitaan alkuaineiden ainemäärien suhteet: m(m) 4,38 n(m) 0,18017 M(M) 24,31 m(p) 5,56 n(p) 0,17953 M(P) 30,97 m() 10,06 n() 0,62875 M() 16,00 Jaetaan kaikki ainemäärät pienimmällä eli n(p):llä, tällöin: n(m) 0, ,004 n(p) 0,17953 n(p) 0, n(p) 0,17953 n() 0, ,502 n(p) 0,17953 Luku 3,502 poikkeaa kokonaisluvusta enemmän kuin järkevän koevirheen verran, joten suhteet pyöristyvät kokonaisluvuiksi vasta, kun ne kerrotaan kahdella. Tällöin suhteet ovat 2:2:7, eli yhdisteen empiirinen kaava on M 2 P 2 7. Empiirinen kaava massaprosenttisesta koostumuksesta 36. Vaniljan aromiaine vanilliini sisältää 63,15 m-% C, 5,30 m-% ja 31,55 m-%. Mikä on vanilliinin empiirinen kaava? Tarkastellaan 100 yhdistettä, jotta prosenttilasku helpottuu: Alkuaine m-% m [] C 63,15 63,15 5,30 5,30 31,55 31,55 Empiiriseen kaavaan tarvitaan alkuaineiden ainemäärien suhteet: m(c) 63,15 n(c) 5,25812 M(C) 12,01 m() 5,30 n() 5,25794 M() 1,008 m() 31,55 n() 1,97188 M() 16,00 21

22 Jaetaan kaikki ainemäärät pienimmällä eli n():lla, tällöin: n(c) 5, ,667 n() 1,97188 n() 5, ,666 n() 1,97188 n() 1, n() 1,97188 iilen ja vedyn ainemäärät eivät ole kokonaislukuja eivätkä järkevien koevirheiden suuruisia, joten kerrotaan ainemäärät 2:lla, 3:lla, 4:llä, että löydetään lähes kokonaisluvut: n(c) 2,667; 5,334; 8,001; 10,668 n() n() 2,666; 5,332; 7,998; 10,664 n() n() 1; 2; 3; 4 n() Empiirinen kaava on C Mätänevien eläinten haju aiheutuu ekyylistä, jossa on 54,50 m-% C, 13,73 m-% ja 31,77 m-% N. Mikä on ekyylin empiirinen kaava? Tarkastellaan 100 yhdistettä, jotta prosenttilasku helpottuu: Alkuaine m-% m [] C 54,50 54,50 13,73 13,73 N 31,77 31,77 Empiiriseen kaavaan tarvitaan alkuaineiden ainemäärien suhteet: m(c) 54,50 n(c) 4,5379 M(C) 12,01 m() 13,73 n() 13,621 M() 1,008 m(n) 31,77 n(n) 2,2677 M(N) 14,01 22

23 Jaetaan kaikki ainemäärät pienimmällä eli n(n):llä, tällöin: n(c) 4,5379 2,001 n(n) 2,2677 n() 13,621 6,007 n(n) 2,2677 n(n) 2, n(n) 2,2677 Saadut suhdeluvut poikkeavat kokonaisluvuista vain koevirheiden verran, joten yhdisteen empiirinen kaava on C 2 6 N. 38. Eräs kipulääke sisältää 72,22 m-% C, 7,07 m-%, 4,68 m-% N ja 16,03 m-%. Laske kipulääkkeen empiirinen kaava. Tarkastellaan 100 yhdistettä, jotta prosenttilasku helpottuu: Alkuaine m-% m [] C 72,22 72,22 7,07 7,07 N 4,68 4,68 16,03 16,03 Empiiriseen kaavaan tarvitaan alkuaineiden ainemäärien suhteet: m(c) 72,22 n(c) 6,0133 M(C) 12,01 m() 7,07 n() 7,0139 M() 1,008 m(n) 4,68 n(n) 0,33405 M(N) 14,01 m() 16,03 n() 1,00188 M() 16,00 Jaetaan kaikki ainemäärät pienimmällä eli n(n):llä, tällöin: n(c) 6, ,001 n(n) 0,33405 n() 7, ,997 n(n) 0,33405 n(n) 0, n(n) 0,33405 n() 1, ,999 n(n) 0,33405 Saadut suhdeluvut poikkeavat kokonaisluvuista vain koevirheiden verran, joten yhdisteen empiirinen kaava on C N 3. 23

24 39. a) Eräs teollisuudessa liuottimena paljon käytetty aine sisältää 15,8 m-% hiiltä 84,2 m-% rikkiä. Mikä on yhdisteen empiirinen kaava? b) Eräät kasvit eivät siedä kloridi-ioneja, joten niiden lannoittamiseen käytetään kaliumkloridia kalliimpaa kaliumlannoitetta, joka sisältää 44,9 m-% kaliumia, 18,4 m-% rikkiä ja loput happea. Mikä on ioniyhdisteen empiirinen kaava? t a) Tarkastellaan 100 yhdistettä, jotta prosenttilasku helpottuu: Alkuaine m-% m [] C 15,8 15,8 S 84,2 84,2 Empiiriseen kaavaan tarvitaan alkuaineiden ainemäärien suhteet: m(c) 15,8 n(c) 1,3156 M(C) 12,01 m(s) 84,2 n(s) 2,6255 M(S) 32,07 Jaetaan kaikki ainemäärät pienimmällä eli n(c):llä, tällöin: n(c) 1, n(c) 1,3156 n(s) 2,6255 1, 996 n(c) 1,3156 Saadut suhdeluvut poikkeavat kokonaisluvuista vain koevirheiden verran, joten yhdisteen empiirinen kaava on CS 2. b) Tarkastellaan 100 yhdistettä, jotta prosenttilasku helpottuu: Alkuaine m-% m [] K 44,9 44,9 S 18,4 18,4 36,7 36,7 Ioniyhdisteen suhdekaavaan eli empiiriseen kaavaan tarvitaan alkuaineiden ainemäärien suhteet: m(k) 44,9 n(k) 1,1483 M(K) 39,10 m(s) 18,4 n(s) 0,5737 M(S) 32,07 m() 36,7 n() 2,2938 M() 16,00 24

25 Jaetaan kaikki ainemäärät pienimmällä eli n(s):llä, tällöin: n(k) 1,1483 2,001 n(s) 0,5737 n(s) 0, n(s) 0,5737 n() 2,2938 3,998 n(s) 0,5737 Saadut suhdeluvut poikkeavat kokonaisluvuista vain koevirheiden verran, joten ioniyhdisteen empiirinen kaava on K 2 S 4. Yhdisteen massaprosenttisen koostumuksen laskeminen 40. Rauta on maankuoren toiseksi yleisin metalli. Tärkeimmät teollisuuden käyttämät mineraalit ovat manetiitti, Fe 3 4, ja hematiitti, Fe 2 3. Kumman mineraalin rautapitoisuus on korkeampi? 3 55,85 Fe 3 4 : m-%(fe) 100 % 72,36... % 72,4 % (355, ,00) 2 55,85 Fe 2 3 : m-%(fe) 100 % 69,94... % 69,9 % (2 55,85 316,00) Manetiitin Fe 3 4 rautapitoisuus on suurempi. 41. Elektroniikkajätteen jälleenkäsittelyssä saatiin erotetuksi 15,0 kidevedellistä kultakloridia, AuCl Siitä voidaan valmistaa puhdasta kultaa elektrolyyttisesti sähkövirran avulla. Kuinka monta rammaa puhdasta kultaa siitä on mahdollista saada? t Tapa 1. Massaprosenttisen koostumuksen avulla: Kultapitoisuus on 196,97 m-%(au) 100 % 58, % 58,04 % (196,97 335,45 41, ,00) 58,04... m (Au) 15,0 8, , Tapa 2. Ainemäärän avulla: M(AuCl ) (196, ,45 4 1, ,00) / 339,352 / Kaavasta AuCl päätellään, että n(aucl ) n(au) m 15,0 n(aucl ) 0, n(au) M 339,352 m(au) n M 0, ,97 / 8,7064 8,71 25

