EUROOPAN POHJOINEN ULOTTUVUUS KULJETUSTEN KANNALTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EUROOPAN POHJOINEN ULOTTUVUUS KULJETUSTEN KANNALTA"

Transkriptio

1 EUROOPAN POHJOINEN ULOTTUVUUS KULJETUSTEN KANNALTA Usko Anttikoski, Baltirailyhdistys, Suomi, Tiivistelmä Kirjoitus on suomennos Usko Anttikosken esitelmästä (Europe s Northern Dimension from a Transportation Perspective), jonka hän piti Strait Crossings symposiumissa Norjan Bergenissä. Kirjoituksessa selostetaan pohjoisia rautatieväyliä Jäämereltä Välimerelle. Suomi on Itämeren rannalla liikenteellisesti syrjäisellä saarella, josta toimivat kiinteät junaliikenneyhteydet ovat itään. Merenalaiset pitkät rautatietunnelit voivat ratkaista Suomen pääsyn Euroopan junaliikenteeseen. Itämeren alla on luja kallioperä, joka tarjoaa hyviä mahdollisuuksia liikenneyhteyksien avaamiseksi. Suomenlahden rautatietunneli Helsingin ja Tallinnan välillä on tärkeä ajankohtainen hanke. Merenkurkun rautatietunneli olisi kuitenkin helpompi ja turvallisempi rakentaa ensin koerakentamiskohteena. Kun tarkastelussa on mukana myös Euroopan koillinen ulottuvuus, niin silloin hahmottuu toinen rautatiekorridori Atlantilta Euroopan ja Venäjän kautta Tyynelle valtamerelle. 1. Johdanto Kirjoittaja työskenteli geotekniikan tehtävissä Helsingin kaupungilla 37 vuotta, joista vuodet Helsingin kaupungin geoteknisen osaston päällikkönä. Eläkeaikana kiinnostus alan kehittämiseen jatkui. Kirjoitus perustuu siten lähes 50 vuoden kokemuksiin maanalaisten tilojen rakentamisesta. Kirjoitus käsittelee Suomen kautta kulkevia ratayhteyksiä Eurooppaan ja toisiin Pohjoismaihin sekä alustavia yhteyksiä Venäjän koillisiin rataväyliin. Strait crossings 2013 symposiumin toinen suomalainen kirjoitus [2] käsittelee Suomenlahden rautatietunnelin rakentamista ja geologisia olosuhteita. Keväällä 2013 julkaistiin Suomen kaivosliikenteen liikennetarpeita koskeva selvitys [3], jossa on uutta aineistoa myös Napapiirin ja Jäämeren alueelta. Ilmastonmuutoksen vaikutus ja öljyvarantojen väheneminen pakottavat siirtämään liikennettä maanteiltä rautateille. Jäämeren vapautuminen jääpeitteestä avaa EU:n ratayhteyttä pohjoiseen ja liikenne siirtyy myös Pohjoismaiden ja Venäjän ratakorridoreille. EU:n liikennepolitiikan tavoite on rakentaa alueensa ratakorridorit ja muuttaa eri maiden junakalustoa ja raideverkostoa yhteensopivaksi. Suomella ei ole vielä toimivia ratayhteyksiä EU-maihin, sillä Suomen ratojen erilainen raideleveys (1524 mm), tekee 1(12)

2 liittymisen hankalaksi. Vaarana on jäädä liikenteellisesti erilleen pohjoiseksi EU-maiden saareksi. Tämän takia Itämeren lahtien poikki kulkevaan liikenteeseen tarvitaan auto- ja junalauttojen lisäksi merenalaisia rautatietunneleita. 2. Euroopan pohjoisia ratakorridoreja Itämeren reunamaiden geoteknikoiden Usko Anttikoski ja Ago Vilo yhteistyönä syntyi ehdotus (1999) Itämertä kiertäväksi rataväyläksi pituudeltaan noin km (Kuva 1). Rata kulkee Suomen ja Baltian maiden kautta ja yhdistää Itämeren pääkaupunkeja toisiinsa kansainvälisellä raiteella. Kuva 1. Itämeren kehäradan ehdotus vuodelta Usko Anttikoski and Ago Vilo. "Baltic Sea circular link via rock tunnels. Challenges for the 21st Century. Proceedings of the World Tunnel Congress 99' Oslo, 31 May-3 June 1999, vol. 2, pp ) [1]. (Kirjoittaja on lisännyt kuvaan myöhemmin myös muita rataehdotuksia) 2(12)

