YRITYSVEROTUS TILINPÄÄTÖSSUUNNITTELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YRITYSVEROTUS TILINPÄÄTÖSSUUNNITTELU"

Transkriptio

1 YRITYSVEROTUS JA TILINPÄÄTÖSSUUNNITTELU Päivityspaketti 2012 Tämä päivityspaketti sisältää muutoksia kirjan 23. ja painoksiin (painovuodet 2009 ja 2010),. Muutokset koskevat seuraavia asioita: pääomatulojen veroprosenttia koskevat muutokset (alijäämähyvitys) asuntolainan korkovähennys valtion tuloveroasteikko yhteisöveroprosenttia koskevat muutokset osinkojen verotusta koskevat muutokset. Huomaathan, että päivityspaketissa ovat mukana vain muutoksia sisältävät sivut. Korjauksia tehtäessä on pyritty siihen, että sivutus olisi mahdollisimman pian sama kuin yllä mainituissa kirjan painoksissa. Aina tämä ei kuitenkaan ole ollut mahdollista, vaan teksti on muutosten takia alkanut ns. juosta eikä sivunumerointi siten täysin päde kirjassa olevaan. Siksi myös sivutuksen takia muuttuneet sivut ovat mukana päivityspaketissa. Muuttuneet kohdat on tässä päivityspaketissa merkitty sivujen marginaaliin pystyviivalla. Soile Tomperi ja Sanoma Pro Oy

2 SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET Verovuosi Ennakkoperintä Ennakkotietomenettely Veroilmoitukset ja verotuksen toimittaminen Verojen laskeminen ja maksuunpano Verotusmenettelyn yleiset periaatteet TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE Tulolajit Pääomatulot Pääomatulolajin alijäämä ja alijäämähyvitys Ansiotulot Tulolähteet YRITYKSET VEROVELVOLLISINA Yksityisliikkeet Yhtymät Henkilöyhtiöiden verotus Yhtiömiesten verotus Purettavat yhtymät Verotusyhtymät Yhteisöt Osakeyhtiöiden verotus Osakkaiden verotus Luonnollinen henkilö osingonsaajana Osakeyhtiö osingonsaajana Osakaslainat Peitelty osinko Sivuutettavat osakeyhtiöt SISÄLLYSLUETTELO

3 Muut vähennyskelvottomat erät Vähennyskelpoiset menetykset Muut vähennyskelpoiset erät Oikaisuerät Velan korot Kurssitappiot Konserniavustus Menon jaksottaminen Ajan kulumisen perusteella määräytyvät menot Pitkävaikutteiset menot Velkojen ja saamisten kurssitappiot Ammatinharjoittajia koskeva jaksotussäännös Vaihto-omaisuus Hankintameno Vaihto-omaisuuden aikarajat Vaihto-omaisuuden kierto Hankintamenon jaksottaminen Hintojen alenemisesta johtuva kuluvähennys Epäkuranteista hyödykkeistä tehtävä kuluvähennys Käyttöomaisuus Hankintameno Hankintamenon jaksottaminen Irtain käyttöomaisuus Rakennusten tekniset laitteet Rakennukset ja rakennelmat Muu kuluva käyttöomaisuus Kulumaton käyttöomaisuus Luovutusvoittojen tulouttaminen ja jälleenhankintavaraus Osallistuminen toiselle kuuluvaan käyttöomaisuuteen Tuotannollisten investointien väliaikaisesti korotetut poistot Kehitysalueyritysten veronhuojennukset Varaukset Toimintavaraus Takuuvaraus Hinnanlaskuvaraus Asuintalovaraus Yritysjärjestelyt Tulolähdesiirrot Yksityiskäyttöön otto Omaisuuslajisiirrot Sulautuminen Jakautuminen SISÄLLYSLUETTELO

4 Verotettava pääomatulo saadaan seuraavasti: Veronalaiset pääomatulot Tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot (TVL 54 ) = Puhdas pääomatulo + Pääomatuloksi luettava verovuonna nostettu osakaslaina (TVL 53a ) Pääomatuloksi luetusta osakaslainasta verovuonna takaisin maksettu määrä (TVL 54c ) Pääomatuloista vähennettävä tulolähteen tappio (TVL 59 ) Asunto- ja opintovelkojen sekä veronalaisen tulon hankkimisesta johtuneiden velkojen korot (tulonhankkimisvelka). Asuntolainojen koroista otetaan laskennassa huomioon vain 85 % (80 % v ja 75 % v. 2014). Opinto- ja tulonhankkimisvelkojen korot otetaan huomioon täysimääräisesti. Jos korko johtuu osinkotulon hankkimisesta, se saadaan kuitenkin vähentää, vaikka osinko olisi verovapaata tuloa (TVL 58 ) = Verovuoden pääomatulo Pääomatuloista vähennettävä pääomatulolajin tappio (TVL 60 ) = Verotettava pääomatulo Verotettavasta pääomatulosta maksetaan valtiolle pääsääntöisesti 30 %:n vero, euroa ylittävien pääomatulojen veroprosentti on 32 (TVL 124 ). Esimerkki Annella on vuokra- ja muita pääomatuloja yhteensä 9 200, Anne on maksanut yhtiövastikkeita ja muita tulon hankkimisesta aiheutuneita menoja 2 000, sekä lisäksi vähennyskelpoisia korkoja 1 700, 3 700, Verotettava pääomatulo on 5 500, josta veroa maksetaan valtiolle 30 % eli 1 650, PÄÄOMATULOLAJIN ALIJÄÄMÄ JA ALIJÄÄMÄHYVITYS Mikäli verovelvollisen vähennyskelpoisten tulonhankkimismenojen, korkojen ja muiden vähennysten määrä on suurempi kuin veronalaiset pääomatulot, erotus on pääomatulolajin alijäämä (TVL 60 ). Alijäämähyvitys saadaan laskemalla TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE 23

5 pääomatuloveroprosentin mukainen osuus (30 %) samana verovuonna syntyneestä pääomatulolajin alijäämästä (TVL 131 ). Prosenttiosuutta korotetaan kahdella prosenttiyksiköllä siltä osin, kuin alijäämä on muodostunut ensiasunnon hankintaan otetun asuntovelan koroista. Alijäämähyvitys saadaan vähentää tietyin edellytyksin ansiotuloista suoritettavasta verosta. (TVL ) Esimerkki Birgitalla on pääomatuloja yhteensä 3 300, Hän on itse maksanut tulon hankkimisesta johtuneita menoja 1 600, sekä lisäksi vähennyskelpoisia korkoja 4 200, 5 800, Pääomatulolajin alijäämä on 2 500, josta 30 % eli 750 euroa vähennetään alijäämähyvityksenä ansiotuloista menevästä verosta. Alijäämähyvityksen enimmäismäärä on euroa henkilöltä, ja se vastaa 4 666,67 euron korkomenoja tai muita vähennyksiä verovelvollisella, jolla ei ole pääomatuloja. Toinen puolisoista saa 400 euron lapsikorotuksen yhdestä ja 800 euron korotuksen kahdesta tai useammasta lapsesta. Näin ollen kahden aikuisen ja kahden lapsen muodostaman perheen vanhemmat voivat saada ansiotuloista menevästä verosta enintään euron alijäämähyvityksen, joka vastaa euron vähennyksiä (TVL 131 ). Tulonhankkimismenojen ja korkomenojen lisäksi pääomatulolajin alijäämää voi syntyä pääomatuloista vähennettävien vapaaehtoisten eläkevakuutusmaksujen perusteella. Tuloista vähentämättä jääneiden maksujen perusteella lasketaan erityinen alijäämähyvitys, jonka määrä ei sisälly alijäämähyvityksen enimmäismäärän laskentaan. Jos pääomatulolajin alijäämä on suurempi kuin ansiotulojen verotuksessa voidaan alijäämähyvityksenä ottaa huomioon, vahvistetaan ylimenevästä osasta pääomatulolajin tappio. Se on vähennettävissä myöhemmin saatavista pääomatuloista verovuotta seuraavien kymmenen vuoden aikana. Pääomatulolajin tappion perusteella ei sitä vastoin voi enää myöhempinä vuosina saada hyvitystä an- 24 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE

6 siotuloista menevästä verosta, vaan tappio säilyy lopullisesti pääomatulolajin vähennyksenä (TVL 60 ). Esimerkki Mirolla on pääomatuloja 1 050, Vähennyskelpoisia korkoja Miro on maksanut 7 600, Pääomatulolajin alijäämä on näin ollen 6 550, Ansiotuloista menevästä verosta voidaan alijäämähyvityksenä vähentää euroa, joka vastaa 5 000, euron vähennyksiä. Pääomatulolajin tappioksi vahvistetaan 1 550, ja se voidaan vähentää seuraavien 10 vuoden aikana saatavista pääomatuloista. Jos verovelvollisella olisi ollut puoliso, olisivat he yhdessä voineet heti käyttää hyväkseen koko pääomatulojen alijäämän ja vähentää ansiotulojen verosta euroa (eli 30 % eurosta). Pääomatulolajin tappiota ei olisi syntynyt. Jos taas verovelvollisella olisi ollut yksi lapsi, he olisivat voineet vähentää ansiotulojen verosta euroa, mikä kuluttaisi pääomatulolajin alijäämästä euroa. Pääomatulolajin tappioksi vahvistettaisiin 550 euroa. ANSIOTULOT Ansiotulona verotetaan kaikkia niitä tuloja, joita ei ole laissa määritelty pääomatuloiksi tai verovapaiksi tuloiksi. Ansiotuloja ovat mm. (TVL ) palkkatulot eläketulot jaettavan yritystulon ansiotulo-osuus yhtymän osakkaan tulo-osuuden ansiotulo-osuus osakeyhtiöstä saadun osingon ansiotulo-osuuden veronalainen osa metsätalouden puhdas tulo. TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE 25

7 Verotettava ansiotulo saadaan, kun veronalaisista ansiotuloista vähennetään tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneet menot sekä muut lain sallimat yleiset ja sosiaaliset vähennykset (TVL 30 ). Ansiotuloista maksetaan veroa sekä valtiolle että kunnalle ja seurakunnalle. Valtiolle maksetaan ansiotuloista veroa progressiivisen asteikon mukaan. Verovuodelta 2012 toimitettavaa verotusta varten tuloveroasteikko on seuraava: Verotettava tulo Vero alarajan Vero alarajan ylittävästä (euroa) kohdalla (euroa) tulon osasta (euroa) , , , ,75 Kunnallisvero on suhteellinen, ja sen määrä saadaan laskemalla kunnallisveroprosentin mukainen osuus kunnallisverotusta varten vahvistetusta verotettavasta tulosta (TVL 130 ). Kirkollisveron määrä lasketaan kunnallisverotuksen verotettavan tulon perusteella. Kirkkovaltuusto vahvistaa tuloveroprosentin suuruuden. Myös sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu määräytyy ansiotulojen perusteella. Sairausvakuutusta varten peritään lisäksi palkkatuloista ja yrittäjien työtuloista päivärahamaksua (Sairausvakuutuslaki 18 luku 5 ja 12 ). 26 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE

8 Esimerkki Sannan verotettavat ansiotulot ovat euroa. Tuloveroprosentiksi oletetaan kunnallisverotuksessa 18 ja kirkollisverotuksessa 1 %, sairaanhoitomaksuksi 1,47 % ja päivärahamaksuksi 0,93 %. Ansiotulot oletetaan palkoiksi tai muiksi työtuloiksi. Verot ja maksut ovat seuraavat: Valtion vero eurosta 515, eurosta 17,5 % 1 767, ,50 Kunnallisvero 18 % eurosta 6 120,00 Kirkollisvero 1 % eurosta 340,00 Sairausvakuutuksen maksut 2,40 % 816,00 Yhteensä 9 558,50 A ja B omistivat osakeyhtiön osakekannasta 48 % ja 26 %. A toimi yhtiön toimitusjohtajana. A ja B olivat sitoutuneet omavelkaiseen takaukseen yhtiön veloista. Yhtiö maksoi A:lle ja B:lle takaussitoumuksen perusteella palkkiota, joiden määrä alitti pankkien yleisesti perimän takauspalkkion tason. Takauspalkkiot olivat A:n ja B:n verotuksessa ansiotuloa. KHO 1994/2895. Toimitusjohtaja A omisti 51 % X Oy:n osakekannasta. X Oy:llä oli useita pankkilainoja, joiden vakuutena oli A:n omistamia, asuinhuoneistojen hallintaan oikeuttavia osakkeita. X Oy:n maksaessa A:lle kohtuullista takausprovisiota hänen luovuttamiensa reaalivakuuksien kattaman yhtiön luoton määrälle, takausprovisio oli A:n veronalaista pääomatuloa. KVL 1994/22. TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE 27

9 Tulolähteet Tulolähdejaon avulla on tarkoitus pitää eri taloudelliset toiminnot erillisinä laskentayksikköinä. Verovelvollisella voi olla kolme tulolähdettä: elinkeinotoiminnan tulolähde, maatalouden tulolähde ja henkilökohtaisten tulojen tulolähde. Verovelvollisen koko elinkeinotoiminta muodostaa yhden tulolähteen (EVL 2 ), samoin maatalous muodostaa oman tulolähteensä (MVL 2 ). Muut kuin elinkeinotulolähteeseen tai maatalouden tulolähteeseen kuuluvat tulot kuuluvat henkilökohtaisten tulojen tulolähteeseen. Käytännössä tulolähdejako noudattaa tuloverotuksen pääverolakien, tuloverolain, elinkeinoverolain ja maatilatalouden tuloverolain, soveltamisalaa. Luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien tulo verotetaan tulolajeittain. Tulolajit ovat pääomatulot ja ansiotulot (TVL 29 ). Kunkin tulolähteen tulos lasketaan erikseen ja jaetaan tappioiden vähentämisen jälkeen pääoma- ja ansiotuloksi. Luonnollisen henkilön kaikki pääomatulot lasketaan yhteen. Myös eri tulolähteistä saatuja ansiotuloja verotetaan yhdessä. Korkomenot vähennetään tulolähteittäin. Myös tappiontasaus toimitetaan pääsääntöisesti tulolähteittäin. Tappiot vähennetään ensisijaisesti samanlaatuisen toiminnan eli saman tulolähteen tuloksesta seuraavina 10 verovuotena. Yksityisellä elinkeinonharjoittajalla ja maanviljelijällä on oikeus vaihtoehtoisesti vaatia elinkeinotulolähteen ja maatalouden tulolähteen tappioiden vähentämistä jo samana verovuonna pääomatulolajista. Tällöin tappion verovaikutus määräytyy 30 %:n verokannan mukaan (TVL 59 ja 119 ). 28 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE

10 Pääomatuloja on elinkeinotulosta 20 % eurosta , muu pääomatulo 2 300, Pääomatulot yhteensä , Ansiotulona verotettaisiin elinkeinotoiminnan tuloksen ansiotulo-osuus ( ) , muut ansiotulot 1 400, Ansiotulot yhteensä , Pääomatuloista maksetaan valtiolle 30 % veroa. Ansiotuloista menevä valtionvero lasketaan progressiivisen taulukon mukaan. Kunnallis- ja kirkollisvero sekä sairausvakuutuksen maksut ovat suhteellisia. Jos kunnallisveroksi oletettaisiin 18 %, kirkollisveroksi 1 % ja sairausvakuutuksen maksuiksi 2 %, maksettavien verojen ja maksujen määräksi saataisiin Vero pääomatulosta 30 % eurosta 6 990,00 Vero ansiotulosta Valtion tulovero eurosta 515, eurosta 17,5 % 437,50 952,50 Kunnallisvero 4 752,00 Kirkollisvero 264,00 Sairausvakuutuksen maksut 528,00 Yhteensä ,50 Jos yrittäjä olisi vaatinut, että pääomatulon määräksi katsotaan vain 10 %, hänelle olisi syntynyt pääomatuloja elinkeinotoiminnasta 10 % eurosta , + muut pääomatulot 2 300, Pääomatulot yhteensä , Ansiotuloja syntyisi tässä tapauksessa elinkeinotoiminnan tuloksen ansiotulo-osuus ( euroa) , muut ansiotulot 1 400, Ansiotulot yhteensä , YRITYKSET VEROVELVOLLISINA 31

11 Pääomatuloista veroja jouduttaisiin maksamaan 3 840, Ansiotuloista menevien verojen ja maksujen määrä olisi yhteensä , Verojen määrä olisi yhteensä , Yrittäjän ei tässä tapauksessa kannata vaatia pääomatuloksi 10 %, koska maksettavat verot ovat 892,50 euroa pienemmät, kun pääomatulo-osuus lasketaan 20 %:n mukaan. Vaatimus yritystulon verottamisesta kokonaan ansiotulona johtaisi vielä suurempiin veroihin. Yleisesti ottaen ansiotulojen vero on progressiosta johtuen lievempää kuin pääomatulon, jos tulojen määrä on alle euroa. Edullisuusjärjestykseen vaikuttavat mm. jaettavan yritystulon suuruus, nettovarallisuuden ja maksettujen palkkojen määrä sekä muiden ansiotulojen ja niistä tehtävien vähennysten määrä. Lopputulokseen vaikuttavat myös kunnallis-ja kirkollisveroprosenttien suuruus. Valinnan edullisuus on selvitettävä tapauskohtaisesti. Yksityisen elinkeinonharjoittajan liikkeestä tai ammatista saatu ansiotulo voidaan jakaa puolisoiden kesken työpanosten suhteessa, jos kumpikin puoliso on työskennellyt yrityksessä. Pääomatulo-osuus jaetaan puolisoiden kesken niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on tähän toimintaan kuuluvaan nettovarallisuuteen. Sekä ansio- että pääomatulo-osuus jaetaan tasan puolisoiden kesken, ellei muuta selvitystä työ- tai pääomapanoksesta esitetä (TVL 14 ). Progressiivisen verotuksen vuoksi on edullista, jos molempien puolisoiden ansiotulot ovat suunnilleen yhtä suuret. Kun jaettava yritystulo erotellaan pääoma- ja ansiotuloksi, ei sillä yleensä ole merkitystä, minkä nimisenä tulo on saatu. Korko-, vuokra- ym. tulot, jotka luonnollisen henkilön saamina olisivat pääomatuloa, ovat elinkeinotoimintaan kuuluvina pääoma- tai ansiotuloa sen mukaan mitä elinkeinotoiminnan nettovarallisuus osoittaa. Yksityisen liikkeen- ja ammatinharjoittajan verotuksessa muodostavat käyttöomaisuuden luovutusvoitot poikkeuksen edellä olevasta säännöstä. Jaettava yritystulo katsotaan nettovarallisuudesta riippumatta pääomatuloksi siihen määrään saakka, joka vastaa elinkeinotoiminnan käyttöomaisuuteen kuuluvien kiinteistöjen ja arvopapereiden luovutusvoittoja (TVL 38 ). 32 YRITYKSET VEROVELVOLLISINA

12 YHTIÖMIESTEN VEROTUS Osakkaiden osuus henkilöyhtiön verotettavasta tulosta voi olla pääomatuloa tai ansiotuloa tai osin molempia. Nämä tulot lisätään osakkaan muihin pääoma- ja ansiotuloihin. Jako ansiotuloihin ja pääomatuloihin suoritetaan samalla tavalla sekä vastuunalaisten että äänettömien yhtiömiesten kohdalla. Jos yhtiömiehenä on kuitenkin osakeyhtiö, ei sen tulo-osuutta jaeta pääomatuloksi ja ansiotuloksi, vaan tuloon kohdistuu 24,5 %:n yhteisövero. Yhtiömiehen pääomatulo-osuus henkilöyhtiön elinkeinotoiminnan tuloksesta on riippuvainen yhtymällä verovuotta edeltäneen verovuoden päättyessä olleesta elinkeinotoimintaan kuuluvasta nettovarallisuudesta, johon on lisätty 30 % tilinpäätöstä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksettujen ennakonpidätyksen alaisten palkkojen määrästä. Yhtiömiehen pääomatuloksi luetaan 20 % hänen osuudestaan tästä pääomatulo-osuuden laskentaperusteesta (TVL ja 149 ). Esimerkki Avoimen yhtiön verotettava tulo on ,. Yhtiössä on kaksi yhtiömiestä, Antti ja Paavo, joiden tulo-osuudet ovat yhtä suuret. Pääomatulo-osuuden laskentaperusteena olevat varat ovat ,, velat , ja tilinpäätöstä edeltäneiden 12 kuukauden aikana maksetut palkat ,. Varat , Velat , Nettovarallisuus , Palkoista 30 % , Pääomatulo-osuuden laskentaperuste , josta kummankin yhtiömiehen osuus , Yhtiömies Antin osuus verotettavasta tulosta , Tästä pääomatuloa 20 % eurosta 6 600, Loput ansiotuloa , YRITYKSET VEROVELVOLLISINA 37

13 Esimerkki Edellisessä esimerkissä sekä Kallen että Villen pääomatulo-osuuden laskentaperusteeksi saatiin ,. Jos kuitenkin lisäksi tiedetään, että Ville on ottanut yhtiöosuutensa hankintaa varten lainaa, jota on vielä jäljellä 7 500,, lasketaankin yhtymän tulosta hänen verotuksessaan pääomatuloksi enintään 20 % eurosta eli 2 200,. Avoimen yhtiön yhtiömiehen ja kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen yhtiöosuuden hankintaan käytetyn velan korko vähennetään hänen osuudestaan yhtiön elinkeinotuloon ennen tulon jakamista pääoma- ja ansiotulo-osuuksiin (TVL 58 ). Jos korot ovat suuremmat kuin tulo-osuus, voidaan ylimenevä osa vähentää yhtiömiehen pääomatuloista. Esimerkki Avoimen yhtiön elinkeinotoiminnan tulos vuonna 2012 on ,. Yhtiömiehiä on kaksi, Aleksi ja Elisa ja heidän osuutensa yhtiössä ovat yhtä suuret. Tase on seuraava: Pysyvät vastaavat: Maa-alueet , (vertailuarvo , ) Myymälärakennus , (vertailuarvo , ) Asuinrakennus , (vertailuarvo , ) Kalusto , (vertailuarvo sama) Vaihtuvat vastaavat: Vaihto-omaisuus , Saamiset , Rahat ja pankkisaamiset , , Oma pääoma , Vieras pääoma , 40 YRITYKSET VEROVELVOLLISINA