26 42. Kuinka paljon kaliumlannoitteena käytettyä kaliumkloridia, KCl, on hehtaarille levitettävä, jotta viljelykasvin kaliumin tarve, 70 k/ha, tulisi tyydytetyksi? Laske ensin kaliumkloridin kaliumpitoisuus massaprosentteina. 39,10 m-%(k) 100 % 52,44... % (39,10 35,45) 52,44... x lannoitteen määrä: x 70k, josta x = 133,4...k 130 k Kloorisulfuroni (kaupallinen nimi Glean) on niin sanottu ramma-aine, jota käytetään kevätviljojen rikkakasvien torjuntaan. Gramma-aine nimitys johtuu siitä, että ainetta levitetään vain 4,0 hehtaarille. Kuinka monta massaprosenttia typpeä kloorisulfuronissa on? Kloorisulfuronin ekyylikaava on C N 5 S 4 Cl. 514,01 m-%(n) 100% 12 12,01121, ,0132,07 416,00 35,45 19,578...% 19,58% Polttoanalyysi 44. 1,000 :n suuruinen näyte erästä oraanista yhdistettä tuotti polttoanalyysissä 0,692 vettä ja 3,381 hiilidioksidia. a) Laske hiilen ja vedyn massa näytteessä. b) nko yhdisteessä muita alkuaineita? c) Montako massaprosenttia hiiltä näytteessä on? d) Laske yhdisteen empiirinen kaava. Massat: m(näyte) m(hiilivety) 1,000, m( 2 ) 0,692 ja m(c 2 ) 3,381 Lasketaan hiilen ja vedyn ainemäärät. Kaikki hiili palaa hiilidioksidiksi, joten n(c) n(c 2 ) ja kaikki vety palaa vedeksi, joten n() 2 n( 2 ) m(c 2) 3,381 n(c) n(c 2 ) 0,07682 M(C ) 12,01216,00 2 m(2) 2 0,692 n() 2 n( 2 ) 2 0,07682 M(2) (21,008 16,00) a) iilen ja vedyn massat näytteessä: m(c) n(c) M(C) 0, ,01 / 0,9226 0,923 m() n() M() 0, ,008 / 0, ,

27 b) m(muut alkuaineet) m(näyte) m(c) m() 1,000 0,9226 0, Yhdisteessä ei ole muita alkuaineita. m(c) 0,9226 c) m-%(c) 100% 100% 92,26% 92,3% m(näyte) 1,000 d) Lasketaan alkuaineiden ainemäärien suhde jakamalla pienimmällä ainemärällä eli n(c) 0, n():lla:. n() 0, Yhdisteen empiirinen kaava on C ,1153 puhdasta hiilivetyä tuotti polttoanalyysissä 0,3986 hiilidioksidia ja 0,0578 vettä. a) Laske hiilen ja vedyn massa näytteessä. b) Laske hiilivedyn empiirinen kaava. c) Mikä on hiilivedyn massaprosenttinen koostumus? Massat: m(hiilivety) 0,1153, m( 2 ) 0,0578 ja m(c 2 ) 0,3986 a) Lasketaan ensin hiilen ja vedyn ainemäärät: Näytteen kaikki hiili palaa hiilidioksidiksi, joten n(c) n(c 2 ), ja kaikki vety palaa vedeksi, joten n() 2 n( 2 ) m(c 2) 0,3986 n(c) n(c 2 ) 0, M(C ) (12,012 16,00) 2 m(2) 2 0,0578 n() 2 n( 2 ) 2 0, M(2) 2 1,008 16,00 iilen ja vedyn massat näytteessä ovat: m(c) n(c) M(C) 0, ,01 / 0, ,109 m() n() M() 0, ,008 / 0, ,00647 b) apen määrää ei tarvitse laskea, koska hiilivety sisältää vain hiiltä ja vetyä. Lasketaan alkuaineiden ainemäärien suhteet jakamalla kaikki pienimmällä ainemäärällä eli n():lla. Tällöin n(c) 0, ,4115 n() 0, n() 0, n() 0, iilen ainemäärä ei ole kokonaisluku eikä järkevien koevirheiden suuruinen, joten kerrotaan ainemäärät siten, että saadaan lähes kokonaisluvut: Kerrotaan 2:lla, 3:lla, 4:llä, 5:llä. 27

28 n(c) 1,411; 2,823; 4,235; 5,646; 7,058 n() n() 1; 2; 3; 4; 5 n() Taulukon perusteella empiirinen kaava on C 7 5. c) Tapa 1. m(c) 0,10877 m-%(c) 100% 100 % 94,3 % m(näyte) 0,1153 m() 0, m-%() 100 % 100 % 5,61% m(näyte) 0,1153 Tapa 2. iilivedyn massaprosenttinen koostumus voidaan laskea myös empiirisestä kaavasta C ,01 m-%(c) 100 % 94,3 % (7 12,015 1,008) 51,008 m-%() 100 % 5,66 % (7 12,015 1,008) 46. 1,000 tuntematonta yhdistettä, joka sisälsi hiiltä, vetyä ja rautaa analysoitiin polttamalla. Poltto tuotti rautametallia, 2,367 hiilidioksidia ja 0,4835 vettä. Mikä on yhdisteen empiirinen kaava? Fe v C x y 2 (ylimäärä) x C 2 y/2 2 v Fe Massat: m(näyte) 1,000, m( 2 ) 0,4835 ja m(c 2 ) 2,367 1) Lasketaan hiilen ja vedyn ainemäärät: Koska näytteen kaikki hiili palaa hiilidioksidiksi on n(c) n(c 2 ) ja kaikki vety palaa vedeksi on n() 2 n( 2 ) m(c 2) 2,367 n(c) n(c 2 ) 0, M(C ) (12,012 16,00) n() 2 n( 2 ) 2 m(2) 2 0, , M( ) (21,008 16,00) 2 2) Lasketaan hiilen ja vedyn massat näytteessä: m(c) n(c) M(C) 0, ,01 / 0,646 m() n() M() 0, ,008 / 0,054 Lasketaan raudan massa vähentämällä nämä näytteen massasta: m(fe) m(näyte) m(c) m() 1,000 0,646 0,054 0,300 Lasketaan raudan ainemäärä: m(fe) 0,300 n(fe) 0, M(Fe) 55,85 28