3 Tanskan, Ruotsin ja Norjan kiinteä ratayhteys Tanskan salmien poikki Eurooppaan valmistui vuonna Yhteys paranee, kun Tanskan uusi liikennetunneli Fehmarnin salmen poikki valmistuu 2020-luvulla. Junat kulkevat kuitenkin jo nyt Pohjoismaista Ruotsin kautta EU-maihin ja etelässä Alppitunneleiden läpi Välimerelle (kuva 2). Suomi ja Ruotsi ovat EU:n pohjoisimmat valtiot, mutta niillä ei ole omaa satamaa Jäämerellä. Pohjoismaiden ratakorridorien kehittäminen on edennyt Ruotsin johtamana. Ruotsi on hakenut EU:lta rahoitusta nopeasta ratalinjasta jo Haaparantaan asti. Suomi on seurannut kehitystä Ruotsin kautta kulkevan Botnian korridorin rakentamista tarkkailijana. Päätöksiä Suomen länsirajan ylittävistä ratahankkeista ei ole vielä tehty. Tilanne Baltian maiden osalla on myös samanlainen, sillä ratahankkeita on voitu suunnitella vasta muutaman vuoden aikana Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. EU:n liikennekomissaari Siim Kallas tukee kuitenkin nyt Baltian maita Rail Baltican radan rakentamiseksi. Kuva 2. Bothnian corridor Helsingin kaupungin tilauksesta Helsinki-Tallinna tunnelin kallioperän tutkiminen käynnistyi kesällä 2012 geologisten vanhojen tietojen kokoamisella Suomen ja Viron geologisissa laitoksissa. Alustavia tuloksia julkaistiin Bergenin Strait crossings symposiumissa [2]. 3(12)

4 Helsingin ja Tallinnan kaksoiskaupungin kehittämistyössä on valmistunut useita liikennetaloudellisia selvityksiä (Studies) [2]: - Helsinki and Tallinn on the move. Final report of H-TTransplan project. Ulla Tapaninen (ed.) Tallinn-Helsinki Twin-City in making: Intergration scenario for Tallinn and Helsinki capital regions (ed.) Erik Terk Tallinn Rail Balticalla kulkevat junat ovat eurooppalaisella raideleveydellä. Tai ne varustetaan raidevälin vaihtamisteknologialla, joka sallii junan liikkumisen junan normaalilla aikataululla (Kuva 3). EU:n pohjois-eteläinen Rail Baltic korridori voi jatkua Baltic Adriatic korridorin kautta Jäämereltä Välimerelle (kuva 4). Kuva 3. Rail Baltica Growth Corridor Helsinki- Berlin. Olli Keinänen. Road map towards Helsinki-Tallinn transport strategy. Esitelmä Tallinnassa huhtikuussa [2]. Loppuraportti Rail Baltica Growth Strategy valmistui [4]. 4(12)

5 kuva 4. Baltic Adriatic corridor 3. EU:n pohjoisia rataväyliä Jäämerelle Pohjois-Suomen kaivostoiminnan liikennetarpeista valmistui selvitys keväällä 2013 [3]. Siinä esitetään ratalinjauksia myös Jäämerelle ja Venäjälle (kuva 5). Ratoja voidaan käyttää myös henkilöliikenteessä. Kuva 5. Suomen pohjoisia rataväyliä ja liittyminen Suomen rataverkkoon [3] 5(12)

6 Suomen liikennevirasto järjesti kaivosliikenteen tarpeista ja arktisesta teknologiasta seminaarin Rovaniemellä Tilaisuudessa oli osanottajia Pohjoismaista ja Venäjältä. Mikko Niini /Aker Arctic Technology selosti Koillisväylää ja siihen liityvää arktista laivanrakentamista The future of the Northeast Passage what will it enable? Viewpoints to the discussion on Finland s link to the Arctic Ocean. Lisäksi oli useita muita pohjoisten alueiden asiantuntijoiden esitelmiä Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä ja Suomesta. Tilaisuus antoi voimakkaan alkusysäyksen maiden väliselle yhteistyölle. Mikko Niini: The future of the Northeast passage what will it enable? Kuva 6. Koillisväylän löytyminen (Adolf Nordenskiöld 1878) avasi mahdollisuuden laivakuljetuksille Jäämeren kautta Euroopasta Aasiaan. 4. Venäjän pohjoisia ratakorridoreja Venäjällä on tehty ratakorridorien selvityksiä, jotka ulottuvat Siperian radalta Suomeen, Baltiaan ja Keski-Eurooppaan. Näistä on Suomen kannalta merkittävin uusi BELKOMUR projekti Perm-Syktyvkar-Arkhangelsk. Korridori voi vaihtoehtoisesti kulkea Siperian radalta Kazakstanin kautta Kiinaan ja Tyynelle valtamerelle (kuvat 7-8.). Kiinalla on kansainvälinen raideleveys (1435 mm), jolloin raideleveys on vaihdettava Kazakstanin ja Venäjän rajalla (1520 mm) sekä jälleen EU:n rajalla (1435 mm) 6(12)

7 Kuva 7. BELKOMUR projekti osana Venäjän koillinen-länsi liikennekorridoria Kuva 8. Eurasian pohjoiset raideliikenteen kuljetuskorridorit Belkomur Construction project of the railway Arkhangelsk Syktyvkar Perm 5. Pojanlahden itäraide (Bothnian Corridor) eurooppalaisille junille Suomen rataverkko on ollut 150-vuotisen rakentamishistoriansa aikana osana Venäjän rataverkkoa, minkä vuoksi Suomen ratojen raideväli on edelleen 1524 mm. Raideväli Venäjällä ja Baltiassa on 1520 mm. 7(12)

