EUROOPAN POHJOINEN ULOTTUVUUS KULJETUSTEN KANNALTA
|
|
- Eija Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 EUROOPAN POHJOINEN ULOTTUVUUS KULJETUSTEN KANNALTA Usko Anttikoski, Baltirailyhdistys, Suomi, Tiivistelmä Kirjoitus on suomennos Usko Anttikosken esitelmästä (Europe s Northern Dimension from a Transportation Perspective), jonka hän piti Strait Crossings symposiumissa Norjan Bergenissä. Kirjoituksessa selostetaan pohjoisia rautatieväyliä Jäämereltä Välimerelle. Suomi on Itämeren rannalla liikenteellisesti syrjäisellä saarella, josta toimivat kiinteät junaliikenneyhteydet ovat itään. Merenalaiset pitkät rautatietunnelit voivat ratkaista Suomen pääsyn Euroopan junaliikenteeseen. Itämeren alla on luja kallioperä, joka tarjoaa hyviä mahdollisuuksia liikenneyhteyksien avaamiseksi. Suomenlahden rautatietunneli Helsingin ja Tallinnan välillä on tärkeä ajankohtainen hanke. Merenkurkun rautatietunneli olisi kuitenkin helpompi ja turvallisempi rakentaa ensin koerakentamiskohteena. Kun tarkastelussa on mukana myös Euroopan koillinen ulottuvuus, niin silloin hahmottuu toinen rautatiekorridori Atlantilta Euroopan ja Venäjän kautta Tyynelle valtamerelle. 1. Johdanto Kirjoittaja työskenteli geotekniikan tehtävissä Helsingin kaupungilla 37 vuotta, joista vuodet Helsingin kaupungin geoteknisen osaston päällikkönä. Eläkeaikana kiinnostus alan kehittämiseen jatkui. Kirjoitus perustuu siten lähes 50 vuoden kokemuksiin maanalaisten tilojen rakentamisesta. Kirjoitus käsittelee Suomen kautta kulkevia ratayhteyksiä Eurooppaan ja toisiin Pohjoismaihin sekä alustavia yhteyksiä Venäjän koillisiin rataväyliin. Strait crossings 2013 symposiumin toinen suomalainen kirjoitus [2] käsittelee Suomenlahden rautatietunnelin rakentamista ja geologisia olosuhteita. Keväällä 2013 julkaistiin Suomen kaivosliikenteen liikennetarpeita koskeva selvitys [3], jossa on uutta aineistoa myös Napapiirin ja Jäämeren alueelta. Ilmastonmuutoksen vaikutus ja öljyvarantojen väheneminen pakottavat siirtämään liikennettä maanteiltä rautateille. Jäämeren vapautuminen jääpeitteestä avaa EU:n ratayhteyttä pohjoiseen ja liikenne siirtyy myös Pohjoismaiden ja Venäjän ratakorridoreille. EU:n liikennepolitiikan tavoite on rakentaa alueensa ratakorridorit ja muuttaa eri maiden junakalustoa ja raideverkostoa yhteensopivaksi. Suomella ei ole vielä toimivia ratayhteyksiä EU-maihin, sillä Suomen ratojen erilainen raideleveys (1524 mm), tekee 1(12)
2 liittymisen hankalaksi. Vaarana on jäädä liikenteellisesti erilleen pohjoiseksi EU-maiden saareksi. Tämän takia Itämeren lahtien poikki kulkevaan liikenteeseen tarvitaan auto- ja junalauttojen lisäksi merenalaisia rautatietunneleita. 2. Euroopan pohjoisia ratakorridoreja Itämeren reunamaiden geoteknikoiden Usko Anttikoski ja Ago Vilo yhteistyönä syntyi ehdotus (1999) Itämertä kiertäväksi rataväyläksi pituudeltaan noin km (Kuva 1). Rata kulkee Suomen ja Baltian maiden kautta ja yhdistää Itämeren pääkaupunkeja toisiinsa kansainvälisellä raiteella. Kuva 1. Itämeren kehäradan ehdotus vuodelta Usko Anttikoski and Ago Vilo. "Baltic Sea circular link via rock tunnels. Challenges for the 21st Century. Proceedings of the World Tunnel Congress 99' Oslo, 31 May-3 June 1999, vol. 2, pp ) [1]. (Kirjoittaja on lisännyt kuvaan myöhemmin myös muita rataehdotuksia) 2(12)
3 Tanskan, Ruotsin ja Norjan kiinteä ratayhteys Tanskan salmien poikki Eurooppaan valmistui vuonna Yhteys paranee, kun Tanskan uusi liikennetunneli Fehmarnin salmen poikki valmistuu 2020-luvulla. Junat kulkevat kuitenkin jo nyt Pohjoismaista Ruotsin kautta EU-maihin ja etelässä Alppitunneleiden läpi Välimerelle (kuva 2). Suomi ja Ruotsi ovat EU:n pohjoisimmat valtiot, mutta niillä ei ole omaa satamaa Jäämerellä. Pohjoismaiden ratakorridorien kehittäminen on edennyt Ruotsin johtamana. Ruotsi on hakenut EU:lta rahoitusta nopeasta ratalinjasta jo Haaparantaan asti. Suomi on seurannut kehitystä Ruotsin kautta kulkevan Botnian korridorin rakentamista tarkkailijana. Päätöksiä Suomen länsirajan ylittävistä ratahankkeista ei ole vielä tehty. Tilanne Baltian maiden osalla on myös samanlainen, sillä ratahankkeita on voitu suunnitella vasta muutaman vuoden aikana Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. EU:n liikennekomissaari Siim Kallas tukee kuitenkin nyt Baltian maita Rail Baltican radan rakentamiseksi. Kuva 2. Bothnian corridor Helsingin kaupungin tilauksesta Helsinki-Tallinna tunnelin kallioperän tutkiminen käynnistyi kesällä 2012 geologisten vanhojen tietojen kokoamisella Suomen ja Viron geologisissa laitoksissa. Alustavia tuloksia julkaistiin Bergenin Strait crossings symposiumissa [2]. 3(12)