29 3) Lasketaan alkuaineiden ainemäärien suhde jakamalla pienimmällä ainemärällä eli n(fe):llä: n(c) 0, ,01 n(fe) 0,05372 n() 0, ,992 n(fe) 0,05372 n(fe) 0, n(fe) 0,05372 Yhdisteen empiirinen kaava on FeC E-vitamiini toimii antioksidanttina ja suojaa solurakenteita keuhkoissa. 0,497 näyte E- vitamiinia analysoitiin polttamalla. Polttoanalyysi tuotti 1,473 hiilidioksidia ja 0,520 vettä. Mikä on E-vitamiinin empiirinen kaava? Polttoanalyysi: E-vitamiini 2 (ylimäärä) C 2 2 Massat: m(näyte) 0,497, m( 2 ) 0,520 ja m(c 2 ) 1,473 1) Lasketaan hiilen ja vedyn ainemäärät. E-vitamiinin kaikki hiili palaa hiilidioksidiksi, joten n(c) n(c 2 ), ja kaikki vety palaa vedeksi, joten n() 2 n( 2 ) m(c 2) 1,473 n(c) n(c 2 ) 0, M(C ) 12,01216,00 n() 2 n( 2 ) 2 m(2) 2 0, , M( ) 2 1,008 16,00 2 2) Tarkistetaan onko näytteessä happea. Lasketaan hiilen ja vedyn massat E- vitamiininäytteessä: m(c) n(c) M(C) 0, ,01 / 0, ,402 m() n() M() 0,0557 1,008 / 0, ,058 m() m(näyte) m(c) m() 0,497 0,402 0,058 0,037 Näytteessä on 0,037 happea. Lasketaan hapen ainemäärä: m() 0,037 n() 0, M() 16,00 3) Lasketaan alkuaineiden ainemäärien suhteet jakamalla kaikki pienimmällä ainemäärällä: n(c) 14,474 n() n() 24,963 n() n() 1 n() 29

30 iilen ainemäärä ei ole kokonaisluku eikä järkevän koevirheen suuruinen, joten kerrotaan ainemäärät siten, että saadaan lähes kokonaisluvut. Kerrotaan 2:lla: n(c) 14,474; 28,948 n() n() 24,963; 49,926 n() n() 1; 2 n() E-vitamiinin empiirinen kaava on C Alkuaineanalyysin perusteella oraaninen yhdiste sisälsi hiiltä, vetyä, typpeä ja happea. Polttoanalyysissä 1,279 :n suuruinen näyte tätä yhdistettä tuotti 1,60 hiilidioksidia ja 0,77 vettä. Typpianalyysissä 1,625 :n näyte yhdistettä tuotti 0,216 typpeä. Mikä on yhdisteen empiirinen kaava? Massat: m(näyte 1) 1,279, m( 2 ) 0,77, m(c 2 ) 1,60 ja m(n) 0,216 1) Lasketaan hiilen ja vedyn ainemäärät. Koska näytteen kaikki hiili palaa hiilidioksidiksi on n(c) n(c 2 ) ja kaikki vety palaa vedeksi on n() 2 n( 2 ). m(c 2) 1,60 n(c) n(c 2 ) 0,03636 M(C ) 12,01216,00 n() 2 n( 2 ) 2 m(2) 2 0,77 2 0,08548 M( ) 2 1,008 16,00 2 2) Lasketaan hiilen ja vedyn massat näytteessä: m(c) n(c) M(C) 0, ,01 / 0,437 m() n() M() 0, ,008 / 0,086 Lasketaan typpianalyysistä typen m-% -osuus näytteessä 2: 0,216 m-%(n) 100 % 13,29 % 1,625 Näytteet 1 ja 2 ovat samaa ainetta, joten näytteessä 1 on typpeä myös 13,29 m-%, eli 13,29 m(n) 1,279 0, m 0,170 n(n) 0,01213 M 14,01 30

31 3) Lasketaan hapen massa ja ainemäärä näytteessä 1: m() m(näyte 1) m(c) m() m(n) 1,279 0,437 0,086 0,170 0,586 Lasketaan hapen ainemäärä: m() 0,586 n() 0, M() 16,00 4) Lasketaan alkuaineiden ainemäärien suhde jakamalla pienimmällä ainemärällä eli n(n):llä: n(c) 0, ,00 3 n(n) 0,01213 n() 0, ,05 7 n(n) 0,01213 n(n) 0, n(n) 0,01213 n() 0, ,02 3 n(n) 0,01213 Yhdisteen empiirinen kaava on C 3 7 N 3. Molekyylikaava empiirinen kaava moolimassa 49. Mikä ero on empiirisellä kaavalla ja ekyylikaavalla? Empiirinen kaava kertoo yhdisteessä olevien alkuaineiden ainemäärien suhteen (moolisuhteen) yksinkertaisimpia kokonaislukuja käyttäen. Se ei kerro alkuaineiden todellista lukumäärää yhdisteessä. Kun yhdisteen empiirisen kaavan lisäksi saadaan kokeellisesti määritettyä myös yhdisteen moolimassa, saadaan yhdisteelle ekyylikaava. Se kertoo alkuaineiden todelliset lukumäärät yhdisteessä. Esimerkiksi empiirinen kaava ja ekyylikaava Eteenin (M 28,0 /), sykloheksaanin (M 84,0 /) ja 1-penteenin (M 70,0 /) empiirinen kaava on C 2. a) Mikä on kunkin yhdisteen ekyylikaava? b) Mitä funktionaalisia ryhmiä tunnistat yhdisteistä nimen perusteella? c) Piirrä yhdisteiden viivakaavat. 31

32 a) Empiirinen kaava on C 2. Molekyylikaava on empiirinen kaava tai sen monikerta. M(C 2 ) M(C) 2 M() (12,01 2 1,008) / 14,026 / M(eteeni) n M(C 2 ) 28,0 / n 14,026 /, josta n 1,996 2 Eteenin ekyylikaava on (C 2 ) 2 C 2 4. M(sykloheksaani) n M(C 2 ), 84,0 / n 14,026 /, josta n 5,988 6 Sykloheksaanin ekyylikaava on (C 2 ) 6 C 6 12 M(1-penteeni) n M(C 2 ) 70,0 / n 14,026 /, josta n 4, penteenin ekyylikaava on (C 2 ) 5 C b) Funktionaaliset ryhmät: eteeni: pääte -eeni ilmoittaa hiili hiili-kaksoissidoksen sykloheksaani: pääte -aani ilmoittaa, että sykloheksaanissa ei ole funktionalista ryhmää 1-penteeni: pääte -eeni ilmoittaa hiili hiili-kaksoissidoksen c) viivakaavat: eteeni sykloheksaani 1-penteeni 51. Lysiini on yksi elämälle välttämätön aminohappo. Alkuaineanalyysin perusteella se sisältää 19,2 m-% N, 9,64 m-%, 49,3 m-% C ja 21,9 m-%. a) Mikä on lysiinin empiirinen kaava? b) Massaspektrin perusteella yksi lysiiniekyyli sisältää kaksi typpiatomia. Mikä on lysiinin ekyylikaava ja moolimassa? Tarkastellaan 100 yhdistettä, jotta prosenttilasku helpottuu: Alkuaine m-% m [] N 19,2 19,2 9,64 9,64 C 49,3 49,3 21,9 21,9 32

33 Lasketaan alkuaineiden ainemäärät: m(n) 19,2 n(n) 1,3704 M(N) 14,01 m() 9,64 n() 9,5635 M() 1, 008 m(c) 49,3 n(c) 4,1049 M(C) 12,01 m() 21,9 n() 1,36875 M() 16,00 Jaetaan kaikki ainemäärät pienimmällä eli n():lla: n(n) 1,3704 1, 001 n() 1,36875 n() 9,5635 6,987 n() 1,36875 n(c) 4,1049 2,999 n() 1,36875 n() 1, n() 1,36875 Ainemääräsuhteet ovat koevirhe huomioiden kokonaislukuja ja lysiinin empiirinen kaava on: N 7 C 3 tai C 3 7 N. (Eri kaavankirjoitusjärjestelmät eivät kuulu lukiokurssiin.) b) Massaspektrin perusteella yksi lysiiniekyyli sisältää kaksi typpiatomia eli empiirisen kaavan n 2 ja ekyylikaava (N 7 C 3 ) 2 eli N 2 14 C 6 2. Moolimassa: M(N 2 14 C 6 2 ) 2 M(N) 14 M() 6 M(C) 2 M() 2 14,01 / 14 1,008 / 6 12,01 / 2 16,00 / 146,192 / 52. Eräs sukupuolihormoni, sisältää 79,12 m-% hiiltä, 9,79 m-% vetyä ja loput happea. a) Laske hormonin empiirinen kaava. b) Laske hormonin ekyylikaava, kun jokaisessa hormoniekyylissä on massaspektrin perusteella kaksi happiatomia. a) Tarkastellaan 100 yhdistettä, jotta prosenttilasku helpottuu: Alkuaine m-% m [] C 79,12 79,12 9,79 9,79 11,09 11,09 33