8 Baltian maat (Viro, Latvia ja Liettua) ovat päättäneet rakentaa uuden ratayhteyden Tallinnasta Varsovaan EU:n raideleveydellä 1435 mm. Tämä vaikuttaa myös Suomen ja Viron välisen raideliikenteen kehittämiseen. Venäjän ja Suomen junat käyttävät nyt samoja raiteita, mutta voiko uudet ultranopeat junat (300 km/h) käyttää myös näitä poikkeavia raidevälejä? Merkittävä mahdollisuus Suomen rataliikenteen avaamiselle EU maihin olisi, jos Pohjanlahden itäinen rata voitaisiin rakentaa eurooppalaisella raideleveydellä (1435 mm). Tällöin eurooppalaiset junat voisivat liikkua Ruotsista Suomen kautta Baltiaan ja myös Jäämerelle seuraavasti: - Rail Baltican rata jatkuu EU-ratana Tallinnan uudesta kansainvälisestä liikennekeskuksesta Vimsin niemelle ja edelleen Suomenlahden poikki junalautalla tai junatunnelin kautta Kirkkonummen Porkkalaan tai vaihtoehtoisesti Helsingin Pasilaan. - Rata kulkee EU-ratana Kirkkonummelta, Salon, Turun ja Porin kautta Vaasaan. - Vaasasta ratayhteys kulkee Merenkurkun poikki junalautalla tai junatunnelin kautta Uumajaan. - Ratayhteys Uumajasta on jo Norjan satamien kautta Atlantin valtamerelle ja Jäämerelle. - Ruotsin rata kulkee ratana Haaparannan kautta Tornioon ja sieltä Jäämerelle eurooppalaisena ratana Norjan Kirkkoniemen ja mahdollisesti Venäjän Petsamon satamiin. - Vaihtoehtoisesti rata voi kulkea myös Suomen nykyisen rataverkon kautta Kirkkoniemelle ja Venäjän pohjoiseen rataverkkoon. - Eurooppalainen rata on Uumajasta Ruotsin Sundsvallin kautta Norjan Trondheimin satamaan. Tällöin Atlantin valtamereltä lähtevä itäsuuntainen ratakorridori voi kulkea Suomen poikki Venäjän Karjalaan ja Arkangeliin ja edelleen Siperian radalle. Suomen raideleveyttä voidaan vaiheittain muuttaa eurooppalaiseksi, jolloin lännessä ajaisivat eurooppalaiset junat ja idässä Suomen ja Venäjän nykyinen junakalusto. 6. Junatunnelit Itämerellä Suomen kiinteistä rautatieyhteyksistä Itämeren poikki Ruotsiin ja Viroon on tehty ehdotuksia kahdenkymmenen vuoden aikana. Merkittävimmät tunneliyhteydet ovat Merenkurkun tunneli, Suomenlahden tunneli, Ahvenanmaan molemmin puolin olevat Saaristomeren tunneli ja Ahvenanmeren tunneli [1]. Kaikki neljä yli 60 km pituista tunnelia ovat meren alla Prekambrian kovassa kallioperässä. Edullisin rakennuspaikka on Merenkurkulla (Kvarken). Vaativin rakennuspaikka on Suomenlahdella, varsinkin tunnelin ylöstulossa Viron pehmeässä kalliossa. 8(12)

9 Pitkät rautatietunnelit meren alla edellyttävät paljon kallioperän geologisia tutkimuksia ja kalliotunnelin rakennustekniikan tuotekehittämistyötä. Työtä kannattaa tehdä yhdessä Pohjoismaiden kanssa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Viro), koska maita yhdistää samanlainen kallioperä ja tunnelien rakentamistekniikka. Prekambrinen kova kallioperä on tosin Virossa ja Tanskassa yli 100 metriä syvemmällä. Kiinteät ratayhteydet Itämeren poikki Ruotsiin ja Viroon Yhteys tunneliyhteys pintayhteys korkeustaso rak. kust. km km maksimi +/- M AHVENANMAA Ahvenanmeri Tunneli Penger (suuret merisillat) yli Juna- ja autolautta (lautta 45 km) Saaristomeri (ja Ahvenanmaa) Tunneli Penger Tunneli myös Ahvenanmaalla SUOMENLAHTI Porkkala Pasila MERENKURKKU Tunneli ja penger Tunneli (2kpl) ja penger 60+20= Kuva 9. Kartta ja taulukko. Kiinteät ratayhteydet Itämeren poikki Ruotsiin ja Viroon (Usko Anttikoski. Muistio Suomenlahden tunneli (Helsinki-Tallinna) [1] 9(12)