4 Helsingin ja Tallinnan kaksoiskaupungin kehittämistyössä on valmistunut useita liikennetaloudellisia selvityksiä (Studies) [2]: - Helsinki and Tallinn on the move. Final report of H-TTransplan project. Ulla Tapaninen (ed.) Tallinn-Helsinki Twin-City in making: Intergration scenario for Tallinn and Helsinki capital regions (ed.) Erik Terk Tallinn Rail Balticalla kulkevat junat ovat eurooppalaisella raideleveydellä. Tai ne varustetaan raidevälin vaihtamisteknologialla, joka sallii junan liikkumisen junan normaalilla aikataululla (Kuva 3). EU:n pohjois-eteläinen Rail Baltic korridori voi jatkua Baltic Adriatic korridorin kautta Jäämereltä Välimerelle (kuva 4). Kuva 3. Rail Baltica Growth Corridor Helsinki- Berlin. Olli Keinänen. Road map towards Helsinki-Tallinn transport strategy. Esitelmä Tallinnassa huhtikuussa [2]. Loppuraportti Rail Baltica Growth Strategy valmistui [4]. 4(12)
5 kuva 4. Baltic Adriatic corridor 3. EU:n pohjoisia rataväyliä Jäämerelle Pohjois-Suomen kaivostoiminnan liikennetarpeista valmistui selvitys keväällä 2013 [3]. Siinä esitetään ratalinjauksia myös Jäämerelle ja Venäjälle (kuva 5). Ratoja voidaan käyttää myös henkilöliikenteessä. Kuva 5. Suomen pohjoisia rataväyliä ja liittyminen Suomen rataverkkoon [3] 5(12)
6 Suomen liikennevirasto järjesti kaivosliikenteen tarpeista ja arktisesta teknologiasta seminaarin Rovaniemellä Tilaisuudessa oli osanottajia Pohjoismaista ja Venäjältä. Mikko Niini /Aker Arctic Technology selosti Koillisväylää ja siihen liityvää arktista laivanrakentamista The future of the Northeast Passage what will it enable? Viewpoints to the discussion on Finland s link to the Arctic Ocean. Lisäksi oli useita muita pohjoisten alueiden asiantuntijoiden esitelmiä Norjasta, Ruotsista ja Venäjältä ja Suomesta. Tilaisuus antoi voimakkaan alkusysäyksen maiden väliselle yhteistyölle. Mikko Niini: The future of the Northeast passage what will it enable? Kuva 6. Koillisväylän löytyminen (Adolf Nordenskiöld 1878) avasi mahdollisuuden laivakuljetuksille Jäämeren kautta Euroopasta Aasiaan. 4. Venäjän pohjoisia ratakorridoreja Venäjällä on tehty ratakorridorien selvityksiä, jotka ulottuvat Siperian radalta Suomeen, Baltiaan ja Keski-Eurooppaan. Näistä on Suomen kannalta merkittävin uusi BELKOMUR projekti Perm-Syktyvkar-Arkhangelsk. Korridori voi vaihtoehtoisesti kulkea Siperian radalta Kazakstanin kautta Kiinaan ja Tyynelle valtamerelle (kuvat 7-8.). Kiinalla on kansainvälinen raideleveys (1435 mm), jolloin raideleveys on vaihdettava Kazakstanin ja Venäjän rajalla (1520 mm) sekä jälleen EU:n rajalla (1435 mm) 6(12)
7 Kuva 7. BELKOMUR projekti osana Venäjän koillinen-länsi liikennekorridoria Kuva 8. Eurasian pohjoiset raideliikenteen kuljetuskorridorit Belkomur Construction project of the railway Arkhangelsk Syktyvkar Perm 5. Pojanlahden itäraide (Bothnian Corridor) eurooppalaisille junille Suomen rataverkko on ollut 150-vuotisen rakentamishistoriansa aikana osana Venäjän rataverkkoa, minkä vuoksi Suomen ratojen raideväli on edelleen 1524 mm. Raideväli Venäjällä ja Baltiassa on 1520 mm. 7(12)
8 Baltian maat (Viro, Latvia ja Liettua) ovat päättäneet rakentaa uuden ratayhteyden Tallinnasta Varsovaan EU:n raideleveydellä 1435 mm. Tämä vaikuttaa myös Suomen ja Viron välisen raideliikenteen kehittämiseen. Venäjän ja Suomen junat käyttävät nyt samoja raiteita, mutta voiko uudet ultranopeat junat (300 km/h) käyttää myös näitä poikkeavia raidevälejä? Merkittävä mahdollisuus Suomen rataliikenteen avaamiselle EU maihin olisi, jos Pohjanlahden itäinen rata voitaisiin rakentaa eurooppalaisella raideleveydellä (1435 mm). Tällöin eurooppalaiset junat voisivat liikkua Ruotsista Suomen kautta Baltiaan ja myös Jäämerelle seuraavasti: - Rail Baltican rata jatkuu EU-ratana Tallinnan uudesta kansainvälisestä liikennekeskuksesta Vimsin niemelle ja edelleen Suomenlahden poikki junalautalla tai junatunnelin kautta Kirkkonummen Porkkalaan tai vaihtoehtoisesti Helsingin Pasilaan. - Rata kulkee EU-ratana Kirkkonummelta, Salon, Turun ja Porin kautta Vaasaan. - Vaasasta ratayhteys kulkee Merenkurkun poikki junalautalla tai junatunnelin kautta Uumajaan. - Ratayhteys Uumajasta on jo Norjan satamien kautta Atlantin valtamerelle ja Jäämerelle. - Ruotsin rata kulkee ratana Haaparannan kautta Tornioon ja sieltä Jäämerelle eurooppalaisena ratana Norjan Kirkkoniemen ja mahdollisesti Venäjän Petsamon satamiin. - Vaihtoehtoisesti rata voi kulkea myös Suomen nykyisen rataverkon kautta Kirkkoniemelle ja Venäjän pohjoiseen rataverkkoon. - Eurooppalainen rata on Uumajasta Ruotsin Sundsvallin kautta Norjan Trondheimin satamaan. Tällöin Atlantin valtamereltä lähtevä itäsuuntainen ratakorridori voi kulkea Suomen poikki Venäjän Karjalaan ja Arkangeliin ja edelleen Siperian radalle. Suomen raideleveyttä voidaan vaiheittain muuttaa eurooppalaiseksi, jolloin lännessä ajaisivat eurooppalaiset junat ja idässä Suomen ja Venäjän nykyinen junakalusto. 6. Junatunnelit Itämerellä Suomen kiinteistä rautatieyhteyksistä Itämeren poikki Ruotsiin ja Viroon on tehty ehdotuksia kahdenkymmenen vuoden aikana. Merkittävimmät tunneliyhteydet ovat Merenkurkun tunneli, Suomenlahden tunneli, Ahvenanmaan molemmin puolin olevat Saaristomeren tunneli ja Ahvenanmeren tunneli [1]. Kaikki neljä yli 60 km pituista tunnelia ovat meren alla Prekambrian kovassa kallioperässä. Edullisin rakennuspaikka on Merenkurkulla (Kvarken). Vaativin rakennuspaikka on Suomenlahdella, varsinkin tunnelin ylöstulossa Viron pehmeässä kalliossa. 8(12)
9 Pitkät rautatietunnelit meren alla edellyttävät paljon kallioperän geologisia tutkimuksia ja kalliotunnelin rakennustekniikan tuotekehittämistyötä. Työtä kannattaa tehdä yhdessä Pohjoismaiden kanssa (Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska ja Viro), koska maita yhdistää samanlainen kallioperä ja tunnelien rakentamistekniikka. Prekambrinen kova kallioperä on tosin Virossa ja Tanskassa yli 100 metriä syvemmällä. Kiinteät ratayhteydet Itämeren poikki Ruotsiin ja Viroon Yhteys tunneliyhteys pintayhteys korkeustaso rak. kust. km km maksimi +/- M AHVENANMAA Ahvenanmeri Tunneli Penger (suuret merisillat) yli Juna- ja autolautta (lautta 45 km) Saaristomeri (ja Ahvenanmaa) Tunneli Penger Tunneli myös Ahvenanmaalla SUOMENLAHTI Porkkala Pasila MERENKURKKU Tunneli ja penger Tunneli (2kpl) ja penger 60+20= Kuva 9. Kartta ja taulukko. Kiinteät ratayhteydet Itämeren poikki Ruotsiin ja Viroon (Usko Anttikoski. Muistio Suomenlahden tunneli (Helsinki-Tallinna) [1] 9(12)
10 7. Junalautan käyttö meriliikenteessä. Valtioneuvoston kanslian julkaisussa 7/2008 Suomen ja Viron yhteistyön mahdollisuudet 2008 (Jaakko Blomberg ja Gunnar Okk) käsitellään liikennettä ja kuljetuksia. Sivuilla selostetaan Rail Baltican suunnitelmaa ja Helsingin ja Tallinnan välistä rautatietunnelia. Hankkeen kustannuksista todetaan: Tunnelihankkeen arvioitu kustannus, noin kolme miljardia, on kuitenkin sellainen, että sen rahoittaminen pelkästään yksityissektorin varoin ei ole tämän hetkisen tiedon mukaan mahdollista. Suosituksissa esitetään lisäksi Helsinki- Tallinna junalauttayhteyden mahdollisuuksien selvittämistä [1]. Junalauttayhteyttä ei ole enää Suomesta EU-maihin. Viimeinen yhteys Turusta Ruotsiin lopetettiin syksyllä Helsingin entiset tavarajunien raiteet satamiin on myös purettu. Uusi tunneliraide Keravalta tavarajunille Vuosaaren satamaan valmistui muutama vuosi sitten. Henkilöliikennettä ei ole kuitenkaan suunniteltu tunneliin. Laivojen päästövaatimukset (ns. rikkidirektiivi 2015 ) kiristyvät Itämerellä ja Pohjanmerelle, minkä vuoksi Viking Line tilasi syksyllä 2011 Turun telakalta uuden maakaasukäyttöisen autolautan. Sen sijaan junalautoista ei ole tehty uusia tilauksia. Suomen laivanrakennustekniikka on tunnustetusti korkealla tasolla, jolloin myös uuden junalautan suunnitteluun ja rakentamiseen löytyvät Suomesta hyvät resurssit. Uutta junalauttaa tulisi suunnitella Itämeren lahtien (leveys km) ylitykseen. Junalautan tulee olla nopeasti rantaan kiinnittyvä ja lisäksi tarvitaan rantaviivalla liikkumaton junalautan telakoituminen radan jatkeeksi. Tällöin juna voidaan koota kauempana rannasta ja ajaa suoraan radalta junalautalle. Junalautan malliksi voi ajatella maailman vanhinta alusta, Nooan arkkia (1. Moos. 6:15-16). Sen mitat olivat pituus 150 m, leveys 25 m ja korkeus 15 m. (verrattuna autolauttaan M/S Star Helsinki-Tallinna pohjamitat ovat samaa luokkaa: pituus 186 m, leveys 27,7 m ja syväys 6,5 m. Autolautan nopeus on 50 km /h). Arkissa oli kolme kerrosta. Arkin keskimmäiselle kerrokselle (ratapihalle) sopii 4 raidetta, yhteispituudeltaan noin 500 m. Alimpaan kerrokseen sijoitetaan tekniikan tilat ja vesisäiliöt lautan uppouman säätöä varten. Ylimmässä kerroksessa ovat ohjauskeskus, tilat henkilöstölle, matkustajille sekä pelastusvarusteet. Junalautan ratapihakerrosta voidaan tarvittaessa säätää myös hydraulisilla nostureilla. Jos junalautan huippunopeus merellä on 45 km/h, niin meren ylitys (70 km) kestää noin 1,5-2 tuntia. Silloin koko matka-aika kiinteän mantereen rataverkojen välillä on 2-2,5 tuntia. Junalauttojen satamapaikkoja (junalautan telakoita) voidaan sijoittaa nykyisiin Itämeren satamiin, joihin on jo junarata tai tarvittaessa tehdään uusi ratayhteys. Sopivia lauttasatamien paikkoja Suomenlahdella Viron puolella ovat: Vimsin niemen itäranta, Muugan satama, Vanha Satama, Paljassaari ja Paldiski. Suomen puolella paikat ovat: 10(12)
11 Vuosaaren sataman entinen telakka-allas, Kirkkonummen Porkkalan itäranta, Kantvikin satama ja Hangon satama. Junalauttayhteydet voidaan rakentaa Suomenlahden lisäksi, Merenkurkulle ja Ahvenanmaalta Suomeen ja Ruotsiin. Mantereen ratayhteydet junalauttojen lähtöpaikat sijoitetaan lähelle tulevien rautatietunnelien suuaukkoja. Junalautat auttavat silloin junatunnelien rakentamistyössä ja toimivat myöhemmin varayhteyksinä junatunnelien kanssa. Ennen rautatietunnelihanketta tulisi ensin rakentaa junalauttayhteys, jolloin rautatien paikka mantereella selviää aikaisemmin. Molemmat hankkeet varmistavat toisiaan poikkeustilanteissa. Ensimmäiseen pitkään merenalaiseen rautatietunneliin kohdistuvat suurimmat riskit, koska vastaavia rakentamis- ja käyttökokemuksia ei ole Pohjoismaissa. Itämerellä Merenkurkun tunneli on halvin ja turvallisin rakentaa. Se tulisi toteuttaa ensimmäisenä hankkeena ns. prototyyppinä. Siitä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää muissa rautatietunneleissa. Hankkeella on kansainvälistä merkitystä. 8. Ratakorridorien kehittäminen: täydentäviä kommentteja: Liikennekorridorit kulkevat useiden valtioiden kautta. Niiden suunnittelua varten tulisi sopia yhteiset standardit. Kansainvälinen puhelin-, lento- ja laivaliikenne on jo voitu sovittaa yhteen eri maiden kesken. Samoin tulisi rajojen yli kulkeva junaliikenne myös harmonisoida. EU:n junakalustoa tulisi ottaa käyttöön koko EU:n alueella ja myös niissä ulkopuolisissa maissa, joilla on junaliikennettä EU:n alueelle. Raideleveys pyritään vaihtamaan kansainväliseksi (1435 mm). Vaihtoehtoisesti voi kehittää junakalustoa, jossa pyörien etäisyyttä voidaan vaihtaa nopeasti kansainvälisen ja kotimaisen raideleveyden välillä. Ainakin nopeita junia varten tulisi kuitenkin olla sama kansainvälinen raideleveys. Junaliikenteen käyttökieleksi tulisi valita englanti, joka on yleisesti käytössä kansainvälisessä toiminnassa. Lentoliikenne Euroopasta Aasiaan on jo siirtynyt Pohjoisnavan yli. Laivaliikenne siirtyy myös pohjoisemmaksi, kun ilmaston muutos sulattaa jäätiköitä. Pohjoismaiden ja Venäjän pohjoiset alueet tulevat uusien yhteisten liikenteellisten intressien kohteiksi. Rautatieliikenteen kehittämisen yhteistyö maiden välillä lisääntyy. 11(12)
12 Kirjallisuutta [1] Suomen geoteknillisen yhdistyksen ja Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistyksen yhteisellä kotisivulla on ratatunnelien rakentamista koskevia kirjoituksia Suomenlahden tunneli (Helsinki-Tallinna). [2] Ikävalko, O., Vähäaho, I. Suuroja, S Soil and bedrock conditions to be expected in Tallinn-Helsinki-tunnel construction. Strait Crossings Bergen [3] Kaivostoiminnan liikenteelliset tarpeet pohjoisessa esiselvitys. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 11/2013 Liikennevirasto. Helsinki [4]. Rail Baltica Growth Corridor ratakorridorin ensimmäisen selvitysvaiheen loppukokous oli Berliinissä. Valmistuneita selvityksiä on useita. Viimeisin julkaisu Rail Baltica Growth Strategy Version edited by Olli Keinänen and Malla Paajanen (61 sivua) on luettavissa 12(12)
Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta
1 Usko Anttikoski dipl.ins. geotekniikan asiantuntija /Muistio 1.10.2012 Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta Yhteenveto Kirjoituksessa selostetaan Pohjoismaiden ratakorridoreja Jäämereltä
LisätiedotEuroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta
1 Usko Anttikoski dipl.ins. /Muistio 30.8.2012 Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta Yhteenveto Kirjoituksessa selostetaan Pohjoismaiden ratakorridoreja Jäämereltä Välimerelle. Varsinkin
LisätiedotRaideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014
Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26
LisätiedotSuomenlahden rautatietunneli Rakennettavuuden arviointia
Baltirail ry. Usko Anttikoski muistio 22.1.2005 1(6) Suomenlahden rautatietunneli Rakennettavuuden arviointia Taustaa Helsinki-Tallinna-Seura ry:n kustantama kirja, Helsinki-Tallinna kaksoiskaupunki. Tarua
LisätiedotStrait crossings 2009 Symposium. Trondheim. Norja Matkan muistio
1(6) Strait crossings 2009 Symposium. Trondheim. Norja Matkan muistio Ohjelma Norjan teknillinen tutkimusorganisaatio SINTEF Byggforsk, Trondheimin korkeakoulu NTNU sekä Norjan tielaitos Statens vegvesen
LisätiedotKuva:H.Kutvonen, 2013. Junalla Tallinnaan, utopiaa, unelmia vai mahdollisuuksia? Kiviainekset kiertotaloudessa seminaari 28.10.
Kuva:H.Kutvonen, 2013 Junalla Tallinnaan, utopiaa, unelmia vai mahdollisuuksia? Kiviainekset kiertotaloudessa seminaari 28.10.2015 Ossi Ikävalko 1 Panu Nykänen: Teknologian menneisyyttä jahtaamassa, Kirjoituksia
LisätiedotBOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle
BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien
LisätiedotPori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen
Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän
LisätiedotHelsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5)
Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (5) 153 FinEst Link -aloite Helsingin ja Tallinnan välisten liikenneyhteyksien parantamiseksi HEL 2015-013756 T 04 03 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti valtuuttaa
LisätiedotUsko Anttikoski Muistio 14.9.2007. Suomen kiinteät liikenneyhteydet Itämeren poikki Ruotsiin ja Viroon. Rakennettavuuden alustavaa arviointia.
Usko Anttikoski Muistio 14.9.2007 Suomen kiinteät liikenneyhteydet Itämeren poikki Ruotsiin ja Viroon. Rakennettavuuden alustavaa arviointia. 2 Usko Anttikoski muistio 14.9.2007 Suomen kiinteät liikenneyhteydet
LisätiedotTulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella
Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:
LisätiedotLiite 1 Venäjän suuralueiden tuonti ja vienti. Venäjän suuralueiden tuonti 2003 (1 000 tonnia/v)
87 LIITTEET Liite 1 n suuralueiden ja n suuralueiden 2003 (1 000 tonnia/v) 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 Kontitettu tavara Puutuotteet Kappaletavara Kuiva bulk Nestebulk 10 000
LisätiedotLiikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia
Liikenneverkon kehittämishankkeiden laajempia taloudellisia vaikutuksia Toimialajohtaja Mirja Noukka, Liikennevirasto 9.2.2018 Kehittämisellä yhteiskunnallista vaikuttavuutta..vaikutuksia tutkitaan paljon
LisätiedotSuomi ja Rail Baltica. Juhani Tervala, 4.12.2014
Suomi ja Rail Baltica Juhani Tervala, 4.12.2014 pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne), TEN-EN (energia) sekä TEN-TELE (tietoliikenne).
LisätiedotLULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland
LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
LisätiedotHelsinki-Tallinna-tunneli mitä me siitä oikein tiedämme?
30 Helsinki-Tallinna-tunneli mitä me siitä oikein tiedämme? Ulla Tapaninen Dosentti, TkT Helsingin kaupunki ulla. tapaninen@utu. fi Käydessäni keskusteluja erilaisten ihmisten kanssa mahdollisesta Helsingin
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotEU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI
EU:N ITÄMERI-STRATEGIA JA SUOMEN CBSS-PUHEENJOHTAJUUSKAUSI Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö EU:n Itämeri-strategia EU:n uudistetun Itämeri-strategian päämäärät 1) Meren pelastaminen
LisätiedotViite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016)
KEURUUN KAUPUNKI LAUSUNTO Liikenne- ja viestintäministeriö Viite: Lausuntopyyntö vuoden 2017 osto- ja velvoiteliikenteestä (LVM 1437/08/2016) KEURUUN KAUPUNGIN LAUSUNTO JUNIEN OSTO- JA VELVOITELIIKENTEESTÄ
LisätiedotHelsinki-Turku nopea junayhteys
Helsinki-Turku nopea junayhteys 28.9.2017 Hankkeen tavoitteet 28.9.2017 Heidi Mäenpää 2 Kasvua kansainväliseen kilpailukykyyn Junayhteys vahvistaa Suomen kansainvälistä houkuttelevuutta sijoittajille ja
LisätiedotRail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille. Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK
Rail Baltica edellytys Suomen isoille liikennehankkeille Tiina Haapasalo, EK Sauli Hievanen, SAK Lähtökohdat Suomen logistinen asema Kaukana globaalista markkinasta; 2 vuorokauden etäisyys Keski-Euroopasta!
LisätiedotLiikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa
Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa 27.2.2014 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Martti Norrkniivilä Sisältö Pohjolan ja Suomen liikennekäytävät Kaivostoiminnan liikenteelliset
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI
LisätiedotRail Baltic and the North Sea Baltic Corridor background and the Finnish perspective
Rail Baltic and the North Sea Baltic Corridor background and the Finnish perspective Olli Keinänen, chief adviser Helsinki-Uusimaa Regional Council May 18th, 2015 content 1. Rail Baltic confirmed, but
LisätiedotPääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi
Pääradan kehittämisen edunvalvonta ja organisointi Kaupungin jory 23.1.2018 Yhteistyötapaaminen 5.2.2018 Esityksen lähteinä mm. Pirkanmaan liiton materiaalia 1 15.2.2018 Mikko Nurminen EU:n prioriteetti-käytävät
LisätiedotItämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo
Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten
LisätiedotPasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla
Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne
LisätiedotHelsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle
1 Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnalle 9.11.1999 Näkemys ja ehdotus Helsingin yleiskaavan 2002 kehittamiseksi Helsingin - ja Suomen - kansainvalista asemaa ei kehityskuvaluonnoksessa 12.8.99 ole
LisätiedotMidway Alignment of the Bothnian Corridor
Midway Alignment of the Bothnian Corridor 04-02-15 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat
LisätiedotMidway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16
Midway Alignment of the Bothnian Corridor 2014-09-16 EU-hanke joka luotiin laajentamaan yhteyksiä vahvojen, nopeasti kasvavien, kansainvälisesti merkittävien seutujen välillä seutujen, jotka varmistavat
LisätiedotElinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn. Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.