34 Lasketaan alkuaineiden ainemäärät: m(c) 79,12 n(c) 6,5878 M(C) 12,01 m() 9,79 n() 9,7123 M() 1, 008 m() 11,09 n() 0,69313 M() 16,00 Jaetaan kaikki ainemäärät pienimmällä eli n():lla, tällöin n(c) 6,5878 9,504 n() 0,69313 n() 9, ,012 n() 0,69313 n() 0, n() 0,69313 Ainemääräsuhteet eivät ole kokonaislukuja eivätkä järkevien koevirheiden suuruisia, joten kerrotaan ainemäärät siten, että saadaan lähes kokonaisluvut: Kerrotaan 2:lla: n(c) 9,504; 19,008 n() n(c) 14,012; 28,024 n() n(c) 1; 2 n() ormonin empiirinen kaava on C b) Massaspektrin perusteella yksi hormoniekyyli sisältää kaksi happiatomia eli empiirinen kaava ekyylikaava C (Rakennekaava: viite Reaktio 1 s. 101, testosteroni.) 53. Eräs makea yhdiste sisältää 39,47 m-% C, 7,95 m-% ja 52,58 m-%. a) Mikä on yhdisteen empiirinen kaava? b) Yhdisteen moolimassaksi mitattiin 152,15 /. Mikä on yhdisteen ekyylikaava? c) Rakennemäärityksen perusteella yhdiste on suoraketjuinen ja jokaiseen hiiliatomiin on liittynyt -ryhmä. Piirrä yhdisteen rakennekaava ja viivakaava ja tunnista yhdisteryhmä, johon makea yhdiste kuuluu. Tarkastellaan 100 yhdistettä, jotta prosenttilasku helpottuu: Alkuaine m-% m [] C 39,47 39,47 7,95 7,95 52,58 52,58 34

35 Lasketaan alkuaineiden ainemäärät: m(c) 39,47 n(c) 3,2864 M(C) 12,01 m() 7,95 n() 7,8869 M() 1, 008 m() 52,58 n() 3,2863 M() 16,00 Jaetaan kaikki ainemäärät pienimmällä eli n():lla, tällöin n(c) 3,2864 1, 000 n() 3,2863 n() 7,8869 2,400 n() 3,2863 n() 3, n() 3,2863 Ainemääräsuhteet eivät ole kokonaislukuja eivätkä järkevien koevirheiden suuruisia, joten kerrotaan ainemäärät siten, että saadaan lähes kokonaisluvut: Kerrotaan 5:lla: n(c) 5,000; 5,000 n() n(c) 2,400; 12,000 n() n(c) 1; 5 n() Yhdisteen empiirinen kaava on C b) Yhdisteen moolimassa on 152,15 / M(yhdiste) n M(C ) n [5 M(C) 12 M() 5 M()] 152,15 / n [(5 12, , ,00) /] n 152,146 / n 1 Molekyylikaava empiirinen kaava C c) Rakennemäärityksen perusteella yhdiste on suoraketjuinen ja jokaiseen hiiliatomiin on liittynyt -ryhmä. Yhdisteen suorassa hiiliketjussa on viisi hiiliatomia, joihin jokaiseen on liittynyt -ryhmä eli yhdiste on 5-arvoinen alkoholi, jonka triviaalinimi on ksylitoli. ksylitoli 35

36 Yhdistelmiä 54. Tarkastellaan homeiden ja hiivojen kasvua estävää sorbiinihappoa, C Mitkä seuraavista väittämistä ovat totta? a) Molekyylin m(c) : m() : m() 3:4:1 b) Sillä on sama massaprosenttinen koostumus kuin vedessä kasvimyrkkynä käytettävällä akroleiinilla, C 3 4. c) Sillä on sama empiirinen kaava kuin matolääkkeenä käytettävällä aspidinolilla, C a) Massasuhdetta ei saada suoraan ekyylikaavasta, koska ekyylikaavan alaindeksit ilmoittavat ainemääräsuhteen n(c) : n() : n() (eikä massasuhdetta m(c) : m() : m()). Vastaus: Esitetty väite on väärä. Perustellaan väite laskemalla alkuaineiden massasuhteet sorbiinihapossa, C : Lasketaan alkuaineiden massat yhdessä moolissa sorbiinihappoa C : m(c) 6 12,01 / 1 72,06 m() 8 1,008 / 1 8,064 m() 2 16,00 / 1 32,00 m(c) 72,06 8,936 m() 8,084 m() 8,084 1 m() 8,084 m() 32,00 3,968 m() 8,084 Massasuhteet m(c) : m() : m() = 9 : 1 : 4. Vastaus: Esitetty väite on väärä. b) Molempien yhdisteiden empiirinen kaava on (C 3 4 ) n, akroleiinilla n 1 ja sorbiinihapolla n 2, joten emmilla on sama massa-%:nen koostumus. Vastaus: Esitetty väite on oikea. c) Molempien yhdisteiden empiirinen kaava on (C 3 4 ) n, sorbiinihapolla n 2 ja aspidinolilla n 4, joten emmilla on sama massa-%:nen koostumus. Vastaus: Esitetty väite on oikea. 55. Eräs alkoholi sisältää 64,81 m-% C, 13,60 m-% ja 21,59 m-%. a) Laske alkoholin empiirinen kaava. b) Alkoholin moolimassaksi saatiin 74,0 /. Mikä on alkoholin ekyylikaava? c) Piirrä jonkin tähän ekyylikaavaan sopivan alkoholin rakennekaava ja viivakaava. 36

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

KE2 Kemian mikromaailma

KE2 Kemian mikromaailma KE2 Kemian mikromaailma 1. huhtikuuta 2015/S.. Tässä kokeessa ei ole aprillipiloja. Vastaa viiteen tehtävään. Käytä tarvittaessa apuna taulukkokirjaa. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6. Joissakin tehtävissä

Lisätiedot

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p.

Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu ylöspäin, esim. 2 1/2 p = 2 p. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta dia-valinta 014 Insinöörivalinnan kemian koe 8.5.014 MALLIRATKAISUT ja PISTEET Lasku- ja huolimattomuusvirheet ½ p. Loppupisteiden puolia pisteitä ei korotettu

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen

YLEINEN KEMIA. Alkuaineiden esiintyminen maailmassa. Alkuaineet. Alkuaineet koostuvat atomeista. Atomin rakenne. Copyright Isto Jokinen YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista.

Kaikki ympärillämme oleva aine koostuu alkuaineista. YLEINEN KEMIA Yleinen kemia käsittelee kemian perusasioita kuten aineen rakennetta, alkuaineiden jaksollista järjestelmää, kemian peruskäsitteitä ja kemiallisia reaktioita. Alkuaineet Kaikki ympärillämme

Lisätiedot

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia

Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia Kovalenttinen sidos ja molekyyliyhdisteiden ominaisuuksia 16. helmikuuta 2014/S.. Mikä on kovalenttinen sidos? Kun atomit jakavat ulkoelektronejaan, syntyy kovalenttinen sidos. Kovalenttinen sidos on siis

Lisätiedot

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin.