10 7. Junalautan käyttö meriliikenteessä. Valtioneuvoston kanslian julkaisussa 7/2008 Suomen ja Viron yhteistyön mahdollisuudet 2008 (Jaakko Blomberg ja Gunnar Okk) käsitellään liikennettä ja kuljetuksia. Sivuilla selostetaan Rail Baltican suunnitelmaa ja Helsingin ja Tallinnan välistä rautatietunnelia. Hankkeen kustannuksista todetaan: Tunnelihankkeen arvioitu kustannus, noin kolme miljardia, on kuitenkin sellainen, että sen rahoittaminen pelkästään yksityissektorin varoin ei ole tämän hetkisen tiedon mukaan mahdollista. Suosituksissa esitetään lisäksi Helsinki- Tallinna junalauttayhteyden mahdollisuuksien selvittämistä [1]. Junalauttayhteyttä ei ole enää Suomesta EU-maihin. Viimeinen yhteys Turusta Ruotsiin lopetettiin syksyllä Helsingin entiset tavarajunien raiteet satamiin on myös purettu. Uusi tunneliraide Keravalta tavarajunille Vuosaaren satamaan valmistui muutama vuosi sitten. Henkilöliikennettä ei ole kuitenkaan suunniteltu tunneliin. Laivojen päästövaatimukset (ns. rikkidirektiivi 2015 ) kiristyvät Itämerellä ja Pohjanmerelle, minkä vuoksi Viking Line tilasi syksyllä 2011 Turun telakalta uuden maakaasukäyttöisen autolautan. Sen sijaan junalautoista ei ole tehty uusia tilauksia. Suomen laivanrakennustekniikka on tunnustetusti korkealla tasolla, jolloin myös uuden junalautan suunnitteluun ja rakentamiseen löytyvät Suomesta hyvät resurssit. Uutta junalauttaa tulisi suunnitella Itämeren lahtien (leveys km) ylitykseen. Junalautan tulee olla nopeasti rantaan kiinnittyvä ja lisäksi tarvitaan rantaviivalla liikkumaton junalautan telakoituminen radan jatkeeksi. Tällöin juna voidaan koota kauempana rannasta ja ajaa suoraan radalta junalautalle. Junalautan malliksi voi ajatella maailman vanhinta alusta, Nooan arkkia (1. Moos. 6:15-16). Sen mitat olivat pituus 150 m, leveys 25 m ja korkeus 15 m. (verrattuna autolauttaan M/S Star Helsinki-Tallinna pohjamitat ovat samaa luokkaa: pituus 186 m, leveys 27,7 m ja syväys 6,5 m. Autolautan nopeus on 50 km /h). Arkissa oli kolme kerrosta. Arkin keskimmäiselle kerrokselle (ratapihalle) sopii 4 raidetta, yhteispituudeltaan noin 500 m. Alimpaan kerrokseen sijoitetaan tekniikan tilat ja vesisäiliöt lautan uppouman säätöä varten. Ylimmässä kerroksessa ovat ohjauskeskus, tilat henkilöstölle, matkustajille sekä pelastusvarusteet. Junalautan ratapihakerrosta voidaan tarvittaessa säätää myös hydraulisilla nostureilla. Jos junalautan huippunopeus merellä on 45 km/h, niin meren ylitys (70 km) kestää noin 1,5-2 tuntia. Silloin koko matka-aika kiinteän mantereen rataverkojen välillä on 2-2,5 tuntia. Junalauttojen satamapaikkoja (junalautan telakoita) voidaan sijoittaa nykyisiin Itämeren satamiin, joihin on jo junarata tai tarvittaessa tehdään uusi ratayhteys. Sopivia lauttasatamien paikkoja Suomenlahdella Viron puolella ovat: Vimsin niemen itäranta, Muugan satama, Vanha Satama, Paljassaari ja Paldiski. Suomen puolella paikat ovat: 10(12)

11 Vuosaaren sataman entinen telakka-allas, Kirkkonummen Porkkalan itäranta, Kantvikin satama ja Hangon satama. Junalauttayhteydet voidaan rakentaa Suomenlahden lisäksi, Merenkurkulle ja Ahvenanmaalta Suomeen ja Ruotsiin. Mantereen ratayhteydet junalauttojen lähtöpaikat sijoitetaan lähelle tulevien rautatietunnelien suuaukkoja. Junalautat auttavat silloin junatunnelien rakentamistyössä ja toimivat myöhemmin varayhteyksinä junatunnelien kanssa. Ennen rautatietunnelihanketta tulisi ensin rakentaa junalauttayhteys, jolloin rautatien paikka mantereella selviää aikaisemmin. Molemmat hankkeet varmistavat toisiaan poikkeustilanteissa. Ensimmäiseen pitkään merenalaiseen rautatietunneliin kohdistuvat suurimmat riskit, koska vastaavia rakentamis- ja käyttökokemuksia ei ole Pohjoismaissa. Itämerellä Merenkurkun tunneli on halvin ja turvallisin rakentaa. Se tulisi toteuttaa ensimmäisenä hankkeena ns. prototyyppinä. Siitä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää muissa rautatietunneleissa. Hankkeella on kansainvälistä merkitystä. 8. Ratakorridorien kehittäminen: täydentäviä kommentteja: Liikennekorridorit kulkevat useiden valtioiden kautta. Niiden suunnittelua varten tulisi sopia yhteiset standardit. Kansainvälinen puhelin-, lento- ja laivaliikenne on jo voitu sovittaa yhteen eri maiden kesken. Samoin tulisi rajojen yli kulkeva junaliikenne myös harmonisoida. EU:n junakalustoa tulisi ottaa käyttöön koko EU:n alueella ja myös niissä ulkopuolisissa maissa, joilla on junaliikennettä EU:n alueelle. Raideleveys pyritään vaihtamaan kansainväliseksi (1435 mm). Vaihtoehtoisesti voi kehittää junakalustoa, jossa pyörien etäisyyttä voidaan vaihtaa nopeasti kansainvälisen ja kotimaisen raideleveyden välillä. Ainakin nopeita junia varten tulisi kuitenkin olla sama kansainvälinen raideleveys. Junaliikenteen käyttökieleksi tulisi valita englanti, joka on yleisesti käytössä kansainvälisessä toiminnassa. Lentoliikenne Euroopasta Aasiaan on jo siirtynyt Pohjoisnavan yli. Laivaliikenne siirtyy myös pohjoisemmaksi, kun ilmaston muutos sulattaa jäätiköitä. Pohjoismaiden ja Venäjän pohjoiset alueet tulevat uusien yhteisten liikenteellisten intressien kohteiksi. Rautatieliikenteen kehittämisen yhteistyö maiden välillä lisääntyy. 11(12)

12 Kirjallisuutta [1] Suomen geoteknillisen yhdistyksen ja Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistyksen yhteisellä kotisivulla on ratatunnelien rakentamista koskevia kirjoituksia Suomenlahden tunneli (Helsinki-Tallinna). [2] Ikävalko, O., Vähäaho, I. Suuroja, S Soil and bedrock conditions to be expected in Tallinn-Helsinki-tunnel construction. Strait Crossings Bergen [3] Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet pohjoisessa esiselvitys. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 11/2013 Liikennevirasto. Helsinki [4]. Rail Baltica Growth Corridor ratakorridorin ensimmäisen selvitysvaiheen loppukokous oli Berliinissä. Valmistuneita selvityksiä on useita. Viimeisin julkaisu Rail Baltica Growth Strategy Version edited by Olli Keinänen and Malla Paajanen (61 sivua) on luettavissa 12(12)

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta 1 Usko Anttikoski dipl.ins. geotekniikan asiantuntija /Muistio 1.10.2012 Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta Yhteenveto Kirjoituksessa selostetaan Pohjoismaiden ratakorridoreja Jäämereltä

Lisätiedot

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta 1 Usko Anttikoski dipl.ins. /Muistio 30.8.2012 Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta Yhteenveto Kirjoituksessa selostetaan Pohjoismaiden ratakorridoreja Jäämereltä Välimerelle. Varsinkin

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

Suomenlahden rautatietunneli Rakennettavuuden arviointia

Suomenlahden rautatietunneli Rakennettavuuden arviointia Baltirail ry. Usko Anttikoski muistio 22.1.2005 1(6) Suomenlahden rautatietunneli Rakennettavuuden arviointia Taustaa Helsinki-Tallinna-Seura ry:n kustantama kirja, Helsinki-Tallinna kaksoiskaupunki. Tarua

Lisätiedot

Strait crossings 2009 Symposium. Trondheim. Norja Matkan muistio

Strait crossings 2009 Symposium. Trondheim. Norja Matkan muistio 1(6) Strait crossings 2009 Symposium. Trondheim. Norja Matkan muistio Ohjelma Norjan teknillinen tutkimusorganisaatio SINTEF Byggforsk, Trondheimin korkeakoulu NTNU sekä Norjan tielaitos Statens vegvesen

Lisätiedot

Kuva:H.Kutvonen, 2013. Junalla Tallinnaan, utopiaa, unelmia vai mahdollisuuksia? Kiviainekset kiertotaloudessa seminaari 28.10.

Kuva:H.Kutvonen, 2013. Junalla Tallinnaan, utopiaa, unelmia vai mahdollisuuksia? Kiviainekset kiertotaloudessa seminaari 28.10. Kuva:H.Kutvonen, 2013 Junalla Tallinnaan, utopiaa, unelmia vai mahdollisuuksia? Kiviainekset kiertotaloudessa seminaari 28.10.2015 Ossi Ikävalko 1 Panu Nykänen: Teknologian menneisyyttä jahtaamassa, Kirjoituksia

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 153 FinEst Link -aloite Helsingin ja Tallinnan välisten liikenneyhteyksien parantamiseksi HEL 2015-013756 T 04 03 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti valtuuttaa

Lisätiedot

Usko Anttikoski Muistio 14.9.2007. Suomen kiinteät liikenneyhteydet Itämeren poikki Ruotsiin ja Viroon. Rakennettavuuden alustavaa arviointia.