Elinvoimaa kehityskäytävistä - TEN-T verkon vaikutus alueen kilpailukykyyn Juhani Tervala, Uudenmaan maakuntaparlamentti, 20.11.2014 EU:n TEN-T politiikan tavoite nyt sisämarkkinoiden moitteeton toiminta
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella
Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle
LisätiedotMeriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden
LisätiedotKouvolan RRT-hankkeen taustaa
Kouvolan RRT-hankkeen taustaa - rautatielogistiikka Kouvolan vahvuus...myös seuraavat 150 vuotta? Timo Pöntinen Asiantuntija, liikenne ja infra Kouvola Innovation Oy Kouvola Suomen rautatiekaupunki Kouvola
LisätiedotAutomatkailututkimuksen tuloksia 2008
Automatkailututkimuksen tuloksia 2008 Matkustus kuukausi sekä matkan pituuden (km) jakautuma kuukausille kaikki alle 2000 2001-4000 4001-6000 6001-8000 yli 8000 toukokuu 16 17 29 28 20 6 kesäkuu 41 20
LisätiedotJäämeren rataselvitys
Jäämeren rataselvitys 9.3.2018 Toimeksianto Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi 29.6.2017 Liikennevirastoa selvittämään yhteistyössä Norjan liikenneviranomaisten kanssa mahdollisen Jäämeren radan toteuttamista
LisätiedotRatahanke Seinäjoki-Oulu
Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen
LisätiedotItämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,
Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotSuomen liikennetunnelit
Suomen liikennetunnelit M Nummelin 4.2.2016 24.1.2016 Tietunnelit Tietunneleita ovat tunnelit, jotka ovat yli 100 metriä pitkiä eikä niiden katsota olevan normaaleja siltoja. Tietunnelidirektiivi koskee
LisätiedotPäärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.
Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen
Lisätiedot40. Ratahallintokeskus
40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa
LisätiedotRaideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi
Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon
LisätiedotUsko Anttikoski. Tekniikalla kalliorakentamisen kärkeen. Tiivistelmä. Kalliorakentamisen taustaa RAKENTAMINEN JA INNOVAATIOT RIL 257-2010
1(12) RAKENTAMINEN JA INNOVAATIOT RIL 257-2010 RIL-SENIORI T 40 VUOTTA. SEMINAARIN ESITELMÄ Usko Anttikoski Tekniikalla kalliorakentamisen kärkeen Tiivistelmä Kalliorakentamista tarkastellaan Helsingin
LisätiedotPääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä
LisätiedotKEMIN SATAMA OY VERKKOSELOSTUS 2019
KEMIN SATAMA OY VERKKOSELOSTUS 2019 Sisällysluettelo 1.JOHDANTO...3 2.YLEISTIETOA...3 2.1 Vastuut ja yhteystiedot...3 2.2 Julkaiseminen...4 3.RATAVERKOLLE PÄÄSY...4 3.1Rataverkon käyttö...4 3.2 Liikennöintiä
LisätiedotHelsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto
Helsinki-Turku, nopean ratayhteyden jatkosuunnittelu 9.12.2016 Tilannekatsaus / projektipäällikkö Jussi Lindberg, Liikennevirasto Nopean ratayhteyden kokonaisuus Uusi nopea Helsinki Turkurata rakentuu
LisätiedotValtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Rautatieliikenne vastaa useaan megatrendiin Ilmastonmuutos EU:n
LisätiedotValtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010
Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-
LisätiedotITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA
ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA korjaus
HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/2 1 a 2 LAUSUNTO LENTOASEMAN KAUKOLIIKENNERADAN ESISELVITYKSEN LUONNOKSESTA Kslk 2010-317 Hankenro 1103_9 EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee antaa asiasta
LisätiedotTEN-T verkkojen kehittäminen. Juhani Tervala, , Kymenlaakson maakuntavaltuusto
TEN-T verkkojen kehittäminen Juhani Tervala, 15.12.2014, Kymenlaakson maakuntavaltuusto pendelöintiä 2 Verkkojen Eurooppa-kokonaisuus Verkkojen Eurooppa -kokonaisuus koostuu kolmesta osasta: TEN-T (liikenne),
LisätiedotKouvola RRT. Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari
Kouvola RRT Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari 18.12.2018 RRT tähän asti: yleisesittely toimenpiteistä 2016 2018 Kehitysjohtaja Petteri Portaankorva Kouvolan kaupunki TEN-T -ydinverkko Ydinverkkokorridoreista
LisätiedotUudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto. Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy
Uudet tuulet rautateillä, dieselkäyttöinen vetokalusto Teollisuuden polttonesteet 10.9.2015, Tampere Kimmo Rahkamo, toimitusjohtaja, Fennia Rail Oy Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen
LisätiedotJyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016
Jyväskylä Laukaa Äänekoski - radan mahdollinen henkilöliikenne Esiselvitys 2016 Kaupunginhallitus 9.5.2016 liite nro 3 (1/17) PIKERA hankkeen projekti 2016 31.3.2016 Jyväskylä Laukaa Äänekoski henkilöjuna
LisätiedotLiikenneväylät kuluttavat
Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
LisätiedotItämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet
Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:
LisätiedotRaidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia
Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa
LisätiedotVientikujetus- ja laivauspäivät Oulu Simo Päivinen, Kouvola Innovation Oy,
Vientikujetus- ja laivauspäivät Oulu 17-18.5.2017 Simo Päivinen, Kouvola Innovation Oy, 18.5.2017 1 RRT ja Pohjoinen kuljetuskäytävä Aasia-Pohjoismaat-Aasia Päivinen, Kouvola Innovation Oy 17.2.2017/ Simo
LisätiedotEtelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6.
Etelä-Suomen kehityskäytävät ja liikennejärjestelmän kehittämispolku Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 5. 6. 2015 Helsingin seutu viiden kehityskäytävän risteyksessä Työmatkapendelöinti
LisätiedotPikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson
Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)
LisätiedotKehärata Kehäradan toteutuksen haasteet. MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014
Kehärata Kehäradan toteutuksen haasteet MTR 40-vuotisjuhlaseminaari 30.10.2014 Kehärata lyhyesti Kehärata muodostaa joukkoliikenteen tärkeän runkoyhteyden Vantaankoskelta lentoaseman kautta Kehärata lyhyesti
LisätiedotKiinan Rautatieliikenne www.nurminenlogistics.com Nurminen Logistics tänään 132 v. Nurminen Logistics on suomalainen pörssiyhtiö, jolla on yli 130 vuoden kokemus ulkomaankauppaan liittyvästä laadukkaasta
LisätiedotEtelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta. Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6.
Etelä-Suomen kehityskäytävät - kansainvälisen saavutettavuuden näkökulmasta Olli Keinänen, johtava asiantuntija Uudenmaan liitto 10. 6. 2015 Helsingin seutu viiden kehityskäytävän risteyksessä Työmatkapendelöinti
LisätiedotKuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta
Kuva 10-16-5. Ilmakuva poroerotusalueelta 359 10.17 Rautateiden käytön nykytila Rautarikaste kuljetetaan Rautuvaaran alueelta rautateitse johonkin seuraavista satamavaihtoehdoista Kemi, Raahe tai Kokkola.
LisätiedotLiikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä
suunnitteluprosessin hallinta Heidi Mäenpää 24.9.2015 Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen
LisätiedotOulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi
Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan
LisätiedotEtelä-Suomi ja kestävä Arktinen yhteistyö
Etelä-Suomi ja kestävä Arktinen yhteistyö Ajankohtaista Arktisen alueen liikenne- ja logistiikkakysymyksistä Ylijohtaja Mikael Nyberg Lahti, 12.10.2017 1 Suomen perustarpeet pysyvät Vientivetoinen kansantalous
LisätiedotLinjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi. Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin
Linjaukset suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin 10.9.2019 Neuvottelut suurten raideliikennehankkeiden edistämiseksi käyntiin Käynnistetään neuvottelut
LisätiedotMetro länteen. Länsimetro Oy
Metro länteen Länsimetro Oy Metron linjaus ja pituusleikkaus MATINKYLÄ KIVENLAHTI 7 kilometriä 5 uutta asemaa: Finnoo, Kaitaa, Soukka, Espoonlahti, Kivenlahti Osuus valmistuu 2020 RUOHOLAHTI MATINKYLÄ
LisätiedotTampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö
Tampereen läntinen ratayhteys, uusi järjestelyratapiha, valtatien 3 Lempäälä - Pirkkala -oikaisu ja 2- kehän länsiosa sekä näihin liittyvä maankäyttö Erika Helin 10.6.2014 Suunnittelun tavoitteet ja eteneminen
LisätiedotL E N T O L I I K E N T E E N M E R K I Y S. Destination. Time Flight Gate M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I
Itä- ja Pohjois-Suomen LENTOLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Destination L E N T O L I I K E N T E E N M E R K I T Y S Time Flight Gate 1 8 0 5 M A T K A I L U R O V A N I E M K L U S T E R I I Aluetaloudelliset
LisätiedotRautatieliikenne ja kilpailu. Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi
Rautatieliikenne ja kilpailu Kimmo Rahkamo 12.11.2015 Kemi Fennia Rail lyhyesti Ensimmäinen yksityinen kaupallinen rautatieoperaattori Suomen rataverkolla Perustettu 2009 (Proxion Train), nimi muutettu
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotMAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA
MAAKUNNAN TAHTOTILA KAKSOISRAIDE LUUMÄKI-IMATRA-VALTAKUNNANRAJA Matti Viialainen 14.9.2015 9.9.2015 1 LUUMÄKI-IMATRA IMATRANKOSKI KAKSOISRAIDE ON KÄRKIHANKE Yhteysväli on priorisoitu ensimmäiseksi Kaakkois-Suomen
LisätiedotTrafin julkaisuja Trafin näkökulmia Helsinki-Tallinna tunnelihankkeeseen Suppea analyysi. Ville Vainiomäki
Trafin näkökulmia Helsinki-Tallinna tunnelihankkeeseen Suppea analyysi Ville Vainiomäki Trafin julkaisuja Trafis publikationer Trafi Publications 6/2018 Sisällysluettelo 1 TAUSTA... 1 2 ALUSTAVAT SUUNNITELMAT
LisätiedotSuomi - saari Euroopan sisämeren rannalla
Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla Tekniikan päivät 16.1.2008 klo 9 Dipoli, Espoo professori Ulla Tapaninen Turun yliopisto / Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Merikotka tutkimuskeskus
LisätiedotHelsinki Tallinnna tunnelihanke
Helsinki Tallinnna tunnelihanke Utopiaa, unelmia ja todellisuutta 2016 Louhinta- ja kalliotekniikanpäivät 13. - 14.10.2016 Ossi Ikävalko Helsinki-Tallinna kaksoiskaupunki, Talsinki - Hellinna 8 milj. vuotuista
LisätiedotEuroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa
Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan
LisätiedotEvakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys
Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys SARC-Sidosryhmätapaaminen 8.2.2018, Ilmatieteenlaitos SINI HANGASLAMMI Punaisen ristin arktisen valmiuden kehittämishanke Hankkeen
LisätiedotJÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI
JÄÄMEREN RAUTATIE ROVANIEMI-KIRKKONIEMI WWW.ARCTICCORRIDOR.FI KILPAILUKYKYÄ INVESTOIJILLE JA YRITYKSILLE Jäämeren rautatie parantaa yrityten ja invetoijien toimintamahdolliuukia arktiella alueella. Uuia
LisätiedotTurun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus
Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy 2.12.2016 1 (4) Sisällys 1 Yleistä... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Voimassaoloaika ja päivittäminen... 2 1.3 Julkaiseminen... 2 1.4
LisätiedotRautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja
Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina
Lisätiedot"Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?"