Tehtävä 2. Selvitä, ovatko seuraavat kovalenttiset sidokset poolisia vai poolittomia. Jos sidos on poolinen, merkitse osittaisvaraukset näkyviin. KERTAUSKOE, KE1, SYKSY 2013, VIE Tehtävä 1. Kirjoita kemiallisia kaavoja ja olomuodon symboleja käyttäen seuraavat olomuodon muutokset a) etanolin CH 3 CH 2 OH höyrystyminen b) salmiakin NH 4 Cl sublimoituminen

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE TEHTÄVÄOSA 4..005 AMMATTKORKEAKOULUJEN TEKNKAN JA LKENTEEN VALNTAKOE YLESOHJETA Tehtävien suoritusaika on h 45 min. Osio (Tekstin ymmärtäminen) Osiossa on valintatehtävää. Tämän osion maksimipistemäärä

Lisätiedot

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus:

Sukunimi: Etunimi: Henkilötunnus: K1. Onko väittämä oikein vai väärin. Oikeasta väittämästä saa 0,5 pistettä. Vastaamatta jättämisestä tai väärästä vastauksesta ei vähennetä pisteitä. (yhteensä 10 p) Oikein Väärin 1. Kaikki metallit johtavat

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13

Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 11.6. 2014 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkasta, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-11 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2 KE5). Yksi soveltava yo

Lisätiedot

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona.

vi) Oheinen käyrä kuvaa reaktiosysteemin energian muutosta reaktion (1) etenemisen funktiona. 3 Tehtävä 1. (8 p) Seuraavissa valintatehtävissä on esitetty väittämiä, jotka ovat joko oikein tai väärin. Merkitse paikkansapitävät väittämät rastilla ruutuun. Kukin kohta voi sisältää yhden tai useamman

Lisätiedot

Kemian opiskelun avuksi

Kemian opiskelun avuksi Kemian opiskelun avuksi Ilona Kuukka Mukana: Petri Järvinen Matti Koski Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AINE JA ENERGIA Aine aine, nominatiivi ainetta, partitiivi

Lisätiedot

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen

KE4, KPL. 3 muistiinpanot. Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KE4, KPL. 3 muistiinpanot Keuruun yläkoulu, Joonas Soininen KPL 3: Ainemäärä 1. Pohtikaa, miksi ruokaohjeissa esim. kananmunien ja sipulien määrät on ilmoitettu kappalemäärinä, mutta makaronit on ilmoitettu

Lisätiedot

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty

Kuva 1: Yhdisteet A-F viivakaavoin, tehtävän kannalta on relevanttia lisätä näkyviin vedyt ja hiilet. Piiroteknisistä syistä tätä ei ole tehty 1. Valitse luettelosta kaksi yhdistettä, joille pätee (a) yhdisteiden molekyylikaava on C 6 10 - A, E (b) yhdisteissä on viisi C 2 -yksikköä - D, F (c) yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä - D, F (d)

Lisätiedot

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET

KEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.

Lisätiedot

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet

Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet Päivitetty 8.12.2014 MAOLtaulukot (versio 2001/2013) Taulukko Käyttötarkoitus Huomioita, miksi? Kreikkalaisten numeeriset etuliitteet esim. ilmoittamaan atomien lukumäärää molekyylissä (hiilimonoksidi

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Orgaaninen reaktio Opettava tutkija Pekka M Joensuu Orgaaniset reaktiot Syyt Pelkkä törmäys ei riitä Varaukset (myös osittaisvaraukset) houkuttelevat molekyylejä

Lisätiedot

Arto Liljeblad Susanna Pehkonen Tuula Sorjonen Kirsi-Maria Vakkilainen Sini Virtanen

Arto Liljeblad Susanna Pehkonen Tuula Sorjonen Kirsi-Maria Vakkilainen Sini Virtanen YO Kemia Arto Liljeblad Susanna Pehkonen Tuula Sorjonen Kirsi-Maria Vakkilainen Sini Virtanen Sanoma Pro Oy Helsinki Sisällysluettelo Kirjan käyttäjälle... 4 Osa 1 Kemian ylioppilaskoe... 5 Osa 2 Jakso

Lisätiedot

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin.

Syntymäaika: 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi kaikkiin sivuille 1 ja 3-11 merkittyihin kohtiin. 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 15.6. 2011 klo 9-12 Nimi: Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-12. 2. Kirjoita nimesi

Lisätiedot

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava

Reaktioyhtälö. Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi. Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Reaktioyhtälö Sähköisen oppimisen edelläkävijä www.e-oppi.fi Empiirinen kaava, molekyylikaava, rakennekaava, viivakaava Empiirinen kaava (suhdekaava) ilmoittaa, missä suhteessa yhdiste sisältää eri alkuaineiden

Lisätiedot

Luento 1: Sisältö. Vyörakenteen muodostuminen Molekyyliorbitaalien muodostuminen Atomiketju Energia-aukko

Luento 1: Sisältö. Vyörakenteen muodostuminen Molekyyliorbitaalien muodostuminen Atomiketju Energia-aukko Luento 1: Sisältö Kemialliset sidokset Ionisidos (suolat, NaCl) Kovalenttinen sidos (timantti, pii) Metallisidos (metallit) Van der Waals sidos (jalokaasukiteet) Vetysidos (orgaaniset aineet, jää) Vyörakenteen

Lisätiedot

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8.

Näiden aihekokonaisuuksien opetussuunnitelmat ovat luvussa 8. 9. 11. b Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

KE1 Kemiaa kaikkialla

KE1 Kemiaa kaikkialla Kalle Lehtiniemi ja Leena Turpeenoja 1 KE1 Kemiaa kaikkialla HELSINGISSÄ KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA otavan asiakaspalvelu Puh. 0800 17117 asiakaspalvelu@otava.fi tilaukset Kirjavälitys Oy Puh. 010 345 1520

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe tiistaina 26.5.2009 klo 9-12

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe tiistaina 26.5.2009 klo 9-12 1 Helsingin, Jyväskylän, ulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe tiistaina 26.5.2009 klo 9-12 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa on kaikki sivut 1-11. 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava

Kemia 1. Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava Kemia 1 Mooli 1, Ihmisen ja elinympäristön kemia, Otava (2009) MAOL-taulukot, Otava 1 Kemia Kaikille yksi pakollinen kurssi (KE1). Neljä valtakunnallista syventävää kurssia (KE2-KE5). Yksi soveltava yo-kokeeseen

Lisätiedot

OPETTAJAN OPAS. Sisällys Opettajalle 3 Kurssisuunnitelma 4 Kurssin itsenäinen opiskelu 5 Kemikaalit 5 Demojen selityksiä 7 Havainnointitehtävä 10

OPETTAJAN OPAS. Sisällys Opettajalle 3 Kurssisuunnitelma 4 Kurssin itsenäinen opiskelu 5 Kemikaalit 5 Demojen selityksiä 7 Havainnointitehtävä 10 PETTAJAN PAS Sisällys pettajalle 3 Kurssisuunnitelma 4 Kurssin itsenäinen opiskelu 5 Kemikaalit 5 Demojen selityksiä 7 avainnointitehtävä 10 1. Kemia keskeinen luonnontiede 12 Kemian oppimisesta ja opiskelusta