Usko Anttikoski Muistio 14.9.2007. Suomen kiinteät liikenneyhteydet Itämeren poikki Ruotsiin ja Viroon. Rakennettavuuden alustavaa arviointia. Usko Anttikoski Muistio 14.9.2007 Suomen kiinteät liikenneyhteydet Itämeren poikki Ruotsiin ja Viroon. Rakennettavuuden alustavaa arviointia. 2 Usko Anttikoski muistio 14.9.2007 Suomen kiinteät liikenneyhteydet

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)

Liite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v) 87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000

Lisätiedot

Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia

Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia Toimialajohtaja Mirja Noukka, Liikennevirasto 9.2.2018 Kehittämisellä yhteiskunnallista vaikuttavuutta..vaikutuksia tutkitaan paljon

Lisätiedot

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014

Suomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014 Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Helsinki-Tallinna-tunneli mitä me siitä oikein tiedämme?

Helsinki-Tallinna-tunneli mitä me siitä oikein tiedämme? 30 Helsinki-Tallinna-tunneli mitä me siitä oikein tiedämme? Ulla Tapaninen Dosentti, TkT Helsingin kaupunki ulla. tapaninen@utu. fi Käydessäni keskusteluja erilaisten ihmisten kanssa mahdollisesta Helsingin

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI

EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen

Lisätiedot

Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016)

Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNKI LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNGIN LAUSUNTO JUNIEN OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ

Lisätiedot

Helsinki-Turku nopea junayhteys

Helsinki-Turku nopea junayhteys Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja

Lisätiedot

Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille. Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK

Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille. Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK Lähtökohdat Suomen logistinen asema Kaukana globaalista markkinasta; 2 vuorokauden etäisyys Keski-Euroopasta!

Lisätiedot

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Rail Baltic and the North Sea Baltic Corridor background and the Finnish perspective

Rail Baltic and the North Sea Baltic Corridor background and the Finnish perspective Rail Baltic and the North Sea Baltic Corridor background and the Finnish perspective Olli Keinänen, chief adviser Helsinki-Uusimaa Regional Council May 18th, 2015 content 1. Rail Baltic confirmed, but

Lisätiedot

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi

Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Kaupungin jory 23.1.2018 Yhteistyötapaaminen 5.2.2018 Esityksen lähteinä mm. Pirkanmaan liiton materiaalia 1 15.2.2018 Mikko Nurminen EU:n prioriteetti-käytävät

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle

Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 1 Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 9.11.1999 Näkemys ja ehdotus Helsingin yleiskaavan 2002 kehittamiseksi Helsingin - ja Suomen - kansainvalista asemaa ei kehityskuvaluonnoksessa 12.8.99 ole

Lisätiedot

Midway Alignment of the Bothnian Corridor

Midway Alignment of the Bothnian Corridor Midway Alignment of the Bothnian Corridor 04-02-15 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat

Lisätiedot

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16

Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat

Lisätiedot

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.

Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11. Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

Kouvolan RRT-hankkeen taustaa

Kouvolan RRT-hankkeen taustaa Kouvolan RRT-hankkeen taustaa - rautatielogistiikka Kouvolan vahvuus...myös seuraavat 150 vuotta? Timo Pöntinen Asiantuntija, liikenne ja infra Kouvola Innovation Oy Kouvola Suomen rautatiekaupunki Kouvola

Lisätiedot

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008

Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20

Lisätiedot

Jäämeren rataselvitys

Jäämeren rataselvitys Jäämeren rataselvitys 9.3.2018 Toimeksianto Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi 29.6.2017 Liikennevirastoa selvittämään yhteistyössä Norjan liikenneviranomaisten kanssa mahdollisen Jäämeren radan toteuttamista

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Suomen liikennetunnelit

Suomen liikennetunnelit Suomen liikennetunnelit M Nummelin 4.2.2016 24.1.2016 Tietunnelit Tietunneleita ovat tunnelit, jotka ovat yli 100 metriä pitkiä eikä niiden katsota olevan normaaleja siltoja. Tietunnelidirektiivi koskee

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Usko Anttikoski. Tekniikalla kalliorakentamisen kärkeen. Tiivistelmä. Kalliorakentamisen taustaa RAKENTAMINEN JA INNOVAATIOT RIL 257-2010

Usko Anttikoski. Tekniikalla kalliorakentamisen kärkeen. Tiivistelmä. Kalliorakentamisen taustaa RAKENTAMINEN JA INNOVAATIOT RIL 257-2010 1(12) RAKENTAMINEN JA INNOVAATIOT RIL 257-2010 RIL-SENIORI T 40 VUOTTA. SEMINAARIN ESITELMÄ Usko Anttikoski Tekniikalla kalliorakentamisen kärkeen Tiivistelmä Kalliorakentamista tarkastellaan Helsingin