14 VEROTUSYHTYMÄT Verotusyhtymät ovat kiinteistön viljelyä tai hallintaa varten perustettuja yhteenliittymiä, jotka eivät ole erillisiä verovelvollisia. Vähennysten jälkeen jäävät puhtaat tulot jaetaan verotusyhtymissä verotettaviksi osakkaiden tuloina. Korkomenoja ei vähennetä yhtymän tulosta, vaan yhtymän osakkaat vähentävät yhtymän tuloon kohdistuvat korkomenot heille jaetuista osuuksista. Mikäli yhtymän toiminta tuottaa tappiota, myös tappio jaetaan verovuosittain osakkaille vähennettäväksi osakkaiden muista tuloista (TVL 15 ). Yhteisöt OSAKEYHTIÖIDEN VEROTUS Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt ovat itsenäisiä verovelvollisia. Niille vahvistetaan verotettava tulo. Yhteisön tulovero on 24,5 % verotettavasta tulosta (TVL 124 ). Verotulo jaetaan valtion (69,36 %), kunnan (28,34 %) ja seurakuntien (2,30 %) kesken verontilityslain mukaisesti. Osakeyhtiöidenkin tuloa verotetaan tulolähteittäin. Myös tappiontasaus toteutetaan tulolähteittäin. OSAKKAIDEN VEROTUS Osakkeenomistajien saamat osinkotulot voivat olla verovapaita tai veronalaisia tai osittain molempia. Luonnollisten henkilöiden veronalaiset osinkotulot ovat joko pääomatuloa tai ansiotuloa. Osinkojen verotus riippuu siitä, onko osinko saatu arvopaperipörssissä noteeratuista yhtiöstä vai ns. listaamattomasta yhtiöstä. Veroihin vaikuttaa myös se, kuka on osingonsaajana (luonnollinen henkilö, noteerattu yhtiö, ei-noteerattu). Muita veron määrään vaikuttavia tekijöitä ovat osakkeiden matemaattinen arvo ja osinkotulon suuruus. Osakkeiden matemaattinen arvo saadaan, kun yhtiön verovuotta edeltävän vuoden tilinpäätöksen mukainen tarkistettu nettovarallisuus jaetaan yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Yhtiön lunastamia tai hankkimia omia osakkeita ei tällöin oteta huomioon. (ArvL 2.) 44 YRITYKSET VEROVELVOLLISINA

15 Luonnollinen henkilö osingonsaajana Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadusta osingosta on luonnolliselle henkilölle 70 prosenttia veronalaista pääomatuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa (TVL 33 a ). Esimerkki Jarno Jurva saa osinkoa pörssiyhtiöstä 7 000,. Tästä on veronalaista pääomatuloa 70 % eli 4 900, verovapaata tuloa 30 % eli 2 100,. Pääomatulosta menevä vero on 30 % eli 1 470,. Keskimääräiseksi veroprosentiksi saadaan 21 %. Julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatua osinkoa ei siis veroteta miltään osin ansiotulona. Pörssiyhtiön maksamasta osingosta toimitetaan 21 %:n ennakonpidätys, jos osinko maksetaan luonnolliselle henkilölle tai kotimaiselle kuolinpesälle. Luonnollisen henkilön listaamattomasta yhtiöstä saama osinko on verovapaata tuloa, jos se ei ylitä osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 9 prosentin vuotuista tuottoa. Verovapaana osakas voi saada osinkoja kuitenkin enintään euroa vuodessa. Jos verovelvollisen saamien osinkojen yhteismäärä kaikkiaan ylittää euroa, tämän määrän ylittävästä osasta 70 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja loput 30 % verovapaata tuloa. (TVL 33 b.) Jos osingon määrä ylittää osakkeen matemaattiselle arvolle lasketun 9 % vuotuisen tuoton, on ylittävältä osalta osingosta 70 prosenttia ansiotuloa ja 30 prosenttia verovapaata tuloa (TVL 33 b). 46 YRITYKSET VEROVELVOLLISINA

16 Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko on siis yleensä joko verovapaata tuloa tai ansiotuloa. Ansiotulona verotettavan osingon määrä luetaan kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen perusteeseen (TVL 105 a ). Osakas saa osingosta verovapaana edellä esitetyn mukaisesti osakkeiden matemaattiselle arvolle lasketun 9 %:n vuotuisen tuoton. Jos tällaisten osinkojen määrä ylittää kuitenkin euroa, on tämän määrän ylittävästä osingosta 70 % pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa. Siltä osin kuin osinko ylittää 9 % matemaattisesta arvosta, ylittävältä osalta osingosta on 70 % ansiotuloa ja 30 % verovapaata tuloa. (TVL 33 b.) euron määrään luetaan osakkaan eri yhtiöistä saamat osingot eli raja on osakaskohtainen. Esimerkki Ville Vauras saa osinkoa Maxi Oy:stä ,. Osakkeiden matemaattinen arvo on ,. Verovapaata Veronalaista Veronalaista pääomatuloa ansiotuloa Verovapaata osingosta (9 % , = ) enintään , , euroa ylittävästä osasta eli eurosta 70 % pääomatuloa , 30 % verovapaata , 9 %:n ylittävästä osasta eli eurosta ( ) 70 % ansiotuloa 4 900, 30 % verovapaata 2 100, Yhteensä , , 4 900, Jos yksityinen elinkeinonharjoittaja saa osinkoja yrityksensä käyttöomaisuuteen kuuluvista osakkeista, luetaan osinko elinkeinotulolähteen tuloihin (EVL 5 ). Osingoista on tällöin 30 % verovapaata ja 70 % veronalaista tuloa. 48 YRITYKSET VEROVELVOLLISINA

17 Esimerkki Pekkalan Parketti Oy on saanut osinkoa omistamistaan Tukkuri Oy:n osakkeista 5 700, ja omistamistaan pörssiyhtiön osakkeista 7 200, (omistusosuus 0,08 %). Osingoista on Veron- Veroalaista vapaata Tukkuri Oy:stä saadut osingot Pörssiyhtiöstä saaduista osingoista 75 % eurosta % eurosta 1800 Yhteensä Yhteenveto osinkojen verotuksesta: Osingonsaajana Luonnollinen henkilö Pörssiyhtiö osingonjakajana Osingosta 70 % veronalaista pääomatuloa 30 % verovapaata tuloa Osingonsaajana a) Listaamaton yhtiö Osingosta 75 % veronalaista tuloa 25 % verovapaata tuloa, kuitenkin kokonaan verovapaata, jos omistusosuus vähintään 10 % Listaamaton yhtiö osingon jakajana Osingosta verovapaata tuloa 9 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, max , euron ylittävästä osasta 70 % veronalaista pääomatuloa, loppu 30 % verovapaata tuloa 9 %:n ylittävältä osalta 70 % ansiotuloa ja 30 % verovapaata tuloa Osinko verovapaata b) Pörssiyhtiö Osinko verovapaata Osinko verovapaata Jos yhtiön varoihin kuuluu asunto, jota yrittäjänä pidettävä osakas (yel) on verovuonna (osingon nostovuonna) käyttänyt omana tai perheensä asuntona, vähennetään asunnon arvo hänen osakkeittensa matemaattisesta arvosta yhtiöstä saadun osingon 9 %:n verovapaata tuottoa laskettaessa. Osakaskohtaisesti vähennetään myös yhtiöstä saatujen lainojen määrä, jos osakas yksin tai yhdessä perheen- 50 YRITYKSET VEROVELVOLLISINA

18 jäsentensä kanssa omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiön osakkeista tai heillä on vastaava osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Laina vähennetään ensisijaisesti lainanottajan osakkeiden arvosta. Jos lainan määrä on osakkeiden matemaattista arvoa suurempi, vähennetään loput perheenjäsenten osakkeiden arvosta. (TVL 33 b.) Esimerkki Moduli Oy:n tase Pysyvät vastaavat Pitkävaikutteiset menot 1 000, Maa-alueet , Rakennus , Koneet ja kalusto , Osakkeet , Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus , Saamiset , Rahat ja pankkisaamiset 6 000, , Oma pääoma Osakepääoma , Voittojäännös ed. tilikausilta , Tilikauden voitto , Kertynyt poistoero , Vieras pääoma , , Muita tietoja: Pitkävaikutteiset menot ovat vuokrahuoneistojen perusparannusmenoja, joilla katsotaan olevan varallisuusarvoa. Maa-alueen vertailuarvo on ,. Rakennuksen vertailuarvo on ,. Kertynyt poistoero liittyy rakennukseen. Osakkeet ovat Asunto Oy Pilvilinnan osakkeita. Asuinhuoneisto on Ossi Oksasen perheen asuntona. Osakkeiden vertailuarvo on ,. YRITYKSET VEROVELVOLLISINA 51

19 Saamisiin sisältyy lainasaamista Minna Muoniolta 6 000,. Yhtiön osakkeiden lukumäärä on 100 kpl. Osakkeista Ossi Oksanen omistaa 60 kpl ja Minna Muonio 40 kpl. Osinkoa on päätetty jakaa 400, /osake. Osakkeen matemaattinen arvo saadaan seuraavasti: Varat Pitkävaikutteiset menot 1 000, Maa-alue , Rakennus , Kalusto , Osakkeet , Vaihto-omaisuus , Saamiset , Rahat ja pankkisaamiset 6 000, , Velat , Nettovarallisuus , Osakkeen matemaattiseksi arvoksi saadaan: , /100 osaketta = 2 400, /osake. Ossi Oksanen: Osakkeiden matemaattinen arvo (60 os.) , Asunnon arvo , , Ossin saama osinko 60 os. x 400, , Osingosta verovapaata 9 %/54 000, 4 860, Ylimenevästä osasta verovapaata 30 %/19 140, 5 742, veronalaista ansiotuloa 70 %/19 140, , Ossin saamasta osingosta on verovapaata ,00 euroa ja veronalaista ansiotuloa ,00 euroa yhteensä ,00 52 YRITYKSET VEROVELVOLLISINA