Lisätiedot

neon kemian kertauskirja Miria Hannola-Teitto Reija Jokela Markku Leskelä Elina Näsäkkälä Maija Pohjakallio Merja Rassi EDITA HELSINKI

neon kemian kertauskirja Miria Hannola-Teitto Reija Jokela Markku Leskelä Elina Näsäkkälä Maija Pohjakallio Merja Rassi EDITA HELSINKI neon kemian kertauskirja Miria Hannola-Teitto Reija Jokela Markku Leskelä Elina Näsäkkälä Maija Pohjakallio Merja Rassi EDITA HELSINKI Tuottaja: Heini Mölsä Toimitus: Riitta Manninen ja Heini Mölsä Graafinen

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen

a) Puhdas aine ja seos b) Vahva happo Syövyttävä happo c) Emäs Emäksinen vesiliuos d) Amorfinen aine Kiteisen aineen 1. a) Puhdas aine ja seos Puhdas aine on joko alkuaine tai kemiallinen yhdiste, esim. O2, H2O. Useimmat aineet, joiden kanssa olemme tekemisissä, ovat seoksia. Mm. vesijohtovesi on liuos, ilma taas kaasuseos

Lisätiedot

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015

Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia. Leena Piiroinen Luento 2 2015 Lukion kemia 3, Reaktiot ja energia Leena Piiroinen Luento 2 2015 Reaktioyhtälöön liittyviä laskuja 1. Reaktioyhtälön kertoimet ja tuotteiden määrä 2. Lähtöaineiden riittävyys 3. Reaktiosarjat 4. Seoslaskut

Lisätiedot

Lukion kemian OPS 2016

Lukion kemian OPS 2016 Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta - yhdisteryhmät KE2-kurssiin

Lisätiedot

2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani..

2. Alkaanit. Suoraketjuiset alkaanit: etuliite+aani Metaani, etaani... Dekaani (10), undekaani, dodekaani, tridekaani, tetradekaani, pentadekaani.. 2. Alkaanit SM -08 Kaikkein yksinkertaisimpia orgaanisia yhdisteitä. Sisältävät vain hiiltä ja vetyä ja vain yksinkertaisia - sidoksia. Yleinen molekyylikaava n 2n+2 Alkaanit voivat olla suoraketjuisia

Lisätiedot

KE-4.1100 Orgaaninen kemia 1

KE-4.1100 Orgaaninen kemia 1 KE-4.1100 rgaaninen kemia 1 Tentti 27.10.2005, malliratkaisu ja mallipisteytys Kokeessa sallitut apuvälineet: Molekyylimallisarja, taskulaskin. Mikäli vastaat koepaperiin, palauta paperi nimelläsi ja opiskelijanumerollasi

Lisätiedot

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015

EPIONEN Kemia 2015. EPIONEN Kemia 2015 EPIONEN Kemia 2015 1 Epione Valmennus 2014. Ensimmäinen painos www.epione.fi ISBN 978-952-5723-40-3 Painopaikka: Kopijyvä Oy, Kuopio Tämän teoksen painamiseen käytetty paperi on saanut Pohjoismaisen ympäristömerkin.

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Lukion kemian OPS 2016

Lukion kemian OPS 2016 Lukion kemian OPS 2016 Tieteellisen maailmankuvan rakentuminen on lähtökohtana. Keskeiset sisällöt muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden (ao. muutoksien jälkeen). Orgaaninen kemia pois KE1-kurssilta

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KE 7.9.013 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit SM -08 Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12

Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12 1 Helsingin, Jyväskylän, Oulun ja Turun yliopistojen kemian valintakoe Tiistaina 25.5. 2010 klo 9-12 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-13. 2. Kirjoita nimesi ja

Lisätiedot

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni

12. Amiinit. Ammoniakki 1 amiini 2 amiini 3 amiini kvarternäärinen ammoniumioni 12. Amiinit Amiinit ovat ammoniakin alkyyli- tai aryylijohdannaisia. e voivat olla primäärisiä, sekundäärisiä tai tertiäärisiä ja lisäksi ne voivat muodostaa kvaternäärisiä ammoniumioneja. Ammoniakki 1

Lisätiedot

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio

sivu 1/7 OPETTAJALLE Työn motivaatio sivu 1/7 PETTAJALLE Työn motivaatio Työssä saadaan kemiallinen reaktio näkyväksi käyttämällä katalyyttiä. Työssä katalyyttinä toimii veren hemoglobiinin rauta tai yhtä hyvin liuos joka sisältää esimerkiksi

Lisätiedot

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011.

MAOL:n pistesuositus kemian reaalikokeen tehtäviin syksyllä 2011. MAL:n pistesuositus kemian reaaikokeen tehtäviin syksyä 2011. - Tehtävän eri osat arvosteaan 1/3 pisteen tarkkuudea ja oppusumma pyöristetään kokonaisiksi pisteiksi. Tehtävän sisää pieniä puutteita voi

Lisätiedot

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos

Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Stipendiaattityöt Jyväskylän yliopiston kemian laitos Juha Siitonen 14. Elokuuta 2011 Alkuaineita jos tunne sä et Niiden kykyjä vähättelet minaisuudet peittelet Turha sun on koittaa Sieluja voittaa Goethe

Lisätiedot

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol

2. Suolahappoa lisättiin: n(hcl) = 100,0 ml 0,200 mol/l = 20,0 mmol. Neutralointiin kulunut n(hcl) = (20,0 2,485) mmol = 17,515 mmol KEMIAN KOE 17.3.2008 Ohessa kovasti lyhennettyjä vastauksia. Rakennekaavoja, suurelausekkeita ja niihin sijoituksia ei ole esitetty. Useimmat niistä löytyvät oppikirjoista. Hyvään vastaukseen kuuluvat

Lisätiedot

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = =

Kemia s10 Ratkaisut. b) Kloorin hapetusluvun muutos: +VII I, Hapen hapetusluvun muutos: II 0. c) n(liclo 4 ) = = 1. 2. a) Yhdisteen molekyylikaava on C 6 H 10 : A ja E b) Yhdisteessä on viisi CH 2 yksikköä : D ja F c) Yhdisteet ovat tyydyttyneitä ja syklisiä : D ja F d) Yhdisteet ovat keskenään isomeereja: A ja E

Lisätiedot

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE

KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1

Lisätiedot

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342

Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros. Suorat puhelinnumerot: Toimisto 02-621 3342 1 YHTEYSTIEDOT: AVOINNA: ma - pe klo 8.00-15.30 KÄYNTIOSOITE: POSTIOSOITE: INTERNETOSOITE: SÄHKÖPOSTIOSOITE: Vähärauma, Teknologiakeskus Pripoli, A-siipi, 3. kerros Tiedepuisto 4, 28600 PORI www.pori.fi/porilab

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

Ellinghamin diagrammit

Ellinghamin diagrammit Ellinghamin diagrammit Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 1 - Luento 2 Tavoite Oppia tulkitsemaan (ja laatimaan) vapaaenergiapiirroksia eli Ellinghamdiagrammeja 1 Tasapainopiirrokset

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pisteet yhteensä

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pisteet yhteensä 1 Helsingin, Jyväskylän ja Oulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 12.6. 2013 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkasta, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-13 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009

Joensuun yliopisto Kemian valintakoe/3.6.2009 Joesuu yliopisto Kemia valitakoe/.6.009 Mallivastaukset 1. Selitä lyhyesti (korkeitaa kolme riviä), a) elektroegatiivisuus b) elektroiaffiiteetti c) amfolyytti d) diffuusio e) Le Chatelieri periaate. a)

Lisätiedot

Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta 2013 15:49

Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta 2013 15:49 Kurssin 1 kertaus 13. elokuuta 2013 15:49 Aine Puhdas aine Alkuaine Metalli Metallisidos Uloimmat elektronit pääsevät vaeltamaan vapaasti positiivisten atomiydinten välillä pitäen rakenteen kasassa Epämetalli

Lisätiedot

Kemialliset sidokset lukion kemian opetuksessa

Kemialliset sidokset lukion kemian opetuksessa Kemialliset sidokset lukion kemian opetuksessa Linda Gustafsson Pro gradu -tutkielma 4.9.2007 Kemian opettajan suuntautumisvaihtoehto Kemian koulutusohjelma Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Helsingin

Lisätiedot

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12.