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

KEMIN SATAMA OY VERKKOSELOSTUS 2019

KEMIN SATAMA OY VERKKOSELOSTUS 2019 KEMIN SATAMA OY VERKKOSELOSTUS 2019 Sisällysluettelo 1.JOHDANTO...3 2.YLEISTIETOA...3 2.1 Vastuut ja yhteystiedot...3 2.2 Julkaiseminen...4 3.RATAVERKOLLE PÄÄSY...4 3.1Rataverkon käyttö...4 3.2 Liikennöintiä

Lisätiedot

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto

Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu

Lisätiedot

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA korjaus

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA korjaus HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a 2 LAUSUNTO LENTOASEMAN KAUKOLIIKENNERADAN ESISELVITYKSEN LUONNOKSESTA Kslk 2010-317 Hankenro 1103_9 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta

Lisätiedot

TEN-T verkkojen kehittäminen. Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto

TEN-T verkkojen kehittäminen. Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto TEN-T verkkojen kehittäminen Juhani Tervala, 15.12.2014, Kymenlaakson maakuntavaltuusto pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne),

Lisätiedot

Kouvola RRT. Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari

Kouvola RRT. Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari Kouvola RRT Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari 18.12.2018 RRT tähän asti: yleisesittely toimenpiteistä 2016 2018 Kehitysjohtaja Petteri Portaankorva Kouvolan kaupunki TEN-T -ydinverkko Ydinverkkokorridoreista

Lisätiedot

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy

Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen

Lisätiedot

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016

Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Vientikujetus- ja laivauspäivät Oulu Simo Päivinen, Kouvola Innovation Oy,

Vientikujetus- ja laivauspäivät Oulu Simo Päivinen, Kouvola Innovation Oy, Vientikujetus- ja laivauspäivät Oulu 17-18.5.2017 Simo Päivinen, Kouvola Innovation Oy, 18.5.2017 1 RRT ja Pohjoinen kuljetuskäytävä Aasia-Pohjoismaat-Aasia Päivinen, Kouvola Innovation Oy 17.2.2017/ Simo

Lisätiedot

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6.

Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6. Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6. 2015 Helsingin seutu viiden kehityskäytävän risteyksessä Työmatkapendelöinti

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet. MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014

Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet. MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kehärata lyhyesti Kehärata muodostaa joukkoliikenteen tärkeän runkoyhteyden Vantaankoskelta lentoaseman kautta Kehärata lyhyesti

Lisätiedot

Kiinan Rautatieliikenne www.nurminenlogistics.com Nurminen Logistics tänään 132 v. Nurminen Logistics on suomalainen pörssiyhtiö, jolla on yli 130 vuoden kokemus ulkomaankauppaan liittyvästä laadukkaasta

Lisätiedot

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6.

Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6. Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6. 2015 Helsingin seutu viiden kehityskäytävän risteyksessä Työmatkapendelöinti

Lisätiedot

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta

Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.

Lisätiedot

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä suunnitteluprosessin hallinta Heidi Mäenpää 24.9.2015 Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

Etelä-Suomi ja kestävä Arktinen yhteistyö

Etelä-Suomi ja kestävä Arktinen yhteistyö Etelä-Suomi ja kestävä Arktinen yhteistyö Ajankohtaista Arktisen alueen liikenne- ja logistiikkakysymyksistä Ylijohtaja Mikael Nyberg Lahti, 12.10.2017 1 Suomen perustarpeet pysyvät Vientivetoinen kansantalous

Lisätiedot

Linjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin

Linjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin Linjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin 10.9.2019 Neuvottelut suurten raideliikennehankkeiden edistämiseksi käyntiin Käynnistetään neuvottelut

Lisätiedot

Metro länteen. Länsimetro Oy

Metro länteen. Länsimetro Oy Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ

Lisätiedot

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö

Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen

Lisätiedot

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I

L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset

Lisätiedot

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi

Rautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu

Lisätiedot

Yhdistää puoli Suomea

Yhdistää puoli Suomea 1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa

Lisätiedot

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA

MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Trafin julkaisuja Trafin näkökulmia Helsinki-Tallinna tunnelihankkeeseen Suppea analyysi. Ville Vainiomäki

Trafin julkaisuja Trafin näkökulmia Helsinki-Tallinna tunnelihankkeeseen Suppea analyysi. Ville Vainiomäki Trafin näkökulmia Helsinki-Tallinna tunnelihankkeeseen Suppea analyysi Ville Vainiomäki Trafin julkaisuja Trafis publikationer Trafi Publications 6/2018 Sisällysluettelo 1 TAUSTA... 1 2 ALUSTAVAT SUUNNITELMAT