20 Verotuksen kannalta ratkaiseva on verovuoden päättyessä vallinnut tilanne. Sitä osaa lainasta, joka on maksettu takaisin ennen vuoden loppua, ei veroteta. Laina verotetaan pääomatulona, vaikka verovelvollinen ei vielä lainan saadessaan olisi ollut lainkaan osakas, jos omistussuhdevaatimukset vuoden lopussa kuitenkin täyttyvät. Vastaavasti suurenkaan osakaslainan nostanutta henkilöä ei veroteta lainasta, jos hän ja hänen perheenjäsenensä eivät verovuoden päättyessä enää omista yhtiön osakkeita edellä mainitussa määrin. Pääomatuloksi luetusta lainasta johtuva verorasitus ei jää kuitenkaan välttämättä lopulliseksi, sillä verovelvollisella on oikeus vähentää pääomatuloistaan takaisin maksamansa lainan määrä, jos maksu suoritetaan viimeistään viidentenä verovuonna lainan nostamisvuoden jälkeen (TVL 54c ). Verovelvollinen voi hyödyntää vähennyksen, jos hänellä on pääomatuloja, joista hän voi vähentää takaisin maksamansa lainan. Toissijaisesti vähennyksen voi saada alijäämähyvityksenä ansiotuloista (TVL 60 ). Pääomatulona verotetusta lainasta ei verotuksessa edellytetä koronmaksua. Esimerkki 1. vuosi Anselmi on ottanut verovuoden aikana euroa lainaa osakeyhtiöstä, jonka osakkeista hän omistaa 55 %. Verovuoden loppuun mennessä hän on maksanut lainaa takaisin euroa. Anselmilla on vuokratuloja euroa. Yhtiövastikkeita hän on maksanut euroa. Verotuksessa vähennyskelpoisia korkoja hänellä on euroa. Vuokratulot , Pääomatuloksi luettava osakaslaina , , Yhtiövastikkeet 1 800, Vähennyskelpoiset korot 2 250, 4 050, Verotettava pääomatulo , josta maksetaan 30 % veroa 6 885, 54 YRITYKSET VEROVELVOLLISINA

21 2. vuosi Anselmi on saanut vuokratuloja 9 000,. Yhtiövastikkeita hän on maksanut 3 000,. Verotuksessa vähennyskelpoisia korkoja hänellä on 2 000,. Verovuoden aikana hän on maksanut takaisin osakaslainaansa 7 500,. Vuokratulot 9 000, Yhtiövastikkeet 3 000, Vähennyskelpoiset korot 2 000, Osakaslainasta takaisin maksettu määrä 7 500, , Pääomatulolajin alijäämä 3 500, josta 30 % eli euroa vähennetään ansiotuloista menevästä verosta. 3. vuosi Anselmi on saanut vuokratuloja 9 200, ja korkotuloja 520,. Yhtiövastikkeita ja muita tulon hankkimisesta johtuvia menoja hän on maksanut 3 500,. Vähennyskelpoisia korkoja Anselmi on maksanut 1 500,. Osakaslainan jäljellä olevan määrän , hän maksoi kokonaan. Vuokratulot 9 200, Korkotulot 520, 9 720, Yhtiövastikkeet ym. pääomatuloista johtuvat menot 3 500, Vähennyskelpoiset korot 1 500, Osakaslainasta takaisin maksettu määrä , , Pääomatulolajin alijäämä 8 780, josta 30 % on euroa. Ansiotuloista menevästä verosta vähennetään euroa ja loput euroa vahvistetaan pääomatulolajin tappioksi. Jos Anselmilla on puoliso, saadaan euroa vähentää verosta. PEITELTY OSINKO Peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella joko tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai vastikkeetta (VML 29 ). Peitellyn osingon saajana voi olla osakas tai tämän omainen, mutta verotus kohdistuu aina osakkaaseen. Peitellyn edun saajana voi olla myös osakkaan henkilöyhtiö. Jos on ilmeistä, että yhtiö on jakanut peiteltyä osinkoa, yhtiön verotuksessa menetellään niin kuin olisi käytetty käypää hintaa ja osakkaan veronalaiseksi tuloksi YRITYKSET VEROVELVOLLISINA 55

22 Optikko myi yksityisliikkeensä osakeyhtiölle, jonka osake-enemmistön hän omisti. Yhtiö maksoi optikolle eläkettä, vaikka hän ei ollut ollut yhtiöön työsuhteessa. Eläke katsottiin peitellyksi osingonjaoksi. KHO 1987 B 598. Yhtiön ainoa osakas antoi yksityisomaisuuttaan yhtiön lainojen ja pankkitakausten vakuudeksi. Osakkaalle maksettua kohtuullista takausprovisiota ei ollut pidettävä peiteltynä osingonjakona. KVL 1993 n:o 262. Osakeyhtiön vuokraama henkilöauto oli annettu veloituksetta sen osakastoimitusjohtajan käyttöön. Osakkaan yksityisajojen kulut rasittivat myös yhtiön tulosta. Koska osakkaan saamaa autoetua ei ollut käsitelty yhtiön kirjanpidossa palkkana eikä siitä ollut toimitettu ennakonpidätystä, saatu etu oli peiteltyä osinkoa eikä palkkaa. KHO 1989 T A ja B omistivat sekä yhtymän että osakeyhtiön puoliksi kumpikin. Yhtymälle vahvistettu puhdas tulo jaettiin A:lle ja B:lle verotettavaksi. Osakeyhtiön yhtymälle antama etu voitiin ottaa huomioon peiteltynä osinkona yhtymän puhdasta tuloa vahvistettaessa, vaikka itse yhtymä ei ollut osakeyhtiön osakas. KHO 2002/2000. Kiinteistöyhtymän omistama Lapin mökki oli ollut vuoden aikana vuokrattuna 21 viikon ajan ja yksityiskäytössä yhden viikon. Koska ei ollut riittävää selvitystä siitä, että Lapissa sijaitsevaa kiinteistöä olisi pyritty vuokraamaan myös talvisesongin ulkopuolella, mökin katsottiin olleen yksityiskäytössä kaikkien niiden 31 viikon aikana, jolloin mökki ei ollut vuokrattuna. KHO 2008/1881. Verohallinto katsoo, että osakeyhtiön ainoan osakkaan määräysvallassa on se, missä määrin hän käyttää yhtiön omistamaa vapaa-ajan asuntoa silloin, kun asunto ei ole vuokrattuna tai edustuskäytössä. Kiinteistö ei ole tulonhankkimistoiminnan piirissä siitäkään huolimatta, että osakas on käyttänyt mökkiä vain tietyn ajan. Osakkaan katsotaan saavan peiteltyä osinkoa. Verohallituksen ohje Dnro 1359/343/2008. SIVUUTETTAVAT OSAKEYHTIÖT Jos osakeyhtiön veronalaisiin tuloihin sisältyy tuloja, jotka verottaja katsoo pikemminkin osakkaan henkilökohtaisiksi tuloiksi, voidaan verotuksessa osakeyhtiömuoto sivuuttaa, jolloin tulo luetaan VML 28 :n perusteella osakkaan tuloksi. Osakeyhtiön sivuuttaminen verotuksessa perustuu siihen ajatukseen, että osakas on lievemmän verotuksen saamiseksi ohjannut perustamalleen osakeyhtiölle tuloja, jotka olisi katsottava hänen palkka- tai ammattitulokseen. Osakeyhtiön verokanta on 24,5 %. Luonnollisen henkilön ansiotulon marginaalivero on suurissa tuloluokissa jopa 50 %. YRITYKSET VEROVELVOLLISINA 57

23 TAPPIONTASAUS Lopullinen verotettava tulo saadaan, kun verovuoden verotettavasta tulosta vähennetään aikaisempien vuosien vahvistetut tappiot. Tappiontasaus toimitetaan tulolähteittäin. Näin ollen elinkeinotoiminnan tappiota voidaan yleensä vähentää vain myöhempinä vuosina syntyvästä elinkeinotulosta. Menettely on sama myös maatalouden tulolähteen ja henkilökohtaisten tulojen tulolähteen kohdalla. Tappiot voidaan vähentää saman tulolähteen tuloksesta seuraavina 10 verovuotena. Yksityisen elinkeinonharjoittajan tappio vähennetään seuraavien vuosien elinkeinotulosta ennen tulon jakamista pääoma- ja ansiotuloksi. Verovelvollisen vaatimuksesta tappio voidaan kuitenkin vähentää jo syntymisvuonna pääomatulolajissa. Tällöin tappion verovaikutus määräytyy 30 %:n verokannan mukaan (TVL 119 ). Kun elinkeinonharjoittaja lopettaa toimintansa, saadaan mahdollisesti vähentämättä jääneet tappiot vähentää pääomatuloista tappiovuotta seuraavien 10 verovuoden kuluessa (TVL 121 ). Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön tappio vähennetään yhtymän saman tulolähteen myöhempien vuosien verotettavasta tulosta. Sitä ei voida vähentää yhtiömiesten muista tuloista. Yhtymän lopettaessa toimintansa menetetään tappioiden vähennysoikeus. Myös osakeyhtiön tappio vähennetään myöhempien 10 vuoden aikana samassa tulolähteessä syntyvästä verotettavasta tulosta. Avointen ja kommandiittiyhtiöiden sekä osakeyhtiöiden tappioiden vähennysoikeus menetetään, jos yli puolet osakkeista tai osuuksista on muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi vaihtanut omistajaa tappiovuoden aikana tai sen jälkeen. Verovirasto voi kuitenkin erityisistä syistä myöntää hakemuksesta oikeuden tappioiden vähentämiseen (TVL 122 ). ELINKEINOTOIMINNAN VEROTUS 69

24 Jos muu verovelvollinen kuin yhteisö joutuu maksamaan jäännösveroa siksi, että lopulliset verot ovat suuremmat kuin ennakkoperinnässä on kertynyt, peritään jäännösveron korko (VML 43 ). Maksettava yhteisökorko ja jäännösveron korko eivät ole verotuksessa vähennyskelpoista menoa (VML ). Yhteisön saamille veronpalautuksille maksettava korko (palautettava yhteisökorko) ja muiden verovelvollisten veronpalautuksille maksettava korko (jäännösveron palautuskorko) eivät ole veronalaista tuloa (VML ). Veronmaksun viivästymisen seuraamuksia ovat veronlisäys ja viivekorko. Kumpikaan ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen (laki veronlisäyksestä ja viivekorosta 1549/ 1995). Veronlisäys määrätään oma-aloitteisesti maksettavien verojen, kuten työnantajasuoritusten ja arvonlisäveron, maksun viivästymisen vuoksi sekä jälkiverotuksen toimittamisen yhteydessä. Viivekorkoa peritään, jos viranomaisen maksuunpaneman veron maksu myöhästyy. Verotilin viivästyskorko ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen, eikä hyvityskorko ole veronalaista tuloa. Jos kausiveroilmoitus jätetään myöhässä, peritään myöhästymismaksu, joka ei ole tuloverotuksessa vähennyskelpoinen. Jos verovelvollinen on toiminut jollakin tavalla verolakien säännösten vastaisesti, voi hän joutua maksamaan veronkorotusta. Korotuksen määrä on riippuvainen teon luonteesta tai rikkeen asteesta. Veronkorotus voidaan määrätä esimerkiksi ilmoitusvelvollisuuden laiminlyömisen tai veron tai muun maksun viivästymisen vuoksi (VML 32 ja 57, EPL 44, AVL 182 ). Veronkorotus ei ole vähennyskelpoinen. VÄHENNYSKELVOTTOMAT MENOT Seuraavia menoja ei pidetä tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuvina menoina (EVL 16 ), joten ne ovat verotuksessa vähennyskelvottomia. Verovelvollisen puolisolle ja lapsille maksetut palkat Yksityisliikkeen tulo verotetaan omistajan tulona. Verotuksessa ei saa vähentää yrittäjän puolisolle eikä alle 14-vuotiaille lapsille mahdollisesti maksettua palkkaa. Jos puoliso osallistuu toisen puolison elinkeinotoimintaan, saa liikkeen tu- ELINKEINOTOIMINNAN VEROTUS 87

25 loksen jakaa verotuksessa yrittäjäpuolisoiden kesken. Sosiaaliturvamaksua ei tarvitse maksaa. Muissa yritysmuodoissa omistajille ja heidän puolisoilleen maksettu tehtyä työtä vastaava palkka voidaan vähentää elinkeinotoiminnan tulosta. Verovapaan tulon hankkimisesta johtuvat menot Verovapaan tulon hankkimisesta johtuneet menot ovat vähennyskelvottomia. Jos verovapaa tulo jää menoa pienemmäksi, erotus voidaan kuitenkin vähentää. Pääomansijoitusten luonteiset liittymismaksut Sähkö-, vesi-, tele-, viemäri- ja kaukolämpöverkostoon liittymisestä suoritetut maksut ovat vähennyskelvottomia, jos maksut palautetaan verovelvolliselle tämän luopuessa liittymismaksun tuomasta edusta. Tällaisissa tapauksissa liittymismaksut rinnastetaan pääomansijoituksiin, joten niitä ei saa vähentää. Nämä liittymismaksut aktivoidaan, jolloin ne eivät aiheuta oikaisua verotuslaskelmassa. Sanktionluontoiset seuraamukset Sakot, pysäköintivirhemaksut, ylikuormamaksut ja muut vastaavat sanktionluonteiset maksuseuraamukset eivät ole tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuvia menoja eivätkä siis vähennyskelpoisia. Myös veronkorotukset ja sivullisilmoittajille määrätyt laiminlyöntimaksut ovat vähennyskelvottomia. Vähennyskelvottomiksi on säädetty myös lahjukset ja lahjanluonteiset edut. Konsernituki Konsernituen luonteiset, toisen yhtiön taloudellisen aseman parantamiseksi suoritetut erät eivät ole vähennyskelpoisia osakeyhtiöille, osuuskunnille tms. yhteisöille, joista yhtiö ja samaan konserniin konserniavustuslain mukaan kuuluvat yhtiöt yhteensä omistavat vähintään 10 prosenttia. Tuen muodolla ei ole merkitystä vähennyskelvottomuuden kannalta. Säännös koskee esimerkiksi lainan anteeksiantoa ja menetystä tai erilaisten kustannusten kattamiseksi suoritettua suoraa tukea. 88 ELINKEINOTOIMINNAN VEROTUS

26 Konsernituen lisäksi vähennyskelvottomuus koskee yleensäkin taloudellisen aseman parantamiseksi ilman vastasuoritusta suoritettuja menoja. Vähennyskelvottomia ovat myös saamisten menetykset lukuun ottamatta tavanomaisia myyntisaamisia. (EVL 16 1 mom. 7. kohta.) Liittymismaksun tuottama oikeus kaukolämpöliityntään, jonka yhtiö voi kiinteistön luovutuksen yhteydessä siirtää kolmannelle henkilölle, oli yhtiön kulumatonta käyttöomaisuutta, eikä sen hankintamenoa voitu vähentää säännönmukaisin poistoin. KHO 1972 II 528. EVL 16 :n 1 kohdan säännöksen puolison palkan vähennyskelvottomuudesta katsottiin koskevan myös avioliitonomaisissa olosuhteissa verovuonna yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti eläneitä henkilöitä, joilla oli yhteinen verovuonna syntynyt lapsi. KHO 1999 T Muut vähennyskelvottomat erät Lahjukset ja lahjusten luontoiset erät eivät johdu tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä, joten niitä ei saa vähentää verotuksessa. Myöskään arvonimestä maksettu leimavero ei ole vähennyskelpoinen. (EVL 16.) VÄHENNYSKELPOISET MENETYKSET Myyntisaamisten luottotappiot hyväksytään verotuksessa vähennyskelpoisiksi, kun ne on kirjanpidossa tehty hyvän kirjanpitotavan mukaan. Muunkin rahoitusomaisuuden lopullisiksi todetut arvonalenemiset ovat vähennyskelpoisia verotuksessa (EVL 17 ). Lainasaamisissa näyttönä menetyksen lopullisuudesta hyväksytään esimerkiksi velallisen konkurssi, akordi tai muutoin todettu maksukyvyttömyys. Jos lainasaamiset eivät liity liiketoimintaan, vaan ovat esimerkiksi omistajille annettuja muita kuin liiketoimintaan liittyviä lainoja, ei niistä johtuvaa luottotappiota voida vähentää elinkeinotoiminnan tulolähteen tulosta. Jos myöhemmin saadaan suoritus poistetusta saamisesta, luetaan aiheettomaksi osoittautunut vähennys veronalaiseksi (EVL 5 a ). Rahoitusomaisuuteen kuuluvat arvopaperit arvostetaan kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksessä hankintamenoon, kuitenkin enintään todennäköiseen luovutus- ELINKEINOTOIMINNAN VEROTUS 89

27 hintaan (KPL 5 luku 2 ). Jos siis rahoitusarvopapereiden arvo on alentunut, on kirjanpidossa suoritettava arvonalennuskirjaus. Verotuksessa hyväksytään kuitenkin vain rahoitusarvopapereiden lopulliset arvonalentumiset (EVL 17 ), jotka yleensä voidaan todeta vain luovutuksen yhteydessä. Vähennyskelpoisia ovat myös rahoitusomaisuuteen kohdistuvasta kavalluksesta, varkaudesta tai muusta rikoksesta johtuvat menetykset. Vaihto- ja käyttöomaisuuteen kohdistuvat menetykset ovat niin ikään vähennyskelpoisia (EVL 7, 28, 32, 40 ja 41 ). Toimitusjohtaja oli antanut kavaltamastaan määrästä velkakirjan, jota hän oli myös lyhentänyt. Tappiota ei pidetty lopullisena. KHO 1971 n:o Asianajolaskujen suoritukseksi asiakkaan asianajajalle luovuttama irtaimisto oli asianajajan rahoitusomaisuutta, jonka realisointitappion asianajaja sai vähentää tulostaan. KHO 1983 II 522. MUUT VÄHENNYSKELPOISET ERÄT Tulon hankkimisesta ja säilyttämisestä johtuneiden menojen ja menetysten ohella saadaan elinkeinotulosta tehdä myös eräitä muita vähennyksiä. Näitä ovat mm. oikaisuerät, velkojen korot, velkojen ja saamisten indeksi- ja kurssitappiot (EVL 18 ) sekä konserniavustus (laki 825/1986). Oikaisuerät Vähennyskelpoisia ovat eri perustein asiakkaille myönnetyt alennukset ja hyvitykset ynnä muut oikaisuerät. Myös myyntilaskuihin sisältyvä arvonlisävero on myynnin oikaisueränä vähennyskelpoinen. (EVL 18 1 mom. 1 kohta.) Osuuskuntien jäsenilleen maksamat ostoista tai myynneistä johtuvat ylijäämänpalautukset ovat osuuskunnalle vähennyskelpoisia, vuosialennusten kaltaisia oikaisueriä. 90 ELINKEINOTOIMINNAN VEROTUS

28 Velan korot Elinkeinotoiminnasta johtuneen velan korot ovat vähennyskelpoisia. Jos henkilöyhtiöissä tai yksityisliikkeissä oma pääoma on yksityisottojen vuoksi negatiivinen, korot eivät ole täysimääräisesti vähennyskelpoisia, koska katsotaan, että osa veloista on yksityisottojen kautta käytetty omistajien yksityistalouden rahoittamiseen eikä elinkeinotoimintaan. (EVL 18 2 mom.) Yksityisotoista aiheutuneen negatiivisen oman pääoman perusteella vähennyskelvottomiksi katsottavien korkojen määrä selvitetään seuraavasti: Negatiivinen oma pääoma Lisätään Äänettömien yhtiömiesten panokset Arvonkorotukset Vähennetään Verovuoden tappio (tuloslaskelmasta) Aiempien verovuosien tuloslaskelman mukaiset tappiot aikaisempien verovuosien tuloslaskelman mukaiset voitot Oikaistu negatiivinen oma pääoma Verovuoden tase Elinkeinotoiminnan tulosta vähennyskelvottomien korkojen määrää laskettaessa käytetään korkoprosenttina valtiovarainministeriön vahvistamaa peruskorkoa lisättynä yhdellä prosenttiyksiköllä. Esimerkki Kommandiittiyhtiö on aloittanut toimintansa vuonna X1. Äänettömän yhtiömiehen panos on euroa. Toimintavuosilta X1 X7 tiedetään seuraavaa: Vuosi Kirjanpidon tulos Vastuunal. yksityisotot Oma pääoma X X X X X X X ELINKEINOTOIMINNAN VEROTUS 91

29 Oman pääoman määrä on v. X7 päättyessä euroa negatiivinen. Vastuunalaisen yhtiömiehen pääoma on kuitenkin euroa negatiivinen. Negatiivisen oman pääoman koron laskemista varten on selvitettävä, kuinka paljon siitä johtuu tappioista, joiden kattamiseen ei ole kertynyt voittovaroja. V. X3 syntyi tappiota euroa, joka tulee kokonaisuudessaan katetuksi vuoden X4 voitolla, joten sitä ei tarvitse ottaa huomioon. Vuoden X5 tappiosta tulee katetuksi euroa X6 vuoden voitolla, joten kattamatta jää euroa. Lisäksi huomioon otetaan v. X7 tappio Oman pääoman negatiivisuus Äänettömän yhtiömiehen panos Tappiot, joiden kattamiseen ei ole kertynyt voittovaroja Tilikaudelta Aikaisemmilta vuosilta Negatiivinen oma pääoma vähennyskelvottoman koron laskemista varten Valtiovarainministeriön vahvistamaksi peruskoroksi oletetaan 4 %. Vähennyskelvottomien korkojen määräksi saadaan 5 x /100 eli euroa. Jos yhtiön korkokulujen määrä on euroa, vähennyskelpoisia niistä on vain euroa. Negatiivisuutta voivat henkilöyhtiöissä lisätä myös yhtiömiehille annetut lainat, joita verottaja ei pidä todellisina lainoina. Syynä tähän voi olla esimerkiksi takaisinmaksuohjelman puuttuminen tai se, että lainasta ei peritä korkoa. Verohallituksen kannan mukaan lainaan liittyvät provisio ja toimitusmaksu ovat vähennyskelvottomia, jos laina on siirretty yhtiömiehille heidän yksityistaloutensa rahoittamiseen. Kommandiittiyhtiössä oli yksi vastuunalainen yhtiömies. Yhtiöosuuden kauppa oli rahoitettu siten, että yhtiö oli ottanut valuuttaluottoa ja lainannut rahat edelleen yhtiöosuuden ostaneelle henkilölle. Yhtiö oli veloittanut velan korot ja kulut yhtiömieheltä ja käsitellyt niitä kirjanpidossaan läpikulkuerinä. Koska korot ja kulut eivät liittyneet yhtiön elinkeinotoimintaan, eivät ne olleet yhtiön tulosta vähennyskelpoisia, vaikka yhtiömieheltä peritty määrä oli luettu yhtiön tuloksi. KHO 1993 T ELINKEINOTOIMINNAN VEROTUS

30 Kurssitappioista ja lainakuluista ei syntynyt elinkeinotuloon lisättävää määrää, koska yritys pystyi näyttämään, ettei se ollut käyttänyt lainoja yksityisottoihin. KVL 1994 n:o 185. Kommandiittiyhtiön korkomenojen vähennysoikeutta ei voitu EVL 18.2 :n nojalla rajoittaa, kun yhtiön oma pääoma oli verovuoden taseen mukaan positiivinen, vaikka se ilman äänettömien yhtiömiesten pääomapanoksia olisikin negatiivinen. KHO 1998/1818. Kommandiittiyhtiö oli ottanut pankista markan lainan. Kommandiittiyhtiön ainoa vastuunalainen yhtiömies oli samana päivänä tehnyt yhtiöstä markan määräisen yksityisoton, joka oli sijoitettu pankkiin vastuunalaisen yhtiömiehen nimiin määräaikaistilille. Kun pankista nostetun lainan määrä selvityksen mukaan alitti tilinpäätösten mukaan käytettävissä olleiden voittovarojen määrän, lainan katsottiin siitä huolimatta, että lainatuilla varoilla oli rahoitettu vastuunalaisen yhtiömiehen yksityisotto, liittyneen kommandiittiyhtiön harjoittamaan liiketoimintaan. KHO 1996 T A oli vuonna 1989 ostanut kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen yhtiöosuuden. Kommandiittiyhtiön oma pääoma oli tuolloin negatiivinen edellisen vastuunalaisen yhtiömiehen yksityisottojen johdosta. Kommandiittiyhtiön elinkeinotoiminnan korkomenojen vähennyskelpoisuus oli omistajanvaihdoksen jälkeenkin elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rajoitettu siitä riippumatta, että oma pääoma oli muodostunut negatiiviseksi jo edellisen vastuunalaisen yhtiömiehen aikana. KHO 1999 T 740. A oli suorittanut takauksensa perusteella korkoja velasta, jonka hän oli ottanut alkuperäisen velallisen maksukyvyttömyyden vuoksi takausvelkansa suorittamista varten. Verotuksessa takausvelan koroista ei hyväksytty vähennyskelpoiseksi sitä suhteellista osuutta, joka vastasi alkuperäisenä velallisena olleen kommandiittiyhtiön, jonka oma pääoma oli ollut negatiivinen yhtiömiehen voitto-osuuksien ylittävien yksityisottojen vuoksi, oikaistun negatiivisen oman pääoman suhdetta taseen kokonaisvelkoihin. Oikaisulautakunta hylkäsi A:n oikaisuvaatimuksen. Hallinto-oikeus hyväksyi A:n valituksen korkojen vähentämisestä kokonaisuudessaan. KHO kumosi veroasiamiehen valituksesta, jossa vaadittiin oikaisulautakunnan päätöksen saattamista voimaan, hallintooikeuden ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset sekä toimitetun verotuksen valituksenalaiselta osalta ja palautti asian verovirastolle vähennyskelvottomien korkojen määrän selvittämistä varten. KHO 2003/2566. Kurssitappiot Elinkeinotoiminnasta johtuneista veloista tai saamisista aiheutuneet kurssitappiot ovat vähennyskelpoisia. (EVL 18.) Vähennyskelpoisia ovat lisäksi velkaa tai saamista valuuttakurssimuutoksilta suojaavan termiinisopimuksen tai vastaavan sijoitusinstrumentin arvonlaskut. Vähentää saadaan myös indeksiin sidottujen lainojen indeksitappiot. ELINKEINOTOIMINNAN VEROTUS 93

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE...

SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ... 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET... 12 TULOVEROJÄRJESTELMÄN RAKENNE... SISÄLLYSLUETTELO TULOVEROTUKSEN KESKEINEN LAINSÄÄDÄNTÖ............. 11 VÄLITTÖMÄN VEROTUKSEN VAIHEET..................... 12 Verovuosi.............................................. 12 Ennakkoperintä.........................................

Lisätiedot

Tuloverotus klo 9.50

Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus klo 9.50 Tuloverotus Yksityinen elinkeinonharjoittaja Avoin- ja kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Verohallinto vero.fi EROT YRITYSMUOTOJEN VÄLILLÄ Yksityinen elinkeinonharjoittaja Henkilöyhtiö Osakeyhtiö

Lisätiedot

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy

Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014. 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Konsultointi Ojala Oy Osakeyhtiön voitonjaon verosuunnittelu - nettovarallisuus - osinkoverotuksen muutos 2014 12.12.2013 OTL,VT Ilkka Ojala Luonnollisen henkilön saamat osingot A. Osakkeet kuuluvat henkilökohtaiseen tulolähteeseen

Lisätiedot

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén

Elinkeinotulon verotus. Matti Myrsky Marianne Malmgrén Elinkeinotulon verotus Matti Myrsky Marianne Malmgrén TALENTUM Helsinki 2014 Neljäs, uudistettu painos 2014 Talentum Media Oy sekä Matti Myrsky ja Marianne Malmgrén Kansi: Lauri Karmila Taitto: Notepad,

Lisätiedot

Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto

Yksityisen elinkeinonharjoittajan. tuloverotus. Verohallinto Yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloverotus Verohallinto Sisältö Verotettava tulo lasketaan tulolähteittäin Tulolähteen merkitys verotuksessa Verotus perustuu kirjanpitoon Elinkeinotoiminnan tuloksen

Lisätiedot

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN

CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN CS34A0050 YRITYKSEN PERUSTAMINEN Eri yritysmuotojen verotus ja oman pääoman merkitys Yliopisto-opettaja, Tiina Sinkkonen Yritysmuodot Ammatinharjoittaja Yksityisyritys eli toiminimi (T:mi) Elinkeinoyhtymä

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT

LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- JA AMMATIN- HARJOITTAJAT verovuosi 2014 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/5 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUS JA LIITELOMAKKEET

Lisätiedot

Maatilan verotus 2015

Maatilan verotus 2015 Maatilan verotus 2015 04.02.2015 Elina Heliander Otsikko tähän Muistiinpanot Muistiinpanovelvollisuus, joka perustuu tositteisiin ja muihin muistiinpanoihin. Muistiinpanot ja tositteet on säilytettävä

Lisätiedot

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA

LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA Veroilmoituksen täyttöopas 5 LIIKKEEN- TAI AMMATIN- HARJOITTAJA verovuosi 2015 Liitä mukaan vain Verohallinnon liitelomakkeita Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/5 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: elinkeinonharjoittaja, yhtymä Apulaisprofessori Tomi Viitala Eri yritysmuodot Yritysmuodot voidaan verotuksen näkökulmasta jakaa kolmeen ryhmään Yksityiset

Lisätiedot

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot)

Välitön tuloverotus. valtiolle (tuloveroasteikon mukaan + sv-maksu) kunnalle (veroäyrin perusteella) seurakunnille (kirkollisverot) Välitön tuloverotus Verovelvolliselta suoraan perittäviä veroja nimitetään välittömiksi veroiksi Verot määräytyvät tulojen ja varallisuuden perusteella Tulon (=tuloverotus) perusteella maksetaan veroa

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoitusten 2, 5 ja 6A:n täyttämiseen Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Yhtenäistämisohje vs. Vero.fi > Syventävät ohjeet Tulossa uusia ohjeita,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, annetun lain sekä eräiden muiden verolakien. EDUSKUNNAN VASTAUS 221/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi tuloverolain, elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä eräiden muiden verolakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

ELINKEINOTOIMINNAN VEROILMOITUS, YHTEISÖ (6B) TIETUEKUVAUS 2016 SISÄLTÖ

ELINKEINOTOIMINNAN VEROILMOITUS, YHTEISÖ (6B) TIETUEKUVAUS 2016 SISÄLTÖ ELINKEINOTOIMINNAN VEROILMOITUS, YHTEISÖ (6B) TIETUEKUVAUS 2016 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 VOIMASSAOLO... 2 3 MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN... 2 4 TUNNUS-TIETO LUETTELO... 2 5 TARKISTUKSET... 7 6 HUOMAUTUKSET...

Lisätiedot

MAATALOUDENHARJOITTAJA

MAATALOUDENHARJOITTAJA 2 Veroilmoituksen täyttöopas MAATALOUDENHARJOITTAJA verovuosi 2015 Liitä mukaan vain Verohallinnon liitelomakkeita Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/veroilmoitus/2 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13

SISÄLLYS. Esipuhe 11. Lyhenteet 13 SISÄLLYS Esipuhe 11 Lyhenteet 13 1. Johdanto 15 1.1 Kirjan rakenne.................................15 1.2 Sijoitusinstrumentit.............................17 1.2.1 Talletukset..............................17

Lisätiedot

SISÄLLYS. Esipuhe 13. 1. Johdanto 17

SISÄLLYS. Esipuhe 13. 1. Johdanto 17 SISÄLLYS Esipuhe 13 TOIMINTA 1. Johdanto 17 2. Yritystoiminta 19 2.1 Miksi organisoidutaan?...................... 19 2.2 Ammatinharjoittaja......................... 20 2.3 Yksityinen elinkeinonharjoittaja...............