TERVEYDEN BIOTIETEIDEN Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 12. TERVEYDEN BITIETEIDEN Henkilötunnus: - KULUTUSHJELMA Sukunimi: 25.5.2011 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 12.00 YLEISET HJEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-13.

Lisätiedot

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2

Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 2 Kertaustehtävien ratkaisut LUKU 1. Neutraoitumisen reaktioyhtäö: H (aq) NaOH(aq) Na (aq) H O(). Lasketaan NaOH-iuoksen konsentraatio, kun V(NaOH) 150 m 0,150, m(naoh),40 ja M(NaOH) 39,998. n m Kaavoista

Lisätiedot

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA

AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA AINEKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA / KEMIA Oppiaineen tehtävä Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET

TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET TASASUUNTAUS JA PUOLIJOHTEET (YO-K06+13, YO-K09+13, YO-K05-11,..) Tasasuuntaus Vaihtovirran suunta muuttuu jaksollisesti. Tasasuuntaus muuttaa sähkövirran kulkemaan yhteen suuntaan. Tasasuuntaus toteutetaan

Lisätiedot

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja

Kemia s2011 ratkaisuja. Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja Kemian koe s 2011 lyhennettyjä ratkaisuja 1. a) Veden autoprotolyysin 2H 2 O(l) H 3 O + (aq) + OH (aq) seurauksena vedessä on pieni määrä OH ja H 3 O + ioneja, jotka toimivat varauksen kuljettajina. Jos

Lisätiedot

Molekyylit. Helsinki University of Technology, Laboratory of Computational Engineering, Micro- and Nanosciences Laboratory. Atomien väliset sidokset

Molekyylit. Helsinki University of Technology, Laboratory of Computational Engineering, Micro- and Nanosciences Laboratory. Atomien väliset sidokset Molekyylit. Atomien väliset sidokset. Vetymolekyyli-ioni 3. Kaksiatomiset molekyylit ja niiden molekyyliorbitaalit 4. Muutamien kaksiatomisten molekyylien elektronikonfiguraatio 5. Moniatomiset molekyylit

Lisätiedot

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio:

c) Tasapainota seuraava happamassa liuoksessa tapahtuva hapetus-pelkistysreaktio: HTKK, TTY, LTY, OY, ÅA / Insinööriosastot Valintakuulustelujen kemian koe 26.05.2004 1. a) Kun natriumfosfaatin (Na 3 PO 4 ) ja kalsiumkloridin (CaCl 2 ) vesiliuokset sekoitetaan keske- nään, muodostuu

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa

Kenttätutkimus hiiliteräksen korroosiosta kaukolämpöverkossa 1 (17) Tilaajat Suomen KL Lämpö Oy Sari Kurvinen Keisarinviitta 22 33960 Pirkkala Lahti Energia Olli Lindstam PL93 15141 Lahti Tilaus Yhteyshenkilö VTT:ssä Sähköposti 30.5.2007, Sari Kurvinen, sähköposti

Lisätiedot

Nimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi

Nimi: Orgaaninen kemia. orgaanista.wordpress.com. 9. luokan kurssi Nimi: Orgaaninen kemia orgaanista.wordpress.com 9. luokan kurssi Aikataulu Tässä on kurssin aikataulu. Kirjoita jokaisen oppitunnin päätteeksi muistiin, mitä sillä tunnilla teit. Merkitse tähän muistiin

Lisätiedot

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan

Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan Tekniikan valintakokeen laskutehtävät (osio 3): Vastaa kukin tehtävä erilliselle vastauspaperille vastaukselle varattuun kohtaan 1. Kolmiossa yksi kulma on 60 ja tämän viereisten sivujen suhde 1 : 3. Laske

Lisätiedot

Aineen perusosaset. Protoni: Varaus +1 alkeisvarausta. Elektroni: Varaus -1 alkeisvarausta. Neutroni: Varaus 0 (varaukseton)

Aineen perusosaset. Protoni: Varaus +1 alkeisvarausta. Elektroni: Varaus -1 alkeisvarausta. Neutroni: Varaus 0 (varaukseton) Aineen perusosaset Protoni: Varaus +1 alkeisvarausta Elektroni: Varaus -1 alkeisvarausta Neutroni: Varaus 0 (varaukseton) + - n ATOMI, IONI, ALKUAINE JA MOLEKYYLI Atomi Elektroneja elektronikuorilla yhtä

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

Kiinteiden'materiaalien'magnee-set'ominaisuudet'

Kiinteiden'materiaalien'magnee-set'ominaisuudet' Kiinteiden'materiaalien'magnee-set'ominaisuudet' Peruskäsite:' Yhdisteessäelektronien orbtaaliliike ja spinvaiku7avatmagnee:siin ominaisuuksiin(spininvaikutuson merki7ävämpi) ' Diamagne6smi' Kaikkiorbitaalittäysinmiehite7yjätai

Lisätiedot

Kahden lausekkeen merkittyä yhtäsuuruutta sanotaan yhtälöksi.

Kahden lausekkeen merkittyä yhtäsuuruutta sanotaan yhtälöksi. 10.1 Yleistä Kahden lausekkeen merkittyä yhtäsuuruutta sanotaan yhtälöksi. Esimerkkejä: 2x 8 = 12 A = πr 2 5 + 7 = 12 Yhtälöissä voi olla yksi tai useampi muuttuja Tuntematonta muuttujaa merkitään usein

Lisätiedot

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00

Henkilötunnus: - KOULUTUSOHJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA. Kemian kuulustelu klo 9.00 TERVEYDE BITIETEIDE enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 27.5.2014 Etunimet: imikirjoitus: KEMIA Kemian kuulustelu klo 9.00 YLEISET JEET 1. Tarkista, että saamassasi tehtävänipussa on sivut 1-10. Paperinippua

Lisätiedot

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 Pisteet yhteensä Pisteet

Tehtävä 1 2 3 4 5 6 7 8 Pisteet yhteensä Pisteet 1 Helsingin, Jyväskylän ja ulun yliopistojen kemian valintakoe Keskiviikkona 13.6. 2012 klo 10-13 Yleiset ohjeet 1. Tarkista, että tehtäväpaperinipussa ovat kaikki sivut 1-10. 2. Kirjoita nimesi ja syntymäaikasi

Lisätiedot

Kemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin

Kemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin Kemian perusteet, osa II: orgaaniset yhdisteet (3.0 ov, 4.5 op) Vastaukset luentomonisteen 2011 tehtäviin 1.4 Tehtävä. Täydennä nuolella osoitettujen atomien vapaat elektroniparit ja muodolliset varaukset

Lisätiedot

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit

8. Alkoholit, fenolit ja eetterit 8. Alkoholit, fenolit ja eetterit Alkoholit ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa on yksi tai useampia -ryhmiä. Fenoleissa -ryhmä on kiinnittynyt aromaattiseen renkaaseen. Alkoholit voivat olla primäärisiä,

Lisätiedot

8. MONIELEKTRONISET ATOMIT

8. MONIELEKTRONISET ATOMIT 8. MONIELEKTRONISET ATOMIT 8.1. ELEKTRONIN SPIN Epärelativistinen kvanttimekaniikka selittää vetyatomin rakenteen melko tarkasti, mutta edelleen kokeellisissa atomien energioiden mittauksissa oli selittämättömiä

Lisätiedot

VirtuaaliKemia. Versio 2.0 Lahden Teho-Opetus Oy

VirtuaaliKemia. Versio 2.0 Lahden Teho-Opetus Oy VirtuaaliKemia Versio 2.0 Lahden Teho-Opetus Oy 1. Johdanto... 3 2. Asennusvaihtoehdot ja ohjelmaan kirjautuminen... 3 3. Ohjelman yleisrakenne... 4 4. Ohjelman sisältö... 7 4.1. Aineen rakenne... 7 4.1.1.

