Etelä-Suomi ja kestävä Arktinen yhteistyö

Transkriptio

1 Etelä-Suomi ja kestävä Arktinen yhteistyö Ajankohtaista Arktisen alueen liikenne- ja logistiikkakysymyksistä Ylijohtaja Mikael Nyberg Lahti,

2 Suomen perustarpeet pysyvät Vientivetoinen kansantalous Globaalit yhteydet avainroolissa Itämeren markkina-alue ja Euroopan sisämarkkinat Muuttuvat elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeet eri osissa maata 2

3 Liikenteen ja viestinnän suuri murros Digitalisaatio Teknologinen kehitys Päästöjen vähentäminen

4 Toimivat liikenne- ja viestintäverkot ovat edellytys yhteiskunnan toiminnalle ja uudistumiselle Liikenteen automaatio ja elinkeinoelämän kilpailukyky tarvitsevat kehittyvää ja hyväkuntoista väyläverkkoa Toimivat viestintäverkot ovat modernin yhteiskunnan perusta ja digitalisaation edellytys Liikenteen päästöjä on vähennettävä 50 % vuoteen 2030 mennessä Toimenpiteet Hallituskaudella päätetyt ja käynnistetyt väylien kehitys- ja kunnostushankkeet Korjausvelan kasvun pysäyttäminen ja vähentäminen Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta pohtiva työryhmä Maakuntauudistus ja liikennetehtävät Maantielain uudistus Yksityistielain uudistus Maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyö kaupunkiseuduilla Laajakaistastrategia

5 Parlamentaarinen työryhmä pohtii liikenneverkon rahoitusta Liikenneverkon rahoitus vaatii uudistamista. Suomi on energia- ja ilmastostrategiassa sitoutunut vähentämään liikenteen päästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä. Riittävistä keinoista ei ole vielä päätetty. Työryhmän tavoitteet: kustannustehokkaan, pitkäjänteisen ja tarkoituksenmukaisen suunnitelman luominen väyläverkon kehittämiselle ja rahoitukselle suunnitelman luominen kansallisen ilmastopolitiikan mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen vuoteen 2030 mennessä suotuisan toimintaympäristön luominen digitaalisille liikenteen palveluille ja automatisaatiolle korjausvelan vähentäminen seuraavan 10 vuoden aikana sekä tarvittavan rahoituksen turvaaminen väylien ylläpitoon jatkossa Työryhmän tehtävänä on määritellä riittävät keinot edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Väliraportti päästövähennystoimenpiteistä julkaistiin , työryhmän toimikausi päättyy

6 Laajakaistastrategia Uuden kansallisen laajakaistastrategian valmistelu aloitettu Strategia tulee sisältämään Suomen laajakaistatavoitteen vuosiksi 2025 ja 2030 sekä keinot tavoitteen saavuttamiseksi Strategia koskee sekä kiinteää kuituverkkoa että langatonta laajakaistaa Huippunopeat ja moitteettomasti toimivat yhteydet ovat jo nyt arkielämän ja liiketoiminnan edellytys Strategia valmistellaan tiiviissä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa, lausuntokierros 11/2017

7 Suomesta datan, ihmisten ja tavaroiden liikenteen solmukohta? Tietoliikenneyhteydet Aasiaan Jäämerenrata ja arktiset yhteydet TEN-T ydinverkkokäytävän jatko Perämeren ympäri TEN-T -ydinverkon kehittäminen Matkailun edistäminen eri osissa Suomea Suomen hub-aseman voimistaminen lentoliikenteessä Kasvukeskusten väliset nopeat yhteydet pääradan ja tunnin junan kehittäminen Venäjän yhteydet ja Silkkitie Tallinnan tunneli ja yhteydet Keski-Eurooppaan

8 Trans-European Transport Network, TEN-T Liikenteen 9 ydinverkkokäytävää muodostavat EU:n liikennestrategian (TEN-T) ytimen yhdistäen jäsenmaiden merkittävimmät kasvukeskukset EU:n jäsenvaltioiden tulee rakentaa ja ylläpitää verkkoa omin varoin vuoteen 2030 mennessä Vauhdittaakseen kehitystä EU:lla on käytössään merkittävä määräraha TEN-T verkon kehittämiseksi => Connecting Europe Facility, CEF (Transport, Energy, Telecom) CEF-Transport -ohjelmasta investoidaan vuosina Euroopan liikenneinfrastruktuurin parantamiseen, puuttuvien yhteyksien rakentamiseen ja pullonkaulojen poistamiseen EU:n tuki voi olla suoraa CEF-tukea tai Euroopan strategisten investointien rahaston, ESIR:n, korkean riskin investointien lainavakuus Blending hakua kokeiltu v. 2017, yhdistetään CEF liikenneohjelman rahoitus EFSI:n lainoihin ja vakuuksiin Pyrkimyksenä suosia CEF-rahoituksessa liikenneväylähankkeita (käytännössä TEN-T ydinverkkokäytävien rautatiehankkeita), joissa osa rahoituksesta ESIR (EFSI) riskirahoitusvälineen tukemana yksityis- ja EIB -rahoituksella Rahoituksen soveltuvuus esimerkiksi rautatieinfrastruktuuriin haasteellinen 8

9 Arktinen alue ydinkäytäväverkkoon Suomi pyrkii saamaan North Sea-Baltic käytävän jatketuksi Helsingistä Tornioon Ruotsin tulisi saada Scandinavian- Mediterranean käytävä jatketuksi Tukholmasta Haaparantaan > Ruotsin vastausta odotetaan Kaksi ydinkäytävää Pohjanlahden ympäri mahdollistaisivat TEN-T-verkon ulottumisen Arktiselle alueelle Päärata saataisiin tukikelpoisuuden piiriin Hyväksyntä tulee tukea saada kaikissa merkittävissä kansallisissa ja EU-tason keskusteluissa EU:n komission ehdotusta voidaan odottaa vuoden 2018 aikana 9

10 Jäämeren rataselvitys Liikennevirasto selvittää yhteistyössä Norjan viranomaisten kanssa mahdollisen Jäämeren radan toteuttamista Arvioidaan, olisiko rata tarpeen ja olisiko sen toteuttaminen teknisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti mahdollista Selvitetään ratalinjauksia, kartoitetaan käyttäjien tarpeita, mahdollista liiketoimintamallia ja kysyntäpotentiaalia. Viisi mahdollista linjausta: 1. Kolari - Narvik 2. Tornio - Narvik 3. Kolari Skibotn/Tromssa 4. Rovaniemi Kirkkoniemi 5. Kemijärvi Alakurtti Murmansk Selvitys valmis helmikuussa

11 Koillisväylän tietoliikennekaapeli The North-East Passage Data Cable Project - LVM teettänyt selvityksen v kaapelihankkeen kansainvälisen yhteistyön edellytyksistä => ei poliittisia esteitä, mukanaolo kiinnostaa mm. Japania, Kiinaa, Norjaa, Venäjää, relevantteja EU-maita - Koillisväylän merenalaisen kuitukaapeliyhteyden avulla voidaan toteuttaa nopein fyysinen tietoliikennereitti Aasiasta Pohjois- ja Keski-Eurooppaan Norjan, Venäjän ja Suomen kautta - Ideana, että Koillisväylän kaapeliyhteys kiinnittyisi Itämeren kuitukaapeliyhteyteen Helsingin ja Rostockin välillä => Sea Lion kaapeli käyttöön keväällä 2016, Suomella valmista kaapelia 3000 km ja kv. kokemusta - Digitalisaatio ja talouden muutokset edellyttävät verkkojen infran rakentamisen osalta uudenlaista ajattelua, julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä, valtio toimii mahdollistajana, kaapeli rakennetaan kaupalliselta pohjalta v > - Suomen rooli toimia välimiehenä edistämässä kaupallisten konsortion syntymistä => markkinoilla saatava aikaiseksi kaapelihankkeen syntyminen

12 Olemassaolevat tietoliikenneyhteydet Euroopan ja Aasian välillä Huippunopeiden merikaapeleiden rakentaminen USA:n ja Aasian / USA:n ja Euroopan välillä ollut painopisteenä, mutta lisääntyvä dataliikenne Euroopan ja Aasian välillä edellyttää parempia tietoliikenneyhteyksiä > 200 % Euroopan ja Aasian välisten yhteyksien tarve 5 v. Koillisväylän kaapeli Euroopan ja Asiaan välillä ~ datan siirron viive vähenee 35 % verrattuna eniten käytettyihin perinteisiin reitteihin: 156ms verrattuna 247ms perinteiseen Euroopan ja Aasian väliseen reittiin 12

13 Arktisen pj-kauden prioriteetit; LVM:n hallinnonala Ympäristönsuojelu Task Force on Arctic Marine Cooperation Tietoliikenneyhteydet Koilllisväylän kaapeli, Task Force on Improved Connectivity Meteorologinen yhteistyö Ilmatieteen laitoksen tiivis kv. yhteistyö Koulutus 13

14 Arktisen neuvoston tietoliikenteen Task Force on Improved Connectivity Tehtävänä selvittää Arktisella alueella asuvilla, toimivilla tai työskentelevillä tahoilla olevia viestintätarpeita verrattuna saatavissa olevaan infrastruktuuriin Selvittää mahdollisuuksia televiestinnän infrastruktuurin ja järjestelmien toteuttamiseksi koko Arktisen alueen kattavien palveluiden luomiseksi Suomi toinen työryhmän puheenjohtajista, Suomella mahdollisuus tuoda esille osaamistaan Arktisten viestintäyhteyksien kehittäjänä

15 Kiitos!