Lisätiedot

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014

Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Verotuksen ajankohtaista vuodelle 2014 Eteran palkkahallintopäivä Verohallinto Sisältö: Verolait - keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2014 - muutokset verokorteissa ja työnantajamenettelyssä

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus

Eri yritysmuotojen verotuksellinen edullisuus Tuki: - Puhelin 020 795 9960 (vain ennen koulutusta) - Sähköposti info@opinahjo.fi Kysymykset koulutuksen aikana: - Kaikki kysymykset pikaviestien kautta - Mikrofonit avataan tarvittaessa keskustelua varten

Lisätiedot

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen

Maatalousyhtymän verotus Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymän verotus 7.12.2016 Kohti Tulevaa hanke Sirpa Lintunen Maatalousyhtymällä voi olla - Maatalouden tulolähde: maatalous, rakennusten vuokrat, maa-alueen vuokra, metsätalouden sivutulot - Muun

Lisätiedot

Elinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden

Elinkeinoverolaki käytännössä. Matti Kukkonen Risto Walden Elinkeinoverolaki käytännössä Matti Kukkonen Risto Walden Talentum Pro Helsinki 2015 3., uudistettu painos, 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Kansi:

Lisätiedot

MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS. Petri Ollinkoski

MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS. Petri Ollinkoski MAATILAOSAKEYHTIÖ VEROTUS Petri Ollinkoski 17.11.2015 2 Esityksen sisältö Osakeyhtiön muotoisen maatilan kannalta Yleistä Osakeyhtiön verotus Osakkaan verotus Yhtiöittäminen käytännössä Yhtiöittämisen

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1254/2014 Verohallinnon päätös. ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014. 1254/2014 Verohallinnon päätös. ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2014 1254/2014 Verohallinnon päätös ilmoittamisvelvollisuudesta ja muistiinpanoista Annettu Helsingissä 18 joulukuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa:

Toimitettaessa verotusta vuodelta 2004 voidaan todeta, että yhtiön kirjanpidon mukainen voitto on 250 000 i. Lisäksi todetaan seuraavaa: OIKEUSTIETEELLINEN TIEDEKUNTA FINANSSIOIKEUS Julkisoikeuden laitos Aineopinnot OTK, ON täydennystentti 2.12.2004 Vastaukset kysymyksiin 1, 2, 3a ja 3b eri arkeille. Kysymykseen 4 vastataan erilliselle

Lisätiedot

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon

ennakkoveroa/muutosta ennakkoveroon VEROKORTTIHAKEMUS JA ENNAKKOVEROHAKEMUS 2016 Henkilöasiakas, liikkeen- tai ammatinharjoittaja, maatalouden harjoittaja ja yhtymän osakas hakee verokorttia ja/tai ennakkoveroa tällä lomakkeella. Rajoitetusti

Lisätiedot

https://www.tyvi.fi/a/ec/tyvi-r5/p/veroilmoitus2010/form/06b/1055947/vsy06b?s=mqnfl...

https://www.tyvi.fi/a/ec/tyvi-r5/p/veroilmoitus2010/form/06b/1055947/vsy06b?s=mqnfl... Page 1 of 6 Tätä lomaketta käyttävät m.m. osakeyhtiö ja osuuskunta. Nimi BrroBustle Oy Katuosoite tai postilokero PL 39 Asiainhoitaja raimo ruohola Tilikausi, max 18 kk 01.07.2009-30.06.2010 6B ELINKEINOTOIMINNAN

Lisätiedot

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014

Ajankohtaista verotuksesta. Terhi Järvikare 12.9.2014 Ajankohtaista verotuksesta Terhi Järvikare KHO:2014:119 A Oy sai luxemburgilaiselta pääomistajayhtiöltä 15 milj. euron lainan 2009 ja vaati korkoja vähennettäväksi v. 2009 1,337 milj. euroa Hybridilaina:

Lisätiedot

Osakas Lumi Ukko omistaa 6 kpl Lumi Oy:n osakkeita, laske osakkaan osingosta maksettavaksi tulevat verot. Kuntavero 20 %.

Osakas Lumi Ukko omistaa 6 kpl Lumi Oy:n osakkeita, laske osakkaan osingosta maksettavaksi tulevat verot. Kuntavero 20 %. Tilinpäätössuunnittelu luentoharjoitukset 2015 1 (11) Luentoharjoitus 1 Lumi Oy:n tase 31.12.200X Pysyvät vastaavat Pitkävaikutteiset menot 1 000 Maa-alueet 60 000 Rakennus 200 000 Kalusto 50 000 Osakkeet

Lisätiedot

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1

Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Metsätilan sukupolvenvaihdos 20.3.2012 1 Vaihtoehdot sukupolvenvaihdoksessa SUKUPOLVENVAIHDOS ELINAIKANA KUOLEMAN JÄLKEEN KAUPPA TÄYTEEN HINTAAN KAUPPA SPV HINTAAN LAHJOITUS TESTAMENTTI EN TEE MITÄÄN Veroluokat

Lisätiedot

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a.

Työpanososinkoa koskevat säännökset ovat TVL 33 b :n 3 mom., EVL 8 :n 1 mom. 4 b) kohta ja EPL 13 a. Työpanokseen perustuvan osingon verotus Varatuomari Joachim Reimers Yleistä Työpanososinkoa koskevien säännösten mukaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko katsotaan koko määrältään

Lisätiedot

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke

Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Porotalousyrittämisen erilaiset oppimisympäristöt - hanke Päivi Ylitalo: Poromiehen verotus -maatalouden veroilmoitus- Toukokuu 2010 Lapin ammattiopisto www.poroverkko.wikispaces.com Paliskuntain yhdistys

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Uuden yrittäjän veroinfo

Uuden yrittäjän veroinfo Uuden yrittäjän veroinfo Yritystoiminnan aloittaminen Verohallinnolle Patentti- ja rekisterihallitukselle (kaupparekisteri) Y-tunnus Perustamisilmoitus Y1, osakeyhtiö, osuuskunta ja muu yhteisö Y2, avoin

Lisätiedot

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 %

1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % TIEDOTE 2016 Mitä muuttuu yrittäjän elämässä vuoden 2016 alusta 1. Pääomatuloverojen rajat kiristyvät edelleen - pääomatulovero 30 % 30 000 :n saakka, ylimenevältä osalta 34 % 2. Osinkojen verotus - julkisesti

Lisätiedot

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö)

Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Uusien ohjeiden vaikutus ja vinkit veroilmoituksen 6B täyttämiseen (Elinkeinotoiminnan veroilmoitus yhteisö) Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille 2015 Sisältö Tulossa olevia ohjeita Yhtenäistämisohjeen

Lisätiedot

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013

Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä. Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Uutta ja ajankohtaista yritysverotuksessa Tuloverotus ja ennakkoperintä Veroinfot taloushallinnon ammattilaisille Joulukuu 2013 Sisältö Vuoden 2013 veroilmoituksesta Lakimuutokset vuodelle 2014 esim. osinkojen

Lisätiedot

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä

Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015. Eteran palkkahallintopäivä Ajankohtaista ennakkoperinnässä vuodelle 2015 Eteran palkkahallintopäivä Sisältö: Verolait keskeisimmät lainsäädäntömuutokset Verokortit 2015 verokorttien voimaantulo ja ulkoasu suorasiirrot Vuosi-ilmoitukset

Lisätiedot

Uusi yritys Tuloverotus

Uusi yritys Tuloverotus Uusi yritys Tuloverotus Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Esityksen rakenne Yleistä tuloverotuksesta Eri yritysmuotojen verotuksen pääpiirteet Veroilmoitus, verotusmenettely ja muutoksenhaku Sähköinen

Lisätiedot

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Päätös. Laki. tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 205/2008 vp Hallituksen esitys eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä eräiksi metsäverotusta koskeviksi muutoksiksi (HE 206/2008

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖ JA OSUUSKUNTA

OSAKEYHTIÖ JA OSUUSKUNTA Veroilmoituksen täyttöopas OSAKEYHTIÖ JA OSUUSKUNTA 6B verovuosi 2015 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet vero.fi/lomakkeet/6b SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUUTOKSET YRITYKSEN

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

Matti Myrsky Esko Linnakangas

Matti Myrsky Esko Linnakangas Matti Myrsky Esko Linnakangas TALENTUM Helsinki 2010 Kolmas, uudistettu painos 2010 Talentum Media Oy sekä Matti Myrsky ja Esko Linnakangas Kansi: Lauri Karmila Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1402-2 Kariston

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Tuloverotuksen perusteet; ansiotuloverotus Apulaisprofessori Tomi Viitala Eriytetty tuloverojärjestelmä - Tulolajit Luonnollisilla henkilöillä kaksi tulolajia: ansiotulo ja pääomatulo

Lisätiedot

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014?

MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? MIKÄ VEROTUKSESSA MUUTTUU VUONNA 2014? Raimo Immonen senior advisor ASIANAJOTOIMISTO Mitä tulossa ja ja milloin? Hallituksen veropoliittinen linjaus, mm. Varmistettavaa hyvinvointipalveluiden rahoituksen

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 7 860 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/6

Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/6 Veroilmoituksen täyttöopas 6 YHTEISETUUS verovuosi 2013 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet www.vero.fi/lomakkeet/6 SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 3 MUUTOKSET YHTEISÖN TIEDOISSA

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1. Ulkoasiainministeriön ilmoitus

SISÄLLYS. N:o 1. Ulkoasiainministeriön ilmoitus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 2006 N:o 1 5 SISÄLLYS N:o Sivu 1 Ulkoasiainministeriön ilmoitus ulkomaanedustuksen virkamiehille paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella

Lisätiedot

Taloushallinnon verolait

Taloushallinnon verolait Taloushallinnon verolait Jaakko Ossa Talentum Pro Helsinki 1. painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja Jaakko Ossa Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus Toimitus: Saara Palmberg Taitto: Marja-Leena Saari

Lisätiedot

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun

Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Tax Services Suomalainen Ranskassa Ratkaisuja ja Välineitä Verosuunnitteluun Markku Järvenoja Handelsbanken Private Banking Luxemburg Antibes, 29.11.2007 1 Kohtaamispisteet Kansainvälinen kahdenkertainen

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 642 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Seija Pyrhönen, Verohallinto

Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus. Veroinfo isännöitsijöille 15.1.2014 Seija Pyrhönen, Verohallinto Asunto- ja keskinäiset kiinteistöyhteisöt, veroilmoitus Veroinfo isännöitsijöille Seija Pyrhönen, Verohallinto Sisältö Verolomake 4 uudistukset Verolomakkeen 4 täyttäminen, sivu 1 Verolomakkeen 4 täyttäminen,

Lisätiedot

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus

Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Johtamiskorkeakoulu Professori Seppo Penttilä Sijoittajan kansainvälinen verotus Sijoitusmessut Tampere 25.3.2014 Kenen saamat tulot verotetaan Suomessa? Suomessa verotetaan Verovelvolliset Yleisesti verovelvollinen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Tilastokatsaus 2:2014

Tilastokatsaus 2:2014 Tilastokatsaus 2:2014 Vantaa 1 17.1.2014 Tietopalvelu B2:2014 Vantaalaisten tulot ja verot vuonna 2012 (lähde: Verohallinnon Maksuunpanon Vantaan kuntatilasto vuosilta 2004 2012) Vuonna 2012 Vantaalla

Lisätiedot

Laki. tuloverolain muuttamisesta

Laki. tuloverolain muuttamisesta EV 179/1996 vp- HE 105/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi tuloverolain ja verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 105/1996 vp