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden KEMIAN KOE 22.3.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä

Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Orgaaninen kemia 31 Orgaanisissa yhdisteissä on hiiltä Kaikki orgaaniset yhdisteet sisältävät hiiltä. Hiilen kemiallinen merkki on C. Usein orgaanisissa yhdisteissä on myös vetyä, typpeä ja happea. Orgaaniset

Lisätiedot

Raportti Sivu 1 (7) K1301600 2BQWOKQ8N98 Vahanen Oy Projekti TT 1099 Kyösti Nieminen Tilausnumero Sisäänkirjattu 2013-11-13 Linnoitustie 5 Raportoitu 2013-11-21 02600 ESPOO Materiaalin analysointi Asiakkaan

Lisätiedot

Vyöteoria. Orbitaalivyöt

Vyöteoria. Orbitaalivyöt Vyöteoria Elektronirakenne ja sähkönjohtokyky: Metallit σ = 10 4-10 6 ohm -1 cm -1 (sähkönjohteet) Epämetallit σ < 10-15 ohm -1 cm -1 (eristeet) Puolimetallit σ = 10-5 -10 3 ohm -1 cm -1 σ = neµ elektronien

Lisätiedot

ORGAANINEN KEMIA 1 (KE 4.1100)

ORGAANINEN KEMIA 1 (KE 4.1100) ORGAANINEN KEMIA 1 (KE 4.1100) KAPPALE 2: - Funktionaaliset ryhmät Laskarimuistiinpanot - Hapetusasteet (s. 35-36) 1. Jaetaan viiteen pääryhmään (0) alkaani-, (1) alkoholi-, (2) aldehydi-, (3) karboksyyli-

Lisätiedot

REAKTIO 3 OPETTAJAN OPAS Sisällys

REAKTIO 3 OPETTAJAN OPAS Sisällys REAKTI 3 PETTAJAN PAS Sisällys pettajalle 3 Kurssisuunnitelma (ehdotus) 5 Kurssin itsenäinen opiskelu (ehdotus) 6 Kemikaalit 6 Tehtävien ratkaisut 7 1 Kemialliset reaktiot 7 2 Reaktioyhtälö 8 Reaktioyhtälön

Lisätiedot

Institut für Umweltschutz und Energietechnik. Raportti nro 421-433938/02. Clouth-OIL-EX-öljynimeytysmaton tutkimuksista

Institut für Umweltschutz und Energietechnik. Raportti nro 421-433938/02. Clouth-OIL-EX-öljynimeytysmaton tutkimuksista Saksalaisen TÜV:n Clouth-Oil-EX-tuotteesta antaman lausunnon nro 421-433938/02 suomennos ruotsin kielestä. 2 (7) TÜV Rheinland Sicherheit und Umweltschutz Institut für Umweltschutz und Energietechnik Institut

Lisätiedot

SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA

SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA OHJE ST 1.5 / 12.9.2013 SÄTEILYN KÄYTÖN VAPAUTTAMINEN TURVALLISUUSLUVASTA 1 Yleistä 3 2 Säteilyturvakeskuksen päätöksellä vapautettu säteilyn käyttö 3 2.1 Yleiset vaatimukset 3 2.2 Turvallisuusluvasta

Lisätiedot

PERUSKOULUN KEMIAN OPETUSSUUNNITELMAT JA OPPIKIRJAT: ESIMERKKINÄ KEMIALLISET SIDOKSET JA NIIDEN OPETTAMINEN. Marjo Matilainen

PERUSKOULUN KEMIAN OPETUSSUUNNITELMAT JA OPPIKIRJAT: ESIMERKKINÄ KEMIALLISET SIDOKSET JA NIIDEN OPETTAMINEN. Marjo Matilainen PERUSKOULUN KEMIAN OPETUSSUUNNITELMAT JA OPPIKIRJAT: ESIMERKKINÄ KEMIALLISET SIDOKSET JA NIIDEN OPETTAMINEN Marjo Matilainen Pro gradu tutkielma Kemian laitos Opettaja 396/2012 PERUSKOULUN KEMIAN OPETUSSUUNNITELMAT

Lisätiedot

CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla

CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla CBRNE-aineiden havaitseminen neutroniherätteen avulla 18.11.2015 Harri Toivonen, projektin johtaja* Kari Peräjärvi, projektipäällikkö Philip Holm, tutkija Ari Leppänen, tutkija Jussi Huikari, tutkija Hanke

Lisätiedot

VirtuaaliKemia. Lahden Teho-Opetus Oy

VirtuaaliKemia. Lahden Teho-Opetus Oy VirtuaaliKemia Lahden Teho-Opetus Oy 1. Johdanto VirtuaaliKemia (VK) on peruskoulun yläasteen, ammattioppilaitosten ja lukion peruskurssien kemian opetukseen tarkoitettu opetusohjelma. Ohjelman lähestymistapa

Lisätiedot

Kurssin esittely. Kurssin esittely on monisteella KE4 Metallit ja materiaalit

Kurssin esittely. Kurssin esittely on monisteella KE4 Metallit ja materiaalit Kurssin esittely 18. huhtikuuta 2013 11:34 Kurssin esittely on monisteella KE4 Metallit ja materiaalit Tiedonhakutehtävät kannattaa hoitaa mahdollisimman nopeasti pois alta! Tiedonhakutehtävät saa palauttaa

Lisätiedot

Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle.

Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle. Tuntisuunnitelma Tunti on suunniteltu lukion KE 4 -kurssille 45 minuutin oppitunnille kahdelle opettajalle. Tunnin aiheena ovat happamat ja emäksiset oksidit. 0-20 min: Toinen opettaja eläytyy Lavoisierin

Lisätiedot

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa

Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa 1 Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kemian opetuksen päivät Tekniikan yksikkö OULU 2012 Workshop: Tekniikan kemia OAMK:ssa Miksi betonissa rauta ruostuu ulkopuolelta ja puussa sisäpuolelta? Rautatanko betonissa:

Lisätiedot

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella.

1 Tehtävät. 2 Teoria. rauta(ii)ioneiksi ja rauta(ii)ionien hapettaminen kaliumpermanganaattiliuoksella. 1 Tehtävät Edellisellä työkerralla oli valmistettu rauta(ii)oksalaattia epäorgaanisen synteesin avulla. Tätä sakkaa tarkasteltiin seuraavalla kerralla. Tällä työ kerralla ensin valmistettiin kaliumpermanganaatti-

Lisätiedot

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET

5.10 KEMIA OPETUKSEN TAVOITTEET 5.10 KEMIA Kemian opetuksen tarkoituksena on tukea opiskelijan luonnontieteellisen ajattelun ja nykyaikaisen maailmankuvan kehittymistä osana monipuolista yleissivistystä. Opetus välittää kuvaa kemiasta

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m

TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot