Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuuale PL 1049, KUOPIO

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuuale PL 1049, KUOPIO"

Aki Laaksonen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 sivu 1/8 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuuale PL 1049, KUOPIO RAPORTTI VUODEN 2010 NÄYTTEEN PIILEVÄMÄÄRITYKSISTÄ Tutkittiin 16 kappaletta Pohjois-Savon ELY-keskuksen 2010 keräämää piilevänäytettä. Näytteistä 10 on jokinäytteitä (Taulukko 1) ja 6 järvinäytteitä (Taulukko 2). Näytteet saatiin tilaajalta alkoholiin säilöttyinä. Taulukko 1. Tutkitut jokinäytteet. Näyte YKJ (Y) YKJ (X) Pvm Atronjoki Keyritynjoki Pitkäkoski Koivujoki Sahakoski Nurmijoki Koirakoski Palosenjoki Ryönänkoski Pöljänjoki Raudanjoki Hietakoski Sulkavanjoki Pitkäkoski Tiilikanjoki Tervakoski Ventojoki Pajukoski Taulukko 2. Tutkitut järvinäytteet. Näyte YKJ (Y) YKJ (X) Pvm Ahveninen Ahveninen Mäntyniemi Ahveninen Saviniemi Valkeinen Valkeinen Valkeinen Menetelmät

2 sivu 2/8 Näytteistä poistettiin orgaaninen aines vetyperoksidimenetelmällä, ja valmistettiin kolme kappaletta kestopreparaatteja kustakin näytteestä. Preparaattien valmistus ja piilevien määritykset tehtiin seuraavien ohjeiden ja standardien mukaisesti: - Eloranta, P., Karjalainen, S.-M. & Vuori, K.-M. (2007) Piileväyhteisöt jokivesien ekologisen tilan luokittelussa ja seurannassa menetelmäohjeet. Ympäristöopas CEN/TC 230 (2004) Water quality Guidance standard for the identification, enumeration and interpretation of benthic diatom samples from running waters. European Standard EN 14407, 8/2004. Määritykset tehtiin käyttäen LeicaDM2000 tutkimusmikroskooppia faasikontrastilla, 10 okulaarilla ja 100 objektiivilla (1000 suurennos). Piilevien taksonomia noudattaa pääosin seuraavia teoksia (täydellinen lista Ecomonitorin käyttämästä taksonomiasta wwwsivuillamme): - Krammer, K. & Lange-Bertalot, H. ( ) Bacillariophyceae. In: Ettl, H., Gerloff, J., Heynig, H. & Mollenhauer, D. (eds), Süsswasserflora von Mitteleuropa, Band 2/1-4. Gustav Fischer Verlag, Stuttgart. - Lange-Bertalot, H. (2001) Diatoms of Europe, vol. 2. Navicula sensu stricto 10 genera separated from Navicula sensu lato Frustulia. A.R.G. Gantner-Verlag K.G. - Krammer, K. (1997) Die Cymbelloiden Diatomeen, Teil 1-2. Biblotheca Diatomologica, Band 36. Määritystulosten pohjalta laskettiin Omnidia v. 5.2-ohjelmistolla (päivitysversio 20/4/2009) 12 erilaisen piileväindeksin arvot kullekin näytteelle, sekä erilaisiin ekologisiin ryhmiin kuuluvien piilevien osuuksia. Suomessa virtavesien päällyslevien perusteella määräytyvät ekologisten laatuluokkien rajat on määritelty IPS-indeksin (Indicie de polluo-sensitivité, Cemagref 1982) arvoina (taulukko 3), minkä lisäksi muita indeksejä ja ekologisia jakaumia voidaan käyttää apuna

3 sivu 3/8 ekologisen laadun luokituksessa erityisesti happamissa vesissä. Kansainvälisissä testeissä on todettu kokeneiden määrittäjien välisten IPS-tulosten vaihtelevan pääasiassa ±0,5 IPS-yksikön sisällä samalle näytteelle. Lähtökohtaisesti päällyslevästön laatuluokka määritetään IPS-arvoista. Happamissa vesissä Omnidian laskemat indeksit pyrkivät antamaan aina erinomaisia tuloksia, joten lisäksi käytettiin Ruotsissa kehitettyä AC-indeksiä (Andrén & Jarlman 2008, Archiv für Hydrobiologie), joka mallittaa vesistön happamuutta (Taulukko 4). Jos AC sijoittuu luokkaan C, D, E, vesistössä on happamuutta siinä määrin, että laatuluokitus joudutaan tekemään asiantuntija-arviona lajiston perusteella. Järvinäytteille ei ole vielä virallista luokittelujärjestelmää, mutta tähän mennessä tehtyjen kartoitusten perusteella virtavesien menetelmät toimivat samalla tavalla myös järvinäytteille (Gottschalk, S. 2009: Kiselalger som indikatorer i sjöar, Sötvatten 2009: 16-19). Taulukko 3. Ekologisten laatuluokkien luokkarajat päällysleville Suomen ympäristökeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen luokitteluoppaan Pintavesien ekologisen luokittelun vertailuolot ja luokan määrittäminen, , mukaan. Laatuluokka Erinomainen Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono IPS-indeksin arvo Taulukko 4. AC-indeksin luokkarajat. Luokat C, D, ja E osoittavat happamuutta. Luokka A B C D E AC >7,5 5,8-7,5 4,2-5,8 2,2-4,2 <2,2 Tulokset

4 sivu 4/8 Näytekohtaiset määritystulokset lähetetään Omnidia-tulosteina, joihin sisältyy myös Omnidian laskemat indeksien arvot. Taulukoissa 5 ja 6 on esitetty tärkeimmät IPS, GDI (Generic Diatom Index) ja TDI (Trophic Diatom Index) indeksien arvot, kuormitukselle toleranttien lajien osuus (%PT), AC sekä arvioitu päällyslevästön laatuluokka kullekin näytteelle. Taulukko 5. Jokinäytteiden tulokset. Laatuluokka esitetään asiantuntija-arviona näytteille, joiden AC alittaa arvon 5,8 (luokat C, D, E). Näyte Yksiköt Taksonit AC IPS TDI %PT GDI Luokka Atronjoki ,51 17,9 14,0 6,0 15,7 Hyvä Keyritynjoki Pitkäkoski ,32 18,2 13,4 13,7 16,7 Hyvä Koivujoki Sahakoski ,08 15,6 11,0 1,6 17,0 Hyvä Nurmijoki Koirakoski ,45 18,9 16,4 1,7 17,2 Hyvä Palosenjoki Ryönänkoski ,03 17,4 12,9 2,3 16,7 Erinom./Hyvä Pöljänjoki ,45 14,3 10,0 22,7 13,9 Tyydyttävä Raudanjoki Hietakoski ,06 17,9 16,0 2,9 17,6 Hyvä Sulkavanjoki Pitkäkoski ,67 14,5 9,9 22,0 16,1 Tyydyttävä Tiilikanjoki Tervakoski ,56 19,0 17,0 0,0 16,5 Erinom./Hyvä Ventojoki Pajukoski ,16 15,6 10,7 5,7 15,7 Hyvä Taulukko 6. Järvinäytteiden tulokset. Laatuluokka esitetään asiantuntija-arviona näytteille, joiden AC alittaa arvon 5,8 (luokat C, D, E). Näyte Yksiköt Taksonit AC IPS TDI %PT GDI Luokka Ahveninen ,96 17,5 14,4 1,1 17,3 Erinom./Hyvä Ahveninen Mäntyniemi ,09 18,3 16,2 3,6 17,1 Hyvä Ahveninen Saviniemi ,86 18,3 16,1 0,7 17,2 Hyvä Valkeinen ,42 18,3 15,9 4,1 16,6 Erinomainen Valkeinen ,76 18,1 14,5 2,3 16,4 Erinomainen Valkeinen ,27 18,7 15,8 2,4 16,8 Erinomainen

5 sivu 5/8 Tulosten tulkintaa Joet Atronjoki: Lajisto osoittaa lähinnä mesotrofisia ja dystrofisia olosuhteita. Eutrofian indikaattoreita on vähän, mutta happamuudesta seuraava lähinnä asidofiilinen lajisto voi peittää ravinnepitoisuuksien näkymistä näytteessä. Keyritynjoki Pitkäkoski: Runsaimmat lajit ovat Achnanthes oblongella ja Encyonema cf. perminutum. Myös asidofiilisia Eunotia-lajeja esiintyy runsaasti. Runsaana esiintyy myös Navicula cf. minuscula. IPS indikoi erinomaista tilaa ja AC happamuutta. Erikoisen lajiston perusteella asiantuntija-arvio laatuluokasta on enintään hyvä. Koivujoki Sahakoski: Runsain laji on erittäin yleinen Achnanthes minutissima, mutta myös ravinteikkaampia olosuhteita indikoiva Cocconeis placentula esiintyy näytteessä. Ravinnetasot ovat lajiston perusteella vähintään mesotrofiset, ja happamuus lähellä neutraalia. IPS-indeksin perusteella laatuluokka on hyvä. Nurmijoki Koirakoski: Dystrofiasta johtuen laatuluokittelu on vaikeaa. Eutrofian indikaattoreita esiintyy hyvin pieninä osuuksina, joten laatuluokitus asiantuntija-arviona on joko erinomainen tai hyvä. Palosenjoki Ryönänkoski: Lajiston perusteella happamuus on vähäisempää kuin Nurmijoessa. IPS luokittaa näytteen erinomaiseksi. Pöljänjoki: Runsaimpia lajeja ovat Achnanthes minutissima (leveät muodot), Navicula cryptocephala, ja N. cf. minima. Nämä lajit ja muuodot indikoivat eutrofiaa/ravinnekuormitusta, joten laatuluokka on tyydyttävä.

6 sivu 6/8 Raudanjoki Hietakoski: Runsaimmat lajit ovat Tabellaria flocculosa ja Gomphonema angustatum. Olosuhteet ovat voimakkaan dystrofiset, joten laatuluokitus on vaikeaa. Asiantuntija-arviona tila on lähinnä hyvä. Sulkavanjoki Pitkäkoski: Runsaimpia ovat Achnanthes minutissima-lajin leveät muodot ja Gomphonema parvulum f. parvulum. Varsinkin G. parvulum f. parvulum indikoi ravinnekuormitusta, joten laatuluokitus on tyydyttävä. Tiilikanjoki Tervakoski: Näytteen vähälajisuus viittaa dystrofiaan ja happamuuteen. Näytteestä ei löytynyt kuormitusindikaattoreita, joten laatuluokka on lähinnä erinomainen. Ventojoki Pajukoski: Runsaimpia muotoja ovat Achnanthes minutissima-lajin leveät muodot. Näyte sisältää mesotrofiaa ja humuksisuutta indikoivaa planktonia (Aulacoseiralajit), sekä pieniä määriä eutrofian indikaattoreita (mm. Navicula cryptocephala). Laatuluokka on siten lähinnä hyvä. Järvet Ahveninen (3 näytettä): Lajisto on kaikissa näytteissä pääasiassa vähäravinteisten, humuksisten vesien lajeja. Kaikissa näytteissä esiintyvät kuitenkin planktiset lajit Aulacoseira ambigua ja Eunotia zasuminensis, jotka viihtyvät runsasravinteisissa vesissä. Kohtalainen veden happamuus vaikeuttaa näytteiden luokittelua ravinnetasojen kannalta. Valkeinen (3 näytettä): Näytteet sisältävät pääasiassa vähäravinteisten, humuksisten vesien päällyslevästöä. Lisäksi näytteissä on runsaasti humusvesien planktonia (Aulacoseira-suvun lajeja). Kohtalainen veden happamuus vaikeuttaa näytteiden luokittelua ravinnetasojen kannalta. Joensuussa

7 sivu 7/8 FT Juha Miettinen Ecomonitor Oy Länsikatu 15, Joensuu puh Liitteet: -Paperiversio: Näytekohtaiset tulokset Omnidia-tulosteina (16 kpl). -E-versio: Määritykset, ekologiset jakaumat, sekä indeksit koottuina Excel-tiedostoon. Omnidia-ohjelmiston siirtotiedosto (.prn).

Samankaltaiset tiedostot

Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue PL 1049, KUOPIO

sivu 1/8 Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue PL 1049, 70101 KUOPIO RAPORTTI VUODEN 2011 NÄYTTEEN PIILEVÄMÄÄRITYKSISTÄ Tutkittiin 16 kappaletta Pohjois-Savon