Lisätiedot

Siemenviljelijöiden talousvalmennus

Siemenviljelijöiden talousvalmennus Siemenviljelijöiden talousvalmennus Tuloslaskelma ja tase ABC-koulutus Maatilan yhtiöittäminen Sokos Hotel Presidentti, Helsinki 14.11.2014 Yrityksen reaali- ja rahaprosessi TULOSLASKELMA TASE VASTAAVAA

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 117/2004 vp. Hallituksen esitys yritys- ja pääomaverouudistukseksi. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 117/2004 vp. Hallituksen esitys yritys- ja pääomaverouudistukseksi. Asia. Valiokuntakäsittely. Päätös EDUSKUNNAN VASTAUS 117/2004 vp Hallituksen esitys yritys- ja pääomaverouudistukseksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä yritys- ja pääomaverouudistukseksi (HE 92/2004 vp). Valiokuntakäsittely

Lisätiedot

TULOVEROTUS. Edward Andersson Esko Linnakangas Joakim Frände

TULOVEROTUS. Edward Andersson Esko Linnakangas Joakim Frände TULOVEROTUS Edward Andersson Esko Linnakangas Joakim Frände TALENTUM PRO Helsinki 2016 8., uudistettu painos Copyright 2016 Talentum Media Oy ja tekijät Yhteistyössä Lakimiesliiton Kustannus ISBN 978-952-14-2296-6

Lisätiedot

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ

Nykytila. 1994 vp - HE 133. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ 1994 vp - HE 133 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi veronkantolain muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÅASIALLINEN SISÅLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi veronkantolakia, jossa säädettäisiin avoimen yhtiön

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetun lain 3 ja 4 :n, rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetun lain :n

Lisätiedot

Heikki Niskakangas JOHDATUS SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄÄN

Heikki Niskakangas JOHDATUS SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄÄN Heikki Niskakangas JOHDATUS SUOMEN VEROJÄRJESTELMÄÄN Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Heikki Niskakangas 3., uudistettu painos Toimitus: Minna Karlsson Taitto: Sirpa Puntti Kansi:

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C00100. Tilinpäätössiirrot ja vastaiset menot

KIRJANPITO 22C00100. Tilinpäätössiirrot ja vastaiset menot KIRJANPITO 22C00100 Luento 9: Tilinpäätössiirrot ja vastaiset menot Luento 9 Tilinpäätössiirrot: Poistoero Verotusperusteiset varaukset Vastaiset menot ja menetykset: Vastaiset menot Pakolliset varaukset

Lisätiedot

KASVATUSTOIMINNAN VEROTUS JA TALOUS

KASVATUSTOIMINNAN VEROTUS JA TALOUS KASVATUSTOIMINNAN VEROTUS JA TALOUS Varatuomari, veroasiantuntija Marja Blomqvist SPL Kasvattajapäivät 17.11.2012 Forssa Sisältö 1. Yleistä 2. Kirjanpito 3. Yleistä verotuksesta 4. Tuloverotus 5. Arvonlisäverotus

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori

OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET. Raimo Immonen Senior advisor, professori OSAKEYHTIÖÖN TEHTÄVÄT PÄÄOMANSIJOITUKSET Raimo Immonen Senior advisor, professori Sijoitukset sidottuun tai vapaaseen omaan pääomaan Mitä vaihtoehtoja on sijoituksen kirjaamisessa taseeseen perustamisessa

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta

Metsävähennys ja sen tulouttaminen. Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla 12.10.2011 Kari Pilhjerta Metsävähennys ja sen tulouttaminen Metsätilakoon ja rakenteen parantaminen - hankkeen seminaari Säätytalolla Kari Pilhjerta Sisältö Tilastotietoa metsävähennyksestä Metsävähennyksen tulouttaminen, eli

Lisätiedot

Ensiasunnon ostajan vero-ohjeet

Ensiasunnon ostajan vero-ohjeet Ensiasunnon ostajan vero-ohjeet Hanna Silander Lakimies Veronmaksajain Keskusliitto ry 15.3.2017 Oman asunnon ostaminen ja verotus Rahoitus Säästöt Laina Lahja Asunnon ostaminen Varainsiirtovero / ensiasunnon

Lisätiedot

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti

Esityksessä ehdotetaan, että yhtiöveron hyvityksestä annettuun lakiin tehdään muutokset, jotka johtuvat siitä, että yhteisöjen tuloveroprosentti 1991 vp - HE 64 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi yhtiöveron hyvityksestä annetun lain sekä elinkeinotulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

Lisätiedot

MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2)

MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2) MAATALOUDEN VEROILMOITUS (2) TIETUEKUVAUS 2015 SISÄLTÖ 1 YLEISKUVAUS... 2 2 VOIMASSAOLO... 2 3 MUUTOKSET EDELLISEEN VUOTEEN... 2 4 TUNNUS-TIETO LUETTELO... 3 5 TARKISTUKSET... 8 6 HUOMAUTUKSET... 12 Muutoshistoria

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Osinkotulojen verotus

Osinkotulojen verotus Osinkotulojen verotus Antopäivä: 7.2.2012 Diaarinumero: 843/345/2011 Voimassaolo: Toistaiseksi Valtuutussäännös: Laki Verohallinnosta 2 2 momentti Korvaa ohjeen: 570/345/2011, 25.8.2011 Tässä ohjeessa

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖ JA OSUUSKUNTA

OSAKEYHTIÖ JA OSUUSKUNTA Veroilmoituksen täyttöopas OSAKEYHTIÖ JA OSUUSKUNTA 6B verovuosi 2016 Veroilmoituksen yksityiskohtaiset täyttöohjeet: vero.fi/lomakkeet/6b SISÄLTÖ AJANKOHTAISTA 3 VEROILMOITUKSEN ANTAMINEN 4 MUUTOKSET

Lisätiedot

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä

Ajankohtaista veropolitiikasta. Timo Sipilä Ajankohtaista veropolitiikasta Timo Sipilä Pääomatulon tuloveroprosentti Pääomatulon tuloveroprosenttia korotettiin jo aiemmin 28 %:sta 30 %:iin. Nyt yhteenlasketun verotettavan pääomatulon (siis vähennysten

Lisätiedot

HE 47/2001 vp. elinkeinonharjoittajan ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa. Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan

HE 47/2001 vp. elinkeinonharjoittajan ansiotuloa ja pääomatuloa laskettaessa. Maatalouden harjoittajan, yksityisen elinkeinonharjoittajan HE 47/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain 38 ja 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan tuloverolakia muutettavaksi siten, että maatalouden

Lisätiedot

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15

3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 LTKK/TUTA Lehtori Osmo Hauta-aho 1(3) + liitteet 1-2 3154 TaINPMTOSSUUNNITfELU Tent ti 4.10.2000 klo 16.15-19.15 (Tentissii ei saa olla mukana kirjallisuutta) Tehtava 1 Oheisena on annettu SyysTek Oy:n

Lisätiedot

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014

Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 Hereditas Elinkorkolaitoksesta osakeyhtiöksi 24.9.2014 1 Menestyksekästä sijoittamista jo 109 vuotta Elinkorkolaitos Hereditas perustettiin 4.6.1905 Keisarillisen Senaatin antaman toimiluvan perusteella.

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot 01. Ansio- ja pääomatuloverot Momentille arvioidaan kertyvän 8 763 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992).

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2015. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä Y-tunnus 0773810-4

TASEKIRJA 31.12.2015. MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä Y-tunnus 0773810-4 MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY Sepäntie 3 04600 Mäntsälä TASEKIRJA 31.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Muut

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt

Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut. Valtio, kunnat, seurakunnat, julkisoikeudelliset yhteisöt VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen Verottajat, verot ja veroluonteiset maksut Valtio, kunnat,

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotus tuloksenlaskenta menon vähennyskelpoisuus ja jaksottaminen. Apulaisprofessori Tomi Viitala

Verotuksen perusteet Elinkeinoverotus tuloksenlaskenta menon vähennyskelpoisuus ja jaksottaminen. Apulaisprofessori Tomi Viitala Verotuksen perusteet Elinkeinoverotus tuloksenlaskenta menon vähennyskelpoisuus ja jaksottaminen Apulaisprofessori Tomi Viitala Menon vähennyskelpoisuus EVL 7 :n mukaan vähennyskelpoisia ovat elinkeinotoiminnassa

Lisätiedot

Tukihakemukseen 459 liitettävän laskelman täyttöohje 1: MAATALOUDEN HARJOITTAJILLE JA MAATALOUTTA HARJOITTAVILLE VEROTUSYH- TYMILLE

Tukihakemukseen 459 liitettävän laskelman täyttöohje 1: MAATALOUDEN HARJOITTAJILLE JA MAATALOUTTA HARJOITTAVILLE VEROTUSYH- TYMILLE VÄLIAIKAINEN LISÄTUKI Tukihakemukseen 459 liitettävän laskelman täyttöohje 1: MAATALOUDEN HARJOITTAJILLE JA MAATALOUTTA HARJOITTAVILLE VEROTUSYH- TYMILLE Suurin osa pyydetyistä tiedosta löytyy helpoiten

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 208/2009 vp

EDUSKUNNAN VASTAUS 208/2009 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 208/2009 vp Hallituksen esitys vuoden 2010 tuloveroasteikkolaiksi sekä eräiksi tuloverotusta ja verotuksessa sovellettavia korkoja koskeviksi muutoksiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

Yhtiöveron hyvitysjärjestelmään siirtymisestä johtuvat muutokset. Rakennusmaamaksun vähennyskelpoisuuden vp. - HE n:o 124

Yhtiöveron hyvitysjärjestelmään siirtymisestä johtuvat muutokset. Rakennusmaamaksun vähennyskelpoisuuden vp. - HE n:o 124 1990 vp. - HE n:o 124 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain ja yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 1 ja 14 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Maatalouden veroilmoitus 2014

Maatalouden veroilmoitus 2014 Maatalouden veroilmoitus 2014 2-lomakkeen täyttäminen Lähdeaineistona Verohallinnon yhtenäistämisohjeet vuodelle 2014, maatalouden veroilmoituksen täyttöohjeet ja muut ohjeet sekä Verohallinnon sisäiset

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2016

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2016 VUOSIKERTOMUS 2016 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2016 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2016 1.1. 31.12.2015 LIIKEVAIHTO 124 180 124 532 Valmistus omaan käyttöön 673 4 647

Lisätiedot

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen

VEROTUS. Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen VEROTUS Verottajat Verot Veronmaksajat Tilastoja Oikeudenmukaisuus Tulot veronmaksukyky Verotulojen kuluttajat Verojen vaikutus työllisyyteen 2.9.2014 Pirtin klubi, Pekka Kallioniemi 1 Verottajat, verot

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014

Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto 23.10.2014 Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Verohallinto Maatilan sukupolvenvaihdos verotuksessa Tässä esityksessä tarkastellaan maatilan sukupolvenvaihdosta verotuksen näkökulmasta. Kohteena on ne tilanteet,

Lisätiedot