Lisätiedot

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus

Lisätiedot

Helsinki Tallinnna tunnelihanke

Helsinki Tallinnna tunnelihanke Helsinki Tallinnna tunnelihanke Utopiaa, unelmia ja todellisuutta 2016 Louhinta- ja kalliotekniikanpäivät 13. - 14.10.2016 Ossi Ikävalko Helsinki-Tallinna kaksoiskaupunki, Talsinki - Hellinna 8 milj. vuotuista

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys

Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys SARC-Sidosryhmätapaaminen 8.2.2018, Ilmatieteenlaitos SINI HANGASLAMMI Punaisen ristin arktisen valmiuden kehittämishanke Hankkeen

Lisätiedot

JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI

JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI KILPAILUKYKYÄ INVESTOIJILLE JA YRITYKSILLE Jäämeren rautatie parantaa yrityten ja invetoijien toimintamahdolliuukia arktiella alueella. Uuia

Lisätiedot

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy 2.12.2016 1 (4) Sisällys 1 Yleistä... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Voimassaoloaika ja päivittäminen... 2 1.3 Julkaiseminen... 2 1.4

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

"Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?"

Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen? E-mail: olli-pekka.hilmola@lut.fi "Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?" Prof. Olli-Pekka Hilmola Lappeenranta University of Technology, Kouvola Unit Prikaatintie

Lisätiedot

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus

Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys

Lisätiedot

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!

Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! 1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä

Lisätiedot

Kalliotunnelin kalliotekninen suunnitteluohje

Kalliotunnelin kalliotekninen suunnitteluohje Kalliotunnelin kalliotekninen suunnitteluohje Louhinta- ja kalliotekniikanpäivät 17.1. - 18.1.2019 Väylävirasto / Sitowise Oy Kalliotunnelin elinkaaren ohjeistusta 3 Väylävirastolta puuttuu kalliotunnelin

Lisätiedot

Suomi Venäjä liikenne

Suomi Venäjä liikenne Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla

Lisätiedot

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus

Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy 8.12.2017 1 (4) Sisällys 1 Yleistä... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Voimassaoloaika ja päivittäminen... 2 1.3 Julkaiseminen... 2 1.4

Lisätiedot

Railgate Finland China Express Säännöllinen konttijunayhteys Kiinaan. Joensuu

Railgate Finland China Express Säännöllinen konttijunayhteys Kiinaan. Joensuu Railgate Finland China Express Säännöllinen konttijunayhteys Kiinaan Joensuu 11.1.2018 1 Sisältö One Belt, One Road (Silkkitiet)- ohjelma Konttiliikenne Kiinan ja Eukroopan välissä Railgate Finland Kouvolan

Lisätiedot

Liite Hangon ympäristöyhdistyksen muistutukseen. Vuoden 2003 meluselvityksen analyysi nykylähtökohdista

Liite Hangon ympäristöyhdistyksen muistutukseen. Vuoden 2003 meluselvityksen analyysi nykylähtökohdista Liite Hangon ympäristöyhdistyksen muistutukseen Vuoden 2003 meluselvityksen analyysi nykylähtökohdista Seuraavassa taulukossa on meluselvityksen laskentaperusteet: Laskennassa ei ole lainkaan huomioitu

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet

Lisätiedot

Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään

Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään 29.11.2017 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Sisältö Pirkanmaan maakuntakaava 2040

Lisätiedot

Tunnelin rakennuttamisesta Väinö Castrén

Tunnelin rakennuttamisesta Väinö Castrén Tunnelin rakennuttamisesta Väinö Castrén 9.1.2016 Millä nopeudella voi merenalaisessa tunnelissa ajaa? Onko kanaalijunan nopeus 160 km/h käytännön totuus kaikissa tapauksissa? Voiko parempi kalusto ajaa

Lisätiedot

Lufthansa Private Jet

Lufthansa Private Jet Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka

Lisätiedot

FinEst Bay Area Project FinEst Bay Area Development / Peter Vesterbacka & Kustaa Valtonen

FinEst Bay Area Project FinEst Bay Area Development / Peter Vesterbacka & Kustaa Valtonen FinEst Bay Area Project 12.2.2018 FinEst Bay Area Development / Peter Vesterbacka & Kustaa Valtonen THE HELSINKI TALLINN METRO AREA 2 MILLION+ PEOPLE AT THE HEART OF EURASIA Vantaa Espoo Helsinki The Island

Lisätiedot

Raideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin

Raideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin Raideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin Suomesta solmukohta TEN-T-ydinverkon kehittäminen TEN-T-ydinverkon jatko Perämeren ympäri Tallinnan tunneli, Rail Baltica, yhteydet Keski-Eurooppaan

Lisätiedot

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? VaikuttajaForum Rakennusteollisuus 22.3.2011 Ville Saksi VR Track Oy

Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? VaikuttajaForum Rakennusteollisuus 22.3.2011 Ville Saksi VR Track Oy Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? VaikuttajaForum Rakennusteollisuus 22.3.2011 Ville Saksi VR Track Oy Esityksen sisältö Agenda 1 Rautateiden renessanssi Agenda 2 Kitkattoman

Lisätiedot