Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Työtoimintalähtöiset menetelmät työterveyshuollossa Jorma Mäkitalo, osaamiskeskuksen johtaja

3 Esityksen runko kaksi casea työtoimintalähtöisestä työpaikkaselvityksestä työtoimintalähtöisten menetelmien tausta työtoimintalähtöiset menetelmät työtoimintalähtöisten menetelmien asema ja laajuus työterveyshuolloissa

4 Työtoimintalähtöinen työpaikkaselvitys kaupungin sairaalan vuodeosastolle lähtökohta: runsaat spoissaolot, hlökunnan väsyminen, riittämättömyyden tunne, kokemus työn vaativuuden kasvusta, henkilöristiriidat työpaikkaselvityksen havainnot: tiimin välisen työnjaon ongelmat, aamuvuorossa työn keskeytykset, kotiutustilanteiden venyminen, ruuanjaon epäselvyydet, kirjaaminen ja raportointi keskeytyy yhteinen tulkinta työn haasteista: keskeneräinen muutos pitkäaikaishoidosta nopeampiin hoitojaksoihin, vanhuspotilaista useita eri potilasryhmiä sisältäväksi osastoksi kokeilut: tiimityön kehittäminen (työnjako, tiimipalaverit), aamuvuoron työnjako, tiimien välisen yhteistyön kehittäminen, toimintakyvyn kirjaaminen, RAI mittarin käyttöönotto, ruuanjaon työnjaon uudistaminen vaikutukset: työn selkeytyminen ja sujuvoituminen, yhteishengen paraneminen, hoitotyön laadun paraneminen. (lähde: Muutostyössä 2011, Mäkitalo ja Paso (toim.)

5 Työtoimintalähtöinen työpaikkaselvitys ammattiopettajien työhön lähtökohta: opettajien kokema työn psyykkinen kuormittavuus, kiire, työn pirstaloituminen, "muu työ". Henkilöstökyselyt eivät ole auttaneet löytämään ratkaisuja. työpaikkaselvityksen havainnot: opetustyön keskeytykset, useisiin työryhmiin ja projekteihin osallistuminen, oppilaiden käytöshäiriöt, opiskelijakohtaista suunnittelutyötä, työajan venymistä. yhteinen tulkinta työn haasteista: keskeneräinen muutos homogeeniselle oppilasryhmälle ammattitaitojen opettamisesta heterogeenisen opiskelijayhteisön tukemiseen. kokeilut: opetuksen sisällön ja välineistön kehittäminen, oppilaiden ryhmäytymisen tukeminen, käytännöt oppilaiden vanhempien kanssa, opettajien ja ammattialojen yhteistyön kehittäminen vaikutukset: työn rajaaminen, tasapuolisempi työnjako, yhteistyön lisääntyminen, työn hallinnan paraneminen (lähde: Muutostyössä 2011, Mäkitalo ja Paso (toim.)

6 Työtoimintalähtöisten menetelmien taustaa työterveystutkimuksen kriittinen analyysi 1990 luvulla työkyky lähestymistapa työn psykososiaaliset kuormitustekijät ja kysely-palaute menetelmä perustutkimusta täysin poikkeavalla teoria- ja menetelmäperustalla toiminnan teoria kehittävä työntutkimus HY tohtorikoulu, TTL-HY-Verve tutkimusyhteistyö kokeilut käytännön työterveyshuollon ja työikäisten kuntoutuksen toiminnassa ulkopuolinen evaluaatio (Sosiaalikehitys 2008) laajamittaisempi implementointi tth ja kuntoutustoimintaan ulkopuolinen evaluaatio (Spangar ym. 2012) TSR-, Tykes ym. hankkeet Työläs- ja ityöläs hankkeet (STM, ESR, ELY)

7 Uuden teoria- ja menetelmäperustan mahdollistamat perusinnovaatiot uusi tulkinta työn ja työkyvyn luonteesta tarkastellaan työtä yhteisöllisenä TOIMINTANA, ei annettuina tehtävinä ja niiden rakenteellisina piirteinä työmotivaatio > > kyvyt, terveys tarkastellaan työtä ja ihmistä jatkuvasti MUUTTUVANA ja kehittyvänä kokonaisuutena, ei stabiilina rakenteena jossa muutos on poikkeus tai tavoite Toiminnan teoria "uusi" interventioiden logiikka toimijoiden OPPIMISEN ohjaaminen ja mahdollistaminen, ei suositus/selvitys/tarkastus/korjaaminen "työhyvinvointia edistävä työn kehittäminen" Ekspansiivinen oppiminen, Kehittävä työntutkimus

8 Muuttuvaa työtä koskevan tutkimuksen keskeiset havainnot Jaksamisongelmat kasautuvat työn murrosjaksoihin (Launis ym. 1998, Mäkitalo 2005, Niemelä 2006, Koistinen 2007, Kantola 2010) Työn muutoksiin liittyy työn sujuvuuden ongelmia = häiriökuormitus (Mäkitalo 2005, Mäkitalo ja Launis 2007) Työn muutoksiin liittyy työn mielekkyyden vaikeutta = kohdehyvinvoinnin muutokset (Mäkitalo 2005) Muutokset ovat samanaikaisesti eri suuntiin tempoilevia = epäsynkronit (Launis ja Pihlaja 2006) * Työterveyshuollon ja työikäisten kuntoutuksen välineet eivät havaitse ja tavoita työn muutosta (Rokkanen ja Launis 2006, Janhonen ja Husman 2007, Mäkitalo 2007)

9 Siirtymä tasapainomallista toiminnan teoriaan - tyypillinen päivä - Uudet tai ongelmalliset caset - Tyypilliset palvelu- tai tuotecaset TOIMINTA Miten sujuu? - häiriöitä, vastuksia, kohinaa Millaisesta muutoksesta on kyse? - analyysi Työn vaatimukset, kuormitustekijät rakenteelliset puitteet - hyvän työn piirteet MITATAAN LISÄTÄÄN / VÄHENNETÄÄN Työntekijän ominaisuudet yksilölliset voimavarat - terveys, työkyky, osaaminen jne. MITATAAN - LISÄTÄÄN Mikä on seuraava kehitysaskel? - kokeiluja Jorma Mäkitalo

10 Työterveyshuollon uudet menetelmät ja uusi työote Työn sujuvuuden ja työn muutosten kartoitusmenetelmät aik. työlähtöinen työpaikkaselvitys (perus-, suunnattu-) Henkilökohtaisen työn mielekkyyden ja työn muutosten kartoitusmenetelmä aik työlähtöinen terveystarkastus työote: työterveyshuollon osallistuminen työn kehittämiseen työkyvyn näkökulmasta aik. työlähtöinen ote

11 Työn sujuvuuden ja työn muutosten kartoitusmenetelmät huomio keskeneräisten muutosten vaikutuksesta työn sujuvuuden häiriöistä aiheutuvaan häiriökuormitukseen (psyyk & fyys) osallistava strategia: oppimisen mahdollistaminen omasta työstä kognitiivinen vaikutus + muutosta eteenpäin vievät kokeilut ja ratkaisut työssä myös perinteistä tth asiantuntijuutta vaativa: häiriöiden terveydellisen merkityksen arviointi & toteutettujen ratkaisujen vaikutus kuormittumiseen taustalla uudet yhteisöllisen oppimisen mallit muutoslaboratorio, muutospaja

12 Työn sujuvuuden ja työn muutosten kartoitusmenetelmien poikkeavat ideat lähtökohdaksi dokumentaarinen aineistonäyte työn arjesta ekologinen validiteetti, konkreettisuus teoreettinen yleistäminen näytteestä (ei tilastollinen) aineistonäytteestä sujuvuuden häiriöiden ja toimintakonseptin elementtien tunnistaminen viivytetty ongelmanratkaisu: millaisesta muutoksesta häiriöt kertovat? muutoksen mallittaminen mikä on muuttunut mikä säilynyt muuttumattomana? - toimintatavan mallittaminen millaisia kehitysvaihtoehtoja on? kokeilujen/ratkaisujen on sekä ratkaistava ajankohtainen ongelma että vietävä muutosta eteenpäin