E-mail: olli-pekka.hilmola@lut.fi "Sähköä ilmassa: Miten öljyriippumaton kuivasatamaverkosto rakentuisi Suomeen?" Prof. Olli-Pekka Hilmola Lappeenranta University of Technology, Kouvola Unit Prikaatintie
LisätiedotLäntinen ratayhteys, tilannekatsaus
Läntinen ratayhteys, tilannekatsaus Pirkanmaan maakuntahallitus kokous 17.6.2013 Ville-Mikael Tuominen, projektipäällikkö, Pirkanmaan liitto Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotKalliotunnelin kalliotekninen suunnitteluohje
Kalliotunnelin kalliotekninen suunnitteluohje Louhinta- ja kalliotekniikanpäivät 17.1. - 18.1.2019 Väylävirasto / Sitowise Oy Kalliotunnelin elinkaaren ohjeistusta 3 Väylävirastolta puuttuu kalliotunnelin
LisätiedotSuomi Venäjä liikenne
Suomi Venäjä liikenne Logistiikkapäivä, Kotka Lassi Hilska 30.5.2011 Venäjän liikenne? Liikenteen määristä Yhteistyömuodoista ja vaikuttamistavoista Käytännön hankkeista 2 Kuorma-autoliikenne vilkkaimmilla
LisätiedotTurun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus
Turun Satama Oy:n satama-alueen rataverkon verkkoselostus Turun Satama Oy 8.12.2017 1 (4) Sisällys 1 Yleistä... 2 1.1 Johdanto... 2 1.2 Voimassaoloaika ja päivittäminen... 2 1.3 Julkaiseminen... 2 1.4
LisätiedotRailgate Finland China Express Säännöllinen konttijunayhteys Kiinaan. Joensuu
Railgate Finland China Express Säännöllinen konttijunayhteys Kiinaan Joensuu 11.1.2018 1 Sisältö One Belt, One Road (Silkkitiet)- ohjelma Konttiliikenne Kiinan ja Eukroopan välissä Railgate Finland Kouvolan
LisätiedotLiite Hangon ympäristöyhdistyksen muistutukseen. Vuoden 2003 meluselvityksen analyysi nykylähtökohdista
Liite Hangon ympäristöyhdistyksen muistutukseen Vuoden 2003 meluselvityksen analyysi nykylähtökohdista Seuraavassa taulukossa on meluselvityksen laskentaperusteet: Laskennassa ei ole lainkaan huomioitu
LisätiedotAjankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä
Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet
LisätiedotEsimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään
Esimerkki raideliikenteestä maakuntakaavassa Pirkanmaa Päärata Tampereelta etelään 29.11.2017 Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto Sisältö Pirkanmaan maakuntakaava 2040
LisätiedotTunnelin rakennuttamisesta Väinö Castrén
Tunnelin rakennuttamisesta Väinö Castrén 9.1.2016 Millä nopeudella voi merenalaisessa tunnelissa ajaa? Onko kanaalijunan nopeus 160 km/h käytännön totuus kaikissa tapauksissa? Voiko parempi kalusto ajaa
LisätiedotLufthansa Private Jet
Lufthansa 2006 enemmän vaihtoehtoja 1 Lufthansalta yksityiskoneet tarpeen mukaan 2 Lufthansan räätälöidyt liikelennot; Mobility a la Carte 3 tarjoaa enemmän vaihtoehtoja on Lufthansa huipputuote, joka
LisätiedotFinEst Bay Area Project FinEst Bay Area Development / Peter Vesterbacka & Kustaa Valtonen
FinEst Bay Area Project 12.2.2018 FinEst Bay Area Development / Peter Vesterbacka & Kustaa Valtonen THE HELSINKI TALLINN METRO AREA 2 MILLION+ PEOPLE AT THE HEART OF EURASIA Vantaa Espoo Helsinki The Island
LisätiedotRaideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin
Raideliikenteen kilpailu edistyy ja hankeyhtiöt käyntiin Suomesta solmukohta TEN-T-ydinverkon kehittäminen TEN-T-ydinverkon jatko Perämeren ympäri Tallinnan tunneli, Rail Baltica, yhteydet Keski-Eurooppaan
LisätiedotTiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? VaikuttajaForum Rakennusteollisuus 22.3.2011 Ville Saksi VR Track Oy
Tiikerinloikka tuotemallilla Infra FINBIM tulevaisuuden aseeksi? VaikuttajaForum Rakennusteollisuus 22.3.2011 Ville Saksi VR Track Oy Esityksen sisältö Agenda 1 Rautateiden renessanssi Agenda 2 Kitkattoman
Lisätiedot