13 Toimintajärjestelmän malli (Engeström 1987) VÄLINEISTÖ TEKIJÄ KOHDE TULOS SÄÄNNÖT YHTEISÖ TYÖNJAKO

14 Mihin toiminnan teoria ohjaa huomion työssä? työyhteisö säännöt ja työnjako TYÖN KOHDE - tarkoitus ja mieli välineet, mallit, ohjeet, -käsikirjoitus? - toimintakonsepti?

15 Työn sujuvuuden ja työn muutosten kartoitusmenetelmät seulovat kysymykset osana alkukartoitusta/perusselvitystä myös esim. PIRA paikallisen muutoksen malli (perusselvityksen osana) -työssä lähivuosina tapahtuneet muutokset -muutosten vaikutus omaan työhön ja työssä jaksamiseen -muutosten toteuttamistapa/kehittämistoiminta -lähitulevaisuuden uudet muutokset ESIKYSELY (avoimet kysymykset) MALLITUS (paikall muutoksen mallilla) JOHDON PALAUTETILAISUUS TYÖYHTEISÖN PALAUTETILAISUUS 3-5 tapaamisen malli (suunnattu selvitys) JATKOSTA SOPIMINEN TYÖTÄ KOSKEVA AINEISTONKERUU (työpäiväkirja, muut menetelmät) 1. TAPAAMINEN: työn sujuvuuden tarkastelu MUUTOKSIA KOSKEVA ENNAKKOTEHTÄVÄ 2. TAPAAMINEN: työn muutosten mallittaminen KEHITYSTÄ KOSKEVA ENNAKKOTEHTÄVÄ 3. TAPAAMINEN: kehitysvaihtoehtojen tarkastelu ESIMIEHEN JOHDOLLA SUUNNITELLUT JA TOTEUTETUT KOKEILUT 4. TAPAAMINEN: kokeilujen arviointi JATKOTAPAAMISET: tarvittaessa

16 PAIKALLISEN MUUTOKSEN MALLI PMM: JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN: TALOUS, STRATEGIAT: HISTORIA: TYÖN ARKI: kohde tulos LÄHIKEHITYS: TYÖNTEKIJÄN AJATUKSET TYÖSTÄ: YHTEISTYÖKUMPPANIT: Tanja Rokkanen TTL

17 Henkilökohtaisen työn mielekkyyden ja työn muutosten kartoitusmenetelmä huomio kahden kehityksen yhteensopivuuteen oma ammatillinen kehitys: työkyvyn ja työn mielekkyyden kohteiden muuttuminen oman työuran aikana & kehitysvaihe nyt (kohdehyvinvointi) työn kehitys: työn kohteen ja tavoitteiden muutos & kehitysvaihe nyt tavoitteena henkilön oman toimijuuden herättäminen / tukeminen & esimiestuen järjestäminen = ammatillinen työkyvyn/työhyvinvoinnin kehityssuunnitelma taustalla kehitysvuoropuhelu -menetelmä (Mott 1988)

18 Kehittävän vuoropuhelun/dialogin idea Työlähtöisen terveystarkastuksen ydinidea LÄHTÖKOHTANA Keskustelussa esille tuleva asiakkaan ongelmakuvaus, ilmiongelma: töitä on liikaa, en jaksa, liikaa matkustamista jne AUTETAAN ASIAKASTA TARKASTELEMAAN ASIAA UUDESTA NÄKÖKULMASTA Ongelmallisesti muotoiltu, näkökulmaan voi sisältyä umpikuja, jonka vuoksi asiakas ei olekaan kyennyt asiaansa ratkaisemaan UUSI YMMÄRRYS JOKO VUOROPUHELUN AIKANA TAI SEN JÄLKEEN uusi ymmärrys voi olla ratkaisu jo itsessään tai siitä avautuu uusia mahdollisuuksia ratkaista asia

19 Henkilökohtaisen työn mielekkyyden ja työn muutosten kartoitusmenetelmä ennakkosuunnittelu & infot sisältö esimiesyhteistyö henkilökohtainen ennakkotehtävä työn mielekkyys työuran aikana ja nyt 1-2 tapaamista työterveyshuollossa (strukturoidut kysymykset ja mallit) jaksamisen nykytila yhteydet nykyiseen työn mielekkyyden kehitysvaiheeseen yhteydet meneillään olevaan työn muutokseen alustavan ammatillisen työhyvinvointisuunnitelman valmistelu Esimiehen tapaaminen alustavan suunnitelman käsittely ja jatkosta sopiminen tarpeen mukaan seurantatapaamisia tth:ssa

20 Työn mieli myöskin muuttuu ja kehittyy (= ammatillinen kehitys ) Uuden vakiinnuttaminen: uusia itsenäisiä tehtäviä uusissa laajemmissa yhteyksissä Uuden opettelun vaihe: uuden osaamisen hankkiminen, uudet yhteistyösuhteet liiallisen innostumisen vaara, takaiskut Tarvetila: Aiemman työn kohteen motivoiva voima hiipuu tai kohde häviää alta turhautumista, väsymistä Hakuvaihe: uuden mielekkyyttä luovan kohteen hakemista, valinta / kokeilu /suostuminen epätietoisuus uuden työn mielen ja tarkoituksen löytyminen: voimaantuminen, innostuminen, luopuminen

21 Ammatillinen kehitys ja hyvinvointi (Mäkitalo 2005) Hyvinvointi paranee, uudistuu, uusia voimia, innostusta. UUDEN VAKIINNUTTA- MINEN UUDEN OPETTELUN VAIHE TARVETILA HAKUVAIHE Hyvinvointi heikkenee, tulee uhatuksi, voi jopa kriisiytyä UUDEN TYÖN MIELEN JA TARKOITUKSEN LÖYTYMINEN UUSI TYÖPAIKKA, UUSI TYÖ, VETÄYTYMINEN TYÖELÄMÄSTÄ (hoitovapaa, sapattivapaa, sairasloma, eläke, )

22 Henkilökohtaisen työn mielen ja työn muutoksen kartoitus 1a: Mitä työssäni tapahtuu nyt: nykytila ja jaksaminen Asiakkaan työhyvinvointiongelmien tunnistaminen ja liittäminen työtoimintaan: 1. Kiinnitetään huomiota asiakkaan kokemiin, emotionaalisesti merkittäviin työhyvinvointia uhkaaviin/ tukeviin tilanteisiin tai tapahtumiin 2. Jäsennetään työhyvinvointia uhkaavat ja tukevat tapahtumat asiakkaan kanssa liittämällä ne siihen työtoimintaan, jossa haasteet realisoituvat. Työhyvinvoinnin uhat/vahvuudet realisoituvat konkreettisissa tilanteissa ja ne voivat liittyä: toiminnan häiriöihin, asiakkaan osaamiseen ja yhteistyösuhteisiin. Välineet: Kuvaukset emotionaalisesti merkittävistä tilanteista = jaksamista haastavat/tukevat tilanteet Toimintajärjestelmän malli - asiakas toiminnan toteuttajana

23 Kohdehyvinvoinnin tutkiminen epäsuorasti: nykytila ja jaksaminen Henkilöä autetaan muistelemaan ja kuvaamaan negatiivisia/positiivisia tunteita herättänyttä päivää tai tapahtumaa työssä (haastattelu) tai Henkilöä autetaan jonkun hänen toimintaansa kuvaavan aineiston avulla selvittämään mitkä tapahtumat päivän aikana olivat hänelle emotionaalisesti merkittäviä (haastattelu aineiston kera) ja tämän kuvauksen sisältämää kohdetta ja motiivia pyritään yhdessä tunnistamaan ja arvioimaan ja suhteuttamaan toiminnassa meneillään olevaan toimintakonseptin muutokseen => Jäsentäminen toimintajärjestelmän mallilla

24 Henkilökohtaisen työn mielekkyyden ja työn muutoksen kartoitus 1b: Työyksikön toiminnan muutos - muutosten yhteys asiakkaan työhön Tunnistettujen työhyvinvonnin uhkien / vanhvuuksien (mielekkyyden lähteiden) liittäminen työpaikan toiminnan muutokseen (tth:n ennakkojäsennys pohjana). Täydennetään työpaikan toiminnanmuutosjäsennys asiakkaan kanssa ja arvioidaan muutoksen merkitystä asiakkaan ja työyhteisön kannalta Jäsennetään työhyvinvointia uhkaavien ja tukevien tapahtumien (työn mielekkyyden) yhteyttä työpaikan toiminnan muutokseen. Välineet: Ennakkojäsennys toiminnan muutoksesta jota täydennetään asiakkaan kanssa kartta kohdehyvinvoinnin mahdollisista lähteistä tässä työssä nyt (menneitä, nykyisiä, tulevia)

25 Selvennykseksi työterveyshuolto tukee näillä menetelmillä esimiestä nämä menetelmät on rakennettu toimimaan yhteistyössä ja tukemaan yhteistyötä työterveyshuolto osallistuu työn kehittämiseen työn kehittämiseen osallistutaan työkyvyn edistämisen näkökulmasta ja sitä koskevin tavoittein

26 Haasteita menetelmien käyttö edellyttää työterveyshuollolta kouluttautumista, ohjausta ja tth-johdon sitoutumista vie työterveyshuoltoa tiiviimpään työpaikkayhteistyöhön odotukset, roolit työterveysyksiköiden toimintatapa

27 Kokemukset uudesta työotteesta ja uusista menetelmistä (TYÖLÄS / STM, ESR ) tth:n työtä koskevan osaamisen koetaan parantuneen huomattavasti, myös palaute työpaikoilta innostavaa mutta huomattavan haasteellista vaikuttavuus työhön hyvää/erinomaista huolellisesti dokumentoituja yksilö- ja yhteisö tapaustutkimuksia joissa välillisen vaikuttavuuden lisäksi välittömiä vaikutuksia menetelmien kirjo lähtenyt kasvamaan & integroitumaan tth:n perinteisempään välineisöön asiakasyhteistyö on lähtenyt syventymään tth tukemassa omalta osaltaan yrityksen toimintaa ja muutosta uusia asiakkuudenhallinnan käytäntöjä työterveyshuollon oman toimintatavan kehittämistarpeet nousseet esille sairaanhoidon järjestelyt kiinnostavia uusia työnjaollisia ratkaisuja yhteisen oppimisen käytännöt ja foorumit johtamisen käytännöt

28 Työtoimintalähtöisten menetelmien asema ja laajuus työterveyshuolloissa 2013 soittokierros 3/2013 viidelle palveluntuottajalle kunnallisia ja yksityisiä implementointi vakiintuneessa vaiheessa v.2011 työtoimintalähtöisten menetelmien asema vakiintunut, ei enää uusi tai kummallinen uusien kouluttaminen (sisäinen koulutus, TTL tai Verve) osalla strateginen elementti työtoimintalähtöiset menetelmät muuttuvat integroituvat muihin menetelmiin ongelma- ja ammattiryhmäkohtaisia variaatioita työtoimintalähtöinen tapa ajatella yksittäisiä menetelmiä tärkeämpi

29 Työtoimintalähtöisten menetelmien asema ja laajuus työterveyshuolloissa 2013 tarve työlähtöisille menetelmille työtä koskeva ymmärrys kaikissa asiakaskohtaamisissa syvemmän kumppanuuden edellytys havaintoja työlähtöisten menetelmien vaikutuksista sairauspoissaolot käynnit sairasvastaanotolla yhteisymmärrys työyhteisössä työn sujuminen pois yksilöllistävistä tulkinnoista